Asiat, jotka jätämme taaksemme

The Things We Leave Behind
By Pete Garcia 9.2.2019, suom. SK

Yksi suurimmista esteistä, joita ihmisillä on tulla kristityksi, on, että he luulevat kaiken hauskan loppuvan siihen, kuten liityttäessä papistoon, jossa heillä ei ole muuta odotettavaa, kuin selibaatti ja loputtomat saarnat. He näkevät vain kieltoja ”älä” eikä mitään siitä vapaudesta, joka löytyy Kristuksessa.

Uskontomme

Kirkot kaikkialla hedelmällisellä tasangolla ovat täynnä ”hurskaita” ihmisiä, joiden kasvojen halkeaisivat kahtia, jos he joskus yrittäisivät hymyillä. Tämä johtuu suurelta osin saarnaajista ja pastoreista, jotka kuumeisesti rakentavat aidan oppiensa ympärille pitämään laumansa sisällä vakuuttamalla seurakunnilleen, että heidän moraaliset perinteensä ovat ainoa tie Jeesuksen tykö, mutta se myös pitää tehokkaasti monet ulkona. Meidät pitäisi tuntea rakkaudesta (1. Joh. 3:11), ei kyvystämme olla uskonnollisia. Uskonto itsessään ja itsestään ei milloinkaan ole pelastanut KETÄÄN.

Rakastettavuutemme ei kuitenkaan vapauta meitä velvollisuudestamme olla erottamiskykyisiä. Jeesus kehotti opetuslapsiaan olemaan älykkäitä kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset, kun menevät ulos susien keskelle (Matt. 10:16). Meillä voi olla erottamiskykyä vasta, kun olemme täytetyt Hengellä ja vietämme aikaa Hänen sanassaan. Nämä kaksi johtuvat henkilökohtaisesta suhteesta Jeesukseen Kristukseen. Suhde ei ole sama asia kuin uskonto. Uskonnot ovat ideologioita täynnä rituaaleja ja tekoja, jotka tuovat ihmisen (omasta mielestään) lähemmäksi jumalaansa yrityksessä tehdä itsensä arvokkaaksi kyseiselle jumalalle. Henkilökohtainen suhde maailmankaikkeuden Luojan kanssa korostaa kyvyttömyyttämme pelastaa itsemme, koska jos ymmärrämme, kuka Jumala on, niin tiedämme, ettemme milloinkaan yllä Hänen vanhurskauden malliinsa. Vain Jeesus voi tehdä meidät otollisiksi Jumalalle, kun hyväksymme Hänen ilmaisen pelastuksen tarjouksensa (Joh. 3:16).

Kokemuksemme

”Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli” (Sananl. 18:24, Biblia 1776).

Menneet kokemukset auttavat muotoilemaan maailmankuvaamme ja toimivat kuin peräsimenä ratkaisuille, joita teemme tulevaisuudessa. Oikein käytettyinä ne voivat olla hyödyllisiä, mutta kukaan ei ole päässyt kovin pitkälle elämässä, jos on juuttunut elämään menneisyydessä. Jollakin on ehkä ollut huono kokemus seurakunnassa, tai ”kristittyjen” kanssa ja sanoutunut irti heistä ja heidän Jeesuksestaan lopullisesti.

Se voi olla äärimmäisen vaikea este voittaa, koska kukaan ei voi suostutella sinua toisiin ajatuksiin kokemustesi suhteen. Ehkä pappi käytti sinua hyväkseen, tai joku seurakunnasta petkutti sinulta kovalla työllä ansaittua rahaa. Voin lohduttaa sinua vain, että kaikki ihmiset ovat viallisia ja valitettavasti kristitytkin ovat ihmisiä.

Ajattele kuitenkin sitä, että Jeesus oli enemmän kuin vain ihminen – Hän oli myös täydellisesti Jumala. Hänen ei ollut pakko tulla maan päälle kuolemaan syntiemme tähden, mutta päätti tehdä sen johtuen äärettömästä rakkaudestaan meihin. Älä pahenna kärsimääsi vahinkoa hylkäämällä se ainoa täydellinen, pyhä, nuhteeton ihminen – johtuen jostakin vahingosta, jonka sinulle on aiheuttanut joku, joka väittää olevansa Hänen edustajansa. Usko ja luota Jumalaan ja anna Hänen lajitella pois paha siemen aidoista uskovista.

Älä tuomitse kristinuskoa ja Kristusta sen perusteella, että joku teki sinulle vääryyttä aikoinaan. Kristus voi olla ystävä veljeäkin uskollisempi. Hän ei milloinkaan petä sinua, eikä hylkää sinua. Jopa kun olet elämäsi syvimmässä laaksossa Hän rakastaa sinua, kun kukaan muu ei sitä tekisi.

Järkemme

”Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti” (1. Kor. 2:14).

Nykyisessä modernissa maailmassa kristityksi tulemista on myös verrattu eräänlaiseen mielisairauteen. Kuin menisi entisajan hullujenhuoneeseen, jossa kyltti oven päällä toteaa pahaenteisesti: ”Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää!” Uudestisyntyneeksi uskovaksi tuleminen on sopeutumista kaiken järjen hylkäämiseen, koska me uskomme Jumalaan, jota kukaan ei voi nähdä, mikä paljolti on totta, vaikka todistusaineisto Raamatun Jumalasta on musertava.

Uskottomalle Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on hullutus, koska se kieltää ihmiskunnan kyvyn vaatia mitään ansiota oman pelastuksemme hyväksi. Tämä tekee kristinuskosta ainutlaatuisen. KAIKKI muut uskonnot julistavat, että sinun täytyy TEHDÄ jotakin hyvittääksesi joku jumala tai kanssaihminen saavuttaaksesi Paratiisin, Taivaan, Nirvanan, Kolobin jne. Kristinuskon pelastus perustuu pelkästään yhteen asiaan, joka erottaa meidät jokaisesta muusta tämän planeetan elämänmuodosta ja se on meidän kykymme ajatella ja perustella. Meidän on vapaaehtoisesti tehtävä tuo päätös tulla Kristuksen tykö. Kun hylkäämme omat yrityksemme pelastaa itsemme ja sen sijaan riipumme kiinni Jeesuksessa Kristuksessa, niin silloin ja vasta silloin meillä voi olla rauha Jumalan kanssa Hänen Poikansa kautta.

Aineellisuuden halu

”Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: ’Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua’.” (Markus 10:21)

Huomaa tässä yhteydessä, että Jeesus ei ollut vielä mennyt ristille. Tuohon aikaan risti ei ollut vain julma kidutusväline, vaan juutalaisille se oli Jumalan kirouksen symboli (5. Moos. 21:23). Jeesus katsoi tähän nuoreen mieheen ja saattoi nähdä, että hänen varallisuutensa oli hänen turvapeittonsa. Hän oli ollut uskollinen käskyille (uskonto), mutta luotti enemmän maalliseen omaisuuteensa kuin Jumalaan. Siksi, kun Jeesus kehotti häntä myymään omaisuutensa, se tarkoitti, että hänen tuli kieltää tämä maailma. Ottamalla ristinsä hänen on kiellettävä itsensä, jopa terveytensä. Tämä ajattelutapa törmää liian moniin terveys-, rikkaus-, ja menestysevankeliumin liikkeessä, josta on tullut niin suosittu Amerikan seurakuntamaailmassa näinä päivinä.

Tämä maailma

”Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi” (Fil. 3:20-21)

Kristityille, joilla on toinen jalka maailmassa. sanoisin: Muistakaa Lootin vaimoa! (1. Moos. 19:26). Me emme saa liikaa kiinnittyä tähän maailmaan, emmekä sen asioihin. Se, että niin moni kristitty on kiinnittynyt tähän maailmaan, on jälleen osittain tunnustuskunnallisten uskontojen vika. Kun seurakunta kieltäytyy opettamasta kaikkea Jumalan sanaa, sen on täytettävä tämä suuri profeetallinen tyhjiö jollakin ja tuo jokin tavallisesti keskittyy vain siihen, mikä on tässä ja nyt, eikä tuleviin asioihin.

Kun annat elämäsi Jeesukselle Kristukselle, sinusta tehdään uusi luomus (2. Kor. 5:17). Et ole enää vain tämän maailman asukas, vaan sinulla on uusi kansalaisuus taivaassa Jumalan kanssa. Sillä hetkellä, kun tulet kristityksi, alat elää iankaikkisuudessa. Ihminen voi toivoa elävänsä tässä elämässä korkeintaan noin 100 vuotta ja viimeiset vuosikymmenet voivat olla ruumiin kannalta vaikeita ja tavallisesti käy niin, että sinulla on oltava joku hoitamassa sinua.  Se on niin lyhyt aika, kun otat huomioon, että sillä hetkellä, kun kuolet, sinä tuijotat iankaikkisuuden kasvoja.

Johtopäätös

Jeesuksessa Kristuksessa on vapaus, jota maailma ei voi käsittää. Mikä on tuo vapaus? Se on siinä, ettei ole enää synnin kirouksen kuoleman ja tuomion alainen (Joh. 3:18). Se on vapauttavaa, koska kuolemantuomio ei enää riipu päämme yläpuolella.

Kun näemme, että vielä asumme tässä syntiin taipuvaisessa ruumiissa (lihan teltassa, 2. Kor. 5:1-5) ja edelleen elämme langenneessa maailmassa, joka on väliaikaisesti Saatanan valvonnassa, niin vielä lihassamme ollessamme meidän on ”ahkeroitava” (ajatustreeniä, think exercise) pelastuksemme pelolla ja vavistuksella.

Kristittyinä meidän on vielä seisottava Jeesuksen Kristuksen edessä tuomiolla, mutta se ei koske pelastumistamme. Seisomme Jeesuksen Kristuksen edessä Bema-tuomiolla (1. Kor. 3:9-15) koskien tässä elämässä Kristukselle tehtyjä asioita, joko hyviä tai pahoja. Onko se, mitä teimme Jeesukselle, tehty omien päämääriemme hyväksi, vai teimmekö sen Jumalan kunniaksi? Lepäämme varmoina siitä, että ikuinen kohtalomme on turvattu siinä voitossa, jonka Kristus hankki hyväksemme ristillä 2000 vuotta sitten, jolloin kaikki syntimme – menneet, nykyiset ja tulevat, pyyhittiin pois.

Kristuksessa me pääsemme sapatinlepoon (Hepr. 4:8-16) kykenemättöminä omilla yrityksillämme säilyttämään pelastustamme, mutta löydämme rauhan Hänen täydellisen sovittavan kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemisensa kautta, rauhan niin tyydyttävän, että sitä ei voisi ostaa maailman kaikilla rahoilla. Kun päätät sallia Jumalan käyttää sinua, Hän tekee ihmeen kauttasi vaikuttaen kaikkiin ympärilläsi oleviin ja antaa sinulle elämän, joka on täynnä tarkoitusta ja mielekkyyttä, joka on kutsumuksesi arvoinen ja täynnä toivoa tulevasta elämästä. Paras elämämme ei ole tällä langenneella planeetalla; se on kirkastetuissa iankaikkisissa ruumiissamme, sitten kun hallitsemme Kristuksen kanssa. Joten heittäkäämme pois kaikki nämä merkityksettömät häiriötekijät, jotka joko estävät meitä tulemasta Kristuksen tykö, tai elämästä elämää, jota Hän on kutsunut meitä elämään.

Onko tämä maailma ollut sinua kohtaan niin hyvä, että sinun pitäisi lähteä harmitellen? Edessä on parempia asioita kuin mikään, mitä jätämme taaksemme. (C.S. Lewis)

 

Read Full Post »

Ilmoituksen tarve

The Need of Revelation
19.4.2015 by Simon Desjardins, suom. SK

“Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on” (Fil. 3:15).

Samoin kuin ei ole kristillistä elämää ilman meissä sisäisesti asuvaa Henkeä (Room. 8:9), samoin ei voi olla uudistumista ilman jumalallista ilmoitusta (Gal. 1:16). Jumalan Poika täytyy ilmoittaa henkilökohtaisella tasolla, tai muuten kristinusko jää uskonnoksi, kahdesti kuolleeksi, juuriltaan reväistyksi.

Nykyajan taipumus liittää ihmisälyyn sen alalle vieraita kykyjä on jo kostautunut meille jättäen haavoja ja mustelmia ja märkiviä haavaumia. Kuitenkin, kummallista kyllä, suuntaus kukoistaa edelleen ja sitä edistetään hengellisenä vuosisadan kauppana. Näyttää, että sanoja ”ihminen ei voi ottaa mitään, ellei hänelle anneta taivaasta” (Joh. 3:27), epäillään yhä enemmän ja tässä me olemme saamassa ”jotakin” tällä puolen ikuisten ovien kuin haastamaan viisaan ymmärryksen.

