Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Elämmekö nyt Nooan päiviä?

Are These the Days of Noah?
By Jonathan Brentner 15.6.2017, suom. SK

En tarkoita tällä otsikolla, että alkaisimme rakentaa laivoja, tai että ryntäisimme Ark Encounter -näyttelyyn Kentucky’iin toivoen, että uudelleen rakennettu Nooan arkki todella kelluu. Tarkoitan Jeesuksen sanoja Matteuksen luvussa 24, jossa Hän sanoo näin: Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva.”

Mikä luonnehti ”Nooan päiviä?” 1. Mooseksen kirjan kuudennessa luvussa Jumala valittaa ainakin kahta asiaa, koskien tuon ajan ihmisiä. 1. Moos. 6:5 sanoo: Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat.” Tuon ajan äärimmäisen pahuuden lisäksi seuraava ilmaus esiintyy kahdesti: ”… maa tuli täyteen väkivaltaa” (jakeet 6:11, 13).

Viimeiset pari viikkoa olen miettinyt postia maailmamme väkivallasta, mutta hiljattainen Steve Scalise’n ampuminen työnsi tämän etualalle ajattelussani.

Väkivalta täyttää maan

Pelkästään vuonna 2016 oli 2476 islamilaista terrorihyökkäystä 59 maassa, joissa tapettiin 21 237 ihmistä ja 26 680 loukkaantui. Vain 30 viime päivän aikana on ollut 174 islamilaisten jihadistien hyökkäystä, joissa tapettiin 1659 ihmistä 29 eri maassa (lähde: thereligionofpeace.com, joka kertoo jokaisen sellaisen hyökkäyksen).

Viimeisten näkemieni tietojen mukaan verisessä Syyrian sisällissodassa on tapettu yli 500 000 ihmistä ja verenvuodatus ja tappaminen jatkuvat laantumattomina tässä kammottavassa konfliktissa.

Tappavan väkivallan tärkein lähde maailmassamme on edelleen abortti. Yksin meidän maassamme [Yhdysvalloissa] on murhattu 50 miljoonaa vauvaa vuodesta 1973 ja maailmanlaajuisesti luku on paljon suurempi. Eikö Jumala ole ihan yhtä murheellinen tästä järjettömästä verenvuodatuksesta, kuin Hän on maailmassamme vallitsevista pommituksista ja tappamisista? Uskon, että Hän on.

Wikipedia luettelee 14 nykyistä ja jatkuvaa sotaa maailmassamme, mukaan lukien Syyrian sisällissota, joissa kussakin kuolee yli 1000 ihmistä vuodessa. Meksikon huumesota on vaatinut yli 138 000 ihmishenkeä vuodesta 2006 ja yksin vuonna 2016 kuoli yli 12 000 ihmistä.

Onko maa tällä hetkellä täynnä väkivaltaa? Ehdottomasti! Emme tunne väkivaltatilastoja Nooan päiviltä, mutta minun on uskottava, että se, mitä näemme ympärillämme, pärjää vertailussa.

Väkivallan hyväksyminen

Se, mikä myös huolestuttaa minua kulttuurissamme, on väkivallan lisääntyvä hyväksyminen. Menneiden kuukausien aikana olemme nähneet julkkisten suosittelevan presidenttimme tappamista. Madonna suositteli Valkoisen talon räjäyttämistä ja Kathy Griffin’in esitys myös ihannoi väkivaltaa inhottavasti. Presidentti Trump’in tultua valituksi Twitterissä on ollut 12 000 viestiä, jotka vaativat hänen murhaamistaan.

Vieläkin iljettävämpi on New York’issa parhaillaan pyörivä näytelmä, joka kuvailee presidentti Trump’in murhaa, jota ihmiset pitävät todennäköisenä ja taputtavat hyväksymistään. Tätä eivät sponsoroi, kuten voisi epäillä, jokin hullu ääriryhmä, vaan New York Times ynnä muita tunnettuja yrityksiä. Tämä suosion osoittaminen presidenttimme tappamiselle on saatanallista ja inhottavaa. Mitenkään muuten sitä ei voi kuvailla.

Steve Scalise’n ampuminen ei ollut jokin satunnainen tapaus; se tuli vasemmiston vimmatusta vihasta presidentti Trump’ia kohtaan niiltä, jotka kannattavat tappamista keinona taistella häntä vastaan. Myönnettäköön, etteivät kaikki presidentti Trump’in vastustajat kannata väkivaltaa, mutta on käymässä yhä selvemmäksi, että huomattava määrä vasemmistossa kannattaa sitä, enkä ole vielä kuullut, että kukaan Scalise’n ampumisen tuomitsijoistakaan olisi vaatinut presidentti Trump’in murhaa kuvailevan näytelmän lopettamista.

Kuin mikä tahansa muu päivä

Verratessaan tulemukseensa johtavia päiviä Nooan päiviin Herra antoi myös tämän mielenkiintoisen lausunnon:Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin” (Matt. 24:38). Ihmiset maan päällä Nooan aikana jatkoivat elämäänsä täysin tietämättöminä tulevasta vedenpaisumuksesta, kunnes oli myöhäistä. Vedenpaisumus tuli päivänä, joka alkoi heille aivan kuin mikä tahansa muu päivä.

Aina siihen hetkeen saakka, kun Jeesus palaa seurakunnalleen, elämä jatkuu täällä melko tavanomaisena; meidän ei pidä odottaa mitään suurta merkkiä eikä maailmanlaajuista onnettomuutta, joka ilmoittaisi Hänen ilmestymistään viemään meitä kotiin. Aivan kuten Nooan päivinä elämä näyttää tavanomaiselta. Se on oleva kuin mikä tahansa muu päivä, so. kunnes Jeesus tulee.

Siitä päivästä tulee sitten päivä, joka ihanuudellaan ylittää kaiken, mitä koskaan olemme kokeneet aiemmassa elämässämme. Jäljelle jääneille se tulee olemaan erilainen tarina.

Mikä myös murehduttaa minua Steve Scalise’n ampumisessa, on, että mitä se merkitsee koskien kansakuntamme tulevaisuutta. Entisen presidentti Bill Clinton’in ja entisen ulkoministeri Hillary Clinton’in alaisuudessa taistelusta ideoista, jotka tekivät kansakuntamme suureksi, tuli henkilökohtainen tuhon politiikka. Nyt se kuitenkin on kehittynyt vielä pahemmaksi, kuin mitä Clinton’it alunperin kannattivat. Vasemmisto on nyt ottanut yhtälöön väkivallan saaden, mitä haluaa.

Rukoile presidenttimme ja varapresidenttimme puolesta. Uskon, että on tärkeää rukoilla heidän turvallisuutensa puolesta sekä kaikkien hänen ympärillään Valkoisessa Talossa ja Kongressin johdossa olevien puolesta. Presidentti Trump’ia vastaan hyökätään yötä päivää sekä vasemmiston että valtavirran median taholta, joka on ihan yhtä omistautunut hänen tuholleen, kuin kuka tahansa vasemmistosta. Eikö se johtunutkin rukouksistamme, että monien henki säästyi, kun pyssymies avasi tulen kohti republikaanien lainsäätäjiä? Rukouksillamme on valtava vaikutus aina siihen päivään saakka, jolloin Jeesus kutsuu meidät kotiin.

Jonathan C. Brentner

Jonathanbrentner@yahoo.com
Eternity Versus the Moment

 

Toisen tulemuksen merkkejä

SIGNS OF THE SECOND COMING
By The Paleofundamentalist (Dr. Steven Hayes), suom. SKSoli Deo Gloria!

* * * Kuinka lähellä olemme? * * *

Johdanto

Jeesus nuhteli fariseuksia ja saddukeuksia siitä, että he eivät tunnistaneet Hänen ensimmäisen tulemuksensa merkkejä (Matt. 1-3). Tunnistettavia merkkejä olivat:

  1. neitsyt synnyttää Betlehemissä (Jes. 7:14; Miika 5:2; Matt. 2:1-12; Luuk.1:26-35; 2:1-14),
  2. profetoidut ihmeet (Jes. 61:1-2; Luuk. 4:16-21),
  3. Danielin profetia 69 viikosta, joka ilmoitti päivän, jolloin Messias esittäisi itsensä Israelille (Dan. 9:25; Luuk. 19:41-44).

