Israel: Gideonista Netanjahuun

From Gideon to Netanjahu

By Bill Perkins, Compass; suom. Samuel Korhonen

”Sillä sinä olet Herralle, sinun Jumalallesi, pyhitetty kansa, ja Herra on valinnut sinut omaisuuskansakseen ennen kaikkia muita kansoja, mitä maan päällä on” (5. Moos. 14:2).

Israelin Egyptistä lähdön ja sen jälkeisen 40-vuotisen erämaassa harhailemisen jälkeen Joosua johti Israelin luvattuun maahan. Jumala antoi Joosualle voiton toisensa jälkeen pyyhkäisten pois pakanat Israelin maasta.

Joosuan kuoltua Israel ei kuitenkaan vienyt loppuun vihollistensa alistamista maassa, kuten Jumala oli käskenyt (Tuom. 1:27-36).

Näillä Baalia palvovilla vihollisilla oli hirvittävä vaikutus Israeliin, jopa siinä määrin, että israelilaiset palvoivat Baalia (Tuom. 2:11), osallistuivat pakanallisiin orgioihin ja uhrasivat lapsia.

Lopulta Israel ymmärsi syntinsä, katui ja Jumala antoi Israelin jälleen alkaa kitkeä pois vihollisiaan. Mutta yksi hirmuinen vihollinen oli midianilaiset, ”monilukuiset kuin heinäsirkat” ja heillä oli 120 000 sotilaan armeija.

Niin Jumala herätti tuomarin nimeltä Gideon ja lupasi, että Israel voittaisi midianilaiset taistelussa. Gideonilla oli vain 32 000 miestä taistelemaan 120 000 midianilaista vastaan. Jumala kuitenkin halusi Israelin näkevän Hänen mahtinsa ennemmin kuin uskovan, että se oli heidän inhimillinen voimansa, joka voittaisi taistelun.

”Mutta Herra sanoi Gideonille: Sinulla on kanssasi liian paljon väkeä, antaakseni Midianin heidän käsiinsä; muuten Israel voisi kerskua minua vastaan ja sanoa: ’Oma käteni vapautti minut’.” (Tuom. 7:2)

Jumala halusi Israelin luottavan Häneen, ei omaan miekkaansa. Niinpä Hän alkoi vähentää Israelin taistelijoiden rivejä – 32 tuhannesta 10 tuhanteen ja sitten lopulta vain 300 mieheen kuuluisan purosta juomisen tavan perusteella.

Jumala halusi osoittaa jotakin. Jos Gideonin 300 miehen armeija voisi voittaa 120 tuhatta midianilaista, niin epäilemättä Israelin ja maailman olisi uskottava, että siinä on Jumala takana.

Loppu on historiaa, kun Israel voitti midianilaiset ja Jumala osoitti voimansa ja jumalallisen varjeluksensa saattamalla midianilaiset sekasortoon ja tappamaan toisiaan. Lopputulos oli, että Israelia siunattiin 40 vuoden rauhalla (Tuom. 8:28).

Sovellus tähän päivään

Tänä päivänä näemme samanlaisen skenaarion kehittyvän Israelissa. Israel on jälleen kerran palaamassa luvattuun maahan ja suurten vihollismäärien ympäröimä. Jälleen Jumala haluaa Israelin luottavan Hänen varjelevaan käteensä, eikä sotilaalliseen voimaansa. Se on vaikeaa, koska Israel on täysin vihollistensa ympäröimä!

Yllä olevasta kartasta näemme, että Jumala on sallinut satojen miljoonien muslimien, jotka ovat Baalin palvojien jälkeläisiä, varttua Israelin maan ympärillä. Baal oli kuunjumala ja vielä tänä päivänäkin islamin symboli on kuunsirppi.

Ja jälleen Jumala valmistautuu osoittamaan mahtinsa. Hän haluaa Israelin luottavan täysin Hänen Sanaansa. Ja Hän haluaa maailman näkevän Hänen kansansa palaavan voimaan ja siunaukseen.

