Vuosi 2012 on alkanut. Menneen vuoden valossa tulevaisuus ei näytä inhimillisesti katsoen kovin toiveikkaalta. Esimerkiksi maailman taloustilanne heijastuu jokaisen suomalaisen elämään tavalla tai toisella. Emme tiedä, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan – hyvä niin, sillä kullekin päivälle riittävät sen omat murheet, miksi siis kantaa turhaa huolta huomisesta.
Yksi Jeesuksen vuorisaarnan perusopetuksista on lapsenomainen luottamus Jumalan huolenpitoon. Aivan samalla tavalla kuin Jumala pitää huolen taivaan linnuista ja kedon kukista, Hän on luvannut pitää huolen meidän tarpeistamme.
Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?
Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!
Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’ Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.
Pietari tiivistää Jeesuksen opetuksen hyvin: ”Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen” (1. Piet. 5:7). Paavali jatkaa: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon” (Fil. 4:6).
Miksi emme jättäisi kansamme tulevaisuutta, kaikkia omia asioitamme, huoliamme ja murheitamme Hänelle? Jeesus itse siihen kehottaa ja on luvannut:
Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät.
Pyytäkää, niin teille annetaan! Kun rukoilemme Jeesuksen opettamin sanoin ”Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme”, siihen sisältyvät kaikki tarpeemme. Usko ja luota siihen, että kun jätät asiasi Jumalan käsiin, Hän aivan varmasti ottaa asiasi hoitaakseen. Mitä Jumala on sanassaan luvannut, sen Hän pitää!
G. A. Ahon kirjoitusta mukaellen:
Merellä oli laiva kovassa myrskyssä. Matkustajat olivat pelon vallassa. Mutta eräs pieni poika ei näyttänyt lainkaan pelkäävän eikä hätäilevän. Vihdoin joku kysyi häneltä: Etkö sinä ollenkaan pelkää? ”En”, vastasi poika, ”isäni on tämän laivan kapteeni”.
Taivaallinen Isämme on kapteeni meidän elämämme laivalla. Miksi siis pelkäisimme? ”Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin.” (Ps. 46:2, 3). Herra pitää meistä huolen.
Herra, pidä meistä huolta tänäkin vuonna. Kiitos, että saamme jättää kaikki asiamme sinulle. Tapahtukoon Sinun tahtosi meidän jokaisen elämässä ja kansamme kohdalla. Jää meitä siunaamaan. Aamen.
Ystäväni Marika oli osastolla hoidossa ja kuoli sinne. En kerro asiasta nyt enempää, mutta minua surettaa kovasti tämä asia. Rukoilkaa Marikan omaisten puolesta ja myös hoitajien ja lääkärien puolesta, ketkä sillä osastolla oli ja jos joku oikeasti on Marikalle halunnut pahaa tai laiminlyönyt Marikan hoitoa (siitä kun ei koskaan tiedä), niin rukoilkaa, että Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus armahtaa sitä joka niin teke Marikalle. Rukoilkaa, että se ihminen joka niin teki, muuttuu sydämeltään ja murtuu ja nöyrtyy totiseen parannukseen niin tuosta kuin muistakin synneistään ja antaa elämänsä Jeesukselle. Marika puhui osastolla Jeesuksesta ja liekö se sitten aiheuttanut sen että joku ei pitänyt Marikasta. Vaikea sanoa, mutta rukoilkaa senkin ihmisen puolesta joka oli laiminlyönyt Marikaa. Me emme voi häntä tuomita, Jumala tuomitsee jos niin parhaaksi näkee. Kiitos kun rukoilette Marikan omaisten puolesta ja myös hoitohenkilökunnankin puolesta.
Kiitos Henna kun jaoit tämän asian kanssamme. Meillä on rukouksia kuuleva Jumala, jolle voimme kaikki asiamme tuoda. Muistan rukouksin!
Siunausta ja Jumalan rauhaa sinulle!
Yhdyn Hannun sanoihin.Voimia sinulle Henna,ja Taivaan Isän lohdutusta sinulle,ja kaikille sureville.Muistetaan rukouksin.Hän on lähellä kaikkia murheellisia. Herra antakoon voimaa luottaa Häneen kaikissa vaikeissakin tilanteissa.On totta,että kaikki me tarvitsemme Jeesusta,joka voi antaa todellisen rauhan sydämeen,ja tuen kipujen keskellä.Isä haluaa kutsua rakkaasti ihmislapsia lähelleen,ja vetää jokaista myös parannukseen,sillä Hän on hyvä!Siunattua tätä vuotta 2012!
Miten yksinkertaisen eläviä ja lohduttavia ovat V a p a h t a j a m m e sanat.Siunaava kirjoitus,Hannu.
Vaikka kuuntelisi rentoutuskasetteja,harjoittelisi oman elämänsä hallintaa…lukisi sivutolkulla filosofiaa ja psykologiaa,hyvinvointilehtiä,horoskooppeja…kunnostautuisi yritteliäänä ’oman elämänsä sankarina’,jäävät ne kaikki latteiksi yrityksiksi nostaa itseään niskasta johonkin parempaan.
