Facebook on internetissä toimiva yhteisöpalvelu, jolla on jo yli 800 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Facebookin perustajan Mark Zuckerbergille on tärkeää tehdä maailma avoimeksi ja mahdollistaa avoin tiedonkulku ihmisten välillä (Wikipedia). Tähän perustuu Facebook – periaatteessa kaikki tieto mitä sinne ihmiset luovat, on avointa ja kaikkien saatavilla. Käyttäjillä on tosin (ainakin jossain määrin) mahdollisuus hallita, mitä tietoja jakavat muille.
Vuonna 2010 Zuckerberg sanoi, että ”yksityisyyden aika on ohi”. Facebook onkin alkanut toteuttaa jopa orwellilaiseksi luonnehditulla tavalla käytäntöä, että mitä ihmeellisimmillä verukkeilla käyttäjien yksityisiä tietoja muutetaan julkisiksi. Viimeisin erimerkki tästä oli aikajana, joka saattaa paljastaa hyvinkin paljon käyttäjän vanhoja, yksityiseksi luulemiaan, tietoja. Eräskin tietoturva-asiantuntija järkyttyi aikajanan paljastuksista, totesi tämän uudistuksen pelottavan häntä ja tuhosi Facebook-tilinsä (Digitoday 31.1.2012).
Vuosien varrella on ollut lukuisia uutisia Facebookin tietoturva- ja yksityisyydensuojaongelmista. Monenlaista on paljastunut, ja Facebook on ollut pakotettu tekemään järjestelmäänsä muutoksia. Mikä vastuullisesti asioihin suhtautuva yritys toimii niin, että vasta kohun jälkeen reagoidaan? Jos strategiana olisi yksityisyyden turvaaminen, yritys toimisi ennakoivasti eikä tällaisia kohuja pääsisi syntymään. Facebookilla on tietoinen linjanmuutos kohti avointa tiedonjakamista, eikä se halua kuunnella käyttäjien mielipiteitä; käyttäjät on saatu koukutettua Facebookiin, eikä vakavasti otettavia kilpailevia vaihtoehtoja juurikaan ole. Google yrittää vallata jalansijaa samankaltaisella tuotteella (Google+), mutta sen yksityisyydensuoja ei ole sen paremmalla tolalla.
Miksi Facebook haluaa käyttäjien tiedot entistä julkisemmiksi? Järjestelmä on käyttäjille ilmainen, mutta Facebook saa tulonsa mainoksista. Mitä enemmän käyttäjiä, sitä enemmän mainostuloja. Ja mitä enemmän ja mitä tarkempia käyttäjätietoja Facebook voisi myydä mainostajille, sitä paremmin ne voisivat kohdentaa mainontaansa – ja sitä enemmän Facebook saisi tuloja. ”Mainonta Facebookin omilla sivuilla on mitättömän vähäistä, asiakkaiden myynti eteenpäin olisi paljon tuottoisampi bisnes.” Näin kirjoittaa tunnettu tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvinen artikkelissaan Facebook-tietosi ovat kohta julkisia, halusit tai et. Lue ihmeessä Järvisen kirjoitus! Kannattaa muistaa, että ilmaisia lounaita ei ole!
Lokakuussa 2010 uutisoitiin, että ainakin kymmenen Facebookin suosituinta sovellusta lähettää käyttäjän ystävien henkilökohtaisia tietoja ulkopuolisille yrityksille. Facebook reagoi tähänkin vasta sitten, kun asiasta nousi kohu. Kesäkuussa 2011 kerrottiin kritisoidusta kasvojentunnistusominaisuudesta. Artikkelissa tietoturvayhtiö Sophoksen asiantuntija toteaa: ”Jälleen kerran Facebook näyttää jakavan henkilökohtaisia tietoja oletuksena.” Hän jatkaa: ”Suurin osa Facebookin käyttäjistä ei vieläkään tiedä miten asettaa yksityisyysasetuksensa turvallisiksi, pitäen koko järjestelmää sekavana. Ja kaiken lisäksi sitä on vaikeampi hallita, kun Facebook muuttaa asetuksia tietämättäsi. Taas tuntuu siltä, että Facebook murentaa varkain käyttäjiensä yksityisyyttä verkossa.”
Aika on ilmeisesti nyt kypsä antaa käyttäjien tietojen tulla yhä julkisemmiksi, tämä paljastuu Zuckerbergin blogikirjoituksesta 1.3.2011: ”On jo aikaa siitä, kun oli hälyä Facebookin käyttäjien henkilökohtaisten tietojen käsittelystä, joten oletamme ajan olevan kypsän… Facebook ilmoitti tänään kongressille, että sosiaalisen median alusta kulkee kohti suunnitelmaa antaa kolmansille osapuolille pääsy käyttäjän tietoihin, kuten puhelinnumeroihin ja kotiosoitteisiin.”
