Feeds:
Artikkelit
Kommentit

THE WORLD AND THE CHURCH: WHERE ARE THEY HEADED? – PART TWO
1.11.2020 T. A. McMahon, suom. SK

Tämä on jatkoa artikkelille Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 1)

Osassa 1 tarkastelimme, mitä Raamattu kertoo tapahtuvan lopunaikoina juuri ennen Jeesuksen Kristuksen paluuta ja sen aikana. Keskityimme ensisijaisesti maailmaan – toisin sanoen niihin, jotka ovat hylänneet raamatullisen kristinuskon, Jeesuksen Kristuksen ja Hänen tarjoamansa pelastuskeinon, jonka Hän on hankkinut kaikille niille, jotka haluavat hyväksyä sen. Huomautimme, että ne, jotka hylkäsivät Kristuksen keinon ihmiskunnalle olla sovitettu Luojansa kanssa, kääntyivät mystiikkaan panteismin muodossa. He korvasivat todellisen ja elävän Jumalan, Luojamme, itsellänsä (Room. 1). He ovat uskoneet valheen, jota Saatana oli käyttänyt pettämään Eeva (ks. 1. Moos. 3) ja heitä valmistetaan hyväksymään Antikristuksen väite, että hän on Jumala, kuten toinen Tessalonikalaiskirje sanoo:

”Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.” (2. Tess. 2:3-4)

Puntaroimme Samuel Andrews’in kirjoituksia hänen kirjassaan Christianity and Anti-Christianity in their Final Conflict ja hänen menetelmäänsä tutkia lopun aikoja koskevia Raamatun tekstejä. Hän tarkasteli nähdäkseen, josko se, mitä Raamattu sanoi tapahtuvan, olisi jossakin määrin ilmenemässä hänen omassa ajassaan. Hän löysi esimerkkejä melkein jokaisesta petoksesta, joista Raamattu varoittaa. Ainoa ero hänen aikansa ja meidän aikamme välillä on, että maailma ja paholainen ovat kasvattaneet näitä valheita valtavasti. Siitä, mikä oli vasta alkamassa tulla esiin 120 vuotta sitten, on tullut räikeää nyt. Uskon, että sananparsi ”hidden in plain sight” (piilotettu selvästi näkyville) kuvaa parhaiten tapahtuvaa.

Itämaisen mystiikan, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden uskomukset ovat lähestulkoon syrjäyttäneet perinteiset kristilliset käsitykset Lännessä. Yksi sadoista ”näkyville piilotetuista” esimerkeistä on Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys (NMKY, YMCA). Siitä on tullut suosittu keskus joogakursseille. Useimmat tänä päivänä eivät osaisi kertoa, mitä kirjaimet YMCA tarkoittavat ja monet arvelevat, että Y varmaan tarkoittaa Yoga. Tämän päivän teini-ikäiset eivät ole tietoisia itämaisten uskonnollisten termien hengellisestä pohjasta, joita ovat lisänneet sanastoonsa (esim. karma, mantra, avatar, diva, guru, nirvana). [Kotimaasta todettakoon, että Suomen ev.lut. kirkon sisälle ajetaan joogaa, mindfulnessia jne. hyvin voimakkaasti. Ne, jotka eivät sitä sulata, leimataan vanhanaikaisiksi ja jälkeenjääneiksi. Pari tuoretta esimerkkiä tässä ja tässä.]

Osassa 1 keskityimme lähinnä maailmaan, jota vedettiin panteismiin, uskoon, että kaikki ja jokainen ovat Jumala. Tämä on ennakoitavissa oleva tulos, joka johtuu siitä, että maailma hylkää Jeesukseen Kristuksen ja siitä, että sitä sen vuoksi vedetään Antikristuksen uskontoon. Tässä artikkelissa tarkastelemme lyhyesti, millaiseksi kristikunnan tila oli tullut maailman vaikutuksesta Samuel Andrews’in päivinä ja sitten vertailun vuoksi tarkastelemme tämän päivän seurakunnan tilaa.

Andrews viittaa lukuun Ilm. 2, jossa Jeesus puhuu Efeson seurakunnalle. Vaikka seurakunta teki monia hyviä tekoja, Jeesus nuhtelee sitä: Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi.Andrews yhdistää seurakunnan ajautumisen pois rakkaudestaan Jeesusta kohtaan luopumukseen: ”Siten se on ensimmäisen rakkauden menetys, ei opilliset harhat, josta löydämme uskosta luopumisen juuren ja avaimen seurakunnan koko myöhempään historiaan. Sitten alkoi tuo hengellinen ero Päästä, joka ei voi loppua, ennen kuin ensimmäinen rakkaus on saatu takaisin.”

Hän määrittelee luopumuksen: ”Luopumus eli pois putoaminen (falling away) … tarkoittaa yleensä putoamista pois jostakin annetusta normista; loikkausta. Tässä se tarkoittaa putoamista pois Jumalan asettamasta seurakunnan todellisesta asemasta. Tämä yleinen merkitys jättää määrittelemättä luopumuksen eli pois putoamisen asteen, onko se totuuden täydellinen vai osittainen kieltäminen. Apostoli [Paavali] erottaa luopumuksen kaksi muotoa, joista toinen on kristinuskon korruptoituminen, toinen sen ehdoton hylkääminen. Pois putoamista, joka alkaa rakkauden menetyksestä, ei tule rajoittaa oppiin; se käsittää koko hengellisen elämän; ja siten seurakunnan koko ulkoisen järjestyksen.”

Kun Jeesus puhuu seurakunnille Ilmestyskirjassa, Hän tekee sen seurakunnan Päänä. Hän puhuu ruumiilleen. Kun ruumiin rakkaus Häntä kohtaan vähenee, myös sen kuuliaisuus Häntä kohtaan vähenee, minkä seurauksena ruumis tekee omia asioitaan alistumatta Jeesukselle, seurakunnan Päälle.

Näin luopumus turmelevassa merkityksessään kehittyy. Se on totuuden hylkääminen sen kautta, että lakataan rakastamasta ja noudattamasta Herramme ja Vapahtajamme ohjeita. Andrews tunnisti paljon siitä, mikä oli vaikuttanut hänen aikansa seurakuntaan. Kyse oli seurakunnasta maailmassa ja maailmasta seurakunnassa, minkä kaiken oli aiheuttanut huomaamaton ajautuminen pois Päästä: Sentähden tulee meidän sitä tarkemmin ottaa vaari siitä, mitä olemme kuulleet, ettemme vain kulkeutuisi sen ohitse” (Hepr. 2:1).

Pään kehotusta ”sitä tarkemmin ottaa vaari” ei huomioitu silloin – eikä nyt. ”Kulkeutumisesta” on siksi tullut ajassamme massiivinen hengellinen maanvyöry, joka hautaa Jumalan Sanan totuuden kaikilla mahdollisilla demonisesti suunnitelluilla tavoilla – siltä se ainakin näyttää. Jos olet seurannut The Berean Call’ia kohtuullisen kauan, tai jopa vuosikymmenen ennen TBC-palvelutyön alkua vuonna 1992, niin olet epäilemättä tutustunut kirjaan The Seduction of Christianity (1985). Näin ollen olet tullut tietoiseksi useammista seurakuntaa saastuttavista harhaopeista ja vääristä opettajista, kuin mistä useimmat kristityt todennäköisesti välittävät tietää. Se voi olla toisinaan hieman masentavaa – eräänlaista suouintia. Se on usein verkkaista hommaa, kun inhottavat iilimadot tarttuvat kehoosi ottamaan kyytiä – ja lounaan. Niinpä säästän sinut harhaoppien luettelemiselta, koska ne täyttäisivät nopeasti tämän artikkelin.

Toisaalta siinä, mitä Herra on antanut meille mahdollisuuden tehdä, on paljon kehotusta ja rohkaisua. Loppujen lopuksi minä en ole se, joka sanoi: Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.” (Matt. 24:4). Tai: Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja” (1. Tim. 4:1). Tai: Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin (2. Tim. 4:3). Tai: Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa. Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin. (Apt. 20:29-31). Tai koko Juudan kirje! Tai: Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä? (Luuk. 18:8). Joten se ei koskaan käy tylsäksi, vaikkakaan luopumuksen ajat eivät ole mukavia.

Jos olet ollut epävarma luopumuksesta ja ajattelusi on enemmän ”positiivisilla” linjoilla, kuten odotettavissa oleva maailmanlaajuinen herätys ja kansallinen parannus – ja edellä mainitut jakeet eivät anna sinulle rauhaa – niin Raamattu antaa meille kymmenittäin lisää. Sen sijaan, että haluaisin arvioida tämän ajan harhaoppien paljoutta, haluan jakaa näkökulman, jota Samuel Andrews’in kirjan nimi kannustaa minua miettimään.

Jälleen kerran kirjan nimi on: ”Christianity and Anti-Christianity in Their Final Conflict” (Kristinusko ja antikristillisyys lopullisessa konfliktissaan). Tämä saa minut uskomaan, että nuo kaksi entiteettiä jatkavat taistelua, kunnes Jeesus palaa tuhoamaan kaikki ne, jotka Saatana on koonnut Häntä vastaan. Saatana kooten joukkonsa vetää heitä petostensa, juoniensa, huijaustensa, viettelystensä, valheidensa, Raamatun vääntelemistensä, väärien profeettojensa ja opettajiensa, kulttiensa, ihmisen himoihin ja etenkin ihmisen egoon vetoamistensa moninaisuudesta, joita kaikkia hän käyttää saattamaan heidät ansaan.

Nuo petokset ovat vanginneet, ei vain ne, jotka ovat hyljänneet Kristuksen, vaan myös uskovat, jotka Saatanan, ”valon enkelin”, petokset ja hänen valheellisten merkkiensä ja ihmeidensä paljous ovat kietoneet pauloihinsa. Tavoitteeni on osoittaa, kuinka toisiinsa liittyviä vastustajan näennäisesti erilaiset petokset ovat ja kuinka ne yhtyvät edistäessään Antikristuksen uskonnon ja valtakunnan kehittymistä ja hyväksymistä.

Aloittakaamme roomalaiskatolisesta kirkosta, joka on täynnä antikristuksen valtakuntaa tukevia olennaisia asioita. Ensinnäkin se näkee itsensä kristikunnan päänä. Sen paavia kutsutaan Kristuksen sijaiseksi (Vicar of Christ), mikä tarkoittaa Kristuksen inhimillistä edustajaa maan päällä. Sen eskatologia on amillenniaalinen (tuhatvuotisen valtakunnan kieltävä). Se on korvannut Israelin ja yrittänyt perustaa Kristuksen valtakuntaa Rooman keisari Konstantinuksen ajasta lähtien, samalla kun paavit ovat hallinneet maailman valtakuntia.

Suuri osa katolisuudesta on mennyt mystiikkaan ja panteismiin erämaaisien, jesuiittojen Ignatius Loyolan ja viime aikoina buddhalaiskatolisen munkin, Thomas Mertonin, kuten myös johtavien evankelikaalien suosikkipapin, Henri Nouwenin, kautta. Suorempi yhteys panteismiin löytyy viimeisimmästä katolisesta katekismuksesta: ”Sillä Jumalan Poika tuli ihmiseksi, että me voisimme tulla Jumalaksi.” Ja: ”Jumalan ainosyntyinen Poika, joka haluaa tehdä meistä jumalallisuutensa jakajia, omaksui meidän luontomme, että hän, ihmiseksi tehtynä, voisi tehdä meidät jumaliksi.” Nämä lainaukset, jotka ovat virallisessa katolisessa katekismuksessa, ovat peräisin pyhältä Tuomas Akvinolaiselta ja pyhältä Atanasiukselta. [Lue myös artikkeli Vakava varoitus kristillisestä mystiikasta.]

On paljon muuta Rooman kirkkoa koskevaa, jonka voisi mainita, mutta haluan käsitellä tässä lyhyessä artikkelissa mahdollisimman monta ”täydellisen myrskyn” tekijää. Olen kuitenkin varma, että tajuat, että puoltatoista miljardia katolilaista ollaan valmistamassa vastaanottamaan Antikristuksen panteistinen uskonto ja valtakunta.

Siirrytään kirkko-organisaatioon, joka yrittää kilpailla Rooman kirkon kanssa vallassa ja rahassa – nimittäin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Mormonismin perustava uskomus on, että ihminen voi tehdä tiensä jumaluuteen. Kuten sanonta, jonka mormonijumalat muka välittivät ihmiselle, kuuluu: ”Sellainen kuin sinä olet, mekin olimme kerran. Sellaisia kuin me olemme, sinustakin tulee.” Brigham Young julisti: ”Herra loi sinut ja minut sitä varten, että tulisimme hänen itsensä kaltaisiksi Jumaliksi … tulemaan jumaliksi kuten taivaallinen Isämme” ja: ”Paholainen kertoi totuuden. En syytä äiti Eevaa kielletyn hedelmän syömisestä. Näin meistä tulee jumalia.”

Mormonit ovat ilmeisesti hyvin valmistautuneita hyväksymään Antikristuksen panteistiset valheet. He uskovat myös hallitsevansa maailmanhallitusta, joka perustetaan viimeisinä päivinä Jumalan valtakuntana maan päällä. Mikään ei ole liian haastavaa mormonien uskolle, koska he ovat vakuuttuneita, että mitä epärealistisemmalta ja epäkäytännöllisemmältä mormonien oppi heistä näyttää, sitä suurempi on heidän uskonsa, kun he kuitenkin uskovat siihen. Tähän sisältyy mormonien opetusten hyväksymisiä, joilla ei ole mitään raamatullista, arkeologista, kielitieteellistä, maantieteellistä tai antropologista näyttöä tukemaan niiden väitteitä.

Uskonsanan, menestyksen, ja parantumisen saarnaajien keskuudessa jumaluus on ollut merkittävä osa heidän juonimistaan. Kuten yksi heidän vaikutusvaltaisista johtajistaan julisti: ”Aivan kuten koirilla on koiranpentuja ja kissoilla kissanpentuja, niin Jumalallakin on pieniä jumalia.” Kenneth Copeland sanoo: ”Ihminen luotiin jumalaluokkaan. Olemme jumalaluokka.” Viime vuonna luentoni TBC-konferenssissa käsittelivät lähes 50 000 nuoren aikuisen aikaisempaa kokoontumista eräällä stadionilla Floridan Orlandossa. Kokoontumisen nimi oli Send (Lähetä). Julistettu tarkoitus oli lähettää nuoret ulos evankelioimaan maailmaa, alkaen lähiöstään, koulustaan, yhteisöstään, maastaan ja aina maan ääriin saakka. Mikä siinä voisi olla vialla?

