Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for lokakuu 2015

Kun Suomeen tulee pakolaisina ja maahanmuuttajina yhä enemmän myös muslimeja, joillakin tahoilla syntynyt jonkinlainen pelkotila. Islamistien maineen vuoksi kaikkia tänne saapuneita muslimeja kammoksutaan. Maassamme on jo noin 60 000 islamin uskoista, ja tuntuu siltä, kuin heitä aivan kuin rauhoiteltaisiin ja lepyteltäisiin vireillä olevalla moskeijahankkeella. ”Saatte rakentaa moskeijan ja tuemme sitä kaikin tavoin, kunhan vaan ette tee meille mitään pahaa.” Ihan kuin nyt täällä asuvilla muslimeilla olisi jotain ajatuksia päämme menoksi!

Luterilainen kirkkomme on ilmaissut tukensa moskeijahankkeelle ainakin piispainkokouksen pääsihteerin Jyri Komulaisen suulla. Hän kirjoittaa artikkelissa Miksi kirkko puolustaa monikulttuurisuutta ja jopa moskeijahanketta? näin: ”Aavistus Jumalan valtakunnasta on jo siellä, missä ihmiset oppivat elämään sovinnossa ja rauhassa keskenään. Vaikka islamin oppi poikkeaa kirkon opista, kirkkoa ohjaa oman edun tavoittelun sijasta unelma ihmiskunnan harmoniasta Jeesuksessa Kristuksessa. Missä muualla se toteutuisi kuin konkreettisessa vieraanvaraisuudessa, jota osoitetaan muukalaisille?” (Suomen Kuvalehti 27.7.15.)

Ja se vieraanvaraisuusko tulee ilmi rakentamalla muslimeille oma moskeija? Ehkä pian Suomessakin alkavat voimistua ne liberaalikristillisyyden äänenpainot, joiden mukaan muslimit ja kristityt palvovat samaa Jumalaa. Näin on käynyt muualla, miksei siis Suomessakin? Rivien välistä tällaista on jo luettavissa hyvinkin yleisesti – on vain ajan kysymys, milloin joku alkaa puhua siitä suoraan. Kun lukee esimerkiksi Jyri Komulaisen kirjoituksia, hienojen sanallisten koukeroiden takaa on nähtävissä se kerettiläinen ajatus, että kaikki uskonnot johtavat saman Jumalan yhteyteen. Seuraavassa hänen lauseessaan tuota ajatusta ei tarvitse edes hakea rivien välistä: ”Kun lukee Basavannan kaltaisia hindulaisia bhakti-runoilijoita, intohimoinen kaipuu Jumalaa kohti on ilmeinen. Vaikea on välttyä ajatukselta, että Jumala on heitä myös koskettanut. Lähetystyö kuuluu olennaisena osana kristilliseen uskoon. Kirkon missio suuntautuu kuitenkin maailmaan, jossa Jumala on jo läsnä.” (Jyri Komulainen 16.9.2013 Suomen Kuvalehti). Hän viestittää, että Jumalan valtakunta on laajempi kuin ymmärrämme – kristillisen kirkon rajat ylittävä – eikä kirkolla ole siihen yksinoikeutta.

Ruotsissa ollaan jo niin pitkällä, että Tukholman piispa Eva Brunne on ehdottanut erään kappelin sisustamista myös muslimeille sopivaksi. Tähän kuuluisi lattiaan tehtävä Mekkaa kohti osoittava merkintä, joka ilmaisisi oikean rukoussuunnan. Samoin krusifiksi olisi poistettava, jotta tila olisi neutraali ja soveltuisi kaikille. (Dagen.se 28.9.2015, suomeksi asiaa kommentoi esim. Blogitaivas.fi)

Onneksi maailmalta kantautuu myös toisenlaisia viestejä: iloisia uutisia siitä, miten muslimeja on kääntynyt kristityiksi, jopa runsain määrin. ”Muslimit kääntyvät joukolla kristityiksi Berliinissä”, kirjoittaa Helsingin Sanomat 29.9.2015. Pastori Gottfried Martensin seurakunnassa on satoja entisiä muslimeja Iranista ja Afganistanista. Kasteopetusta antaessaan pastori sanoo keskustelevansa huolella kastettavan kanssa, sillä kristityksi kääntyminen voidaan nähdä viranomaisten silmissä negatiivisena asiana. Pastorin seulan läpäisee noin 80 % halukkaista; heillä on aito halu tulla kristityiksi, vaikka se merkitsisi jopa turvapaikka-anomuksen hylkäämistä.

Seurakuntalainen.fi uutisoi 23.9.2015 otsikolla ”Maahanmuuttajia kääntyy kristityiksi Keski-Euroopassa”. Sen mukaan esimerkiksi Saksassa on 6000 iranilaista lähtenyt seuraamaan Jeesusta muutaman viime vuoden aikana. Joidenkin kääntymysten taustalla voi olla halu saada tällä tavalla myönteinen turvapaikkapäätös, mutta on myös paljon hengellistä etsintää. ”Monien muslimien harhakuva islamista on poistunut. He näkevät sen pahan puolen ja ovat avautuneet. Siksi on myös aitoja kääntymyksiä.” Fidan muslimityön koordinaattori Hannu Lahtinen kertoo myös sattumuksesta, jossa seurakunta oli kutsunut erääseen muille tarkoitettuun koulutustapahtumaan paljon muslimeja. Tilaisuus käytettiin kuitenkin hyödyksi: ”Julistimme yksinkertaista evankeliumia, ja se meni kuin veitsi voihin. Nyt tuossa seurakunnassa on farsinkielinen uskonelämän aakkoskurssi. Yksi uskoon tulleista oli tunnettu afgaanilaulaja.”

Pekka Simojoki puolestaan kertoo Uusi Tie -lehdessä 15.10.2015, miten Tuomas-messuun oli kutsuttu 40 pakolaista. He tuskin olivat koskaan aikaisemmin olleet kristillisessä tilaisuudessa. ”En tiedä, kuinka paljon ymmärrettiin sanoista, mutta ilmapiiri ja ilo ymmärretään aina. Ja se ymmärretään, onko sydän mukana. Tällaista kokemusta tuskin omasta moskeijasta oli heillä kellään, sen näki ilmeistä.” Eräskin ISISin tappouhkauksia paennut kertoi sitten messun jälkeen, ettei olisi halunnut muslimina tulla kristittyyn maahan, mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ollut. ”Tänään minä olen ymmärtänyt, että kristinusko on rakkauden uskonto”, hän tunnusti. Pekka lopettaa kirjoituksensa siihen ajatukseen, että nuo kaukaiset vieraat ovat saman Luojan luomia ja lunastamia kuin mekin. ”Me ehkä pelkäämme, mutta he pelkäävät vielä enemmän. Koin vahvasti, että heidän ovensa ovat auki evankeliumille. Ehkä Jumala lähetti heidät tänne siksi, että me voisimme rakastaa ja kertoa heille Vapahtajasta.”

Miksi siis tyytyä vain rakentamaan heille moskeijaa, kun voimme pyytää heidät seurakuntaamme ja tuoda viestiä elävästä Jumalasta ja Hänen pojastaan Jeesuksesta? Jumala on rakastanut meitä suuresti antamalla poikansa Jeesuksen syntiemme sovitukseksi. Koska meitä on rakastettu ensin, emmekö veisi tätä ilosanomaa kaikkein suurimmasta rakkaudesta myös muslimeille?

Christian Today kirjoittaa 16.10.2015, miten juuri kristittyjen taholta tuleva rakkaus sai erään ISIS-taistelijan antamaan elämänsä Jeesukselle. Artikkelin otsikkona on ”ISIS-taistelija saapui pakolaisleiriin suunnitelmanaan tappaa kristittyjä, kohtasi Jeesuksen”. Tuo ISISin taistelija tuli Pohjois-Syyriassa olevalle pakolaisleirille teeskennellen olevansa pakolainen. Hänen tarkoituksenaan oli tappaa kristittyjä työntekijöitä, mutta luopui suunnitelmastaan kuultuaan evankeliumia ja nähtyään kristittyjen rakkauden. Hän huomasi, kuinka islam oli aivopessyt hänet suhtautumaan kristittyihin, ja kuinka toisenlainen oli se todellisuus, jonka hän näki kristityissä.

David Wilkersonin hartauskirjassa Isän sydän on tämän päivän 1.11. teemana juuri tuo kristityistä loistava valo. Jumala rakentaa seurakuntaansa sen valon kautta, joka loistaa Hänen omistaan. Kun elämme rehellisesti ja epäitsekkäästi täysin antautuneena Jeesukselle, olemme Jumalan laupeuden ja armon esimerkkejä muille ihmisille. Wilkerson kertoo eräästä New Yorkissa toimivan suuryrityksen johtajasta, joka soitti heidän toimistoonsa. Yrityksessä työskenteli kaksi naista, jotka kuuluivat Wilkersonin seurakuntaan. Naiset olivat johtajan mukaan erilaisia kuin muut toimiston työntekijät. He olivat alati ystävällisiä, hymyileviä ja avuliaita, eivätkä he puhuneet pahaa muista tai valittaneet asioista. ”Heissä on jotakin erilaista. Haluaisin tavata teidät saadakseni selville, mistä se johtuu”, hän sanoi. Wilkerson jatkaa: ”Nämä naiset olivat kuin taivaallisia kynttilöitä, jotka Jeesus oli laittanut tehtäviinsä. Heistä loistanut valo valaisi koko työpaikan, koska heillä oli itsessään Kristuksen elämä!”

Tuo yritysjohtaja oli juutalainen, ja olisi tuskin tullut mukaan seurakunnan kokoukseen. Sen sijaan hän näki todistuksen Jeesuksesta näiden naisten elämän kautta. Olemmeko me samanlaisia Herran todistajia muille ihmisille – ovatpa he sitten muslimeja, ateisteja, työtovereita, naapureita, sukulaisia tai ketä tahansa? Ehkä meidän olisi joskus syytä katsoa peiliin. Olen nimittäin kuullut, että jotkut vasta kääntyneet ovat jopa lähteneet pois seurakunnasta sen takia, kun ihmissuhteet siellä ovat olleet jotain muuta kuin he ovat uskovista kuvitelleet. Emmekö sen sijaan antaisi Kristuksen rakkauden välittyä meistä ympärillemme muihin niin, että hekin voisivat tulla tuntemaan Jeesuksen?

