Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Johdantona alla olevaan Pat Franklinin kirjoitukseen totean, että olen aikoja sitten ollut parissa kokouksessa kiinniottajana. Tehtäväni oli siis rukouspalvelussa seisoa rukoiltavan takana ja estää tätä kaatumasta holtittomasti taaksepäin ja satuttamasta itseään. Näiden kertojen perusteella ja muutenkin sivusta seuranneena havainnoin, että useinkin rukoiltava kaatuu ihan sen takia, kun sen oletetaan kuuluvan asiaan. Joskus esirukoilija selvästi töytäisi rukoiltavan syliini. Silloin aikoinaan, kun itse olin joskus vastaavissa tilanteissa rukoiltavana, itsekin taisin kaatua yhdellä tai kahdella ensimmäisellä kerralla, joko jännityksestä tai Pyhän Hengen kosketuksesta, en tiedä. Myöhemmin olen kyllä pysynyt pystyssä. Olen asiaa miettinyt ja päätynyt siihen, että rukoustilanteissa kiinniottajia ei tarvita, koska kenenkään ei tarvitse kaatua. Ei Pyhä Henki kaada ihmisiä vahingoittaakseen heitä. Meillä onkin nykyisin rukouspalvelussa tapana, että istutaan rukoiltavan kanssa penkkiin, tai mennään alttarille polvillemme. Tämän soisin yleistyvän seurakunnissa kautta linjan. Jos omassa seurakunnassasi on pieninkään epäilys, että kiinniottajia voitaisiin rukouspalvelussa tarvita, järjestäkää rukouspalvelu jollain muulla tavalla. Ei kaatumisen kokemus kasvata oikeaa uskoa minkään vertaa. Ja etenkään äänekkäät ja spektaakkelimaiset rukousjonot kaatamisineen eivät kuulu raittiiseen kristillisyyteen.


 

Slain in the spirit – but what spirit?
By Pat Franklin 27.10.2018, suom. SK

Tässä on vastaukseni: Hei ja kiitoksia sähköpostistasi koskien ’hengessä kaatumisen’ ilmiötä.

Niillä kahdella lainaamallasi Raamatun kohdalla koskien sitä, kun Jumalan kirkkaus täytti temppelin, ei ole mitään tekemistä niiden asioiden kanssa, joita tapahtuu joissakin piireissä. Se oli aika erikoinen päivä maailmanhistoriassa! Se ei mitenkään liity tämän päivän outoihin tapahtumisiin.

He sanovat sitä ’hengessä kaatumiseksi’ – mutta Raamattu käskee meitä koettelemaan henget; joten mikä henki tekee tätä?

Tällä tavalla toimivat ihmiset ovat myös kokemukseni mukaan epäilyttäviä. Tavallisesti he ovat rahojesi perään, joten heidän on järjestettävä näytös.

Yksi asia on, että Herran viholliset kaatuvat taaksepäin, lyötyinä, kuten Getsemanessa. Luulen, että Jumalan ystävät, jos yleensä kaatuvat, kaatuvat eteenpäin kasvot alaspäin kunnioituksen valtaamassa palvonnassa. En usko, että Pyhä Henki tyrmää meidät kuin nyrkkeilijä kehässä!

Itse teko, kun tehdään jotakin – olipa se ihmisen koskettamista, heidän huitomistaan takilla jne., ja kun tuo teko aiheuttaa ihmisen kaatumisen taaksepäin – on okkulttinen ja yliluonnollinen.

Mutta on olemassa hyvä yliluonnollinen Jumalasta ja paha yliluonnollinen Saatanasta. Raamattu varoittaa, että Saatana voi ilmestyä valon enkelinä, joten meidän on oltava todella varuillamme! Jotkut gurut Intiassa tekevät samaa pimeän yliluonnollisen voimalla! Muistaakseni he käyttävät siitä nimitystä ’shakti’ – koskettaen ihmisiä sulalla ja he kaatuvat.

Minun mallini on tämä. Näenkö minä Pietarin, Paavalin ja Johanneksen tekevän tätä, kaatavan ihmisiä? En. Siksi pysyn siitä erossa.

Esiintyy myös paljon teeskentelemistä. Jotkut kaatuvat, koska heidän odotetaan kaatuvan, eivätkä halua aiheuttaa pettymystä johtajalle. Tiedän, että tätä tapahtuu.

Vuosien varrella on ollut oikeusjuttuja, kun ihmiset ovat kaatuneet toistensa päälle jne. Joten se on pelkkää huonoa. Monet haluavat jännitystä kirkossaan, että tapahtuu. Mutta Herra Jeesus sanoi, että se on paha sukupolvi, joka etsii merkkiä. Silti tänä päivänä niin monet etsivät merkkejä.

Raamatun opiskelua, ylistämistä, rukousta ja toisten palvelemistako? Tylsää! Mutta se vasta jotakin, kun joku pölkkypää lavalla heiluttaa takkiaan ja neljä ensimmäistä riviä yleisöstä kaatuu! (Tulee mieleen tapaus Marko Selkomaan kirjasta Askeleet yliluonnolliseen. Ks. sivu 107, ”Farkkutakki rukousliinana”. Suomentajan kommentti.)

Tähän sisältyy myös hypnotismin eli mesmerismin osatekijä. Jotkut ovat alttiita hypnoosille ja kaatuvat hyvin helposti, kun taas toisia on lähes mahdoton hypnotisoida.

Pyhä Henki antaa meille raittiin mielen, mutta tänä päivänä monet itämaisen uskonnon vaikuttamat haluaisivat meidän tyhjentävän ajatuksemme ja jättävän mielemme vaarallisesti tyhjäksi. Kuinka typerää. Pietari sen sijaan kehottaa meitä ’vyöttämään mielemme kupeet’!

Myös Raamattu kehottaa meitä mietiskelemään, ajattelemaan asioita, jotka ovat tosia ja hyviä – ei vain sammumaan (blank out), kuten eräs joogan opettaja kehotti kurssia, johon kerran osallistuin. Olin silloin juuri tullut uskoon ja kiitos Jumalalle, että löysin pastorin, jolta kysyä ja hän kertoi minulle, että jooga on itämaista uskontoa ja demonista. Uskoin häntä, enkä koskaan enää mennyt kurssille, enkä koskaan enää yrittänyt sammuttaa mieltäni.

Itämainen mietiskely on sitä, että antaa mielensä mennä tyhjäksi, tai toistaa jotakin loputtomasti. Raamatullinen mietiskely on tervettä ajattelemista – analysoimista, arvioimista, erottamista, arvostelukykynsä käyttämistä päästäkseen perille, mikä on totuus asiasta.

Kiitos Herralle, Hänen suuresta armostaan olemme jättäneet taaksemme monet pahat jutut, mukaan lukien kahelit seurakunnat, joissa ’hengessä kaatumista’ harrastettiin.

Jos haluat hyvää opetusta, niin voin suositella Ariel Ministries’in Arnold Fruchtenbaum’ia. Toisin kuin monet huijarit TV:ssä hän todella tietää, mistä puhuu.

Herra varoitti meitä: Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä” (Matt. 24:4). Nyt nuo pettäjät ovat TV:ssä saaden isot yleisöt.

Ihmisten pitäisi mennä ulko-oville, mutta sen sijaan he etsivät shekkivihkonsa ja rahoittavat näitä susia lammasten vaatteissa.

Toivon, että tämä vastaa kysymykseesi.

Herra siunatkoon kaikkia lukijoita tässä ja monissa muissa kysymyksissä.

  • Jos joku teistä on huolissaan tämän suhteen, niin rukoile Isää Jeesuksen nimessä ja pyydä viisautta ja hyviä opettajia.
  • Äläkä syytä Jumalaa, että hän sallii sinun uskoa valheeseen! Luota vain, että Hän päästää sinut vaarallisista susista omaan turvalliseen lammaskarsinaansa, jossa hyvien paimenten pitäisi vartioida ja varoittaa väkeään näistä asioista.
  • Alan lisää: Olemme Pat’in kanssa tehneet kirjan nimeltä Cults and Isms: True or False? luomaan valoa väärään opetukseen ja pimeisiin käytäntöihin, joita on paljon kaikissa kulteissa ja suuressa osassa sellaista, joka tänä päivänä käy kristinuskosta – kaheleita seurakuntia, rahasaarnaajia ja paljon muuta.
  • Se on saatavana verkkokaupastamme tällä sivustolla ja kehotamme lukijoita ostamaan kirjoja ja levittämään niitä ystävienne keskuudessa. Nämä ovat petoksen aikoja, mutta raamatullinen tieto on vastalääke valheisiin!

Videon aiheeseen liittyen lue Joni Matilaisen erinomainen kirjoitus Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.