Kokoontumisen järjestäjät olivat valtakuntadominionisteja, jotka edustivat YWAM:ia (Suomessa nimellä Missionuoret), Bethel-kirkkoa ja sen yliluonnollisen palvelutyön koulua, uutta apostolista uskonpuhdistusta (NAR) ja lukuisia Uskonsanan saarnaajia. Tapahtuman vanhin-johtajat esiteltiin ”väkevinä Jumalan miehinä”. Heidän joukossaan oli vääriä profeettoja ja vääriä opettajia, kuten Benny Hinn, Rodney Howard-Browne, Lou Engels, Bill Johnson ja Loren Cunningham.

Mitä sitten ovat valtakuntadominionistit? He uskovat, että Jeesus seurakunnan päänä on määrännyt ruumiin ottamaan maailman haltuunsa hänen ollessaan poissa fyysisesti ja heidän on perustettava Hänen valtakuntansa, jotta Hän voisi palata.

Ne, jotka ovat menneet tähän, kailottavat nyt maailmanlaajuista herätystä. Se on ollut niiden helluntailaisten ja karismaatikkojen kutsu, jotka olivat mukana 1940-luvun puolivälin Myöhäissateen Manifest Sons of God -liikkeessä ja myöhemmin Toronton siunauksessa, Brownsvillen herätyksessä, Kansas City -profeetoissa, IHOP:issa (International House of Prayer, Kansainvälinen rukoushuone) ja uudessa apostolisessa uskonpuhdistuksessa (NAR, New Apostolic Reformation).

Miksi? He uskovat, että maailmanlaajuinen kristillinen herätys asettaa heidät johtoon. Haastattelin erästä nuorta miestä, joka kävi yliluonnollisen palvelutyön Bethel-koulua. Hänellä oli menossa kolmas vuosi. Kysyin häneltä hänen eskatologiastaan. Hän ei tiennyt, mitä sana tarkoitti. Sitä ei tarvitse ihmetellä. Raamatullista eskatologiaa ei opeteta siellä. Se on ristiriidassa koulun Kingdom Dominion -agendan kanssa. Istuttuani Bethel-tilaisuudessa sanoin hänelle, että minua kiinnosti saarnaaja, joka mainitsi tulevan maailmanlaajuisen herätyksen ja voisiko hän kertoa minulle, mistä se löytyy Raamatussa? Hän ei ollut varma. Kysyin häneltä, mikä Raamatun mukaan oli seuraava tuleva valtakunta. Hän näytti enemmän kuin säikähtäneeltä, kun ilmoitin hänelle, että se olisi ”Antikristuksen valtakunta”. Monia nuoria kristittyjämme, jotka ovat tietämättömiä siitä, mitä Jumalan sana julistaa viimeisistä päivistä, rekrytoidaan edistämään ”laittomuuden ihmisen, pedon”, uskonnon ja valtakunnan kehittämistä. En usko, että tosi kristitty voi menettää pelastuksensa, mutta uskon kyllä, että kannattamalla Saatanan petoksia uskovan elämä ja hedelmällisyys voidaan haaksirikkouttaa.

Ensi kuun uutiskirjeessä käsittelemme vielä kahta ”täydellisen myrskyn” tekijää, jotka saavat monet konservatiiviset evankelikaalit kannattamaan liittyviä uskomuksia ja tahattomasti osallistumaan toimintoihin Antikristuksen valtakunnan rakentamiseksi.

TBC

 

THE WORLD AND THE CHURCH: WHERE ARE THEY HEADED? – PART ONE
1.10.2020 T. A. McMahon, suom SK

Otsikko herättää tärkeän kysymyksen, joka korostaa raamatullisen eskatologian tuntemisen tärkeyttä. Ensinnäkin, mitä on raamatullinen eskatologia ja toiseksi, miksi on tarpeen ymmärtää sitä oikein?

Raamatullinen eskatologia on se, mitä Raamattu sanoo lopun ajoista – kaikki, mitä se julistaa, tulee tapahtumaan. Kuinka saamme siitä oikean käsityksen? Se on hyvin yksinkertaista. Meidän on vain luettava, mitä Raamatulla on sanottavaa siitä. Voimme myös lukea joitakin raamatullisesta eskatologiasta kirjoitettuja kirjoja, mutta ne on asetettava Raamatun valoon.

Raamattu on kirja maailman historiasta – maailman luomisen alusta sen loppuun, jolloin se korvataan uusilla taivailla ja uudella maalla. Miksi se korvataan? Koska sen luomisen jälkeen jokin meni pahasti pieleen.

Luojamme Jumala on välittänyt ihmiskunnalle valittuja yksityiskohtia luomakunnastaan, jonka hän julisti olevan ”sangen hyvä”. Kun Aadam ja Eeva luotiin, Hän antoi heille käskyn, jota he eivät totelleet. Tottelemattomuuden seuraukset toivat synnin maailmaan ja turmelivat koko luomakunnan.

Saatana, langennut enkeli Lusifer, petti Eevan olemaan tottelematon Jumalalle. Aadam, jota ei petetty, teki syntiä tahallaan. Heidän syntinsä tarttui kaikkiin heidän jälkeläisiinsä. Siksi ihmiskunnalla oli kaksi vaihtoehtoa syntisen tilansa suhteen. He voisivat 1) hyväksyä Jumalan sovinto- ja pelastussuunnitelman, jonka Hän tarjosi lähettämällä Poikansa Jeesuksen tulemaan ihmiseksi maksaakseen täyden rangaistuksen kaikista ihmiskunnan synneistä; tai 2) ihmiskunta voisi kääntyä Saatanan puoleen etsimään hänen ratkaisuaan tämän maailman jumalana, johon kuului hänen ”jumaluuden” tarjouksensa yhdelle ja kaikille.

Eevan viettelemisen ajasta aina Antikristuksen uskonnon ja valtakunnan perustamiseen Raamattu kertoo jatkuvasta hengellisestä taistelusta ihmiskunnan sieluista. Vanha Testamentti kertoo tapahtumat, joissa Jumala valitsee ja erottaa Israelin tarkoituksiinsa – ensisijaisesti sellaisen kansan perustamiseksi, jolle Hän lähettäisi Poikansa. Israelin historiaan sisältyi jaksoja Jumalalle alistumisesta ja kapinasta häntä vastaan, tosi palvonnan ja epäjumalanpalveluksen aikoja sekä saatanan edistämiä yrityksiä tuhota juutalaiset. Israelin historiaan sisältyi Jumalalle alistumisen jaksoja ja kapinoimista häntä vastaan, aidon palvonnan ja epäjumalanpalveluksen aikoja sekä saatanan edistämiä yrityksiä tuhota juutalaiset. Jos juutalaiset voitaisiin pyyhkäistä pois, Jumalan lupauksilla ei olisi mitään vaikutusta, eikä Israelin kautta maailmaan tulevaa Messiasta.

Uusi testamentti kertoo Saatanan yrityksestä tappaa Jeesus vauva Herodeksen kautta, kuten myös muista vastustajan juonista juutalaisen Messiaan eliminoimiseksi. Epäilemättä Saatana luuli voittaneensa taistelun, kun Kristus ristiinnaulittiin, mutta vain järkyttyäkseen, kun Jeesus nousi kuolleista! Hän ei ilmeisesti käsittänyt Jeesuksen tulemuksen tarkoitusta, joka oli ”tehdä tyhjäksi paholaisen teot” maksamalla täysi rangaistus ihmiskunnan synneistä kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemuksensa kautta. Saatanan päätyö oli keskittyä pitämään ihmiskunta synnin orjuudessa, joka murtuisi niiden kohdalla, jotka kääntyisivät – yksin uskon kautta – Jeesuksen puoleen Hänen sovitusuhrinsa vuoksi.

Joten taistelu ihmiskunnan sieluista on ohi, vai mitä? Ei. Itse asiassa se on kiihtymässä – ja suuresti! Saatanan jatkuva itsepetos, joka alkoi taivaassa, kun hän väitti olevansa ”Korkeimman kaltainen”, on laajentunut käsittämään hänen oman uskontonsa ja valtakuntansa maan päällä. Sen kautta hän saa lopulta haluamansa palvonnan vallatessaan miehen, jonka hän voimaannuttaa, Antikristuksen.

Edellä esitetty asettaa eskatologisen taustan maailmalle ja kristinuskolle niiden viimeisessä konfliktissa. Maailma on lyhyen ajan oleva Antikristuksen valvonnassa, joka näyttää vihdoin voittavan kristikunnan. Jumala tuomitsee sitten maailman Suuren Ahdistuksen kautta.

Useista syistä haluan aloittaa Samuel Andrews’in kirjasta ”Christianity and Anti-Christianity in Their Final Conflict” (Kristinusko ja antikristillisyys lopullisessa konfliktissaan). Kirja julkaistiin vuonna 1898. Luettuani hyvin vanhan kopion, olin erittäin motivoitunut saada se uudelleenpainetuksi Berean Call’in kautta. Tajusin, että se ei pelkästään sisältänyt valtavia oivalluksia profetioiden täyttymisestä, vaan hänen kirjansa osoitti myös erinomaisen tavan ymmärtää paremmin raamatullista eskatologiaa. Andrews ei koskaan väittänyt, että hänellä olisi ollut mitään profetiaan liittyvää erityistä armoitusta. Se, mitä hän teki, oli kuitenkin hämmästyttävää! Silti se on jotakin, mitä me kaikki voimme tehdä ja mitä meidän on tehtävä näinä kasvavan luopumuksen päivinä. Seuraavassa siitä, mitä hän teki.

Samuel Andrews uppoutui Ilmestyskirjaan kootakseen, mitä siellä on sanottu viimeisistä päivistä. Hän pohti, keitä olivat tärkeimmät hahmot, mikä oli heidän pelisuunnitelmansa, mitkä olivat heidän uskonkäsityksensä, poliittinen agendansa ja kuinka nuo asiat sopivat yhteen Jumalan Sanan totuuden kanssa. Johanneksen kirjoitusten lisäksi Ilmestyskirjassa ja hänen kirjeissään Andrews tutki, mitä sanottavaa muilla Raamatun kirjoittajilla – Daniel, Matteus, Markus, Luukas, Paavali, Pietari ja Juudas – oli viimeisistä päivistä.

Jälleen, Samuel Andrews ei tehnyt mitään, mitä me uskovaisina emme voi tehdä. Kerätessään tuota tietoa hän tarkkaili nähdäkseen, josko jotakin hänen lukemastaan tulisi esiin ja vaikuttavaksi hänen omassa ajassaan. Hän oli niin raamatullisesti ymmärtäväinen yksilö, että epäilen, ettei hän ollut edes yllättynyt huomatessaan, kuinka paljon siitä oli vallitsevaa kaikkialla hänen aikansa maailmassa – ja jopa kristikunnassa. Surullinen hän oli, siitä olen varma, mutta ei yllättynyt.

Hän esimerkiksi tunnisti, että suurin osa hänen aikansa suuresti arvostetuista ja vaikutusvaltaisista filosofeista olivat kristinuskoa vastaan, sellaiset miehet kuten Baruch Spinoza, Immanuel Kant ja Georg Hegel. Suurin osa meistä on todennäköisesti paremmin perehtynyt sellaisiin miehiin kuin Henry David Thoreau ja Ralph Waldo Emerson, jotka olivat amerikkalaisia.

Jos mietit, mistä nämä filosofit tulivat hengellisesti, niin he, samoin kuin suurin osa 1800-luvun johtavista filosofeista, olivat ateisteja ja agnostikkoja. He hylkäsivät Raamatun Jumalan päättäen, että ”Jumala” on persoonaton voima, joka on kaikessa ja jokaisessa. He edistivät evoluutiota ja naturalismia, jotka he aikanaan yhdistivät idän mystiikkaan.

Andrews näki yhteyden heidän uskomustensa ja Raamatun julistuksen välillä, jonka mukaan Antikristus julistaa olevansa Jumala ja häntä palvotaan Jumalana (2. Tess. 2:3-4).

Se on tärkeä havainto, koska valhe, jolla Saatana vietteli Eevan – että hänestä tulisi ”niin kuin Jumala” – ei ole uskomus, jonka ihmiset omaksuvat välittömästi, varsinkaan ne, jotka perinteisesti pitävät Jumalaa persoonallisena olentona ja maailmankaikkeuden Luojana.

Tänä päivänä siihen kuuluisi esimerkiksi noin 2,5 miljardia kristittyä ja miljardi muslimia. Riippumatta siitä uskooko kristinuskon Jumalaan vai Allahiin, vaihto uskoon, että itse olet Jumala, tai tulossa sellaiseksi, ei tapahdu välittömästi. Andrews kirjoittaa: ”Niin kauan, kuin ihmiset uskovat persoonalliseen Jumalaan, maailmojen ja ihmisen Luojaan, joka hallitsee kaikkea tahtonsa mukaan ja on olemassa kaikesta erillään, kukaan ei voi istuutua Jumalan temppeliin ’todistaen itsensä Jumalaksi’; tällainen väite hylättäisiin välittömästi sekä rienaavana että absurdina. Ennen kuin tällaista väitettä voidaan kuunnella, on monissa mielissä saatava aikaan sellainen muutos heidän käsityksessään Jumalasta, että tämä väite jumaluudesta ei loukkaa heitä jonakin outona ja uskomattomana, vaan hyväksytään täysin yhdenmukaisena sen kanssa, mitä he uskovat jumalallisesta luonteesta ja sen suhteista ihmiskuntaan.” Sitten Andrews esittää joitakin oivalluksia, kuinka uskonnollisia vaikutuksia omaavat filosofiat edistävät jumaluuden hyväksymistä ihmiskunnalle.

Filosofian luonne soveltuu selityksiin käsitteistä, jotka perustuvat melkein kokonaan ihmisen älyyn ja päättelyihin. Se saattaa tuntua hyväksyttävältä joillekin asioille, mutta ihmisen äly ja perustelut ovat hyödyttömiä, kun on vastattava elämän tärkeimpiin kysymyksiin.

Yhden esimerkin pitäisi riittää. Mitä filosofit voivat kertoa meille Jumalasta? Ei mitään totta olevaa – muuta kuin sen vähän, jonka ovat ehkä johtaneet Raamatusta. Kun tarkastelee vaikutusvaltaisimpia filosofeja, niin uskonnollisissa kysymyksissä he ovat, kuten totesin, ateisteja ja agnostikkoja. Ateisteina he hylkäävät Raamatun Jumalan omien ideoidensa hyväksi; agnostikkoina he vetoavat tietämättömyyteensä Jumalasta. Molemmissa tapauksissa heillä on kuitenkin paljon sanottavaa Raamatun ilmoittamasta Jumalasta. Heillä ei kuitenkaan ole mitään sanottavaa totuudesta. Heidän kirjoituksensa Jumalasta ovat toivottomia harjoituksia tietämättömyydessä. Miksi näin? Eikö heitä pidetä briljantteina miehinä? Miksi sitten ”briljantit” filosofit ovat niin tietämättömiä ajattelussaan Jumalasta?

