Hurskaan Lootin paradoksi

The Paradox of a Righteous Lot
By Pete Garcia 2.4.2018, suom. SK

Useimmat meistä, jotka elämme täällä Amerikassa, olemme taipuvaisia näkemään maailman läntisen maailmankuvan mukaisesti. Tämä maailmankuva toimii hienosti jokapäiväisessä elämässä, mutta voi aiheuttaa keskiverto länsimaiselle uskovalle järkytyksen, kun hän yrittää saada järkeä tiettyihin Raamatun kohtiin. Koko Raamattu on Jumalan innoittama Pyhän Hengen kautta (2. Tim. 3:16), mutta se, mitä joskus emme ota huomioon, on, että miehet, jotka fyysisesti kirjoittivat Raamattua, olivat kaikki itämaisesta maailmasta.

Vanha Testamentti kirjoitettiin melkein kokonaan hepreaksi ja vain pieni osa arameaksi. Uusi Testamentti kirjoitettiin melkein kokonaan koinoniakreikaksi (tuon ajan yleinen arkikieli). Mutta juutalaiset miehet, jotka ajattelivat heprealaisen ajattelutavan mukaan, kirjoittivat sekä Vanhan että Uuden Testamentin. Joten kun me modernit länsimaalaiset menemme tiettyihin Raamatun kohtiin, jotka näyttävät olevan paradoksaalisia toistensa suhteen, me useinkin hämmennymme näennäisistä ristiriitaisuuksista.

Kuitenkin heprealaiselle mielelle vastakkaiset ideat saattoivat yhtä aikaa olla yhtä hyväksyttyjä. Syklejä muodostavat mallit olivat avain ymmärtää sanoman kokonaisuuden täyteys. Heprealainen kulttuuri (kuten muut itämaiset kulttuurit) käytti jotakin sellaista, jota on sanottu ”blokkilogiikaksi” ja kirjassaan ”Our Father Abraham—Jewish Roots of the Christian Faith” (Isämme Aabraham – kristillisen uskon juutalaiset juuret) Marvin Wilson esittää joitakin mielenkiintoisia näkökohtia näistä kahdesta:

Se, että käytetään jotakin blokkilogiikaksi nimettyä, on heprealaisen ajattelun toinen tärkeä muoto. Kreikkalainen logiikka, jolla on ollut laaja vaikutus läntiseen maailmaan, oli erilainen. Kreikkalaiset käyttivät usein tiukkasisältöistä askellogiikkaa, jonka avulla saattoi perustella lähtökohdista johtopäätökseen kukin askel linkitettynä tiukasti seuraavaan johdonmukaisesti, rationaalisesti, loogisesti. Johtopäätös oli kuitenkin tavallisesti rajoittunut yhteen näkökulmaan – inhimillisen olennon käsitykseen todellisuudesta.

Lisäksi…

Heprealainen tiesi, ettei hän tiennyt kaikkia vastauksia. Hänen paikkansa oli ”auringon alla” (Saarn. 8:17), joten hänen sanansa olivat harvat (Saarn. 5:2). Hän ei suostunut liikaa systematisoimaan eikä pakkoharmonisoimaan Jumalan totuuden arvoituksia eikä maailmankaikkeuden probleemeja. Hän ymmärsi, että kukaan ei voi suoristaa sitä, minkä Jumala oli tehnyt vääräksi (Saarn. 7:13). Kaikkien asioiden ei näin ollen tarvinnut olla täysin rationaalisia. Heprealainen mieli oli valmis hyväksymään paradoksin kummallakin puolella opetettuja totuuksia; se tunnisti, että salaisuus ja näennäiset ristiriidat ovat usein merkkejä jumalallisuudesta. Lyhyesti, heprealaiset olivat viisaasti oppineet luottamaan asioissa, joita he eivät voineet täysin ymmärtää.

Maallikon sanoin, ne, joihin länsimainen ajattelu, eli kreikkalaisroomalainen maailmankuva, vaikutti, ymmärsivät asioita suoraviivaisella, loogisella tavalla. Yritämme soveltaa logiikkaa ongelmaan löytääksemme siihen loogisimman ratkaisun. Tämäntyyppisen älyllisen menetelmän soveltaminen Raamatun profetiaan voi usein turhauttaa tarkoituksen, mikä sitten aiheuttaa sekaannusta. Marvin Wilson esittää joitakin erinomaisia esimerkkejä, joissa ”blokkilogiikkaa” käytetään Raamatussa:

Exodus (2. Moos.) sanoo, että Faarao paadutti sydämensä, mutta se sanoo myös, että Jumala sen paadutti (2. Moos. 8:15; vrt. 7:3). Profeetat opettavat, että Jumala on sekä vihainen että armollinen (Jes. 45:7; Hab. 3:2). Uusi Testamentti puhuu Jeesuksesta ”Jumalan Karitsana” ja ”Juudan Leijonana” (Joh. 1:29. 36; Ilm. 5:5). Helvettiä kuvaillaan sekä ”mustimpana pimeytenä” että ”tulisena järvenä” (Juuda 13; Ilm. 19:20). Puhuessaan pelastuksesta Jeesus sanoi: “Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos”; silti kukaan ei voi tulla “ellei Isä häntä vedä” (Joh. 6:37, 44). Löytääkseen elämän, se täytyy kadottaa (Matt. 10:39). Kun olet heikko, silloin olet vahva (2. Kor. 12:10). Tie ylös (korotus) on tie alas (nöyryys) (Lk. 4:11) Jaakobia minä rakastin ja Eesauta vihasin (Room. 9:13; Mal. 1:3).

