Pitkään on väitelty siitä, onko lopun aikoina tulossa suurta Pyhän Hengen vuodatusta vai ei. Tämän näkökannan puolestapuhujat vetoavat seuraavaan Raamatun kohtaan: ”Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta: ’Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat” (Apt. 2:16-17).
Perinteinen tulkinta on ollut, että Apostolien tekojen edellä mainittu kohta kertoi siinä tilanteessa, ensimmäisenä helluntaina, tapahtuneesta Hengen vuodatuksesta. Tosin Raamatussa on monia ns. kaksoisprofetioita, jotka oli tarkoitettu Jumalan kansalle sinä aikana, mutta myös seurakunnalle tässä ajassa.
Mielenkiintoista on, että David Wilkerson on saanut Jumalalta varmuuden sydämelleen lopunaikojen sateista ja kadotettuen sielujen joukkopelastumisista. Kannattaa ehdottomasti katsoa seuraavat videot TV7:n arkistosta:
-
Osa 2 (alussa on muutama minuutti samaa kuin edellisessä osassa)
Lopunaikana on Raamatun mukaan varmuudella tulossa ainakin suuri eksytys (2. Tess. 2 ja Matt. 24). Siihen on helppo haksahtaa, koska on niin valtavaa Pyhän Hengen odotusta ajassamme. Tätä esiintyy nyt monissa USA:n seurakunnissa ja muuallakin. Kyseessä on Toronton nauruherätyksestä alkanut aalto. Siinä keskeistä ovat ihmeet, merkit ja kokemukset, kuten hengen läsnäolossa likoaminen (soaking). Pyhästä Hengestä väitetään olevan myös monet kummalliset ilmiöt, kuten eläinäänet ja juopumistilat. Tämän liikehdinnän keskipisteenä on henki, joka on eri kuin Jeesuksen ristinkuolemaa ja sovitustyötä kirkastava Pyhä Henki. Todettakoon, että Wilkerson on selväsanaisesti ottanut kantaa ja tuominnut nauruherätyksen ja sen kaltaisen toiminnan Pyhän Hengen vääristelynä ja Jumalan sanan vastaisena.
David Wilkersonin sydämelleen saama sanoma Pyhän Hengen vuodatuksesta on erilainen. Se ei tapahdu uskovien viihdykkeeksi, vaan Jumala vuodattaa henkensä pelastaakseen hukkuvat sielut iankaikkiselta kadotukselta. Pyhä Henki paljastaa maailmalle sen synnin, mutta antaa samalla myös mahdollisuuden tarttua pelastukseen Jeesuksen sovitustyöhön turvautumalla.
Wilkerson rohkaisee meitä turvautumaan Jumalaan kaikessa. Jumalan voima on suurin ihmisen synkimmän pimeyden aikana – silloin, kun ihmettä juuri tarvitaan. Jumalalla on mahdollisuus toimia vasta silloin, kun lakkaamme ponnistelemasta omin voimin.
Tässä pimeyden ajassa Jeesuksen kirkkaus loistaa entistä suurempana. Mitä pimeämpää yötä kohti kuljemme, sitä näkyvämmäksi Herran kirkkaus tulee. Meidän ei tarvitse ahdistua tämän maailman pimeydestä, sillä Jeesus on kanssamme. Jeesus on jo voittanut ristinpuulla saatanan, eikä sille anneta enempää valtaa kuin mitä Jumala sallii. Olkaamme turvallisella mielellä, sillä kaikkien näiden lopunajan tapahtumien keskellä saamme olla todistamassa Jumalan suuruutta. Kuten Wilkerson sanoi: ”Tämä ei ole vain ahdistuksen aikaa. Tämä on Jeesuksen seurakunnan parasta aikaa.”
Nyt on aika rukoilla. Ei omaksi parhaaksemme, vaan kadotukseen menossa olevien sielujen puolesta. Nyt on aika pyytää Jumalaa vuodattamaan henkensä vielä pelastuksesta osattomien päälle. Samalla voimme pyytää, että Pyhä Henki paljastaisi oman syntisyytemme. Emme voi vaeltaa Hänen tahdossaan ja olla tekemässä Hänen tekojaan, jos sydämemme ei ole puhdas.
Raamattua kokonaisuuden valossa tutkiessa olen löytänyt saman. Jeesus eivätkä apostolit maalaa puheillaan eteemme näkyä vain tulevasta mahtavasta Hengenvuodatuksesta. Saa mieluumminkin sen kuvan, että koska Kristus, Jumalan Karitsa sovitti maailman synnin, Häntä olisi nyt saarnattava. Pyhän Hengen vuodatus tuli voimaksi tätä jaloa tehtävää varten. Armolahjat ja palveluvirat annettiin avuksi rakentamaan seurakuntaa, ja ennen kaikkea liittämään meitä Kristukseen,joka on Pää.