Niinpä yhä uudelleen ihmisiä tulee seurakuntiimme takaovesta, he viisastuvat seminaareissa ja kohta sen jälkeen heidät pannaan saarnaamaan. Sellaisessa asetelmassa ei ole yllättävää nähdä pyhitettävän epämoraalisia käytäntöjä ”tiedon nimissä” ja opetettavan ”oppineisuuden” nimissä. Mitä pikemmin ymmärrämme evankelisen kekseliäisyytemme rajat, sitä paremmassa asemassa olemme. Yksin jätettynä älymme, niin suuri, kuin se kenties onkin, ei voi lentää kovin korkealle, kun tulee aika ymmärtää hengellinen todellisuus. Itsessään se on tuomittu pysymään maassa kuin siivetön kotka.

Apostolien esimerkki

Jeesus ei olisi voinut ilmaista sitä selvemmin sanoessaan: ”Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä” (Joh. 6:44). Tämä oli kaikkien apostolien, myös Pietarin, kokemus. Hän tuli Jeesuksen tykö, koska Isä veti häntä; ja Isä veti häntä ilmoittamalla Hänelle iankaikkisen Poikansa. Tämä on syy, miksi Pietari voi sanoa:

”…ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä” (Joh. 6:69).

Pietarin usko ja tieto eivät olleet pelkästään älyllisiä; ne eivät lähteneet ihmisistä, eivätkä olleet ihmisen ponnistelun tulosta. Jeesuksen mukaan ne olivat ylhäältä tulevan valaistumisen tulos, ilmoitus Sydämeltä sydämelle:

”Simon Pietari vastasi ja sanoi: ’Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika’. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ’Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa’.” (Matt. 16: 16,17)

Nämä jakeet paljastavat selvästi, että Pietarin usko ja tieto Jeesuksen henkilöstä olivat jumalallisen ilmoituksen jälkivaikutuksia. Tämä, eikä mikään muu, on kaiken kristillisen tiedon malli. Kaikki, mikä lähtee muusta lähteestä, karisee tuulessa ja murenee myrskyssä.

Liian kaukana ja liian syvällä

Se, mikä tekee ilmoituksen ehdottoman välttämättömäksi, on se tosiasia, että Jumalan tieto on liian syvää meille hakea. Alusta saakka rajallisuutemme jäävää meidät. Emme ole ainoastaan kykenemättömiä saavuttamaan sitä ja vaikka saisimmekin sen, emme pystyisi säilyttämään sitä. Paavali ilmaisee tämän totuuden kauniisti kirjoittaessaan:

”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!” (Room. 11:33)

Tämä on se katkera todellisuus, jonka ihminen kohtaa yrittäessään ymmärtää jumalallista; äärettömyys on ylitettävä, ennen kuin hän voi koskettaa todellisuutta. Ihana uutinen on, että ääretön Henki voi muuntaa käsittämättömän etäisen välittömään nykyisyyteen: ”Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin” (1. Kor. 2:10). Sen, mikä on meille liian syvää, sen ikuinen Henki tuo ja välittää suoraan sydämeemme. Tässä totuudessa, eikä missään muualla, on toivomme.

Vain Jumala tietää mitä Jumalassa on

”Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.” (1. Kor. 2:11). Tässä ihminen julistetaan kelpaamattomaksi ja täysin kyvyttömäksi hankkimaan tietoa Pyhästä. Kaikki hänen älykkyytensä ja kekseliäisyytensä murskataan tässä jumalallisen mysteerin ikuiseen kallioon. Ilmoitus tai ei mitään; Jumalan lahja tai ihmisen täydellinen tietämättömyys. Ei ole muita vaihtoehtoja.

Siitä seuraa, että me ihmiset emme voi ymmärtää taivaita ylhäällä, kuten ymmärrämme maan alhaalla. Itse asiassa Paavali menee vielä pidemmälle; hän julistaa, että ”kukaan ei tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki”. Huomaa, että verbi tietää, on preesensissä. Paavali sanoo, ettemme ole ainoastaan kyvyttömiä saavuttamaan jumalallista tietoa ilman Henkeä välittäjänä ja vaikka saisimme sellaista tietoa, emme voisi säilyttää sitä ilman Hänen läsnäoloaan. Toisin sanoen tiedon ilmoittaja on myös välttämätön sen säilyttämiseksi. Vain Hän tietää, mitä Jumalan hengessä on, mikä tarkoittaa, että ilman Häntä ilmoitettu tieto lakkaisi hengittämästä ja tukehtuisi ihmisen rajallisuudessa. Meillä on tieto niin kauan, kuin meillä on Henki.

Alusta loppuun

Tällainen valaistuminen ei ole välttämätön vain kristilliseen elämään pääsemiseksi. Se on ainoa silta, joka päivittäin yhdistää maan taivaaseen. Kun Jeesus sanoo: ”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee” (Matt. 4:4), niin Hän viittaa tähän tiedon jakamiseen, johon liittyy vastaava usko. Huomaa, että Jeesuksen käyttämä verbi ”lähtee” on preesensissä. Tuhansia vuosia sitten puhutut sanat – kirjoitetut Raamattuun – voivat täyttää vain päämme. Mutta kun Jumala uudelleen pukee ne sanoiksi, niistä tulee ”henki ja elämä” (Joh. 6:63).

Ilman tätä siirtymistä potentiaalisuudesta todellisuuteen, ne voisivat jäädä riisutuksi kaikesta ilmoituksen voimasta. Näin ollen törmäämme kysymykseen: Kuulemmeko Jumalan äänen?

Tykkään, kuinka Young’s Literal Translation kääntää jakeen Room. 10:17: ”So then the faith is by a report, and the report through a saying of God.” (Raamattu Kansalle: Usko tulee siis kuulemisesta mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.). Ellei Jumala puhu, niin mikään ei saavuta sydäntä, vaikka kuinka paljon lukisi. Daavid ymmärsi sen hyvin: ”Sinua, Herra, minä huudan; minun kallioni, älä ole minua kohtaan äänetön, etten minä, kun sinä vaiti olet, joutuisi niiden kaltaiseksi, jotka ovat hautaan vaipuneet” (Ps. 28:1). (Englantilaiset käännökset eivät puhu haudasta, vaan käyttävät vielä pahempaa sanaa pit = kuilu, helvetti. Suom. Huom.)

Johtopäätös

Ihmisten sanat voivat tuottaa vain älyllistä tietoa ja älyllistä uskoa ja toisinaan niin saatu tieto on valitettavasti epäpätevää so. ei totuudenmukaista. Ellei Jumalan voitelu ole läsnä, mitään ikuista ei voida saavuttaa. Samoin ihmisen ponnistus voi saavuttaa vain vuoren huipun, ei koskaan taivaita sen yläpuolella. Sinne päästäksemme tarvitsemme Jumalan armollisen kommunikaation. Vasta silloin saamme sellaisen tiedon, että se pystyy tuottamaan Herran pelkoa ja vanhurskauden hedelmää. Ja näin saatu tieto esiintyy aina yhtä aikaa vastaavan uskon kanssa ja samassa suhteessa.

Väite, että omistaa suuren uskon ja vähän tietoa, on mielettömyys, joka on vallannut, valitettavasti, monien laumasieluisten ihmisten (sheeple) mielet (ks. postini Tieto ja usko, 11.3.2015). Totuus on kuitenkin horjumaton: ”Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat” (Ps. 9:10). Ja mitä enemmän he tuntevat sitä, sitä enemmän he luottavat Häneen. Ei ole mitään oikotietä. Ilman ylhäältä tulevaa tietoa ei alhaalla voi olla pelastavaa uskoa.

Read Full Post »

Sevenan torni: Profeetallinen ihme

The Tower of Syene: A Prophetic Wonder
By Gary Stearman 29.1.2019, suom. SK

Nykymaailmassa ei useinkaan voida osoittaa fyysistä kohdetta tietyssä maantieteellisessä paikassa ja tunnistaa sen olevan kauan ennen Kristusta kirjoitetun Raamatun profetian kohde. Juuri näin voimme tehdä merkittävän ihmisen tekemän rakennelman kohdalla Egyptissä, jota ei ollut olemassa ennen vuotta 1970. Se on 70 metrinen torni, jota sanotaan ”Lootus-torniksi”, koska se huipentuu viiteen lootuksen kukan terälehteen. Torni suunniteltiin arabialais-venäläisen ystävyyden symboliksi ja viisi terälehteä kenties merkitsevät islaminuskon viittä pilaria. Se on vasta 49 vuotta vanha ja silti Hesekiel viittasi siihen nimeltä – kahdesti.

Lootus-torni Egyptissä lähellä Assuanin patoa.

Hesekielin profetian luvuissa 29 ja 30 ”Sevenan torni” on mainittu maamerkkinä, joka nimenomaan liittyy viimeisten päivien profetian toteutumiseen. Itseasiassa tämä profetia on syvällisen väkevä kuulostaen Egyptin kuolinkelloilta.

Olemme kirjoittaneet nykyisestä Egyptin kriisistä, joka alkoi vuonna 2010 katumellakoilla, joita seurasi Hosni Mubarak’in ero alkuvuodesta 2011. Sitä seurasi uusi kaappaus, Muslimiveljeskunnan ottaessa vallan ja lisää islamilaisia mellakoita, joiden tuloksena lopulta valtaan nousi Abdel Fattah al-Sisi heinäkuussa 2014. Egypti, kuten muutkin Lähi-idän maat, kokee jatkuvasti kansannousuja ja sisäistä erimielisyyttä. Tätä kirjoitettaessa sodan pilvet ympäröivät Egyptiä joka suunnalla.

Tässä kontekstissa olemme pitkään tutkineet havainnollista profetiaa Hesekielien luvuissa 29 ja 30, joka loihtii synkän näyn Egyptin tulevasta tuhosta suuren tulvan kautta, joka itsessään on sidoksissa useisiin lopunajan profetioihin.

Ruokosauva

Tuo Egyptiä koskeva profetia puhuu suoraan näistä tapahtumista. Siinä Hesekiel toteaa, että koska ei tukenut Israelia, Egypti jossakin tulevaisuuden vaiheessa tuomitaan ankarasti. Tuo tuomio muuttaa sen joutomaaksi. Se on selvästi ilmaistu seuraavan profetian avaussanoissa:

6. Kaikki Egyptin asukkaat tulevat tietämään, että minä olen Herra. Sinä olet ollut Israelille kuin ruokosauva: 7. kun he kädellään tarttuvat sinuun, sinä katkeat ja revit rikki kaikkien heidän olkapäänsä; kun he nojaavat sinuun, sinä murrut ja saat kaikkien heidän lanteensa horjumaan. 8. Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä tuon miekan sinun kimppuusi ja hävitän sinusta ihmiset ja eläimet. 9. Egyptiläiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun Egyptin maasta tulee autio ja raunioitunut. Koska farao on sanonut: ‘Niilinvirta on minun, ja minä olen sen tehnyt’, 10. minä käyn sinun ja virtojesi kimppuun. Minä teen Egyptin maan raunioiksi, kuivaksi ja autioksi maaksi, Migdolista aina Seveneen ja Kuusin rajalle saakka. 11. Ihmiset eivät enää kulje sen kautta, eivät myöskään eläimet siellä kulje, eikä siellä asuta neljäänkymmeneen vuoteen. 12. Minä teen Egyptin autioksi autioiden maiden joukkoon; sen kaupungit ovat neljäkymmentä vuotta autioita rauniokaupunkien joukossa. Minä hajotan egyptiläiset kansojen sekaan ja sirottelen heidät muihin maihin. (Hes. 29:6-12)

(Jae 10 käännöksen Biblia 1776 mukaan: … Sevenan tornista Etiopian rajaan asti. KJV-käännös: from the tower of Syene even unto the border of Ethiopia.)

Lohikäärmeen joki

Jonkin aikaa Egypti oli liittyneenä islamilaisiin terroristeihin, jotka hankkivat Israelin tuhoa. Tällä hetkellä Sisi’n hallinto on vakiinnuttanut tilanteen. Mutta tulevina päivinä sellainen sotaisuus tulee leviämään kuin metsäpalo lopulta saavuttaen kriittisen massan, jolloin Veljeskunta uskoo tulleensa historialliseen hetkeen. Silloin se käynnistää hyökkäyksen Israelia vastaan.

