Nuotta ajojahdin kohteena

Kotimaa24-verkkolehti hyökkää voimakkain sanoin kristillistä nuortenlehteä Nuottaa vastaan artikkelillaan Riparilehti vertaa Suomen sikiöseulontoja Natsi-Saksaan, ja palauttaa mieliin Älä alistu -kampanjaan liittyneet lehden taustavoimat.

Nuotan julkaisemassa riparilehdessä tuodaan ihailtavan selvästi esille moni sellainen asia, joka on kirkon nykyaikaisesta virallisesta opetuksesta puuttunut. Lue nuo keskustelua herättäneet tekstit alla olevista linkeistä (yläreunasta löytyvällä suurennuslasilla saat tekstin suuremmaksi, sen jälkeen vasemman reunan plus-painikkeella voit vielä suurentaa tekstiä, ja vetämällä hiirellä tekstistä saat siirrettyä sitä pysty- ja sivusuunnassa):

• Eutanasia – voiko murha olla armollinen?
• Iron Sky – muutetaan maailma!
• Mitä emme voi olla tietämättä?
• Oppilaana paholaisen kirjeopistossa
• Kristitty vs. feministi – saako sikiön surmata?
• Missä on sinun kotisi?

Materiaalista löytyy seuraava lause: ”Kristityillä on sanoma, joka ratkaisee ihmisen syyllisyyden ongelman: Jeesuksen uhri tekee ihmiselle mahdolliseksi tunnustaa syntinsä ja saada ne anteeksi.” Eipä siis ole ihme, että materiaaliin on reagoitu ärhäkkäästi.

Kotimaa-konserni julkaisee omaa Fleim-nuortenlehteään, josta en Nuotta-lehteä vastaavaa sanomaa löytänyt hakemallakaan. Sen sijaan Fleimin artikkeleissa yritetään aivopestä nuoria nielemään muun muassa se vihollisen valhe, että Raamattua ei pidä nykyaikana ottaa todesta, vaan sen sisältö tulee tulkita tälle ajalle sopivaksi. Raamatun arvovalta kiistetään aivan suorin sanoin esimerkiksi seuraavassa lainauksessa:

Tämä kultaisen säännön noudattaminen, se että tekee toisille sitä mitä toivoo itselleen tehtävän, sehän vaatii oman elämän ymmärtämistä ja lähimmäisen elämän ymmärtämistä, jotta osaisi tehdä oikein. Meidän täytyy itse selvittää itsellemme, mitkä ovat oikeita ratkaisuja missäkin tilanteessa; missä rakkaus parhaiten toteutuu – miten vältetään pahan tekeminen toisille ihmisille. Ja nämä ovat kyllä sellaisia asioita, jotka on opeteltava oman elämän ja kokemuksen kautta, ei niitä voi opetella suoraan mistään kirjasta, ei edes Raamatusta. (Vanhan testamentin tutkija Martti Nissinen Helsingin yliopistosta Fleimin haastaattelussa)

On hienoa, että meillä on vielä Nuotta-lehden kaltaista sisältöä tarjolla – todellista elävää ravintoa!

Runsasta Jumalan siunausta ja johdatusta Nuotta-lehdelle ja sen tekijöille sekä lehden julkaisijoille SLEYlle, Kansanlähetykselle ja OPKOlle!

Read Full Post »

Yhteys poisnukkuneisiin

Aina silloin tällöin kuuluu uutisia, miten joku saa viestejä kuolleilta omaisiltaan. Tällaisista kokemuksistaan on kertonut jopa eräs kaikkien suomalaisten tuntema ja rakastama julkisuuden henkilökin.

Läheisen menettäminen tuo surun, ja moni toivoisi, että saisi poismenneeseen vielä yhteyden. Onko se siis mahdollista, kun sellaista jotkut ovat kokeneet? Ja jos on, niin miten?