Hyvin yksinkertaisesti, syntisestä luonteestaan huolimatta he ovat rajallisia olentoja, jotka yrittävät selittää ääretöntä Jumalaa. Se ei tule onnistumaan, ainakaan missään totuuden merkityksessä. Oletko koskaan ajatellut jaetta Sananl. 3:5: Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.” Miksi emme nojaisi omaan ymmärrykseemme? Ulkopuolella sen, että tunnustamme luomakunnassa, että kaiken luoneen Jumalan on oltava kaikkitietävä, kaikkivoiva ja kaikkialla läsnä oleva, kaikki muu ymmärryksemme on pelkästään maailmallista viisautta Jumalaa koskevan tiedon varjolla. Tämä koskee kaikkia (ei vain filosofeja).

Jokainen, joka nojaa omaan ymmärrykseensä, on juuttunut omaan lihalliseen viisauteensa. Jälleen, rajallinen ihminen ei voi tuntea Luomakunnan Jumalaa, joka on ääretön, ellei…? Ellei Jumala viestitä hänelle, ja siihen täytyy sisältyä sellaisten asioiden paljastamista, joita ihmiskunta voi vain spekuloida: Hänen iankaikkisen luonteensa, täydelliset ominaisuutensa ja Hänen tarkoituksensa ihmiskunnalle. Jumalan on myös paljastettava meitä koskevia asioita. Mikä on ongelmamme? Mistä syntinen luontomme tuli? Onko mitään toivoa synnin saastuttaman tilamme parantamisesta?

Kaikkea tätä ja paljoa muuta emme voi tietää totuudessa, ellei Jumala valista meitä. Emme tunne edes omaa sydäntämme! Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen tuntea?” (Jer. 17:9); ja: Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija” (Hepr. 4:12). Tämä oivallus ei tule rajallisen ja syntisen ihmisen mielestä, viisaudesta tai älystä!

Palatkaamme Samuel Andrews’in ajan vaikutusvaltaisiin filosofeihin, esim. Spinoza, Kant, Hegel, Thoreau ja Emerson – nämä olivat niitä, jotka hylkäsivät Raamatun Jumalan ja antoivat maailmalle omat antikristilliset käsityksensä. Antikristilliset käsitykset? Se on, mitä ihmiselle jää, kun hän hylkää Jumalan ja Hänen ilmoituksensa. Hänelle jää myös toinen valtaisa ongelma: hänen on keksittävä oma ratkaisunsa sotkuun, jossa maailma on.

Raamatun Jumala julistaa, että ongelma on synti ja että hänellä on ratkaisu siihen. Filosofien mielestä sitä ei voida hyväksyä ja he ovat siinä peräänantamattomia – jopa ällöttäviä. Maailman on siis keksittävä oma lääkkeensä. Kaikki sen kokeilemat lääkkeet ovat kuitenkin epäonnistuneet! Esimerkkejä on runsaasti, kuten:

Tieteellinen materialismi: usko siihen, että mitään aineetonta todellisuutta ei ole olemassa. Aiheesta käytävät keskustelut voivat käydä rumiksi – kuten myös typeriksi. Silti tämä aihe oli aikaisemmin päivän sääntö suurimmassa osassa tiedettä, mutta nykyisin se enimmäkseen hylätään. Miksi? Koska se uhmaa sekä kokemusta että järkeä ja on myös ”antikristus”-käsite.

Samuel Andrews kommentoi: ”Koska tiede kaipaa absoluuttista ja muuttumatonta lakia, se on taipuvainen tieteelliseen materialismiin. Se ei tykkää mistään jumalallisista väliintuloista [hyläten hengellisen maailman]; sen tavoite on aineellinen, ei moraalinen.”

Siksi se väittää, että ”vain aine on olemassa”. Todellako?

Jos minun pitäisi kysyä joltakulta, joka uskoo tieteelliseen materialismiin, miksi hän ajattelee sen olevan totta ja hän alkaisi luetella syitä, niin keskeyttäisin hänen selityksensä toisella kysymyksellä: ”Tätäkö sinä ajattelet?” Hänen todennäköinen vastauksensa olisi: ”Ehdottomasti”. Seuraava kysymykseni olisi sitten: ”Niinkö luulet? Ovatko ajatuksesi aineellisia? Entä syysi? Ovatko ne aineellisia?” Siitä voisimme jatkaa luetteloon asioita, joilla ei ole aineellista pohjaa, mutta silti ovat kiistattomasti osa elämää: rakkaus, himo, oikeudenmukaisuus, myötätunto, viha, estetiikka, ylpeys jne. jne.

Todellinen tiede on ollut hyödyllinen ihmiskunnalle, mutta se ei ole kyennyt ratkaisemaan likimainkaan kaikkia ihmiskunnan ongelmia – ja vielä vähemmän siirtyessään skientismiin, joka on itse asiassa tieteen muodonmuutos uskonnoksi. Tieteellinen materialismi on siis pudonnut pois ratkaisuna.

Seuraavaksi filosofit käänsivät katseensa evoluutioon: uskoon, että ihmiskunta kehittyy ylöspäin muuntuen ”alkulimasta jumalalliseksi”. Jotkut julistavat, että ihminen on evoluutiotikkaiden ylimmällä puolalla ja saavuttamassa korkeamman tilan. Näin ajattelevilla on kuitenkin voitettavanaan useita esteitä. Evoluutioteoria on konkurssissa – sillä ei ole vastauksia elämän peruskysymyksiin. Esimerkiksi miten elämä alkoi elottomasta? Moinen väite on ristiriidassa biogeneesin lain kanssa. Mikä on todennäköisyys, että elämä – sanokaamme ihmisen solu – muodostui sattumalta? Nolla!

Englantilainen tähtitieteilijä ja matemaatikko Sir Fred Hoyle esitti ongelman selvästi: ”…mahdollisuus tuottaa elämän perusentsyymejä satunnaisilla prosesseilla ilman älykästä ohjausta olisi yksi mahdollisuus luvusta, jossa on ykkönen ja perässä 40 000 nollaa. Geneetikot ovat hyvin tietoisia tästä matemaattisesta mahdottomuudesta, mutta silti kukaan ei näytä puhaltavan hälytyspilliin päättäväisesti.”

Löydettyjen miljoonien ja miljoonien fossiilien joukossa ei ole ainuttakaan siirtymäkauden fossiilia; eli ei ole olemassa mitään välilajia minkään kahden lajin välillä. Kuinka aika ja sattuma, evoluution pohjakallio, saavat aikaan hyvin erilaisia, silti hyvin välttämättömiä tekijöitä ihmisen lisääntymiselle? Miehillä on hyvin erilainen rakenne kuin naisilla, ja kunkin välinen ero on kriittinen vauvojen tekemiselle.

Jälleen, mitä tulee näihin kysymyksiin ja moniin muihin, evoluutiolla ei ole vastauksia. Siitä huolimatta ateistit etsivät jatkuvasti ratkaisuja.

Evoluutioon liittyy läheisesti naturalismi. Siihen sisältyy uskomus, että ihmiskunta on osa luontoa. Silti jotenkin olemme menettäneet yhteyden siihen. Näin ollen naturalismin ratkaisu sotkuun, jossa olemme, on ”palata Luontoon”. Miksi luonto? No niin, meille kerrotaan, että luonto on puhdas ja hyvä ja jostakin syystä meistä on tullut ”epäluonnollisia” ja siksi se, mitä teemme, on enimmäkseen luontoa vastaan.

Todellako?

Kun majava rakentaa kotinsa eli luo padon, se yleensä sekoittaa ekologisen ympäristönsä, jolloin vahingoittuneet puut seisovat puoliksi järsittyinä maan tulviessa. Mutta se on okei, koska se on ”luonnollista” ja näin ollen katsotaan täysin hyödylliseksi. Kun insinöörit rakentavat padon ihmiskunnan hyväksi ottaen huomioon useimmat ekologiset huolenaiheet, sitä ei pidetä hyvänä. Se on luonnotonta.

Hetkinen! Jos ihminen on todella osa luontoa, kuten väitetään, niin kaiken, mitä hän tekee, on oltava luonnollista ja siksi hyvää, puhdasta ja hyödyllistä. Palataksemme naturalismin yhteyteen evoluutioon, tärkeä väite evoluutioprosessille on ”sopivimpien eloonjääminen”. Minulla on syöttölaite talitiaisille. Söpöille pienille talitiaisille. Ne voivat tyhjentää linnunsiemenillä täytetyn 18-tuumaisen sylinterini muutamassa tunnissa. Toisinaan se on kuin katselisi villikoirien kemuja. Olen iloinen, ettei näillä söpöillä pikkuisilla ole torahampaita!

Luulen kaipaavani sitä hyvää, puhdasta ja hyödyllistä osaa luonnosta.

Siitä huolimatta meille sanotaan, että meidän kaikkien on ”jälleen sovitettava itsemme luontoon”. Kuten Dave Hunt tapasi sanoa, että yritä viihtyä äiti luonnon kanssa. Halaa purkautuvaa tulivuorta. Mene uimaan juoksuhiekkaan. Kuivaa itsesi myrkkymuratin lehdillä.

Naturalismi ei siivoa sotkua, jossa olemme. Se on osa sotkua!

Joten jos kaikki ihmiskunnan yritykset ratkaista surkea tilanteensa tieteellisen materialismin, evoluutioteorian ja luontoon palaamisen kautta, ovat epäonnistuneet, saatat ajatella, että ihminen heittäisi pyyhkeen kehään ja palaisi Luojansa tykö.

Ei missään tapauksessa! Vaikka filosofit väittävät olevansa ateisteja ja agnostikkoja, heidän oli – ja heidän on – käännyttävä uskonnon puoleen pyrkiessään ratkaisemaan sotku, jossa olemme. He ovat perustelleet, että koska Raamatun persoonallista Jumalaa ei ole, ihminen pysyy oletettavasti korkeimpana itsensä tiedostavana olentona. Siten hänen asemansa asettaa hänet jumalallisen piiriin.

Tämä on panteismia.

Se johtaa itsensä korottamiseen, mikä on välttämätöntä sellaisten ongelmien ratkaisemiseksi, joita vain kaikkivaltias Jumala pystyy käsittelemään. Siksi oman jumaluuden tiedostaminen on äärimmäisen tärkeää. Ralph Waldo Emerson, suuresti ihailtu kapinallinen filosofi ja panteisti, näytti tietä:

”Mikään ei ole pyhää, paitsi oman mielemme eheys. Mitä minulla on tekemistä perinteiden pyhyyden kanssa, jos elän kokonaan sisäpuolelta? … Mikään laki ei voi olla minulle pyhä, paitsi oman [jumalan kaltaisen] luonteeni laki. … Kartan isää ja äitiä, vaimoa ja veljeä, kun nerouteni kutsuu minua. Jeesus oli parempi kuin toiset, koska hän kieltäytyi kuuntelemasta toisia.”

Andrews panee merkille toisen ominaisuuden, kenties ensisijaisen, mitä tulee panteismiin. Panteismi on täysin subjektiivista, intuition ja tunteiden ajamaa, jota ei voida todistaa eikä kumota. Hän lainaa Emerson’in tunteiden tekemistä tuomariksi sille, mitä hän oli valmis hyväksymään tai hylkäämään. Herran ehtoollinen on Emersonin tutkinnassa: ”Jos uskoisin, että Jeesus määräsi sen opetuslapsilleen ja että hän jopa pohti tämän muotoisen muistelemisen tekemistä pysyväksi kaikin tavoin miellyttävänä … ja silti kokeilemisen aikana se oli vastenmielinen omille tunteilleni. Minun ei pitäisi hyväksyä sitä.”

Sen suhteen on olemassa vain kaksi uskonnollista tai hengellistä vaihtoehtoa: raamatullinen teismi ja panteismi. Raamatullinen teismi liittyy Jumalaan, joka ilmoittaa itsensä Raamatussa. Hän yksin on Jumala, joka on luonut kaiken. Hän ei ole osa luomakuntaansa – Hän on täydellisesti ”toinen”, joka on ikuisesti olemassa kaiken luomansa ulkopuolella. Jos Jumala olisi osa luomakuntaa, Hän olisi osa ”sotkua”, jossa olemme, mutta hän ei ole. Hän on ratkaisu!

Kuten edellä totesimme, panteismi on usko siihen, että Jumala on kaikessa ja siksi kaikki on Jumala. Raamatullisen teismin hylkääminen (tai mikä tahansa poikkeava näkemys) kääntää ihmiskunnan panteismiin. Kaikki edellä mainitsemani filosofit (ja monet muut, joita en maininnut), olivat panteisteja. He hylkäsivät Raamatun Jumalan ja etsivät omaa jumaluuttaan.

Samuel Andrews, jonka teos vuodelta1898 Christianity and Antikristianity in the Final Conflict, jota olen lainannut, dokumentoi saksalaisten filosofien panteistiset uskomukset, jotka valtasivat sivistyneen maailman taiteen, tieteen, kirjallisuuden ja uskonnon kautta. Andrews kirjoittaa: ”Edellä mainitun osalta on jo annettu joitakin todisteita, että joissakin muodoissaan panteismi ei kyllästä vain nykyistä modernia filosofiaa, vaan on yhä enemmän tunkeutumassa uskontoon, tieteeseen, kirjallisuuteen ja kaikille ihmisen ajattelun osa-alueille. Suuri yleisö perehdytetään sen periaatteisiin aikakauslehtien ja sanomalehtien, luentojen ja saarnatuolien kautta. Sen vallitsevuus näkyy siinä, kuinka nopeasti sellaiset järjestelmät kuin kristillinen tiede, mielentiede, teosofia ja muut niiden sukulaiset ovat levinneet kristillisissä yhteisöissä, sillä niillä kaikilla on panteistinen pohja. Moraalinen ilmapiiri on täynnä sen henkeä ja se vaikuttaa moniin heidän tietämättään.”

Tähän suuntaan kaikki menee.

Panteismia ei edistä pelkästään sen vetovoima ihmisiin ”olla niin kuin jumala”, vaan sitä vahvistaa myös poliittinen toiminta, varsinkin demokratia. Miten niin?

Andrews kirjoittaa: ”… demokratian kasvu auttaa valmistamaan tietä Antikristukselle tekemällä kansan tahdosta korkeimman sekä hallitsijoiden valinnan että heidän hallintonsa luonteen ja laajuuden suhteen; ja antamalla tälle tahdolle laillisen ilmaisun. Kun kansa valitsee lainsäätäjänsä, lainsäädäntö on sitä, mitä äänestäjien enemmistö vaatii. Menneisyydessä kaikkien kristittyjen kansojen keskuudessa tällainen lainsäädäntö on suurelta osin perustunut kristillisiin periaatteisiin ja siihen on kuulunut Jumalan auktoriteetin tunnustaminen. Niin kauan kuin tämä auktoriteetti, sellaisena kuin se on julistettu Raamatussa tai kirkon toimesta, tunnustetaan, kansan tahto ei ole ylin; mutta kun se kiistetään, tämä ylivalta yhä kasvaa. Jos sitten uskomus muuttuu yleiseksi joko sen suhteen, ettei ole Jumalaa, lain antajaa, eikä mitään Hänen tahtonsa ilmausta, joka olisi arvovaltainen, niin mikä periaate määrää silloin lainsäädännön luonteen ja rajoitukset? Ainoa periaate on [oletetun] yhteisen hyvän periaate; mitä ikinä se vaatii, on oikein.” Toisin sanoen tullakseen valituksi tai uudelleenvalituksi poliitikot usein mielistelevät äänestäjiä. Se on varmasti tämän päivän politiikkaa!

