Hengellisissä piireissä on nykyjään valtavan paljon odotusta, että näkyisi kaikenlaisia ihmeitä ja merkkejä. Uskotaan kyllä Jumalaan, mutta kaivataan ihmeitä, jotta uskosta osattomat vakuuttuisivat Jumalan olemassaolosta.
Moni ajattelee, että ihmeiden avulla voidaan saada muut uskomaan Jumalaan – ja samalla saadaan vahvistusta myös omalle uskolle. Mutta luovatko ihmeet kestävää ja lujaa uskoa? Epäilen tätä vahvasti.
Olen aiemmin kirjoittanut useaan otteeseen Israelin kansan eksoduksesta Egyptistä kohti Luvattua maata. Kuten Raamatusta voimme lukea, niin he saivat nähdä kerta toisensa jälkeen mitä suurimpia Jumalan ihmeitä. Silti he aina seuraavan koetuksen hetkellä unohtivat Jumalan ihmeteot ja alkoivat kapinoida Moosesta ja Jumalaa vastaan. Heillä ei ollut vaikeuksien tullessa pienintäkään uskoa ja luottamusta, että Jumala on heidän kanssaan ja huolehtii heidän tarpeistaan. Nykyaikana on aivan samoin kuin silloin: uskovalla pitäisi olla vain menestystä, eikä ymmärretä, että vaikeudet kuuluvat Jumalan johdatukseen ja uskon kasvuun.
David Wilkerson kirjoittaa osuvasti: ”Me olemme suuresti Israelin kaltaisia. Haluamme, että Jumala puhuu sanan, sallii meille ihmeellisen pelastuksen, täyttää nopeasti meidän tarpeemme, poistaa kaikki tuskamme ja kärsimyksemme. Saatat ehkä juuri nyt sanoa: ’Kunpa Jumala vain päästäisi minut tästä sotkusta – jos Hän antaisi minulle vain tämän yhden ainoan ihmeen – en enää ikinä epäilisi Häntä!’ Mutta entä ne kaikki ihmeet, jotka Hän on jo sinulle tuottanut? Ne eivät ole saaneet sinussa aikaan minkäänlaista uskoa, joka auttaisi sinua nykyisissä vaikeuksissa.”
Wilkerson jatkaa, että suurin ihme tai merkki maailmalle ei ole edes jonkun herääminen kuolleista, vaan: ”… jumalattomien mieleen ja henkeen tekee todella vaikutuksen kristitty, joka kestää kaikki koettelemukset, myrskyt, ahdistukset ja kärsimykset pysymällä luottavaisesti uskossa. Sellainen uskova kohoaa vaikeuksistaan luonteeltaan vahvempana, uskoltaan vahvempana, vahvempana Kristuksessa.”
***
Kerran nuoruudessani yritin saada yhtä kaveria kääntymään uskon tielle kertomalla hänelle Jumalan tekemistä ihmeistä. Muistan hyvin kun tämä kaveri vastasi, että vaikka näkisi ihmeen silmiensä edessä, hän ei uskoisi silti. Jos joku tekee uskonratkaisun näkemiensä ihmeiden ja merkkien perusteella, se ratkaisu ei välttämättä ole kestävällä pohjalla. Oikea uskoontulo lähtee synnintunnosta, hädästä oman sielun iankaikkisesta elämästä.
Ihmeistä suurin on se, että Jeesus on kuollut syntiemme tähden ja antanut meille sovituksen kaikista rikkomuksistamme. Kun ihmiselle tulee synnintunto ja hän saa jättää asiansa Jeesukselle, sitä rauhaa suurempaa ihmettä ei maan päällä olekaan.
Jeesus sanoi: ”Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki” (Matt 16:4). Fariseukset ja saddukeukset pyysivät merkkiä muka uskoakseen, mutta Jeesus vastasi heille vain viittaamalla omaan kuolemaansa ja ylösnousemukseensa. Älkäämme siis tavoitelko ihmeitä vaan sielujen pelastusta. Kun julistamme väkevää evankeliumia puolestamme kuolleesta ja ylösnousseesta Kristuksesta, voivat ihmeet ja merkitkin seurata tällaista julistusta.
Ajankohtaista uskosta 
Ilon olla uskossa joka on jo sinänsä ihmeellistä ja saada kokea Pyhän Hengen voimaa ja siunaus elämässä Jeesuksen veren tähden ja itse olen ,niin kiinnostunut ihmeistä ja ne ovat jännitttäviä myös meille Herran omile ja rukoillaan ystävät ,että ihmeitä alkaa tapahtua meidän Suomalaistenkin parissa ja uusia voimakkaita hengen vuodatuksia kaikkialla ,kiitos ja siunasta,keijo
Ymmärrän sinua.Tuntuu positiiviselta ajatella,että jatkuvat uudet vuodatukset ja ihmeet ovat vastaus Jumalalta esirukouksiimme.Jatkuva rististä puhuminen taas tuntuu kuuluvan menneisyyteen,monien mielestä.Onkin kaksi linjausta;ristinteologia ja se muu.