Elämä-lehdessä 8/2015 oli kirjoitus Nabeel Qureshinista, joka oli harras muslimi, mutta vähitellen vakuuttui Jeesuksen jumaluudesta. Hän tutki sekä islamia että kristinuskoa, ja todisteet puhuivat enemmän kristinuskon kuin islamin puolesta. Nabeel Qureshin muistuttaa, että muslimeja ei tule pelätä, sillä suurin osa muslimeista on ystävällisiä ja vieraanvaraisia ihmisiä. Ja toisekseen – meille ei ole annettu pelkuruuden henkeä vaan voiman ja rakkauden henki (2. Tim. 1:7). Hän muistuttaa, että juuri rakkaudesta kristityt tunnistetaan Jeesuksen opetuslapsiksi.

Paavali muistuttaa meitä rakastamisen tärkeydestä (1. Kor. 13:1-3):

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.

Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.

Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.

Edellä mainitun Nabeel Qureshinin elämän vaiheista on kirjoitettu kirja Etsin Allahia, löysin Jeesuksen. Muita vastaavia kertomuksia muslimien kääntymisestä kristityiksi löytyy Ismaelin lapset -kirjasta, jonka voit lukea Islamopas.net-sivustolta. Kannattaa tutustua näihin kertomuksiin, sillä ne avaavat hyvin sitä maailmaa, jossa muslimit elävät.

Read Full Post »

The financial earthquake will usher in the New World Order and one-world money system
By Alan Franklin 18.5.2010, suom. SK

Älä murehdi liikaa tulivuorenpurkauksia ja maanjäristyksiä – tuleva rahamaailman maanjäristys on se, joka tuo Uuden Maailmanjärjestyksen (Ilmestyskirja kertoo, että saamme myös maanjäristyksiä ja luonnonkatastrofeja!).

Maailman raha-asioihin liittyvät tapahtumat ovat käymässä mielenkiintoisiksi. Yhdessä hauraiden valuuttojen kanssa meillä on Lähi-itä, joka voi olla kesäsodan partaalla. Se on lievästi sanottuna vähintäänkin epävakaa sekoitus hetkellä, jolloin maailman talous on hauras.

Vuonna 2002 kirjoitin ensimmäisen kirjani EU: Viimeinen maailmanvalta (Luku 2, Nainen pedon selässä ja EU, sivu 31): “Jotta euro onnistuisi, sillä täytyy olla vahvan hallituksen tuki.” Jatkoin lainaten Romano Prodia, silloista Euroopan komission presidenttiä, joka sanoi, että Euro voisi epäonnistua, ellei Euroopan erilaisten hallitusten vero- ja kulutuspolitiikkoja tuoda tiukemman EU:n valvonnan alaiseksi.

Sitten tuli olennainen kommentti: ”Yhtenäisvaluutta jäisi haavoittuvaksi niin kauan, kuin jokainen maa pystyisi ajamaan erillistä omien kansallisten etujensa mukaista budjettipolitiikkaa.”

Sivuilta 34 ja 35 voit löytää nämä kommenttini: ”Liiton valuuttana, joka koostuu sekä heikoista, että vahvoista valuutoista, se (euro) tuskin on vahva, ellei Euroopan Yhdysvaltoja perusteta.” Tähän lisäsin: ”Myös rahamarkkinat ovat nopeasti työstäneet, että valuutta ei voi toimia, ellei sen takana ole yhtenäisyyttä – vaan ryhmä valtioita. … Kreikan kaltaisten maiden on luovuttava rahataloutensa riippumattomuudesta.”

Tämän jälkeen eurosta tuli vähäksi aikaa vahva ja minun kommenttini saivat osakseen halveksuntaa. Eräs pastori Amerikassa lainasi kirjani rahamiesveljelleen, joka sanoi jotenkin tähän tyyliin: ”Tuo osoittaa, ettei Franklin tiedä, mistä puhuu.”

Ehkä minun pitäisi nyt soittaa hänelle ja sanoa yksi ainoa sana: “Kreikka.”

Kahdeksan vuotta on mennyt ja nyt useimmat rahoitusalan miehet sanovat, että Euron selviämiseksi budjettien valvonta täytyy keskittää jne. Toisin sanoen Eurooppaa tulevat hallitsemaan saksalaiset pankkiirit ranskalaisten avustamina. Kreikan kaltaisilta mailta, jotka eivät osaa valvoa kulutustaan, otetaan homma pois, mikä on jo alkamassa tapahtua. Kriisi siis tiivistää Euroopan – alati tiiviimpi unioni onkin aina ollut päämäärä ja motto – ei sen hajottaminen. Raamatun profetia kertoo minulle, että Eurooppa on oleva lopunaikojen voimala, ei USA, jota ei mainita profetiassa.

On vitsi, että raha on nyt virtaamassa USA:n dollariin ”turvasatamana”, kun se on suunnilleen yhtä turvallinen kuin miinanraivaus elämäntehtävänä. Dollari, kuten brittiläinen puntakin, kohtaavat oman rahoituksen Harmageddoninsa, kunhan markkinat tiedostavat, että velkojamme – kuten Kreikankaan velkoja – ei makseta takaisin. Hallitukset, joilla on ylivoimaisia velkaongelmia tavallisesti paisuttavat itsensä ulos ongelmasta lainaamalla ja painamalla rahaa – mitä keskuspankki on tehnyt ylitöinä. Se johtaa hyperinflaatioon ja valuutan romahdukseen, minkä luulen olevan edessä ehkä vuoden tai parin kuluttua. Lopulta mikään lakisääteinen valuutta – eli paperiraha – ei kestä.

Rahan luominen tyhjästä on ihanaa ja keskuspankki on tehnyt sitä Bretton Woodsista, eli vuodesta 1971 saakka. Tällä sopimuksella USA kiinnitti kullan hinnan 35 dollariin unssilta ja niin myös muilla dollariin sidotuilla valuutoilla oli kiinteä hinta kullassa. Ranskan presidentti, kenraali Charles de Gaulle, kutsui tätä bluffiksi ja vaati kultaa dollareista. Kun tämä tuli massiivisten Vietnamin sodankäyntikulujen lisäksi, se pakotti USA:n pois ”kultakannasta” – joka on kyky muuttaa paperiraha kullaksi, ainoa todellinen arvon kansainvälinen varasto, joka on kestänyt 4000 vuoden testin. Siitä lähtien rahan takana ovat olleet vain lupaukset – ja usko, että paperi on jonkin arvoinen. Nyt ihmiset ovat maailmanlaajuisesti varovaisia ja peloissaan. Tätä kirjoittaessani he ostavat paljon kultaa, tänä vuonna arvoltaan 32 % enemmän ja luulen, että se on vasta alkua. (Myös minä olen sanonut tätä monen vuoden ajan!) Uskon, että todellinen tarina koskee tulevaa globaalia hallitusta ja minulla on lainaus toisensa jälkeen, jotka sanovat, että ”tämä rahoituskriisi on globaali ongelma, joka meidän täytyy ratkaista yhdessä”. Se, mitä näemme, on pohjan valmistelemista globaalille hallitukselle. Heidän täytyy vain murskata raha ja siinä me sitten olemme maailmanvaluutan kanssa. Olen nähnyt tämän tulevan lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta minä tunnen, että se on lähellä.

Kaikki paperiraha on epävakaata, minkä vuoksi kulta on oleva ”viimeinen seisova mies”. Jos vain katselemme maailmaa maisin silmin, niin se on sekaisin ja käymässä pahemmaksi. Se voi olla masentavaa, ellemme tunne Raamatun profetiaa. Asiat ovat muuttumassa! Esitämme tämän kaiken kirjoissamme ja kuten minä sanon, kehottaisin teitä hankkimaan niitä, jos voitte (ne ovat meidän verkkosivullamme). Jeesus on tulossa takaisin! Herra on palaava lähitulevaisuudessa hallitsemaan. Luulen, ettei meidän tarvitse ylen määrin murehtia arvotonta rahaa (funny money), maanjäristyksiä tai islamia. Meidän täytyy saada sanaa ulos, kun vielä on aikaa. Ja aika on lyhyt.

Read Full Post »

Kuinka suositusta hyveestä on tullut kirous siunauksen sijaan
By Dr. David R. Reagan, suom. SK

Kristittyjä kehotetaan kaikkialla Raamatussa olemaan hyveellisiä. Pietari kirjoittaa: ”Niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta, jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta” (2. Piet. 1:5-7). Paavali esittää samanlaisen hyveiden luettelon jakeissa Gal. 5:22-23 ja viittaa niihin ”Hengen hedelmänä”.

On tarpeetonta sanoa, että hyveiden oletetaan olevan hyvän tunnuspiirteitä. Sanakirja määrittelee hyveen, että se on ”moraalisen erinomaisuuden tai hyvyyden tunnusomainen piirre”. Kuitenkin se hyve, jota tänä päivänä pidetään ykkösenä Amerikassa, on kaikkea muuta kuin hyvä. Se uhkaa tuhota sekä Amerikan että Seurakunnan.

Arvojen muuttuminen

Meidän kansallinen ykköshyveemme oli oikeudenmukaisuus. Se on hyve, jota Martin Luther King nuorempi käytti vakuuttamaan omatuntomme syyllisyydestä ja kutsumaan meitä katumaan rodullista vääryyttä.

Oikeudenmukaisuus ei kuitenkaan enää ole Amerikan tärkein hyve. Jos haluat tietää, mikä tuo hyve on, niin kysy sitä lapsiltasi, koska sitä taotaan heidän päihinsä päivittäin heidän julkisen koulunsa luokissa.

Mikä on tänä päivänä tärkein hyve? Se on suvaitsevaisuus (engl. tolerance).

Se kuulostaa niin hyvältä. Se kuulostaa niin kohottavalta, niin myönteiseltä luonnoltaan. Mitä todennäköisimmin sinä vastaat lapsillesi: ”Se on suurenmoista! Kuunnelkaa tarkasti opettajaa!” Mutta ennen kuin teet sen, salli minun varoittaa sinua. Se suvaitsevaisuuden käsite, jota tänä päivänä opetetaan lapsillemme, on kaikkea muuta kuin suurenmoinen. Se on läpikotaisin vaarallinen.

Uusi merkitys

Kuinka voi jokin, joka näyttää niin hyvältä, olla niin kauhea? Eikö suvaitsevaisuus sitten olekaan välttämätön hyve ennakkoluulojen, ahdasmielisyyden ja vihan estämiseksi? Ongelman juuri on siinä tosiasiassa, että perinteinen suvaitsevaisuuden käsite – se jonka kanssa Amerikan aikuiset kasvoivat – on määritelty uudelleen moraaliseksi perversioksi.