Facebook joutui ottamaan aikalisän käyttäjätietojen julkistamiseen, kun muun muassa tietosuoja- ja tietoturva-asiantuntijat huolestuivat asiasta. Puhelinnumeron ja kotiosoitteen yhdistäminen henkilön nimeen olisi esimerkiksi tehnyt identiteettivarkaudet rikollisille entistä helpommaksi. En tiedä, mikä on suunnitelman tilanne tällä hetkellä, mutta Facebook on huijannut käyttäjien puhelinnumeroita julkisiksi toisella tavalla. Facebook on kampanjoinut tilin parempaa suojaamista puhelinnumeron avulla; asetuksissa ”sattui” vaan olemaan oletuksena, että puhelinnumero näytetään julkisesti kaikille kavereille. Lisäksi Facebook on saattanut synkronoida älypuhelimista puhelinnumeroita Facebookin kontaktilistaan, jos synkronointiasetus on ollut päällä. (It-viikko 12.8.2011). Jos käytät puhelimessasi olevaa Facebook-sovellusta, poista sen asetuksista yhteystietojen synkronointi. On ollut sellaisiakin tapauksia, että henkilö A on lainannut puhelintaan henkilölle B, joka on sitten kirjautunut puhelimen sovelluksella omalle Facebook-tililleen. Kun synkronointi on ollut käytössä, A:n puhelimessa olevat numerot ovat tulleet näkyville B:n profiiliin. Eli mitä opimme näistä esimerkeistä: vaikka olet itse huolellinen, et voi yhtään tietää, minne oma puhelinnumerosi on päätynyt jotain muuta kautta!
Hei, meitä seurataan!
Facebookia voi hyvällä syyllä kutsua Isoveli valvoo -järjestelmäksi. Syksyllä 2009 australialainen tutkija paljasti, että yhteisöpalvelu seuraa käyttäjiään evästeiden avulla myös silloin, kun he eivät ole kirjautuneina palveluun (lue artikkelit Tietokone 26.9.2011 ja MikroPC 26.9.2011). Tämän voi välttää sillä, että käyttää yhdellä selaimella pelkästään Facebookia ja toista selainta muuhun nettisurffailuun. Facebookin käyttöön tarkoitettua selainta ei siis saa samalla koneella käyttää muuhun netin selailuun. Facebook luonnollisesti kiisti kaiken, mutta jäi kiinni valehtelusta: vain kolme päivää ennen evästekohua Facebook oli jättänyt patenttihakemuksen innovaatiosta, joka mahdollistaa informaation keräämisen Facebookin käyttäjien toimista muilla verkkosivuilla (Uusi Suomi 3.10.2011).
Eräs huolestuttava piirre Facebookissa on, että sen palvelimet sijaitsevat Yhdysvalloissa.
Facebook on hirvittävin vakoilukone, mikä on koskaan keksitty. Se on maailman kattavin tietokanta ihmisistä, heidän välisistä suhteistaan, nimistä, osoitteista, sijainneista ja keskinäisestä kommunikaatiostaan, sijaiten Yhdysvaltain maaperällä ja sen tiedustelupalvelun saatavilla. (Wikileaksin perustaja Julian Assange 2.5.2011)
Aivan hiljattain on ollut uutisia Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n suunnitelmista. ”Varomaton puhe Facebookissa voi päätyä pian punaiseksi merkiksi FBI:n uhkakartalle”, uutisoi MTV3 29.1.2012. FBI suunnittelee järjestelmää, joka varoittaisi erilaisista uhkista muun muassa sosiaalisesta mediasta (kuten Facebookista) löytyvien tietojen avulla. Sosiaalinen media on FBI:n mukaan nykyisin ensisijainen tiedustelulähde, koska ”se reagoi ensimmäisenä avaintapahtumiin ja tärkeimpiin mahdollisesti kehittyviin uhkiin”. FBI sanoo keräävänsä sosiaalisesta mediasta ainoastaan julkista tietoa. (MikroPC 27.1.2012). Mahdollisesti julkistakin tietoa Facebookista löytyy tarpeeksi, mutta mikään ei estäne FBI:tä pääsemästä käsiksi yhteisöpalvelun kaikkiin tietoihin. Ja kun muistetaan se, että Facebook varastoi pysyvästi tietokantoihinsa kaiken sinne viedyn tiedon – käyttäjä voi ainoastaan poistaa niitä näkyvistä – niin tietomäärä on valtava! Terrorismin uhan varjolla FBI etsii rikollisia, mutta niin halutessaan se pystyy kartoittamaan ihmisiä ja heidän verkostojaan vaikkapa uskonnollisen taustan perusteella.