Muista, että Andrews’in kirja on kirjoitettu 120 vuotta sitten ja koskettelemme vain joitakin asioita, jotka hän paljastaa omasta ajastaan. Silti hänen kirjansa on kuin hän olisi uutiskommentaattori meidän ajassamme. Ja uutiset eivät olisi väärennettyjä!

Tämä artikkeli keskittyi ensisijaisesti maailmaan ja siihen, mihin se on menossa. Osassa 2 pääpaino on kirkossa, todellisessa ja tunnustavassa seurakunnassa, sekä luopumuksessa (joka muuten käsittää todellisia uskovia).

Aloitin tämän viestin korostamalla eskatologian merkitystä ja varsinkin sen arvoa suojellessamme uskovia petokselta, mukaan lukien tuleminen vedetyksi Antikristuksen uskontoon ja valtakuntaan ja niiden tahaton edistäminen. On traagista, että tätä tapahtuu tänä päivänä järkyttävissä mittasuhteissa, kun Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen paluu lähestyy.

TBC

Jatkuu artikkelissa Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 2)

On kyse hetkestä

IT’S ALL ABOUT THE MOMENT
2.12.2020 by Jonathan Brentner, suom. SK

Maailmasta kuulemamme äänet ovat pahenevassa ristiriidassa sen kanssa, mitä luemme Jumalan Sanasta. Televisiossa näkemämme mainokset kehottavat meitä ottamaan irti kaiken tästä elämästä, ”vain tekemään sen”. Maailman sanoma koskee kokonaan elämistä tässä hetkessä.

Ja olen samaa mieltä – vaikka minulla onkin mielessäni hyvin, hyvin erilainen ”hetki”. Paavali kirjoittaa kohdassa 1. Kor. 15: 51-52: Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina ja me muutumme.”

Niille meistä, jotka kuuluvat Jeesukselle, kyseessä ei ole hetken elämys ajassa; kyse on hetkestä, jolloin ikuisuus alkaa meille. Kyse on ”silmänräpäyksestä”, jolloin Jeesus vie meidät kotiin paikkaan, jota hän nyt on valmistamassa meille (Joh. 14:2-3).

Juuri tämä tuleva ”silmänräpäys” on yhä uudelleen virkistänyt sieluani tämän järkyttävän vuoden aikana, joka on ikuisesti muuttanut elämän maaplaneetalla.

Surkeus vuonna 2020 osoittaa paljon pahempaan uhkaan

Olen varma, että me kaikki voimme muistaa sydäntä särkeviä ja järkyttäviä kokemuksia vuodelta 2020. Olemme nähneet vihollisemme toimintaa maailmassa, kuin ei koskaan ennen. Paholainen on luonut pelon kulttuurin yhteisöissämme ja lisäksi hänen kätyrinsä ovat tehneet lopullisen pelinsä ylen määrin selväksi; heillä on suunnitelma ottaa täysi hyöty COVID-19:stä saadakseen Saatanan suunnitelman maailman herruudesta toteutumaan.

Koronavirus ja se, mitä Maailman talousfoorumi (WEF) kutsuu nimellä Suuri Nollaus (The Great Reset) käyvät käsi kädessä kuin rakastunut pariskunta kadulla. Nämä elitistiset globalistit aikovat käyttää COVID-19:ta ponnahduslautana edistääkseen marksilaisen Uuden Maailmanjärjestyksen suunnitelmiaan.

Artikkelit ja videot WEF:n verkkosivustolla kuvailevat avoimesti heidän radikaaleja suunnitelmiaan valvoa jokaisen ihmisen elämää maaplaneetalla. Yksi video alkaa näillä hyytävillä sanoilla koskien heidän näkyään vuodelle 2030: ”Et omista mitään, ja olet onnellinen.” [i] He saavat Suuren Nollauksen kuulostamaan loistavalta utopialta, kun todellisuudessa siitä tulee elävä helvetti niille, jotka ovat elossa, kun se täysin toteutuu.

Maailman voimakkaimpien ja varakkaimpien ihmisten päämäärä on kommunismi; kuinka muuten voidaan kuvailla heidän näkyään vuodelle 2030, jossa kukaan ei omista henkilökohtaista omaisuutta – edes vaatteita päällänsä (he sanovat tämän todellakin yhdessä artikkeleistaan). Tässä Saatana käyttäytyy täsmälleen samalla tavalla, kuin Jeesus kuvaili häntä jakeessa Joh. 10:10. Saatana toimii Antikristuksen ja hänen seuraajiensa kautta ”varastaakseen ja tappaakseen ja tuhotakseen”. Nämä sanat tiivistävät täsmälleen sen, mitä elitistisillä globalistiteilla WEFssä ja YK:ssa on mielessään lainkäyttövaltansa alaisille ihmisille.

Breitbart News’in James Delingpole’n mukaan ”COVID-19 on tarjonnut täydellisen tekosyyn” viedä ”globalistinen haltuunotto” käytännöllisesti katsoen kaikille inhimillisen elämän osa-alueille. ”Yksinkertaisesti sanottuna”, jatkaa Delingpole, Suuri Nollaus ”on suunnitelma maailmantalouden täydelliselle muuttamiselle. Ei tule olemaan rahaa, ei yksityisomistusta, ei demokratiaa. Sen sijaan jokaisen tärkeän päätöksen – mitä teet elääksesi, kuinka paljon tavaraa kulutat, saatko pitää lomaa – päättää puolestasi kaukainen ”asiantuntijoiden eliitti”, jolla ei ole vastuuvelvollisuutta.”[ii]

Ettet luulisi, että Suuren Nollauksen idea on menneen aikakauden tuote, kun John Lennon lauloi kappaleen Imagine kaihoisasta utopiasta, niin siitä on tullut kuuma aihe tänä päivänä. Newsweek omisti sille hiljattain kokonaisen numeron. Joe Biden’in kampanjan iskulause ”Build Back Better” (Rakenna takaisin paremmin), tulee suoraan WEF:ltä ja heidän suunnitelmistaan hallita maailmaa.[iii]

John Kerry, jonka Biden nimitti viime viikolla presidentin erityislähettilääksi, on jo vahvistanut uskollisuutensa WEF:n radikaalille agendalle. ”Uskon henkilökohtaisesti, että nollauksen käsite on tärkeämpi kuin koskaan ennen … olemme äärimmäisen jännittävän ajan kynnyksellä.” Kerry vakuutti edelleen Maailman talousfoorumin (WEF) elitisteille, että Joe Biden’in presidenttiys edistäisi nopeasti globalistista ”Suuren Nollauksen” ohjelmaa ”suuremmalla nopeudella ja tehokkuudella. kuin monet voisivat kuvitellakaan”.[iv]

Hiljattaisessa Amir Tsarfatin johtamassa profetian pyöreässä pöydässä Jan Markell sanoi: ”Suuri Nollaus on suuri ahdistus.” Olen täysin samaa mieltä. Eräs nainen Australiasta lähetti minulle äskettäin sähköpostin, jossa hän sanoi, että ahdistus on tulossa meitä kohti ”valoa nopeammin” (at warp speed). Tämä on niin totta!

Se, mitä näemme ympärillämme tapahtuvan, on alku sille, mitä apostoli Johannes kirjoitti Ilmestyskirjaan. Ja jos näin on, niin kuin onkin, niin tempaus tapahtuu pikemmin, kuin monet voivat edes alkaa kuvitella

Iankaikkinen toivomme on paljon suurempi kuin kaikki maalliset uhkat

Miksi sitten tuoda esiin kaikki nykyiset uutiset tulevasta Suuresta Nollauksesta postissa koskien hetkeä, jolloin Jeesus tulee hakemaan meitä? Koska se vahvistaa, että ahdistus koputtaa oveen ja se tarkoittaa, että Jeesuksen ilmestyminen on hurjan lähellä. Uhka tulevaisuuden hyvinvoinnillemme on todellinen, mutta toivomme Jeesuksen pikaisesta ilmestymisestä on suurempi; toivomme on paljon suurempi kuin kaikki uhkat sielujemme viholliselta.

Koska tempauksen on tapahduttava ennen ahdistusta, emme odota elämän ”Nollausta” ja radikaalia elämänmuutosta sellaisena, kuin sen tunnemme, vaan sen sijaan nousua pilviin. Saatamme nähdä lisää Saatanan suunnitelmia tälle maailmalle toteutuvan ennen tempausta, mutta Raamattu vakuuttaa meille, että tulemme olemaan Jeesuksen kanssa taivaassa hyvissä ajoin, ennen kuin antikristus ottaa nopeasti lähestyvän Suuren Nollauksen valvonnan.

En tiedä, mitä loppuvuodella 2020 tai ensi vuodella 2021 on varattuna meille, jotka uskomme. Voimme kokea suurempia rajoituksia vapauksiimme ja ehkä lisääntynyttä kärsimistä.

Olosuhteet, kuinka kauhistuttavilta näyttävätkin, eivät voi suistaa toivoamme eivätkä estää Herran suvereenia agendaa Hänen seurakunnalleen, Israelille ja maailmalle. Toisin sanoen mikään ei voi häiritä ”autuasta toivoamme”. Jeesus tulee pian viemään meidät kotiin; se on se hetki, jolloin uskostamme tulee todellisuutta.

Jakeessa Fil. 3:20 Paavali kirjoittaa: Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, Tässä Kreikan odottamiseksi käännetty kreikan sana tarkoittaa hyvin innokasta odottamista.

Uskon, että se merkitsee apostolin päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa” (Fil. 3:14).

Mahtavia uutisia kaikille kristukseen turvaaville

Paavali kirjoitti myös omasta innokkaasta Jeesuksen ilmestymisen odotuksestaan kohdassa Room. 8:23-25. Pidän erityisesti hänen sanoistaan jakeessa 23: ”…eikä ainoastaan se (luomakunta), vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.

Tämä on upea uutinen kaikille kanssahuokaajilleni vuonna 2020. Jeesus ei tule tuottamaan meille pettymystä; Hän tulee ja sillä hetkellä me saamme kuolemattomat ruumiit ja koemme täysin jäsenyytemme Jumalan ikuisessa perheessä.

Jos mietit, miksi olen niin varma, että lähtömme tästä maailmasta tapahtuu ennen tulevan ahdistuksen alkua, niin katso blogikirjoitustani otsikolla The Biblical Necessity of the Pretribulation Rapture (Ennen vihaa tapahtuvan tempauksen raamatullinen välttämättömyys).

Jos huokaat, koska vuoden 2020 tapahtumat ovat olleet sinulle raskaita, niin ole rohkea ja keskity edessäsi olevaan palkintoon. Herra voi odotuttaa meitä vielä jonkin aikaa, mutta voimme olla varmoja, ettei hän aiheuta meille pettymystä. Jeesus on palkitseva kärsivällisyytemme aivan kuten Hän lupaa meille kohdassa Ilm. 3:10-11.

Jos et ole lukenut viime aikoina kohtaa 1.Tess. 4:13-18, niin kannustan sinua tekemään niin usein muistutukseksi ihmeellisestä ja kirkkaasta toivostasi. Nämä jakeet paljastavat uskomme lopputuloksen. Monet tekevät nykyään typerän virheen erottaessaan ”autuaan toivomme” evankeliumin sanomasta; heidän mukaansa se on kolmannen luokan oppi. Se ei todellakaan ole!

Läheinen lähtömme tästä maailmasta on evankeliumintoivomme ydin Herran vakuuttavien sanojen mukaan apostoli Paavalille kohdassa Room. 8:18-25.

Tarvitsen kovasti jatkuvaa muistuttamista toivostani ja epäilen, että myös monet teistä tarvitsevat. Vaikka kirjoitan aiheesta, niin aivan liian usein menetän näyn Herran ilmestymisestä todellisena palkintona, joka odottaa minua, kuten myös kaikkia, joiden synnit Jeesuksen veri on peittänyt.

On näet kokonaan kyse siitä hetkestä, jota Paavali kuvailee jakeissa 1. Kor. 15: 51-52; se on se ”silmänräpäys”, kun evankeliumin loistava toivo tulee meille todellisuudeksi ja Jeesus muuttaa katoavaiset ruumiimme katoamattomiksi ja kuolemattomiksi.

Parempaa hetkeä en voi kuvitella.

 

Note: Please consider signing up for my newsletter on the home page of my website at https://www.jonathanbrentner.com/. It will greatly help me in reaching more people. Thanks!

 

[i] The WEF has revised this video, but it still can be seen here on the Zero Hedge website: https://www.zerohedge.com/geopolitical/horrifying-future-wefs-vision-post-covid-world

[ii] James Delingpole, The Great Reset Is Trending. Heres Why…, On the Breithart website at: https://www.breitbart.com/europe/2020/11/18/the-great-reset-is-trending-heres-why/

[iii] Ibid.

[iv] Article on the LifeNews Website: John Kerry: Biden presidency would advance globalist ‘Great Reset’ with ‘speed’ at: https://www.lifesitenews.com/news/john-kerry-biden-presidency-would-advance-globalist-great-reset-with-speed

 

Todellinen syy paniikkiin

A Real Reason to Panic
By Steve Schmutzer, 27.11.2020, suom. SK

Hirveän paljon Jumalaa pelkääviä, perustuslakia kannattavia ja lakia noudattavia ihmisiä Amerikassa ovat turhautuneita ja huolestuneita marraskuun 3. päivän vaalien jälkeen.

Huomattava osa näistä ihmisistä ovat melko varmoja, että demokraatit harjoittivat petollista käytöstä saadakseen näyttämään siltä, että Joe Biden voitti reilusti presidenttiäänestyksen.

Osa TUOTA toista ryhmää kokee Biden’in ”menestyksen” olleen globalististen resurssien, salaisten yksilöiden ja pimeiden agendojen huolellisesti järjestämää.

Ja lopuksi – pienempi osa tästä viimeisestä joukosta on edelleen varma, että Jumala hallitsee EDELLEEN.

Laita minut tähän viimeiseen kategoriaan.