Palvellessaan Israelia ensimmäisessä tulemuksessaan Jeesus opetti, että olisi merkkejä, jotka edeltäisivät Hänen toista tulemustaan (Matt. 24:3 alkaen; Luuk. 21:25-28).

Tempaus

Älä sekoita tempausta (Joh.14:1-3; 1. Kor. 15:51-53; 1. Tess. 4:13-18; 2. Tess. 2:1-3) toiseen tulemukseen (Matt. 24:29-30; Ilm. 19:11-21). Kuten alla olevasta kaaviosta näkyy, niin tempaus on tapahtuma, joka edeltää Ahdistuksen (so. Danielin 70 viikon) alkamista, kun taas toinen tulemus on tapahtuma, joka päättää sen. Kun Herra Jeesus sanoi: Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin (Matt. 24:36), Hän puhui seurakunnan tempauksesta. Tempaus on aina läheinen, merkitön tapahtuma, joka voi tapahtua milloin tahansa; tempaus todellakin voisi tapahtua milloin tahansa nykyisessä seurakunta-ajassa, joka alkoi Pyhä Hengen tulemisella helluntaipäivänä (Apt. 2; noin vuonna 32 jKr.). Kun tempaus voisi tapahtua tänään, toinen tulemus ei voi tapahtua ainakaan seitsemään vuoteen.

Lopunajan tapahtumien aikajärjestys

Toisen tulemuksen merkit

Raamattu (sekä VT että UT) antaa valtavan määrän profeetallista materiaalia, joka kuvailee 7-vuotista ahdistuksen aikaa (so. Danielin 70. viikkoa, myös ”Herran päiväksi” nimettyä) yksityiskohtaisesti. Kun Danielin 70. viikko alkaa, niin toisen tulemuksen tarkka päivämäärä voidaan tietää, aivan kuten ensimmäisen tulemuksen tarkka päivä voitiin tietää. Toisen tulemuksen merkit muodostuvat valtavasta määrästä profetoituja yksityiskohtia. Ajattele seuraavia tärkeitä merkkejä, vaikka ne eivät ole mitenkään tyhjentäviä.

  1. Elpynyt Rooman valtakunta. Rooman valtakunta, neljäs (vain) neljästä Danielin ennustamasta (Dan. 2:31-35, 40-45; 7:7-8) pakanallisesta valtakunnasta hallitsi maailmaa ensimmäisen tulemuksen aikaan (Luuk. 2:1). Vaikka Rooma pirstoutui moniksi erillisiksi itsenäisiksi valtioiksi ensimmäistä tulemusta seuranneina vuosisatoina monien niistä kilpaillessa huonolla menestyksellä toisten valtaamiseksi, niin Raamattu opettaa, että elpynyt Rooma tulee hallitsemaan maailmaa toisen tulemuksen aikaan (Dan. 2:41-45; 9:26-27; Ilm. 17:18). Se, mitä ei saavutettu yli tuhatvuotisella sotilaallisella valloituksella (so. Euroopan valtioiden yhdistämisessä yhtenäiseksi valtakunnaksi), näyttää tänä päivänä olevan toteutumassa, kun nämä kansakunnat vapaaehtoisesti kokoontuvat Euroopan unioniin, joka käynnistyi 25.3.1957 allekirjoitetulla Rooman sopimuksella. Rooman valtakunta on se, josta Antikristus tulee nousemaan (Dan. 9:26-27; Ilm. 17:11; Dan. 7:7-8).
  2. Babylonialainen globalismi. Kun Antikristus nousee valtaan ahdistuksen aikana, hän yrittää harjoittaa maailmanlaajuista taloudellista valvontaa (Ilm. 6:5-6; 13:19-22). Kiihtyvä trendi kohti rahatonta, täysin sähköistä, yhteen liitettyä globaalia yhteiskuntaa näyttää olevan pystyttämässä näyttämöä tällaisen globaalin valvonnan toteutumiselle. Ylpeä ihmisen globalismi alkoi Baabelissa (1. Moos. 11:1-9) ja tulee jälleen keskittymään lopunaikojen Babyloniin. Näin ollen aivan kuten Rooman valtakunnan täytyy elpyä, myös Babylonin täytyy palata näkyvään asemaan. (Ilm. 17-18). Muinaista Babylonia ei ole koskaan tuhottu, kuten on profetoitu (Jes. 13:19-22; Jer. 50:40). Se tuhotaan tulella Ahdistuksen aikana (Ilm. 18:8-10). Hämmennys vallitsee siitä, kuinka erottaa Salaisuus Babylonia koskevat profetiat, jotka selvästi näyttäisivät koskevan Roomaa (Ilm. 17:9,18) ja kirjaimellista Babylonia koskevat profetiat (Ilm. 18). On historiallinen tosiasia, että babylonialainen salaisuus siirtyi Babylonista Pergamoon (vrt. Ilm. 2:13) ja sitten Roomaan (Ilm. 17:5). Sakarjan profetia puhuu vielä tulevasta muutosta Roomasta takaisin kirjaimelliseen Babyloniin, joka rakennetaan ”Sinearin maahan” (Sak. 5:5-11). On kammottavaa katsella nousevan EU:n tarkoituksellisesti ottavan itselleen Babylonin raamatulliset symbolit.

    Baabelin torni ja EU:n parlamenttirakennus
    Strasbourgissa

  3. Israelin kokoaminen. Jotkut ovat sanoneet Israelia lopun aikojen ”supermerkiksi” eikä syyttä. Profetia edellyttää, että Israel kootaan kansakuntana ennen 7-vuotisen Ahdistuksen ajan alkamista, koska se on Israelin turvallisuuteen liittyvän liiton (so. rauhansopimuksen) pakottaminen Antikristuksen toimesta ja tuo rauhansopimus käynnistää Danielin 70 viikon (Dan. 9:27). Roomalaisten toimesta vuonna 70 jKr. (huom. Jes. 11:11-12) tapahtuneen toisen kansallisen hajotuksensa jälkeen Israelista tuli jälleen kerran valtio toukokuun 14. päivänä 1948. Vaikka on koottu epäuskoisena (Hes. 37:1-14), koko Israel pelastuu Ahdistuksen ajan lopulla (Room. 11:25-27; Hes. 20:33-38). Temppelin täytyy olla jälleenrakennettu ja toiminnassa Jerusalemissa Ahdistuksen ajan puolivälissä (Dan. 9:27; Matt. 24:15; 2. Tess. 2:3-4; Ilm. 11:1-2). Jerusalem tulee ”väkikiveksi” ja ”kaikki maan kansakunnat” kokoontuvat sitä vastaan. (Sak. 12:1-3; 14:1-2). Israelin valtion ennallistamisestaan vuonna 1948 Israelin valtiolla on ollut yksi ainut liittolainen, USA. Sen veto-oikeutta YK:n turvallisuusneuvostossa on käytetty toistuvasti suojelemaan ja puolustamaan Israelia. Raamatun mukaan tuon USA:n ja Israelin välisen suhteen täytyy loppua. USA tulee liittymään kaikkiin maailman kansakuntiin vastustamaan Israelin valtion jatkuvaa olemassaoloa (vrt. Ps. 2).
  4. Seurakunnan luopumus. Tämä merkki on erilainen kuin muut. Kun edelliset merkit osoittavat olosuhteita, jotka ovat olemassa Ahdistuksen aikana, Raamattu ennustaa seurakunnan luopumuksen Ahdistuksen alkamisen edellä, kun seurakunta-aika tulee loppuunsa (2. Tim. 3:1-13; 4:3-4; 2. Piet. 3:1-16). Toisin kuin muut merkit, tämä merkki ei milloinkaan voi olla ehdoton, koska luopumuksen perustekijät alkoivat apostoli Paavalin elinaikana ja ovat sen jälkeen ”menneet yhä pitemmälle pahuudessa” (2. Tim. 3:13). Kaikki todelliset uskovat, pieni jäännös sellaisessa, joka esittäytyy kristillisenä kirkkona, poistetaan maan päältä (todellisen) seurakunnan tempauksessa. Se, mikä jää jäljelle menemään Ahdistukseen, on uudestisyntymätön portto Kirkko (Ilm. 17:1 alkaen). Herran Jeesuksen kuvailemat olosuhteet Laodikean seurakunnassa (Ilm. 3:14-17) todennäköisesti ilmentävät lopunajan luopiokirkkoa.