Monet vastustavat yllä olevan Hes. 29. luvun kohdan tulkitsemista lopunajan profetiana. He sanovat, että tämän luvun konteksti toteutui menneisyydessä Babylonian vankeuden päivinä. Itseasiassa se voidaan osittain tulkita sillä tavalla. Mutta Hesekielin sanojen luonne asettaa Sevenan profetian lopullisen toteutumisen viimeisiin päiviin. Egypti ei ole koskaan ollut autio ja asumaton mitään 40 vuoden jaksoa, kuten edellä on kuvailtu. Esitellessään itsestään selvää totuuttaan tämän profetian täytyy olla luonteeltaan nykyaikaan liittyvä, koska kun Hesekiel ensin kirjoitti sen, niin ei ollut mitään ”Sevenan tornia”. Itseasiassa se alkoi olla olemassa vasta vuonna 1970, kun vihittiin Assuanin pato, joka ylittää Niilin ensimmäisen putouksen kohdalla Egyptin etelärajalla. Erisnimi ”Sevena” heprean sanasta S’veneh [vbux], tarkoittaa ”avaus” tai ”avain”. Tämän nimen sanotaan olevan muinainen nimitys avaukselle Egyptiin etelästä lähestyttäessä eli Etiopian suunnalta.

Useista lähteistä on melko helppo vahvistaa, että Raamatun Sevena on todella Assuan. Yksi niistä on Keil & Delitzsch Commentary on the Old Testament, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1866. Se vahvistaa yhteyden kreikkalaisesta Septuaginta-käännöksestä: Brugsch’in mukaan ”[Suhnh], Sevena, oli kaiverruksissa Egyptin eteläisin rajakaupunki Kuusin (Etiopia) suuntaan Niilin itärannalla ja sen raunioita on vielä jonkin verran nähtävissä nykyajan Assuanissa…” (Vol. 9, Ezekiel 29-48, p. 8).

Kun Keil ja Delitzsch kirjoittivat kommentaariaan vuonna 1866, ennustetusta Assuanin tornista ei ollut jälkeäkään. Ja kun Hesekiel kirjoitti profetiansa noin vuonna 570 eKr., ei ollut mitään tornia. Itseasiassa, ennen kuin valtava vesivoimaprojekti valmistui siellä venäläisten ja egyptiläisten toimesta vuonna 1970, siellä ei ollut mitään Assuanin tornia. Tänä päivänä tämä pato on alueen vaikuttavin nähtävyys, jonka Raamatun profetia tuomitsee tuhottavaksi jossakin vaiheessa nykyhetken ja Ahdistuksen välillä.

Käyttäen venäläistä teknologiaa egyptiläiset saivat padon valmiiksi asettaen itsensä tehokkaasti asemaan, jossa voivat sanoa: ”Niilivirtani on minun ja minä olen sen itselleni tehnyt.”

2 ”Ihmislapsi, käännä kasvosi faraota, Egyptin kuningasta, kohti ja ennusta häntä ja koko Egyptiä vastaan. 3 Puhu ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinun kimppuusi, farao, Egyptin kuningas – suuri krokodiili (lohikäärme), joka makaat virtojesi keskellä, joka sanot: ‘Niilivirtani on minun ja minä olen sen itselleni tehnyt’. 4 Minä panen koukut sinun leukoihisi, tartutan virtojesi kalat sinun suomuihisi ja nostan sinut ylös virtojesi keskeltä sekä kaikki virtojesi kalat, jotka ovat suomuihisi tarttuneet. 5 Minä viskaan erämaahan sinut ja kaikki virtojesi kalat. Sinä putoat kedolle, ei sinua korjata, ei koota. Metsän pedoille ja taivaan linnuille minä annan sinut ruuaksi.” (Hes. 29:2-5, KR38)

Ensivilkaisulla tämä profetia näyttää olevan suunnattu yleisesti ”Faaraolle, Egyptin kuninkaalle”. Mutta tarkemmin tutkittaessa sen todellinen kohde on ”…suuri krokodiili (lohikäärme), joka makaat virtojesi keskellä”. Tämä suomuinen otus näyttää edustavan Egyptin vallan jäännöstä, joka väijyy kulissien takana Mooseksen päivistä saakka. Edellisessä luvussa Hes. 28 Saatana “voideltu kerubi” näytetään voitettuna. Tätä profetiaa luvussa 29 voidaan siis mahdollisesti pitää edeltävän profetian jatkeena.

Tässä Niilin kalat kuvaannollisesti tarttuvat lohikäärmeen suomuihin, kun kaikki viskataan joesta sen rannoille mätänemään ja kuivumaan auringossa. Sen valta on tuhottu. Niili, joka vuosittain tulvi kellon tarkkuudella, on lakannut tulvimasta Assuanin padon valmistuttua. Tämän padon täydellinen tuhoaminen on ainoa mahdollisuus, että se voisi tulvia niin tuhoisasti, kuin Raamatussa on kuvailtu.

Venäläinen projekti

On mielenkiintoista, että valtava pato on niin massiivinen, että asiantuntijat ovat julistaneet, että se on mahdoton tuhota – paitsi käyttämällä ydinvoimaa. Tämä tosiasia yksinään tekee enemmän kuin selväksi, että tämä on lopunajan profetia. Ottaen huomioon edellä esitetyn on mielenkiintoista tarkastella kahta erillistä Raamatun profetiaa. Kuten näemme, ne liittyvät toisiinsa, mutta nostavat esiin mysteerin. Ne antavat ymmärtää, että Egypti tulee pian kokemaan tuhon, joka on ainutlaatuinen sen maantieteelle. Ja ilmeisesti syistä, jotka tulevat selviämään, tämä tapahtuma edeltää Googin salamahyökkäystä Israelia vastaan.

Olemme kirjoittaneet jonkin verran ensimmäisestä Hesekiel 29. luvusta löytyvistä kahdesta profetiasta. Alussaan se näyttää olevan suunnattu tietylle Faaraolle, ehkä sille, joka oli valtaistuimella silloin, kun Hesekiel kirjoitti profetiaansa. Mutta kun lukee huolellisesti, käy selväksi, että ”Faarao” on todellisuudessa Egyptin pahalle hengelle annettu kirjallinen yleisnimi. Tämä on melko helppo nähdä, koska tämä nimenomainen ”Faarao” on lohikäärme, joka elää Niilissä.

Ottaen laajemman näkökulman seuraavissa jakeissa lohikäärme tunnustaa omistavansa Niilin jopa ylpeillen, että on luonut sen. Sen röyhkeys saa haasteen:

6 Ja kaikki, jotka Egyptissä asuvat, pitää ymmärtämän, että minä olen, että he Israelin huoneelle ruokosauvana olivat. 7 Kuin he sinuun rupesivat, menit sinä rikki ja viilsit koko heidän kylkensä; kuin he nojasivat sinun päälles, murruit sinä ja saatit heidän kupeensa horjumaan. 8  Sentähden sanoo Herra, näin: katso, minä annan miekan tulla sinun päälles ja tahdon hävittää sinussa ihmiset ja eläimet. 9 Ja Egyptin maa pitää tuleman tyhjäksi ja autioksi,ja heidän pitää ymmärtämän, että minä olen että hän sanoo: virta on minun ja minä olen sen tehnyt. 10 Sentähden katso, minä tahdon sinun ja sinun virtas kimppuun ja teen Egyptin maan peräti tyhjäksi ja autioksi, Sevenan tornista Etiopian rajaan asti. 11 Ei sen lävitse pidä ihmisen eikä eläimen jalka käymän, eikä siinä asuttaman neljässäkymmenessä ajastajassa. 12 Sillä minä hävitän Egyptin maan hävinneiden maiden keskellä ja annan sen kaupungit autioksi tulla hävitettyin kaupunkien keskellä neljäksikymmeneksi ajastajaksi; ja tahdon hajoittaa Egyptiläiset pakanain sekaan ja hajoittaa heitä maakuntiin. (Hes. 29:6-12. Biblia 1776)

Muutamien viimeisten vuosikymmenien aikana tämä asetelma on muuttunut radikaalisti. Venäläinen vesivoimaprojekti oli laajuudeltaan hämmästyttävä. Pato on valtava, 110 metriä korkea, 3,1 km pitkä ja noin kilometrin levyinen pohjan tasossa. Sen takana on valtava Nasser-järvi ja Niilin vedet, jotka lainehtivat Etiopiaan saakka. Pato on mittasuhteiltaan niin massiivinen, että sitä pidetään mahdottomana tuhota. Tavanomaisia räjähteitä käyttävät sabotöörit saisivat aikaan tuskin lommoakaan. Asiantuntijat ovat kuitenkin sanoneet, että yksi tai kaksi hyvin sijoitettua ydinpommia voisivat räjäyttää sen apposen auki.

Kuvan polttopisteessä Assuanin pato (Aswan High Dam) ja Nasser-järvi

Hesekielin aikana Assuan (Raamatun Sevena) oli pieni kylä, noin 900 km etelään suurelta pyramidilta Niilin ensimmäisen putouksen rannalla. Sitä pidettiin Egyptin eteläisimpänä kohtana. Hesekielin kirjoittaessa profetiaansa koko alue oli maantieteellisesti erilainen. Siellä ei tietenkään ollut mitään ”tornia”. Tänä päivänä siellä on tietysti korkealle kohoava pato, jonka tämä profetia epäsuorasti nimeää sen suuren tulvan lähteeksi, joka hävittää Egyptin.

Hesekiel kirjoitti profetiansa noin 2500 vuotta ennen, kuin sen kohdetta oli edes olemassa sanoen, että se murtuu päästäen tulvavedet syöksymään melkein 1000 km pohjoiseen, jossa ne purkautuvat Välimereen. Jos ydinaseita käytetään tämän katastrofin toteuttamiseen, niin tulvavesi kattaa koko Egyptin ydinjätteellä. Kuten olemme aiemmin maininneet, tämä johtaisi käytännössä maan hylkäämiseen Hesekielin mainitseman neljänkymmenen vuoden jakson ajaksi. Tätä ei ole tapahtunut milloinkaan ennen.

Israelilaisen asiantuntijan arvio

Vuonna 2002 israelilainen Knessetin jäsen (MK) Avigdor Lieberman, eittämättä kiistanalaisiin lausuntoihin taipuvainen mies, ilmoitti, että Israel voisi torjua hyökkäävän Egyptin pommittamalla Assuanin patoa. Hän tiesi, että se vaatisi ydinaseen käyttämistä, koska monet asiantuntijat ovat todistaneet, pato on liian massiivinen murtaa tavanomaisilla räjähteillä. Lieberman’ille, joka palveli Israelin varapääministerinä ja sekä ulko- että strategisten asioiden ministerinä, oli ilmeisesti tiedotettu sotilaallisista vaihtoehdoista. Näyttää, että hän halusi antaa Egyptille vähän ajateltavaa.

Lieberman ei myöskään ollut tätä mieltä yksinään. MK Yigal Allon oli julkisesti antanut saman lausunnon 1980-luvun alussa. Myös hän oli toiminut hallituksen ministerinä seitsemän vuotta työväenpuolueen edustajana. Nämä miehet sanoivat, mitä muut tiesivät, mutta kieltäytyivät puhumasta avoimesti.

He vain sanoivat, mikä oli ilmeistä. Jos Egyptin invaasio uhkaisi Israelin olemassaoloa, peliin otettaisiin rajut konstit. Assuanin pato pidättelee takanaan suunnattoman Nasser-järven vesiä. Järvi on 550 km pitkä ja leveimmillään 35 km leveä. Jos pato rikottaisiin ydinräjähdyksellä, niin radioaktiiviset vedet peittäisivät Egyptin Etiopian Siniseltä Niililtä Sudanin läpi Välimereen.

Satelliittikuvat paljastavat Egyptistä hätkähdyttävän totuuden. Käytännössä koko sen väestö asuu Niilin välittömässä läheisyydessä Assuanista aina Kairoon ja Välimerelle saakka. Yökuvissa Niili näkyy kapeana valojuovana, joka leviää Niilin Deltaksi. Egypti on ehkä ainoa maa maailmassa, joka on niin altis täystuholle.

Tuli lankeaa Sevenaan

On luonnollista, että kun luemme edellä kerrotusta hirvittävästä tapahtumasta, niin ensimmäinen kysymyksemme on: Milloin tämä profetia toteutuu? Tämän profetian jälkeisessä luvussa Hesekiel vastaa myös tähän kysymykseen.

