TOINEN LUKU – kristinoppi lyhyesti esitettynä vuodelta 1948
Ensimmäinen luku | Kolmas luku
9 KAIKKIVALTIAS JUMALA.
Jumala on Henki.
Jumala on kaikkivaltias pyhä Herra, joka asuu taivaan kirkkaudessa, mutta rakkaudessaan on samalla lähellä meitä.
Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa. Joh. 4:24.
Minä olen Jumala, Kaikkivaltias; vaella minun edessäni ja ole nuhteeton. 1 Moos. 17:1.
Pyhä, pyhä, pyhä Herra Sebaot; kaikki maa on täynnä hänen kunniaansa. Jes. 6:3.
Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä? Ps. 139:7.
Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. 1 Joh.4:8.
10 LUOJA.
Jumala on sanallansa luonut kaiken, mikä on olemassa, sekä näkyväisen että näkymättömän maailman. Näkymättömään maailmaan kuuluvat enkelit.
Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä. Hebr. 11:3.
Me olemme savi, ja sinä olet meidän valajamme, kaikki me olemme sinun kättesi tekoa. Jes. 64: 8.
Hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen. Kol. 1:16.
11 TAIVAALLINEN ISÄ.
Jumalaa sanomme Isäksi sen tähden, että hän on kaiken luonut ja ylläpitää sen, mutta erittäin siksi, että hän Jeesuksessa Kristuksessa ottaa meidät lapsikseen.
Minä notkistan polveni Isän edessä, josta kaikki, niillä isä on, taivaissa ja maan päällä, saa nimensä. Ef. 3:14–15.
Lutherin selitys ensimmäiseen uskonkappaleeseen.
12 JUMALA YLLÄPITÄÄ KAIKKI.
Kaikki luodut saavat Jumalalta tarpeensa. Hänen kätensä kannattaa kaikkea, mikä on olemassa. Näin hän ylläpitää maailman.
Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Matt. 6:26.
Kaikkien silmät vartioitsevat sinua, ja sinä annat heille heidän ruokansa ajallaan. Sinä avaat kätesi ja ravitset suosiollasi kaikki, jotka elävät. Ps. 145:15–16.
Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonut? Hän, joka johdattaa esiin niitten joukot täysilukuisina, joka nimeltä kutsuu ne kaikki; suuri on hänen voimansa ja valtainen hänen väkensä: ei yksikään jää häneltä pois. Jes. 40:26.
13 JUMALA JOHTAA KAIKKI.
Jumala johtaa vanhurskaudessaan ja rakkaudessaan maailman ja kansojen kohtaloita samoin kuin yksityisten ihmisten vaiheita.
Maailmassa on paljon kärsimystä ja tuskaa. Jumalan tiet ovat tutkimattomat. Usein kärsimys on synnin seurausta, mutta silloinkaan se ei voi tehdä tyhjäksi Jumalan johdatusta.
Herra on hyvä paimen: Ps. 29
Herra on vanhurskas kaikissa teissään ja armollinen kaikissa teoissaan. Ps. 145:17.
Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Jer. 31:9
14 IHMINEN
Jumala loi ihmisen maan tomusta ja antoi hänelle kuolemattoman hengen.
Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. 1 Moos. 2:7.
Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä. Saarn. 3:11.
15 IHMINEN, JUMALAN KUVA.
Ihminen on ainoa olento maailmassa, joka voi kuulla Jumalan äänen, turvautua häneen, rakastaa ja palvella häntä. Tämä johtuu siitä, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.
Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi. 1 Moos. 1:27.
16 OMATUNTO
Omassatunnossamme puhuu Jumalan ääni. Omatunto valvoo mielialaamme ja vaatii meitä tekemään, minkä tiedämme oikeaksi, mutta kieltää meitä tekemästä, minkä tiedämme vääräksi. Kristitylle Jumala on sanassaan ilmoittanut, mikä on oikeaa ja mikä väärää.
Omantunnon toiminta osoittaa meille, että joka hetki olemme Jumalan kasvojen edessä.
Sentähden minä myös ahkeroitsen, että minulla aina olisi loukkaamaton omatunto Jumalan ja ihmisten edessä. Ap.t. 24:16.
On väärin ja turmiollista toimia omaatuntoaan vastaan. Martti Luther Wormsin valtiopäivillä.
17 IHMINEN JA LUONTO.
Jumala teki kaiken hyväksi ja määräsi kaikki luodut palvelemaan hänen tarkoituksiaan. Ihmiselle hän antoi tehtäväksi viljellä ja varjella luomakuntaa.
Sinä teit hänestä lähes jumal’olennon, sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella; panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle. Ps. 8: 6–7.
Virsikirja 417:6.
18 JUMALAN PYHÄ TAHTO.
Jumala, joka on meidät luonut, on käskenyt meitä elämässämme noudattamaan hänen tahtoaan. Pyhän tahtonsa Jumala on ilmoittanut meille laissa:
Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia.
Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.
Muista pyhittää lepopäivä.
Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
ÄIä tapa.
Älä tee huorin.
Älä varasta.
Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.
Älä himoitse lähimmäisesi huonetta.
Älä himoitse lähimmäisesi aviopuolisoa, palvelijoita, karjaa äläkä mitään, mikä on hänen omaansa.
Vähän Katekismuksen ensimmäinen pääkappale.
19 LAIN VAATIMUS.
Jumalan laki vaatii meiltä totuutta, vanhurskautta ja puhtautta ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Ennen kaikkea laki käskee meitä rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistämme niinkuin itseämme.
Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä? Miika 6:8.
”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.” Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on: ”Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat. Matt. 22:37–40.
20 JUMALAN LAKI ON ELÄMÄN OMA LAKI.
Jumalan laki tahtoo suojella Jumalan luomaa elämää ja kaikkea, mikä siinä on pyhää ja kallista. Jos ihminen rikkoo Jumalan lakia, hän tuottaa vahingon elämälleen. Jos hän noudattaa tätä lakia, hän saa siitä siunauksen.
Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat, vaan rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt! Ps. 1:1–2.
Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme,
polvillemme langetkaamme
Herran, meidän Luojamme, eteen.
Sillä hän on meidän Jumalamme,
ja me olemme kansa, jota hän paimentaa,
lauma, jota hänen kätensä kaitsee.
Ps. 95:6–7.
Ajankohtaista uskosta 
Vastaa