Israel-vastaisuus lisääntyy

Elämme aikaa, jossa kaikki kansat ovat kääntymässä Israelia vastaan, Suomi muiden mukana. Euroopasta on tullut maanosa, jossa juutalaisten ei ole enää turvallista asua, joten he joutuvat lähtemään täältä pois. Surullista kyllä, Suomesta on tullut sätkynukke, joka lähes poikkeuksetta kiltisti kannattaa YK:n Israelia vastaan tekemiä esityksiä – myös ulkoministeri Timo Soinin kaudella! On outoa, että Suomi äänestää Israelia vastaan silloinkin, kun suurin osa EU-maista pidättäytyy kannattamasta tuomitsevia päätöslauselmia.

Suomen mediassa Israel on poikkeuksetta esillä negatiivisessa valossa. Ei haluta edes nähdä perusteita eri asioille. Esimerkiksi Israelin tekemät rajamuurit eli turva-aidat nähdään ihmisoikeusrikoksena, eikä kerrota mitään siitä, kuinka paljon israelilaisia kuoli tai haavoittui terrori-iskuissa ennen muurien rakentamista. Ja eniten surettaa se, että myös kristillisiksi itseään nimittävät tahot, kuten Kirkkojen maailmanneuvosto ja Suomen ev.lut. kirkko, suhtautuvat Israeliin kuin johonkin rikollisvaltioon.

Jos olet vähääkään Israel-ystävä, lue Risto Huvilan tosi tärkeät kirjoitukset, joissa hän kertoo edellä mainituista asioista ja niistä tahoista, jotka käyvät kampanjaa Israelia vastaan. Riston blogi löytyy tästä linkistä. Lue sieltä ainakin artikkelit Kirkko ja ongelma nimeltä Israel, Israelin kansallisvaltiolaki – rasismia vai raamatullisuutta? ja Erikoista Israel-ystävyyttä.

Tutustu myös Harri Ahdesmäen sivustoon Israel profetiassa. Tämän Israel-asiantuntijan sivusto on täynnä mielenkiintoisia artikkeleja, kuten

  • Kiista Jerusalemista johtaa Googin ja Harmagedonin sotiin, Sak. 12. luku
  • Maailmansodat synnyttivät Israelin valtion Kristuksen paluuta varten
  • Raamatun profetiat täyttyvät meidän päivinämme nykyisessä Israelin valtiossa ennakoiden Kristuksen paluuta perustamaan 1000-vuotisen valtakuntansa

Warning to Those Who Are Of This World
By Geri Ungurean, October 25, 2018, suom. SK

Jos olet lukemassa tätä artikkelia, niin ehkä ihmettelet, miksi minä varoitan niitä, jotka ovat tästä maailmasta. Minä näet en ole tästä maailmasta – minä kuulun Jeesukselle Kristukselle. Minä olen maailmassa, mutta en maailmasta.

Sivustolta gotquestions.org:

Kysymys: ”Kuinka uskovat voivat olla maailmassa, mutta ei maailmasta?”

Vastaus: Kun luemme ”maailmasta” Uudessa Testamentissa, niin luemme kreikan sanan kosmos. Useimmiten se viittaa asuttuun maahan ja ihmisiin, jotka elävät maan päällä ja jotka toimivat erillään Jumalasta. Saatana on tämän ”kosmoksen” hallitsija (Joh. 12:31; 16:11; 1. Joh. 5:19). Yksinkertaisella määritelmällä, että sana maailma viittaa Saatanan hallitsemaan maailman järjestelmään, voimme helpommin ymmärtää Kristuksen väitteitä, että uskovat eivät enää ole maailmasta – synti ei enää hallitse meitä, emmekä ole tämän maailman periaatteiden sitomia. Lisäksi meitä muutetaan Kristuksen kuvaksi, mikä saa mielenkiintomme maailman asioihin tulemaan yhä vähäisemmäksi, kun kypsymme Kristuksessa.

Jeesukseen Kristukseen uskovat ovat kyllä maailmassa – fyysisesti läsnä – mutta eivät siitä, eivät osa sen arvoja. (Joh. 17:14-15). Uskovina meidän pitäisi erottautua maailmasta. Tätä tarkoittaa se, että olemme pyhiä ja elämme pyhää ja hurskasta elämää – erottaudumme. Meidän ei tule sitoutua syntiseen toimintaan, jota maailma edistää, eikä meidän tule säilyttää sitä tyhjänpäiväistä turmeltunutta mieltä, jonka maailma synnyttää. Sen sijaan meidän tulee mukauttaa itsemme ja mielemme Jeesuksen Kristuksen mieleen (Room. 12:1-2). Se on päivittäinen tehtävä ja velvollisuus.

Meidän täytyy myös ymmärtää, että olla maailmassa, mutta ei siitä, on välttämätöntä, jos aiomme olla valona niille, jotka ovat hengellisessä pimeydessä. Meidän tulee elää niin, että epäuskoiset näkevät hyvät tekomme ja tapamme ja tietävät, että meissä on jotakin ”erilaista”. Kristityt, jotka pyrkivät kaikin tavoin elämään, ajattelemaan ja toimimaan kuin ne, jotka eivät tunne Kristusta, tekevät Hänelle karhunpalveluksen. Pakanatkin tietävät, että ”hedelmistään te tunnette heidät” ja kristittyinä meidän pitäisi osoittaa Hengen hedelmää itsessämme.

Maailmassa oleminen tarkoittaa myös, että voimme nauttia maailman asioista, kuten Jumalan antamasta kauniista luomakunnasta, mutta meidän ei tule uppoutua siihen, mitä maailma arvostaa, eikä meidän tule ajaa takaa maailmallisia huvituksia. Nautinto ei enää ole kutsumuksemme elämässä, kuten se kerran oli, vaan sen sijaan Jumalan palvominen. Lähde

Vuonna 1983 tajusin olevani kadotettu syntinen. Ymmärsin myös, että jos olisin kuollut hetkeä ennen, kuin tajusin olevani syntinen, olisin joutunut helvettiin. Halusin kuoltuani mennä taivaaseen. Muutamat tapaamani kristityt kertoivat minulle kaiken Jeesuksesta ja kuinka Hän kuoli puolestani. Tuo ilta oli koko elämäni ihmeellisin ilta. Jumala rakasti minua! Hän halusi antaa minulle anteeksi, jotta voisin olla Hänen perheessään. Kuinka ihanaa se onkaan!

Hän antoi minulle anteeksi kaikki syntini. Ymmärsin, että Jeesuksen kuolema ristillä oli maksu synnistäni – kaikesta synnistä – ja jokaisen puolesta, joka uskoo Häneen ja luottaa Häneen.

“Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.” (Joh. 3:16-17)

Takaisin varoitukseeni sinulle, jos olet maailmasta. Jos et ole koskaan kuullut Jeesuksen evankeliumia, niin et voi enää sanoa niin. Sinä luet sitä nyt. Jumala rakastaa sinua niin paljon. Hän tahtoo sinun olevan Hänen perheessään. Tähän asti sinä olet hyljännyt Hänet. Vain sinä tiedät, miksi et ole halunnut kuulua Jumalan perheeseen. Olet ehkä ajatellut, että menetät ystäväsi ja jopa perheesi.

Minä menetin perheen. Olin näet kasvatettu juutalaisessa kodissa. Useimmat perheestäni ovat hylänneet minut. Herra antoi minulle etuoikeuden johdattaa isäni Hänen tykönsä. Hän odottaa minua taivaassa, mutta muut perheestäni ovat hyljänneet minut. Jeesus sanoo siitä näin:

Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta. Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan, isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa vastaan.” (Luuk. 12:51-53)

Aika on lyhyt. Raamatussa on sadoittain profetioita – monet ovat jo toteutuneet. Kuitenkin profetiat Ilmestyskirjassa, Danielissa ja muissa paikoissa Sanassa ovat vielä toteutumatta.

On tulossa aika, jota kutsutaan Ahdistukseksi. Raamattu sanoo, että ne hirvittävät tapahtumat, jotka tapahtuvat maailmassa Ahdistuksen aikana, eivät ole tapahtuneet koskaan aikaisemmin eivätkä tule koskaan tapahtumaan uudelleen. Seurakunnan (johon minä kuulun) vie taivaaseen Jeesus itse ja sitten se ”Ahdistus” alkaa.

Mikä on ahdistus?

Sivustolta gotquestions.org:

Kysymys: ”Mikä on Ahdistus? Mistä tiedämme, että Ahdistus kestää seitsemän vuotta?”