Seuraavat jakeet yhdistävät Ahdistuksen ajan (Herran päivä) ja tämän hirvittävän tapahtuman tulon. Huomaa myös, että ”Sevenan torni” mainitaan:

Ja minulle tuli tämä Herran sana: ”Ihmislapsi, ennusta ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Valittakaa: ’Voi sitä päivää!’ Sillä lähellä on päivä, lähellä Herran päivä; se on pilvinen päivä, pakanakansojen aika. Miekka yllättää Egyptin, ja Etiopialla on tuska, kun surmattuja kaatuu Egyptissä, kun siltä otetaan pois tavarain paljous ja revitään perustukset. Etiopia, Puut ja Luud, kaikki sekakansa, Kuub ja liittoutuneen maan miehet kaatuvat heidän kanssansa miekkaan. Näin sanoo Herra: Egyptin tuet kaatuvat, ja sen ylpeä uhma alenee. Migdolista Seveneen asti he siellä kaatuvat miekkaan (Biblia 1776: Sevenan tornista pitää heidän miekalla lankeeman), sanoo Herra, Herra. Autioiksi he joutuvat autioiksi tehtyjen maitten joukossa ja heidän kaupunkinsa tulevat olemaan raunioiksi pantujen kaupunkien joukossa. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä sytytän Egyptin tuleen ja kaikki sen auttajat murtuvat. (Hes. 30:1-8, KR38).

Tämän profetian kielestä ei voi erehtyä. Myrsky on nousemassa; Herran päivä lähestyy. Huomaa, että se ei koske vain Egyptiä, vaan koko koillista Afrikkaa – Etiopia, Somalia, Sudan, Tsad ja Libya – muodostavat islamilaisen terrorismin kiehuvan padan. Nämä maat ympäröivät Egyptiä, joka itsessään on islamilaisen vallan istuin. Huolimatta väliin tulleesta rauhansopimuksesta se ei ole koskaan poikennut halustaan poistaa Israel.

Ylläolevassa profetiassa Hesekiel toteaa, että kaikki nämä maat tulevat kärsimään tuomion – mukaan lukien ”Luud”, joka edustaa nykyajan Turkkia. Tuhoisin tuomio on kuitenkin varattu Egyptille. Jälleen kerran profetia herättää kuvan ”Sevenan tornista”, jonka olemme osoittaneet Assuanin padoksi. Se näyttää olevan keskeinen kaikille tässä mainituille tuomioille. Myös Egyptin islamilaiset liittolaiset kärsivät suuresti, kun Herra asettaa tulensa Egyptin maahan. On selvää, että tämä tuli on se väline, joka vapauttaa biljoonat gallonat radioaktiivista vettä, joka huuhtoo koko Egyptin.

Monet profetian tutkijat ovat kysyneet, miksi Egyptiä ei ole lueteltu niiden liittoutuneiden joukossa, jotka tulevat Israelia vastaan suuressa Hes. 38. luvun hyökkäyksessä. Venäjä on varmasti edustettuna Persian ja joidenkin Pohjois-Afrikan maiden kanssa. Myös Euroopan ja Aasian osia edustavat kansakunnat ovat edustettuina, mutta Egypti ei ole niiden joukossa. Nykyisissä geopoliittisissa olosuhteissa Egypti olisi jonon kärjessä tukemassa sellaista hyökkäystä, kuten se on ollut ennenkin. Päättelisimme, että siinä vaiheessa, kun Goog käynnistää salamahyökkäyksensä, Egypti on jo tuhottu.

Tämä selittäisi, miksi Egyptin ennustetaan olevan asumiskelvoton tulevaisuudessa neljänkymmenen vuoden ajan. Se selittäisi myös, miksi Egypti puuttuu Googin liittoutuneiden joukkojen ennustetusta hyökkäyksestä Hesekielin 38. luvussa. Radioaktiivisen jätteen siivoaminen olisi hurja homma. Se valtava projekti näyttää ulottuvan tuhatvuotisen valtakunnan alkuvuosiin, mutta jotenkin se tehdään Ahdistuksen jälkeisinä vuosina, todennäköisesti Herran ja Hänen seuraajiensa valvonnassa.

Read Full Post »

Tieto ja usko

Knowledge and Faith
11.3.2015 by Simon Desjardins, suom. SK

Muiden muassa on kaksi tekijää, joilla on kyky vaikuttaa kristilliseen elämäämme ja ratkaista, millainen opetuslapsi meistä tulee, nimittäin tieto ja usko. Raamatulla on paljon sanottavaa näistä kahdesta asiasta ja on vain hyödyllistä pohtia niitä hetken ajan.

Väite, jonka esitän tässä lyhyessä esseessä, on seuraava: Usko ja tieto ovat aina samanaikaiset, ja niiden rinnakkaiselo on suhteellinen. Toisin sanoen uskosi ei milloinkaan ylitä tietoasi ja tietosi ei milloinkaan ylitä uskoasi. Nyt voin jo kuulla vastaväitteitä, sillä kukapa ei olisi nähnyt sellaista ihmistä, jonka pää on täynnä kristillistä informaatiota ja sydän on lähes tyhjä aidosta uskosta? Kestä kuitenkin hetkinen, niin ehkä pääsemme yhteisymmärrykseen.

Vähän ajattelemista

Ajatelkaamme seuraavaa lausuntoa: Minä tiedän, että auto on punainen, mutta en usko, että auto on punainen. Mielestäni me kaikki ymmärrämme, että tällainen lausunto on järjetön ja ymmärrämme niin, koska tiedämme ja uskomme, että henkilön, joka tietää auton olevan punainen, on välttämättä uskottava, että auto on punainen. Jos käännämme tämän väitteen ympäri, niin se on edelleen yhtä epälooginen kuin neliskulmainen ympyrä: Uskon, että auto on punainen, mutta en tiedä, että auto on punainen. Lyhyesti, kaikki tiedämme, että siellä, missä on tietoa, on välttämättä uskoa ja kumpaakin samassa suhteessa.

Kaksi erilaista kategoriaa

Kun siirrämme tämän periaatteen kristilliseen elämäämme, se voi aiheuttaa joitakin ongelmia. Ajattele seuraavaa lausuntoa: Hän tietää, mitä Raamattu sanoo, mutta hän ei usko, mitä Raamattu sanoo. Tässä näyttää siltä, että tieto ja usko voidaan erottaa toisistaan ongelmitta. Itseasiassa olisi perusteltavissa, että ihmisellä voi olla tietoa ilman, että hänellä on uskoa. Mutta tämä jakautuminen tulee esiin, koska käsittelemme tässä kahta erilaista kategoriaa, nimittäin ”älyllistä” ja ”kokemuksellista”.

Vaikka älyllistä tietoa ei voida erottaa älyllisestä uskosta, se voidaan ongelmitta erottaa kokemuksellisesta uskosta. Eikä vain sitä, mutta kuten näemme, älyllinen usko voidaan erottaa kokemuksellisesta uskosta luomatta mitään jännitettä. Siksi on olemassa kaksi kategoriaa.

Palatkaamme edellä esitettyyn lausuntoon: Hän tietää, mitä Raamattu sanoo, mutta hän ei usko, mitä Raamattu sanoo. Kuten me kaikki ymmärrämme, tässä vahvistuksessa ei ole mitään väärää; ja siinä ei ole mitään väärää, koska olemme siirtymässä yhdestä kategoriasta toiseen. Mutta entäpä seuraava lausunto: Hän tietää, mitä Raamattu sanoo, mutta hän ei usko, että Raamattu sanoo sen. Tässä meillä jälleen on jotakin absurdia. Sääntö voidaan ilmoittaa näin: Älyllinen usko liittyy aina älylliseen tietoon ja kokemuksellinen usko liittyy aina kokemukselliseen tietoon. Niin kauan, kuin pysymme samassa kategoriassa, usko ja tieto ovat aina olemassa yhtä aikaa ja samassa suhteessa.

Uskosta erotettu usko

Jos lähestymme aihetta eri tavalla, tulemme samaan johtopäätökseen. Ajatelkaamme seuraavaa kysymystä: Onko usko aina olemassa yhtä aikaa uskon kanssa samassa suhteessa? Ensi silmäyksellä tämä kysymys saattaa tuntua lähes idioottimaiselta, mutta se ei ole. Oikea vastaus on: Usko esiintyy aina itsensä kanssa ja pakostakin samassa suhteessa vain, jos pysymme samassa kategoriassa. Sillä hetkellä, kun vaihdamme kategoriaa, tämä rinnakkaiselo romahtaa ja suhde muuttuu dramaattisesti. Siksi voimme sanoa: Hän uskoo, että se on kirjoitettu Raamattuun, mutta hän ei usko siihen, mitä on kirjoitettu Raamattuun. Kuten me kaikki ymmärrämme, sellaisessa vahvistuksessa ei ole mitään väärää, koska käsittelemme kahta kategoriaa. Näin ollen älyllinen usko voidaan erottaa kokemuksellisesta uskosta, koska se voidaan erottaa kokeellisesta tiedosta.

Aikajärjestys

Kysymys: Kumpi kahdesta tulee ensin, tieto vai usko? Todellisuus vastaa: Molemmat tulevat yhtä aikaa. Sitä voisi verrata jonkin esineen ulottuvuuksiin. Ottakaamme esimerkiksi omena. Tuleeko sen leveys olevaiseksi ennen korkeutta? Vastaus on yksinkertainen, olevaisessa tilan ja ajan maailmassa molemmat ulottuvuudet syntyvät yhtä aikaa.

Augustinus Hippolainen

Viidennellä vuosisadalla jKr. Augustinus Hippolainen kirjoitti: ”Voidaksemme tietää meidän täytyy ensin uskoa.” Tässä sana ”ensin” on hieman harhaanjohtava, sillä se näyttää viittaavan siihen, että usko – joka tulee ensin – voi olla olemassa jonkin aikaa ilman vastaavaa tietoa. Mutta Augustinus ei tarkoita tätä. Hän sanoo vain, että tiedon lähteeseen täytyy luottaa saadakseen sen annin. Salli minun antaa muutama esimerkki.

Henkilö, joka sanoo tietävänsä, että auto on punainen, omistaa tällaisen tiedon, koska uskoo, että hänen aistihavaintonsa on luotettava. Ellei tätä nimenomaista uskoa olisi, hän ei voisi väittää tietävänsä auton olevan punainen. Näin ollen: ”Voidaksemme tietää meidän täytyy ensin uskoa.” On tietysti ymmärrettävä, että henkilö, joka uskoo, että hänen aistihavaintonsa on luotettava, tietää, että hänen aistihavaintonsa on luotettava. Näin ollen tässä jälleen tieto on yhtä aikaa uskon kanssa.

Toinen tapa tarkastella sitä on opiskelijan esimerkin kautta. Ellei hän usko opettajansa olevan luotettava, hänellä ei ole varmuutta, että se, mitä opetetaan, on totta. Näin ollen hän ei vastaanota opetusta pätevänä tietona. Tässä jälleen näemme, kuinka ”meidän täytyy ensin uskoa, että voimme tietää”. Mutta logiikka voidaan ilmaista eri tavalla. Voisimme sanoa: Opiskelijan täytyy tietää, että hänen opettajansa on luotettava vastaanottaakseen hänen sanansa pätevänä tietona. Täten julistus: ”Meidän on ensin uskottava, että opettaja on luotettava” vastaa julistusta: ”Meidän on ensin tiedettävä, että opettaja on luotettava.” Tästä seuraa, että mitä uskotaan, se tiedetään ja mitä tiedetään, se uskotaan. (1. Tim. 4:3).

Johtopäätös

Tämän periaatteen ymmärtäminen on tärkeää useista syistä: Ensinnäkin, koska se luo selvän kontrastin kahden samanlaisen kategorian välille – kontrastin, jota ei aina havaita. Valitettavasti tämä havaitsemisen puuttuminen on johtanut siihen, että jotkut evankelikaalit ovat kanonisoineet pään tiedon, ja uskonnon nimissä korottaneet jokaisen sitä tuottavan laitoksen. Tästä syystä tutkintotodistuksesta on tullut eräänlainen lukkosepän työkalu, joka avaa melkein jokaisen oven.

Toinen syy, miksi tämä ymmärrys on tärkeä, on, että se korostaa jumalallisten ilmoitusten tarvetta ja on varmaa, että tätä tarvetta ei voida ylikorostaa, sillä “missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi” (Sananl. 29:18). Epäilemättä kuria ollaan näinä päivinä heittämässä pois ja usein sen heittävät pois kylmät evankelikaaliset akateemisen tutkinnon suorittaneet.

