Abandoned: in the Twinkling of An Eye
By Alice Johnson Childs, 27.7.2017, suom. SK
Katson enää harvoin TV:tä. Kaikki, mitä siinä kapineessa, joka on todella amerikkalainen ”idoli”, tarjotaan, on joko hyödytöntä ja aivoja turruttavan tympeää, tai muutoin täyttä roskaa ja mielensaastetta. Joten ulkopuolella satunnaisen HGTV House Hunters -maratonin (joka edelleen ylistää narsismia ja ahneutta) tai satunnaisen salapoliisitarinan ID-kanavalla TV on käynyt sietämättömäksi. Kuitenkin tutkin jonkin verran YouTubea, vielä toista älyä imevän autiomaan absoluuttista mustaa aukkoa, johon sinne tänne on siroteltu hyvin harvoja totuuden kätkettyjä jalokiviä.
Yksi asia, johon törmäsin YouTubea selatessani, oli YouTube-”kanava” (olen sen jälkeen huomannut, että siellä on niitä paljon), jonka koko tarkoitus on tutkia ja dokumentoida hylättyjä taloja, rakennuksia, sairaaloita, kouluja – ja vaikka mitä. Itseasiassa siellä on kokonainen globaali ”yhteisö,” joka tekee sitä ja he käyttävät itsestään nimitystä “urban explorers” (kaupunkitutkijat). Kuka tiesi, että sellainen kiinnostus oli olemassa ja melkein jokaisessa maailman maassa, paitsi tuskin sellaisissa paikoissa kuin Lähi-itä ja Pohjois-Korea – ilmeisistä syistä? (Suomessakin: https://www.youtube.com/user/FlinckJanne1981)
Mutta lyhyesti, jouduin koukkuun katsellessani joitakin hylättyjä koteja, joita muutamat näistä YouTuben ”kaupunkitutkijoista” tutkivat. Se kiehtoi minua kolmella tasolla ja mitä enemmän katselin, sitä enemmän aloin nähdä välähdyksen siitä, millaista voisi olla sen jälkeen, kun seurakunta on viety kotiin tuossa ”silmänräpäyksessä”, jota me kaikki niin kaipaamme. Katsotaanpa.
Kun vaeltelin YouTubessa seuraten tämän nimenomaisen ”tutkijan” kameraa hänen dokumentoidessaan useita näistä hylätyistä kodeista, niin erityisesti kolme asiaa kolahtivat minuun:
- Mitä tärkeiksi luulemiaan tavaroita nämä entiset asukkaat olivat koonneet.
- Jäljelle jääneiden tavaroiden pelkkä määrä, joiden näiden entisten omistajien on joskus täytynyt luulla olleen tärkeitä, mutta jotka ilmeisesti jätettiin jäljelle jostakin syystä.
- Se, että kaikki heidän ”tavaransa”, mukaan lukien kotinsa, on nyt kaikkien saatavilla. Kaikki tässä langenneessa maailmassa, mukaan lukien heidän kerran niin arvostetut ”tavaransa”, on rappeutumisen ja hajoamisen tilassa – kaikki.
Nämä havainnot kolahtivat minuun uudelleen joka kerran, kun katselin näitä surullisia ja surkeita episodeja, jotka todistavat ihmisen elämän rauniota.
Nämä videot tekivät täysin selväksi Raamatun totuuden, joka sanoo, että Herran ulkopuolella ”kaikki on turhuutta” ja että kaikille meille, jotka olemme pahoja ja syyllisiä syntisiä – kaikille, jotka eivät välitä niin suuresta pelastuksesta, vaan yrittävät pitää kiinni tämän maailman asioista, jotka kuihtuvat ja kuolevat kuin ruoho, se on ikuisesti typerää, todella petollista ja lopulta ikuisesti tuhoon tuomittua.
Ensimmäinen asia, joka kolahti minuun katsellessani joitakin näistä episodeista, oli niiden asioiden arvo, joilla näiden talojen entiset haltijat luulivat olevan arvoa. Katselin videoita taloista ja tavaroista, jotka olivat ilmeisesti kuuluneet ihmisille ja joilla oli hyvin vähän todellista arvoa ja jotkut ”tavaroista” oli jätetty paikkoihin, jotka olivat ilmeisesti kerran todellisia kartanoita täynnä kalliita esineitä. Ja tiedätkö, mikä kolahti minuun välittömästi? Olivatpa ne halpoja saiturin pörssin leluja, selvästi halpoja huonekaluja, tai olivatpa ne tuhansien ja taas tuhansien arvosta antiikkiesineitä, pianoja ja liinavaatteita, niin KAIKKI näihin paikkoihin jätetty tavara oli ajan mittaan ARVOTONTA. KAIKKI.
Mikä sitten olikaan syy, että näiden ihmisten ”tavarat” jäivät jäljelle – niin se KAIKKI oli heille arvotonta, kun he lähtivät ja arvotonta niille, jotka löysivät sen myöhemmin – vahingoittuneena, homeisena ja hajoavana. Jotkut ihmiset vain hylkäsivät kaiken jostain syystä, mutta useimmat entisistä omistajista olivat kuolleet. Silti KAIKKI jätetty tavara oli ARVOTONTA heille, kun kukin lähti kodistaan viimeisen kerran.