Se suvaitsevaisuus, jonka kanssa kasvoimme, oli sellaista, että se kehotti kunnioittamaan erilaisia näkemyksiä, uskontoja ja elämäntapoja. Se oli aate käsitellä arvokkaasti ja kunnioituksella niitä, jotka voivat olla eri mieltä kanssamme elämän peruskysymyksissä.

Tämä perinteinen suvaitsevaisuuden käsitys on yksi Amerikan demokratian peruskivistä. Se tuotti erilaisuuden vapauden asenteen – vapauden, joka on tehnyt mahdolliseksi katolisille, protestanteille ja juutalaisille elää yhdessä rauhassa.

Tämän perinteisen suvaitsevaisuuden käsitteen on kuitenkin korvannut ”Uusi Suvaitsevaisuus”, jota tänä päivänä opetetaan lapsillemme. ”Uusi Suvaitsevaisuus” ei vaadi ainoastaan kunnioitusta, vaan myös kannattamista ja kehumista. Siten ei enää riitä, että vain suvaitsen homoseksuaalista elämäntapaa. Ollakseni todella suvaitsevainen, minun täytyy myös kannattaa ja kehua sitä. Ja jos kieltäydyn siitä, olen vihamielinen ja ennakkoluuloinen fanaatikko!

Kieroutunut ”hyve”

Uusi suvaitsevaisuus ei ole ensinkään hyve, koska se perustuu valheeseen. Valhe, joka toimii sen perustuksena, on uskomus, että kaikki arvot, uskomukset ja elämäntavat ovat yhtä hyviä.

Siten demokratiaa ei katsota yhtään paremmaksi kuin diktatuuria. Kapitalismia ei pidetä yhtään parempana kuin sosialismia. Ja kristinuskoa ei nähdä yhtään parempana kuin hinduismia.

Tiivistettynä nykykielellä: ”Kukin taaplatkoon tyylillään kenenkään tuomitsematta toistansa.”

Tähän ”Uuteen Suvaitsevaisuuteen” liittyy kuitenkin ironia. Se ironia, että suvaitaan kaikkea muuta paitsi suvaitsemattomuutta!

”Uuden Suvaitsevaisuuden” uskonnollisella vaikutuksella on syvällisiä profeetallisia seurauksia. Minä näen sen valmistavan tietä Antikristuksen maailmanuskonnolle.

Aika on lyhyt

Jeesus tulee pian! Hän tulee hallitsemaan ”rautaisella valtikalla” (Ps. 2:9 ja Ilm. 2:27). Silloin ei pahaa suvaita ollenkaan ja seuraus on oleva että maailma on täynnä rauhaa, vanhurskautta ja oikeudenmukaisuutta, niin kuin vedet peittävät meret.

Odottaessamme Hänen paluutaan meidän ei tule antaa periksi ”Uudelle Suvaitsevaisuudelle”. Meidän tulee olla rakastavia, mutta ei välinpitämättömiä. Meidät on kutsuttu olemaan maailman valo ja suola (Matt. 5:13-14). Se tarkoittaa, että meidän tulee puhua vanhurskauden puolesta

”Te, jotka Herraa rakastatte, vihatkaa pahaa” (Ps. 97:10).

Jumala kysyy: ”Kuka nousee minun puolelleni pahoja vastaan, kuka asettuu minun rinnalleni väärintekijöitä vastaan?” Ps. 94:16).

”Kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni” (Room. 12:9).

”Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvää ja saattakaa oikeus voimaan” (Aam. 5:15).

Kuten nämä sanankohdat selvästi opettavat, meidän täytyy rohkeasti kertoa maailmalle, että on Jumala, joka vihaa syntiä ja joka vihaa sitä niin paljon, että lähetti ainoan Poikansa kuolemaan syntiemme tähden, jotta me voisimme olla sovinnossa Luojamme kanssa.

Opi lisää ”Uudesta Suvaitsevaisuudesta” ja sen kielteisestä vaikutuksesta läntiseen maailmaan ja seurakuntaan.

Read Full Post »

Warning: a great wave of deception
S. Dobbs, July 2011, www.wordconnect.org, suom. SK

Minä uskon, että olemme käännekohdassa suureen petoksen aaltoon, joka tulee hukuttamaan läntisen maailman seurakunnan ja ensimmäinen merkki tästä on langenneiden enkelien esiintyminen valon enkeleinä.

Johdanto

Todellisen herätyksen puuttuminen läntisessä maailmassa ynnä sekulaarien yhteiskuntiemme liike pois kristillisistä arvoista varmasti heijastavat sitä tosiasiaa, että asiat ovat jo jonkin aikaa menneet hengellisesti huonompaan suuntaan. Monet vartijat uskovat, kuten minä, että suuri petoksen aalto on nyt hyvin lähellä lännessä ja tulee koskemaan ihmisiä laajalla kirkkokunnallisten taustojen alueella. En usko, että tämä vihollisaalto keskittyy mihinkään tiettyyn palvelutyöjärjestöön, vaan sen sijaan leviää verkossa ja sitten ruohonjuuritasolla yksilöiden välillä. Minä uskon tämän sanan mukaan (linkki), että alkusysäys tulee, kun langenneet enkelit näyttäytyvät ihmisille väittäen olevansa valon enkeleitä. Tämäntyyppinen petos on jo vallitseva joissakin kristillisissä virtauksissa USA:ssa ja usein näyttää pettävän jopa ne, jotka tavallisesti ovat varovaisempia. Tätä tulee todennäköisesti seuraamaan suuri määrä muita petoksia ja väärä New Age/okkulttinen voitelu, kun asiat kärjistyvät loppua kohti. Monet uskovat, jotka eivät punnitse asioita Sanan valossa, päätyvät menemään tähän väärään voiteluun uskoen sen olevan Pyhä Henki. Saatana on vuosikymmenien ajan soluttanut läntisen maailman seurakuntaan velttoa asennetta erottamista kohtaan valmistamisena tähän hyökyaaltoon pimeyden valtakunnasta. Minä uskon, että tämä aalto voi olla päällämme hyvin pian, mikä tekee tärkeäksi sen, että koettelemme kaikki hengelliset ilmiöt Sanalla.

“Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta” (1. Joh.4:1).

Petos

Kuten jokainen valistunut havainnoitsija tietää, petos on ollut kasvussa läntisen maailman seurakunnassa muutaman viimeisen vuosikymmenen ajan. Monet johtajat ovat luvanneet ja valheellisesti profetoineet herätystä miltei vuosittain, mutta sen sijaan seurakunnat yleensä ovat kutistuneet. Monet uskovat ovat myös siirtyneet pois hengellisyyden raamatullisesta muodosta ollen välittämättä Raamatun osoituksesta, mitä tulee siihen, mikä on Hengestä. Jokainen suuri petosaalto todennäköisesti koskee USA:ta ja sitten leviää Länsi-Eurooppaan ja myös muualle kaikkialle johtuen suurimmista kristillisistä verkkomediaorganisaatioista. Useimmat näistä organisaatioista eivät harrasta erottamista eivätkä koettele asioita Raamatulla. Ne eivät todellisuudessa ole vastuussa kenellekään ja ovat menneisyydessä toistuvasti pettäneet itsensä. Huolimatta harhoistaan jotkut ovat jatkuvasti mainostaneet jokaista uutta asiaa ”suurena herätyksenä” ja monet sinisilmäiset kristityt ovat uskoneet nämä väitteet. Nämä harhat ovat heikentäneet monien määrätietoisuuden ja he ovat pettyneet kerran toisensa jälkeen. Seuraava petoksen aalto voisi johtaa monet valtavaan masennukseen. Voisimme sitten läntisessä maailmassa nähdä monien luopuvan uskosta johtuen joko epätoivosta, tai vain hämmennyksestä. Tämä voi olla alku suurelle luopumukselle, jonka Paavali ennusti (2. Tess. 2:3), tai ainakin edeltäjä sille.

“tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä” (2. Tess 2:9).

Vääriä herätyksiä

Enemmistö herätyksistä on sekoitusta. Useimmat aidot herätykset sisältävät lieveilmiöinään New Age/okkulttisen petoksen elementin, koska paholainen yrittää johtaa ihmisiä harhaan ja saada herätyksen horjumaan. Tämä on hyvin dokumentoitu menneiden herätysten historiallisissa selostuksissa. Se, mitä usein saamme todistaa tänä päivänä, on kuitenkin, että ilmiöt, jotka kerran tunnistettiin petollisina, vallitsevat nyt näitä liikkeitä ja nähdään todisteina, että ne ovat Jumalasta. Nämä väärät herätykset kiihottavat ihmisiä lupauksilla henkilökohtaisista siunauksista ja voitosta seurakunnalle tässä maailmassa, mutta eivät juurikaan korosta evankeliumin jakamista epäuskoisille. Ei tarvitse ihmetellä, että ne eivät koskaan kanna mitään hedelmää. Historiallisesti tärkein testi herätyksen hedelmästä on ollut se, kuinka monta epäuskoista pelastui. Tänä päivänä kuitenkin moni arvioi ns. ”herätyksen” sillä, kuinka monta uskovaista paranee (tai näyttäisi paranevan, koska lääkärinkertomukset puuttuvat lähes aina). Raamattu myös varoittaa, että Saatana tulee pettämään valitut väärillä ihmeillä ja merkeillä, kun loppu lähestyy, joten emme voi olettaa, että paranemiset välttämättä ovat merkki Jumalalta. Koska sekä Herra, että Saatana, toimii parantavassa voimassa, niin me tarvitsemme henkien erottamisen lahjaa (1. Kor. 12:10) enemmän kuin koskaan edetessämme kohti viimeisiä päiviä. Saatana on enemmän kuin halukas parantamaan ihmisiä, jos sen tuloksena suuret joukot saavat väärennetyn New Agen okkulttisen voitelun. Kun ihmiset ovat sellaisessa petetyssä tilassa, he ovat silloin avoimempia luopumukselle.

“Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin” (Matt. 24:24).