Vastaus: Ahdistus on tuleva seitsemän vuoden ajanjakso, jolloin Jumala vie päätökseen kurituksensa Israelille ja viimeistelee tuomionsa epäuskoiselle maailmalle. Seurakunta, joka koostuu kaikista, jotka ovat luottaneet Herran Jeesuksen persoonaan ja työhön pelastamaan heidät synnin rangaistuksesta, ei ole läsnä ahdistuksen aikana. Seurakunta otetaan pois maan päältä tapahtumassa, joka tunnetaan tempauksena (1. Tess. 4:13-18; 1. Kor. 15:51-53). Seurakunta pelastetaan tulevasta vihasta (1. Tess. 5:9).

Kaikkialla Raamatussa ahdistukseen viitataan muilla nimillä, kuten Herran päivä (Jes. 2:12; 13:6-9; Joel 1:15; 2:1-31; 3:14; 1. Tess. 5:2); tuskan ja ahdistuksen päivä (5. Moos. 4:30; Sef. 1:15); suuri ahdistus, joka viittaa pahempaan seitsemän vuoden jakson toiseen puoliskoon (Matt. 24:21); ahdistuksen aika tai päivä (Dan. 12:1; Sef. 1:15); Jaakobin vaivan aika (Jer. 30:7).

Kohdan Dan. 9:24-27 ymmärtäminen on välttämätöntä ahdistuksen tarkoituksen ja ajan ymmärtämiseksi. Tämä kohta puhuu 70 viikosta, jotka on julistettu ”sinun kansaasi” vastaan. Danielin kansa ovat juutalaiset, Israelin kansa ja Daniel 9:24 puhuu ajanjaksosta, jonka Jumala on antanut ”lopettamaan luopumuksen, lukitsemaan synnin, sovittamaan pahat teot, tuomaan iankaikkisen vanhurskauden, sinetöimään näyn ja profetian ja voitelemaan kaikkeinpyhimmän.” Jumala julistaa, että ”70 seitsemää” toteuttaa kaikki nämä asiat. Tämä on 70 vuosiviikkoa, eli 490 vuotta (jotkut käännökset puhuvat 70 vuosiviikosta).

Tämän vahvistaa em. Danielin kohdan toinen osa. Jakeissa 25 ja 26 Danielille kerrotaan, että Messias tuhotaan ”seitsemän seitsemän ja kuudenkymmenenkahden seitsemän” (kaikkiaan 69 seitsemän) jälkeen, jotka alkavat määräyksellä jälleenrakentaa Jerusalem. Toisin sanoen 69 vuosiviikkoa (483 vuotta) määräyksestä jälleenrakentaa Jerusalem Messias tuhotaan. Raamatun historioitsijat vahvistavat, että 483 vuotta kului Jerusalemin jälleenrakentamismääräyksen ajasta aikaan, jolloin Jeesus ristiinnaulittiin. Useimmilla kristillisillä tutkijoilla riippumatta eskatologisesta näkemyksestään on em. käsitys Danielin 70 vuosiviikosta. Kun 483 vuotta on kulunut määräyksestä jälleenrakentaa Jerusalem, niin jää vielä yksi seitsemän vuoden jakso toteutumaan jakeen Daniel 9:24 puitteissa: silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan ja pahat teot sovitetaan ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan ja kaikkeinpyhin voidellaan:” Tämä viimeinen seitsemän vuoden jakso tunnetaan ahdistuksen aikana – se on aika, jolloin Jumala vie loppuun Israelin tuomitsemisen sen synneistä.

Daniel 9:27 antaa muutaman kohokohdan seitsemän vuoden ahdistuksen jaksosta: ”Hän vahvistaa liiton monien kanssa yhden ’seitsemän’ ajaksi. ’Seitsemän’ keskellä hän lopettaa teurasuhrin ja ruokauhrin. Ja temppelin siivelle hän pystyttää kauhistuksen, joka aiheuttaa hävityksen, kunnes loppu, joka on säädetty, vuodatetaan hänen päällensä” (Gerin käyttämä käännös suomennettuna).

”Hän tekee lujan liiton monien kanssa yhdeksi vuosiviikoksi, mutta viikon puolivälissä hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin, ja hävittäjä tulee iljetysten siivin. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän yli.” (Raamattu Kansalle)

Henkilö, josta tämä jae puhuu, on henkilö, jota Jeesus kutsuu ”kauhistukseksi, joka aiheuttaa hävityksen” (Matt. 24:15) ja ”pedoksi” Ilm.13. luvussa.

Daniel 9:27 sanoo, että peto tekee liiton seitsemäksi vuodeksi, mutta keskellä viikkoa (kun ahdistusta on kulunut 3½ vuotta) hän rikkoo liiton lakkauttaen uhraamisen. Ilm. 13 selittää, että peto asettaa oman kuvansa temppeliin ja vaatii maailmaa palvomaan häntä. Ilm. 13:5 sanoo, että tämä jatkuu 42 kuukautta, mikä on 3½ vuotta.

Koska Daniel 9:27 sanoo, että tämä tapahtuu keskellä viikkoa ja Ilm. 13:5 sanoo, että peto tekee sitä 42 kuukauden ajan, niin on helppo nähdä, että ajan kokonaispituus on 84 kuukautta eli seitsemän vuotta. Katso myös kohtaa Daniel 7:25, jossa ”aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa” myös viittaavat ”suureen ahdistukseen”, seitsenvuotisen ahdistuksen jakson jälkimmäiseen puoliskoon, jolloin peto on vallassa.

Lisää viittauksia ahdistukseen on kohdassa Ilm. 11:2-3, joka puhuu 1260 päivästä ja 42 kuukaudesta sekä kohdassa Daniel 12:11-12, joka puhuu 1290 päivästä ja 1335 päivästä. Näiden päivämäärien referenssipiste on ahdistuksen puoliväli. Lisäpäivät Daniel 12 luvussa voivat sisältää lopussa ajan kansojen tuomiolle (Matt. 25:31-46) ja ajan Kristuksen tuhatvuotisen valtakunnan perustamiselle (Ilm. 20:4-6).

Lyhyesti: Ahdistus on seitsemän vuoden ajanjakso lopunaikoina, jolloin ihmiskunnan rappio ja turmelus on tullut täydelliseksi ja Jumala tuomitsee sen mukaisesti. Lähde

Vedenpaisumus ja Jumalan lasten tempaus

Raamattu kertoo, että Jumala tuhosi maan, lukuun ottamatta Nooaa ja hänen perhettään, suurella vedenpaisumuksella. Kertomus tästä on Vanhassa Testamentissa. Jumala sanoi, että ihmisten ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat ja että Hän katui, että oli luonut heidät. Ihmisrotu oli hyljännyt tekijänsä – Herran.

Jumala ei ole vastuussa kaikista hirvittävistä asioista, joita tapahtuu tällä pallolla. Eedenin paratiisi oli täydellinen. Siellä ei ollut syntiä. Aadam ja Eeva vaelsivat Jumalan kanssa ja puhuivat Hänen kanssaan. Kaikki oli juuri, kuten Jumala halusi. Jumala loi Aadamin ja Eevan kuvakseen, mutta antoi heille myös mahdollisuuden valita vapaasti joko hyvä tai paha. Saatana petti Eevan ja Aadam teki syntiä tahallaan. Siitä lähtien tämä maa on ollut täysin kaaoksessa. Ahdistus on sitä, että Jumalan viha vuodatetaan kaiken lihan päälle heidän syntinsä ja tottelemattomuutensa tähden.

Jeesus on pelastuksen arkki kaikille, jotka luottavat Häneen

Raamattu sanoo:

Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. (Matt. 24:37-39)

Laittomuuden ihmisen tulemus

Mies, jota Raamattu kutsuu ”Antikristukseksi” narraa maailmaa ja monet palvovat häntä. He ottavat hänen ”merkkinsä”, mikä osoittaa, että he ovat alamaisia Pedolle (Antikristukselle). Pedon ”merkin” ottavat tuomitaan kuollessaan helvettiin. Seurakunta on siinä vaiheessa mennyt taivaaseen, kuten myös lapset, jotka eivät ole saavuttaneet vastuullista ikää. Jos olet jäänyt tempauksesta, joudut kärsimään suuresti. Raamattu sanoo, että ihmiset haluavat kuolla, mutta eivät voi.

Itse Saatana tulee asumaan Antikristuksessa

Kun ahdistus alkaa, jotkut tajuavat, etteivät nähneet totuutta – että Jeesus Kristus on todella Jumala ja että Hän on maailman Vapahtaja. Nämä ihmiset antavat sydämensä Kristukselle. Antikristus metsästää ja teurastaa heitä, koska he eivät kumarra häntä. Heidän kärsittyään marttyyrikuoleman Jeesus ottaa heidät valtakuntaansa. Tämä ajanjakso on pahin, mitä koskaan on nähty maan päällä.