Blokkilogiikka on ajattelutapa, että voi hyväksyä kaksi vastakkaista käsitystä yhtä tosina – kaikki riippuu siitä, kenen käsityksen kautta katsoo.

Vanhan Testamentin Loot

Kautta koko hänestä kertovan selostuksen alkaen Genesiksen (1. Moos.) luvusta 11 aina lukuun 19 Loot eli aina vanhemman serkkunsa Abramin (Aabraham) varjossa. Heidän saavuttuaan Kanaaniin Abram antoi hänen valita maan ja heidän tiensä erosivat. Vähän myöhemmin muutamat pahat kuninkaat kaappasivat Lootin ja Abramin oli tultava pelastamaan. Sitten Herra ja kaksi enkeliä vierailevat Aabrahamin luona ja antavat ennakkotiedon, että aikovat käydä Sodomassa ja Gomorrassa ja sitten tuhota sen. Tietäen Lootin asuvan siellä Aabraham esitti keskeisimmän kysymyksen, joka asettaa sävyn muille Kirjoituksille: ”Ja Aabraham lähestyi häntä ja sanoi: ‘Aiotko siis hukuttaa vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa?’” (1. Moos. 18:23)

Kaksi enkeliä lähetettiin Sodomaan ja Gomorraan ja siellä Loot kohtasi heidät portissa. Hän suostutteli heidät taloonsa, koska tiesi millainen oli se pahuus, joka kohtaisi näitä kävijöitä, jos he jäisivät ulos yöksi. Tämä ei kuitenkaan estänyt kaupungin miehiä piirittämästä Lootin taloa ja yrittämästä murtaa ovea saadakseen heidät. Loot tekee, mitä jokainen ”punaverinen isä” tekisi – ja tarjoaa kahta tytärtään korvauksena näiden vieraiden turvallisuudesta. Raivostunut joukko yrittää käydä Lootin ja vieraiden kimppuun.

Mutta he vastasivat: “Mene tiehesi!” Ja he sanoivat: “Tuo yksi on tullut tänne asumaan muukalaisena, ja yhtäkaikki hän alati pyrkii hallitsemaan. Nytpä me pitelemmekin sinua pahemmin kuin heitä.” Ja he tunkeutuivat väkivaltaisesti miehen, Lootin, kimppuun ja kävivät murtamaan ovea. Silloin miehet ojensivat kätensä, vetivät Lootin luoksensa huoneeseen ja sulkivat oven. Ja he sokaisivat ne miehet, jotka olivat talon ovella, sekä nuoret että vanhat, niin että he turhaan koettivat löytää ovea. (1. Moos. 19:9-11)

Sen jälkeen kaksi vierasta ja Loot (perhe perässään) lähtevät kaupungista varhain aamulla. Lootin vaimo katsoo taaksensa ja muuttuu suolapatsaaksi. Loot päätyy vuorille kahden tyttärensä kanssa ja nämä juottavat hänet juovuksiin ja viettelevät, jotta voisivat tulla raskaiksi. Näyttää, kuin Loot aina saisi itsensä jonkinlaiseen hankalaan tilanteeseen.

Uuden Testamentin Loot

Uusi Testamentti viittaa Lootiin kahdesti, ensin luvussa Luukas 17, kun Jeesus kertoo, millainen maailma on Hänen palatessaan ja viittaa tuon ajan pahuuteen.

Toinen maininta on apostoli Pietarilta. Lisäksi Pietari antaa kolme erilaista esimerkkiä rangaistuksista, joissa Jumala oli toiminut menneisyydessä torjuakseen pahuutta maailmassa: langenneet enkelit, jotka jättivät ensimmäisen asumuksensa ja parittelivat ihmisten naisten kanssa, Nooan ajan pahat ihmiset ja Sodoman ja Gomorran kaupungit Lootin ajassa.

Kuitenkin hän pelasti hurskaan Lootin, jota rietasten vaellus irstaudessa vaivasi; sillä asuessaan heidän keskuudessansa tuo hurskas mies kiusaantui hurskaassa sielussaan joka päivä heidän pahain tekojensa tähden, joita hänen täytyi nähdä ja kuulla (2. Piet. 2:7-8).

ETTÄ MITÄ?! Jäikö minulta jotakin pois Genesiksen selostuksesta? Kolme kertaa Pyhä Henki panee Pietarin sanomaan tätä miestä hurskaaksi. Mitä me näimme tämän miehen elämässä ja teoissa Vanhassa Testamentissa, joka oikeuttaisi sen, että hänestä nyt puhutaan hurskaana?