Sekoitus väärän herätyksen sisällä

Kuten aito herätys melkein aina sisältää petoksen elementin, niin myös väärä herätys sisältää joitakin asioita, jotka ovat Jumalasta. Näin siksi, koska riippumatta siitä, kuinka petetyiksi uskovat tulevat, heillä silti on Jumalan Henki, pääsy lahjoihin ja kyky rukoilla. Niinpä tulevalla petoksen aallolla on tekijöitä itsessään, jotka ovat Jumalasta, mutta vallitsevat piirteet ovat petollisia.

Niissä kahdessa väärässä herätyksessä, joita olen saanut todistaa, seurakunnat tulivat innostuneiksi ja jopa kiivaammiksi Jumalan puolesta joksikin aikaa. Kuitenkin, sen käytyä selväksi, että heidän odotuksensa eivät olleetkaan toteutumassa, masennus voitti ja ihmiset alkoivat jättää nuo seurakunnat ja muutamat luopuivat uskosta. Jotkut tarkkailijat voidaan johtaa harhaan, jos he näkevät tämän tyyppistä sopimatonta intoa merkkinä Jumalan toiminnasta. Meidän siis täytyy punnita sellaiset liikehdinnät Raamatulla eikä ihmisten alkuinnostuksella muutaman ensimmäisen kuukauden aikana. Voi kestää vuodenkin ennen kuin väärän herätyksen hedelmä käy ilmeiseksi niille, jotka eivät harrasta erottamista koetellakseen ilmiöt Raamatulla. Valitettavasti siihen mennessä monet on vedetty mukaan, petetty ja menettäneet kaiken kyvyn erottaa.

mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on” (1. Tess. 5:21).

Muut todennäköiset manifestaatiot tässä väärässä herätyksessä

Petos voi vaihdella yksilöiden ja seurakuntien välillä räätälöitynä sille, mitä tietty seurakunta on valmis vastaanottamaan. Tiesin eräästä seurakunnasta, jossa langenneet enkelit jäljitellen Jumalan enkeleitä, ilmestyivät monille seurakunnan jäsenille ja antoivat heille vääriä tiedon sanoja luvaten, että herätys oli puhkeamassa siellä ja silloin. Tätä säesti väärä voitelu, joka on jo läsnä joissakin seurakunnissa tänä päivänä. Ihmiset alkoivat sitten kokea manifestaatioita, joita ei Jeesus eikä kukaan muukaan UT:ssa koskaan kokenut, kun Pyhä Henki tuli heidän päällensä. Sellaisia manifestaatioita voivat olla esim. kun ihmiset matkivat eläinten ääniä, vapisevat ja kouristelevat, mutta ilman, että yhtään demonia ajettaisiin ulos, hysteerinen nauru ja ihmisten kaatuminen ikään kuin vahvasti huumeiden tai väkevien juomien vaikutuksen alaisina, joista mikään ei ole raamatullinen.

Elävät New Age -näyt ja unet tulevat myös lisääntymään edistäen petollisia epäraamatullisia profetioita väärennettyjen taivasmatkojen yleistyessä. Tänä päivänä Bob Jonesin ja Todd Bentleyn kaltaiset ihmiset uskovat jo voivansa vierailla taivaassa milloin vain haluavat. Okkulttisia ihmeitä, kuten kultapöly tai höyheniä, voi esiintyä, mikä toisin kuin Jeesuksen ihmeet, eivät palvele mitään käytännöllistä tarkoitusta. Todennäköisesti vakuuttavin manifestaatio on okkultismiin perustuvat paranemiset, joista monet ovat todellisia, mutta todennäköisesti eivät kestä kauemmin kuin Saatana tahtoo niiden kestävän edistämään väärää herätystä

Alkumielenkiinnon jälkeen näistä seurakunnista tulee luultavasti maailman silmissä naurunaihe. Arvaukseni on, että noin vuoden jälkeen tulee esiin johtajia tämän petollisen aallon sisältä. Rick Joynerin ja Bob Jonesin kaltaiset ihmiset todennäköisesti pitävät suuria kokouksia kutsuen kuolleiden pyhien henkiä palaamaan maan päälle auttamaan heitä heidän taistelussaan. Nämä palvelutyöjärjestöt harjoittavat jo sellaista spiritualismia ja ovat jo vähitellen tuomassa sitä Kristuksen ruumiiseen. Odotukseni on, että tässä vaiheessa monet noista petetyistä äkkiä ymmärtävät, että jotakin on pielessä, että tämä ei olekaan Jumalasta ja sitten tulevat heitetyksi valtavaan hämmennykseen ja masennukseen. Monet voivat sitten alkaa epäillä koko uskoa ollessaan kyvyttömiä tekemään eroa sen välillä, mitkä asiat olivat Jumalasta ja mitkä eivät. Sellainen masennus syvenee, kun he näkevät sekulaarin yhteiskunnan, josta heille oli kerrottu, että se muutettaisiin Jumalan voiman kautta, sen sijaan tulevan pimeämmäksi ja pahemmaksi, kun pakanalliset uskomukset tulevat suositummiksi kristinuskon asemesta – väärennetyn, ei oikean herätyksen hedelmä.

Vastauksemme

Niiden, jotka eivät joudu näiden asioiden pettämiksi, on joka tapauksessa itse antauduttava syvemmin Jumalalle säilyäkseen vapaana petoksesta, masennuksesta, apatiasta ja luopumuksen vaarasta. Tässä vaikeassa hengellisessä ilmapiirissä Jumala myös kutsuu muutamia saavuttamaan ja auttamaan niitä, jotka on petetty, mikä vaatii paljon kärsivällisyyttä. Iso-Britanniassa meistä voi tulla pieni maanalainen ruohonjuuritason vähemmistö, kun suuntaamme kohti lopunaikoja. Uskon kyllä, että aito Jumalan Hengen toiminta seuraa kuitenkin vahvistamaan niitä, jotka pysyvät uskollisina ja auttamaan tuomaan sisään Jumalan lopunajan sadonkorjuun. Raamattu kehottaa meitä kiinnittämään mielemme asioihin ylhäällä, jossa Kristus on ja odottamaan Hänen paluutaan. Me emme saa unohtaa tätä riippumatta siitä, kuinka masentavaksi seuraava lyhyt petoksen aika voi osoittautua.

Muita varoittavia profetioita tästä.

S. Dobbs, July 2011, www.wordconnect.org

Read Full Post »

Is the Rapture Really Taking As Many As You Think?

MORIEL MINISTRIES by Danny Isom 9.3.2011, suom. SK

”Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.” (Matt. 24:40-41)

On olemassa YouTube-video, joka kuvaa sitä, mikä on luultavasti yleisin käsitys siitä, kuinka tempauksen kuvitellaan tapahtuvan. Se näyttää aamujumalanpalveluksen, jossa pastori saarnaa tempauksesta noin parinsadan hengen seurakunnalle, kun dramaattinen ukkosen ääni vie ”silmänräpäyksessä” kourallista lukuun ottamatta kaikki (1. Kor. 15:52). Ne muutamat onnettomat, jotka jäävät jäljelle, ovat huumaantuneita ja järkyttyneitä nyt lähes tyhjässä kirkossa, kun tempauksessa yli 95 % seurakunnasta muutettiin hetkessä. Ottaen riskin, että sähköpostini täyttyy yli teoreettisen kapasiteettinsa aion pyytää sinua harkitsemaan, tuleeko se todella tapahtumaan noin. Luuletko, että jokainen nykyisin kirkossa käyvä tullaan tempaamaan ylös, kuten videolla kuvataan? Luulen, että totuus on päinvastainen. Jos video olisi minun tekemäni, niin 190 ihmistä istuisi siellä ihmetellen, mitä tapahtui noin kymmenelle, joiden katoaminen oli niin huomaamaton tuossa sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa, että he alkavat etsiä heitä vessoista tai pysäköintialueilta.

En aio käsitellä kysymystä, ”milloin” tempaus tapahtuu. Olen jonkin aikaa kärttänyt Jacob Prasch’ia kirjoittamaan lopullisen esityksen Moriel’in ”intra-tribulationalistisesta” kannasta ja toivon, että se antaa lopullisen raamatullisen vastauksen tuohon kysymykseen. Ei, minä oletan, että kuten Raamattuun uskovien kristittyjen suuri enemmistö, olet vähintäänkin yksimielinen siitä, että ON olemassa tempaus eli ”harpazo”, jota pidän parempana sanana ja joka on todellinen kreikankielinen Raamatun käyttämä sana. Minusta näyttää johtuen osittain yhtäältä eskatologian teologisista opetuksista ja toisaalta villin suosituista kristillisistä lopunajallisista fiktiomarkkinoista, että yleinen harpazoa koskeva käsitys on, että periaatteessa jokaiselle kirkossa on taattu piletti täältä ulos. Olen tullut siihen käsitykseen, että näinä viimeisinä päivinä, joina olemme näkemässä Raamatun toteutuvan niin tarkasti luonnehtiessaan näitä aikoja hengellisen petoksen kyllästäminä, tämä suosittu käsitys harpazosta ei itsessään ole mikään pieni petos.

Ensin ja ennen kaikkea haluan sinun harkitsevan, kuka on ”kelvollinen” osallistumaan harpazoon. On oltava jonkinlainen ”minimivaatimus”, koska jokaista ei oteta. Raamattu antaa paljon johtolankoja, mitä tulee sen ratkaisemiseen, kuka tullaan ottamaan ja kuka jättämään. Ajattele niitä ihmisiä, joista tiedämme, että heidät temmattiin pois ja pelastettiin samalla tavalla, kuin lopullisessa tulevassa harpazossa. Nopea luettelo on: Eenok, Nooa, Loot ja Elia. Huomaatko jotakin, mitä näillä kaikilla miehillä oli yhteistä? He kaikki olivat erikoisen uskollisia ja hengellisesti kuuliaisia. He eivät olleet ihmisiä, jotka vain uskoivat, että Jumala on olemassa, tai sellaisia, jotka tunnustivat Jumalan – he olivat ihmisiä, jotka elivät yksinomaan ja kokonaan omistettua elämää yksin Hänelle. Luuletko, että harpazoon osallistujat ovat yhtään vähemmän kelvollisia? En väitä, että vain ”täydelliset” lähtevät, vihjaan, että vain Raamatun määrittelemät ”uskolliset” ovat kelvollisia kandidaatteja.