Aika on lyhyt. Päivittäin lukemasi uutisotsikot koskien Lähi-itää ovat vain toteutuvaa Jumalan profeetallista Sanaa. Kukaan ei tiedä Jeesuksen Kristuksen tulemuksen hetkeä tempaamaan seurakuntansa! Kenellekään ei ole taattu uutta päivää eikä minuuttiakaan tässä elämässä. Oletko valmis menemään iankaikkisuuteen ilman Kristusta ja tulemaan tuomituksi helvettiin?

Pallo on sinulla

Haluatko olla täällä tuona aikana? Sinun ei tarvitse olla täällä. Voit pysähtyä nyt heti – missä ikinä oletkin ja tunnustaa ja myöntää Jumalalle olevasi syntinen ja tehdä parannuksen noista synneistä. Voit sanoa Jeesukselle tarvitsevasi Häntä Vapahtajaksesi ja että luotat Häneen, että Hän pelastaa sinut.

Tiedä kuitenkin tämä: Jumalaa ei pilkata. Hän tietää, onko tunnustuksesi uskosta Häneen vilpitön. Mikään ei ole salassa Herraltamme.

Kuinka voit pelastua?

ÄLÄ usko, että Jumalan luokse on monta tietä. Sinne on YKSI tie: Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.’ (Joh. 14:6). Ei ole mitään jälleensyntymistä. Se on paholaisen valhe. Ei ole sellaista asiaa kuin Krislam. Se on myös paholaisesta. Raamatun Jumala ja Allah eivät ole sama. Allah on väärä jumala.

Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio” (Hepr. 9:27).

Toivon ja rukoilen, että monet tästä maailmasta olevat ottavat sydämelleen asiat, joista olen puhunut tässä artikkelissa. Se, missä vietät iäisyytesi, riippuu siitä, hyväksytkö Jeesuksen sydämeesi, vai hylkäätkö Hänet.

Hänen rakkautensa sinua kohtaan on rajaton ja Hän odottaa sinua syli avoinna. Riippumatta mitä olet tehnyt tässä elämässä Hän odottaa antaakseen sinulle anteeksi, tehdäkseen sinusta uuden ihmisen ja ottaakseen sinut omaan perheeseensä.

Rukoilen, että avaisit sydämesi Hänelle.

How Can I Be Saved?

Siunausta Jeesuksessa,

MARANATHA (Come O Lord!)

Grandmageri422@gmail.com

Articles at grandmageri422.me

 

The Rise of the Russian-Turkish-Iranian Alliance
By Britt Gillette 19.10.2018, suom. SK

Syyskuun alussa Venäjä, Turkki ja Iran tapasivat Teheranissa keskustellakseen Syyrian tulevaisuudesta. Se oli vain yksi monista kokouksista usean menneen vuoden aikana Lähi-idän politiikassa kolmen voimakkaimman maan välillä.

Syyskuun puolivälissä pidetyssä kokouksessa Venäjä ja Turkki sopivat suorittavansa sotilaallisia partiointeja ”demilitarisoidun” vyöhykkeen rajoilla Syyrian joukkojen ja kapinallisvoimien välillä Syyrian Idlib’in maakunnassa. Idlib on kapinallis- ja jihadistiryhmien, jotka yrittävät kaataa Assad’in, viimeinen tärkeä tukialue sisällissodassa, joka on tappanut yli 400 000 ihmistä ja ajanut pakoon miljoonia. Venäjälle ja Iranille Idlib’in takaisin saaminen merkitsee ratkaisevaa ja täydellistä sotilaallista voittoa, jota ne himoitsevat Syyrian sisällissodassa melkein kahdeksan vuoden taistelujen jälkeen. Kun sota rauhoittuu, nämä kolme valtaa päättävät Syyrian tulevaisuudesta.

Ensisilmäyksellä Venäjä, Turkki ja Iran eivät vaikuta liittolaisilta. Esimerkiksi Turkki on sunnilainen muslimivaltio, kun taas Iran on shiialainen. Turkki on myös NATO:n jäsen, liiton, joka muodostettiin torjumaan Venäjän sotilaallista hyökkäystä. Näillä kolmella valtiolla on monia eroja ja useita kilpailevia etuja. Silti ne lähestyvät toisiaan päivä päivältä. Mikä on syy? Syyria.

Käynnissä oleva Syyrian sisällissota tuo esiin useita päällekkäisiä etuja näille valtioille. Noiden etujen ymmärtäminen on avain ymmärrykseen, miksi nämä valtiot ovat tulossa yhteen. Tarkastelkaamme siis, mitä kukin valtio pyrkii voittamaan.

Venäjä

Miksi Venäjä välittää niin kovasti Syyriasta? Siihen on useita syitä.

Ensiksikin Venäjä ylläpitää tärkeää merivoimien laitosta Syyrian Tartossa. Se on Venäjän laivaston ainoa ulkomainen tukikohta, tärkeä Venäjän laivaston korjaamiseen ja tankkaamiseen. Kuten olemme nähneet, Venäjä taistelee säilyttääkseen merivoimien laitoksensa Tartossa.

Toiseksi, Syyria on pitkään ollut Venäjän ja Neuvostoliiton liittolainen. Kylmän sodan päivistä saakka Syyrian hallitseva Assad’in perhe on ollut Venäjän linjoilla vastustaen läntistä vaikutusta alueella. Venäjä haluaa pitää Assad’in vallassa ja säilyttää alueellisen läsnäolonsa. Syyria on myös ollut tuottoisat markkinat venäläisten aseiden ja tarvikkeiden myynnille, eikä Venäjä halua menettää noita markkinoita.

Kolmanneksi, Venäjä haluaa tehdä enemmän, kuin vain säilyttää läsnäolonsa Lähi-idässä. Se haluaa laajentaa sitä. Venäjän armeijan tulo Syyrian sisällissotaan vuonna 2015 muutti sodan kulun. Se varmisti lopullisen voiton Assad’ille. Se tarkoittaa, että Venäjällä on suunnaton vaikutusvalta Assad’in ja Syyrian yli.

Lopuksi, Venäjän liitto Turkin ja Iranin kanssa palvelee sen vaikutuksen vahvistamista Lähi-idässä, mutta myös toista tarkoitusta. Lämpenevä suhde Turkin ja Venäjän (sekä Putin’in ja Erdogan’in) välillä jakaa NATO:a. Se kiristää Turkin ja sen läntisten NATO-liittolaisten suhdetta. On siis helppo nähdä, että Venäjällä on oma lehmä ojassa niin Turkissa kuin Syyriassakin.

Turkki

Mitä Syyria merkitsee Turkille? Paljonkin. Massiivinen hyökkäys kapinallisia vastaan Idlib’issä (jossa on noin kolme miljoonaa asukasta) voisi synnyttää humanitaarisen kriisin sen rajalla. Se voisi päästää irti painajaismaisen skenaarion, jossa sadat tuhannet pakolaiset, mukaan lukien taistelijoita, pakenee kohti Turkin rajaa, epävakauttaen sen hallinnassa olevat kylät ja kaupungit. Turkissa on jo kolme miljoonaa Syyrian pakolaista ja se on sulkenut rajansa uusilta tulokkailta. Turkki haluaa vakaan rajan. Se haluaa hyötyä Syyrian sisällissodasta ja saada vaikutusvallan ja hallinnan Syyrian alueen yli (tukemalla sunnilaisia kapinallisryhmiä).

Ennen kaikkea Turkki haluaa torjua kurditaistelijat rajallaan. Turkilla on jo kurdien hallitsemia alueita rajallaan pohjoisessa Irakissa. Se haluaa, ettei niitä tule lisää. Tämä asettaa sen suoraan konfliktiin Yhdysvaltojen kanssa, joka tukee kurdikapinallisia Syyriassa. Tämä on ajanut Turkin lähemmäksi Venäjää ja johtanut sen pelaamaan niin, että Venäjä ja NATO-valtiot ovat vastakkain sen omaksi eduksi.

Iran

Miksi Syyria on niin tärkeä Iranille? Iranilla on vuosikymmenten läheiset suhteet Syyriaan aina vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta lähtien ja molemmat puolustavat islamin shiialaista haaraa. Iranilla on jo alueelliset jalansijat Libanonissa, Irakissa ja Jemenissä ja se haluaa säilyttää ja laajentaa vaikutuksensa maassa, joka on Israelin ja Libanonin naapuri.

