Jeesus elää!

Tätä kirjoitettaessa vietetään kristikunnan tärkeintä juhlaa – pääsiäistä. Toki joulu on tärkeä, sillä sitähän vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Mutta pelkkä Jeesuksen syntymä ja elämä ei olisi toteuttanut Jumalan suunnitelmaa ihmiskunnan hyväksi.

Muistamme kertomuksen Aabrahamista, kuinka Jumala koetteli hänen uskollisuuttaan: Ja hän sanoi: ”Ota Iisak, ainokainen poikasi, jota rakastat, ja mene Moorian  maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle sanon” (1. Moos. 22:2). Varmasti raskain sydämin, mutta kuuliaisena Jumalalle Aabraham totteli. Hän meni vuorelle, rakensi alttarin ja sitoi Iisakin alttarin halkojen päälle. Juuri kun Aabraham oli tarttunut veitseen teurastaakseen poikansa, Herran enkeli huusi hänelle taivaasta: ”…Älä satuta kättäsi poikaan äläkä tee hänelle mitään, sillä nyt minä tiedän, että sinä pelkäät Jumalaa, kun et kieltänyt minulta ainokaista poikaasi” (1. Moos. 22:12).

Jumala on ihmeellisessä viisaudessaan suunnitellut tuonkin tapahtuman, vaikka se tuntuu hirvittävän julmalta ja epäinhimilliseltä. Mitä ovatkaan olleet Aabrahamin tunteet, kun hän on astellut kohti vuorta rakkaan poikansa kanssa; pojan, jota hän niin hartaasti ja pitkään oli odottanut. Ja mitkä olivat Iisakin tunteet, kun hän huomaa yhtäkkiä olevansa rakkaan isänsä hylkäämänä. Jumala antoi tuon tapahtua, jotta voisimme samaistua ihmisinä ihmisiin ja tuntea ne suuret tunteet, jotka tuohon hetkeen liittyivät.

Jumalan suunnitelma oli, että Hän uhraa kaikkein rakkaimpansa – Jeesuksen – meidän syntiemme sovitukseksi. Jumalan tuska on ollut yhtä todellista kuin Aabrahamin. Samoin Jeesuksen tuska, kun hän huusi ristillä: Jumalani, Jumalani miksi minut hylkäsit? (Matt. 27:46)

Jumalan täytyi uhrata poikansa, jotta meillä olisi elämä. Me emme pysty pelastamaan itseämme hyvillä teoillamme, sillä olemme pahuutta täynnä – kaikki ihmiset. Mutta onneksi Jeesuksen Golgatalla maahan vuotaneessa veressä meillä on voitto kuoleman vallasta!

Golgatan veressä voima on,
voima niin siunattu verraton.
Pyhässä veressä Jeesuksen voima on suuri ja ihmeellinen.
Golgatan veressä voima on,
voima niin siunattu verraton.

Veri voi puhdistaa syntisen,
veri voi uudistaa jokaisen.
Pyhässä veressä Jeesuksen voima on suuri ja ihmeellinen.
Veri voi puhdistaa syntisen,
veri voi uudistaa jokaisen.

Väsyneet kulkijat  tulla saa,
sairaat ja heikot hän parantaa.
Pyhässä veressä Jeesuksen,
voima on suuri ja ihmeellinen.
Väsyneet kulkijat tulla saa, sairaat ja heikot Hän parantaa.

Karitsan häihin jo kutsu soi,
Karitsan häät kohta alkaa, voi.
Pyhässä veressä Jeesuksen,
voima on suuri ja ihmeellinen.
Karitsan häihin jo kutsu soi,
Karitsan häät kohta alkaa, voi.

– Sanat: Vilho Rantanen –

Ota tuo Jeesuksen valmis pelastustyö vastaan omalla kohdallasi. Tartu siihen pelastusrenkaaseen, jonka Jumala on meille antanut – tartu Jeesukseen. Kuka ikinä Hänen puoleensa kääntyy, se saa avun. ”Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni” (Joh. 10:28).

Tässä vielä muutama säe Pro Fiden aina ajankohtaisesta laulusta ”Hän muutti kaiken”:

Kun painoi synnin taakat tuntoani
niin silloin muistin Jeesus yksin voi
anteeksi antaa synnit armossansa
ja johtaa tiellään taivaan valkamaan.

Oi ystävä, nyt anna Jeesukselle
sun elämäsi aivan kokonaan´.
Et löydä maailmasta sielun rauhaa,
sen luona Jeesuksen saat omistaa.

Hän muutti kaiken, Hän muutti kaiken,
mun Jeesukseni muutti mun.
Hän muutti kaiken, Hän muutti kaiken,
mun Jeesukseni muutti mun.

Jeesus kuoli syntimme tähden, mutta kuolemalla ei ollut Häneen lopullista valtaa. Niinpä Jeesus nousi kolmantena päivänä ylös kuolleista. Saamme siis iloita: Jeesus elää!

Read Full Post »

Susia lammasten vaatteissa

Jeesus sanoo: ”Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia” (Matt. 7:15).