Yritysmaailmassa on jo pitkään käytetty tiedon louhinnaksi (data mining) kutsuttua menetelmää suurten tietomäärien analysoimiseen. Kun tällaiseen työkaluun yhdistetään Facebookin kaltainen valtava tietovaranto, luo se tulevalle petoyhteiskunnalle melkoisen mahdollisuuden tietää meistä kaiken. Itse asiassa tällaisia järjestelmiä on jo olemassa, esimerkiksi SS8-nimisen yrityksen Intellego-sovellus, joka tarkkailee jo yli 500 miljoonaa käyttäjää 30 maassa (lähde). Intellego on tehty lainvalvojien ja tiedustelupalvelujen käyttöön. Järjestelmä tutkii kaikkea internetliikennettä, kuten nettiselailun ja ladatut tiedostot, kaikentyyppiset sähköpostiviestit liitteineen, sosiaalisen median verkostot kaverilistoineen, tekstiviestit ja pikaviestinnän (esimerkiksi Messenger). Järjestelmä analysoi informaatiota tiettyjen kriteerien perusteella ja näyttää löytämiensä henkilöiden kaiken nettiliikenteen juuri siinä järjestyksessä ja sellaisena kuin se on tapahtunut. Intellego luo kartan, josta näkyy graafisesti muun muassa suhteet muihin henkilöihin ja ryhmien hierarkiat. (Lähde 1 ja lähde 2). Eräs yhtiö puolestaan on kehittänyt puheentunnistussovelluksen, joka osaa ääninäytteen perusteella hälyttää heti, kun joku tietty henkilö puhuu puhelimessa (lähde).
Meitä valvotaan monin tavoin. Esimerkiksi Saksa on tunnustanut käyttävänsä troijalaisia apuna Skype-puheluiden salakuunteluun. Alla olevasta linkistä löytyy kartta, josta paljastuu, mitkä maat vakoilevat kansalaisiaan eri tavoin. Suomi on vielä tarkkailusta vapaa vyöhyke, mutta Ruotsi vakoilee kaikkea sen rajat ylittävää puhelin- ja dataliikennettä. Tämä on merkittävää sen takia, että valtaosa Suomen ulkomaan internetliikenteestä kulkee Ruotsin kautta. (HS 1.12.2009)
- Vakoilukartta: Katso, missä maissa vakoillaan kansalaisten internetliikennettä ja puheluja, käytetään haittaohjelmia (troijalaisia) apuna, etsitään informaatiota puheesta puheentunnistuksen avulla, suoritetaan tekstiviestien tarkkailua ja matkapuhelimen sijainnin seurantaa.
- Kannattaa myös tutustua artikkeliin Älypuhelimet raportoivat salaista tietoa ties minne
Tietojen poistaminen Facebookista
Kuten aiemmin totesin, niin Facebook säilyttää kaiken järjestelmään viedyn tiedon, ainakin lähetetyt ja saapuneet viestit sekä kaverihistorian. Kuvienkaan poistaminen lopullisesti ei järjestelmästä onnistu (Tietokone 7.2.2012).
Kun poistat tietoa Facebookissa, se vain poistetaan näkyviltä, mutta on edelleen yhdistettävissä sinuun. Tämän huomasi 24-vuotias itävaltalainen Max Schrems pyydettyään EU-direktiiviin vedoten Facebookilta kaikkia niitä tietoja, joita järjestelmä oli hänestä kerännyt. Hän sai CD-levyn, jossa oli 1222 sivua tietoa PDF-tiedostoina – aivan koko hänen Facebook-historiansa, myös poistetut tiedot. Eikä Max ollut käyttänyt Facebookia kuin vasta vuoden! (Ilta-Sanomat 15.12.2011). Kaiken tämän valtavan tietomäärän varastoimiseen Facebookilla oli kaksi vuotta sitten yli 60 000 palvelinta, nyt tuo määrä on varmasti suurempi.
Jos haluat poistaa Facebook-tilisi, lue ohjeet tästä linkistä. Tärkeää on, että poistat ensin kaikki kuvat, kaverit, seinäjulkaisut ja henkilökohtaiset tietosi. Sitten vasta poistat tilin. Tilin poistamisen jälkeen et saa kirjautua Facebookiin kahteen viikkoon. Poistin oman tilini pari vuotta sitten, ja se onnistui vasta kolmannella kerralla. Vaikka en kirjautunut Facebookiin kolmeen viikkoon, eikä esimerkiksi puhelimesta mikään sovellus kytkeytynyt Facebookiin, tili ei poistunut. Mahdollisesti joku sovellus Facebookin sisällä otti yhteyttä profiiliini, joka sai tilin näyttämään aktiiviselta, en tiedä.
Tämä artikkeli käsitteli Facebookia. Muista, että kaikesta mitä internetissä teet, jää sähköisiä jälkiä lukuisille palvelimille ja erilaisiin palveluihin. Jokaisella on oikeus yksityisyyteen, mutta internetissä on vaikea tietää, kuka tietojasi käyttää ja mihin tarkoitukseen. Sen takia kannattaa julkaista mahdollisimman vähän tietoa itsestään ja lähipiiristään. Ja esimerkiksi sähköpostiviestinnässä kannattaa käyttää salattua yhteyttä, joka on mahdollista muun muassa Hotmail- ja Gmail-palveluissa.
- Lue tietosuojavaltuutetun ohje internetin käyttäjälle
- Muita tietosuojavaltuutetun oppaita
- Lue myös uudempi artikkelini Facebook – uhka yksityisyydelle
Ajankohtaista uskosta 
Vastaa