Toiseksi minulle valkeni, että jossakin vaiheessa jokaisen ihmisen oli täytynyt tajuta, että kaikki nuo heidän kokoamansa tärkeät ”asiat” eivät todellisuudessa antaneet mitään todellista lisäarvoa – mitään kestävää arvoa, jonka he voisivat viedä mukanaan haudan tuolle puolelle. Mietin, että missä vaiheessa ne, jotka makasivat kuolinvuoteella lähestyen kuolemaa, tajusivat, että nuo antiikkituolit tai kristallikyntteliköt tai tuo suurenmoinen piano tai kaappi täynnä kalliita vaatteita eivät seuraisikaan heitä ikuisuuteen. Kuinka moni näistä ihmisistä pysähtyi koskaan ajattelemaan sitä, missä hänen kuolematon sielunsa olisi hänen vedettyään viimeisen henkäyksensä? Kuinka moni heistä oli valmis kuolemaan?
Noiden paikkojen katseleminen tekee sydämeni kipeäksi ja karmii selkäpiitäni tietäessäni, että kaikella todennäköisyydellä monet heistä menivät ikuisuuteen kadotettuina ilman pelastusta. Oli vakavaa ymmärtää ja tietää, että katselin ehkä sekä parasta että pahinta, mitä tällä maailmalla oli tarjota heille ja että nyt he ovat ikuisuudessa joko taivaassa pelastettuina tai helvetissä kadotettuina.
Viimeiseksi asia, joka ahdisti minua katsellessani näitä videoita, oli se, että nämä kodit, joko vaatimattomia tai suurellisia, olivat nyt tasa-arvoisella pelikentällä – ne KAIKKI olivat mätänemässä ja vajoamassa rappioon – jonka synnin palkka toi maailmaan KAIKELLE. KAIKKI näissä paikoissa mätänee; kaikki ne on jätetty alttiiksi tekijöiden raivolle, hyönteisten ja tuholaisten hävitykselle ja vandaalien hillittömälle hävittämiselle, joille näyttää olevan nautinto luoda vieläkin enemmän tuhoa. Se oli uskomattoman murheellista ja vakavaa.
Kuitenkin samaan aikaan tunsin Herran painottavan minulle, että eräänä päivänä HYVIN PIAN oma kotini on jäävä juuri tällaiseksi. Jonakin tulevana kuitenkin välittömän läheisenä hetkenä ”ajan rahdussa, silmänräpäyksessä” KAIKKI me, jotka kuulumme Yljälle, jätämme maiset kotimme yhtä varmasti, kuin kuolevaiset ruumiimme muuttuvat turmeltuvista turmeltumattomiksi – kuolevista kuolemattomiksi. Tuolla autuaalla hetkellä omat talomme jäävät jäljelle kenties jonkun uuden ”kaupunkitutkijan” löydettäväksi ja märehdittäväksi, että mitä onkaan tapahtunut – meille!
Tiedän, että monet meistä ovat jo valmistaneet “left behind” -kirjeitä, laatikoita tai salkkuja opetusmateriaaleista, Raamatuista ja yksityiskohtaisista selityksistä koskien sitä, mitä pian tapahtuu ja muutamat ovat jopa varastoineet ruokaa, vaatteita ym. materiaalia juuri tätä tilannetta varten. Minulle tämä on hyvä asia. Meillä ei ole mitään käsitystä siitä, kuinka kauan jäljelle jääneillä on vapaus liikkua esteittä, emmekä voi tietää kenet Jumala johdattaa hyljättyihin koteihimme löytämään Raamattuja, tervettä raamatullista opetusta ja totuudenmukaisen selityksen tapahtuneelle – tarkoituksen ja vastauksen suurelle katoamiselle.
Kuten sanoin, nämä videot koskettivat minua. Ne eivät ainoastaan muistuttaneet minua siitä, minkä luulemme olevan tärkeää, vaan kaikkien ajallisten asioiden, joissa me riipumme, katoavasta luonteesta, mutta mikä tärkeintä siitä, että pian me jätämme tämän kaiken taaksemme ollaksemme Isämme kanssa HÄNEN talossaan niiden asuinpaikkojen keskuudessa, jotka HÄN on valmistanut meille ja että jopa lähdettyämme tästä maailmasta omat hyljätyt kotimme voivat olla totuuden aarrearkku jäljelle jääneiden Raamattujemme, opetusmonisteiden, kirjojen ja jäljelle jääneille kaupunkitutkijoille, keitä he sitten ovatkaan, osoitettujen kirjeiden muodossa.
Välitänkö siitä, että jonakin päivänä joku tutkii omaa taloani? Vain siinä mielessä, että toivon sen olevan melko siisti (kuten jokainen nainen ymmärtää), mutta välitänkö? En, olen enemmän kuin innokas jättämään tämän likaviemärin – menemään KOTIIN.
Ja tietäen, että Jumala on laskenut monien sydämelle tehdä samanlaisia valmisteluja jäljelle jääviä varten, olen innokas ja valmis lähtemään! Rukoilen, että suuria joukkoja pelastuu lähdettyämme. Rukoilen, että Herra käyttää valmistelujamme evankeliumin leviämiseksi laajalti kaikille jäljelle jääneille ”kaupunkitutkijoille”, jotka ehkä tulevat etsimään aarretta tai seikkailua, mutta löytävätkin iankaikkisen pelastuksen.