Katselen, kuinka monet itseään kristityiksi kutsuvat, painavat paniikkinappulaa näinä päivinä. ”Kuinka Jumala voisi sallia tämän?” ”Nyt menemme ahdistukseen.” ”Onko Joe Biden antikristus?” ”Nämä vaalit tarkoittavat, että tempaus tapahtuu millä hetkellä tahansa.”

Typeryyden näyttö suuressa osassa seurakuntaa on ahdistavaa nähdä ja kuulla. On itsestään selvää, että Kristuksen morsian tietää hyvin vähän ylkänsä suunnitelmista.

Tässä on vain muutamia seikkoja, jotka tulee pitää oikeassa perspektiivissä näinä myllerryksen aikoina:

Numero 1. Raamatun ennustukset – mukaan lukien sen ensisijaiset kehitykset ja merkit – pyörivät Israelin ympärillä. Kuten tri. John MacArthur sanoi: ”Jos käsität Israelin oikein, saat eskatologiasi kohdalleen.” Jos irrotat katseesi Jumalan kellosta, et voi ymmärtää oikein aikaa, jossa elämme. Profeetallisten asioiden arvioiminen Amerikan asioiden linssin läpi on osoitus tietämättömyydestä ja ajan tuhlaamista.

Numero 2. Menneissä vaaleissa ei ole mitään, mikä viestittäisi Tempauksen olevan tapahtumassa. ”Autuas toivomme” (Tiit. 2:13) ei ole yhteydessä mihinkään tiettyyn tapahtumaan. Se on läheinen ja merkitön ihme. Se tulee ilman varoitusta. Apostoli Paavali odotti sitä omana aikanaan. Meidän pitäisi odottaa sitä samalla tavalla 2. joulukuuta kuin odotimme 2. marraskuuta.

Numero 3. Sen lisäksi, että voimme todellakin nähdä ahdistuksen kauden elementtien koreografian ottavan muotoa – globaalit pandemiat, nouseva laittomuus, erityiset liitot Lähi-idässä, vetoamiset yhden maailman hallintoon jne. – mikään näistä tapahtumista ei tarkoita, että uskovat joutuvat kestämään Ahdistuksen. Pyhien kirjoitusten TÄYSI neuvo tekee selväksi, että pyhät lähtevät tältä planeetalta, ennen kuin Danielin 70. viikko käynnistyy.

Ja lopuksi varmista, että lippusi taivaaseen on kunnossa. Matt. 7:21-23 tekee hyvin selväksi, että monet huomaavat liian myöhään, etteivät olleetkaan todella pelastettuja. Tämä on yksi Jumalan sanan pelottavimmista kohdista ja jos haluat ymmärtää, mitä on todellinen paniikki, niin lue seuraava kappale huolellisesti:

Suoraan sanoen näinä aikoina kirkonpenkeissä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole oikeassa suhteessa Kristukseen. He luulevat olevansa – mutta eri syistä heidät on petetty. Iankaikkisuuden kannalta on tärkeää saada tämä asia kohdalleen.

Haastava, mutta hengellisesti elintärkeä kysymys pohdittavaksi on: ”Mikä on iankaikkinen tilani?” (2. Kor. 13:5). Jaakobin kirjeen 1. luvun mukaan koettelevat olosuhteet todistavat uskomme eheyden.

Näinä päivinä ei ole mitään kiireellisempää, kuin varmistaa, että sydämemme tila on oikea Jumalan edessä.

Totuuden ongelma

The Problem of Truth
By Steve Schmutzer, 8.12.2020, suom. SK

Totuudella on aina hintansa.

Sen löytäminen on työlästä. Sen paljastaminen on vaarallista. Totuuden puhuminen on epäsuosittua ja herättää pilkkaa. Totuuden puolustaminen voi johtaa jopa kuolemaan.

Rehellisesti sanoen voisin kertoa neljästä ensimmäisestä noista tilanteista. Toivottavasti onnistun välttämään viidennen.

Ei voida kiertää sitä tosiasiaa, että liittoutuminen totuuden kanssa on vaarallisten seurausten kera marinoitu valinta.

Se on suuri syy, miksi niin monet ihmiset päättävät sen sijaan laimentaa tai kieltää totuuden.

Nämä alkuhuomautukset vaativat kysymyksen, ”Mikä on totuus?”

Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Roomalainen prefekti Pilatus kysyi sitä noin 2000 vuotta sitten. Hän esitti kysymyksen Jeesukselle, joka seisoi hänen edessään ja oli perustellusti väittänyt olevansa kaiken totuuden lähde (Joh. 18:37-38).

Kuten niin monet tänä päivänä, Pilatus kyseenalaisti totuuden käsitteen. Hän epäili todisteita. Tämän seurauksena hän vähät välitti, mikä on oikein ja mikä väärin. Nämä asiat olivat hänelle niin muuttuvia, että hänen oli helpompaa yhtyä kansan mielipiteeseen.

Pilatuksen politiikan, hänen suhteensa, päätöksensä, tavoitteensa ja vakaumuksensa – kaikki nämä ja muutkin asiat – määritteli sellainen, jota kutsutaan nimellä ”relativismi”. Hänen ideologisesta uskollisuudestaan puuttui todellinen moraalinen kompassi.

Jos jokin tai joku oli hänestä henkilökohtaisesti epämukava, se eliminoitiin. Jos siitä oli hänelle hyötyä, se ylennettiin.

Tarkoitus pyhitti keinot Pilatukselle. Hän teki ja sanoi sitä, minkä toivoi palvelevan henkilökohtaista agendaansa, eikä ollut mitään väliä, jos prosessi oli korruptoitunut. Pilatus osoitti, ettei hänellä ollut moraalisia ehdottomuuksia.

Moraalinen absolutismi on usko siihen, että on olemassa korkeimpia ja kiinteitä normeja, joiden perusteella moraalisia kysymyksiä voidaan arvioida. Tämä tarkoittaa, että tietyt toimet ovat oikeita tai vääriä asiayhteydestään riippumatta.

Vietynä seuraavaan luonnolliseen askeleeseensa se tarkoittaa, että tällaiset toimet ovat luonnostaan moraalisia tai moraalittomia riippumatta niihin osallistuvan yksilön tai kulttuurin uskomuksista, motiiveista ja toiveista.

Lopulta tämä – vuorostaan – viittaa siihen, että moraali on luonnostaan universumin laeissa ja ihmiskunnan luonteessa.

Ja se onkin oikein!

Raamattu sanoo, että syy siihen, että moraali on luontainen tällä tavoin, on, että Jumala loi meidät sellaisiksi, että meillä on omantunto (Room. 2:15; 9: 1). Meidät oli ”ohjelmoitu” alun alkaen tietämään oikea ja väärä.

Vanhoissa sarjakuvissa oli usein pieni paholainen toisella olalla ja pieni enkeli toisella. Omatuntomme todistaa sisäisestä arvojärjestelmästämme, jonka kanssa olemme syntyneet. Oikea ja väärä ovat meillä kaikilla tiedossa ja olemme vastuussa tekemistämme valinnoista.

”… ja totuus on tekevä teidät vapaiksi” (Joh. 8:32). Se on toinen viittaus siihen, että Jeesus Kristus on kaiken totuuden alkuperä. Se korostaa, että olemme haavoittuvia kylmänkosteille petoksen ja valheiden ketjuille, kun elämämme ei ole oikeassa suhteessa Luojaamme.

Tästä näen todisteita kaikkialla ympärilläni. Näen monia ihmisiä, jotka haluavat mieluummin tilata valheen – se on niin paljon helpompaa. Monet eivät halua etsiä totuutta – se on aivan liian vaikeaa. Monet puolustavat turmelusta – he haluavat, että heidän omat huonot valintansa hyväksytään. Ja monet pilkkaavat selviä tosiasioita – he haluavat uskoa muihin asioihin, jotka totuus on paljastanut petoksiksi.

En ole nähnyt aikaa, jolloin maailmamme olisi taipuvaisempi seuraamaan valheita kuin nyt. Olkoon niin – jokaisella meistä on edelleen velvollisuus etsiä totuutta. Ei ole olemassa mitään ”numeroiden turvallisuutta”, jos massat lopulta johdetaan harhaan jyrkänteen yli.

Omatunto on annettu meille varoitusjärjestelmäksi. Se ilmoittaa, kun eksymme totuudesta. Omatunto auttaa meitä myös tunnistamaan Jumalan iankaikkisen voiman ja jumalallisen luonteen ja se auttaa meitä välttämään tyhmien valintojemme seurauksia (Room. 1:20).

Ajat ovat kiireellisiä. Tässä on totuus.

Totuus on, että Jumala rakastaa sinua enemmän kuin voit kuvitella. Hän ei halua sinun pilaavan elämäsi nyt – ja varsinkaan hän ei halua sinun menettävän sitä koko ikuisuuden ajaksi. Sinun on valittava täällä.

Jeesus sanoi: ”Minä olen tie, TOTUUS ja elämä” (Joh. 14: 6). Koska Hän on ainoa tie pelastukseen, niin se, mitä päätät tehdä Jeesukselle, on tärkein valinta, mitä koskaan teet.

Hyväksytkö Jeesuksen Vapahtajaksi – vai hylkäätkö Hänet? Kolmatta vaihtoehtoa ei ole.

Kun todella tultiin siihen, niin Pilatuksen oli kohdattava totuus Jeesuksesta.

Ja pidätpä siitä tai et – niin on sinunkin!

Matkailun ja tiedon dramaattinen kasvu

Dramatic Increases in Travel and Knowledge
By Britt Gillette, 22.10.2020, suom. SK

2600 vuotta sitten Jumala antoi profeetta Danielille joukon näkyjä tulevaisuudesta. Yhdessä näistä näyistä Jumala paljasti useita tapahtumia, joiden on määrä tapahtua juuri ennen Toista Tulemusta. Enkeli kuitenkin käski Danielia sinetöimään näkynsä lopun aikaan asti, ”jolloin matkustaminen ja tieto lisääntyvät” (Dan. 12:4). (Useimmat englantilaiset käännökset kääntävät tämän kohdan kuten KJV: ”many shall run to and fro”. Suomalaiset Kirkkoraamattu 38 ja Raamattu Kansalle: ”Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.” Kirkkoraamattu 92 lienee lähempänä oikeaa: ”Monet harhailevat, mutta tieto lisääntyy.” Suom. huom.) Se tarkoittaa, että yksi selkeimmistä lopunajan (ja siten Jeesuksen Kristuksen Toisen Tulemuksen) merkeistä on yleinen maailmanlaajuinen matkustamisen ja tiedon lisääntyminen.

Näemmekö sitten tällaisen lisääntyneen matkustelemisen ja tietämyksen, kun tarkastelemme tämän päivän maailmaa? Ehdottomasti näemme. Itse asiassa näemme dramaattisen ja kiistattoman lisääntymisen matkustamisessa ja tietämyksessä. Se on niin dramaattinen, että sitä voidaan parhaiten kuvailla eksponentiaaliseksi. Miksi? Koska Danielin ajasta (6. vuosisata eKr.) Noin vuoteen 1800 jKr. emme nähneet mitään huomattavaa kasvua kummassakaan. Sitten jotakin tapahtui. Matkustamisen nopeus ja tiheys alkoivat kasvaa ja muutos on jatkunut vauhdilla tähän päivään saakka. Entä ihmisen tieto? Se lähti myös kasvuun, eikä osoita merkkejä hidastumisesta. Muutostahti on ollut niin nopea ja johdonmukainen, että ihmiset pitävät sitä itsestään selvänä. Mutta jos otat hetken aikaa miettimiseen, mistä olemme lähteneet, missä olemme nyt ja minne olemme menossa, niin lupaan sinulle yhden asian – se tulee ällistyttämään sinua.

Lisääntynyt matkustaminen

Danielin päivinä useimmat ihmiset matkustivat alle 50 mailin päähän synnyinpaikastaan – ei yhden vuoden aikana, vaan koko elämänsä. Satojen mailien päähän synnyinpaikaltaan vietynä orjana Daniel oli poikkeus, ei sääntö. Saavuttuaan Babyloniin, hän vietti jäljellä olevat vuotensa kaupungissa ja sen ympäristössä. Muinaisessa maailmassa rutiininomainen matkustaminen valtakunnan osasta toiseen ei ollut tavallista. Se oli erittäin harvinaista ja joskus nämä matkat kestivät kuukausia, jopa vuosia.

Danielin aikana hevonen oli nopein tapa matkustaa maalla. Näin oli yli kahden tuhannen vuoden ajan. Kaikkien noiden vuosisatojen aikana ihmisen matkustusnopeus ei muuttunut havaittavasti. Vuonna 1800 nopein maaliikennemuoto oli – edelleen hevonen. Vuoden 1812 sota on erinomainen esimerkki havainnollistamaan, kuinka hidasta matkustaminen oli 1800-luvun alussa. Ghent’in sopimus lopetti sodan 24. joulukuuta 1814. Kuuluisa amerikkalainen voitto New Orleansin taistelussa oli 8. tammikuuta 1815 – 15 päivää myöhemmin. Matkustaminen oli niin hidasta, että kesti viikkoja, ennen kuin uutinen sopimuksesta saapui Yhdysvaltoihin. Mutta tämä osoittaa jotakin tärkeää – matkustamisen suhteen asiat pysyivät suhteellisen muuttumattomina Danielin päivistä New Orleans’in taisteluun.

Sitten kaikki muuttui. Ihmisten matkustaminen lisääntyi räjähdysmäisesti ja muutos oli sekä nopea että dramaattinen. Mikä aiheutti tämän muutoksen? Teollinen vallankumous. 1800-luvulla teollinen vallankumous synnytti höyryveturin. Se mullisti matkustamisen nopeuden. Kun keskiverto hevonen laukkasi 30 mailia tunnissa niin vuoteen 1900 tullessa junat kulkivat rutiininomaisesti kaksinkertaisella nopeudella. Sitten 1900-luvun alussa hevoseton vaunu (auto) vei maailman myrskyyn. Vuonna 1908 Ford Motor Company valmisti ensimmäisen T-mallin – auton, jonka huippunopeus oli 40 mailia tunnissa. 1920-luvulle tultaessa kilpa-autot ylittivät 100 mailia tunnissa.

Tuhansien vuosien ajan hevonen vallitsi maalla matkustamista. Kuitenkin yhden vuosisadan aikana junat ja autot korvasivat täysin hevoskyydin vallitsevana matkustusmuotona. Ja ihmisen matkustamisen nopeus ja voima jatkoivat kasvuaan koko 1900-luvun ja aina tähän päivään. Vastaavaa edistystä tapahtui sekä vesi- että ilmamatkustamisessa. Esimerkiksi vuonna 1952 valtamerialus Blue Riband ylitti Atlantin alle neljässä päivässä – matkan, johon Christopher Columbus ja hänen miehistönsä käyttivät viisi viikkoa. Vuonna 1998 tämä ennätys rikottiin. Matkustaja-alus ylitti Atlantin alle kolmessa päivässä.