Yhteys kuolleisiin ei ole kristitylle luvallista, ja uskon, että se ei ole mahdollista kenellekään. Nimittäin ne yhteydet poisnukkuneisiin, joita jotkut ovat kokeneet, ovat olleet yhteyttä vainajahenkiin. Vainajahenget ovat riivaajia, pahuuden henkiolentoja, jotka esiintyvät kuolleena henkilönä. Sellaisten kanssa ei pidä missään nimessä olla tekemisissä!

Raamattu yksiselitteisesti kieltää meitä olemasta tekemisissä vainajahenkien kanssa:

Älkää kääntykö vainaja- ja tietäjähenkien puoleen; älkää etsikö heitä, ettette tulisi heistä saastutetuiksi. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. (3. Moos. 19:31)

Älköön keskuudessasi olko ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, tahi joka tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta, joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen. Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle, ja sellaisten kauhistusten tähden Herra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi. (5. Moos. 18:10-12)

Joskus tällaiset henget voivat esiintyä jopa edesmenneenä apostolina tai jonain muuna pyhänä henkilönä ja antaa mukamas uutta tietoa ja opetusta Jumalalta. Suomessakin on tällaista esiintynyt aivan viime vuosina (internetissä oli erään henkilön sivusto, jossa oli hänen saamiaan sanomia ”Jumalalta”, en muista henkilön nimeä). Kyseessä on vainaja- ja tietäjähenkien vaikutus, ja sellaisesta on pysyttävä erossa.

Voivatko taivaaseen päässeet läheisemme sitten nähdä, miten me täällä maan päällä elämme? Raamattu ei anna tähän suoraan vastausta, mutta joistakin asioista voisi päätellä, että he eivät meidän tekemisiämme seuraa. Ensiksikin Raamattu sanoo, että taivaassa ei ole kyyneleitä ja murhetta (Ilm. 21:4). Sitä he varmasti kyllä kokisivat seuratessaan meidän pahoja ja synnillisiä tekojamme. Toiseksi, taivaaseen päässeet ovat täynnä Jumalan palvomista ja riemua, että tuntuu varsin epätodennäköiseltä, että heillä olisi halua seurata elämäämme täällä. Toki ei ole mahdotonta, etteikö Jumala sallisi heidän seurata elämäämme, mutta Raamattu ei tähän anna viitteitä. (GotQuestions.org)

Luterilaisuudessa esimerkiksi alttari symboloi sitä, että alttarikaiteen näkyvän puolikaaren ympärille kokoontuu ehtoolliselle täällä ajassa oleva seurakunta, ja sen näkymättömän toisen puolikaaren ympärille kokoontuu jo edesmennyt seurakunta. Tämä on kaunis ajatus yhteydestä ajallisen ja ikuisen seurakunnan välillä, eikä siinä ole sen kummempaa ajatusta yhteydenpidosta kuolleiden kanssa. Itse asiassa luterilaiset tunnustuskirjat tekevät ehdottoman selväksi sen, että kuolleita ei palvota eikä heitä rukoilla:

Pyhien palvonnasta seurakuntamme opettavat, että me voimme julkisesti muistaa pyhiä, jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan heidän uskoaan ja hyviä tekojaan… Mutta Raamattu ei neuvo kääntymään pyhien puoleen ja pyytämään heiltä apua (1. Tim. 2:5), sillä se asettaa yksin Kristuksen meidän eteemme välittäjäksi, sovituksen välineeksi, ylimmäiseksi papiksi ja esirukoilijaksi. Häntä tulee huutaa avuksi, ja hän on luvannut kuulla meidän rukouksemme. Tämä palvonta on hänelle mieleen erityisesti silloin, kun hänen puoleensa käännytään kaikissa ahdistuksissa: ”Jos joku syntiä tekee, niin meillä on puolustaja Isän tykönä jne.” (1. Joh. 2:1). (Augsburgin tunnustus, kohta XXI Pyhien palvonta)

Read Full Post »