Vuonna 2004 Kaakkois-Aasiaan iski valtava tsunami maanjäristyksen seurauksena. Tässä luonnonmullistuksessa yli 200 000 ihmistä menehtyi, myös 178 suomalaista.
Vuosi sitten huhtikuussa Islannissa tapahtui tulivuorenpurkaus. Eyjafjalla-jäätiköllä sijaitseva tulivuori syöksi savua ja tuhkaa niin, että se sekoitti Euroopan lentoliikenteen täysin useiksi päiviksi.
Tuoreemmassa muistissa on 11.3.2011 Japanissa sattunut voimakas maanjäristys ja siitä aiheutunut tsunami, jotka yhdessä aiheuttivat suunnatonta tuhoa Japanissa. Fukushiman ydinvoimalan vaurioiden seurannaisvaikutuksista ei ole vielä tietoa kenelläkään.
Ajan mittaan kaikista katastrofeista on kuitenkin selvitty. Ihmishenkiä ei saa takaisin, mutta rakennukset voi rakentaa uudelleen ja talouden pyörät alkavat pyöriä kuten ennenkin. Mieleen hiipii kuitenkin hiljainen kysymys: entäpä jos tulivuoren tuhkapilvi pysyykin taivaalla vaikkapa kuukauden verran tai pitempään? Tai entäpä jos tapahtuu suuri maanjäristys jossakin talouselämän keskuksessa, suuressa miljoonakaupungissa?
Luonnonkatastrofeja on ollut kautta aikojen, mutta oliko maapallo silloin niin tiheästi asuttu kuin nyt? Oliko silloin kerrostaloja, jotka olisivat voineet romahtaa maanjäristyksessä? Oliko yhteiskunta silloin riippuvainen sähköstä, tietokoneista tai öljystä? Olivatko kansakunnat silloin globaalisti riippuvaisia toisistaan niin, että tuho jossain vaikuttaisi toisiin? Nykyinen infrastruktuuri on erittäin haavoittuvainen; mikä tahansa voi muuttua yllättävällä tavalla ja nopeasti. Luonnontuho jossain päin voi saada aikaan ketjureaktion, jonka seuraukset esimerkiksi koko maailmataloudelle voivat olla arvaamattomat.
Jumala kutsuu ihmistä ja kansakuntia moninaisella hyvyydellä. Emme sitä vain huomaa, sillä olemme paaduttaneet sydämemme Jumalalle. Sen takia Jumala antaa näiden luonnonilmiöiden tapahtua, että etsisimme Häntä. Koen selvästi, että kaikki nämä katastrofit ovat olleet varoituksia ja Jumalan kutsua. Hän olisi voinut antaa tulla sellaisen tsunamin tai maanjäristyksen, että miljoonat olisivat kuolleet ja koko maailmantalous olisi romahtanut pienessä hetkessä kuin korttitalo. Mutta ei Jumala toimi niin. Hän on rakkaus, eikä halua syntisen hukkuvan. Viimeiseen asti Hän pitkittää sitä tuomiota, jonka syntinen ihmiskunta on vetänyt päälleen. Hän odottaa, josko kuitenkin tekisimme parannuksen. Tämän saman olemme saaneet lukea Israelin kansan vaiheiden kohdalta. Lukuisia kertoja Jumala oli jo valmis tuhoamaan oman kansansa sen syntien tähden, mutta armossaan antoi kansalle mahdollisuuden kerta toisensa jälkeen.
Jumala puhuu monella tavalla. Yksi Hänen tapansa on puhua luonnonvoimien kautta. Kaikki nämä nykyiset tapahtumat ovat synnytystuskien alkua – näiden on tapahduttava. Jumala kyllä tietää, että Hänen kutsunsa tulee kaikumaan kuuroille korville. Siksi jossain vaiheessa on odotettavissa ne tapahtumat, joista Ilmestyskirja kertoo. Jumala lähettää monenlaisia vitsauksia, mutta ihmiset eivät silti käänny Jumalan puoleen: ”Ja ihmiset paahtuivat kovassa helteessä ja pilkkasivat Jumalan nimeä, hänen, jolla on vallassaan nämä vitsaukset; mutta he eivät tehneet parannusta, niin että olisivat antaneet hänelle kunnian” (Ilm. 16:9). Lopulta suuri osa maapallosta ja ihmiskunnasta tuhoutuu.