Jeesus ja apostolit tuntuivat olevan huolissaan valheopettajista, valhejeesuksista, ja -evankeliumeista. Jos silloin jo niitä oli, ja ne Raamatun mukaan loppua kohti vain lisääntyvät, kuinka paljon enemmän meidän tulisi olla nyt tietoisia niistä.
Mitä sitten on aito herätys?En keksi muuta parempaa mallia kuin Apostolien tekojen alkuluvut, joiden mukaista menoa Hannu yllä kuvaili. Sanasta voi seurata, mitä tapahtui kun Pyhä Henki täytti apostolit. En siis tarkoita vain sitä hetkeä kun Pyhä Henki laskeutui, vaan sitä mihin Hän johti seurakunnan. Hän ei johtanut henkikeskeiseen elämään, hengenpalvontaan, vaan sai julistamaan Kristusta. Apostolit alkoivat saarnata kääntymystä pois syntielämästä.
Esim. Pietari ja myöhemmin etenkin Stefanus pitivät puheet parannuksenteosta. Siitä, kuinka oltiin vieraannuttu Jumalasta, ja vainottu Jumalan profeettoja. Palveltu epäjumalia, tehty monenlaista syntiä. Lopulta tapettu myös Jeesus, Jumalan Poika. Pietarin puhe sai aikaan piston sydämiin, eli synnintunnon. Alettiin kysellä: mitä meidän pitää nyt tehdä? Ja siihen Pietari sai julistaa kääntymystä pois vanhasta syntielämästä, ja veren evankeliumia. Vapauttavaa armonsanomaa Jeesus Messiaasta, jonka veri puhdistaa kaikesta synnistä.
Järkyttävää on se, millaisen reaktion sai aikaan Stefanuksen puhe.
Uskon siihen, ettei Pyhä Henki ole muuttunut muuksi. Hän on pyhä edelleen, koska on Jeesuksen ja Isän Henki. Hänessä vaikuttaa Jumalan vanhurskas luonto, ja hedelmä on sen mukainen. Hän ei voi painaa syntiä villaisella, vaan kohtelee sitä kuin asiantunteva lääkäri tulehtunutta haavaa. Paljastaa pöpöt, puhdistaa ne pois, ja hoitaa parantavalla lääkkeellään. Se on todellista rakkautta. Jumala on Isä, joka välittää meistä. Muutoin Hän olisi halpa puoskari, joka jättäisi juurisyyt hoitamatta, ja ihminen saattaisi lopulta päätyä kuoliotilaan… joka olisi ikuiseksi eroksi rakkauden Jumalasta.
On armoa kun syntimme tuodaan valoon. On armoa jos vielä jossakin kaikuvat parannussaarnat. Tämä Jumalasta vieraantunut aika tarvitsee niitä. Muutoin olemme vaarassa vaihtaa aidon Jumalan korvikkeeseen, kultaiseen vasikkaan, joka ei voi ketään auttaa. Senkaltaista on veretön, parannuksentekoa halveksiva hengellisyys.
Kristittyjen vainot ovat voimakkaina eri puolilla maailmaa. Kuitenkin ne saavat usein ensirakkauden Jeesukseen palavaksi, ja evankeliumin leviämään. Vainotkin tuntuvat kamaluudessaan olevan siis parempi vaihtoehto, kuin kylmettyminen luopumushengellisyyden keskellä.
Olen huomannut kaiken keskellä ihanan totuuden. Herran lampaat ovat yhdistymässä. Mitä hurjemmaksi käy luopumus ja sekavuus, sen lujemmin se työntää monia Sanaan kiinni, ja saa rakastumaan ristiin uudelleen. Siksi uskon vielä aitoon herätykseen, ja että Jeesus etsii hellästi lampaansa, ja pitää heistä huolen. Eivätä he korota mitään muuta kuin Rakkaintaan, joka maksoi verellään heistä niin suuren hinnan. He kulkevat Jeesuksen vaikuttamassa kuuliaisuudessa, joka syntyy Hänen armonsa tuntemuksesta. Ja on oleva yksi lauma, ja yksi Paimen. Jos Herra armossaan tukee vaellustani, olisi minullakin halu ja kaipaus kuulua tähän porukkaan…
Ja olla valmiina kun Hän saapuu:
Sillä Jumalan ARMO on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden, ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi, ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailman ajassa, odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä, ja suuren Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä, Hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme, lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itsellensä omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee
Tiitus 2:11-14
Minun lampaani kuulevat Minun ääntäni, ja Minä tunnen ne, ja ne seuraavat Minua. Ja Minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä Minun kädestäni. Joh.10:27-28