Kristus – Raamatun punainen lanka

Mikä on Raamatun keskeinen sanoma? Onko se lähimmäisenrakkaus? Niin ainakin jotkut papit opettavat. Lähimmäisenrakkaus on tärkeä osa Jeesuksen opetusta, mutta se ei kuitenkaan ole Raamatun keskeinen sanoma.

Raamatun ydinsanoma on siinä, että Jumala jo Raamatun alkulehdiltä lähtien valmistaa tietä omalle pelastustyölleen Jeesuksessa. Raamatun keskeinen opetus on, että ihminen ei voi saada syntejään anteeksi ja pelastua muutoin kuin turvaamalla Jeesukseen. Kukaan ei pääse Jumalan yhteyteen muutoin kuin Jeesuksen kautta.

Olen tämän syksyn aikana lukenut aivan erinomaista Leif Nummelan kirjaa Raamatun punainen lanka. Sitä lukiessa silmät avautuvat näkemään Jumalan ihmeellisen rakkauden ja suunnitelman ihmiskuntaa kohtaan. Vanhan testamentinkin aikaisilla käytännöillä ja tapahtumilla on oma tarkoituksensa tässä suunnitelmassa. Raamattu on todella Jumalan puhetta – ei mitään ihmisviisauden tuotetta!

Kaiken lähtökohtana on ihmisen syntisyys. Nummela kirjoittaa: ”Ihminen ei ainoastaan tee syntiä, vaan ihminen on syntinen. Ihminen ei tule syntiseksi siksi, että hän tekee syntiä. Ihminen tekee syntiä, koska hän on syntinen.” Tämä on syntiinlankeemuksen seurausta.

Syntinen ihminen tarvitsee pelastusta, eikä hän voi pelastaa itseään. Siksi tarvitaan sovittajaa. Jumala ilmoittaa läpi koko Raamatun, miten Hän tulee Jeesuksen kautta sovittamaan ihmiskunnan synnit. Tästä pelastustyöstä kerrotaan ensin kätketysti, sitten yhä selvemmin.

Ensimmäisen kerran Jumala julistaa evankeliumia ihmisille heti syntiinlankeemuksen jälkeen: ”Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: ’Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.'” (1. Moos. 3:14,15)

Edellisessä raamatunpaikassa viitataan Jeesukseen, joka on murskaava Saatanan vallan ristinkuolemallaan. Nykytutkimuksen mukaan ristiinnaulitseminen tapahtui nimenomaan lyömällä naula kantapään läpi. Toinen profeetallinen viittaus tuossa on ennustus neitseestä syntymisestä. Kun tavallisesti sukuluetteloissa luetellaan vain miehiä, tässä poikkeuksellisesti viitataan ”vaimon siemeneen”.

Monet Vanhan testamentin henkilöt ovat esikuvia Jeesuksesta. Samoin monet Vanhan testamentin tapahtumista kertovat ennakoiden Jeesuksen elämästä. Lisäksi Vanhan testamentin profetioista osa sai esitäyttymyksen jo omana aikanaan, mutta olivat samalla myös ennustuksia Jeesuksesta ja toteutuivat täydellisesti vasta Jeesuksen myötä.

Nummela käy kirjassaan Raamattua läpi ja osoittaa, miten Messias löytyy niin Mooseksen ja Jobin kirjoista kuin profeettojenkin ennustuksista. Monet kohdat ovat niin selkeitä, että jokainen Raamattua lukeva ne huomaa, mutta Nummela avaa myös piilotetumpia kohtia. Jotkut yksityiskohdat ovat aivan henkeäsalpaavan huikeita, kuten seuraava.

1. Mooseksen kirjan 15. luvussa Jumala vahvistaa liittonsa Abrahamin kanssa. Siinä on jotain erityisen esikuvallista. Siihen aikaan, kun tehtiin ihmisten välisiä sopimuksia, oli tapana halkaista uhrieläimet. Sitten sopijaosapuolet kulkivat uhrieläinten välistä ja näin ikäänkuin vannoivat, että ”jos en pidä sopimusta, käyköön minulle samoin kuin näille eläimille”. Nyt Abraham valmisti uhrieläimet, mutta vaipui itse horrokseen. Vain Jumalan tuli kulki uhrilihojen välistä. Jumala teki yksipuolisen liiton Abrahamin kanssa aivan kuin sanoen: ”Käyköön minulle samoin kuin näille uhrieläimille, ellen pidä sinun kanssasi solmimaani liittoa.”