Läsnäolo Syyriassa antaa Iranille pääsyn maitse Välimerelle, valmistelualueen Hizbollahille ja muille sijaistoimijoille hyökätä Israelia vastaan ja Iranin asevoimien pääsyn Israelin rajalle aloittamaan tulevan hyökkäyksen Israeliin. Iran haluaa pitää Syyrian liittoutuneena Israelia vastaan, ja koska Hizbollah ja neuvonantajat Iranin vallankumouskaartista ovat auttaneet Assad’ia koko sisällissodan ajan, se on hyvissä asemissa saamaan etua, jos hän pysyy vallassa,

Mitä on edessä?

Melkein kahdeksan vuoden konfliktin jälkeen Syyrian sisällissota on päättymässä. Jälkiseurauksena tullaan näkemään vaikutuspiireiksi paloiteltu Syyria. Venäjä, Turkki ja Iran tulevat hallitsemaan noita piirejä ja kaikki kolme maata tulevat jäämään Syyriaan. Se tekee todennäköiseksi, että ne jatkavat yhteistyötään välttääkseen konfliktia ja tavoitellakseen yhteisiä etujaan. Joten miksi sinun pitäisi välittää? Koska uusi Syyria voi enteillä Raamatun profetian pikaista toteutumista. Venäjän, Turkin ja Iranin yhteiset edut voivat johtaa ne aloittamaan 2600 vuotta sitten ennustetun hyökkäyksen.

Hesekielin 38.-39. lukujen sota

Kuusi vuosisataa ennen Jeesuksen ristiinnaulitsemista profeetta Hesekiel ennusti tulevan hyökkäyksen Israeliin. Hän sanoi sen tapahtuvan päivien lopulla (Hes. 38:16). Hän sanoi sen tulevan Israelin pohjoispuolelta (Hes. 38:15; Hes. 39:2) ja sanoi, että se käsittää Venäjän johtaman kansakuntien liiton (Hes. 38:2), johon kuuluvat Iran ja Turkki (Hes. 38:5-6). Nämä kansakunnat eivät ole koskaan ennen olleet liitossa, mutta nyt kaikki kolme istuvat Israelin pohjoisella rajalla.

Sattumaako? Enpä usko. Kuka tietää, miksi ne lopulta hyökkäävät, mutta ole varma siitä, että ne hyökkäävät. Näyttämö on nyt pystytetty Hes. 38-39 lukujen toteutumiselle. Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala tulee voittamaan taistelun (Hes. 39:3-6) ja koko maailma tulee tietämään, että Hän on se Yksi, joka on voiton takana (Hes. 39:21).

Britt Gillette is author of the free ebook Coming to Jesus as well as the books Signs of the Second Coming and Racing Toward Armageddon. Receive his book 7 Signs of the End Times for free when you sign up for his monthly newsletter.

 

2Th 2:3 Pretribulation Rapture departure or apostasy from the faith?
By Don Koenig, 22.10.2018, suom. SK

Kohdassa 2. Tess. 2:3 Paavali sanoo selvästi, että Kristuksen päivä ei tule, ennen kuin kaksi asia tapahtuu. Tapahtuu apostasia, jota seuraa laittomuuden ihmisen ilmestyminen.

2. Tess. 2:1 Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet,

2. Tess. 2:2 ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä.

2. Tess. 2:3 Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,

Luopumukseksi käännetty sana (KJV: falling away) on kreikan sana apostasia. Raamatun kääntäjät ovat valitettavasti kääntäneet tämän kreikan sanan englannin sanalla apostasy, joka tarkoittaa ”langeta pois” (fall away), kuten uskosta luovuttaessa. Sana apostasia itseasiassa tarkoittaa fyysistä lähtöä jonkun tai jonkin luota. Myös sanat se päivä ei tule ovat kursiivilla englantilaisissa käännöksissä, koska näitä sanoja ei ole kreikkalaisessa tekstissä. Ilmeisesti kääntäjät yrittivät täyttää aukot. Tässä kohtaa se kuitenkin teki käännöksen sekavammaksi.

Tässä kohtaa olisi parempi kääntää näin: ”Älkää antako kenenkään pettää itseänne mitenkään, koska se Päivä ei tule, ennen kuin ensin tulee em. lähtö (the departure) ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi.” Kaikki käännökset, jotka käyttävät sanoja luopumus, kapina tai mitä tahansa vastaavaa, yrittävät vain määritellä sanan apostasia, mutta konteksti ei anna ymmärtää, että englannin sanaa apostasy pitäisi ollenkaan käyttää. Yhden parhaista tästä aiheesta näkemistäni lyhyistä tutkimuksista on tehnyt Dr. Gary Gulan. Suosittelen suuresti, että tämän lähtötulkinnan arvostelijat lukisivat hänen perustelunsa.

Dr. Guland ei ole yksin tulkinnassaan. Dr. Andy Woods esittää täydellisen tutkielman jakeesta 2. Tess. 2:3 tällä tunnin pituisella videolla. Dr. Woods uskoo myös, että Paavali puhuu tässä seurakunnan tempauslähdöstä. Dr. Thomas Ice ym. tutkijat ovat tulleet samaan tulokseen. Antamani artikkelilinkki ja Woods’in video antavat sinulle kaiken teknisen informaation koskien tätä jaetta. Kaikkien hienojen yksityiskohtien selvittäminen ylittää kykyni. Pitäydyn tässä vain muutamiin terveen järjen perusteluihin, että tässä ei puhuta yleisestä uskosta luopumisesta.

Viimeisten päivien idea, että lopunajassa olisi suuri luopumus kristillisestä uskosta, perustuu yhden sanan apostasia kyseenalaiseen käännökseen. Myös, jos apostasia on tulkittava kuten tutkijat, joihin viittasin, ehdottavat, se voisi antaa ylivoimaisen todisteen ennen ahdistusta tapahtuvalle tempaukselle. Sanomalla, että apostasia tarkoittaa uskosta luopumista, voidaan edistää väärää lopunajan teologiaa ja myös heikentää toista. Pitäisikö millään kyseenalaisella sanalla olla sellainen voima?

Meitä varoitettiin, että viimeisinä päivinä tulisi susia lammasten vaatteissa, pahoja alhaisia ihmisiä ja niitä, jotka omaksuvat vääriä oppeja. Se ei kuitenkaan ole sama, kuin yleinen uskosta luopuminen. Nämä ihmiset voisivat kutsua itseään kristityiksi, mutta he eivät koskaan olleet uskossa. Kysymyksessä on varmasti väärä kristinusko, jolla on toinen evankeliumi, kuin se yksi, mikä kerran annettiin. Todennäköisesti he ovat jopa enemmistö kristikunnassa. Pimeän keskiajan jälkeen he ovat aina olleet. Kuitenkaan roomalaiskatolisuuden kaltaiset porttouskonnot eivät ilmeisesti olleet täyttymys sille, mitä jotkut luulevat Paavalin sanoneen tässä kohdassa; eiväthän he muutoin edelleen etsisi jotakin suurempaa lopunajan luopumusta.

Portto on ollut nähtävissä suurella tavalla pimeältä keskiajalta saakka, joten miksi määritellä väärä kristinusko ajassamme, tai jopa myöhemmässä ajassa, täyttymyksenä tälle olettamukselle suuresta luopumuksesta? Jos Paavali todella tarkoitti tässä kohdassa luopumusta uskosta, niin se on ollut parissamme hänen kuolemastaan saakka. Miksi sitten listata se havaittavaksi merkiksi ennen Kristuksen päivää?

Jeesus määrittelee seurakunta-ajan seitsemässä kirjeessä Ilmestyskirjan seitsemälle seurakunnalle. Viisi seurakunta-ajan seurakuntamalleista saavat nuhteita Jeesukselta, mutta voittajia löytyy niissä kaikissa. Kaikki Hengestä syntyneet ovat voittajia. Seurakunnat ovat osittain kuolleita ja pensistyvät, kuten olemme havainneet menneisyydessä, tai kuten näemme tämän päivän kristikunnassa, mutta se ei ole yleisesti totta missään maan päällä eikä luultavasti tule olemaan. Suuri osa seurakuntaa voidaan loppuun asti tunnistaa Filadelfiaksi ja Filadelfia on uskollinen ja se luvataan varjella ahdistuksesta. Ilmeisesti Filadelfia kestää tempaukseen saakka. Tiedämme siis, että niiden uskovien keskuudessa, jotka odottavat Herran tulemusta, ei ole mitään yleistä luopumusta.

Missä vaiheessa voimme sanoa, että tämä uskosta luopuminen on toteutunut? Ja jos emme voi määritellä, milloin yleinen luopumus on toteutunut, niin miksi Paavali edes antaisi sen sellaiseksi merkiksi, joka meidän pitäisi tietää? Se ei ole loogista.