Entä lentomatkustaminen? Mikään muu matkustustapa ei havainnollista paremmin Danielin kauan sitten ennustamaa kasvua matkustamisessa ja tietämyksessä. Tuhansia vuosia ihminen on haaveillut hallitusta lentämisestä. Mutta se oli vain unelmaa. Sitten vuonna 1903 Orville ja Wilbur Wright väsäsivät lentokoneen, joka lensi 120 jalkaa 12 sekunnissa. Vain 66 vuotta myöhemmin Neil Armstrong astui kuuhun. Luuletko, että sitä voidaan pitää merkittävänä matkustamisen ja tietämyksen kasvuna?

Lisääntyvä tieto

Noin kolmesataa vuotta ennen Jeesusta Egyptin Ptolemaios-dynastia rakensi kirjaston. Moni pitää Aleksandrian muinaisena kirjastona tunnettua kirjastoa muinaisen maailman suurimpana kirjallisen tiedon kokoelmana. Vaikka emme tiedä varmasti, kuinka paljon tietoa sinne oli sijoitettu, joissakin arvioissa sanotaan, että jopa 500 000 papyruskääröä. Tämä tarkoittaa, että kirjastossa oli todennäköisesti kymmeniä tuhansia alkuperäisteoksia, jotka ovat verrattavissa nykypäivän kirjoihin, vaikka jotkut niistä ovat voineet olla kopioita. Kaksituhatta vuotta sitten se oli inhimillisen tietämyksen huippu. Miten nyt? Sinulla on todennäköisesti suurempi kirjasto taskussasi olevassa älypuhelimessa.

Tänä päivänä kirjojen määrä maailmassa on aivan eri suuruusluokkaa kuin muinaisina aikoina. Kymmenen vuotta sitten Google arvioi, että yli 129 miljoonaa kirjaa on painettuna ja UNESCO sanoo, että 2,2 miljoonaa uutta kirjaa julkaistaan vuosittain. E-kirjojen ja omakustanteiden tulo on vielä kasvattanut tuota lukua. Nykyään voit ostaa Kindlen alle sadalla dollarilla ja pitää kämmenelläsi Aleksandrian kirjastoa suurempaa kirjastoa. Pelkästään kirjojen suhteen olemme nähneet räjähdysmäisen tiedon määrän ja saatavuuden kasvun.

1900-luku sai todistaa tiedon räjähdysmäisen kasvun sanomalehtien, aikakauslehtien, radion, television, 24/7 kaapeliverkkojen, internetin ja älypuhelinten kautta. Ajattele kaikkea internetissä saatavilla olevaa tietoa. Vuonna 1990 sivustoja oli vain yksi. Uskomatonta, vai mitä? Kuusi vuotta myöhemmin internetissä oli yli 100 000 verkkosivustoa. Entä 10 vuoden kuluttua? Sata miljoonaa. Tällä hetkellä arvioidaan, että on olemassa kaksi miljardia verkkosivustoa. Ja tämä luku on vanhentunut tätä lukiessasi, koska jokainen päivä näkee 500 000 uutta verkkosivustoa. Itse asiassa internettiin lisätään päivittäin enemmän tietoa, kuin mitä Aleksandrian muinaisessa kirjastossa oli.

Maailmassa on tänä päivänä yli 25 000 yliopistoa. University World News’in mukaan yli 30 000 tieteellistä lehteä julkaisee vuosittain yhteensä kaksi miljoonaa artikkelia. Olemmeko kokemassa tiedon merkittävää kasvua, mitä luulet? Uskon niin ja Raamatun mukaan se tarkoittaa, että olemme merkittävien maailmantapahtumien kynnyksellä.

Minne olemme menossa

Danielin kirja sanoo, että matkustamisen ja tiedon lisääntyminen edeltää välittömästi Toista Tulemusta (Daniel 12: 4). Juuri sitä näemme tänään.

Tuhansien vuosien ajan hevonen oli nopein matkustuskeino maalla, samalla kun maailman kuuluisimmissa kirjastoissa oli enintään muutama sata tuhatta papyruskääröä. Tänä päivänä suihkukoneet kulkevat ääntä nopeammin ja kädessä pidettävissä laitteissa on satoja kertoja enemmän tietoa kuin Aleksandrian kirjastossa.

On selvää, että maailma, jossa elämme, on muuttunut dramaattisesti Danielin päivistä. Kriitikot pilkkaavat tätä ajatusta. He sanovat: ”Jeesus on tulossa takaisin, vai onko?” He sanovat: ”Kristityt ovat puhuneet siitä 2000 vuotta. Silti maailma jatkuu täsmälleen samalla tavalla, kuin se on aina tehnyt. Mikä on niin erilaista nyt?” Tämä on juuri se väite, josta Pietari varoitti melkein 2000 vuotta sitten (2. Piet. 3:3-4), mutta se on järjetön.

Uskotko tosiaan, että tämän päivän maailma on sama, kuin ”on aina ollut”? Minä en. Vuosisatojen ajan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen maailma oli paljolti sama. Ei ainuttakaan Jeesuksen Toisen Tulemuksen merkeistä, joita Jeesus ja profeetat kehottivat odottamaan, ollut nähtävissä. Entä nyt?

On selvää, että matkustaminen ja tieto on kasvanut räjähdysmäisesti ja kaikki merkit, joita Jeesus ja profeetat kehottivat odottamaan, ovat nähtävissä. Niitä ovat muiden muassa seuraavat asiat:

  • Israelin ennallistaminen (Jer. 23:7-8; Jes. 11:11-12)
  • Jerusalem juutalaisten hallussa (Luuk. 21:24-28)
  • Evankeliumin globaali leviäminen (Matt. 24:14)
  • Israel vihollisten ympäröimänä (Ps. 83:4-12; Hes. 11:14-17; Hes. 35:10)
  • Israelilla suuri armeija (Hes. 37:10; Sak. 12:6,8)
  • Yhdistyneen Euroopan nousu (Dan. 2; Dan. 7; Ilm. 17)
  • Maagogin / Googin liiton nousu (Hes. 38:8; Hes. 39:27)
  • Maailmanhallituksen vaatiminen lisääntynyt (Ilm. 13:7)
  • Ihmiset toimivat kuten Paavali sanoi heidän tulevan toimimaan (2. Tim. 3:1–5)
  • Toisen tulemuksen yleinen pilkkaaminen (2. Piet. 3:3-4)

Nämä merkit viittaavat Jeesuksen pikaiseen paluuseen. Hän on ihan ovella. Jeesus kehotti meitä ”nostamaan päämme”, kun näemme kaikkien näiden merkkien tapahtuvan (Luuk. 21:28) ja ne tapahtuvat juuri nyt. Se tarkoittaa, että olemme lopun aikojen kynnyksellä ja Jeesuksen Kristuksen Toinen Tulemus on hyvin lähellä.

Britt Gillette is author of the free ebook Coming to Jesus as well as the books Signs of the Second ComingRacing Toward Armageddon, and The End Times. Receive his book 7 Signs of the End Times for free when you sign up for his monthly newsletter.

***

Lue myös artikkeli Kaikki kiihtyy loppua kohti mentäessä

Tuleva rahan romahdus

The Coming Monetary Collapse
By Britt Gillette, 23.8.2020, suom. SK

COVID-19:n saapumisen ja sitä seuranneen päätöksen jälkeen sulkea kokonaisia kaupunkeja ja valtioita maailman taloudellinen toiminta on vähentynyt merkittävästi. Kun normaalit taantumat iskevät, ne yleensä käsittävät vain yhden valtion tai yksittäisen alueen. COVID-taantuma on kuitenkin iskenyt koko maailmaan kerralla. Tämä on ensimmäinen kerta Suuren Taantuman jälkeen, kun jokainen valtio on kokenut tuotannon laskun samanaikaisesti.

Tämän taloudellisen katastrofin laajuudesta huolimatta monet ekonomistit uskovat, että tapahtuu nopea V-muotoinen toipuminen, kunhan koronavirus on saatu hallintaan. Mutta onko se todennäköistä? Ei ole. Vaikka virus häviäisi huomenna, emme tule näkemään V-muotoista toipumista. Miksi? Syy on keskuspankkien politiikka ja hillitsemätön hallituksen rahankäyttö. Maailman keskuspankit (Yhdysvaltain Federal Reserve, Euroopan keskuspankki, Japanin pankki ym.) ovat vuosikymmenien ajan tehneet holtittomia poliittisia päätöksiä, mutta niiden huonot poliittiset päätökset karkasivat ylikierroksille vuosien 2008-2009 Suuren Taantuman jälkeen.

Syyskuun 11. päivän jälkeen keskuspankit työnsivät ulos keinotekoisen matalat korot. Nämä alhaiset korot yhdessä muun huonosti harkitun hallituksen politiikan kanssa puhkaisivat valtavan asuntokuplan. Kun kupla puhkesi, keskuspankkiirit ja poliitikot palkitsivat korruptoituneet ja epäpätevät pankkiirit ja yritysjohtajat valtavilla pelastustoimilla. Rajoittavan kultakannan puuttuessa he loivat uutta valuuttaa täyttämään huonoista päätöksistä, huonosta hallinnasta ja resurssien väärästä kohdentamisesta johtuvat aukot. He pönkittivät rikkoutuneen rahoitusjärjestelmän ja puhalsivat siinä prosessissa vielä toisen varallisuuskuplan.

Kun COVID poksautti tämän kuplan, näimme uuden kierroksen pelastustoimia ja keskuspankkien temppuja rahoitusmarkkinoiden kohottamiseksi ja väistämättömän väistämiseksi. Näimme myös suorat hallituksen maksut yksityishenkilöille toivossa ”stimuloida” taloutta. Tämä on mahdollista vain siksi, että hallitukset voivat luoda uutta valuuttaa halutessaan. Yhdysvaltain dollari ja kaikki muut kansalliset valuutat maailmassa ovat ns. fiat-valuuttoja. Se tarkoittaa, että niitä ei tueta millään muulla, kuin hallituksen lupauksella. Niillä on arvoa vain, koska hallitukset sanovat, että niillä on. Ne eivät ole muuta kuin paperinpaloja tai ykkösiä ja nollia tietokoneessa ja se tarkoittaa, että hallitukset voivat luoda valuuttaa niin paljon kuin haluavat vain napin painalluksella.

Fiat-valuutoilla ei ole kullalla, hopealla ja muilla kovilla varannoilla tuettujen valuuttojen arvoa. Se tarkoittaa, että poliitikot ja keskuspankkiirit voivat luoda uutta valuuttaa tyhjästä rahoittamaan loputonta määrää stimulus-ohjelmia, sosiaalietuuksia ja juonia ystäviensä pelastamiseksi ja rikastuttamiseksi.

Vuosikymmenien ajan ja varsinkin Suuren Taantuman jälkeen nämä poliitikot ja keskuspankkiirit ovat tehneet kaikkensa välttääkseen taantuman kivun tai jopa pitkittyneen osakemarkkinoiden laskun. Mutta niin kovasti kuin he yrittävätkin väistää väistämätöntä, tilintekopäivä on tulossa. He ovat vääristäneet vapaat markkinat, eivätkä voi pysäyttää seurauksia ikuisesti. Lasku erääntyy pian. COVID ei aiheuttanut tulevaa kriisiä. Se vain nopeutti sitä.

Tie edessämme

Kaikki nämä typerät hallituksen politiikat ovat asettaneet maailmantalouden no-win-tilanteeseen. Siitä seuraa, että jäljellä on vain kaksi vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1: Deflaatio – Suuri Lama (1900-luvulla) on tunnetuin esimerkki taloudellisesta deflaatiosta. Deflaatiospiraalissa luottosopimukset ja rahan kokonaismäärä kutistuvat. Ihmiset leikkaavat menojaan ja työntekijät menettävät työpaikkansa. Velkaantumisesta tulee valtava taakka. Yrityksillä menee huonosti ja konkurssit lisääntyvät. Työttömyys lisääntyy ja leipäjonoja muodostuu. Deflaatiospiraali on tuskallinen tapahtuma koko yhteiskunnalle. Se lietsoo mellakoita ja kutsuu vallankumousta. Deflaation kipu on välttämätön talouden puhdistamiseksi huonoista veloista ja huonosti hoidetuista yrityksistä. Siitä huolimatta keskuspankkiirit ja poliitikot yrittävät välttää deflaation hinnalla millä hyvänsä. Miksi? Koska väliaikainen ja välttämätön taloudellinen kipu uhkaa viedä heidän valtansa.

Vaihtoehto 2: Suuri inflaatio tai hyperinflaatio – Weimarin tasavalta on tunnetuin esimerkki hyperinflaatiosta. Sodanjälkeisten velkojen ja korvausten vuorten alle muserrettu Saksan tasavalta painoi lisää ja lisää valuuttaa täyttääkseen velvoitteensa. Tuloksena oli valtava Saksan valuutan – markan – ostovoiman menetys. Hinnat nousivat nopeasti vastaamaan uutta todellisuutta. Vuoden 1922 lopussa 160 markan leipä maksoi yli 200 miljardia markkaa vähemmän kuin vuotta myöhemmin. Eräässä tarinassa tuolta ajalta nainen kuljetti kottikärryllistä markkoja leipomoon ostaakseen leivän. Kun hän meni leipomoon, varas vei kottikärryt, mutta jätti kasan arvottomia markkoja. Näin nopeasti valuutta menetti arvonsa.

Kaikki tämä tapahtui, koska holtiton hallitus kasvatti valtavasti valuuttansa tarjontaa ja taloustieteen perusoppien mukaan, kun tarjonta kasvaa ilman kysynnän kasvua, hinta laskee. Toisin sanoen Saksan kansalaiset tajusivat nopeasti, että se, mitä he pitivät ”rahana”, olikin vain arvottomia paperinpaloja. Markka ei ollut ankkuroitu kultaan tai hopeaan eikä mihinkään, jolla on todellista arvoa. Kun tämä todellisuus tuli esiin, maailma menetti kaiken uskonsa markkaan ja sen ostovoima romahti. Lopulta siitä tuli arvoton.

Muutamien viimeisten kuukausien aikana keskuspankkiirit ja poliitikot ovat hukuttaneet maailman biljooniin dollareihin uutta valuuttaa. Heidän vastauksensa jokaiseen taloudelliseen ongelmaan on syytää yhä enemmän valuuttaa jatkuvasti laajenevaan luetteloon valtionapuohjelmia ja kohdennettuja pelastamisia. Kuten Weimarin Saksa, maailma yksinkertaisesti painaa yhä enemmän valuuttaa pyrkiessään ratkaisemaan taloudelliset ongelmansa. Parhaimmillaan tulos on 1970-luvun tyylinen stagflaatio, jossa on korkea työttömyys ja käsistä karannut inflaatio. Pahimmassa tapauksessa tulemme näkemään kaikkien fiat-valuuttojen ostovoiman romahtamisen kultaan, hopeaan ja muihin koviin varantoihin nähden.