Kuinka lähellä olemme?

Koska tempaus on aina läheinen tapahtuma, ei ole mitään suoraa merkkiä, että se on lähellä (so. mitään profetiaa, jonka täytyisi toteutua ennen sitä). Kuitenkin voi olla monia merkkejä, että Ahdistus on lähellä, koska se on aiheena monissa hyvin selvissä profetioissa sekä Uudessa että Vanhassa Testamentissa. Sellaisia merkkejä nopeasti lähestyvästä Ahdistuksen ajasta ovat:

  1. Juutalaisia kaikkialta maailmasta kootaan Israelin maalle (Jes. 11:11-16; Hes. 20:33-38; 22:17-22; 37:11-14);
  2. heidän pyrkimyksensä jälleenrakentaa Jerusalemin temppeli (Matt. 24:15; 2. Tess. 2:3-4; Ilm. 11:1-2);
  3. muinaisen Rooman valtakunnan elpyminen (so. yhdistynyt Eurooppa) ja sen paluu maailmanvallan asemaan (Dan. 2:40- 45; 7:7-8,19-28) Antikristus johtajanaan (Dan. 9:26);
  4. globaali talous (Ilm. 13:16-17); ja
  5. maailmanlaajuiset ponnistukset neuvotella rauhansopimus Israelin kanssa (Jes. 28:14-22; Dan. 9:27).

Kuitenkin, koska seurakunnan tempaus edeltää Ahdistuksen ajan alkamista, niin merkit, että nämä tapahtumat ovat lähellä, tarkoittavat, että tempaus on vielä lähempänä!

Erehtymättömyys ja Raamatun liitot

Inerrancy and the Biblical Covenants
By The Paleofundamentalist (Dr. Steven Hayes), suom. SK

Raamatun virheettömyyden kieltäminen on harha, joka on vaivannut seurakuntaa kasvavassa määrin usean menneen vuosisadan ajan ja nykyajan teologit väittelevät siitä jatkuvasti. Raamattuun uskovalle kristitylle perustelu Raamatun virheettömyydelle on mutkaton:

  1. Jumala on totinen ja Hän ei voi valehdella (Room. 3:4; Hepr. 6:18);
  2. Jumala ”henkeytti” Raamatun (2. Tim. 3:16) ja siksi
  3. Raamattu on totta.

Lisäksi Herra Jeesus julisti, että ”[Jumalan] Sana on totuus” (Joh. 17:17). Väitteeseen, että Jumalan Sana on totuus, sisältyy paljon enemmän, kuin vahvistaa sen olevan pelkästään totta. Se, että Jumalan Sana on totuus, edellyttää, että se ei ole ainoastaan totta, vaan että se on malli, jota vasten jokaisen väittämän totuudenmukaisuus on arvioitava (Jes. 8:20; Apt. 17:11). Kuinka Raamattu voi olla sellainen malli, jos siinä on virheitä?

Raamatun todistus omasta virheettömyydestään on selvä; itseasiassa niin selvä, että kirjassaan The Battle for the Bible (Taistelu Raamatusta) Harold Lindsell julistaa, että ketään, joka kieltää Raamatun virheettömyyden, ei voida kutsua evankeliseksi.

Vaikka tällaisilla Raamatun perusteluilla ei ole vaikutusta epäuskoisiin kriitikoihin, niin uusortodoksiset ja liberaalit teologit, jotka haluavat jatkaa evankelikalismin manttelin alla, ovat tunteneet tarvetta puolustaa virheettömän Raamatun kieltämistään. Uusortodoksinen puolustus on ollut väittää, että Raamatun 66 kirjan kokonaisuus ei ole Jumalan Sana, vaan pelkästään sisältää Jumalan Sanan. Siten jokainen väitetty virhe voidaan helposti siirtää siihen osaan Raamattua, joka ei ole (heidän mielestään) Jumalan Sana. Näin uusortodoksisella teologilla voi olla yhtä aikaa erehtymätön Jumalan Sana ja Raamattu, joka sisältää virheitä. Vaikeus syntyy kuitenkin välittömästi päättää objektiivisesti, mitkä osat Raamattua ovat Jumalan Sana.

Liberaalisella puolustuksella on paljon yhteistä uusortodoksisen kanssa, mutta siinä on eroja lähestymistavassa. Liberaali, joka haluaa, että häntä pidetään evankelikaalisena, yleensä vahvistaa, että Raamattu on vapaa virheistä puhuessaan evankeliumiin liittyvistä aiheista ja muista puhtaasti ”hengellisistä” asioista, mutta hän sallii virheitä Raamatun ilmoituksen alueilla, jotka eivät koske pelastusta. Yhteisyys uusortodoksisen käsityksen kanssa on ilmeinen siinä, että molemmat lähestymistavat tuottavat Raamatun, joka on erehtymätön joissakin kohdissa ja erehtyvä toisissa. Edelleen ongelma on siinä, että mitään objektiivista tapaa ”oikein jakaa totuuden Sana” sen erehtymättömiin ja erehtyviin osiin ei voida määritellä.

Kaikilla niillä, jotka kieltävät tiukan Raamatun erehtymättömyyden, on kuitenkin yleinen konsensus, että ne Raamatun osat, jotka dokumentoivat historiallista tietoa, sisältävät virheitä (ehkä jopa lukemattoman määrän!). Huolimatta sellaisten miesten, kuin Sir William Ramsley, tunnontarkasta historiallisesta ja arkeologisesta tutkimuksesta, joka on todistanut Raamattuun kirjattujen lukemattomien historiallisten tosiasioiden virheettömyyden ja hämmästyttävän tarkkuuden, liberaaliteologin naturalistinen taipumus saa hänet vakuuttuneeksi, että Raamatussa on historiallisia virheitä. Jumalahan käytti ihmisiä kirjaamaan näitä historian tapahtumia ja ihmiset ovat erehtyviä, joten ei pitäisi olla yllätys kenellekään, että nämä kuvaukset sisältävät virheitä – näin ajattelu menee. Jotenkin liberaalia ei vaivaa tämä Raamatun erehtymättömyyden erikoinen myöntäminen. Uskoen voivansa edelleen luottaa Jumalan ilmoitukseen koskien evankeliumia, hän helposti myöntää Raamatun historiallisten osien epätasapainon. Onko todellakaan mitään vahinkoa sellaisesta näköjään merkityksettömästä kompromissista? Onko raamatunhistoria todellakaan niin tärkeä, kunhan tieto pelastuksen tiestä säilytetään? Sellaisten kysymysten käsittelemiseksi täytyy ajatella Jumalan tarkoitusta Hänen ottaessaan historian osaksi Raamattua. Miksi Hän teki niin? Vastaus paljolti käsittää Raamatun liitot.

Dispensationalistisen teologian ytimessä on oikea käsitys Raamatun liitoista. Jumala on päättänyt pakottaa suhteensa ihmiskunnan kanssa merkittävässä määrin liittojen kautta, joihin Hän on mennyt vapaaehtoisesti, minkä Hän kirjannut kirjoitetussa muodossa ja säilönyt Raamattuun. Nämä liitot ovat aikajärjestyksessä: Nooan liitto, Aabrahamin liitto, Mooseksen liitto, Maan liitto, Daavidin liitto ja Uusi liitto. William F. Albright, Amerikan arkeologien dekaani 1900-luvulla, on tunnettu huomiostaan, että israelilaisten Jumala on ainutlaatuinen kaikkien muinaisten kulttuurien joukossa siinä, että Hän meni liittoihin kansansa kanssa. Raamatun liitoilla ja niiden etenevällä toimimisella ajan mittaan on syvällisiä seuraamuksia Raamatun historiallisten osien totuudenmukaisuudelle.