Paavali paljastaa Tempauksen salaisuuden ensimmäisessä kirjeessään tessalonikalaisille, joten on vain järkevää, että toisessa kirjeessään heille hän rakentaa aikaisemman opetuksensa varaan. Hän jopa sanoo niin. He olivat järkyttyneitä väärennetystä kirjeestä, jossa sanottiin, että he olivat jo ahdistuksessa. Siksi on ymmärrettävää, että Paavali muistuttaa heitä, etteivät he voineet olla Herran päivässä, koska seurakunta ei ollut vielä lähtenyt. Myös konteksti tukee tätä oletusta, koska seuraavat jakeet kertovat, että jokin pidättää Antikristusta ja loogisin johtopäätös on, että Pyhä Henki seurakunnassa on se Persoona, joka pidättää. Siksi Kristuksen päivä ei voi tulla seurakunnan ollessa maan päällä.

Ajatuksessa, jonka Paavali kertoi tessalonikalaisille, että ensi oli oltava luopuminen uskosta, ei olisi mitään järkeä heille. Olisi täytynyt kirjoittaa kolmas kirje tessalonikalaisille määrittelemään, mitä ihmettä Paavali oikein puhui. Se, ettei tulevia ohjeita tarvittu, tarkoittaa, että he ymmärsivät, mitä Paavali sanoi. Tempauksen teologia oli jo määritelty Paavalin ensimmäisessä kirjeessä. Kuinka tessalonikalaiset olisivat voineet olla edes tietoisia yleisestä uskosta luopumisesta maailmassa? Eivät olisi. Joten miksi mainita sitä heille antamatta siitä mitään järkevää selitystä?

Kautta seurakunta-ajan maan päällä on niitä, jotka lähtivät aidosta kristinuskosta, koska eivät olleet meistä. Hengestä syntyneet kristityt eivät lähde uskosta. Ilmeisesti Paavali puhui enimmäkseen uskoville eikä itseasiassa ollut mitään järkeä, että Paavali olisi kertonut enimmäkseen uskoville, etteivät he olleet vielä ahdistuksessa, koska eivät olleet vielä havainneet mitään yleistä lähtemistä siitä, mitä uskoivat.

Milloin tällainen havaittava luopumus tapahtuu, jolloin voi sanoa, että tämä luopumus on nyt toteutunut? Toisella vuosisadalla olivat gnostilaiset hereetikot, mutta on selvää, että he eivät kelvanneet toteuttamaan sitä, mitä jotkut ajattelevat Paavalin sanovan. Oli kristillinen pimeä keskiaika, mutta ilmeisesti se ei täyttänyt luopumuksen vaatimuksia. Roomalaiskatolisuus kaikkine harhaoppeineen ei kelvannut. Protestanttisuus ja kaikki sen liberalismi ei täyttänyt vaatimuksia. Nyt on muita harhaoppeja ja kauhistuksia, mutta todellinen kristinusko marssii edelleen huolimatta kaikesta väärästä kristinuskosta.

Tuleeko meidän uskoa, että kristityt luopuvat uskosta näinä viimeisinä päivinä, ennen kuin Pyhä Henki täyttää pakanain luvun, joka muodostaa Hänen seurakuntansa? Raamattu opettaa, että kun pakanain täysi luku tulee sisään, niin seurakunta-aika päättyy. Suuri petos tulee maailman päälle sen jälkeen, kun seurakunta on otettu pois ja Antikristus ilmestynyt, ei ennen. Jos ennen Antikristusta olisi suuri luopumus, niin miksi uskonnollinen maailma edes tarvitsisi väärän Kristuksen pettämään heitä?

Tuleeko tämä oletettu suuri luopumus kaikkialla maailmassa samaan aikaan, vai onko se vain Lännessä? Sanon tämän, koska tänä päivänä näemme paljon kääntymisiä todelliseen uskoon tapahtuvan kansakunnissa, joissa esiintyy vainoa. Onko se juuri todellisen kristinuskon hylkääminen länsimaissa, joka jonkin verran kelpaa toteuttamaan luopumusta uskosta?

Tähän sisältyy perustava käsite. Menettääkö Pyhä Henki kyvyn vetää ihmisiä Kristuksen tykö näinä viimeisinä päivinä, eli pysyykö seurakunta hyökkäävänä siihen asti, kun Hän tulee? Näyttääkö seurakunta, että helvetin portit eivät voi estää evankeliumin leviämistä? Eli torjuuko Saatana lähetyskäskyn agendan niin, että Jumalan on otettava seurakunta pois? Perustava käsitys on, kuka on korkein.

Voimme itse kukin punnita perusteita koskien jaetta 2. Tess. 2:3 ja päättää itse, mikä näkemys on järkevin. Suuri luopuminen uskosta juuri ennen Antikristusta, vai Tempaus juuri ennen Antikristusta? Edellinen näkemys tekee tunnustavalle kristitylle vaikeaksi odottaa pysyvänsä edes pelastettuna tempaukseen saakka, mutta jälkimmäinen näkemys kertoo meille, mitä tapahtuu heti, kun Kristuksen ruumis on otettu pois. Minun mielestäni on paljon todennäköisempää, että jakeessa 2. Tess. 2:3 Paavali puhui seurakunnan lähdöstä. Jos näin on, emme tarvitse lisätodisteita, että tempaus tapahtuu ennen ahdistusta, koska Paavali on selvästi määritellyt meille seurakunnan lähdön ajoituksen.

 

 

Tuomiopäivä lähestyy

Judgment Day Approaching
1.7.2018 Dave Hunt, suom. SK
Julkaistu ensimmäisen kerran kesäkuussa 2005

Israel on tärkeä aihe Raamatussa. Sana Israel esiintyy Raamatussa 2565 kertaa 2293 jakeessa. Enemmän kuin riittävästi profetioita on jo toteutunut Israelin ainutlaatuisessa historiassa todistaen, että ”Israelin Jumala” (jota ilmaisua Hänestä on käytetty 203 kertaa) on tosi Jumala. Sakarjan kirjassa Hän julistaa:

“Katso, minä teen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille yltympäri ja myös Juudan kohdalle se on tuleva Jerusalemia piiritettäessä. Ja sinä päivänä minä teen Jerusalemin väkikiveksi kaikille kansoille: kaikki, jotka sitä nostavat, repivät pahoin itsensä; ja kaikki maan kansakunnat kokoontuvat sitä vastaan.” (Sak. 12:2-3)

Tämä on hämmästyttävä profetia – ei vain, että Jerusalem, joka silloin oli raunioina, tulisi väkikiveksi koko maailmalle – vaan että kaikki Israelin naapurit yhdistyisivät sitä vastaan. Menneisyydessä ne ovat taistelleet toisiaan vastaan. Tänä päivänä kuitenkin ensimmäistä kertaa historiassa Islam on yhdistänyt ”kaikki kansat yltympäri” tuhoamaan Israelin. Yli 50 vuotta Israelin naapurit ovat käynnistäneet yllätyshyökkäyksiä sitä vastaan ja se on osoittautunut sotilaallisesti liian vahvaksi, vaikka heidän lukumääränsä on 40-kertainen. Jumala sanoi: Sinä päivänä minä teen Juudan sukuruhtinaat ikäänkuin tulipannuksi puitten sekaan ja ikäänkuin tulisoihduksi lyhteitten sekaan, ja he kuluttavat oikealta ja vasemmalta, kuluttavat kaikki kansat yltympäri…” (Sak. 12:6). Perin pohjin lyötyinä Israelin musliminaapurit teeskentelevät halua rauhaan toivoen pettävänsä ja lopulta tuhoavansa sen – Muhammedin perustama strategia.

Todellinen taistelu ei ole arabien ja juutalaisten välinen vaan Allahin ja Jahven. Lopputuloksesta ei ole epäilystä, mutta se tulee kalliiksi kummallekin osapuolelle: Israelia rangaistaan ankarasti kapinoimisesta ja sen viholliset tuhotaan.

Juuri kuten on ennustettu, Jerusalem on väkikivi kaikille maailman kansoille. YK:ssa on annettu yli 60 000 yksittäistä ääntä Israelia vastaan. Tämä pikkuinen kansa, jonka väkiluku on tuhannesosa maailman väestöstä, on käyttänyt kolmanneksen YK:n ajasta – todellinen väkikivi!

Epäilijät syyttävät kristittyjä, että he yrittävät sovittaa nykytapahtumia Raamattuun väittäen, että kukaan ei tunnistanut sellaisia profetioita, ennen kuin Israel muodostettiin vuonna 1948. Asia on päinvastoin, sillä satoja vuosia evankeliset kristityt ovat saarnanneet Raamatusta juutalaisten paluuta omalle maalleen. Jopa John Owen, johtava kalvinisti, kirjoitti 1600-luvulla: ”Juutalaiset pitää koottaman … kotimaahansa.”1 Tämä oli myös runoilija John Milton’in, John Bunyan’in, Roger Williams’in, Oliver Cromwell’in ja monien muiden mielipide.