Jälleen kerran tarvitaan kottikärryllinen dollareita, euroja tai jenejä yhden leivän ostamiseen. Ei ole yllätys, että Raamattu sanoo sellaisen ajan tulevan – ajan, jolloin koko päivän palkalla ei voi ostaa muuta kuin yhden leivän (Ilm. 6: 6). [Tulee mieleen Tukholman profetia]

Minkä tien valitsemme?

Poliitikot ja keskuspankkiirit eivät koskaan hyväksy vaihtoehtoa 1. Tämä johtuu siitä, että deflaatio on välitön uhka heidän vallalleen ja asemalleen. Järjestelmän selvittäminen tappiollisesta velasta on välttämätöntä terveelle taloudelle. Sen aiheuttama kipu saa äänestäjät kuitenkin vaatimaan uutta johtoa. Se pelottaa poliitikkoja ja keskuspankkiireja, jotka rakastavat vallan asemiaan ja arvostustaan. Deflaatiospiraalin edessä vaihtoehto 2 houkuttelee heitä. He uskovat voivansa ”suunnitella” toipumisen samalla hoitaen ja halliten inflaation. Historia on kuitenkin osoittanut, että keskussuunnittelu ei toimi. Lopussa he menettävät hallinnan ja kaikki maailman fiat-valuutat romahtavat.

Näemme jo tämän kriisin alkuvaiheita. Kun hallitukset ympäri maailmaa vaativat yritysten, paikallishallintojen ja työttömien pelastamista, näemme heidän ison hallinnon menettelytapojensa kustannusten heijastuvan nousevissa kullan ja hopean hinnoissa. Globaalin Weimar-tyylisen hyperinflaation mahdollisuudet ovat paljon vakavammat kuin yleisö uskookaan.

Mitä seuraavaksi?

Kun maailma kokee massiivisen inflaatiokierteen, nykyinen rahasysteemi (voimassa vuodesta 1971) tulee loppuunsa. Uusi rahajärjestelmä nousee tuhkasta. Miltä se näyttää? Emme tiedä varmasti, mutta todennäköisesti se rakennetaan jonkinlaisen digitaalisen valuutan varaan. Maailman keskuspankit ovat jo järjestäytyneet käynnistämään omat kryptovaluuttansa. Kiina testaa parhaillaan omaa valtion tukemaa kryptovaluuttaa ja kymmenet muut maat ovat jo ilmoittaneet suunnitelmistaan käynnistää omansa. Juuri viime viikolla uutiset kertoivat Yhdysvaltain keskuspankin yhteistyöstä MIT:n kanssa oman digitaalisen valuutan kehittämiseksi.

Jos hallituksen kryptovaluutta korvaa paperivaluutan, yksilönvapaus ja kansallinen vapaus katoavat. Hallitukset voivat ”sammuttaa” yksilön kryptovaluutan. Tämä tarkoittaa, että jos teet jotakin, jota hallitus ei hyväksy, se voi sulkea mahdollisuutesi ostaa ja myydä. Tämänkään ei pitäisi yllättää sinua. Raamatun mukaan juuri näin käy lopun aikoina. Antikristus perustaa globaalin kauppajärjestelmän. Hänen järjestelmällään on rooli jokaisessa maailman taloudellisessa tapahtumassa. Se tulee olemaan niin hallitseva, ettei kukaan voi ostaa eikä myydä mitään ilman Antikristuksen hyväksymistä (Ilm. 13:17).

Lähestymme nopeasti aikaa, josta profeetat varoittivat. Olemme keskellä maailmanlaajuista pandemiaa (Luuk. 21:11). Israel on jälleen maassaan (Jer. 23:7-8). Juutalaiset ovat jälleen Jerusalemissa (Luuk. 21:24–28) ja evankeliumia saarnataan kaikkialla maailmassa (Matt. 24:14). Lopunajat lähestyvät. Ahdistus, Antikristus ja maailmanhallitus ovat osa maailman lähitulevaisuutta. Älä kuitenkaan vaivu epätoivoon; se myös tarkoittaa, että Jeesus on paluunsa kynnyksellä. (Ilm. 22:20). Hän perustaa iankaikkisen valtakuntansa (Dan. 2:44), jossa ei ole enää kuolemaa eikä itkua eikä kipua (Ilm. 21:4). Pidä siis katseesi Häneen kiinnitettynä!

———–

Britt Gillette is author of the free ebook Coming to Jesus as well as the books Signs of the Second Coming, Racing Toward Armageddon, and The End Times. Receive his book 7 Signs of the End Times for free when you sign up for his monthly newsletter.

 

Iäkäs uskonystävä soitti pari päivä sitten. Hän oli ihmeissään, kuinka kristillisissä piireissä on vastustusta koronaohjeiden noudattamista kohtaan. Meitähän kehotetaan valtiovallan ja terveysviranomaisten taholta pitämään kasvomaskia, huolehtimaan turvaväleistä ja käsihygieniasta, välttämään turhaa matkustamista jne.

Nyt jotkut uskoviksi itseään kutsuvat ihmiset ovat ruvenneet niin sanotuiksi koronapinnareiksi ihan tieten tahtoen. Heidän mukaansa tällaiset määräykset edesajavat maailmanhallitusta ja antikristuksen tulevaa valtakuntaa; nyt kansalaiset opetetaan kiltisti tottelemaan ylhäältä annettuja käskyjä. Siksi he kieltäytyvät noudattamasta kaikkia annettuja koronamääräyksiä.

On surullista huomata tuollaista asennetta kristityillä – juuri heidänhän pitäisi olla esimerkkinä muille. Raamattu tekee hyvin selväksi, että meidän tulee kunnioittaa esivaltaa (Room.13:1-7) niin pitkään kuin se ei toimi Jumalan sanaa vastaan.

Työssäni tietotekniikan parissa kohtaan paljon ihmisiä. Kierrän ihmisten luona ja heitä käy toimistossani; työni ei onnistu etätyönä kuin pieneltä osin. Yritän parhaani mukaan käyttää kasvomaskia, pesen ahkerasti käsiä ja käytän myös käsidesiä. Entäpä jos olisinkin oireeton taudinkantaja ja tartuttaisin sen muihin tietämättäni? Voihan näin tapahtua kaikista varotoimenpiteistäni huolimatta, mutta jos en olisi yhtään huolehtinut hygieniasta ja joku saisi tartunnan, niin sehän olisi aivan kamalaa!

Meidän uskovien ei pidä käyttäytyä typerästi. ”Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niin kuin tyhmät vaan niin kuin viisaat. Käyttäkää aikanne oikein, sillä nämä päivät ovat pahoja.” (Ef. 5:15-16)

Raamatunprofetia säilyttää järkeni

BIBLICAL PROPHECY PRESERVES MY SANITY
By Jonathan Brentner, 14.10.2020, suom. SK

Tulisin hulluksi ilman Raamatun sanaa. Korostan ”sanaa”, koska se on edelleen Saatanan pääkohde, kuten on ollut kautta aikain. Eedenin paratiisissa hän haastoi Jumalan Sanan totuudellisuuden ja hänen taktiikkansa on pysynyt muuttumattomana tähän päivään saakka.

Paavali kirjoitti tämän viimeisten päivien petoksen merkityksestä kohdassa 1. Tim. 4:1:Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty.” ”Opetukset” tulevat meille tietysti Raamatun sanojen kautta, joita vastustajamme vääntää edistämään pyhien petostaan.

Huomaa viittaus poltinraudalla merkittyyn omantuntoon. Lääketieteellinen termi ”kauterisoida” tulee kreikan sanasta, joka tarkoittaa ”merkitä poltinraudalla”. Lääketieteessä se viittaa kudoksen tuhoamiseen verenvuodon lopettamiseksi. Hengellisesti se viittaa herkkyyden menetykseen totuuden suhteen, mikä tekee ihmiset helposti petettäviksi ”riivaajien opeilla”.

Näemme tätä maailmassa; me kaikki tunnemme jonkun, joka on niin syvälle juurtunut tämän ajan henkeen, että on tullut kykenemättömäksi vastaanottamaan totuutta. Emme voi keskustella heidän kanssaan joutumatta perättömien syytösten kohteiksi.

Valitettavasti tämä sama petollinen henki on pujahtanut seurakuntaan hellittämättömän hyökkäyksen kautta Raamatun Sanaa vastaan, mikä on ”polttanut” monien kyvyn vastaanottaa totuus, varsinkin raamatunprofetian alalla. Kun vastustajamme hyökkää menestyksellä totuutta vastaan tulevien asioiden alueella, se antaa hänelle väylän hyökätä muitakin Raamatun tekstejä vastaan, varsinkin moraalia ja evankeliumia koskevia.

Tänä päivänä Raamatun Sana antaa kuitenkin meille toivon. Sen profeetalliset tekstit ennustivat kauan sitten sen laittomuuden, väkivallan ja pahuuden, jonka näemme kuluttavan maailmaamme. Sanan kautta Herra vakuuttaa meidät toivostamme Hänen ilmestymisessään ja tarkoituksestaan tuomita aikamme rehottava pahuus. Sana on ”autuaan toivomme” pohja (Tiit. 2:11-13) ja kuvailee tulevaa kotiamme ikuisessa tilassa (ks. Ilm. 21-22).

Vastustajamme, valheen isä, työskentelee hellittämättä pitääkseen loistavan paratiisitoivomme verhottuna epäilyksen pilveen. Hänellä on monta taktiikkaa kieltää Raamatun teksteistä löytyvä tulevaisuudentoivomme.

Allegoria riistää uskovilta toivorikkaan elämän kaoottisessa ajassa

Kristuksen aikalainen, Aleksandrian juutalainen Filon, alkoi käyttää allegoriaa (vertauskuvaa) Raamatun tulkintaan. Hän ihaili filosofi Platonin opetuksia, että kaikki aine on pahaa ja vain hengen maailma on hyvä.

Paljolti aikansa rabbien kauhuksi Filon allegorisoi Vanhan testamentin ”tarjotakseen kreikkalaisille juutalaisuuden parasta ja juutalaisille kreikkalaisen filosofian parasta”.[i] Filon tulkitsi uudelleen Jumalan sanan käyttämällä allegoriaa mukauttaakseen sen Platonin pakanalliseen filosofiaan.

Filonin symbolinen lähestymistapa Raamattuun tuli myöhemmin ”teologisen ajattelun uuden koulun” malliksi kirkossa.[ii] Toisella vuosisadalla jKr. kaksi kristillistä opettajaa Aleksandrian kaupungista kopioivat Filonin allegorisen lähestymistavan Jumalan sanaan, Klemens (150–215 jKr.) ”omaksui kreikkalaisen filosofian ja sanoi, että Raamattu täytyy ymmärtää allegorisesti, jotta tulkinta ei olisi sen kanssa ristiriitainen”.[iii] Origenes (185-254 jKr.) käytti allegoriaa saadakseen Raamatun opetukset Platonin dualismin mukaisiksi.

Klemens ja Origenes hylkäsivät ajatuksen tuhatvuotisesta valtakunnasta, koska sen runsaat aineelliset siunaukset olivat ristiriidassa Platonin opetusten kanssa ja he selittivät ne allegorialla. Augustinus, myös Platonin ihailija, omaksui Aleksandrian allegoriset menetelmät ja suosiollaan laajensi Origeneksen soviteltuja opetuksia koko järjestäytyneelle kirkolle.

Sekä Luther että Calvin tunnistivat huomattavan vahingon, jonka allegorian käyttö oli aiheuttanut evankeliumin puhtaudelle. Calvin luonnehti allegorista lähestymistapaa Jumalan Sanaan ”saatanallisena”, koska se johti ihmiset pois Raamatun totuudesta.[iv] Luther liittyi Calviniin tuomiten vahvasti tällaisen symboliikan käytön Jumalan Sanan tulkinnassa.

Kuitenkin vasta vuosisadan kuluttua opettajat alkoivat soveltaa uskonpuhdistajien raamatullisia tulkintamenetelmiä profetiaan ja premillennialismin elpyminen alkoi seurakunnassa.

”Mikä siinä on iso juttu?” voisi kysyä. ”Kuinka allegoria riistää uskovilta tänä päivänä toivon?”

Se tekee niin kyseenalaistamalla heidän evankeliumintoivonsa perustukset, Jeesuksen ilmestymisen ja hallitsemisemme Jeesuksen kanssa Hänen valtakunnassaan.

Jos Ilm. 20:1-10 ei tarkoita, mitä sanoo, niin kuinka voimme luottaa Ilmestyskirjan lukujen 21-22 sanoihin ja varsinkin jakeeseen 21:4?

Allegoria verhoaa pyhien evankeliumin toivon epävarmuuden tiheään sumuun.

Jos selkeät profeetalliset tekstit eivät tarkoita mitä sanovat…

Amillennialistit kertovat meille, että Jumala on lopullisesti hyljännyt Israelin kansan ja korvannut sen kirkolla. Tämä on kuitenkin ristiriidassa Room. 11:1-2 sanojen kanssa: Minä sanon siis: ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois se! Sillä olenhan minäkin israelilainen, Aabrahamin siementä, Benjaminin sukukuntaa. Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa, jonka hän on edeltätuntenut.”

Näetkö epävarmuuden, jonka tämä aiheuttaa vain tässä yhdessä tapauksessa sanoja, jotka eivät tarkoita, mitä sanovat? Paavali sanoo: ”Jumala ei ole hyljännyt kansaansa”, ja silti ne, jotka puolustavat korvausteologiaa, kertovat meille, että hän on tehnyt juuri sen.

Kohdassa 1. Aik. 16:14-18 Daavid vahvistaa Jumalan lupauksen pysyvän luonteen Abrahamille, Iisakille ja Jaakobin jälkeläisille. Jakeessa 17 Herra viittaa tähän liittoon ”iankaikkisena”.

Jumala ei voinut tehdä yhtään selvemmäksi Israelin kanssa tekemänsä maaliiton pysyvyyttä, kuin Hän tekee tässä tekstissä. Miksi Hän sanoisi, että lupaus maasta on ”iankaikkinen liitto”, ellei Hän tarkoittanut sen olevan ”iankaikkinen liitto?” Ja jos Herra sanoo, että liitto on ”iankaikkinen”, niin se on varmasti ”iankaikkinen”, se ei koskaan tule loppumaan. Jos emme voi ottaa Raamatun sanoja sellaisina, kuin mitä ne meille sanovat, niin minkä varassa on toivomme iankaikkisesta elämästä?

Sanat kohdassa Jes. 9:6-7 antavat selkeän kuvan tulevasta Messiaasta. Kukaan ei epäile, että Jeesus tuli maailmaan vauvana, kuten jae 6 kertoo. Kristus toteutti kirjaimellisesti tämän profetian. Tästä kohdasta on myös selvää, että Messias istuu jonakin päivänä Daavidin valtaistuimella ja hallitsee fyysistä valtakuntaa.