Voin vain yhtyä Thomas Watsoniin, kun hän kirjoittaa: ”Tieto ilman katumusta on vain lyhty, joka valaisee ihmisille tietä helvettiin”, tai C.S. Lewisiin, joka väittää, että: ”Koulutus ilman arvoja, niin hyödyllinen kuin se onkin, näyttää pikemminkin tekevän ihmisestä älykkäämmän paholaisen.” Ja on selvä, että tässä vaiheessa tarvittavat arvot eivät voi olla horjuvaa lajia. Niiden on oltava seurausta jumalallisista ilmoituksista: vakaita ja kestäviä, ei riippuvaisia yleisestä mielipiteestä, vaan Jumalan viisaudesta.

Lopuksi, mutta ei vähäisimpänä, periaatteen ymmärtäminen auttaa meitä panostamaan kokemukselliseen tietoon, jota ilman kokemuksellinen usko ei voi hengittää.

 

Read Full Post »

Kynnyksellä

Threshold
By Alice Childs, 20.2.2019, suom. SK

”Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta. Sillä niitä ovat ne, jotka tungettelevat taloihin ja pauloihinsa kietovat syntien rasittamia ja monenlaisten himojen heiteltäviä naisparkoja, jotka aina ovat opetusta ottamassa, eivätkä koskaan voi päästä totuuden tuntemiseen. Ja niinkuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta, niin nuokin vastustavat totuutta, nuo mieleltään turmeltuneet ihmiset, jotka eivät uskonkoetuksissa kestä. Mutta he eivät pitemmälle edisty, sillä heidän mielettömyytensä on käyvä ilmeiseksi kaikille, niinkuin noidenkin mielettömyys kävi ilmi…. Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi. Mutta pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa, eksyttäen ja eksyen.” (2. Tim. 3:1-9; 12-13)

”Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti; eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta” (Room. 8:22-23).

Kaikki tuntevat sen. Jotakin on tulossa. Kaikkialla tässä maassa, itseasiassa kaikkialla maapallolla, ihmiset tuntevat, että ihmiskunta kyhjöttää valmiina jonkinlaisen läheisen ”tapahtumahorisontin” kynnyksellä.

Merkkejä, jotka enteilevät tätä tulevaa tapahtumaa on valtavasti ja ne ovat pahaenteisiä. Aina on ollut sotia, luonnonkatastrofeja ja väkivaltaa, mutta jos katsoo 1900-luvun historiaa ja kahta ensimmäistä 2000-luvun vuosikymmentä, niin voi nähdä äkillisen vajoamisen sellaiseen, jota Raamattu kutsuu ”lopunajaksi”. Ensimmäisen ja toisen maailmansotien tulemisen myötä asiat näyttivät syöksyvän valtavasti alaspäin alati kasvavaan kaaokseen, turmelukseen ja väkivaltaan. Ensimmäistä kertaa historiassa ensimmäisen maailmansodan tulemuksen myötä käytiin sotia, jotka sulkivat piiriinsä lähes kaikki maailman kansakunnat. Sotiminen astui uuteen ja paljon tappavampaan teatteriin.

Sitten tulivat alkuvaiheet sellaisten hajoamiselle, joita oli ajateltu ”sivistyneinä” yhteiskuntina ja valtioina.

1960-luvun alkamisen myötä Amerikan viattomuuden hävitti Vietnamin konflikti – järjetön murhenäytelmä, jota hallitus ei halunnut myöntää sodaksi. Tuloksena romahduksesta, joka oli Vietnam, ja traagisesta lähes 59 000 Amerikan hienoimman ja parhaimman nuoren miehen ja naisen menettämisestä, vihan ja kapinan siemenet, jotka kylvettiin pettyneeseen sukupolveen, löysivät hedelmällisen maaperän, jossa kasvaa.

Nuoren pettyneen sukupolven viha ja toivottomuuden tunne tekivät tuon koko sukupolven kypsäksi marxilaisen/kommunistisen maailmankuvan soluttautumiselle, jossa mädäntyä (fester) ja kasvaa. Tässä kansallisessa kansalais- ja rotulevottomuuksien ajassa Amerikan seurakunta kadotti pallon, mitä tulee lastensa ja nuortensa opettamiseen ja juurruttamiseen terveeseen oppiin. Euroopan seurakunta oli jo täydellisesti hukannut pallon aikaisemmin.

Amerikan myrskyisän 60-luvun aikana kapinan siemenet löysivät hedelmällisen maaperän ja ensimmäiset pyörremyrskyn vääristävät tuulet, joita me kansakuntana korjaamme nyt lähes 60 vuotta myöhemmin, alkoivat kasvaa katkerassa maaperässä.

Amerikassa, kuten myös kaikkialla Euroopassa, kapinan ja pettymyksen mädättävä myrkky iti ja alkoi nopeasti kukoistaa. Tästä katkerasta hedelmästä saattoi nähdä todisteita musiikissa, pukeutumisessa, tavoissa ja asenteissa – ”vastakulttuurin” muuttuvissa maailmankatsomuksissa, moraalin ja tapojen karkeassa ja vihaisessa pois heittämisessä amerikkalaisen ja globaalin kulttuurin jokaisella osa-alueella.

Amerikassa ”Leave it to Beaver” (Jätä se majavalle) oli out ja Woodstock oli in. Julkisessa koulutuksessa Raamattu oli out ja John Dewey’n sosialismi in. Seurakunnissamme terve oppi oli out ja korkeampi kritiikki in. Raamatun totuutta sanottiin ”liian ahdasmieliseksi” ja Lethe’n vesissä – noissa tummissa vesissä, jotka olivat laiton huumekulttuuri – kukoistavan idän mystiikan ja transsendenttisuuden esoteerinen houkutus kulki käsi kädessä mystiikan, okkultismin ja esoteerisen kanssa.

1960-luvun vapautetussa seksuaalisen halun kulttuurissa elämän pyhyys sai kuolettavan iskun korkeimman oikeuden myönteisellä päätöksellä Roe v. Wade -oikeudenkäynnissä. Tämä päätös koskien valtion oikeuttamaa syntymättömien murhaamista pystytti nykyiset ruostumattoman teräksiset MOOLOKIN alttarit, jotka tähän mennessä ovat teurastaneet yli 60 miljoonaa vauvaa pelkästään Amerikassa ja maailmanlaajuisesti luku on nopeasti lähestymässä TUHATTA MILJOONAA. Julmuus, joka on seuraus lähes kuudesta vuosikymmenestä Roe v. Wade -lakia, on nyt ulottanut laillistetun vauvan kiduttamisen ja murhaamisen täysiaikaisiin vauvoihin ennen ja jälkeen synnytyksen.

1960-luvun jälkeen toisen Timoteuskirjeen mainitsemat ”vaaralliset ajat” ovat laajentuneet eksponentiaalisesti. Kuin mätänevän ruumiin haju, mätänemisen löyhkä on nyt räjähtänyt täysin avoimeksi syösten hengellistä ja moraalista turmelusta, joka on saastuttanut jokaisen mantereen maan päällä.

Ei vain ihmiskunta ole laskenut omega-pisteeseen, vaan itse luontokin on kuolintuskissaan. Luonnon ja ihmisen aiheuttamat katastrofit ovat lisääntyneet suuresti ja tulleet PALJON tuhoisemmiksi. Tuhoisat metsäpalot, armottomat tulvat ja mutavyöryt, ennennäkemättömän tuhoisat hurrikaanit (taifuunit & syklonit); tsunamit, kasvava vulkaaninen aktiviteetti; eksponentiaalisesti lisääntyvät maanjäristykset, voimakkuudeltaan yli 6 astetta; tornadot – kaikki ovat kasvussa sekä tiheydeltään että ankaruudeltaan. [Lue tähän liittyen artikkeli Kaikki kiihtyy loppua kohti mentäessä.]

Luonnossa pelkkien kala- ja lintukuolemien määrät merissämme ja taivaallamme ovat ennennäkemättömiä, ja valtavan vähän jos lainkaan, uutisoituja. Maailmanlaajuisesti on myös valtavia matelijoiden, sammakkoeläinten ja nisäkkäiden miljoonittaisia kuolemia.

KAIKKI nämä asiat ovat kirjaimellisesti räjähtäneet ennennäkemättömässä määrin (ennennäkemätön; jälleen tuo sana, mutta se on HEIDÄN sanansa – sana, jota tiedemiehet, ekologit ja ilmastotutkijat käyttävät nyt yhä useammin).

Eläinkuolemien kasvavan paljouden lisäksi maailmaa järkytti vuonna 2011 maanjäristys ja sen seurauksena tsunami, joka aiheutti sen, että kolme kuudesta pahasti vaurioituneesta ydinreaktorista sulivat ja tuhoutuivat täydellisesti Fukusiman ydinvoimalaitoksella Japanissa. Kiina-syndrooman kaltaisten sulamisten tuoma hävitys ja autioituminen on melkein tappanut Tyynenmeren vesi- ja merielämän. Tyynimeri, joka tuottaa valtavan osan maailman merellisestä ravinnosta on jo hyvin saastunut radioaktiivisista aineista, kuten strontium 90 ja cesium.

Muiden muassa näiden saasteiden tasot ovat nousussa johtuen Fukusiman onnettomuudesta, jota EI MILLOINKAAN saada hallintaan, ennen kuin Jeesus tulee ja uudistaa tämän maan tuhatvuotisessa valtakunnassa.

Tämän katastrofin lisäksi biologiset uhkat sekä luonnolliset että ihmisen aiheuttamat ovat laajalti palaamassa – virukset, kuten ebola; mutatoituneet influenssakannat; aiemmin hävitetyt sairaudet, kuten polio, tuberkuloosi, kolera, pilkkukuume, rutto, denguekuume muiden muassa ovat kaikki ilmestymässä uudelleen hälyttävässä määrin. Jokaisen näiden kohdalla tarvitaan vain yksi purkaus ja siitä voi tulla globaali pandemia. Sitten on vielä ihmisen tekemiä kauhuja, kuten pernarutto, sariinikaasu ja vain Jumala tietää mitä muita, joita on varastoituna valmiina, että joku maan hulluista päästää ne täysin valmistautumattoman maailman päälle.

Kaikki tämä ja enemmänkin on oleellinen osa läheistä tuhoa, joka odottaa toteutumistaan. Sitten on vielä Israel – Lähi-idän leimahduspiste, joka on asetettu räjähtämään koska tahansa.

On olemassa koko homoagendan moraalinen rappeutuneisuus kaikkine luontaisine poikkeavuuksineen, paheneva väkivalta kaupungeissamme ja täydellinen korruptio, joka on soluttautunut ja saastuttanut jokaisen hallituksen maan päällä. Kaikki nämä asiat ovat nyt päivittäinen osa elämäämme. Olemme todellakin keskellä noita ”vaarallisia aikoja”, noita profetoituja vaarallisia aikoja, joista Jumala Paavalin kautta varoitti meitä, että ne olisivat viimeisistä viimeisten päivien airuita juuri ennen kuin Jeesuksen olisi pakko henkilökohtaisesti puuttua ihmiskunnan asioihin.

Joten siis kaikki nämä asiat ovat enteitä JOSTAKIN ennennäkemättömästä, jonka koko maailmaa tuntee olevan tulossa. Koko luomakunta huokaa synnin, rappion ja irstailun suunnattoman painon alla. Me kaikki tunnemme, että maailma on JONKIN kynnyksellä. Kysymys kuuluu: minkä kynnyksellä ja milloin?

Nämä ovat kysymykset, eikö niin? Uskovina tiedämme jo vastaukset. Mikä enemmän, me tiedämme minne ohjata toisia löytämään ne. Vaikka emme voi antaa tarkkaa päivämäärää, voimme kuitenkin profeetallisten kirjoitusten kautta antaa kaikille, jotka haluavat kuulla, vastauksen maaplaneetan tulevan mullistavan kynnyksen läheisyyteen. Maa on todella suuren muutoksen kynnyksellä – kohtalokkaan muutoksen – ihmiskunnan muuttavan muutoksen. On tulossa muutos sekä kadotetulle epäuskoiselle maailmalle että todelliselle jäännösseurakunnalle. Molemmat ihmisryhmät ovat suuren muutoksen kynnyksellä, mutta molemmat ryhmät eivät ole SAMALLA kynnyksellä.

Kadotetuille, niille, jotka seuraavat sitä, mitä Paavali kutsui ”toiseksi evankeliumiksi”; niille, jotka vihaavat Raamatun Jumalaa hyljäten hänet; niille, jotka hylkäävät Vapahtajansa, Jumal-ihmisen Jeesuksen Kristuksen; niille, jotka vihaavat Jumalan Sanaa; niille, jotka vihaavat Israelia (jota Jumala rakastaa ja kutsuu ”silmäteräkseen”); niille, jotka vihaavat verellä ostettua uudestisyntynyttä seurakuntaa; ja niille, jotka Jumala on jo hyljännyt kelvottoman mielensä valtaan – kaikille teille, jotka Jumala tunnistaa ”maan asukkaiksi”, sanoisin: TE olette tulevan Ahdistuksen kynnyksellä, seitsenvuotisen kauhun ajan, jota Laittomuuden Ihminen hallitsee. Kynnys, jolle olet valmiina ja jolle sinua työnnetään aina vain lähemmäksi, ei ole mikään muu kuin tämän langenneen synnin kiroaman maailmanjärjestelmän viimeiset seitsemän vuotta anastajan Saatanan ja hänen ”keskeisen miehensä” – itsensä Antikristuksen alaisuudessa.