Martti Luther kirjoitti: ”Jos juutalaiset ovat Aabrahamin jälkeläisiä … heidän pitäisi olla takaisin omassa maassaan ja omassa valtiossaan. Mutta … he ovat hajotettuina ja halveksittuina.”2 Siksi hän jätti pois laskuista juutalaiset Jumalan valittuna kansana ja vainosi heitä. Tänä päivänä kuitenkin juutalaiset ovat taas omassa maassaan oltuaan 2500 vuotta hajotettuina maailmanlaajuisesti ja puhuvat hepreaa, aivan kuten kuningas Daavid puhui 3000 vuotta sitten. Yksikään toinen kansa ei ole palannut uudelleenperustamaan omaa valtiotaan ja kieltään oltuaan ulos heitettynä maastaan sellaisen ajanjakson.

Jotkut vain meidän aikaamme koskevat profetiat ovat pelottavia, ennustaen Jumalan tuomiota. Kieli on usein aika rajua.  Kuuntele tätä:

”…minä teroitan salamoivan miekkani ja käteni ryhtyy toteuttamaan tuomiota. Minä kostan vastustajilleni, maksan vihamiehilleni, minun miekkani syö lihaa…” (5. Moos.32:41-42, Raamattu Kansalle). ”Sillä katso, Herra tulee tulessa, ja hänen vaununsa ovat kuin myrskytuuli; ja hän antaa vihansa purkautua hehkussa ja nuhtelunsa tulenliekeissä. Herra käy tuomiolle kaiken lihan kanssa tulella ja miekallaan…”  (Jes. 66:15,16). ”Ja Herran surmaamia on oleva sinä päivänä maan äärestä maan ääreen. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata; he tulevat maan lannaksi.” (Jer. 25:33).

Usein kysytään, onko Yhdysvallat (tai Kanada, Australia ym.) Raamatun profetiassa. Tietysti on. Raamattu julistaa, että kaikki kansakunnat maailmassa kokoontuvat yhteen hyökkäämään Israeliin viimeisinä päivinä ja tuhotaan Harmageddonin taistelussa:Mutta sinä päivänä minä tahdon hävittää kaikki pakanakansat, jotka hyökkäävät Jerusalemia vastaan. … Minä kokoan kaikki pakanat sotaan Jerusalemia vastaan. Kaupunki valloitetaan. … ja Herra on lähtevä liikkeelle ja sotiva näitä pakanoita vastaan…” (Sak. 12:9, 14:2-4).

Mutta eikö Yhdysvaltoja säästetä, koska se on Israelin ystävä? Tosiasiassa Yhdysvaltojen ulkoministeriö on usein ollut Israelia vastaan. Näin oli Jom Kippur -sodassa. Yllätyshyökkäyksessä (lokakuussa 1973) 80 000 egyptiläistä musersivat 500 israelilaista puolustajaa Suezilla ja 1400 syyrialaista tankkia pyyhälsivät Golanille, jossa vain yksi israelilainen panssariprikaati oli palveluksessa vastustamassa niitä. Israel yllätettiin. Suurin osa sen asevoimista oli lomalla. Hyökkääjien alkumenestys innoitti arabimaailmaa niin, että yhdeksän muuta arabivaltiota ryntäsivät mukaan teurastukseen.

Historioitsija David A. Rausch kirjoittaa: ”Jordanian kuningas Hussein lähetti kaksi parasta panssariprikaatiaan Syyriaan. Saudi-Arabia ja Kuwait vastasivat valtavista kustannuksista samalla lähettäen tuhansia miehiä taistelemaan Israelia vastaan. Kuwait lainasi brittivalmisteisia Lightning-hävittäjiä Egyptille. Libyan Gaddafi luovutti 40 ranskalaista Mirage III -hävittäjää ja 100 panssaria. Irakin MiG-hävittäjät kuten myös panssarit ja jalkaväkidivisioonat taistelivat Golanilla, samalla kun Egypti käytti laivuetta Irakin Hunter-hävittäjiä. Arabit ennustivat juutalaisvaltion tuhoa ja Palestiinan ’vapautusta’…”

Neuvostoliitto esti kaikki YK:n tulitaukoaloitteet ja vahvisti arabijoukkoja ase- ja varustetoimituksilla meri- ja ilmateitse. Israelin häviö oli silloin lähempänä kuin koskaan. Mutta kun sota loppui, Israelin panssarikiilat olivat Damaskon ja Kairon liepeillä ja olisivat voineet vallata nuo kaupungit, ellei niitä olisi käännytetty takaisin. On traagista, että Israelilaisia kuoli noin 3000 – mikä suhteessa väkilukuun vastaa 150 000 kuollutta Yhdysvalloissa. Ilman Jumalan ihmeiden sarjaa Israel ei olisi selvinnyt.

Missä oli sen ystävä Yhdysvallat? NSA (National Security Administration) lähetti kymmeniä huomautuksia Nixon’in valkoiseen taloon, että arabien Pearl Harbor oli alkamassa Israelia vastaan. Nixon istui niiden päällä. Kissinger piiloutui hyökkäyspäivänä New York’in Waldorf Astoria -hotelliin ja odotti vielä kolme päivää, ennen kuin kutsui koolle YK:n turvallisuusneuvoston. Kieltäytyen kiidättämästä kipeästi tarvittuja sotatarvikkeita Israelille Valkoinen Talo sanoi, että sen oli oltava varovainen, ettei hermostuttaisi arabeja ja aiheuttaisi öljykriisiä.

Kuusi vuotta aiemmin kesäkuun 8. päivänä 1967, ”kuuden päivän sodan” neljäntenä aamuna USS Liberty, sähköinen salakuuntelualus, saapui Siinain rannikolle ja alkoi imeä jokaisen sotilaallisen yhteydenpidon välittäen sen kaiken brittien salaisen palvelun jättiläismäiselle tietokoneinstallaatiolle Kyproksella. Sieltä täydelliset kartat jokaisesta Israelin sotilaallisesta liikkeestä lähetettiin etukäteen arabien asevoimille. Tuolla avulla arabit olisivat pystyneet käyttämään musertavaa lukumääräistä ylivoimaansa kääntämään sodan kulun. Israelilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin upottaa Liberty. Media tietysti kirkui tästä ”kylmäverisestä hyökkäyksestä”. Kukaan ei uskonut Israelin julkista selitystä, että Liberty’ä oli luultu vihamieliseksi egyptiläiseksi laivaksi – eivätkä Yhdysvallat ja Israel ole julkisesti kertoneet totuutta.

Myös Yhdysvallat tulee hyökkäämään Israelia vastaan ja sitä rangaistaan Harmageddonilla. Jumala julistaa selvästi, että Hän tuo kaikki kansakunnat Israelia vastaan tuhotakseen ne.

”Päivien lopulla on tämä tapahtuva. Ja minä annan sinun karata maahani, että pakanakansat tulisivat tuntemaan minut, kun minä osoitan pyhyyteni sinussa, Goog, heidän silmäinsä edessä.

Näin sanoo Herra, Herra: Etkö se ole sinä, josta minä muinaisina päivinä puhuin palvelijaini, Israelin profeettain, kautta, jotka niinä päivinä ennustivat, vuodesta vuoteen, että minä annan sinun karata heidän kimppuunsa? Mutta sinä päivänä, jona Goog karkaa Israelin maahan, sanoo Herra, Herra, nousee minun vihani hehku. Kiivaudessani, tuimuuteni tulessa minä sanon: Totisesti tulee sinä päivänä suuri maanjäristys Israelin maahan. Ja minun edessäni vapisevat meren kalat ja taivaan linnut ja metsän eläimet ja kaikki maassa liikkuvat matelijat ja kaikki ihmiset, jotka maan pinnalla ovat; ja vuoret luhistuvat, ja vuorenpengermät sortuvat, ja kaikki muurit sortuvat maahan. Ja minä kutsun häntä vastaan kaikille vuorilleni miekan, sanoo Herra, Herra: toisen miekka on oleva toista vastaan. Minä käyn oikeutta hänen kanssansa rutolla ja verellä. Ja minä annan sataa kaatosadetta, raekiviä, tulta ja tulikiveä hänen päällensä, hänen sotalaumojensa päälle ja lukuisain kansojen päälle, jotka hänen kanssansa ovat. Niin minä osoitan suuruuteni ja pyhyyteni sekä teen itseni tunnetuksi lukuisain pakanakansain silmien edessä. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.” (Hes. 38:16-23).

