Löytyykö tempaus jakeesta 2. Tess. 2:3?

Seuraava artikkeli on mielenkiintoinen siksi, että Amerikassa tunnettu ja arvostettu profetian tutkija, seitsemänkymppinen David Reagan, ilmoittaa muuttaneensa käsitystään eräästä Uuden testamentin eskatologian keskeisestä jakeesta.

---

Can the Rapture be Found in 2 Thessalonians 2:3?

Dr. David R. Reagan, suomentanut Samuel Korhonen

Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi… (2. Tess. 2:3, RK-38)

Raamattu ei missään täsmällisesti sano, milloin seurakunnan tempaus tapahtuu. Siksi on paljon erimielisyyttä siitä, milloin se tapahtuu. Kaikki näkemykset perustuvat Raamatusta johdettuihin päätelmiin. Jotkut uskovat tempauksen tapahtuvan keskellä ahdistusta. Toiset sijoittavat sen lähelle loppua ja jotkut yhdistävät sen toiseen tulemukseen. Minä satun uskomaan, että paras johtopäätös Raamatusta on, että se tapahtuu ennen kuin ahdistus alkaa.

Minulla on käsitykselleni monta syytä, joita ovat raamatunkohdat, profeetallinen symboliikka ja logiikka. Olen kirjoittanut näistä syistä yksityiskohtaisesti verkkosivustollamme. Toivon jonakin päivänä voivani panna kaikki argumenttini yhteen aiheelle omistetussa kirjassa.

Mitä tulee raamatunkohtiin, niin joitakin tärkeimpiä, jotka liittyvät tempaukseen ajoitukseen, ovat seuraavat:

Luuk. 21:36 — ”Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä.”

Jeesus puhui nämä sanat Öljymäen puheessaan, jonka Hän puhui opetuslapsilleen ristiinnaulitsemisensa viikolla. He päättivät pitkän puheen, jossa Hän hahmotteli lopunaikojen tärkeitä merkkejä, jotka olisivat signaali Hänen paluunsa ajasta. Huomaa, kuinka Hän sanoo, että uskovien pitäisi elää odottaen Herran ilmestymistä milloin tahansa ja että heidän tulee rukoilla pakoaan kaikista lopunaikojen kauhuista, joista Hän oli puhunut. Minulle tämä kohta voimakkaasti osoittaa ennen ahdistusta tapahtuvaan tempaukseen.

1. Tess. 1:9-10 — ”Sillä itse he kertovat meistä, millainen meidän tulomme teidän tykönne oli ja kuinka te epäjumalista käännyitte Jumalan tykö, palvelemaan elävää ja totista Jumalaa ja odottamaan taivaista hänen Poikaansa, jonka hän on herättänyt kuolleista, Jeesusta, joka pelastaa meidät tulevasta vihasta.”

Minusta tämä kohta on kaikkein vakuuttavin, joka osoittaa tempaukseen ennen ahdistusta. Raamattuhan opettaa selvästi sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa, että Ahdistus on Jumalan vihan vuodattamisen aika (Jes. 24 ja Ilm. 6-19). Tämä jae lupaa, että Jeesus vapauttaa uskovat ”tulevasta vihasta”. Samanlainen lupaus löytyy kohdassa 1. Tess. 5:9, joka sanoo: ”Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta…”

Ilm 3:10 — ”Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat.”

Nämä ovat joitakin niistä sanoista, joita Jeesus osoitti seurakunnalle Filadelfiassa. Ne ovat lupaus, että tosi uskovat varjellaan koetuksesta, joka eräänä päivänä ympäröi koko maailman. Tiedämme monista muista kohdista, kuten Ilm. luvut 6-19, että ”koetuksen hetki” on seitsemän vuoden Ahdistuksen aika, kun Jumalan viha vuodatetaan maan päälle (Ilm. 11:18 ja 15:1).

Paitsi nämä, on monia muita kohtia, jotka viittaavat tempaukseen. Olen eristänyt nämä kolme kohtaa, koska ne antavat meille vihjeitä, mitä tulee tempauksen ajankohtaan – nimittäin, että se tapahtuu, ennen kuin Ahdistus alkaa.

Vieläkö yksi kohta tempauksesta ennen vihaa?

On vielä yksi jae, jota usein mainitaan todisteena, että tempaus tapahtuu ennen kuin Ahdistus alkaa. Se on jae, jota lainasin tämän artikkelin alussa – 2. Tess. 2:3.

Syy, että se usein esitetään todisteena tempauksesta ennen vihaa, on, koska se sanoo, että ”Herran päivä” (Ahdistus ja tuhatvuotinen valtakunta) ”ei tule ennen kuin luopumus ensin tapahtuu”. Kuinka tämä sitten liittyy tempaukseen ajoitukseen? Koska sana ”luopumus” (apostasy) voi tarkoittaa myös ”lähtö” (departure). Ja siten tämä jae voisi sanoa, että seurakunnan lähdön täytyy tapahtua, ennen kuin ”laittomuuden ihminen” (Antikristus) ilmestyy ja Ahdistus alkaa.

Itse en koskaan ole juuri ajatellut tätä argumenttia. Olen aina epäluuloinen vaihtoehtoisiin käännöksiin perustuviin oppeihin nähden. Ihmiset, jotka ponnistelevat todistaakseen opillisen väitteen etsivät usein kreikan tai heprean sanakirjasta sanan määritelmää ja sitten valitsevat sen, mikä vain sopii heidän ennalta mietittyyn oppiinsa. Ongelma tässä lähestymistavassa on, että sanojen todellisen merkityksen täytyy aina olla kontekstin määräämä, eikä mahdollisten vaihtoehtoisten määritelmien.