Jumala antoi ainokaisen poikansa kuolla meidän syntiemme tähden. Meidän ei muuta tarvitsisi kuin ottaa tuo pelastus vastaan ja luopua syntielämästämme. Tämä koskee yksilöjä ja sitä kautta kokonaisia kansakuntia. Jumala vihaa syntiä eikä siirrä tuomiotaan synnintekijöitä kohtaan loputtomiin. Suomikin on alunperin ollut kristillinen maa, mutta on luopunut kauas Jumalasta. Pahinta on se, että suurelta osin tämä on tapahtunut valtakirkkomme hiljaisella siunauksella ja jopa myötävaikutuksella. Olemmeko vetämässä Jumalan kirouksen maamme päälle?
Yritysmaailmassa seurataan heikkoja signaaleja – merkkejä muutoksesta. Eikö etenkin meidän kristittyjen pitäisi seurata ajan merkkejä ja huomata, missä ajassa elämme? Elämme nyt lopunaikaa – sitä aikaa, jota esimerkiksi Matteuksen 24. luvussa kuvataan.
Kaiken tämän keskellä pankaamme toivomme iankaikkisiin!
Koin kirjoituksesi rohkeana hätähuutona/varoitushuutona parannukseen.Jumala on Pyhä ja suuri,ja samalla äärettömän kärsivällinen.Hän on myös reilu, sillä Hän on Sanassaan kertonut olennaiset tapahtumat etukäteen.Meidän vain pitäisi ottaa niistä selvää,ja etenkin olla perillä tärkeimmästä.
Jumala kutsuu on otsikkonasi.Siinä kutsussa on kuitenkin toivoa, kun ajattelee, ettei Jumala ole jotenkin välinpitämättömänä vaiti.Kuin etäinen perheen isä lehtensä takana. On totta, että Jumala ravistelee maailmaa.Kutsuu meitä monin tavoin elämämme aikana,ja myös tässä lopun ajassa.Jos uskomme,kuten itsekin uskon, että aika on pian loppumassa, on oikea hetki pysähtyä pohtimaan aihetta.Millainen on Jumala,ja miksi Hän kutsuu.
Onko Jumala joku pahantuulinen mököttäjä jossakin pilvenreunalla, joka epämääräisenä voimana vain uhkaavasti jakelee rangaistuksiaan? Esim. Oho,siinä meni kerralla koko Eurooppa lamaan,kun vedin väärästä vivusta?Joku vastuu onnettomuuksista taitaa olla meilläkin.Jumalalla ei ole tapana sotkea asioita,sen osaa ihminen ihan itsekin.Hänhän loi Alussa kaiken hyväksi.Mutta totuus on se,että Hän voimakkaasti meitä puhuttelee erilaisten elämämme tapahtumien,että maailmantapahtumien kautta.Hän ON myös luomakunnan Herra,eikä kukaan voi nostaa sormeaan silloin kun Kaikkivaltias päättää toimia.Sitä olisi hyvä kunnioittaa.
Hämmästyttävää edellisen valossa on se,että Raamattu kuvaa Jumalan kuitenkin Paimenena,joka etsii lampaitaan. Kaikkivaltias ’ilkeä’ despootti ei sovi tähän kuvaan.Paimen ei voi olla pahapäinen lampailleen, sillä ne eivät muuten vapaaehtoisesti seuraisi Häntä.Paimenen äänen täytyy olla kutsuva, että Hän kiinnittäisi lampaiden huomion,sillä Hän kaipaa lampaita lähelleen.Tässä on yhteyden tuntua,ja lämpöä,joka riisuu aseista.Paimen tietää,että orjia käsketään,ja vaaditaan,mutta jos halutaan voittaa lampaan luottamus,kohdellaan lempeydellä.Kutsutaan seuraan vapaaehtoisuuden hengessä. Ja sitä Jeesus on tehnytkin jo n.2000 vuotta.
Mutta Jumalakuvamme on usein harhainen ja valheellinen.Koska emme tunne Häntä, me pelkäämme väärällä tavalla Häntä.Jumalan tuntuessa liian käsittämättömältä,tai vaativalta,teemme Hänestä mielellämme oman versiomme. Huumori voi olla yksi tapa käsitellä hankalaa Jumalaa,se kun keventää mukavasti.Kieltäminen on eräs keino yrittää vapautua Hänestä. Pilkkaaminen voi luoda illuusion,että olisi itse Jumalan yläpuolella,kun voi vääristelemällä,tai alentamalla Jumalan kunniaa viestiä,ettei pidä Häntä minään.Huolimatta siitä miten itse suhtaudumme Jumalaan,ei Hän kuitenkaan muutu.Hän on sama,pyhä,lempeä,kaikkitietävä,pohjattoman viisas,ja totuudellinen Rakkaus. Ja Hän palavasti kaipaa,ja odottaa jokaista ihmislasta luokseen.