Toivomme kiistäjät katselevat meitä kuitenkin naama totisena ja kertovat meille, että se ei tarkoita sitä, että Jeesus tulisi istumaan ”Daavidin valtaistuimella”.

Emme tarvitse luutnantti Columboa kertomaan meille sekaannuksesta, joka syntyy, kun joku kertoo meille, että Raamatun sanat eivät tarkoita sitä, mitä sanovat.

Toivomme Raamattuun uskovina Kristuksen seuraajina perustuu Raamatun sanoihin ja Jumalan lupaukseen ikuisesta elämästä meille.

Raamatunprofetian varma toivo

Apostoli Paavali kohdassa Fil. 3:20-21 asettaa välittömän odotuksemme Uuden Testamentin pyhinä ilman muuta Jeesuksen ilmestymiseen: ”Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi.” Sanaa ”odottaa” vastaava kreikan sana tarkoittaa tulevan tapahtuman voimakasta ja innokasta odottamista.

Uusi testamentti on selkeä; Jeesus tulee viemään omansa paikkaan, jonka Hän on meille valmistanut (Joh. 14:1-3). Kuten selitän muissa artikkeleissa, tämä ei voi olla Toinen Tulemus. Jos Raamatun sanoilla on merkitystä ja niillähän on, niin tempauksen ja Toisen Tulemuksen täytyy viitata erillisiin ja ainutlaatuisiin tapahtumiin.

Ainoastaan kirjaimellinen ymmärrys Raamatun profetioista asettaa maailmamme tapahtumat oikeaan näkökulmaan, joka lievittää uskovien pelot.

Se, mitä näemme nyt maailmassa, on se, mitä Herra sanoi tapahtuvan viimeisinä päivinä ja kuten synnytyskivut, nämä asiat tulevat paljon pahemmiksi, ennen kuin Jeesus palaa maan päälle (Matt. 24:8). Pahuus ja irstaus kaikkialla ympärillämme lannistaa meidät toisinaan, mutta tiedämme, että näiden asioiden on tapahduttava, koska Jumalan Sanan mukaan se tulee tapahtumaan. Koska Raamatunprofetia ennusti niin tarkasti tänään näkemämme hullun ryntäyksen uuteen maailmanjärjestykseen, voimme olla varmoja, että se vakuuttaa loistavaa uutta päivää meille.

Jeesus tulee pian viemään meidät kotiin (Joh. 14:2-3). Hän ei tule ollakseen siellä, missä me olemme, vaan viedäkseen meidät olemaan siellä, missä Hän on, eli Isänsä talossa taivaassa. Voimme joutua kärsimään tulevina päivinä ja kenties kohtaamaan paljon fyysisiä vaaroja, mutta meillä on varma toivo, että Jeesus on tulossa hakemaan meitä, koska Raamatun Sana lupaa sen meille!

Pastori Tom Hughes esitti hiljattain tilaston, jonka mukaan vain kahdella prosentilla millenniaaleista (tällä vuosituhannella syntyneistä) on raamatullinen maailmankatsomus. On myönnettävä, että on monta syytä tälle surulliselle luvulle, mutta voisiko se olla seurausta siitä, että he kasvoivat seurakunnissa, joissa Raamatun sanat eivät todella tarkoittaneet, mitä ne sanovat?

Raamatullisen maailmankuvan ydin on profeetallisen kontekstin tunteminen sille, mitä näemme tänä päivänä ja jonka löydämme Raamatun sanoista. Kun pastorit ja opettajat sabotoivat näitä sanoja tulevaisuudella, joka hylkää Herran palauttamaan tulevan valtakunnan Israelille, niin ei mene kauan, kun väärä maailmankuva tarttuu kirkonpenkissä istuviin, maailmankuva, joka jättää huomiotta, kuinka nykytapahtumat toteuttavat Raamatun sanat.

llmestyskirjan sanat näet varoittavat meitä ahdistuksen läheisyydestä, tarjoavat raamatullisen kontekstin sille, mitä on tulossa ja antavat meille varmuuden Herran lopullisesta voitosta maailman jumalattomuudesta, Saatanasta ja kuolemasta. Jos mietit ahdistuksen läheisyyttä, lue toinen postini otsikolla The Prepping of Society for the Antichrist (Yhteiskunnan valmistaminen Antikristukselle, Aasin suomennos löytyy) Olemme niin lähellä.

Samat Raamatunprofetian sanat vakuuttavat meidät Jeesuksen ilmestymisestä viemään meidät kotiin paikkaan, jota Hän on valmistamassa meille ennen vihaa, joka on tulossa maailmalle.

Raamatun sanat ovat tärkeitä; ne ovat Jumalan henkeyttämiä (2. Tim. 3:16-17).

En voi puhua kenenkään muun puolesta, mutta vain Raamatun sanat pitävät minut järjissäni, kun katselen, kuinka demonien hallitsemat anarkistit ja globalistit hellittämättä pettävät ihmisiä ja toimivat Yhdysvaltojen tuhoamiseksi, että voisivat alistaa kansansa marksilaiseen totalitaariseen Uuteen Maailmanjärjestykseen. Riippumatta siitä, mitä täällä tapahtuu, tiedän paremman päivän olevan tulossa. Paratiisi alkaa sillä hetkellä, kun Jeesus ilmestyy ja me lähdemme maan päältä vähäksi aikaa.

Note: Please consider signing up for my newsletter on the home page of my website at https://www.jonathanbrentner.com/. It will greatly help me in reaching more people. Thanks!

Viitteet:

[i] Randy Alcorn, Heaven (Carol Stream: Tyndale House Publishers, 2004), p. 477.

[ii] Ibid.

[iii] Ibid.

[iv] Bernard Ramm, Protestant Biblical Interpretation (Grand Rapids: Baker Book House 1970), p. 58.

 

Tarkkaileeko Antikristus uutisia?

Is the Antichrist Watching the News?
21.8.2020 by Olivier Melnick, suom. SK

Ensimmäiseksi meidän on tiedostettava, että Antikristus on todellinen henkilö. Hän ei ole kristillinen legenda ihmisten pelottelemiseksi. Antikristus on todellinen ja vaikka kukaan ei tiedä sitä varmasti, hän voi elää jo nyt. Voin sanoa teille, että jos hän elää, hän todennäköisesti tarkkailee uutisia päivittäin ja odottaa pääsevänsä maailman näyttämölle suurimpana ”rauhantekijänä”, mitä koskaan on esitelty ihmiskunnalle – ottamatta tietenkään huomioon todellista rauhantekijää Messias Yeshuaa! Joten mitä me todella tiedämme Antikristuksesta? Tätä varten meidän on mentävä lähteeseen, josta löytyy totuus. Raamatussa on oikeastaan aika paljon häntä koskevia yksityiskohtia:

  • Antikristus tulee globaalina ihmishallitsijana (Dan. 7-12)
  • Hän on pakana (Ilm. 13:1)
  • Hänet paljastetaan Pyhän Hengen poistuttua (tempauksen jälkeen) (2. Tess. 2:6-7)
  • Hän nousee täydelliseen valtaan – (Dan. 7:8, 20; 8:23)
  • Hän allekirjoittaa seitsenvuotisen sopimuksen (liiton) Israelin kanssa (Dan. 9:27)
  • Hän rikkoo sopimuksensa seitsenvuotisen Ahdistuksen puolivälissä (Dan. 9:27; Matt. 24:21; Ilm. 13:14-15)
  • Hän väittää olevansa Jumala (Dan. 11:36)
  • Hän vainoaa juutalaisia (Dan. 7:21)
  • Hän pystyttää ja käynnistää ”hävityksen kauhistuksen” (Dan. 12:11)
  • Hän hyökkää Israeliin (Dan. 11:40-45; Hes. 38-39)
  • Hän voittaa (Dan. 11:38-44)
  • Hänet voitetaan (Dan. 7:11,26; 9:27)

Paljon enemmän voi oppia Mark Hitchcock’in kirjasta: The End: A Complete Overview of Bible Prophecy and of the End days.

Aikojen saatossa ihmiset ovat spekuloineet, kuka on Antikristus. Joka kerta, kun inhottava maailmanhahmo on tullut esiin uutisissa, se on hankkinut hänelle Antikristuksen tittelin, ainakin potentiaalisen.

Lopulta tuo henkilö haalistui tai kuoli ja väärin annettu titteli hänen mukanaan. Kuka hän onkin ja riippumatta siitä, onko hän jo elossa tänään vai ei, maailman on oltava oikeassa asemassa Antikristuksen astua näyttämölle ja kaikkien on hyväksyttävä hänet. Tämä johtaa minut huolenaiheisiin, joita minulla on koskien Israelin ja Arabiemiirikuntien suhteiden viimeaikaista normalisoitumista.

Ensimmäiseksi meidän on tarkasteltava rauhaa kolmesta erilaisesta näkökulmasta:

Inhimilliseltä näkökannalta alueella, jota sodat ovat vaivanneet siitä alkaen, kun Israel syntyi moderniksi valtioksi 14. toukokuuta 1948, kahden maan välisen rauhan näkeminen on hyvin odottamatonta ja jännittävää. Arabien ja juutalaisten välillä on ollut ”maankuulu” viha viimeisten 75 vuoden ajan. Rehellisesti sanottuna viha on toispuolinen. Useimmissa arabimaissa näyttää olevan enemmän vihaa Israelia ja juutalaisia kohtaan, kuin mitä Israelissa arabimaailmaa kohtaan silti huomioon ottaen sen tosiasian, että molemmilla osapuolilla on ystäviä ja vihollisia kummallekin puolelle. Se on monimutkaista! Inhimilliseltä näkökannalta rauha on kuitenkin hyvä. Niin kauan kuin ymmärrämme sen inhimilliseltä kannalta, rauha tarkoittaa yksinkertaisesti sodan puuttumista. Otan sen päivä kerrallaan!

Raamatun näkökulmasta se menee vielä pidemmälle. Meitä pyydetään elämään rauhassa naapuriemme kanssa ja rakastamaan heitä (3. Moos. 19:18; Room.12:18). Meidän oletetaan myös olevan rauhassa ja alistuvaisia hallituksillemme (Room. 13:1-3). Lisäksi, kuten Jeshua sanoi, meidän on rakastettava vihollisiamme (Matt. 5:43-48). Ihmisen näkökulmasta se on kova määräys ja se on myös ainoa sellainen käsky kaikissa maailman uskonnoissa. Minun on muistutettava itseäni joka päivä, että minun TÄYTYY rukoilla vihollisteni puolesta ja rakastaa niitä, jotka vainoavat minua. Tässä mielessä se tekee Yeshuan seuraajista hyvin ainutlaatuisia. Tarvitsemme siihen ehdottomasti Pyhän Hengen avun!

Haluaisin kuitenkin tarkastella vielä yhtä puolta, joka on profeetallinen näkökulma. Luemme kohdasta Dan. 9:26-27:

Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty. Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse.”

Raamatussa ei ole monta kohtaa, joissa olisi niin paljon merkitystä ja kattaisi yhtä pitkän ajanjakson vain kahdessa jakeessa. Haluaisin kiinnittää huomiomme siihen näennäiseen rauhaan, jonka tämä yksilö tuo. Se tapahtuu ilmeisesti kohta seurakunnan ylösoton jälkeen, kun monet ihmiset ovat ”salaperäisesti” kadonneet. Kaaos tulee vallitsemaan maailmanlaajuisesti ja vakauden tarve on oleva suurempi kuin koskaan. Antikristus tulee ja allekirjoittaa liiton Israelin kanssa ja antaa maailmalle väärän käsityksen, että rauha on saapunut maan päälle yleensä ja varsinkin Lähi-itään. Meidän on aina muistettava, että Antikristus väärentää edukseen kaikkea, mitä Messias (Kristus) tekee. Jos Messias toi todellisen rauhan ihmisten sydämiin (ensimmäisessä tulemuksessaan) ja tuo todellisen rauhan maailmaan palatessaan Toisessa Tulemuksessa ahdistuksen jälkeen, niin Antikristus yrittää väärentää myös sitä väärällä rauhalla.

Alue maailmassa, joka on kaikkein epävakaisin ja on ollut sitä jo vuosikymmeniä, on Lähi-itä. Jos tuo alue voisi näyttää rauhalliselta, se auttaisi suuresti valmistamaan näyttämöä Antikristukselle. Siksi en suhtaudu Israelin ja Arabiemiirikuntien suhteiden normalisointiin samalla innostuksella kuin muut. Olen iloinen tuosta historiallisesta sopimuksesta ihmisen ajallisen rauhan kannalta, mutta pidän sitä myös mahdollisesti ensimmäisenä monista sopimuksista, jotka pystyttävät näyttämön Antikristukselle. Katson tätä suurella odotuksella, koska tiedän, että lopunaikojen kello tikittää kohti lopullista lähtölaskentaa.

Hesekiel kertoo meille, että Israeliin hyökätään, kun minun kansani Israel asuu turvallisena” (Hes. 38:14), joten Israelin täytyy tuntea elävänsä rauhassa, että voi jotenkin laskea valppautensa tasoa. Antikristus tulee tekemään parhaansa kerätessään kansakuntia Jerusalemia vastaan (Sak. 12:1-2; 14:1-3, Ilm. 16:16; 19:19). On paljon tuhoa ja kuolonuhreja (Sak. 13:9), mutta lopulta Antikristus kukistetaan (Ilm. 20:10) ja koko Israel tunnistaa Messiaansa (Sak.12:10; Room. 11:26).

Tarkoitukseni ei ole tuoda huonoja uutisia. Jälleen inhimillisestä näkökulmasta tämä normalisointi epäilemättä tuo alueelle hyvin ansaitun hengähdystauon vasta kolmannen Egyptin kanssa vuonna 1979 ja Jordanian kanssa vuonna 1994 solmittujen sopimusten jälkeen, puhumattakaan Iraniin kohdistuvasta uhasta, jos lisää arabimaita seuraa esimerkkiä – ja niitä todennäköisesti seuraa. Tarkasteltaessa maantieteellistä sijaintia suhteessa Iraniin liittoutumat Israelin ja minkä tahansa arabimaan välillä ovat edelleen uhka Iranin hegemoniapyrkimyksille. ”Viholliseni vihollinen on ystäväni”, kuten he sanovat, ja se on voinut jopa näytellä osaa äskettäisessä päätöksessä.

Päivän päättyessä maailma on valmis Antikristukselle, mutta se on valmis myös Messiaalle. Niiden meistä, jotka näkevät eron, tulee opettaa niitä, joilla on kiusaus seurata Antikristusta, ja johdattaa heidät ainoan tosi Rauhanruhtinaan tykö, joka tunnetaan Nasaretin Jeshuana (Jes. 9: 6-7; 52:13).