Muistatko tämän ”blokkilogiikasta”? Tässä meidän ymmärryksemme ja Jumalan ymmärrys näkevät asiat eri tavalla.

Seurakunta

Kuuntele vain uutisia, tai lue Drudge-raporttia minä päivänä tahansa, niin voit pian nähdä sen kauhean pahuuden, joka kyllästää ajan, jossa elämme. Lootin tilanne oli vain pikkuinen mikrokosmos siitä, mitä tänä päivänä koemme. Sekä uutiset että matkustaminen ovat suuresti lisääntyneet (Dan. 12:4) ja me tiedämme, mitä maailmassa tapahtuu jo sen tapahtuessa. Koska huonot uutiset myyvät paremmin kuin hyvät, niin niitten paljous hukuttaa meidät.

Onpa kyse hirvittävistä rikoksista viattomia vastaan, sodista, taudeista, nälänhädistä ja korruptiosta, niin voit olla varma, että minne katsotkin, niitä ei ole vaikea löytää. Meidät, jotka tarkkailemme ajanmerkkejä, se voi väsyttää ja saada kaipaamaan Herran paluuta. Nytkin meitä painostetaan saastaisella käytöksellä, joka meidän pitäisi hyväksyä normaalina ”sivistyneen maailman” käytöksenä. Näihin kuuluvat: huumeet, homoliitto, abortti, antikristillinen propaganda, eutanasia, luopiot ja väärät uskonnolliset liikkeet, geenitekniikka ja seurakuntaan kohdistettu väkivalta monissa osissa maailmaa.

Onko sielusi vaivattu? Jos ei, niin pääsi on niin sanotusti pensaassa. Muista, että me olemme kolmeosaisia olentoja: ruumis, sielu, henki (1. Tess. 5:23). Vaikka yksi on pelastettu (herätetty henki), niin sieluamme (tietoista) koetellaan, kuin ei koskaan ennen. Pahuuden tulvaportteja avataan ja olemme saamassa vasta esimakua siitä, mitä tullaan päästämään irti ahdistuksen ajassa.

Jo nyt olemme väsyneitä ja kaipaamme kotiin taivaaseen Vapahtajamme luokse. Niille, jotka eivät valvo ja odota Herran pikaista paluuta, kaikki on vain tavanomaista. Ja tuo asenne usein ruokkii turhautumista, jota monet tunnemme kertoessamme evankeliumia tietäen kiireen – apaattisille ja hengellisesti sokeille, jotka eivät tiedä, kuinka lähellä loppua me todella olemme, eivätkä haluakaan tietää.

Malli ja suunnitelma

Strongin sanakirjan mukaan Lootin heprealainen nimi tarkoittaa ”Peite” (Covering) ja koska hänet oli poistettava ennen Sodoman ja Gomorran tuhoa (1. Moos. 19:21-22), niin myös meidät poistetaan ennen Jumalan vihan vuodattamista tämän maailman päälle. Me olemme Kristuksen ruumis maan päällä ja Pyhä Henki asuu meissä. Olemme voittajia, jotka Jumala valitsi, ennen kuin maailman perustuksia olikaan (Ef. 1:4).

[Suunnitelma] Tempauksessa Pyhä Hengen pidättämisen palvelutyö poistetaan ja Jumalan viha vuodatetaan Kristuksen hylkäävän maailman päälle. Aivan kuten peite (Loot) poistettiin Sodomasta, niin Jumalan viha sen jälkeen vuodatettiin tasangon kaupunkien Sodoman ja Gomorran päälle. Jälleen, kun seurakunta on poistettu (yhdessä pidättäjän kanssa, 2. Tess. 2:7), niin viha vuodatetaan, kun Kristus avaa seitsemän sinettituomiota. Tämä varoittamisen ja hurskaitten poistamisen malli toistuu kaikkialla Raamatussa. Jumala ei tuhoa hurskaita pahojen kanssa [malli].

Vaikka emme näe paljon hurskautta Lootin todistuksessa Vanhassa Testamentissa, niin Jumala näki. Itseasiassa useimmat VT:n patriarkat eivät olleet ”hurskaita” omien normiensa mukaan. Aabrahamkaan ei luottanut Jumalan huolenpitoon siirtyessään Egyptiin. Mooses ja Daavid olivat murhaajia. Daavid teki aviorikoksen. Näemme VT:n pyhät Vanhassa Testamentissa kaikkine rupineen. Kuitenkin, kun heidät mainitaan UT:ssa, heidät nähdään hurskaina (Hepr. 11).

Vaikka meillä ei ole paljon kerskaamista itsestämme, niin Jumala näkee meidät hurskaina, ei johtuen omista ponnistuksistamme, vaan pelkästään Hänen Poikansa Golgatan ristillä vuodattaman veren kautta. Meistä siinä ei ehkä aina ole mitään järkeä, mutta Jumalasta kyllä. Ja minä rakastan sitä, kun Jumalan suunnitelma tulee yhteen!

Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi (2. Kor. 5:21).

Originally written on May 29, 2012.