Onneksi Jumala ei halunnut jättää meitä kuvitelmiemme varaan siitä millainen Hän on,vaan puhuu meille suoraan Raamatussa. Pyhän Henkensä kautta.Hän joka suunnitteli galaksit, ja tuhannet erilaiset kukat.Loi auringon ja kuun juuri sopivalle etäisyydelle maasta.Joka suunnitteli ihmiskehon hienouksineen. Aivoitteli sateenkaarensa pilviin 1Moos.9:12-16, loi seepralle raidat, ja kyyhkyselle kujerruksen,joka ylläpitää kaikkea olevaista voimallaan Hebr.1,kuinka Hän ei voisi puhua meille ymmärrettävää kieltä Sanansa kautta?
Sommitella ihmisten kautta kirjakokoelman,jossa vielä yksityiskohtaisemmin ilmaisee itsensä,kuin luomistöidensä perusteella?www.luominen.fi
Tulihan Hän itsekin ihmiseksi!
Miksi uskoa ihmisten sekavia mielipiteitä Hänestä,kun voi itse tarttua Raamattuun,esim.Johanneksen evankeliumiin,ja tutkia itse sieltä millainen Hän on? Jos haluaa koota palapelin oikein,on hyvä seurata mukana tullutta kuvaa,jotta kokonaisuus alkaa hahmottua.Jumala on valinnut kertoa meille itsestään Raamatussa,ja Hän on sinullekin,joka luet, valmis puhumaan niin,että voit sen ymmärtää…silloin kokonaisuus alkaa totuudellisena rakentua.Mutta sitä saisi lukea myös sydämellä.Lapsenkaltaisella asenteella.
Jumala ei halua kenenkään tuhoa,vaan sitä,että kaikki pelastuisivat,ja tulisivat tuntemaan totuuden.
Totuus on se,että Hän tuli yhdeksi meistä,mutta synnittömänä.Maailmankaikkeuden Kuningas laskeutui alas alhaisuuteen,omaan maailmaansa,jossa Häntä ei tunnustettu.Mikä järkyttävä tragedia.Vain muutamat uskoivat alkuun,ja Häntä seurasivat. Nyt meitä on miljoonia,ja taas miljoonia.Koska tämä toimii!
Hän,joka on Kaikkein Ylhäisin,kumartui rakkaudessaan palvelijaksi ihmisille.
Hän joka oli luonut kaiken,syntyi luotunsa kohdusta.
Hän joka on Rikkaus Itse,tuli köyhäksi meidän tähtemme.Rinnallemme.
Hän joka on puhtaus itse,tehtiin meidän tähtemme synniksi.
Paimenesta tuli Uhrikaritsa.
Hän joka on kaiken oikeudenmukainen tuomari,tuli itse tuomituksi meidän sijastamme.
Kuinka voisimme selviytyä perille Taivaan kotiin ilman Häntä?Pysymällä synneissämme?
Jos pelkäät Jumalan tuomioita,katso Häneen,joka ristillä vuodatti pyhän verensä vuoksesi.Hän rakasti sinua ensin. Tuo veri on riittävä sovitusmaksu synneistäsi.Jos tämä ristin mies ja Jumala kelpaa sinulle,niin saat armon.Tunnusta synnit Hänelle,hylkää ne,ja ota vastaan Hänen ’puhtaat paperinsa’.Hänen täydellinen vanhurskautensa.Silloin olet Kristuksessa syyttömäksi julistettu Jumalan edessä.
Se on kaikkein olennaisin asia tässä maailmassa.Että on Rauha Jumalan kanssa.Ei mitään luurankoja kaapissa enää,vaan putipuhdas sydän,Jeesuksen kalliilla verellä pesty.Jos välisi ovat kunnossa maailmankaikkeuden Tuomarin kanssa,mitä pelkäämistä sinulla voisi enää olla?Hän rakastaa silloin sinua Poikansa kautta. Olet Hänen lapsensa, ja matkalla Kirkkauden maahan.
Seuraa tätä Herraa,niin olet siunauksen tiellä.
Hän on lempeä Paimen nöyrille sydämille.Me Herran lampaat saamme yhä uudelleen juoda Hänen ikuisen elämän lähteestään. Syödä Hänen sanojaan kuin tuoretta leipää.