Nummela kirjoittaa: ”Kun Jeesus kuolee ristillä, Jumala pitää liittonsa loppuun asti. Siihen voi luottaa täydellisen varmasti. Pelastus on loppuun asti Jumalan työtä. Hän yksin jätti taivaan kirkkauden tullakseen ihmiseksi ja voidakseen pelastaa meidät. … Jumala jätti mieluummin taivaan ihanuuden ja kuoli tuskaisen ristinkuoleman kuin petti lupauksensa Abrahamille. … Kyse ei ole meidän pystymisestämme tai jaksamisestamme, vaan hänestä, joka kulkee yksin uhrikappaleiden välissä.”

Yksi Jumalan lupauksista Abrahamille oli, että Abrahamin siemenessä (Jeesuksessa) tulevat siunatuiksi kaikki kansat maan päällä (1. Moos. 22:16-18).

Monet ajattelevat, että Vanhan testamentin aikana pelastuttiin lain kautta ja Uuden testamentin aikana pelkästä armosta. Leif Nummela korjaa tämän väärinkäsityksen. Sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa tärkeitä olivat niin laki kuin evankeliumikin: ”Lailla on kolme tehtävää. Se antaa yhteiskunnalle mittapuun oikean ja väärän erottamista varten. Toiseksi se näyttää ihmiselle hänen syntisyytensä. Kolmanneksi se osoittaa kristitylle, missä kulkee Jumalan tahdon tie. Lain kautta ei kukaan ole koskaan tullut Jumalan yhteyteen. Laki pikemminkin osoittaa, ettei ihminen ole sovelias Jumalan yhteyteen. Evankeliumi pelastaa meidät. Myös Vanhan testamentin puolella ihmiset pelasti evankeliumi.”

Kirja Raamatun punainen lanka sytyttää rakkauden Raamattuun Jumalan sanana. Kun tänä päivänä Raamattua Jumalan ilmoituksena turhennetaan kaikin tavoin, Nummelan kirja onkin tervetullut uudistamaan uskoamme elävään Jumalaan.

Leif Nummela sanoo, että ainoastaan puhdas sananjulistus kykenee herättämään tämän ajan hengellisesti kuolleet eloon. ”Jos sanaa julistetaan rohkeasti periaatteella ’kuulkaa tai olkaa kuulematta’, sana itsessään synnyttää hengellistä elämää ja sanaa halutaan kuulla lisää.” Aito Jumalan sanan julistaminen herättää hengellisestä kuolemasta vain siksi, että julistuksen sisältö on sanoma Kristuksesta.

Tämän päivän kaiken antikristillisyyden keskellä moni kaipaa herätystä. Nummelan mukaan sen voi saada aikaan vain Jumalan Pyhässä Hengessä annettu raamatunopetus. Siihen kuuluu Raamattu kokonaisuudessaan: ”Jeesuksen persoonaa ja työtä ei voi ymmärtää syvemmin, jollei ymmärrä Vanhaa ja Uutta testamenttia. Ne kuuluvat yhteen, ja yhdessä ne antavat täyden kuvan Jumalan lupaamasta ja lähettämästä Messiaasta, maailman Vapahtajasta, Jeesuksesta. Aidon herätyksen keskuksessa on Jeesus Kristus. Siksi aidon herätyksen keskuksessa on aina myös Raamattu.”

Jeesus on avain Raamatun ymmärtämiseen. Evankeliumi Jeesuksesta on kirjoitettu Vanhaan testamenttiin kätkettynä, mutta löytyy Uudesta testamentista avattuna. Näin koko Raamattu muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. ”Jeesuksen elämä, kuolema ja ylösnousemus ovat koko Raamatun koossapitävä, yhtenäistävä ja keskeinen sanoma”, kirjoittaa Nummela.

Leif Nummela painottaa sitä tärkeää seikkaa, että Jumala itse ilmoittaa Raamatussa oman pelastustyönsä Kristuksessa – siitä, miten Hän itse oli Kristuksessa ja sovitti maailman synnit itsensä kanssa. Jumala antaa itse oman selväsanaisen tulkintansa Jeesuksen ristin sovitustyölle niin, että sitä ei voi, ei tarvitse eikä pidä tulkita kunkin yksilön inhimillisen ajattelun mukaisesti. Vanha testamentti luo taustan Golgatan tapahtumien ymmärtämiseksi, evankeliumit valottavat niitä ja Uuden testamentin kirjeet avaavat tapahtumien merkityksen. ”Kirjeissä ilmoitetaan Jumalan oma tulkinta Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta”, Nummela summaa.