Hämmentävää tässä on se, että toisessa korostuvat henki ja ihmeet, toisessa risti.Mutta jos tutkitaan Raamattua,VT:ssa kaikki tähtäsi ristiin.Tarkoitan tätä ihmettä valmisteltiin huolellisesti, erilaisin esikuvin.Ja lopulta historia saavutti huippukohtansa,eli inkarnaation ihmeen,kun Jumala tuli ihmiseksi, ja sovitti maailman itsensä kanssa.Kun Jumala näki vaivaa kertoakseen meille ristin merkityksen erilaisin konkreettisin esikuvin,kuinka Hän Uudessa Liitossa unohtaisi sen kuin sivuseikaksi?
Siitä on kiinni pelastuminen.
Yhteyden avautuminen Isän kanssa.Jumalan lapseksi pääsy.Se vaati Jumalan Pojan veren vuodatuksen,hirvittävän runtelun.Jumalan sydän särkyi siinä ihmiskunnan tähden.Tämä tuskin koskaan voi jäädä pikkuseikaksi Isän sydämessä.Ajattelin joskus jos antaisin oman lapseni kidutettavaksi ja kuolemaan toisen hengen puolesta, tuskin unohtaisin sitä heti seuraavalla viikolla.Se muistuttaisi minua aina siitä,että uhri maksoi minulle paljon.Ja tuon toisen henki säästyi.Se oli kalliin veren hinta.
Kuinka paljon enemmän Jumala maksoi puolestamme Pojassaan?
Hän lunasti meidät itselleen synnin tuhovoimista,perkeleestä ja kuolemasta.
Tärkeä kirjoitus Hannulta,kiitos.Tajuan että ihmeet kiinnostavat ja tulevat aina kiinnostamaan.Mutta tosiaan voiko niiden varassa elää, niiden varaan rakentaa uskoaan?
Tässä ajassa tuntuu olevan yhä enemmän pettyneitä uskovia,jotka ovat juosseet ihmeiden perässä, rakentaneet uskoaan vierailevien puhujien varaan.On saattanut mennä rahat, ja jopa mielenterveys on koetuksella. Pilvilinnoja on rakenneltu, jotakin energiaa saatu, joka ei sitten kuitenkaan kestänyt arjen ahdistuksia, ja haasteita. Minua surettaa tämä.
Suurin ihme itselleni on ollut, että Jeesus ei jättänyt minua arjen tullen.Vaikeuksien kohdatessa.Ne suuret puhujat kyllä matkustivat rahat taskuissaan sinne mistä tulivatkin.Mutta Jeesus Kristus ei hylännyt pientä pettynyttä ihmistä.Eikä Hän hylkää sinuakaan, vaikka olisit kokenut kaikkea samaa.Ihmeeni alkoi siitä, kun löysin ristintyön uudelleen, ja siitä alkoi rakentua uskoni perustus niin vakuuttavalla ja turvallisella tavalla, että itkin ilon ja liikutuksen kyyneleitä Jeesuksen ristin juurella.
Jeesuksen haavoitetut kädet ovat valmiina vastaan ottamaan jokaisen uuskarismaattisuuden valkoisissa valheissa särkyneen ihmisen.Vain Hän voi antaa sen vapauden ja todellisen rauhan,jota sydän syvimmiltään kaipaa. Jeesus on totuudellinen ja luotettava, vakaa ja uskollinen. Hän ei koskaan peruuta ristintyötään, jossa kaikki syyllisyytemme on sovitettu.Syntimme puhdistuvat pois Hänen pyhässä veressään.Hän teki työnsä kertakaikkiaan valmiiksi. Vain siitä voi löytää sen perusturvallisuuden joka hoitaa ja vakauttaa pelokasta ja arkaa sydäntä.Omatunto voi saada sen rauhan, jota mitkään ihmeet eivät kykene antamaan,kun tietää että on saanut ihanan Jumalan lapsen osan, ja koko elämä on jätetty Taivaan Isän turvallisiin käsiin.
Jeesuksen seuraaminen voi lähteä oikeille raiteille vain tästä.Mutta se on siitä lohdullista, ja armollista, että loppuun asti, elämämme jokaisena päivänä, me saamme ammentaa uutta armahdusta, ja veren puhdistavaa voimaa elämäämme ristiltä.Meidät on tällä tavoin, Pyhässä Hengessä liitetty Kristukseen.
Kun Jumala antaa ihmeitä elämäämme, ne kirkastavat vain syvemmin tätä ansaitsematonta armoa.
Kiitos, Maria, Jeesusta kirkastavista kommenteistasi!
Jeesuksen ristin sovitustyössä on se kaikki, mitä tarvitsemme. Se on kaiken keskipiste, ja sitä Pyhä Henki ensisijaisesti kirkastaa. Pyhän Hengen työ tähtää siihen, että morsian on valmis iankaikkisiin häihin ja kohtaamaan sulhasensa puhtaana. Tulkaamme ristin juurelle ja jättäkäämme sinne kaikki murheemme ja taakkamme, mutta ennen kaikkea syntimme. Kukaan meistä ei ole synnitön, mutta saamme joka hetki elää armosta ja iloita jo täällä maan päällä siitä, että Jeesus on sovitusuhrillaan lunastanut meille pääsyn taivaaseen.