Ajattelin ensin kirjoittaa tuon edellisen jakeen pohjalta niistä vääristä hengellisistä opettajista, joita ajassamme on. Mieleeni nousi kuitenkin toinen asia, joka liittyy Jeesuksen varoitukseen. Susia joukossamme ovat myös ne, jotka tahtovat hajottaa seurakunnan tavalla tai toisella. Susia lammasten vaatteissa voivat olla sellaiset ihmiset, jotka muka hyvää tarkoittaen ja muka oikean asian puolesta puhuen kirjoittavat hengellisistä asioista lehtiin – myös seurakuntalehtiin. Kirjoituksissa ei ole Kristuksen tuoksua, vaan niistä huokuu antikristillinen henki. Mikä pahinta, suurin osa ihmisistä hyväksyy nämä mielipiteet, jotka on usein tähdätty raamatullisia uskovia vastaan.

Vielä suuremmassa vastuussa ovat ne henkilöt, jotka johtavalta paikalta julistavat mielipiteitään. Muun muassa Kirkko&Kaupunki-lehden pääkirjoitukset ovat olleet surullista luettavaa. Esimerkiksi 28.3. lehden pääkirjoituksessa kritisoitiin erittäin tiukkaan sävyyn kirkon herätysliikkeitä: ”Ja taas vaaditaan valppautta kirkon päätöksentekijöiltä alhaalta ylös asti, seurakuntaneuvostoista kirkolliskokoukseen saakka. Kenelle luovutetaan tiloja, kenen kanssa tehdään yhteistyötä, kenen järjestämiin tapahtumiin lähetetään nuoria, kenelle kerätään kolehtia, kenen tekemään työhön käytetään verovaroja?” Liekö tämä mielipide osaltaan kannustanut niitä joitakin seurakuntien neuvostoja, jotka kokouksissaan tekivät päätöksiä tukensa vähentämiseksi herätysliikkeiltä?

Todellinen susi lammasten vaatteissa on myös kirkon päälehti Kotimaa ja sen verkkopalvelu Kotimaa24, joissa muokataan mielipiteitä Raamatun sanomaa vastaan – tosin kirkon nykyisen johdon linjan mukaisesti. Kotimaa nostaa jatkuvasti esille sellaisia uutisia, jotka asettavat huonoon valoon kirkon herätysliikkeet ja Raamattuun pitäytyvät kristityt. Noita artikkeleita lukiessa ei voi välttyä huomaamasta selvää ajojahtia. No mikäpä sudelle paremmin sopisikaan kuin lampaiden jahtaaminen…

Lisäys 5.5.2011:

Eilen kirkolliskokouksessa luettiin kymmenen edustajan kysymys Kotimaa24:n uutisoinnista:

”Mielestämme Kotimaa24-uutissivuston uutisointi on vinoutunut painottamaan yksiäänisyyttä kirkossamme ja harjoittanut näin kirkkoamme vahingoittavaa toimintaa. Haluammekin kysyä viestintäjohtaja Tuomo Pesoselta, että millaisin toimenpitein aiotte puuttua Kotimaa24-uutissivuston toimintaan, jotta sivuston uutisointi olisi kirkon moniäänisyyttä kunnioittavaa, kirkon sisällä eri tavoin ajattelevia tasapuolisesti kohtelevaa ja kokonaiskirkon etua ajavaa journalismia?”

Kirkolliskokousedustajat olivat tarttuneet aiheellisesti samaan asiaan, josta olen edellä kirjoittanut. Pesonen kertoi vastineessaan, että Kotimaa24:n journalistisesta sisällöstä vastaa päätoimittaja Olli Seppänen. Pesonen lupasi välittää kysymyksen päätoimittajalle ja toimitusneuvostolle.

Lisäys 22.1.2012:

Kotimaa-lehti ja Kotimaa24-uutissivusto ovat selkeästi muuttaneet uutisointiaan, kiitos siitä! Omien havaintojeni mukaan uutisointi on nyt aiempaa tasapuolisempaa, eikä keskiöön nosteta aiempaan tapaan tarkoitushakuisesti uskovien yhteyttä repiviä asioita. Muutos alkoi melko nopeasti tuon kirkolliskokousedustajien kirjelmän jälkeen.

Read Full Post »

Jumala kutsuu

Vuonna 2004 Kaakkois-Aasiaan iski valtava tsunami maanjäristyksen seurauksena. Tässä luonnonmullistuksessa yli 200 000 ihmistä menehtyi, myös 178 suomalaista.

Vuosi sitten huhtikuussa Islannissa tapahtui tulivuorenpurkaus. Eyjafjalla-jäätiköllä sijaitseva tulivuori syöksi savua ja tuhkaa niin, että se sekoitti Euroopan lentoliikenteen täysin useiksi päiviksi.