Raamatun liitot eivät ole sen enempää kuin mitä tänä päivänä kutsumme ”sopimuksiksi”. Sopimuksia käytetään sääntelemään osapuolten välisiä suhteita, sekä antamaan malli, jota vasten arvioida kunkin osapuolen suoritustaso suhteessa sitoutumiseen sopimusehtoihin. Raamatussa liitot sääntelevät Jumalan suhdetta ihmisiin. Jumala arvioi ihmisten tekoja suhteessa heidän velvollisuuksiinsa sovellettavien liittojen alaisina. Esimerkiksi Mooseksen liitto asetti Israelin kansalle velvoitteen pitää valtava määrä käskyjä (juutalaisten mukaan 613). Kun Israel ei noudattanut Mooseksen liiton ehtoja, niin Jumala herätti profeettoja syyttämään kansakuntaa sopimuksen/liiton rikkomisesta. (Jes. 1:2-4; Miika 6:1-2). Israelin Jumala otti tuon liiton ehdot vakavasti ja kirjaimellisesti. Toiset liitot, kuten Aabrahamin liitto ja sen alaliitot (so. maaliitto, Daavidin liitto ja uudet liitot) ovat ehdottomia liittoja ja vaikka Israel on osapuolena näissä liitoissa Jumalan kanssa, mitään velvoitteita ei ole asetettu kansakunnalle näiden liittojen ehtojen alaisena. Näin ollen Israelille eikä Juudalle löydy profeettoja, jotka syyttäisivät kansakuntaa, ettei se noudata ehdottomien liittojen ehtoja.

Toisaalta näissä samoissa liitoissa Jumala vapaaehtoisesti sitoutui pitämään suuren määrän lupauksia. Mooseksen liitossa Jumala lupasi siunausta ja menestystä Israelin kansalle, vaikka Hänen siunauksensa riippui heidän kuuliaisuudestaan tuon liiton ehdoille (2. Moos. 19:5-8; 3. Moos. 26:3-39; 5. Moos. 28:1-68). Kun Israel ei kunnioittanut sitoumuksiaan Mooseksen liitossa, mikä kulminoitui kauan odotetun Messiaan ja Kuninkaan hylkäämiseen (5. Moos. 17:14-15; 18:15-19), niin Jumala ei ollut enää sidottu kunnioittamaan ehdollisia lupauksiaan tässä liitossa. Ehdottomissa liitoissa kuitenkin Jumala pysyy velvoitettuna pitämään kaikki antamansa lupaukset Israelin käytökseen katsomatta, koska Jumala meni näihin liittoihin ilman mitään kansakunnalle asetettuja ehtoja.

Mitä tällä kaikella on tekemistä Raamatun sisältämän historian kanssa? Sekä ihmisten että Jumalan suoritustaso sovellettavien Raamatun liittojen velvoitteiden alaisina näkyvät historian saatossa. Kun Jumala profeettojensa palvelutyön kautta syyttää Israelin kansaa Mooseksen liiton ehtojen laiminlyömisestä, Hän tekee sen kiinnittämällä heidän huomionsa historian todistukseen (esim. Hoos. 4, 12-13). Israelin epäonnistumista liitossa verrataan Jumalan uskollisuuteen Hänen velvoitteilleen liitossa vetoamalla jälleen historian todistukseen (esim. 5. Moos. 8:1-4). Älä mieti kuitenkaan ehdollista Mooseksen liittoa, joka on mennyt (2. Kor. 3:7), vaan ehdottomia liittoja, jotka pysyvät hyvin paljon voimassa tähän päivään saakka. Vaikka ihmisillä (so. Israelin kansalla) ei ole mitään sitoumuksia noudattaa niitä, Jumala on ehdottomissa Raamatun liitoissa antanut monia lupauksia, jotka Hänen täytyy pitää.

Raamatun sisältämä historia on se, jossa erehtymättömyys ja raamatulliset liitot leikkaavat toisiaan. Aivan kuten Jumala mainitsee historian todistuksen arvioidessaan ihmisten suoritustasoa sovellettavissa liitoissa, niin myös ihmiset voivat arvioida Jumalan uskollisuutta suhteessa Hänen tekemiinsä sitoumuksiin näissä samoissa liitoissa. Siksi Raamatun täytyy olla erehtymätön, ei vain ilmoittamissaan ”hengellisissä” totuuksissa, vaan jopa säilyttämässään historiallisessa tiedossa, sillä on vastoin Raamatun historiaa, että Jumalan suoritustaso mitataan suhteessa Raamatun liittoihin. Ehdottomissa liitoissa Jumala lupaa tehdä tiettyjä asioita kautta koko maailmanhistorian ja Raamattu on se erehtymätön historian kirjaus, joka osoittaa Hänen uskollisuutensa (esim. Psalmit 89; 105).

Jos uusortodoksiset ja liberaalit teologit ovat oikeassa uskossaan, että Raamatun historialliset osat sisältävät virheitä, niin meillä ei ole mitään varmaa todistusta Jumalan uskollisuudesta. Pois se! Olkoon Jumala totinen, mutta jokainen ihminen valhettelija (Room. 3: 4). Sen sijaan historian osoittama Jumalan vanhurskas luonne on osoitettu oikeaksi Hänen Sanassaan, joka sisältää erehtymättömän tiedon historiasta. Profetiana tunnettu osa tästä ”historiasta” on tietysti kirjattu etukäteen, mutta sen historiallisuus on ihan yhtä varma.

Veljet älkää tinkikö Raamatun erehtymättömyydestä, älkää edes Raamatun ns. historiallisissa osissa, sillä kysymys on Jumalan luonteesta!


Lue myös artikkeli Chigagon julkilausuma Raamatun virheettömyydestä.

Oletko kaidalla tiellä?

The Narrow Way – are you on it?
By Pat Franklin 19.06.2017, suom. SK

Hyvät ystävät, valmistelen ensi sunnuntain pyhäkouluopetusta ja se on Herran Jeesuksen sydämeltä. Se on otsikoitu: ”Kaita tie.” Se on vaikea tie; siihen sisältyy tuskaa ja hylkäämistä. Jos olet uskonut menestyssaarnaajia, et todennäköisesti ole tuolla kaidalla tiellä. Jatka lukemista.

Kaita tie löytyy jakeista Matteus 7:13,14. Ne ovat Herran Jeesuksen sanat ja osa ”Vuorisaarnaa”.

Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.”

Herra sanoi opetuslapsilleen:Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua” (Matt. 16:24).

Ristiin ei sisälly mitään hauskaa, ei mitään vitsailua. Se on kuoleman vakavaa.

Herran tuntemisessa ja seuraamisessa on kyllä suuri ilo ja siinä tapahtuu monia ihania asioita, mutta jos todella tunnet Hänet ja seuraat Häntä, niin sinä kohtaat kärsimyksen. Kirjoitan tätä, ettei sinusta tuntuisi oudolta, kun se tulee tiellesi.

Kun kärsimys tulee, on sinun tilaisuutesi loistaa ja voittaa se. Kuinka? Jatkamalla uskomista Herraan Jeesukseen! Sitä on voittaminen! Ei antaa periksi, ei kieltää Häntä.

Tämä ei ole mikään ”hyvän olon, pikasiunauksen” sanoma. Jos rakastat Jeesusta, kohtaat varmasti ongelmia ja äärimmäisiä sydänsuruja.

Jotkut hylkäävät sinut ja se tekee niin kipeää, että luulet, ettet voi kestää sitä, mutta sinä voit, koska Pyhä Henki auttaa sinua. Hän on jokaisen uskovan rinnalla.

Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä. Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa” (Joh. 15: 18,19).

Ja nyt kaikkein pahin – perheet ja läheiset. Voiko olla suurempaa kipua, kuin se, kun perheenjäsen, tai joku sinulle hyvin läheinen, joku, jota rakastat ja olet hoivannut, joku, jolle olet ollut kiltti, joku, jonka puolesta olet uhrautunut – kun joku sellainen kääntyy sinua vastaan.

Se tapahtui Jeesukselle! Hänen veljensä eivät uskoneet Häneen ennen kuin vasta ristiinnaulitsemisen jälkeen! Yksi kahdestatoista kavalsi Hänet. Hänen läheinen ystävänsä Pietari kielsi Hänet kolmesti!

Jeesus sanoi, että meidän pitäisi odottaa samaa kohtelua!

”Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta. Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan, isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa vastaan.” (Luuk. 12:51-53)

Kaitaan tiehen kuuluu risti. Herra Jeesus sanoi rikkaalle nuorukaiselle: ”Ota risti ja seuraa minua.” (Mark. 10:21) Joskus kaita tie on täynnä tuskaa.

Herra varoittaa vääristä profeetoista, jotka ohjaavat sinut lavealle tielle, joka päättyy tuhoon.

Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. Heidän hedelmistään te tunnette heidät.” (Matt. 7:15,16)

Ryöstävätkö suosimasi opettajasi sinua ja rikastuvatko he evankeliumista? Hyvät ystävät, he ovat susia.

”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.” (Matt. 7:21)

”Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’ Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’”. (Matt. 7:22,23)

”Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.” (Matt.7:24,25)

”Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi. Ja rankkasade lankesi ja virrat tulvivat ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan ja se sortui ja sen sortuminen oli suuri.” (Matt. 7:26,27)

Joten hyvät ystävät, tarkistakaa itsenne, että todella olette kaidalla tiellä, joka johtaa kirkkauteen, ettekä tuolla viettelevällä lavealla tiellä, jota opettavat ”valtakunta nyt” -saarnaajat samalla tyhjentäen taskusi.

Ja niille teistä rakkaat uskovat, jotka nyt olette ahjossa, kuten monet ovat, jatkakaa kestävinä. Itken tätä kirjoittaessani; tiedän, kuinka kipeää tekee olla hyljätty ja väärinymmärretty.

Eräänä päivänä me, sinä ja minä, kohtaamme ja Jumala on etukäteen luvannut, että Hän pyyhkii pois kaikki kyyneleet.

”… ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä…” (Ilm. 21:3,4).

Kuinka opettaa tämä kaikki pyhäkoulussa

Jos saan mahdollisuuden antaa tämän ”kaidan tien” opetuksen pyhäkoulussa, niin teemme sen näin. Annan heidän tehdä siitä joko julisteen tai taideteoksen, jonka he voivat viedä kotiin, tai voimme tehdä molemmat.

Otan aina mukaani rullan tavallista tapettia, leikkaan siitä ison palan julisteen tekemistä varten ja annan heidän työskennellä sen kimpussa, samalla kun luen Raamattua ja puhun siitä.

Näytän heille kuvan tunnetusta julisteesta ”Lavea ja kaita tie” ja voimme tehdä oman versiomme. Minulla on monia tärkeitä sanankohtia printattuna ja voimme kiinnittää niitä julisteeseen.

Tai heillä jokaisella voi olla julisteen kokoinen paperiarkki ja voivat tehdä oman julisteen. Jos haluavat, he voivat tehdä pienoisjulisteen kertakäyttölautaselle, joita minulla on aina mukanani.

En osaa piirtää, mutta jokainen voi tehdä tikku-ukkoja ja mutkaisia viivoja, jotka muodostavat kaksi tietä tikku-ukoille kävellä.

Kaidan tien loppuun voitte kuvata taivaan kultaisen kaupungin. Jokainen osaa piirtää suorakaiteen, värittää sen keltaiseksi ja piirtää siitä lähteviä keltaisia valosäteitä. Me tykkäämme hieroa liimapuikolla siihen liimaa ja sirotella siihen kultakimalletta tai jalokiviä.

Lavean tien lopussa ei tarvita muuta kuin punaisen ja oranssin värisiä aaltoviivoja kuvaamaan helvetin liekkejä.

Koko ajan taidetta tehdessämme me opetamme, mitä Jeesus sanoi, mitä he voivat odottaa ja miten käsitellä sitä. Joten kuten näet, tämä kuoleman vakava aihe ei ole vaikea opettaa ja he ovat iloisia, kun oppivat siitä.

Tiedän tämän, koska jotkut hyvin rakkaat ja hurskaat lapset kokevat jo hylkäämisen aiheuttamaa kärsimystä.

Lopuksi:Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa, vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita” (1. Piet. 4:12,13).

Toivon, että tämä auttaa joitakin teistä ja, että jotkut teistä siellä voisitte tehdä tätä opetusta seurakunnissanne tai perheissänne.

Olisi ilo kuulla, jos joku siellä yrittää tätä. Voitte käyttää juliste-ideaa melkein jokaiseen Raamatun opetukseen ja lapset vain tykkäävät siitä ja tuottavat hienoja luovia asioita. Se vapauttaa heidät oppimaan niin onnellisella tavalla.

 

Emmanuel Macron: An Apocalyptic Leader?
By Jan Markell 2.6.2017, suom. SK

Kuka on tämä Emmanuel Macron? Hän on uusi Ranskan presidentti. Kun esiin tulee nuori karismaattinen eurooppalainen johtaja, joka on myös palava globalisti, niin meidän täytyy kiinnittää siihen huomiota. Macron on ”eurofiili”, joka kannattaa vahvasti EU:ta, mutta on myös yhden maailman kannattaja.

Frontpage Magazinessa oli otsikko: ”The Globalist Empire Strikes Back in France” (Globalistinen imperiumi iskee takaisin Ranskassa). Artikkelin teema oli, että huolimatta Brexit’istä EU elää ja voi hyvin, kuten myös globalistien unelma.

Macron on ollut Rothschild’ien sijoituspankkiiri ilman mitään poliittista kokemusta. Ei pitäisi olla mikään yllätys, että globalisti George Soros tuki häntä. Hänet koulutettiin Jesuiittojen koulujärjestelmässä.

Minä olen yksi, joka uskoo, että Eurooppa on Antikristuksen koti. Daniel 9 puhuu ”tulevasta ruhtinaasta”, joka tuhoaa ”kaupungin ja pyhäkön”. Roomalaiset hävittivät Jerusalemin ja temppelin vuonna 70 jKr. En ole asentamassa häntää Antikristukselle, enkä väitä, että Emmanuel Macron olisi se mies, mutta häntä kannattaa tarkkailla. Voisi antaa takuun, että hän tulee nousemaan näkyvään asemaan Euroopan johdossa.

Hän edustaa myös kaikkea, mikä on pielessä Euroopassa: sosialismi, rajattomuus, maahanmuuttohulluus, islamin korottaminen ja jumalattomuus. On selvää, että Ranska jatkaa väkevässä eksytyksessään ja siten toivottaa tervetulleeksi tämän globalistien edustajan johtajanaan.

Emmanuel Macron on täydellinen vallankäyttäjien sisäpiiriläinen (establishment insider) ja tuli häntä suositelleen Barack Obama’n ”toivon ja muutoksen” retoriikalla. Hän oli Marine LePen’in vastakohta, joka keskittyi maahanmuuton ja terrorismin ongelmiin ja arvosteli EU:ta.

Macron on sellainen globalisti, että on sanonut, ettei ”ranskalaista kulttuuria ole olemassa”. Hän on harhan vallassa, mitä tulee muslimimaahanmuuttajiin Ranskassa, jotka ovat lähes tuhonneet maan. Siitä huolimatta hän voitti vaalit luvaten, että Ranska olisi ”avoin ja vastaanottavainen” maahanmuutolle arabimaailmasta. Hän lupasi myös helpottaa moskeijoiden rakentamista Ranskassa.