”Ja pyhän nimeni minä teen tunnetuksi kansani Israelin keskuudessa enkä enää salli häväistävän pyhää nimeäni. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, Israelin Pyhä.” (Hes. 39:7)

Kuinka sitten Herra tekee tämän? Raamattu sanoo, että voimme katsoa menneisyyteen nähdäksemme, mitä tapahtuu tulevaisuudessa.

”Mitä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu. Ei ole mitään uutta auringon alla.” (Saarn. 1:9)

Ja aivan kuten Jumala sai midianilaiset tappamaan toisiaan, Hän jälleen käyttää tuota samaa menetelmää tulevaisuudessa Israelin vihollisiin, jotka hyökkäävät sitä vastaan.

”Ja minä kutsun häntä vastaan kaikille vuorilleni miekan, sanoo Herra, Herra: toisen miekka on oleva toista vastaan” (Hes. 38:21).

Ei kovin kaukaisessa tulevaisuudessa tämä aikakausi päättyy ja Jumala jälleen tuo Israelin eturintamaan, jossa se nostetaan takaisin näkyvään asemaan. Jumala ilmoitetaan myös kaikille kansoille maan päällä. Ja uusi dispensaatio (aikakausi) alkaa Israelin ollessa oikeutetulla paikallaan Jumalan valittuna kansana.

”Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Nyt minä käännän Jaakobin kohtalon ja armahdan kaikkea Israelin heimoa ja kiivailen pyhän nimeni puolesta.” (Hes. 39:25)

”Kun minä tuon heidät takaisin kansojen seasta ja kokoan heidät heidän vihamiestensä maista, niin minä osoitan heissä pyhyyteni lukuisain pakanakansain silmien edessä” (Hes. 39:27).

Tietäen, että Israel on Jumalan valittu kansa, on hermostuttavaa nähdä kansakuntamme johdon yrittävän tuhota ja heikentää Israelin kykyä puolustaa itseään.

USA on ollut siunattu 67 vuoden ajan, koska on puolustanut Israelia. Nyt katselemme, kun johtomme tekee juuri päinvastoin selvästi halveksien Israelia ja sen pääministeriä, Benjamin Netanjahua.

”Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat” (Ps. 122:6).

Arvostettu presidenttimme tulee olemaan aika järkyttynyt, kun saa tietää, että juutalainen kuningas hallitsee maailmaa Moorian vuorelta Jerusalemissa. Rukoukseni on, että hän oppisi tämän totuuden ennen kuolemaansa, tai muuten hän kärsii sammumattomissa liekeissä iankaikkisesti.

Jos kansakuntamme jatkaa tähän jumalattomaan Israelin vastaiseen suuntaan, niin taivas meitä auttakoon! Onko myöhäistä vaihtaa suuntaa? Vai onko kansakuntamme tuomittu jatkamaan luisua jumalattomuuden suohon? Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä.

Voimme kaiken Kristuksen kautta.

Tiedämme, että Jumala oli aika kärsivällinen Niiniven kanssa ja kun he katuivat/muuttivat suuntaa, niin Jumala antoi heille vielä 150 rauhan vuotta. Rukoilemme sellaista herätystä.

Mutta jos Jumala ei suokaan meille herätystä, niin rukoilemme, että uskovat olisivat herkkiä Pyhän Hengen johdatukselle ja todistaisivat rohkeasti hyvästä uutisesta Jeesuksen kuolemasta, hautauksesta ja ylösnousemuksesta.

Tämä nykyinen aika/dispensaatio loppuu äkkiä ja yllättää kaikki ei-uskovat. Siksi on todennäköistä, että talous jatkaa putputtelua ylös ja alas aina äkilliseen lähtöömme saakka. On epätodennäköistä, että meidän on paettava metsiin elämään ja syömään puunjuuria selvitäksemme.

”Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä:” (Luuk. 17:26)

”he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki.” (Luuk. 17:27)

”Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat,” (Luuk. 17:28)

”mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki, samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.” (Luuk. 17:29)

Voimme kokea valuutan nollauksen, tai yhteiskunnallisia häiriöitä siellä täällä, tai sotia siellä täällä, mutta maailmalle kokonaisuutena elämä jauhaa eteenpäin, kunnes Jumala sulkee oven tempauksella, aivan kuten Hän sulki arkin oven.

Jokaisen uskovan, jolla on kaksikin aivosolua, pitäisi kyetä näkemään koko Jumalan suunnitelman tulevan yhteen.

”Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas” (1. Tess. 5:4)

”Kuinka meidän sitten pitää elää?” kuten Francis Schaeffer kysyi kerran. Raamattu sanoo, että meidän pitäisi elää katsoen ylös turvalliseen päämääräämme, ei juuttuneena tämän maailman väliaikaisuuksiin.

Tavoitteemme jäljellä olevalle ajalle ja kaikelle, mitä meillä on, on antaa Herran käyttää meitä väkevästi omassa vaikutuspiirissämme.

”…pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa ja synti, joka niin helposti meidät kietoo ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen…” (Hepr. 12:1-2).

Näyttää, että päivä päivältä asiat tässä maailmassa käyvät yhä mielenkiintoisemmiksi, joten nyt, enemmän kuin koskaan, tarvitsemme pukeutua isojen poikien housuihin ja käyttää aikamme viisaasti. Seuraavassa lyhyt luettelo ehdotuksia auttamaan, että voimme pitää pääasian pääasiana:

• Meidän pitäisi pyrkiä elämään hedelmällistä raamattukeskeistä elämää pitäen silmämme kiinnitettyinä ikuiseen päämääräämme;

”Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä” (Kol. 3:2).

• Meidän pitäisi pyrkiä kypsymään Raamatun tuntemuksessamme ja ymmärryksessämme;

”…mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta” (Hepr. 5:14).

• Meidän pitäisi rukoilla päivittäin huolenpitoa ja varjelusta perheillemme, ystävillemme ja Israelille;

”…vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras” (Jaak. 5:16).

• Meidän pitäisi rukoilla Jumalaa antamaan hurskas johto maallemme, seurakunnillemme ja työpaikoillemme;

”Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo” (Sananl. 21:1)

• Meidän pitäisi rukoilla tilaisuuksia kertoa Jeesuksen Kristuksen evankeliumia;

”rukoillen samalla meidänkin edestämme, että Jumala avaisi meille sanan oven puhuaksemme Kristuksen salaisuutta, jonka tähden minä myös olen sidottuna” (Kol. 4:3)

• Meidän pitäisi odottaa Jeesuksen paluuta lihassa hallitsemaan tätä maailmaa Jerusalemista;

”odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä (Tiit. 2:13)

•  Meidän pitäisi kiittää Herraa päivittäin kaikesta, mitä Hän on sallinut elämässämme, hyvää ja pahaa;

”Minä suullani kiitän suuresti Herraa ja monien keskellä minä ylistän häntä” (Ps. 109:30).

• Meidän pitäisi elää nöyrästi rukoillen viisautta, tietäen, että ilman Jumalan armoa mekin olisimme vailla raamatullista tietoa ja ymmärrystä;

”Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii, kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa” (Ef. 4:1-2 KR33/38).

 Minä, joka olen vankina Herran vuoksi, kehotan siis teitä vaeltamaan saamanne kutsumuksen arvoisesti, kaikessa nöyrinä, lempeinä ja pitkämielisinä, kärsien toisianne rakkaudessa (Ef. 4:1-2 Raamattu Kansalle).

 (NASB: with all humility and gentleness, with patience, showing tolerance for one another in love. Ivan Panin’in NENT: with all lowliness and gentleness, with longsuffering, forbearing one another in love).

• Eikä milloinkaan ole ollut yhtä tärkeää toimia ja olla fiksu!

”Vaelluksessanne olkaa viisaat ulkopuolella olevia kohtaan ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä” (Kol. 4:5).

”Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset” (Matt. 10:16).

 Käytä meitä, Herra!