Teillä on edessänne Kuningas Jeesuksen pyhä kosto ja oikeutettu viha, ristiinnaulitun, ylösnousseen ja kirkastetun Karitsan/Leijonan. Te ”maan asukkaat”, kuten Jumala kutsuu niitä, jotka hylkäävät Hänen pelastuksensa, olette kohtaamassa ajan niin hirvittävän, niin tuhoisan, niin sietämättömän, että ellei Jeesus palaisi lopettamaan hävitystä, ”mikään liha ei pelastuisi”.

En voi lainata tässä jokaista kohtaa, joka kertoo näistä viimeisestä seitsemästä vuodesta, ennen kuin Jeesus jälleen astuu jalallaan maaplaneetalle Jerusalemin Öljymäellä Israelissa näiden tulevien seitsemän vuoden lopulla, mutta annan kuitenkin joitakin kohtia Raamatusta, jotka varoittavat sinua siitä, mitä sinun on (hyvin pian) kestettävä, ellet tee parannusta. Raamatun mukaan parannuksen tekeminen on mielenmuutos ja myöntäminen, että olet kadotettu ja helvettiin menevä syntinen, joka tarvitsee Vapahtajaa ja sitten uskoa, että Jeesus, Jumal-ihminen, ON tuo täydellinen synnitön Vapahtaja, joka yksin kuoli maksaakseen sinun syntisi rangaistuksen – tätä tarkoittaa parannuksen tekeminen Raamatun mukaan (1. Kor. 5:1-4).

TÄMÄ on se kynnys, jonka yli sinua työnnetään. Lue tästä tulevasta tapahtumasta seuraavista kohdista: Jesaja 13:6-8; Aamos 5:18-20; Joel luvut 1 & 2; Daniel 9; Jesaja 17:1; Hesekiel 38-39; Matteus 24-25; ja Ilmestyskirja luvut 6-18.

Ne teistä, jotka tahallanne hylkäätte sen suuren pelastuksen, jota ilmaiseksi tarjotaan ”jokaiselle, joka tahtoo”, ehdottomasti ja varmasti kohtaavat kaiken näissä ja monissa muissa kirjoituksissa kerrotun. Ei ”ehkä” eikä ”mahdollisesti”, vaan VARMASTI. Tämä on SINUN kynnyksesi.

Meillä, jotka olemme asettaneet luottamuksemme ja uskomme Jeesuksen Kristuksen täytettyyn työhön, on kuitenkin täysin erilainen kohtalo. KAIKKI, jotka uskovat Jeesukseen Vapahtajanamme yksin armosta yksin uskon kautta pelastuaksemme – kaikki uskovat, sekä juutalaiset että pakanat, on tehty uskomme perusteella yhdeksi uudeksi ruumiiksi ”Kristuksessa” – ruumiiksi (myös Kristuksen morsiameksi kutsutuksi), joka on todellinen Jäännösseurakunta. Meitä EI koske se, että olisimme Ahdistuksen kynnyksellä. Oi ei! Jumalan pelastavasta armosta ME, seurakunta, olemme kirkkauden kynnyksellä!

Tämä on se, mikä odottaa KAIKKIA, jotka ovat Raamatun mukaisesti uskovia – kaikkia, jotka muodostavat ”ruumiin”, jonka pää on Jeesus Kristus – morsiamen, jonka ylkä on Jeesus Kristus. Seuraavassa Raamatun kohtia siitä, mikä odottaa verellä pestyä lunastettua seurakuntaa:

”Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi ja kuolleet nousevat katoamattomina ja me muutumme” (1. Kor. 15:51-52).

”Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.” (Joh. 14:2-3)

”Sen jälkeen minä näin ja katso: taivaassa oli ovi avoinna ja ensimmäinen ääni, jonka minä olin kuullut ikäänkuin pasunan puhuvan minulle, sanoi: ’Nouse ylös tänne, niin minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva.’” (Ilm. 4:1)

”…vaan, niinkuin kirjoitettu on: ’mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat’” (1.Kor. 2:9).

”…ja he veisasivat uutta virttä, sanoen: ’Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista ja tehnyt heidät meidän Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi ja he tulevat hallitsemaan maan päällä’” (Ilm. 5:9-10).

Oi seurakunta, minä TIEDÄN, että olemme väsyneitä – lopen uupuneita. Kuten hurskas Loot me olemme hengessämme kiusaantuneita. Katsellessamme tämän maailman vajoavan yhä syvemmälle pahuuden, turmeluksen, väkivallan, vihan, murhan ja jumalattomuuden kuiluun, sydämiämme revitään meistä irti.

Teemme parhaamme sen ainoan evankeliumin jakamiseksi, joka voi pelastaa ihmisen sielun. Me itkemme, rukoilemme ja varoitamme muurinvartijoina; silti jokaisena ohikiitävänä hetkenä tajuamme, että tämä paha, katumaton, Jumalaa vihaava maailma siirtyy lähemmäs ja lähemmäs partaveitsenterävää tuhoa. Tiedämme jo, mitä kauhuja on kadotetun epäuskoisen maailman aivan kynnyksen yllä – kynnyksen, jonka yli heidät singotaan tulevaan ahdistukseen hetkellä, jolloin meidät seurakuntana kutsutaan taivaisiin kohtaamaan Vapahtajamme yläilmoissa, kun me ylitämme OMAN kynnyksemme.

Kaksi ihmisryhmää: kadotetut, Kristuksen hylkäävät maan asukkaat; ja pelastetut, lunastetut ja kohta temmattava seurakunta. Kaksi kynnystä: toinen pyhän Jumalan vihan ja koston aikaan tälle halpamaiselle, Jumalaa vihaavalle, Kristuksen hylkäävälle maailmalle; ja toinen taivaan valtaistuinsaliin sen Pyhän läsnäoloon, joka istuu loistossa smaragdien ympäröimällä valtaistuimella!

Älkää menettäkö toivoanne uskovat. Niin vaikeaksi kuin se ehkä meneekin, älkää luovuttako. Katselkaa ylöspäin, koska ME, kun maan asukkaat ovat valmiina maan päälle tulevan Helvetin kynnyksellä, olemme kirkkauden kynnyksellä!

Maranata!

Read Full Post »

Evankelikaaliset seurakunnat vaarassa herätä kuolleina

Evangelical churches in danger of being woke up dead
15.1.2019 by Don Koenig, suom. SK

Tiettyjä puppusanoja on nyt kaikkialla mediassa. Sanat ja postmodernit kulttuurimarxilaiset käsitteet, joita nämä sanat edustavat, tulevat saatanallisen humanismin filosofioista. Silti evankelikaaliset johtajat ovat nyt hulluina saadakseen kristinuskon yhteensopivaksi viimeisimpien progressiivisten (edistysmielisten) mielettömyyksien kanssa, joita kelvottomat mielet vain ovat keksineet. (Room. 1:18-32).

Sana ”woke” (herännyt), jota kuulee kaikkialla, tarkoittaa olla herännyt siitä, kuinka kerran ajattelit, näkemään maailman olevan täynnä etuoikeutettuja sortavia ryhmiä ja ryhmiä, joita sorretaan. Sorrettujen täytyy vaatia sosiaalista oikeudenmukaisuutta, samalla kun etuoikeutettujen sortavien ryhmien jälkeläisten täytyy olla ”heränneitä” (woke) ja oikaista vääryydet, jotka heidän oma ryhmänsä toi maailmalle. Siinä syy, että nyt näemme ”heränneitä” valkoisia, jotka syyttävät valkoisia jokaisesta mahdollisesta vääryydestä maailmassa.

”Woke”-liike tulee sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liikkeestä ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus tulee kulttuurimarxilaisuudesta. Marxilaisuus on humanistinen systeemi, joka väittää, että ihminen on pitkälle kehittynyt eläin, jonka aika ja sattuma synnyttivät. Marxilaisille ihmiset eivät ole kuvia Jumalasta, joksi he vain tekevät asioita teeskennellessään yhteistyötä. With Marxists, humans are not imagers of God they just make things up as they go along. He eivät usko moraalilakiin eivätkä absoluuttisiin totuuksiin. He luulevat totuuden olevan, mitä ikinä porukka päättää sen olevan. Vasemmistolainen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden porukka on päättänyt, että valkoiset ja vielä tarkemmin valkoiset miehet ovat syyllisiä suurin piirtein kaikkeen sortoon maailmassa. Kirkot, jotka uskovat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liikkeeseen, voisivat kerskata olevansa ”woke”-kirkkoja, mutta jos ne korvaavat ”heränneenä” olemisen pelastuksen evankeliumilla, ne löytävät itsensä kuolleina heränneinä.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturit väittävät, että ”heränneiden” (woke) etuoikeutettujen pitäisi oikaista vääryys antamalla ns. uhriryhmille erityinen etuoikeus ja hyvityksiä. Jossakin määrin tämä on ollut käynnissä jo kauan hyvitysohjelmien kautta. Nyt vasemmistolaiset sosiaali-insinöörit haluavat viedä sen kokonaan uudelle tasolle. Todettujen sortajien jälkeläisten täytyy katua loputtomasti, koska syntyivät sortavaan ihmisryhmään, jolla on kalpea iho.

Vasemmistolaisten mukaan Amerikassa on kolme tärkeintä sorrettujen ryhmää. On värilliset, naiset ja LBQT+. Voit vaatia kaksin- tai kolminkertaista statusta, jos kuulut kahteen tai kolmeen ryhmään. Esimerkiksi musta lesbo nainen voittaa progressiivisen jättipotin. Hän saa ansaitsemattoman lipun huipulle. Voimme ehkä nähdä tämän toteutuvan vaaleissamme vuonna 2020. Vasemmistolaiset ajattelevat nyt, että ”heränneiden” amerikkalaisten täytyy valita presidentiksi epäpätevä musta nainen, ja jos hän on lesbo tai biseksuaali, niin aina parempi. Näemme jo epäpäteviä yksin-, kaksin- ja kolminkertaisia valittavan alueilla, joilla kelvottomat mielet vallitsevat. Heitä ollaan myös nostamassa hyvin pätevien ”heteroiden (straight) valkoisten miesten” yläpuolelle melkein kaikkialla.

Vasemmistolaiset väittävät, että näillä ryhmillä on menneisyydessä ollut vähemmän tilaisuuksia, joten heitä sortaneen ryhmän täytyy ”herätä” ja asettaa sorretut ryhmät vallan asemiin yhteiskunnan jokaisella osa-alueella. Heidän pitäisi jopa sallia sortavan ryhmän varallisuuden uusjako ns. sorretuille ryhmille.  Veikkaisin, että jostakin syystä he eivät suostu siirtämään velkaa, joka kasautui maksettavaksi hyvinvointiohjelmista, jotka hyödyttivät enimmäkseen näitä ns. sorrettuja.

Tämä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liike on todella katkeruuden (resentment) liike ihmisiltä, jotka vihaavat jokaista itseään parempaa. Elleivät olisi jo tunnistaneet kolme tärkeintä uhriryhmää, jumalattomat katkerat etsisivät uusia ryhmiä. Köyhät esimerkiksi olisivat katkeria rikkaille, rumat katkeria viehättäville, lihavat katkeria laihoille tai tyhmät katkeria älykkäille. Totuus on, että marxilainen katkeruuden evankeliumi vetoaa niihin, jotka eivät näe toisten omaisuuden kadehtimisessa mitään väärää. Se tuo vihaa, jakautuneisuutta ja murhaa. Sen todistavat ne sadat miljoonat ihmiset, jotka joukkopidätettiin ja murhattiin 1900-luvulla. Nyt marxilaiset haluavat tehdä sen tuhansille miljoonille.

On hyvä syy, miksi Jumala antoi ihmisille käskyjä noudatettavaksi. Ne, jotka himoitsevat sitä, mitä muilla on, ovat lopulta kapinassa sitä Persoonaa vastaan, jolta kaikki siunaukset tulevat. Tietyt ryhmät olivat historiallisesti pakanallisia, mikä on ehkä syy, miksi jotkut ryhmät eivät saaneet. Jokaisessa ryhmässä on kuitenkin aina poikkeuksia, koska Jumala on kaikkivaltias.