Kun opit tuntemaan Hänet,et koskaan tahdo kadottaa Hänen rakastavaa ääntään.Ja silloin kestät kerran myös viimeisellä tuomiolla,joka varmasti on tuleva,eikä siltä yksikään jää pois.Ovathan sinun vaatteesi valkaistut Karitsan verellä.
Minä olen elämän leipä,joka tulee Minun tyköni,se ei koskaan ole nälissään,ja joka uskoo Minuun,se ei koskaan ole janoissaan.Joh.5:35
Totisesti,totisesti Minä sanon teille:
Aika tulee,ja on jo,jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen,ja jotka sen kuulevat,ne saavat elää.
Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä,niin Hän on antanut elämän myös Pojalle,niin,että myös Hänellä on elämä itsessänsä.
Ja Hän on antanut Hänelle vallan tuomita,koska Hän on Ihmisen Poika.
Älkää ihmetelkö tätä,sillä hetki tulee,jolloin kaikki,jotka haudoissa ovat,kuulevat Hänen äänensä
ja ne tulevat esiin,ne,jotka ovat hyvää tehneet,elämän ylösnousemukseen, mutta ne,jotka ovat pahaa tehneet,tuomion ylösnousemukseen.Joh.5:25-29
Totisesti,totisesti,Minä sanon teille:joka kuulee Minun Sanani,ja uskoo Häneen,joka on Minut lähettänyt,sillä on iankaikkinen elämä,eikä hän joudu tuomittavaksi,vaan on siirtynyt kuolemasta elämään. Joh.5:24
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut,että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo hukkuisi,vaan Hänellä olisi iankaikkinen elämä. Joh.3:16
Haluan vielä muutamalla lauseella kommentoida Jumalan tuomioita.On oikein,että niitäkin julistetaan,sillä niin teki myös Nooa aikanaan,ja Vt profeetat.Jeesus itse toimi samoin. Hän profetoi juuri Matt.24 esim.Jerusalemin temppelin hävityksen,joka toteutui, ja kuvasi myös lopunaikaa,sekä tulemustaan.Israelin kansan kohtalo on vahvasti kytköksissä tähän kaikkeen. Jeesuksen tehtävää kuvaa Jes.61:1-3.Jae kaksi mm.sanoo Hänen tehtävästään:
Julistamaan Herran otollista vuotta JA meidän Jumalamme kostonpäivää…tämä on jäänyt julistuksissa vähemmälle huomiolle.Kiitos siis Hannu.
Matt.24 kuvaa lopunaikaa kuin synnytystapahtumana,jossa supistukset lisääntyvät loppua kohden.Jes 24 kuvaa samankaltaisia asioita esim.1-6,15-23. En ymmärtänyt vielä muutama vuosi sitten tätä,mutta Herra avasi armossaan silmäni.Maanjäristykset ym. tihenevät,ja aikamoinen kaaos on tulossa,kun kaikki yhtä aikaa horjuu,ja huojuu.2Piet.3 lisää samoin ymmärrystämme.
Onko Jumala sitten pahantahtoinen kun puuttuu maailman asioihin tuomioidensa kautta?Ei suinkaan.Hän on vanhurskas ja pyhä kaikissa teoissaan.Pahiksen osaan joudumme me ihmiset,jos aina vain jatkamme syntielämäämme,ja tämän planeettamma tuhomista,emmekä suostu sovintoon Hänen kanssaan.Täydellisesti meidän vastuullemme silloin jää se totuus,ettei meille kelvannut armo silloin,kun olisimme voineet sen vastaan ottaa.Taivaaseen ei mene mitään epäpyhää,joten ihminen valitsee silloin itse pysyä pois sieltä.Valinnallaan hän itse tuomitsee itsensä myös Jumalan vanhurskaiden tuomioiden alle.Älköön vain kukaan meistä olko niin mieletön.
Kun näemme siis katastrofeja ja maan perustuksien murtumista,painakaamme päämme ristin luona.Otetaan Jeesus vastaan, ja rukoillaan koko maailman puolesta,että vielä moni avautuisi evankeliumille.Ja aletaan uskollisesti myös siunata Israelia,joka edelleenkin on Jumalan silmäterä,ja jonka asioita Herra tulee ajamaan,kunnes Hänen lupauksensa ovat sen kohdalla toteutuneet.Sillloin olemme Jumalan puolella,ja Hänen turvissansa,ja siunattuna osana lopunajan jäännösseurakuntaa.Room.9,Room.11