Toisten Euroopan johtajien ja paavin lailla hän on globalistien sätkynukke, joka tottelee heidän komentoaan. Salaliittoteoreetikoita ja antikristuksen tarkkailijoita pyörryttää se, että hän sai 66,06 % äänistä. Koska Ranska – ja koko Eurooppa – on jumalaton ja menettänyt kansallisen ylpeyden, niin siellä asuvien jihadistien on helppo höynäyttää heitä. Ranskasta voi ajan mittaan tulla muslimimaa, mikä on kalifaatin päämäärä.

Antikristuksen henki riehuu jo kaikkialla Euroopassa ja muissa osissa maailmaa. Laittomuus ja väkivalta ovat vaikeita tarkkailla, koska maa hoipertelee synnytystuskissa.

Vuoden 2016 konferenssissani “Understanding the Times” Amir Tsarfati piti hätkähdyttävän saarnan aiheesta ”Eurooppa valmiina Antikristukselle” (Europe: Ready for the Antichrist). Hän mainitsi kaikki ne keinot, joilla paha tunkeutuu maanosaan ja näkee tämän edeltävän sitä yhtä, joka edustaa lopullista pahaa.

Amir Tsarfati sanoo Macron’ista: ”Uskon, että Emmanuel Macron’ista voin hyvin selvästi sanoa, että olemme katselemassa nuorta länsieurooppalaista johtajaa, jonka ’yhden maailmanjärjestyksen’ porukka valmensi tähän vaikutusvaltaiseen asemaan. En puhu hänen valmentamisestaan olemaan Antikristus, mutta varmasti Euroopan johtoon.”

Vaikka tämä, että maailma valmistautuu Antikristukselle, voi kuulostaa synkältä tuomiojulistukselta, niin eikö myös Jumala valmistaudu lähettämään Poikansa hakemaan seurakunta tempauksessa?

Kehotan sinua hankkimaan Amir’in saarnojen DVD:n tai CD:n tästä. Toinen mahdollisuus on katsoa se YouTubesta tästä.

On aikaa ottaa pää pois pensaasta

Get Your head Out of the Sand
By Nathele Graham 7.5.2017, suom. SK

Todennäköisesti laiminlyödyin raamatuntutkimuksen aihe on profetia. Koko Raamattu on Jumalan innoittama, ei tarkoitettu aiheuttamaan hämmennystä, vaan valistamaan ja opastamaan. Aina joulun tullessa me tiedämme muutamia profeetallisia kohtia Vanhasta testamentista koskien Jeesuksen syntymää, kuten Miika 5:2, joka sanoo, että Hän syntyy Betlehemissä, tai Jesaja 7:14, joka sanoo, että neitsyt synnyttää Messiaan.

Sen syvemmälle siihen, mitä Jumala haluaisi meidän tietävän, useimmat kristityt eivät kaivaudu. Tämän päivän maailman uutisotsikot osoittavat, että Raamatun profetia on täyttymässä, mutta ellet ole valistettu, et voi nähdä, että Jumalan profeetallinen Sana on käymässä toteen juuri niin kuin Hän sanoi. Tarkkailetko esimerkiksi, mitä tapahtuu Syyriassa ja vielä nimenomaisemmin Damaskossa?

Ennustus Damaskosta. Katso, Damasko poistetaan kaupunkien luvusta ja luhistuu raunioiksi (Jes. 17:1).

Tänä päivänä tämän profetian toteutuminen on lähellä, mutta jatka tuon luvun lukemista, niin tiedät lisää. Maailman tapahtumien tarkasteleminen Raamatun kautta avaa silmäsi sille, kuinka kiire on päästä sinne ulos kertomaan evankeliumia. Ajan loppu tulee nopeasti ja Jumala on antanut meille oppaan näitä lopunaikoja varten.

Se on meistä kiinni, tutkimmeko ja tulemmeko valistetuiksi. Daniel ennusti 70 vuosiviikkoa [70 x 7 vuotta = 490 vuotta], jotka johtavat lopunaikaan ja viimeinen viikko [7 vuotta] on nopeasti lähestymässä. Vain todelliset kristityt temmataan pois ja varjellaan tuon viikon tapahtumista. Varmista oma pelastuksesi ja ole rohkea todistaja toisille.

Monet eivät ymmärrä, että suurin osa Raamattua keskittyy Israelin ympärille. Vanha testamentti kertoo luomisesta, vedenpaisumuksesta ja sitten jatkaa kuvaillen, kuinka Jumala kutsui Aabrahamin pakanallisesta kulttuurista, jossa hän eli, tulemaan Israelin kansan isäksi. Jumalan valittu kansa ei ollut kuuliainen ja oli Jumalan suosiossa vain silloin tällöin.

Jumala puhui profeettojen kautta ja antoi paljon varoituksia, ennen kuin tuomio tuli. Kun eteläinen valtakunta oli voitettu, Daniel oli nuori mies ja vietiin vankina Babyloniin. Koska oli tutkinut profeetta Jeremian sanoja, hän pystyi tietämään, milloin vankeus loppuisi.

”…hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta (Dan. 9:2).

Vaikka oli ollut nuori, kun hänet vangittiin ja elänyt tuossa hyvin pakanallisessa kaupungissa 70 vuotta, Daniel kunnioitti Jumalaa ja arvosti profetiaa. Jeremian profetia sanoi: Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta (Jer. 25:11).

Daniel kiinnitti huomiota. Hän vaelsi lähellä Herraa ja erotti oikean profeetan väärästä. Jeremia oli oikea Jumalan profeetta. Jumala haluaa kansansa tietävän, mitä on tulossa. Kristittyjen täytyy ottaa päänsä pois pensaasta ja kiinnittää huomionsa profetiaan voidakseen ymmärtää aikaa, jossa elämme. Jumala antoi meille profetian koskien aikaa, jossa elämme, jotta Danielin lailla voisimme tuntea ajanmerkit.

Muistakaa entisiä ikiajoista asti, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole; minä olen Jumala, eikä ole minun vertaistani. Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole tapahtunut; minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen.(Jes. 46:9-10)

Jumala on ikuinen. Hän on aina ollut ja tulee aina olemaan. Hän ei ole rajoitettu aikaan, jossa elämme ja näkee, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Hän puhui muinaisten profeettojen kautta ja meidän asiamme on kiinnittää siihen huomiota. Kuulen monista kristityistä, joita maailmantapahtumat hämmentävät, kun he näkevät vain yksittäisiä uutisotsikoita, eivätkä osaa yhdistää tapahtumia profetian valossa.

Maailmantilanne on räjähtämäisillään ja kohta on ahdistus, jollaista ei ole ennen nähty.

”Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule (Matt. 24:21).

Sanoessaan tämän Hän oli puhunut Danielin viimeiselle viikolle johtavista tapahtumista. Tutki Hänen sanojaan huolellisesti, niin näet, että olemme nopeasti lähestymässä tuota viikkoa.

Jännitys on kasvamassa ympäri maailman, varsinkin Lähi-idässä ja nimenomaan Israelia vastaan. Jotkut harhautetut uskovat, että kristityt ovat korvanneet Israelin Jumalan sydämessä. Väärin.

Jumala ei ole hyljännyt Israelia ja Hän tulee viemään heidät päämäärään. Hän tiesi, että heidät hajotettaisiin, mutta Hän tiesi myös, että heidät jälleen koottaisiin. Profeetta Hesekielille annettiin monta mielenkiintoista profetiaa ja Jumala näytti hänelle, että eräänä päivänä koko Israelin heimo jälleen yhdistettäisiin.

Herran Henki vei Hesekielin laaksoon täynnä kuivia luita. Nuo kuivat luut tulivat yhteen ja niiden päällä oli liha, mutta niissä ei ollut henkeä. Hesekielin katsellessa luille annettiin henki ja ne elivät.