Jumalan pelastustyöhön kuuluu luovuttamattomasti Jeesuksen ylösnousemus. Jeesuksen neitseestäsyntymisen lisäksi tämä on liberaaliteologeille vaikea pala nieltäväksi. Ylösnousemuskin on Vanhassa testamentissa tuotu selvästi esille, kätketysti tosin.

• ”Tulkaa, palatkaamme Herran tykö, sillä hän on raadellut meitä, ja parantaa meidät, hän on lyönyt meitä, ja sitoo meidät. Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, ja me saamme elää hänen edessänsä.” (Hoos. 6:1,2)
• Abraham saapui kolmantena päivänä Moorian vuorelle uhraamaan Iisakin (1. Moos. 22:4). Vertauskuvallisesti hän sai poikansa takaisin kuolemalta. Paavali kirjoittaakin tästä: ”Hän [Abraham] päätteli, että Jumala kykenee jopa herättämään kuolleen, ja niin hän sai poikansa takaisin, ylösnousemuksen ennusmerkkinä” (Hepr. 11:19).
• Jeesus viittaa Joonaan puhuessaan omasta kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan (Matt. 12:40). Joona oli suuren kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä (Joona 1:17), kunnes se päästi Joonan kuoleman otteesta (Joona 2:10).
• Myös monissa muissa Vanhan testamentin kohdissa kolmannella päivällä on erityinen merkitys, esimerkiksi 2. Moos. 19:10,11 ja 3. Moos. 7:17,18.

Aiemmin edellä kerrottiin Jumalan tekemästä liitosta Abrahamin kanssa, jossa Jumala yksipuolisesti vakuuttaa pitävänsä sopimuksen. Israelin kansan vaiheet osoittavat, miten se kerta toisensa jälkeen omilla toimillaan pilasi mahdollisuutensa Jumalan edessä. Silti Jumala pitää kiinni lupauksistaan. Nummela kirjoittaa, että Raamattu ikään kuin alleviivaa sitä, että ellei Jumala olisi niin käsittämättömän uskollinen, mistään ei olisi tullut mitään: ”Jumala itse kutsuu kansansa, pelastaa sen, hoitaa sitä, armahtaa sitä, auttaa sitä ja kuljettaa pelastushistoriaa eteenpäin sen keskuudessa. … Lopulta hän itse astuu alas taivaasta lunastaakseen meidät synnin vallasta.”

Jumala on kaiken suunnitellut jo ennen aikojen alkua. Hän on tiennyt, ettemme pysty itseämme pelastamaan. Niinpä Hän on samalla valmistanut meille myös lunastuksen pojassaan Jeesuksessa. Ja millainen Jeesus meillä on – Hänen luonteensa esitellään meille läpi Raamatun: Hän on rakastava, lempeä, huolehtiva, armollinen, oikeudenmukainen, vanhurskas ja uskollinen. Hänessä asuu viisaus ja ymmärrys. Ja kaiken lisäksi Hän on nöyrä täyttäen Isän tahdon – sen hirvittävän ristinkuoleman – mielellään (Ps. 40:8).

Lopuksi tässä vielä Vanhan ja Uuden testamentin uhrijärjestelmän vertailua kirjan Raamatun punainen lanka s. 207 mukaan. Kirjasta löytyvät tarkemmat viitteet raamatunkohtiin.

Vanha uhrijärjestelmä	Uusi uhrijärjestelmä
Oli väliaikainen	On pysyvä
Aaron ensimmäisenä ylipappina	Jeesus ainoana ylipappina
Papit Leevin heimosta	Pappi Juudan heimosta
Papit palvelivat maan päällä	Kristus palvelee taivaassa
Käytti eläinten verta	Käyttää Kristuksen verta
Vaati paljon uhreja	Vaati yhden uhrin
Vaati virheettömiä eläimiä	Vaati virheettömän elämän (Jeesuksen)
Armoistuimen luo sai mennä vain varoen	Armoistuimen luo saa mennä luottavaisena
Ennakoi uutta järjestelmää	Syrjäyttää vanhan järjestelmän

Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut ihmisille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläitä, ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Hänet, joka ei synnistä tiennyt, Jumala teki meidän tähtemme synniksi, jotta me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. (2. Kor. 5:19-21 RK)