Tämä on pelottavaa kieltä! Mikä aiheuttaa tämän koko planeetan ja sen päällä elävän jokaisen luontokappaleen ”suuren järistyksen”? Jumala on itse tulossa maan päälle, kuten Hän tuli Siinain vuorelle antaessaan Lain – ja Hän tulee kostamaan Israelin vihollisille!

Jumalan tuomiolle on kaksi erityistä syytä: ”Minä myös kokoan kaikki kansakunnat … Joosafatin laaksoon [Jerusalemin ja Öljymäen välillä, jossa Jumala ihmeellisesti tuhosi hyökkäävät kansat ilman, että Israel nosti sormeaan (2. Aik. 20:10-25)] ja käy oikeutta niiden kanssa [rankaisee] ”kansani ja perintöosani Israelin tähden, jonka he ovat hajottaneet pakanakansain sekaan ja jakaneet minun maani” (Joel 3:2).                                                                                                                                                                                           

Tietysti kaikki kansakunnat ovat osallistuneet juutalaisten vainoamiseen ja hajottamiseen maasta maahan 2500 vuoden ajan. Toinen syy Jumalan tuomioon, joka lankeaa kaikille kansakunnille, on jotakin, jota on tapahtunut vasta meidän sukupolvessamme: ”he ovat jakaneet minun maani”.

Hyökkääjät ovat vallanneet Israelin monta kertaa – mutta milloinkaan ei valloittaja jakanut maata. Voittaja ei jaa saalistaan muiden kanssa. Kuitenkin ensimmäisen maailmansodan jälkeen kaikki kansakunnat ovat liittyneet jakamaan Israelin maata.

Vuoden 1917 Balfour’in julistus, vuoden 1919 Pariisin rauhankonferenssi ja vuoden 1922 Kansainliiton periaatteiden julistus kaikki tunnustivat, että maa, joka oli tullut tunnetuksi nimellä ”Palestiina” (sen jälkeen, kun roomalaiset antoivat uuden nimen Israelille vuonna 135), kuului juutalaisille. Se varataan juutalaisten kansalliseksi kotimaaksi, jolla on ”kansainvälinen takuu … ja virallinen tunnustus muinaisen historiallisen yhteyden nojalla”. Historia tietysti sitoo koko Israelin maan koko ”Palestiinaan”.

Britannia valtuutettiin valvomaan, että juutalaiset asettuvat sinne turvallisesti. Valtavien öljyvarantojen löytyminen arabien maiden alla sai britit pitämään juutalaiset maahanmuuttajat ulkona ja päästämään maahan kymmeniätuhansia arabeja. Juuri kun miljoonat juutalaiset epätoivoisesti tarvitsivat turvapaikkaa, johon paeta Natsi-Saksasta, niin Britannian vuoden 1939 Valkoinen Paperi rajoitti juutalaisten maahanmuuton 10 000 henkeen vuodessa korkeintaan viiden vuoden ajaksi ynnä 25 000 ylimääräiseen ”pakolaiseen” tuona aikana – ja sitten ovi Palestiinaan sulkeutuisi kokonaan juutalaisilta. Koska natsit olivat merkinneet tuhottavaksi 11 miljoonaa juutalaista Euroopassa, niin 25 000 hengen kiintiö uhmasi Jumalaa ja omaatuntoa.

Vuotta aikaisemmin presidentti Roosevelt oli koonnut valtuutetut 32 maasta Ranskan Evian’iin keskustelemaan juutalaisten pahenevasta ahdingosta. Roosevelt teki selväksi, että Yhdysvallat ei tekisi mitään. Britannia sanoi, että Palestiinassa ei ole tilaa ja siitä ei keskustella. Tunnustaen suuren myötätuntonsa Euroopan juutalaisille, joista kaikki tiesivät, että heidät oli määrä tuhota, valtiot esittivät erilaisia tekosyitä, miksi eivät voineet mitenkään puuttua asiaan.

Hitler julisti ovelasti: ”Me … olemme valmiit asettamaan kaikki nämä rikolliset näiden maiden haltuun … jopa luksuslaivoilla.” Kun konferenssi päättyi juutalaisten täydelliseen hylkäämiseen, Hitler pilkkasi osallistujia: ”Hiljattain sitä pidettiin täysin käsittämättömänä, miksi Saksa ei halunnut säilyttää väestössään … juutalaisia … [kuitenkin nämä] maat eivät näytä mitenkään innokkailta [ottamaan heitä] nyt, kun on tilaisuus.” Koko maailma oli Hitlerin kumppani juutalaisten tuhoamisessa!

Vuonna 1944 Hitler tarjoutui myymään liittoutuneille 500 000 Unkarin juutalaista hintaa 2 dollaria kappale – eikä kukaan halunnut ottaa heitä! Englanti sanoi, että Palestiinassa ei ole heille ”tilaa”. Vuonna 1943 Britannia ja Amerikka olivat sopineet, etteivät puhu eivätkä tee mitään holokaustin suhteen peläten, että painostettaessa Hitler dumppaisi juutalaiset arvostelijoidensa päälle. Liittoutuneet torjuivat päättäväisesti juutalaisjärjestöjen kiireelliset vetoomukset pommittaa tuhoamisleireille johtavia raiteita. Jumala tulee tuomitsemaan kaikki kansakunnat!

Sodan jälkeen vähäinen jäännös Hitlerin kuolemanleirien riutuneita eloonjääneitä yritti päästä ”Palestiinaan” puoliksi uponneilla aluksilla. Jotkut, jotka pääsivät näköetäisyydelle maasta, jonka Jumala oli antanut heille ikuiseksi perinnöksi (1. Aik. 16:15-18), Britannian laivasto ajoi takaisin ja pani vankileireille Kyproksella. Monia, jotka onnistuivat löytämään suojaa alueelta, josta tulisi uusi Israelin juutalaisvaltio, britit keräsivät yhteen ja veivät pois noille leireille. Britannia loi Jordanian valtion suurimmasta osasta Luvattua Maata. Brittiläisen imperiumin, jonka yllä ”aurinko ei koskaan laske”, kuoleman voidaan katsoa alkavan ajasta, jolloin Britannia kavalsi juutalaiset – jälleen yksi profetian täyttymys. ”Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat” (1. Moos. 12:3).

Kun YK lopulta äänesti Palestiinan jakamisesta marraskuun 29. päivänä 1947 (YK:n päätöslauselma 181) Jumalan ”valittu kansa” sai noin 13 % maasta, joka kerran oli kuulunut heille! Näin toteutui Joelin profetia, että kaikki kansakunnat liittyvät jakamaan Israelia. Ainoa osa profetiaa, joka vielä odottaa toteutumistaan, on tuomio kansakunnille siitä, että ovat ”jakaneet” Jumalan maan: Älköön maata ainaiseksi myytäkö [jaettako], sillä maa on minun” (3. Moos. 25:23).

Jumalan viha on nousemassa tämän maailman kansakuntia vastaan, koska ne ovat ryöstäneet Israelilta sen, minkä Jumala sille antoi. Silti uhmaten jatkuvasti Jumalaa jokainen Lännen Israelille asettama rauhanehdotus on sisältänyt Jumalan maan edelleen jakamista. Presidentti Bush, tunnustava kristitty, aloitti niin sanotun ”tiekartan rauhaan”, joka vaatii Israelin maan edelleen jakamista. Hänen pitäisi vavista ja katua, kuten myös presidentti Putin’in, EU:n ja YK:n, jotka ovat liittyneet Bush’iin muodostaen ”kvartetin”, joka sponsoroi tätä suunnitelmaa.

Israel puolestaan on ollut valmis antamaan pois yhä enemmän maata vastineeksi PLO:n ”rauhan” lupauksista siitä huolimatta, että sen peruskirja vaatii Israelin tuhoamista ja että sen kartat ja koko arabimaailman kartat eivät edes tunnusta Israelin olemassaoloa. Se, että Länsi on pakottanut Israelin tekemään niin, ei ole mikään puolustus. Siitä sitä rangaistaan ankarasti sellaisessa, jota kutsutaan ”Jaakobin ahdistuksen ajaksi” (Jer. 30:7). Jumala kyllä vapauttaa sen, mutta vasta kun kaksi kolmannesta kaikista maailman juutalaisista on tapettu (Sak. 13:8,9).

Ei ole sopivampaa paikkaa ja tapaa tuhota Israelia rääkänneet kansakunnat, kuin silloin, kun ne Saatanan hengessä tulevat toteuttamaan lopullisesti sen, mitä Hitler kutsui ”loppuratkaisuksi” juutalaisongelmaan. Uskovien tulee kokoontua yhteen rohkaisemaan ja kehottamaan toisiaan Sanasta: ”…sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän” (Hepr. 10:25). Täyttyneet profetiat ovat merkkinä tuosta päivästä, kuin ei koskaan ennen.