Elämme ajassa, jolloin on tilastollisesti mahdotonta erottaa sellaista, joka käy seurakunnassa sellaisesta, joka ei käy. (Huomaa, että en ole kaventamassa kenttää ”Raamattuun uskoviin kristittyihin”, koska video, kuten yleinen käsitys harpazosta, on sitä mieltä, että periaatteessa jokainen seurakunnassa tullaan tempaamaan pois.) Valitsepa mikä hyvänsä moraalinen kysymys, jonka oletetaan erottavan pelastetut pelastumattomista, niin ainakaan Amerikassa ei ole mitään tilastollisia eroja. Molemmilla on samat avioeroprosentit, samat asenteet seksiin ja sukupuolisuhteisiin, samat mielipiteet homoseksuaalisuudesta ja huolimatta päinvastaisesta julkisesta kannastaan, samat aborttiprosentit. Uskotko todella näiden tosiasioiden edessä, että tänä päivänä jokainen seurakunnassa kuuluu ”uskolliseen jäännökseen”? Uskotko, että edes puolet keskivertoseurakunnasta kelpaa? Vai onko jokainen seurakunta petetty luulemaan olevansa se yksi poikkeus kaikista muista, jotta tilastoissa olisi järkeä?

Jo kauan monet meistä ovat seuranneet George Barna‘n, kristityn tutkijan, työtä, joka tunsi, että jotakin oli pielessä, kun useimmat amerikkalaiset samaistivat itsensä ”kristityiksi”. Terve järki sanoo, että jotakin on pielessä tuollaisessa vastauksessa, koska jos enemmistö olisi todella ”kristittyjä”, niin kuinka me tänä päivänä voisimme olla kokemassa niin monia moraalisia ja hengellisiä ongelmia? Miksi ei jokainen Amerikassa säädetty laki mukautuisi kristillisiin normeihin? Kuinka Amerikka selvästikään voisi olla mitään muuta kuin ”kristitty”, jos niin suuri enemmistö sitä väittää? Miksi me kieltäisimme rukouksen koulussa, kymmenen käskyä oikeussaleissa, tai edistäisimme islamilaisia menoja kouluissamme? Barna tajusi, että totuuden paljastamiseksi hänen oli tiukennettava vaatimuksia.

Hän päätti määritellä, kuka tarkasti ottaen oli ennemmin ”evankelikaali” kuin vain ”kristitty”, koska evankelikaalien oletettiin olevan lähempänä määritelmää sellaisesta, joka harjoitti mitä saarnasi, sen sijaan, että olisi kulttuurillinen kristitty vain nimellisesti, eli sellainen, joka vain ”käy kirkossa”. Barna kehitti kriteerit, joita kutsuu nimellä ”the 9-point evangelical” (9 pisteen evankelikaali). Sellaiset ihmiset määritellään seuraavien sääntöjen perusteella:

  1. He sanovat tehneensä omakohtaisen sitoutumisen Jeesukseen Kristukseen, joka edelleen tänä päivänä on tärkeä heidän elämässään.
  2. He uskovat kuollessaan menevänsä taivaaseen, koska ovat tunnustaneet syntinsä ja vastaanottaneet Kristuksen Pelastajana.
  3. He sanovat uskonsa olevan heille hyvin tärkeä tänä päivänä.
  4. He uskovat, että heillä on henkilökohtainen vastuu kertoa uskonkäsityksiään ei-kristityille.
  5. He uskovat, että Saatana on olemassa.
  6. He uskovat, että ikuinen pelastus on mahdollinen vain armon kautta, ei tekojen.
  7. He uskovat, että Jeesus Kristus eli synnittömän elämän maan päällä.
  8. He väittävät, että Raamattu on kaikissa opetuksissaan tarkka.
  9. He kuvailevat Jumalaa kaikkitietävänä, kaikkivoipana, täydellisenä jumaluutena, joka loi maailmankaikkeuden ja edelleen tänä päivänä hallitsee.

Toisin sanoen, jos kysyt jokaiselta tietyssä salissa katsooko hän olevansa ”kristitty”, niin käytännöllisesti katsoen kaikki kädet kohoavat vaistomaisesti. Jos sitten kysyt: ”Kuinka moni teistä on evankelikaalinen kristitty? Niin enemmistö laskee kätensä ja vain 38 % käsistä on enää koholla, mutta jos pyydät jokaista kätensä kohottanutta vahvistamaan, että uskoo jokaiseen em. yhdeksään kohtaan, kun ne luetaan yksitellen, niin lopputulos on, että vain 8 %:lla salissa on enää käsi koholla vahvistamassa kaikki yhdeksän peruskriteeriä. Minkä normin perusteella sinä päätät, onko joku tai jokin ”kristillinen”? Ellei Barna ole antanut minimivaatimuksia uskollisen jäännöksen jäsenille, niin mitä sinä lisäisit tai muuttaisit? Luulen, että nämä ovat vähimmäisedellytykset.

Sanon sen maalaisjärkisen raamatullisen arvion perusteella, että me elämme ajassa, jolloin todella uskollisten määrä numeroiden valossa ennemmin vähenee kuin kasvaa. Luuletko tosiaan, että on olemassa jonkinlainen ”poikkeus”, joka tekee harpazon niin radikaalin isoksi, kuin valtavirta näyttää uskovan? Onko todennäköistä, että harpazo on paljon isompi kuin luulemme ja käsittää niin monia ”kulttuurisia” kristittyjä, vai onko se realistisemmin oleva pienempi perustuen kaikkien mahdollisten kandidaattien hengelliseen tilaan?

On kuitenkin olemassa eräs toinen trendi, jota pyydän sinua harkitsemaan. Kuten Jacob Prasch on opettanut hyvin monissa saarnoissaan koskien viimeisiä päiviä, niin jos haluat saada parhaan ymmärryksen siitä, millaista on oleva Kristuksen toiseen tulemukseen johtava kehitys, niin opi kaikki, mitä voit koskien Hänen ensimmäistä tulemustaan [Jeesus tuli syntymänsä kautta tähän maailmaan]. Lähes kaikki Hänen ensimmäisessä tulemuksessaan ennakoi suurempaa, lopullista täyttymystä Hänen toisessa tulemuksessaan.

Hänen ensimmäisessä tulemuksessaan oli maailmanhallitus, jolla oli itsensä jumalaksi julistanut hallitsija Roomasta, mikä enteilee Antikristuksen toiminnan lopullista täyttymystä Hänen toisessa tulemuksessaan. Hänen ensimmäisessä tulemuksessaan jokainen merkittiin taloudellisen valvonnan vuoksi aivan kuten Hänen toisessa tulemuksessaan kukaan ei voi ostaa eikä myydä ilman pedonmerkkiä. Hänen ensimmäisessä tulemuksessaan Herodes enteilee Ilmestyskirjan lohikäärmettä Jumalan kansan vainossa. Se jatkuu ja jatkuu läpi evankeliumien. Hänen ensimmäisen tulemuksensa tapahtumien ja mallien kautta Pyhä Henki yrittää opettaa meille jotakin niiden lopullisesta täyttymyksestä Hänen toisessa tulemuksessaan.

Mitä tällä on tekemistä sen kanssa, kuinka moni todellisuudessa tulee osallistumaan harpazoon? Katso, kuinka harvat tunnistivat ja seurasivat Kristusta Hänen ensimmäisessä tulemuksessaan!

Vielä tärkeämpää on tehdä hyvin tarkka tutkimus niistä tilastollisesti harvoista, jotka tunnistivat ja uskoivat siinä määrin, että olivat todellisia seuraajia raamatullisten normien perusteella.

On paljon mahdollista, jos olet 30–35-vuotias tai nuorempi, ettet tiedä, että ”kristityn” määritelmä on muuttunut dramaattisesti vain yhden sukupolven aikana. Sama koskee käsitettä ”evankelikaalinen”. Asiat, jotka elämäni alkupuoliskolla luokiteltiin ”harhaopiksi”, ”vääräksi opetukseksi” ja täydellisiksi ”valheiksi” – mikä järkytys – hyväksytään tänä päivänä elämäni loppupuolella ”kristillisinä” ja/tai ”evankelikaalisina”. Sitä, että maailma määrittelee uudelleen sanat omien käsitystensä mukaan, tulee odottaakin, mutta kuinka tämä voi tapahtua seurakunnan sisällä? Se on tapahtunut samalla tavalla, kuin aina ennenkin Raamatussa kerrotuista varhaisimmista ajoista saakka: laiminlyömällä Sanan. Ja tämä juuri on useimmin käsitelty asia evankeliumeissa, kuinka niin harvat riippuivat kiinni Sanassa ja niin monet väärinsovelsivat, väärinkäyttivät ja suoralta kädeltä hylkäsivät sen.

Näetkö kuinka läheisesti nykyinen tilanne peilaa tilannetta Kristuksen ensimmäisessä tulemuksessa? Jeesus kohtasi papit ja leeviläiset, jotka hoitivat virkaansa – ei yhtään enempänä, kuin ammattina. Hän kohtasi saddukeukset, jotka olivat liberaaleja oppineita, jotka eivät uskoneet minkäänlaiseen kirjaimelliseen Raamatun tulkintaan, vaan käsittelivät sitä allegoriana ja mytologiana. Hän kohtasi fariseukset ja kirjanoppineet, jotka nostivat omat tulkintansa ja työnsä alkuperäisten Kirjoitusten arvovallan yläpuolelle. Toisin sanoen, joka käänteessä Hän kohtasi ihmisiä, jotka lähes jokaisella ajateltavissa olevalla tasolla kääntyivät pois Jumalan Sanan selvästä ja yksinkertaisesta tulkinnasta jonkin muun tulkinnan eduksi. Nykyisin meillä on sitä monin verroin sekä määrän että vaikutuksen suhteen.

Tämä kamppailu Jumalan sanasta alkoi, kun Saatana itse yritti vääntää Kirjoituksia kiusauksen aikana erämaassa. Se oli ilmeinen Jeesuksen julkisen palvelutyön alussa vuorisaarnassa, jossa Jeesus toistuvasti sanoo: ”Olette kuulleet sanottavan … mutta minä sanon teille” oikaistakseen heidän Kirjoitusten käsittelyään. Se nähdään uudelleen ja uudelleen väittelyissä eri auktoriteettinen kanssa koskien sapattia ja käsien pesemistä ja jotakin sellaista, jota Jeesus kutsuu heidän ”perinteikseen”. Se luonnehtii Kristuksen viimeisiä päiviä maan päällä Temppelissä, kun eri ryhmittymät yrittivät kuulustella Häntä, mitä Jumalan Sana sanoo mistäkin. He jopa pilkkaavat Hänen sanojaan, kun Hän on ristillä! Yksi runsaimmin esiintyvä ihmisten luonteenpiirre Kristuksen ensimmäisen tulemuksen aikaan oli, että enemmistö oli löytänyt eri tapoja sivuuttaa, silpoa ja tulkita väärin Jumalan Sanaa siinä määrin, että he hukkasivat Jeesuksen. Niille, joiden oletettiin tuntevan Sanan, Kristus sanoi ensimmäisessä tulemuksessaan:

”Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut” (Joh. 5:46).

