Ystävän muistolle

Niin varhain jouduit, ystävä,
matkasi päättämään.
On rakkaillasi ikävä,
sinua itketään.
(Virsi 247)

Saimme saattaa sinut viime lauantaina viimeiselle matkallesi. Elämäsi päättyi inhimillisesti katsoen liian aikaisin. Jäljelle jäivät muistot sinusta, ja kaipaus. Surun keskeltä nousee kuitenkin kiitollisuus siitä, että matkasi päänä on taivaan koti.

Vaan luona Isän Jumalan
saat kodin kirkkaan, ihanan
Jeesuksen seurassa.
(Virsi 247)

Sairaus muutti omat elämänsuunnitelmasi toisenlaisiksi. Itse asiassa tilalle astuivat Jumalan suunnitelmat, joihin jouduit nöyrtymään. Välillä sairaus antoi jo viitteitä paremmasta, kunnes tuli se lopullinen tieto, että elinaikaa on jäljellä enää muutamia viikkoja. Väsymyksesi ja kipujesi keskellä annoit runsaasti aikaa kaikille vierailijoille, ja moni tuli hoidetuksi sinun kauttasi. Oliko Jumalan suunnitelmaa se, että saatoit sairautesi kautta todistaa uskostasi ja iankaikkisesta elämästä Jeesuksen yhteydessä?

Sairasvuoteeltasi olit valinnut muistotilaisuuteesi muun muassa kiitosvirren 341:

1. Kiitos sulle, Jumalani, armostasi kaikesta, jota elinaikanani olen saanut tuntea. Kiitos sulle kirkkahista, keväisistä päivistä. Kiitos myöskin raskahista syksyn synkän hetkistä.2. Kiitos, että rukoukset monet, monet kuulit sä. Kiitos, että pyynnöt toiset eivät saaneet täyttyä. Kiitos, kun mä hädässäni avun saan sun kauttasi. Kiitos, että synneistäni vapahtavi Poikasi.

3. Kiitos sulle jokaisesta elämäni hetkestä. Kiitos päivän paistehesta niin kuin pimeydestä. Kiitos sulle taisteluista, rististäkin, Jumalain. Kiitos, että aina muistat, autat mua tuskissain.4. Kiitos sulle kukkasista, jotka teilläin kukoisti. Kiitos myöskin ohdakkeista, jotka mua haavoitti. Kiitos, että tahdot mulle elon antaa iäisen. Kaikesta, oi Herra, sulle annan ikikiitoksen!

Sait lähteä tästä ajasta nukahtaen hymy huulilla Jeesuksen syliin. Olet nyt siellä, missä ei enää kuolemaa, kipua ja surua ole!

Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole.” (Joh. 11:25-26)