Uusi oivallus

Hiljattain kuitenkin ajatteluni koskien jaetta 2. Tess. 2:3 on muuttunut – kaikki johtuen erinomaisesta esityksestä aiheesta, jonka kuulin Tommy Ice’n pitävän konferenssissa, jossa me kaksi puhuimme.

Niille teistä, joille Tommy Ice ei ehkä ole tuttu, sanottakoon, että hän on raamatuntutkija, joka valmistui Dallasin teologisesta seminaarista ja palvelee johtajana laitoksessa nimeltä Pre-Trib Research Center (Ennen vihaa -tutkimuskeskus) (www.pre-trib.org).

Tommy osoitti, että kreikan substantiivia, apostasia, on UT:ssa käytetty vain kahdesti. Toinen esiintymä on Apt. 21:21, jossa sanotaan, että Paavalia syytettiin, että hän ”opetti kaikkia pakanain seassa asuvia juutalaisia luopumaan [apostasia] Mooseksesta”.

Sanaa on käytetty verbimuodossa kaikkiaan 15 kertaa UT:ssa ja vain kolmella niistä on jotakin tekemistä uskosta lähtemisen kanssa (Luuk. 8:13, 1. Tim. 4:1 ja Hepr. 3:12). Muissa kohdissa sanaa on käytetty lähtemiseen vääryydestä (2. Tim. 2:19), lähtemiseen (eroamiseen) jumalattomista ihmisistä (1. Tim. 6:5), lähtemiseen temppelistä (Luuk. 2:27), lähtemiseen ruumiista (2. Kor. 12:8) ja lähtemiseen henkilöiden luota (Apt. 12:10 ja Luuk. 4:13).

Tämä sanan käyttöä ja merkitystä koskeva oivallus oli varmasti pakottava, mutta Tommyn esittämistä argumenteista vakuuttavin oli minulle hänen paljastuksensa, että seitsemän ensimmäistä englantilaista raamatunkäännöstä käänsivät substantiivin apostasia joko ”departure” (lähtö) tai ”departing” (lähteminen). Käännökset olivat seuraavat (viite 1):

1. The Wycliffe Bible (1384)
2. The Tyndale Bible (1526)
3. The Coverdale Bible (1535)
4. The Cranmer Bible (1539)
5. The Great Bible (1540)
6. The Beeches Bible (1576)
7. The Geneva Bible (1608)

Tommy huomautti myös, että läntisen maailman käyttämä Raamattu vuodesta 400 jKr. 1500-luvulle saakka – Jerome’n ”Vulgate’na” tunnettu latinalainen käännös – käänsi sanan apostasia latinankielen sanalla discessio, joka tarkoittaa ”departure” (lähtö).

Englanninkielisessä Raamatussa sana käännettiin ensimmäisen kerran tarkoittamaan luopumusta (apostasy) vasta vuonna 1611, kun kuningas Jaakon käännös julkaistiin. Joten miksi kuningas Jaakon kääntäjät esittelivät täysin uuden sanan tulkinnan ”uskosta luopumisena” (falling away)? Paras arvaus on, että heitä puukotettiin katolisuuden väärillä opetuksilla (they were taking a stab at the false teachings of Catholicism).

Toinen peruste, jonka Tommy esitti ja jonka ajattelin olevan merkittävä, on, että Paavali käytti määräävää artikkelia sanan apostasia kanssa. Daniel Davey korostaa tämän merkitystä kirjoittamassaan väitöksessä Detroit’in teologista seminaaria varten (viite 2).

Koska kreikankieli ei tarvitse artikkelia, että substantiivi olisi määrätty, käy selväksi, että käyttämällä artikkelia viitataan johonkin nimenomaisesti (in particular). Jakeessa 2. Tess. 2:3 sanan apostasia esipuheena on määräävä artikkeli, mikä tarkoittaa, että Paavali osoittaa nimenomaisen tyyppiseen Tessalonikan seurakunnan tuntemaan lähtöön.

Tämän kieliopillisen perustelun valossa Tommy päätteli, että ”määräävän artikkelin käyttäminen tukisi käsitystä, että Paavali puhui selvästä aistein havaittavasta käsitteestä” (viite 3). Ja tuon käsitteen hän oli jo tunnistanut jakeessa 1, kun sanoi kirjoittavansa ”meidän kokoontumisestamme Hänen [Jeesus] tykönsä”.

Tämä tulkinta sopii myös yhteen sen seikan kanssa, jonka Paavali esittää jakeissa 6 ja 7, jossa hän sanoo, että laittomuuden ihminen ei tule, ennen kuin se, mikä ”pidättää” häntä, ”otetaan pois tieltä”.

Mikä on sitten se, mikä pidättää pahaa maailmassa tänä päivänä? Pyhä Henki, joka toimii seurakunnan kautta.

Viitteet:

1. Tommy Ice, “Is the Rapture in 2 Thessalonians 2:3?” www.raptureready.com/featured/ice/TheRapturein2Thessalonians2_3.html, page 2.
2. Daniel K. Davey, “The ‘Apostasia’ of 2 Thessalonians 2:3,” Th.M. Thesis, Detroit Baptist Theological Seminary, May 1982, p 47.
3. Tommy Ice, page 2.