Koska he tahtoivat Raamatun toteutuvan omien odotustensa, omien halujensa ja itse valitsemiensa elämäntapojen mukaan, he jääväsivät itsensä Kristuksen ensimmäisessä tulemuksessa. Minä näen saman tapahtuvan jälleen, vain vieläkin laajemmassa mittakaavassa.

Kun näen (Rick Warrenin) päämäärätietoisen (Purpose Driven) ohjelman vaikutuksen, en näe petettävän pelkästään ihmisiä, näen harpazo-kandidaattien vähenemisen. Kun näen New Age -harjoitusten täysimittaisen omaksumisen kirkon seinien sisäpuolella, näen harpazo-kandidaattien vähenemisen. Kun näen joukkojen parveilevan Benny Hinn’in ja Todd Bentley’n kaltaisten luokse, tai johonkin muista ns. ”ihmeiden ja merkkien” oudoista näytöksistä, näen harpazo-kandidaattien vähenemisen. Kun näen väheksymisen, ellei suorastaan hiljaisuuden, kun on kysymyksessä opetus rististä ja sitoutumisesta elää ainoastaan yksin Jumalan Sanan mukaan, näen harpazo-kandidaattien vähenemisen.

Eenok, Nooa, Loot ja Elia, kaikki elivät luopumuksen ajassa, jossa todella raamatullisesti uskolliset olivat vain pikkuisin vähemmistö. Mutta kun on kysymys viimeisestä ja viimeisen ajan luopumuksesta, jota he enteilevät, niin Jeesus sanoi, että se johtaa ”suureen ahdistukseen, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule” (Matt. 24:21). Toisin sanoen, se on paljon suurempaa ja kokonaisvaltaisempaa, kuin minään muuna historian aikana!

Oletko aidosti täysin antautunut olemaan yksi niistä, jotka ovat kelvollisia harpazoon? Tutki silloin tarkasti niitä, jotka kelpuutettiin Hänen ensimmäisessä tulemuksessaan.

Kun Jeesuksella oli oma kysymyksensä aikansa uskonnollisille, niin miksi Hän kysyi heiltä: ”Mistä Johanneksen kaste oli?” (Matt. 21:25) Se käy käsi kädessä Jeesuksen aiemman huomion kanssa: ”Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta” (Luuk. 7:30). Ainoat ”kelvolliset” ymmärtämään ja vastaanottamaan Kristuksen Sanan hänen ensimmäisessä tulemuksessaan olivat ne, jotka ensiksi ja ennen kaikkea aidosti katuivat syntiä. Ne, jotka eivät todella sitoudu ristin työhön, eivät voi oikein panna Hänen Sanaansa käytäntöön, niin että saavuttaisivat raamatullisen määritelmän sellaisesta, joka on ”uskollinen”, sellaisesta, jota minä pidän oikeana ja asianmukaisena harpazo-kandidaattina. Uskon, että tämä on yksi syy, että kun on kysymys lopunajoista, niin tärkein työ, johon Kristus kehottaa meitä sitoutumaan, on evankeliumin saarnaaminen.

Tiedän, että on vielä monia, jotka eivät koskaan ole kuulleet evankeliumia ja epätoivoisesti tarvitsevat tilaisuuden. Mutta kuten oli Kristuksen ensimmäisessä tulemuksessa, minä uskon myös, että on olemassa hyvin iso ”lähetyskenttä” aivan ”kirkoksi” kutsumamme instituution sisällä. On aivan tarpeen tuoda ristin työ ja Sana niille tänä päivänä, jotka seuraavat vain nimellisesti Kristuksen toisen tulemuksen varjossa, kuten se oli Hänen ensimmäisen tulemuksensa aikana. Se on ainoa mahdollinen tapa lisätä niiden lukumäärää, jotka tulevat todella osallistumaan tulevaan harpazoon.

Ensimmäisessä tulemuksessaan Kristus kutsui ja lähetti uusia sanansaattajia saarnaamaan yksinkertaista Sanan totuutta, niitä, jotka johtaisivat ristin saarnaamisessa ja kuuliaisuudessa Hänen Sanalleen. Hänen toisen tulemuksensa varjossa tarve on vieläkin suurempi.

”Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta” (Matt. 9:36).

Tätä juuri näen kaikkialle levinneiden hengellisten liikkeiden kuuluisien väärien opettajien tekevän tänä päivänä laitoskirkolle, paikalle, jota asuttavat ”lampaat ilman paimenta”, tai käsittelemässämme kontekstissa: ”Matkustajat, joilla ei ole lippua”. Kuten Hänen ensimmäisessä tulemuksessaan laitos on jälleen surkeasti epäonnistumassa. Kuten viranomaiset, joiden luokse tietäjät ensin menivät, sellaiset voivat lainata Kirjoituksia, mutta he eivät olleet niitä, jotka olisivat reagoineet Jumalan Sanaan; paimenet olivat niitä, jotka olivat tosiasiassa ulkona lauman kanssa. Samaa työtä ja kutsumusta tarvitaan jälleen.

Hänessä,
Servant@WalkWithTheWord.org

Read Full Post »

REJOICING THROUGH IT ALL – What Scripture Tells Us

By Warren B. Smith, suom. SK

iloitkaa_ainaNiin haastavalta kuin se voi ajoittain tuntua, Jumalan Sana käskee meitä iloitsemaan aina (Fil. 4:4, 1.Tess. 5:16). Eri heprean ja kreikan iloitsemista tarkoittavat sanat vaihtelevat tyynen onnellisesta ylen iloiseen ja ilosta hyppivään. Raamattu muistuttaa meitä, että Jumalan kansan pitäisi olla ”autuasta” kansaa, koska meidän Jumalamme on Herra (Ps. 144:15). Me tiedämme, että ”vaikka ulkoinen ihmisemme menehtyy”, niin ”sisäinen uudistuu päivä päivältä”. Siksi me iloitsemme ja kiitämme ”ylenpalttisesta armosta”, jonka Jumala meidän Vapahtajamme niin armollisesti meille soi.

Tietäen, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, on herättävä meidätkin Jeesuksen kanssa ja asettava esiin yhdessä teidän kanssanne. Sillä kaikki tapahtuu teidän tähtenne, että aina enenevä armo yhä useampien kautta saisi aikaan yhä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi. Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu. (2. Kor. 4:14-16)

Miksi me iloitsemme?

Vanha rakastettu virsi, Count Your Blessings (Laske siunauksesi), muistuttaa meitä, että pimeimpinäkin hetkinä meidän tulee iloita ja laskea monet siunauksemme:

Elon myrskyaallot kun sua heittävät,
Mieles murtuvi, kun toiveet pettävät,
Siunaukset laske kaikki nimeltään,
Silloin Herraa kiität Hänen ihmeistään.

On niin monia siunauksia ja niin monia syitä, miksi meidän pitäisi iloita aina ja ikuisesti. Tässä vain joitakin:

Jeesus Kristus tuli maailmaan Vapahtajaksemme
Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa” (Luuk. 2:10-11)

Hänen nimensä on kaikkia muita nimiä korkeampi

”Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra” (Fil. 2:9-11).

Kaikki on luotu Hänen kauttaan

”Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.” (Joh. 1:1-3)

”Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen ja hän on ennen kaikkia ja hänessä pysyy kaikki voimassa” (Kol. 1:16-17).

Jeesus on syntiemme sovitus

”Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien” (1. Joh. 2:2).

”Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme” (Room. 5:8).

”…kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan. Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen.” (Kol. 1:12-14)

Hän voitti synnin, Saatanan ja kuoleman Golgatan ristillä

”Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen” (Hepr. 2:14).

Hän on antanut meille voiton

”Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!” (1. Kor. 15:57).

”Kiitos Jumalalle hänen sanomattomasta lahjastaan!” (2. Kor. 9:15).

Olemme pelastettuja Hänen ansiostaan

”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut” (Room. 10:9).

Olemme pelastetut yksin Hänen armonsa kautta

”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi” (Ef. 2:8-9).

Olemme Jumalan lapsia uskon kautta Häneen

”Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa” (Gal. 3:26).

Meillä on rauha Jumalan kanssa Hänen kauttaan

”Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta” (Room. 5:1).

Hän antoi henkensä edestämme

”Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme; meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä” (1. Joh. 3:16).

Hän antoi meille Sanansa

”Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut” (2. Tim. 3:16-17).

Hän antoi meille iankaikkisen elämän lahjan

”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:16).

Kuinka iloitsemme?

Me iloitsemme tästä päivästä

”Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä” (Ps. 118:24).

Me iloitsemme Jumalan pelastuksesta

”Suotakoon meidän riemuita sinun voitostasi ja nostaa lippumme Jumalamme nimeen” (Ps. 20:5). (KJV:n mukaan: (We will rejoice in thy salvation, and in the name of our God we will set up our banners:)

”Ja sinä päivänä sanotaan: Katso, tämä on meidän Jumalamme, jota me odotimme meitä pelastamaan; tämä on Herra, jota me odotimme: iloitkaamme ja riemuitkaamme pelastuksesta” (Jes. 25:9).

”…ettei minun viholliseni sanoisi: ’Minä voitin hänet’, etteivät ahdistajani riemuitsisi, kun minä horjun. Mutta minä turvaan sinun armoosi; riemuitkoon minun sydämeni sinun avustasi (KJV: in thy salvation). Minä veisaan Herralle, sillä hän on tehnyt minulle hyvin.” (Ps. 13:4-6)

”Riemun ja pelastuksen huuto kuuluu vanhurskaitten majoissa: Herran oikea käsi tekee väkeviä tekoja.” (Ps. 118:15)

Me iloitsemme siitä, että Jumala on pukenut yllemme pelastuksen vaatteet

”Minä iloitsen suuresti Herrassa, minun sieluni riemuitsee minun Jumalassani, sillä hän pukee minun ylleni autuuden vaatteet (KJV: garments of salvation) ja verhoaa minut vanhurskauden viittaan, yljän kaltaiseksi, joka kantaa juhlapäähinettä niinkuin pappi ja morsiamen kaltaiseksi, joka on koruillansa kaunistettu” (Jes. 61:10).