Minulla on lisää uutisia. Woke-liikkeessä ei ole lopullista ratkaisua. Lopulta sorretut ja heidän ”heränneet” tukijansa saavat ihmisiä sorretuista ryhmistä vallan asemiin ja sitten heistä tulee niin sanottujen sortajien jälkeläisten sortajia. Näemme tämän toteutuvan nyt Etelä-Afrikassa, ja jos vasemmistolainen porukka ottaa vallan Amerikassa, niin se tapahtuu myös täällä. Katso vain ”woken” sosialistista agendaa, joka valtasi demokraattisen puolueen. Woke-liike, joka korottaa ihmisiä pinnallisten piirteiden perusteella, mahdollistaa sellaiset tietämättömät typerykset (airhead) kuin Alexandria Ocasio-Cortez.

Nämä humanistiset filosofiat ovat valtaamassa myös evankelikaaliset kirkkomme hyvin laajalti (big time). Jotkut ovat aivan oikein antamassa hälytyksen. He sanovat aivan oikein, että tämä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liike määrittelee evankeliumin uudelleen ja jakaa seurakunnan.

”Heränneet” (woke) progressiiviset sotivat Kristuksen evankeliumia vastaan, mutta monet kristilliset johtajat ovat antamassa sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja woke-liikkeelle kelpoisuuden evankelikaalisissa kirkoissa. Pitäisikö homoseksuaalit nyt panna kirkon johtoon, vain koska niiltä, jotka elivät näissä synneissä, kiellettiin johtajan roolit menneisyydessä? Pitäisikö Beth Moore’n sanella Etelän Baptistien seurakunnille progressiivinen lunastuksen tiensä, koska Etelän Baptistien seurakunnat eivät sallineet naisten olla pastoreita? Seurakunta on Kristuksen ruumis eikä marxilainen sosiaalinen tasa-arvokerho. Jumalan luomakunnassa on aina ollut hierarkia. Sama tulos kaikille ei ole raamatullinen käsite.

Sortavatko miehet todella naisia evankelikaalisissa kirkoissa, vai näkevätkö kristityt Raamatun opettavan, että kahdella (ei kahdellakymmenellä) sukupuolella on erilaiset, mutta toisiaan täydentävät roolit? Tarvitsemmeko todella progressiivisia humanisteja määrittelemään uudelleen Raamatun Kristuksen ruumiin jäsenille? Progressiiviset ilmeisesti ajattelevat, että ahneuden ja syntisten elämäntapojen sopeuttaminen seurakuntaan saa aikaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.

Meidän täytyy olla tietoisia, että tämä vasemmistolainen liike kristikunnassa on vastoin Jeesuksen Kristuksen evankeliumia. Se on toinen evankeliumi. Se pitäisi tuomita harhaopiksi. Tämä postmoderni liike halventaa (discounts) Jumalan sanat ja korottaa kahdesti kuolleiden ihmisten filosofioita. Siellä, missä tätä väärää evankeliumia saarnataan, Jumalan sanoja kuullaan harvoin, tai ne määritellään uudelleen sanomaan, mitä kelvottomat mielet haluavat uskoa.

Markkinavetoinen etsijäliike toimi aktiivisesti tuoden jumalattomat evankelikaalisiin seurakuntiin ja nyt siellä vallitsevat jumalattomat ovat heittämässä ulos oikean evankeliumin noissa samoissa ”seurakunnissa”.

Kulttuurimarxilainen väärä evankeliumi aivopesee nyt opiskelijoita suurin piirtein kaikissa seminaareissa ja raamattuopistoissa. Opiskelijat valmistuvat ja vievät oppimansa vasemmistolaiset maailmalliset filosofiat paikallisiin seurakuntiin. Kokonaiset kirkkokunnat, jotka nyt ovat progressiivisesti ”heränneitä” (woke), ovat vaarassa olla kuolleena heränneitä.

Kaikki uskovat ovat yhtä Kristuksessa. Roomalaiset ja kreikkalaiset, orjat ja vapaat, kaikki jakavat saman Herran pöydän. Jumala on kaikkivaltias. Kaikille Kristuksessa annetaan lahjoja Jumalan tahdon mukaan. Kaikkivaltiaan Jumalan alaisuudessa ei ole sorrettuja ryhmiä. Hän nostaa ja Hän alentaa kenen ikinä haluaa. Olivatko Job ja Aabraham sortajia, koska heillä oli paljon palvelijoita ja Jumala siunasi heitä aineellisesti? Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturit haluaisivat sinun luulevan niin. Hengellinen syntyminen on vastaus kaikkeen sortoon ja epäoikeudenmukaisuuteen maailmassa, ei ihmisten marxilaiset filosofiat, jotka vain yrittävät uudistaa sitä, mikä on jo tuomittu.

Sudet lammasten vaatteissa ja palkkapaimenet ovat päässeet kristilliseen johtoon ja yrittävät jakaa kristityt humanistisiin kategorioihin. Tämä ei ole Jumalan liike, joka toisi pyhitystä ja yhteyttä. Se on Saatanan liike, joka aiheuttaa jatkuvasti enemmän syntiä ja jakautumista. Kristillisten vanhimpien täytyy olla tietoisia tästä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ”heräämisen” (woke) liikkeestä, koska se on tulossa moniin seurakunnistamme. Sinä voit vastustaa sitä, tai katsella seurakuntasi muuttumista yhdeksi tuhansista evankelikaalisista seurakunnista, jotka ovat progressiivisesti heräämässä kuolleina.

Read Full Post »

Salaa sisälle tuotuja valheveljiä

False Brethren Secretly Brought In
By Sandy Simpson, 15.1.2019, suom. SK

“Mutta salaa sisään kuljetettujen valheveljien vuoksi, jotka olivat hiipineet sisälle vakoilemaan vapauttamme, joka meillä on Kristuksessa Jeesuksessa ja voidakseen orjuuttaa meitä, emme hetkeksikään myöntyneet heille alamaisiksi, jotta evankelion totuus säilyisi keskellänne” (Gal. 2:4-5, Aapeli Saarisalo).

“Mutta salaa sisään tuotujen valheveljien vuoksi, jotka orjuuttaakseen meitä olivat soluttautuneet joukkoomme vakoilemaan vapauttamme, joka meillä on Kristuksessa Jeesuksessa, emme hetkeksikään alistumalla antaneet heille myöten jotta ilosanoman totuus säilyisi keskenänne (Gal. 2:4-5, Toivo Koilo).

“Noiden pariimme luikertaneiden valheveljien tähden, jotka orjuuttaakseen meitä olivat hiipineet vakoilemaan vapauttamme, mikä meillä on Kristuksessa Jeesuksessa, me emme hetkeksikään alistuneet antamaan heille myöten, että evankeliumin totuus säilyisi teidän keskuudessanne” (Gal. 2:4-5, KR-38).

“Joukkoomme oli kuitenkin soluttautunut valeveljiä. He olivat hiipineet sisään vakoilemaan vapauttamme, joka meillä on Kristuksessa Jeesuksessa, jotta voisivat orjuuttaa meitä. Mutta me emme hetkeksikään alistuneet antamaan heille periksi, jotta evankeliumin totuus säilyisi teidän keskuudessanne” (Gal. 2:4-5, Raamattu Kansalle).

”But it was because of the false brethren secretly brought in, who had sneaked in to spy out our liberty which we have in Christ Jesus, in order to bring us into bondage. But we did not yield in subjection to them for even an hour, so that the truth of the gospel would remain with you.” (Gal. 2:4-5, NASB)

Tämän kohdan konteksti on, kun Paavali meni Jerusalemiin tapaamaan apostoleja ja puhui juutalaisista, jotka toivat lakihenkistä harhaoppia lisäämällä tekoja pelastukseen yksin armosta yksin uskon kautta yksin Kristukseen. Nämä miehet, toisin kuin nykyiset kollegansa, olivat ”tekopyhiä”. ”He olivat näyttelijöitä, jotka teeskentelivät olevansa kristittyjä, mutta eivät olleet. Itseasiassa he käyttivät naamaria tai uskonnollista pukua ja matkivat todellisten kristittyjen puhetta opetellen kaikki kristilliset sanat kuin rooliaan näyttelevä näyttelijä. He vaikuttivat ulkoisesti jumalisilta, mutta sisäisesti olivat jumalattomia.” (Mike Storti, False Brethren). Tiedämme, että nämä ideat melkein huiputtivat itse apostoleita ja ilman Paavalia ja Tiitusta meillä todennäköisesti olisi tänä päivänä erilainen kristinuskon versio. Juutalaiset väärät veljet uskoivat, että Kristuksen seuraajat täytyy ympärileikata Mooseksen lain mukaan. He olivat unohtaneet, mitä Jeesus sanoi viimeisellä ehtoollisella:

“Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: ‘Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.’” (Luuk. 22:20)

“Sanoessaan ‘uuden’ hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään” (Hepr. 8:13).

Kun pyhäkoululuokallamme tutkimme Galatalaiskirjettä, huomasin, että olin vuosikausia opettaessani tätä kohtaa ilmeisesti peittänyt osan siitä villaisella. Osa, joka valkeni minulle, oli se, jossa sanotaan, että ”valheveljiä” ”salaa tuotiin sisään”. Heidät tuotiin sisään! Siitä, kuka heidät toi, tänä päivänä vain spekuloidaan. Kenties se oli Jaakob, mutta siitä ei ole yksimielisyyttä. En ole löytänyt yhtään kommentaaria, joka nimeäisi henkilön, joka sen teki, mutta John Gill tekee kaukonäköisen havainnon:

Salaa sisään tuotujen. Sana pareisaktouv, joka on käännetty ”salaa”, on johdettu verbistä, joka tarkoittaa johtaa sisään toisten sivussa, esitellä toisten rinnalla; ja sitten tuoda sisään varkain, salakuljettaa sisään – Robinson, Lex. Sana ei esiinny UT:ssa, mutta jakeessa 2. Piet. 2:1, jossa sitä sovelletaan harhaoppeihin, se on käännetty: ”jotka salaa kuljettavat sisään”.  Tässä se luultavasti viittaa miehiin, jotka oli taitavasti esitelty työhön, jotka teeskentelivät hurskautta, mutta olivat sille vieraita, tai olivat suuresti tietämättömiä kristinuskon systeemin todellisesta luonteesta ja taipuvaisia ottamaan kaikki edut ja pakottamaan toisia moosekselaiselle taloudelle ominaisten rituaalien noudattamiseen. Mihin heidät tuotiin, sitä apostoli ei sano. Saattaa olla, että heidät esiteltiin työhön tällä tavalla – Doddridge, tai voi olla, että heidät tuotiin ”kokoukseen”, jossa apostolit olivat koolla pohtimassa asiaa – Chandler. Mielestäni on todennäköistä, että Paavali viittaa tapahtumiin Jerusalemissa ja että näitä vääriä veljiä oli tuotu Antiokiasta, tai joltakin muulta paikkakunnalta, jossa Paavali oli saarnannut, tai he olivat henkilöitä, joita hänen vastustajansa olivat tuoneet vaatimaan, että Tiitus pitäisi ympärileikata sillä uskottavalla tekosyyllä, että Mooseksen lait vaativat sitä, mutta todellinen syy oli, että saataisiin heidän haluamansa todisteet, että tämä rituaali tuli pakottaa pakanakäännynnäisille. Jos Paavali olisi saatu pakotettua alistumaan tähän, jos he olisivat onnistuneet siinä, niin se olisi juuri sellainen ennakkotapaus, kuin he tarvitsivat ja ratkaisisi koko asian ja todistaisi, että Mooseksen lait tuli tehdä pakollisiksi pakanakäännynnäisille. Tämä oli syy, että Paavali niin jyrkästi vastusti sitä. (John Gill Commentary, Gal. 2:4)

Mieleeni tuli, että monta kertaa jonkun on tuotava väärät opettajat seurakuntaan. Oman kokemukseni mukaan asia on aina ollut näin. Aina on joku, tai ryhmä ihmisiä, jotka väärä opetus on johtanut harhaan ja jotka sitten saavat toiset seurakunnissaan lukemaan tiettyjä kirjoja, katsomaan tiettyjä TV-ohjelmia, tai menemään ”herätys”-kokouksiin ”kokemaan” uutta ilmoitusta itselleen. Näin on, koska vähintäänkin heiltä puuttuu erottamiskyky, tai ovat ehkä jopa täysin hyväksyneet toisen Jeesuksen, erilaisen evankeliumin ja/tai erilaisen hengen (2. Kor. 11:4). Vuosia sitten, ennen kuin tiesin Uskonsanan ja Kolmannen Aallon harhaopeista, minut melkein vietiin sisään muutamien ihmisten toimesta, jotka jatkuvasti antoivat minulle Rick Joyner’in ja Francis Frangipane’n kirjoja ja jopa tilasivat minulle Morningstar-lehden. Lopulta kuitenkin minulla alkoi olla hyvin sekavia tunteita sen suhteen, mitä he kirjoittivat ja onneksi etsin Raamatusta neuvoa Pyhän Hengen kautta ja erottamiskykyisiltä ihmisiltä, joita kunnioitin. Sieltä Sanasta pystyin erottamaan hyvän pahasta (Hepr. 5:14) ja oikean väärästä (Ef. 4:13).