Ja hän sanoi minulle: ’Ihmislapsi, nämä luut ovat koko Israelin heimo. Katso, he sanovat: ’Meidän luumme ovat kuivettuneet, toivomme on mennyttä, me olemme hukassa.” (Hes. 37:11)

Tänä päivänä katselemme kuivien luiden yhteen tulemista. On jännittävää nähdä heidän palaavan maahan, jonka Jumala antoi heille ikuiseksi. Heidän hengessään on myös liikehdintää ja hitaasti he ovat tulossa eläviksi, eivät ainoastaan palaamassa maahansa, vaan palaamassa Jumalan tykö.

Katso sivustoa http://www.templeinstitute.org/ ja lue artikkeleita siitä, mitä tapahtuu juutalaisen kansan hengessä ja ponnistuksista jälleenrakentaa temppeli; Jumala asettaa Henkensä heihin:

Ja minä annan teihin henkeni, niin että te tulette eläviksi ja sijoitan teidät omaan maahanne. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra: minä olen puhunut ja minä sen teen, sanoo Herra.(Hes. 37:14)

Elämme jännittäviä aikoja, mutta vain ne, jotka tutkivat Raamatun profetiaa, voivat nähdä, mitä nyt todella on tapahtumassa. Vain ne, jotka tutkivat Raamatun profetiaa, ovat vetäneet päänsä ulos pensaasta ja avanneet silmänsä.

Jokainen, joka luulee, että Jumala on luopunut lupauksistaan Israelille, on sokea. Danielille annettiin lopunaikoja koskeva profetia. Se koskee nimenomaan Israelia ja paljastaa, että temppeli jälleenrakennetaan.

Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy ja synti sinetillä lukitaan ja pahat teot sovitetaan ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan ja kaikkeinpyhin voidellaan (Dan. 9:24).

Sanat ”kansallesi” ja ”kaupungillesi” voivat tarkoittaa vain juutalaisia ja Jerusalemia. Daniel ei ollut kristitty, joten se osoittaa vääräksi korvausteologian valheen. Profetia jatkuu kertoen miehestä, joka tulee valtaan ja näyttäisi tuovan rauhan.

”Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon [7 vuotta] ajaksi ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse.” (Dan. 9:27)

”And he will make a firm covenant with the many for one week, but in the middle of the week he will put a stop to sacrifice and grain offering; and on the wing of abominations will come one who makes desolate, even until a complete destruction, one that is decreed, is poured out on the one who makes desolate.” (Daniel 9:27, NASB)

Juutalaisten temppeli rakennetaan hyvin pian, koska teuras- ja ruokauhri tapahtuu siellä ja tämä laittomuuden ihminen saa ne lakkaamaan. Sitten hän rikkoo liiton ja asettaa iljetyksen temppeliin.

Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää [3,5 vuotta](Dan. 12:11). Jeesus vahvistaa tämän puhuessaan lopunajoista:

Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa – joka tämän lukee, se tarkatkoon – silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille” (Matt. 24:15-1).

Jeesus opetti profetiaa, mutta tänä päivänä useimmat pastorit ovat hyvin löysiä pyhien varustamisessa, kun eivät opeta profetiaa ja useimmat kristityt eivät välitä, vaikka opettaisivatkin.

Kun Jeesus puhui opetuslapsilleen lopunajoista, Hän puhui sodista ja sotahuhuista, maanjäristyksistä, nälänhädästä ja rutosta. Näemme kasvua kaikessa, mistä Jeesus puhui ja se tulee jatkuvasti pahenemaan, mutta kristityillä on lupaus, että he eivät ole maan päällä Danielin 70 vuosiviikon profetian viimeisellä viikolla.

Harpazo (tempaus) tapahtuu ennen viimeistä viikkoa, joka tunnetaan myös Jaakobin vaivan aikana (ei pakanoiden vaivan aikana). Lue Dan. 9:24, niin näet, että se koskee Israelia. Kristityt temmataan ylös Jeesuksen luokse, eikä maan päälle tuleva tuomio koske heitä.

Ilmestyskirja käsittelee lopunaikoja yksityiskohtaisesti, mutta on myös selvää, että kristityt kutsutaan kotiin, ennen kuin se kaikki alkaa. Jeesus saneli Johannekselle seitsemän kirjettä, jotka toimitettiin seitsemälle seurakunnalle. Nämä kirjeet ovat Ilmestyskirjan luvuissa 2 ja 3 ja tiivistävät ekklēsia’n (käännetty sanalla seurakunta) historian.

Kun tämä historia on lopussa, meidät kutsutaan kotiin.

Sen jälkeen minä näin, ja katso: taivaassa oli ovi avoinna, ja ensimmäinen ääni, jonka minä olin kuullut ikäänkuin pasunan puhuvan minulle, sanoi: ’Nouse ylös tänne, niin minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva. (Ilm. 4:1)

Sanat ”sen jälkeen” ja ”tämän jälkeen” on käännetty kreikan sanoilla meta tauta, joka tarkoittaa tapahtumasarjaa. Seitsemäs kirje kirjoitettiin ja sitten ääni sanoi: ”Nouse ylös tänne” ja sitten alkaa tapahtua. Yksinkertaista ymmärtää, mutta monimutkaista niille, jotka eivät ota Jumalan sanaa vakavasti. Pelkäätkö sinä tempausta? Meille kristityille sen pitäisi olla suuri lohtu tietäessämme pääsevämme Jeesuksen luokse, emmekä kohtaa Danielin 70. viikkoa.

Aina tulee olemaan pilkkaajia, jotka epäilevät Jumalan Sanaa, tai monimutkaistavat sen yrittäen mieluummin tulkita sitä, mitä Jumala ”tarkoitti sanoa”, sen sijaan, että hyväksyisivät sen, mitä Hän todella sanoi. Se ei ole yllätys Jumalalle. Pyhä Henki innoitti Pietarin puhumaan tästä:

”… että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet. Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: ’Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kun isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.’ Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta.” (2. Piet. 3:2-5)

Luomisen päivästä asiat ovat muuttuneet. Tuomio tuli vedenpaisumuksen kautta ja profetia sanoo, että pian tulee toinen tuomio. Tällä kertaa se on lopullinen tuomio. Ainoa keino välttää Jumalan viha on vastaanottaa Kristus Herranasi ja Vapahtajanasi. Emme tiedä tarkalleen, milloin harpazō tapahtuu, mutta katsoessamme ajanmerkkejä voimme olla varmoja, että se tapahtuu pian. Tunnetko jonkun, joka ei ole tehnyt päätöstä seurata Jeesusta? Tutki profetiaa ja selitä heille, mitä on tapahtumassa ja että Jeesuksen veren kautta he voivat paeta Jumalan tuomiota.

Hyvä keino yhdistää eri profetioita on tutkia Ilmestyskirjaa Raamatusta, jossa on viitteet. Tutki myös Danielia, Jesajaa, Hesekieliä ja Sakarjaa vain joitakin mainitaksemme. Sitten mene Jeesuksen Öljymäen puheeseen.

Tässä kolme hyvin informatiivista linkkiä, jotka tarkastelevat nykytapahtumia Raamatun näkökulmasta:

On aika ottaa pää pensaasta. Jumala antoi meille profetian ja odottaa, että tutkimme sitä.

Jumala siunatkoon teitä kaikkia,

Nathele Graham

twotug@embarqmail.com
http://www.straitandnarrowministry.com
ron@straitandnarrowministry.com

Ron and Nathele Graham’s previous commentaries archived at http://www.raptureready.com/featured/graham/graham.html

Koko Raamattu on ”theopneustos” (Jumalan henkeyttämä).