Me iloitsemme Kristuksessa Jeesuksessa

”Sillä oikeita ympärileikattuja olemme me, jotka Jumalan Hengessä palvelemme Jumalaa ja kerskaamme (KJV: rejoice) Kristuksessa Jeesuksessa, emmekä luota lihaan” (Fil. 3:3).

Me iloitsemme Hänen nimessään

”Sillä hänessä iloitsee meidän sydämemme, me turvaamme hänen pyhään nimeensä” (Ps. 33:21).

”He riemuitsevat sinun nimestäsi kaikkina päivinänsä ja sinun vanhurskautesi voimasta heidät korotetaan” (Ps. 89:16).

Me iloitsemme ja veisaamme kiitosta Hänen nimelleen

”Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi kiitosta, sinä Korkein” (Ps. 9:2).

”Laulakaa Jumalalle, veisatkaa hänen nimensä kiitosta. Tehkää tie hänelle, joka kiitää halki arojen. Hänen nimensä on Herra, riemuitkaa hänen kasvojensa edessä.” (Ps. 68:4)

Me iloitsemme etsiessämme Herraa

”Iloitkoot ja riemuitkoot sinussa kaikki, jotka sinua etsivät; ne, jotka sinun autuuttasi rakastavat, sanokoot aina: ’Ylistetty olkoon Herra!’” (Ps. 40:16)

Me iloitsemme kärsiessämme Hänen nimensä tähden

”Niin he lähtivät pois neuvostosta iloissaan siitä, että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden” (Apt. 5:41).

Me iloitsemme Jumalan Sanasta

”Minä riemuitsen sinun puheestasi (KJV: at thy word), niinkuin suuren saaliin saanut” (Ps. 119:162).

Me iloitsemme Hänen todistuksistaan

”Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta” (Ps. 119:14).

Me iloitsemme Hänen asetuksistaan

”Herran asetukset ovat oikeat, ne ilahuttavat sydämen. Herran käskyt ovat selkeät, ne valaisevat silmät.” (Ps. 19:8)

Me iloitsemme totuudessa

”…ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa (KJV: in the truth)” (1. Kor. 13:6).

Me iloitsemme, kun toiset vaeltavat totuudessa

”Minua on suuresti ilahuttanut, että olen lastesi joukossa havainnut olevan niitä, jotka totuudessa vaeltavat sen käskyn mukaan, jonka me olemme saaneet Isältä” (2. Joh. 1:4).

Me iloitsemme jopa kärsiessämme murhetta

”Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa” (1. Piet. 1-6).

Me iloitsemme jopa surussa

”…murheellisina (KJV: sorrowful), mutta aina iloisina, köyhinä, mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä, mitään omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken” (2. Kor. 6:10).

Me iloitsemme ollessamme osallisia Kristuksen kärsimyksistä

”Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa, vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita. Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te olette autuaat, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki lepää teidän päällänne.” (1. Piet. 4:12-14)

Me iloitsemme, vaikka emme näe Häntä

”…että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä. Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla.” (1. Piet. 1:7-8)

Me iloitsemme Jumalan armosta

”Minä iloitsen ja riemuitsen sinun armostasi, kun sinä katsoit minun kurjuuttani, tunsit minun sieluni ahdistukset” Ps. 31:7).

Me iloitsemme vavistuksella

”Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella” (Ps. 2:11).

Me iloitsemme, mutta kavahdamme pahoja työntekijöitä

”Sitten vielä, veljeni, iloitkaa Herrassa! Samoista asioista teille kirjoittaminen ei minua kyllästytä, ja teille se on turvaksi. Kavahtakaa noita koiria, kavahtakaa noita pahoja työntekijöitä, kavahtakaa noita pilalleleikattuja.” (Fil. 3:1-2)

Me iloitsemme, koska Jumala on apumme

”Sillä sinä olet minun apuni ja sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen” (Ps. 63:7).

Me iloitsemme, koska luotamme Herraan ja Hän suojelee meitä

”Ja iloitkoot kaikki, jotka sinuun turvaavat ja riemuitkoot iankaikkisesti. Suojele heitä, että sinussa iloitsisivat ne, jotka rakastavat sinun nimeäsi.” (Ps. 5:11)

”Herra on minun voimani ja kilpeni; häneen minun sydämeni turvasi ja minä sain avun. Siitä minun sydämeni riemuitsee ja veisuullani minä häntä ylistän.” (Ps. 28:7)

Me iloitsemme Herrassa aina

”Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa!” (Fil. 4:4).

Me iloitsemme, mutta emme unhota pimeitä päiviä

”Niin, jos ihminen elää vuosia paljonkin, iloitkoon hän niistä kaikista, mutta muistakoon pimeitä päiviä, sillä niitä tulee paljon. Kaikki, mikä tulee, on turhuutta.” (Saarn. 11:8)

Me iloitsemme, kun meitä vihataan ja herjataan

”Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan – Ihmisen Pojan tähden. Iloitkaa sinä päivänä, riemuun ratketkaa; sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; sillä näin tekivät heidän isänsä profeetoille.” (Luuk. 6:22-23)

Me iloitsemme, kun meitä vainotaan

”Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.” (Matt. 5:10-12)

Me iloitsemme, vaikka on vähän iloittavaa

”Sillä ei viikunapuu kukoista, eikä viiniköynnöksissä ole rypäleitä; öljypuun sato pettää, eivätkä pellot tuota syötävää. Lampaat ovat kadonneet tarhasta, eikä ole karjaa vajoissa. Mutta minä riemuitsen Herrassa, iloitsen autuuteni Jumalassa. Herra, Herra on minun voimani. Hän tekee minun jalkani nopsiksi niinkuin peurat ja antaa minun käydä kukkuloillani.” (Hab. 3:17-19)

Me iloitsemme Jumalan edessä

”Mutta vanhurskaat iloitsevat ja riemuitsevat Jumalan kasvojen edessä (KJV: before God), he ihastuvat ilosta” (Ps. 68:3).

Me iloitsemme, kun hurskaat hallitsevat

”Hurskaitten enentyessä (KJV: when the righteous are in authority) kansa iloitsee, mutta jumalattoman hallitessa kansa huokaa” (Snl. 29:2).

Me iloitsemme ja kohotamme riemuhuudon

”Kohottakaa riemuhuuto Herralle, kaikki maa, iloitkaa ja riemuitkaa ja veisatkaa kiitosta” (Ps. 98:4).

Me iloitsemme toivossa

”Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme ja meidän kerskauksemme on (KJV: we rejoice) Jumalan kirkkauden toivo” (Room. 5:1-2).

”Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät” (Room. 12:12).

Me iloitsemme, kun meitä virvoitetaan

”Etkö virvoita meitä eloon jälleen, että sinun kansasi iloitsisi sinussa?” (Ps. 85:6)

Me iloitsemme Herrassa ja huudamme ilosta

”Iloitkaa Herrassa ja riemuitkaa, te vanhurskaat ja veisatkaa ilovirsiä (KJV: shout for joy), kaikki te oikeamieliset” (Ps. 32:11).

Me iloitsemme iloitsevien kanssa ja itkemme itkevien kanssa

”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa” (Room. 12:15).

Me iloitsemme, kun olemme kylväneet kyynelin

”He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat” (Ps. 126:6).

Me iloitsemme, koska Jeesus meni Isän tykö

”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö. Te kuulitte minun sanovan teille: ’Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.’ Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.” (Joh. 14:27-28)

Me iloitsemme ja kärsimme Kristuksen ruumiin kanssa

”Ja jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa” (1. Kor. 12:26).

Me iloitsemme, kun Kristusta julistetaan

”Vaan mitäpä tuosta, kunhan Kristusta vain tavalla tai toisella julistetaan, joko näön vuoksi tai totuudessa! Ja siitä minä iloitsen ja olen vastakin iloitseva.” (Fil. 1:18)

Me iloitsemme kaikesta hyvästä, mitä Herra meille antaa

”…ja iloitse kaikesta hyvästä, minkä Herra, sinun Jumalasi, on antanut sinulle ja sinun perheellesi, sinä ja leeviläinen ja muukalainen, joka asuu sinun keskuudessasi” (5. Moos. 26:11).

Me iloitsemme ja kiitämme Hänen pyhyydestään

”Iloitkaa Herrassa, te vanhurskaat; kiittäkää hänen pyhää nimeänsä (KJV: give thanks at the remembrance of his holiness)” (Ps. 97:12).

Me kerromme Hänen töitään riemuiten

”Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.” (Ps. 107:21-22)

Me iloitsemme siitä, että nimemme ovat kirjoitettuina taivaissa

”Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa” (Luuk. 10:20).

Me iloitsemme Kristuksen päivänä

”Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä, että olisitte moitteettomat ja puhtaat, olisitte tahrattomat Jumalan lapset kieron ja nurjan sukukunnan keskellä, joiden joukossa te loistatte niinkuin tähdet maailmassa, tarjolla pitäessänne elämän sanaa, ollen minulle kerskaukseksi Kristuksen päivänä (KJV: that I may rejoice in the day of Christ) siitä, etten ole turhaan juossut enkä turhaan vaivaa nähnyt” (Fil. 2:14-16).

Me iloitsemme uusissa taivaissa, uudessa maassa ja uudessa Jerusalemissa

”Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu; vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan. Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä.” (Jes. 65:17-19)

Me iloitsemme loppuun asti

”…mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen (KJV: the confidence and the rejoicing of the hope)” (Hepr. 3:6).

Me iloitsemme aina

”Olkaa aina iloiset” (1. Tess. 5:16).