Ihmisen sisin,henki, ja sydämen syvyys,ei tule ravituksi muusta kuin Elämänruhtinaasta,ja Hänen sanoistaan.Eivätkä syntimme,tai se jokin kaihertava epämääräinen syyllisyys tule sovitetuiksi muutoin,kuin Hänen uhriverensä kautta.Syntiemme Sovittajan vapauttaessa omantunnon sen painolasteista!Kun synnit on tuotu valoon,hyljätty ja otettu vastaan vapautuksen sana:
”Tyttäreni,poikani,ole turvallisella mielellä,sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.”
Tämän olen kokenut erittäin hoitavana vaelluksessani,suorastaan mielenrauhan,ja mielenterveyden perustana.Kun on jatkuvan puhdistautumisen mahdollisuus ja pysyvä Rauha Isän Jumalan kanssa.
Yksi turvattomuuden ja kroonisen huolehtimisen syistä voi olla juuri syvällä kalvava syyllisyys,joka synnyttää myös monenlaisia pelkoja.Mitä syvemmin se torjutaan,sitä katalampia muotoja se saattaa ottaa. On olemassa psykosomaattisia oireita,jotka saattavat jäädä pois,kun Jumalan Rauha saa hoitaa,ja rakkaus valloittaa alaa.
Kun oppii luottamaan Taivaan Isään enemmän,kun saa olla läpikotaisin tunnettu,syyllisyydestä vapautettu,syvästi armahdettu ihminen,rentoutuu usein koko olemus.Kuolemanpelkokin väistyy ristin sovituksen,ja Messiaan ylösnousemusihmeen kautta.Silloin ollaan vapaita elämään, kasvamaan,ja opettelemaan uutta Hänen lähellään,joka on Isämme,Veljemme ja Ystävämme. Elämää eletään myös virheiden ja kompastusten kautta,erilaisissa ahdistuksissa,joissa myös joskus pelottaa.Mutta sen ei tarvitse kahlita enää koko elämää.
On hyvä tietää,että kun Hän saa johtaa meitä,on turvallista.Ja vaikka aika vaikeutuu,meitä odottaa ikuinen koti Hänen kanssaan.Jotka elämme Hänelle,me myös ’kuolemme’ Hänelle,eli siirrymme ikuiseen kirkkauteen. Kuolemanpelon kerrotaan olevan pelkojen äiti,ja kun se poistuu elämästä,voi sijaan vapautua uutta elämisen riemua.
Ja silloinkin,ja erityisesti silloin,kun erilaiset huolet silti painavat meitä,on Vapahtajamme rakkaudessaan läsnä niiden keskellä.Joskus jokin syyllisyydentunne tuo huolta aina vaan,ja painaa raskaampana kuin jaksaa kantaa,vaikka olisi jo tehty ’parannus’,ja se olisi jo tuotu ristin luo.Silloin saa olla ihan varma siitä,että siihen riittää Hänen sovituksensa armo,eikä sitä voi mikään riistää.
Hän voi tahtonsa mukaan avata vaikeissa tilanteissa uusia yllättäviä ovia,ja lohdutuksen kanavia,kun vain jaksaa odottaa Häntä.Hän ei anna vain huolenpitoaan,vaan Itsensä kokonaan jokaiseen hetkeemme.
Meidän isämme söivät mannaa erämaassa,niinkuin kirjoitettu on:”Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi’.Niin Jeesus sanoi heille:Totisesti,totisesti Minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta,vaan Minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän.Sillä Jumalan leipä on se,joka tulee alas taivaasta,ja antaa maailmalle elämän. Niin he sanoivat Hänelle: Herra,Adonai,anna meille aina sitä leipää.Jeesus sanoi heille:
’Minä olen Elämän leipä;joka tulee Minun tyköni,se ei koskaan ole nälissään,ja joka uskoo Minuun,se ei koskaan ole janoissaan.”Joh.6:31-35
Isä vetää ihmistä Vapahtajan luo,kääntymykseen pois synnin teiltä,ristin ihmettä vastaan ottamaan.
”Kaikki,minkä Isä antaa Minulle,tulee Minun tyköni;ja sitä,joka Minun tyköni tulee Minä en heitä ulos.”
Joh.6:37
Hän on vakaa.
Isä antaa mielellään kyllä yhden ’huolen’ ja taakan omillensa,kun hyväksi näkee,hädän sieluista.Se voi olla sekä rukoustaakka,että halu ohjata lampaita oikeaan suuntaan.Tapahtuipa se minkä armoituksen kautta hyvänsä,ne kaikki raittiilla pohjalla toimiessaan ohjaavat ytimeltään Messiaan sovitukseen,ja syvempään tuntemiseen (k o k o Sana).Lisääntyvään armoon,ja rauhaan,jota eivät vaikeat päivätkään voi kukistaa,sillä Rauha ei ole pelkkä tunne.Se on täytetty ristintyö,jota mikään mahti maailmassa ei horjuta.Hän Itse on meidän Rauhamme.Hän auttaa sisälle myös oikeamieliseen elämään Hänen askelissaan.
Lue Luuk.24:13-53