 

 

The Rapture — A Necessary Inference
By The Paleofundamentalist (Dr. Steven Hayes) 4.1.2014, suom. SK

Dispensationalismin nousun myötä 1800-luvulla kirjaimellisen (so. kieliopillishistoriallisen) hermeneutiikan (sananselityksen) käyttäminen tulkitsemaan Raamattua alkoi tulla käyttöön yhä johdonmukaisemmin kaikilla raamatullisen ilmoituksen alueilla. Tämä uusi (tai uudistettu) johdonmukaisuus kirjaimellisen hermeneutiikan käyttämisessä johti luonnollisesti uusiin oivalluksiin monilla teologian alueilla. Esimerkiksi kirjaimellinen hermeneutiikka sovellettuna Uuden testamentin profeetallisiin kohtiin johti Raamatun tutkijat päättelemään, että seurakunnan tempaus on Kristuksen paluun vaihe, joka on erotettava toisesta tulemuksesta. Toisin sanoen Kristuksen vielä tuleva paluu itseasiassa koostuu kahdesta erillisestä tapahtumasta eri aikoina:

  • seurakunnan Tempaus, jossa Kristus tulee yläilmoihin Morsiantaan vastaan ja vie sen kanssaan takaisin taivaaseen (esim. Joh. 14:1-3; 1. Tess. 4:13-18) ja
  • Toinen Tulemus, jossa Kristus tulee taivaasta kaikkien pyhiensä kanssa perustamaan valtakuntansa tämän nykyisen maan päälle ja henkilökohtaisesti hallitsemaan sitä tuhannen vuotta (esim. Matt. 24:30; Ilm. 19:11-16; 20:4-6).

Syntymästään saakka idea, että Kristuksen tulemus olisi kaksivaiheinen, sai kritiikkiä pääasiassa kahdesta syystä. Ensiksi, että Uudessa testamentissa ei ole kohtaa, joka nimenomaan opettaisi, että jäljellä on kaksi tulevaa Kristuksen ”tulemusta”; näin ollen sellainen käsitys perustuu vain päättelyyn. Toiseksi, että tämä käsitys Kristuksen paluusta oli ”uusi” oppi. Koska aikaisempien sukupolvien kristityt (sekä uskonpuhdistajat ja kirkkoisät ennen heitä) eivät olleet opettaneet sitä, eivätkä uskoneet siihen, se hyvin todennäköisesti ei pitänyt paikkaansa. Seuraavassa käsittelemme lyhyesti näitä kahta kritiikin syytä.

Mitä tulee ensimmäiseen syyhyn, niin on ilmeistä, että missään Uudessa testamentissa ei nimenomaan sanota, että jäljellä on kaksi tulevaa Kristuksen ”tulemusta”. Käsitys, että on kaksi tulemusta, tempaus erillisenä ja eriaikaisena itse toisesta tulemuksesta, on todellakin johtopäätös.

Se on kuitenkin välttämätön johtopäätös! Tempaus erillisenä toisesta tulemuksesta on välttämätön johtopäätös kaikista Kristuksen paluuseen liittyvistä Uuden testamentin kohdista. Jotkut näistä kohdista paljastavat Hänen tulevan pyhilleen yläilmoissa ja palaavan heidän kanssaan taivaaseen (tempaus), toiset kohdat, että Hän tulee pyhiensä kanssa taivaasta maan päälle (toinen tulemus). Tähän paluuseen täytyy liittyä kaksi eriaikaista vaihetta, koska kaikki, mitä siitä on sanottu, ei voi toteutua yhdessä tapahtumassa. Tämä on täysin analogista Vanhan testamentin Kristuksen tulemusta koskevien kohtien kanssa. Vanha testamentti ei sano missään, että olisi kaksi Kristuksen (Messiaan) tulemusta. Kuitenkin annetaan ilmoitus Messiaasta, joka kärsii ja kuolee kansan puolesta (esim. Psalmi 22; Jesaja 53) sekä ilmoitus Messiaasta, joka perustaa valtakuntansa maan päälle ja hallitsee sitä iäti (esim. Psalmi 2; Daniel 2:44; Sakarja14:9). Nämä kaksi ilmoitusten kategoriaa eivät voisi toteutua yhdessä ”tulemuksessa”, joten Vanhan testamentin näkökulmasta oli välttämätön johtopäätös, että Messias tulisi kahdesti [1] (so. ensimmäinen tulemus ja varsinainen toinen tulemus. Koska tempaus koskee yksinomaan seurakuntaa, se oli salaisuus, jota ei ilmoitettu Vanhassa testamentissa).

Mitä tulee toiseen kritiikin syyhyn, niin on myönnetty, että käsitys erillisestä ja eriaikaisesta tempauksesta oli uusi ymmärrys, joka tuli esiin 1800-luvulla seurauksena dispensationaalisen teologian korostuksesta käyttää kirjaimellista sananselitystä Raamatun profeetallisissa kohdissa. Varhaisemmat / klassiset dispensationalistit, kuten Darby, Scofield ja Walvoord, olivat kaikki rehellisiä myöntäessään, että dispensationalismin oppi tempauksesta oli uusi ymmärrys Raamatusta, jota uskonpuhdistajilla ja kirkkoisillä ei ollut [2]. Vaikka monet nykyään näkevät paljon vaivaa yrittäen löytää lainauksia varhaisilta kristillisiltä kirjoittajilta, jotka osoittaisivat heidän uskoneen tempaukseen, joka olisi erillinen toisesta tulemuksesta, niin ei ole mitään tarvetta tehdä niin. Vaikka joitakin sellaisia aitoja lainauksia on löytynyt [3] ne palvelevat vain korostamaan totuutta, että dispensationalismin oppi tempauksesta oli vähemmistön äärikäsitys, jota tuskin kukaan kannatti ennen nykyistä aikakautta. Se ei kuitenkaan mitenkään tee tyhjäksi opin pätevyyttä. Muista, että juutalaisten uskovien valtava enemmistö ei osannut oikein päätellä Vanhan testamentin opettavan, että Messiaan täytyy tulla kahdesti, mukaan lukien Herran itsensä opetuslapset, mistä Hän nuhteli heitä aika ankarasti (vrt. Luuk. 24:25-27)!

Tiivistäen, dispensationalismin oppi tempauksesta erillisenä ja eriaikaisena toisesta tulemuksesta on välttämätön johtopäätös Raamatusta. Se, että se on johtopäätös, ei mitenkään alenna sitä toisen luokan opiksi, eikä merkitse, ettemmekö voisi täysin luotaa sen varmuuteen. Lisäksi se tosiasia, että tämä erityinen opillinen totuus on tunnistettu vasta melko myöhään tässä nykyisessä ajassa, ei ole pätevä argumentti sen totuudenmukaisuutta vastaan. Jumalan totuus on ollut saatavana Raamatun sivuilla siitä hetkestä, kun se kirjoitettiin, mutta kuten tri. Hannah huomauttaa: ”On ilmeistä, että opillista kehitystä on tapahtunut vuosisatojen ajan ja se tulee jatkumaan” [4].  Veljet, julistakaamme rohkeasti oppia Herramme Jeesuksen Kristuksen läheisestä paluusta (so. tempauksesta) seurakunnan autuaallisena toivona (Tiit. 2:13)!

Viitteet

[1] Jotkut muinaiset juutalaiset rabbit pyrkien sovittamaan nämä kaksi Messiasta koskevaa ilmoituksen kategoriaa olettivat, että olisi kaksi Messiasta: Messias ”Joosefin poika”, joka tulisi kuolemaan kansan puolesta ja Messias ”Daavidin poika”, joka tulisi hallitsemaan kansaa. Ilmeisesti tämä ei ollut oikein, mutta siitä huolimatta se todistaa heidän tunnistaneen, ettei kaikki VT:ssa annettu ilmoitus voinut toteutua yhdellä kertaa.

[2] Vaikka lähes kaikki kirkkohistorioitsijat yleensä myöntävät, että seurakunta oli kolmen ensimmäisen vuosisatansa ajan (Augustinukseen saakka) eskatologiassaan pääasiassa premillenniaalinen

[3] Useimmat sellaiset tarjotut lainaukset ovat luonteeltaan aika epämääräisiä ja avoimia erilaisille tulkinnoille.

[4] John Hannah, Our Legacy:  The History of Christian Doctrine (Colorado Springs: NavPress, 2001), 27.