Varo väärää iloitsemista

Vaikka Raamattu kehottaa meitä iloitsemaan Herrassa aina ja iankaikkisesti, meidän ei tule iloita asioista, jotka eivät ole Jumalasta. Tämän päivän seurakunnissa on runsaasti vääriä opettajia, vääriä opetuksia ja vääriä kristuksia. Jumalinen iloitseminen perustuu aitoon suhteeseen todelliseen Herraamme ja Vapahtajaamme Jeesukseen Kristukseen. Aito iloitseminen on sisällämme olevan Pyhän Hengen ulkoinen ilmaus. Me iloitsemme siitä, että Herran ilo on voimamme (Neh. 8:10). Jumalinen iloitseminen tapahtuu vaikka millaisissa olosuhteissa. Se sanoo kaikesta huolimatta, että Herra on kanssamme ja ”it is well with my soul” (tunnetun virren sanoja, ”sieluni asiat ovat kunnossa”, suom. huom.) Niiniven kaupunki on kuitenkin klassinen esimerkki jumalattomasta väärästä iloitsemisesta:

”Tämä oli se riemuisa kaupunki, joka asui turvallisena, joka sanoi sydämessään: ’Minä, eikä ketään muuta!’ Kuinka autioksi se on tullut, villieläinten makuusijaksi! Jokainen, joka käy siitä ohitse, viheltää ja huiskuttaa kättä.” (Sef. 2:15)

Raamattu varoittaa, että meillä voi olla intoa asioissa, jotka eivät ole Jumalasta (Gal. 4:17). Kuten Niinivessäkin Israelin jumalaton väärä iloitseminen johti vakaviin seurauksiin:

”Sentähden minun kansani siirretään maastansa äkkiarvaamatta, sen ylhäiset kärsivät nälkää ja sen remuava joukko nääntyy janoon. Sentähden tuonela levittää kitansa ammolleen, avaa suunsa suunnattomaksi; ja sinne menee sen loisto, sen remuava ja pauhaava joukko, kaikki sen ilonpitäjät.” (Jes. 5:13-14)

Jakeessa Ilm. 3:1 Jeesus painottaa, kuinka Sarden seurakunnalla oli hengellisesti ”elävän” maine, vaikka se todellisuudessa oli hengellisesti ”kuollut”.

”Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut.’” (Ilm. 3:1)

Älkäämme antako pettää itseämme. Jeesus varoitti, että maailmanlaajuinen petos – ei maailmanlaajuinen iloitseminen eikä maailmanlaajuinen herätys – olisi tärkein merkki lopunaikana (Matt. 24:3-5). Samalla kun New Age -opettajat julistavat suuren ”globaalin hengellisen heräämisen” ja ”planetaarisen helluntain” tulemista, niin petetyt kristilliset johtajat samalla tavalla julistavat suuren ”globaalin hengellisen heräämisen” ja ”toisen helluntain” tulemista. Raamattu kuitenkin varoittaa globaalista petoksesta, Antikristuksen tulemuksesta ja planetaarisesta holokaustista.

Ei ole mitään näyttöä maailmanlaajuisesta herätyksestä, joka olisi puhkeamaisillaan. Se, mitä Raamattu meille sanoo – jos haluamme uskoa siihen – on, että ”pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa”. Silti kaikesta huolimatta – ja sen kaiken läpi – meidän tulee iloita Herrassamme, joka on armollisesti varoittanut meitä, että nämä tapahtumat varmasti tulevat esiin. Hänen varoituksensa eivät ole tarkoitetut pelottelemaan eivätkä uhkailemaan meitä, vaan valmistamaan edessä olevaan. Meidän tulee jatkaa uskossamme ja niissä asioissa, joista olemme oppineet ja tulleet vakuuttuneiksi. Apostoli Paavali sanoo:

”Mutta sinä olet seurannut minun opetustani, vaellustani, aivoitustani, uskoani, pitkämielisyyttäni, rakkauttani, kärsivällisyyttäni, vainoissa ja kärsimyksissä, samanlaisissa kuin minun osakseni tuli Antiokiassa, Ikonionissa ja Lystrassa. Mimmoisia vainoja olenkaan kärsinyt ja kaikista Herra on minut pelastanut! Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi. Mutta pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa, eksyttäen ja eksyen. Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut.” (2. Tim. 3:10-14)

Aito iloitseminen

Aidosti iloitsevat ihmiset paljastavat vääriä opettajia ennemmin, kuin liittyvät heihin. He moittivat hengellistä petosta ennemmin, kuin osallistuvat siihen. Aidosti iloitsevat ihmiset pelkäävät Jumalaa, pitävät Hänen Sanansa, eivät juokse merkkien ja ihmeiden perässä, eivät osallistu väärään iloitsemiseen eivätkä väärään herätykseen. He ”eivät iloitse vääryydestä, vaan iloitsevat totuudesta”. He juhlivat totuutta, koko totuutta ja ainoastaan totuutta. Aidosti iloitsevat ihmiset pyrkivät iloitsemaan aina ja iankaikkisesti.

”Iloitkoot taivaat ja riemuitkoon maa; ja sanottakoon pakanain seassa: ’Herra on kuningas!’ Pauhatkoon meri ja kaikki, mitä siinä on; ihastukoot kedot ja kaikki, mitä niissä on, riemuitkoot silloin metsän puut Herran edessä, sillä hän tulee tuomitsemaan maata. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.” (1. Aik. 16:31-34)


 

REJOICING THROUGH IT ALL – What Scripture Tells Us, kirj. Warren B. Smith, on uusi Lighthouse Trailsin traktaattikirja. Siinä on 14 sivua ja maksaa 1,95 $/kpl. Paljousalennus on jopa 50 %. Traktaattikirjamme ovat tarkoitetut annettaviksi toisille tai omaan käyttöösi. Jos haluat tilata kirjasia, niin klikkaa tätä.

Read Full Post »

The most important thing
14.8.2015 by Pat Franklin, suom. SK

Britannian media pitää isoa ääntä kahden kuuluisan ihmisen kuolemasta, erään miesnäyttelijän ja naislaulajan / TV-juontajan. Heitä kuvaillaan kaikin puolin niin suurina ihmisinä, mutta minä pohdin, että missä he ovat nyt. Media ei puhu siitä, mutta Jeesus puhui. Hän sanoi, että jos ihminen ei synny uudesti, hän ei pääse taivaan valtakuntaan. (Joh. 3:3)

Olivatko nämä TV-tähdet uudestisyntyneitä? En koskaan kuullut. Miten on sinun laitasi, rakas lukija? Se on elämän tärkein kysymys ja ratkaiseva tekijä kuolemassa. Maallinen maine on merkityksetön, koska elämämme täällä on lyhyt ja sitä seuraa iankaikkisuus.

Jeesus sanoi, että on olemassa lavea tie, joka johtaa tuhoon helvetissä ja kaita tie taivaaseen – uskon kautta Häneen Jumalan poikana, joka kuoli syntiemme tähden ja nousi kuolleista.

Taivaaseen ei ole muuta tietä, kuin tuo kaita tie uskossa Jeesukseen Kristukseen. Mitkään hyvät teot eivät vie sinua sinne. Se ei riipu siitä, kuinka paljon rahaa keräsit hyväntekeväisyyteen, tai siitä, kuinka moni ajatteli, että olet ihana. Sinä olet joko lavealla tai kaidalla tiellä ja päädyt joko taivaaseen tai helvettiin. Niin karusti ovat asiat.

Kuinka se voi olla näin? Se on Raamatussa ilmoitettu Jumalan suunnitelma. Jumala toimii suunnitelman ja aikataulun mukaan ja myös jokaisella meistä on aikataulu – tietty määrä päiviä, jotka Jumala on määrännyt itse kullekin. Voimme päättää hyväksyä Jeesuksen Vapahtajanamme ja saada syntimme anteeksi, tai voimme hyljätä Hänet ja kulkea omaa tietämme. Kuinka sinä äänestät? Jeesustako? Hän sanoi, että jos et ole Hänen kanssaan, niin olet Häntä vastaan (Matt. 12:30).

Minä äänestin Jeesusta vuonna 1981 luettuani läpi kaksi ensimmäistä evankeliumia ja osittain kolmannen. Tajusin sen kaiken olevan totta ja etten ollut lainkaan kaidalla polulla, vaan lavealla helvettiin johtavalla tiellä. Polvistuin yksin kotona ja kerroin Jeesukselle, että tiesin Hänen kirjansa, Raamatun, olevan totta ja että olen syntinen. Kerjäsin Häntä antamaan anteeksi syntini ja mainitsin jokaisen mieleeni tulevan. Sanoin Hänelle, että Hän saisi kaiken, mitä minulla on (Hänhän omistaa kaiken joka tapauksessa; Hän teki koko maailman!) ja pyysin Häntä tekemään minut yhdeksi omistaan.

Tuo rukous oli elämäni käännepiste, totaalinen muutos, täydellinen U-käännös. Jeesus sanoi, ettei koskaan käännyttäisi ketään pois, joten minä tiedän kuuluvani Hänelle ja myös sinä, rakas ystävä, voit kuulua Hänelle. Hän on luvannut antaa ikuisen elämän kaikille, jotka asettavat luottamuksensa Häneen.

Myös sinä voit syntyä uudesti. Sinä voit TIETÄÄ, että kuulut Jeesukselle ja olet oleva Hänen kanssansa ikuisesti. Hanki Raamattu; lue evankeliumit; tee parannus synneistäsi; pyydä, kerjää Jeesusta antamaan sinulle anteeksi ja tekemään sinut yhdeksi omistaan.

Tai sitten vain jatkat elämääsi väittäen olevasi hyvä ihminen, mutta et koskaan hyväksy Jeesusta Vapahtajaksesi. Jatka vain tuota laveaa tietä kaikkien toisten kanssa, jotka luulevat olevansa tarpeeksi hyviä ilman Jeesusta ja jotka ovat iloisella matkallaan helvettiin. Iloisena kuolinhetkeen saakka. Jeesus kertoi millainen helvetti on tarinassa rikkaasta miehestä, joka kuoli ja meni helvettiin ja oli siellä kerjäten vesipisaraa kielelleen (Luuk. 16). Helvetti on käsittämättömän tuskan ja kauhun paikka.

Hyvä uutinen on, että Jumala laati pelastussuunnitelman – uskon kautta Hänen Poikaansa Jeesukseen. Tarjous on pöydällä. On murhenäytelmä, että niin harvat hyväksyvät tuon suuren tarjouksen.

Kuinka sinä äänestät, rakas ystävä? Pidätkö Jeesuksesta, vai et? Hyväksytkö, vai hylkäätkö Jeesuksen?

Kuinka toivonkaan, että joku siellä ulkona saa nenänsä kiinni Raamattuun, tajuaa sen olevan kokonaan totta, polvistuu ja uskoo ja luottaa, että Jeesus antaa anteeksi kaikki synnit ja antaa ikuisen elämän.

Jeesus sanoi Johanneksen evankeliumissa: ”Joka uskoo minuun, sillä on iankaikkinen elämä” (Joh. 6:47). Se on se kaikkein tärkein asia.

Read Full Post »

Older Posts »