Tuoreemmassa muistissa on 11.3.2011 Japanissa sattunut voimakas maanjäristys ja siitä aiheutunut tsunami, jotka yhdessä aiheuttivat suunnatonta tuhoa Japanissa. Fukushiman ydinvoimalan vaurioiden seurannaisvaikutuksista ei ole vielä tietoa kenelläkään.

Ajan mittaan kaikista katastrofeista on kuitenkin selvitty. Ihmishenkiä ei saa takaisin, mutta rakennukset voi rakentaa uudelleen ja talouden pyörät alkavat pyöriä kuten ennenkin. Mieleen hiipii kuitenkin hiljainen kysymys: entäpä jos tulivuoren tuhkapilvi pysyykin taivaalla vaikkapa kuukauden verran tai pitempään? Tai entäpä jos tapahtuu suuri maanjäristys jossakin talouselämän keskuksessa, suuressa miljoonakaupungissa?

Luonnonkatastrofeja on ollut kautta aikojen, mutta oliko maapallo silloin niin tiheästi asuttu kuin nyt? Oliko silloin kerrostaloja, jotka olisivat voineet romahtaa maanjäristyksessä? Oliko yhteiskunta silloin riippuvainen sähköstä, tietokoneista tai öljystä? Olivatko kansakunnat silloin globaalisti riippuvaisia toisistaan niin, että tuho jossain vaikuttaisi toisiin? Nykyinen infrastruktuuri on erittäin haavoittuvainen; mikä tahansa voi muuttua yllättävällä tavalla ja nopeasti. Luonnontuho jossain päin voi saada aikaan ketjureaktion, jonka seuraukset esimerkiksi koko maailmataloudelle voivat olla arvaamattomat.

Jumala kutsuu ihmistä ja kansakuntia moninaisella hyvyydellä. Emme sitä vain huomaa, sillä olemme paaduttaneet sydämemme Jumalalle. Sen takia Jumala antaa näiden luonnonilmiöiden tapahtua, että etsisimme Häntä. Koen selvästi, että kaikki nämä katastrofit ovat olleet varoituksia ja Jumalan kutsua. Hän olisi voinut antaa tulla sellaisen tsunamin tai maanjäristyksen, että miljoonat olisivat kuolleet ja koko maailmantalous olisi romahtanut pienessä hetkessä kuin korttitalo. Mutta ei Jumala toimi niin. Hän on rakkaus, eikä halua syntisen hukkuvan. Viimeiseen asti Hän pitkittää sitä tuomiota, jonka syntinen ihmiskunta on vetänyt päälleen. Hän odottaa, josko kuitenkin tekisimme parannuksen. Tämän saman olemme saaneet lukea Israelin kansan vaiheiden kohdalta. Lukuisia kertoja Jumala oli jo valmis tuhoamaan oman kansansa sen syntien tähden, mutta armossaan antoi kansalle mahdollisuuden kerta toisensa jälkeen.

Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltänsä ja elää. Kääntykää, kääntykää pois pahoilta teiltänne; ja minkätähden te kuolisitte, Israelin heimo! (Hes. 33:11)

Jumala puhuu monella tavalla. Yksi Hänen tapansa on puhua luonnonvoimien kautta. Kaikki nämä nykyiset tapahtumat ovat synnytystuskien alkua – näiden on tapahduttava. Jumala kyllä tietää, että Hänen kutsunsa tulee kaikumaan kuuroille korville. Siksi jossain vaiheessa on odotettavissa ne tapahtumat, joista Ilmestyskirja kertoo. Jumala lähettää monenlaisia vitsauksia, mutta ihmiset eivät silti käänny Jumalan puoleen: ”Ja ihmiset paahtuivat kovassa helteessä ja pilkkasivat Jumalan nimeä, hänen, jolla on vallassaan nämä vitsaukset; mutta he eivät tehneet parannusta, niin että olisivat antaneet hänelle kunnian” (Ilm. 16:9). Lopulta suuri osa maapallosta ja ihmiskunnasta tuhoutuu.

Jumala antoi ainokaisen poikansa kuolla meidän syntiemme tähden. Meidän ei muuta tarvitsisi kuin ottaa tuo pelastus vastaan ja luopua syntielämästämme. Tämä koskee yksilöjä ja sitä kautta kokonaisia kansakuntia. Jumala vihaa syntiä eikä siirrä tuomiotaan synnintekijöitä kohtaan loputtomiin. Suomikin on alunperin ollut kristillinen maa, mutta on luopunut kauas Jumalasta. Pahinta on se, että suurelta osin tämä on tapahtunut valtakirkkomme hiljaisella siunauksella ja jopa myötävaikutuksella. Olemmeko vetämässä Jumalan kirouksen maamme päälle?

Yritysmaailmassa seurataan heikkoja signaaleja – merkkejä muutoksesta. Eikö etenkin meidän kristittyjen pitäisi seurata ajan merkkejä ja huomata, missä ajassa elämme? Elämme nyt lopunaikaa – sitä aikaa, jota esimerkiksi Matteuksen 24. luvussa kuvataan.

Kaiken tämän keskellä pankaamme toivomme iankaikkisiin!

Read Full Post »