On selvää, että seurakunnan johtajina meidän täytyy olla tietoisia jokaisesta sisään tulevasta väärästä opetuksesta, mutta yhtä tärkeää meille on olla tietoisia siitä, kuka sen toi sisään. Kumpikin osapuoli on vastuussa harhaopin tuomisesta paikalliseen seurakuntaan. Joskus johtajat keskittyvät väärään opetukseen ja pystyvät poistamaan hapatuksen, ennen kuin se saa kannatusta, mutta joskus unohtavat jälkeenpäin käsitellä niitä, jotka toivat sen sisään. Näin tehdessään he ehkä tahattomasti jättävät oven auki hapatukselle jäädä ja lisääntyä uudelleen. Olen myös nähnyt, että kristillinen johto joskus pelkää vastustaa ”kristittyä”, jos hän on seurakunnan pitkäaikainen jäsen. He eivät halua keikuttaa venettä, joten eivät sano mitään, ehkä toivoen, että kyseinen henkilö näkee ajan mittaan virheensä. Tämä on kuitenkin harvinaista, ellei henkilölle tai ryhmälle ole puhuttu heidän tekemisistään ja syntiä paljastettu, niin että he joko tekevät parannuksen, tai jatkavat väärien veljien kannattamistaan.

Väärät veljet on muuten testattava, sitten heitä on kartettava ja nimettävä vääriksi opettajiksi (ks. tutkielmani toisesta Johanneksen kirjeestä, http://op.50megs.com/ditc/2johnstudy.pdf ) Onko todella olemassa vääriä veljiä, jotka ovat joko kutsuttuja, tai jotka livahtavat seurakuntiin? Tässä joitakin esimerkkejä Raamatusta:

“…olen usein ollut matkoilla, vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa rosvojen keskellä, vaaroissa heimoni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien keskellä” (2. Kor. 11:26).

“Mutta minä kehoitan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä” (Room. 16:17).

“Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon” (2. Piet. 2:1).

Todellisen kristillisen johtajan päämäärä on olla vartija Jumalan laumalle ja tuoda karkulaiset takaisin laumaan.

“Jos taas vartija näkee miekan tulevan, mutta ei puhalla pasunaan eikä kansa saa varoitusta ja miekka tulee ja ottaa pois jonkun sielun heistä, on hän otettu pois synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin vartijan kädestä. Ja sinä, ihmislapsi! Minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun kuulet sanan minun suustani, on sinun varoitettava heitä minun puolestani.” (Hes. 33:6-7)

Tämän päivän seurakunnassa voit käyttää edellä esitettyä mallina tehokkaalle johtamiselle näissä asioissa. Miksi meidän tulee mennä karkulaisten perään? Se on velvollisuutemme.

“Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden” (Jaak. 5:19-20).

“Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan ja hän uskoi meille sovituksen sanan” (2. Kor. 5:19).

 

Read Full Post »

Israeliin liittyviä myyttejä

What Are The Two Kinds of Myths Regarding Israel?
Lamb & Lion Ministries -uutiskirje 6.3.2019
Dr. David Reagan, suom. Hannu

Nykyään on kahdenlaisia myyttejä koskien juutalaisia ja heidän maataan Israelia. Ensinnäkin kristilliset teologit ovat luoneet kauhistuttavia teologisia myyttejä, ja toisekseen Israelin poliittiset viholliset ovat rakennelleet poliittisia myyttejä.

Teologiset myytit perustuvat niin sanotulle korvausteologialle. Ne koostuvat seuraavanlaisista väitteistä:

1. Jumala on pessyt kätensä juutalaisista, koska he hylkäsivät ja murhasivat Jeesuksen.
2. Jumala on korvannut Israelin kristillisellä kirkolla/seurakunnalla.
3. Jumala on siirtänyt kaikki Israelille luvatut siunaukset kirkolle/seurakunnalle.
4. Jumalalla ei ole enää mitään tarkoitusta juutalaisille.

Kaikki nämä neljä väitettä ovat ilmiselvästi vääriä. Ne kaikki ovat täydellisiä myyttejä, ja olen käsitellyt niitä erityisesti teoksessani The Jewish People: Rejected or Beloved? (Juutalaiset: hylättyjä vai rakastettuja?).

Perustotuus

Ensimmäinen seikka, joka kannattaa huomioida näihin myytteihin liittyen, on se, että ne eivät ole sattumia. Ne juontavat juurensa Saatanan syvästä vihasta juutalaisia kohtaan. Se vihaa heitä, koska:

1. Juutalaiset ovat Jumalan valittua kansaa.
2. Heidän kauttaan Jumala antoi maailmalle Raamatun.
3. Heidän kauttaan Jumala antoi maailmalle Messiaan.

Edelleen Saatana vihaa juutalaisia, koska Jumala on antanut heille lupauksia. Jumala on luvannut, että:

1. Juutalaisten suuri jäännös pelastuu lopunaikoina Jeesuksen toisessa tulemuksessa, kun he tekevät parannuksen ja hyväksyvät Hänet Messiaanaan (Sak. 12:10).
2. Juutalaiset kootaan kotimaahansa (5. Moos. 30:1-5).
3. Israelin kansalle annetaan kaikki se maa, joka on luvattu Jumalan Aabrahamin kanssa tekemässä liitossa (1. Moos. 15: 18-21).
4. Juutalainen valtio tulee olemaan keskeinen kansakunta Jeesuksen tuhatvuotisen valtakunnan aikana (Jes. 2:1-4).
5. Jumalan siunaukset maailman kansoille tuhatvuotisen valtakunnan aikana kulkevat juutalaisten kautta (Jes. 62:1-7).
6. Maailma kunnioittaa juutalaisia niin paljon, että kun juutalainen kävelee, kymmenen pakanaa sanoo: ”Me tahdomme kulkea teidän mukananne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne” (Sak. 8:23).

Saatana ei halua nähdä yhtäkään näistä lupauksista täytettyinä, ja siksi se on päättänyt tuhota juutalaiset. Juuri tästä oli kyse holokaustissa, kun neljäsosa heistä tapettiin. Ja se on syynä siihen, että Saatana pyrkii tuhoamaan heidät jälleen kerran ahdistuksen aikana, kun hän onnistuu tappamaan kaksi kolmasosaa heistä (Sak. 13:8).

Saatana on kuitenkin tuomittu epäonnistumaan, sillä Jumalan tahto on tuoda juutalaisten jäännös parannukseen ja pelastukseen. Ja Hän täyttää jokaisen tekemänsä lupauksen juutalaisille. Apostoli Paavali vahvisti tämän, kun hän kirjoitti nämä sanat (Room. 3:1-4):

”Mitä etuja sitten on juutalaisilla, tai mitä hyötyä on ympärileikkauksesta? Paljonkin, kaikin tavoin. Ensinnäkin se, että heille on uskottu Jumalan sanat. Entä jos jotkut ovat olleet epäuskoisia? Ei kai heidän epäuskonsa tee Jumalan uskollisuutta tyhjäksi? Ei tietenkään! Olkoon Jumala luotettava, vaikka kaikki ihmiset olisivat valehtelijoita!”

Paavali jatkaa edelleen (Room. 9:3-5):

”Minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat sukulaisiani lihan puolesta. Ovathan he israelilaisia, joille kuuluu lapsen asema ja kirkkaus ja liitot. Heille hän antoi lain ja lupaukset ja sääti jumalanpalveluksen. Heidän ovat kantaisät, ja heistä on Kristus lihan puolesta. Hän on yli kaiken, Jumala, iankaikkisesti ylistetty. Aamen.”

Nämä sanat kirjoitettiin seurakunnan perustamisen jälkeen, ja kuten nähdään, Paavali vahvistaa, että Jumalalla on edelleen suhde Israeliin eikä ole kiistänyt lupauksiaan heiltä. Roomalaiskirjeen luvuissa 9-11 Paavali tekee kristallinkirkkaan selväksi, että Jumala ei ole pessyt käsiään juutalaisten suhteen eikä seurakunta ole korvannut Israelia. Jeesus itse sanoi, että Hän ei palaa maapallolle ennen kuin juutalaiset ovat valmiita sanomaan: ”Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!” (Matt. 23:37-39).

Näistä Jumalan lupauksista huolimatta Saatana pysyy hulluudessaan juutalaisia kohtaan, koska hän on pettänyt itsensä uskomaan, että hän voi ylittää Jumalan – eikä ole huonompaa petosta kuin itsepetos. Ja näin Saatana nyt organisoi kaikki kansakunnat pientä Israelia vastaan heitä syyttävien myyttien avulla.

Paradoksaalisesti Saatana tässä prosessissa täyttää Raamatun profetian, sillä profeetta Sakarja ilmoitti 2500 vuotta sitten, että lopulta koko maailma tulee asettumaan Israelia vastaan (Sak. 12:2-3):

”Katso, minä teen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille, kun ne piirittävät Juudaa ja Jerusalemia. Sinä päivänä minä teen Jerusalemista väkikiven kaikille kansoille: kaikki, jotka sitä nostavat, repivät pahoin itsensä. Kuitenkin kaikki maan kansakunnat kokoontuvat sitä vastaan.”

Read Full Post »

Ilmestyskirjan portto

Revelation Harlot spiritually fornicating with luciferian globalism
Ilmestyskirjan portto harjoittaa hengellistä haureutta
lusiferistisen globalismin kanssa
By Don Koenig 18.1.2019, suom. SK

Useimmat Raamattuun uskovat, jotka ottavat profetian kirjaimellisesti, ovat tietoisia, että Ilm. 17 puhuu naisesta, joka ratsastaa Pedolla. Kuvailtu Peto on lopunajan lusiferistinen maailmanjärjestelmä, joka on olemassa juuri ennen Jeesuksen toista tulemusta. Pedolla ratsastava nainen on uskonnollinen järjestelmä, joka väittää puhuvansa Jumalan puolesta maan päällä, mutta todellisuudessa on Saatanan käskyläinen. Haureus tapahtuu siinä, kun tämä uskonnollinen järjestelmä ohjaa maan kuninkaita toteuttamaan lusiferistista ohjelmaa.

Ilmestyskirjan Portto on historiallisesti tunnistettu roomalaiskatolisuudeksi. Se tunnistettiin aikana, jolloin roomalaiskatolisuus ohjasi kuninkaita ja tappoi ihmisiä, jotka eivät halunneet alistua sen vallalle. Silti tänä päivänä myös monet protestantit ja jopa monet evankelikaalit väittävät, että seurakunta rakentaa Jumalan valtakunnan maan päälle. He ottavat profeetalliset kirjoitukset ja allegorisesti vääntelevät niitä miellyttämään itseään aivan kuten roomalaiskatoliset. He ajavat maailmallisia epäraamatullisia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ohjelmia ja hyysäävät laittomuutta rakastavia ihmisiä edistämään vääriä valtakunnanrakentamispyrkimyksiään. Portto ja sen protestoiva tytär yhdistyvät uudelleen näinä viimeisinä päivinä suurimpaan valtakunnan rakentamisyritykseen sitten luomisen.

Nainen voidaan tunnistaa tekojensa kautta. Ilm. 17 luvun mukaan nainen harjoittaa haureutta maan kuninkaiden kanssa ja pyhien veri voidaan löytää hänestä. Roomalaiskatolisuus on tehnyt sitä ainutlaatuisesti. Se johti Eurooppaa monet vuosisadat ja jopa pöyhkeili nimellä ”Pyhä Rooman valtakunta”. Tänä päivänä Rooman kirkolla on suurlähetystöt 114 maassa ja se isännöi 86 maata Vatikaanissa. Luxemburgissa on paavin istuimen (Holy See) edustus ja Holy See’llä on tarkkailijan asema YK:ssa. Tämä ”Holy See” on täynnä sellaisia pilkkaavia nimiä. Se väittää olevansa Jumalan valtakunta maan päällä. Roomalaiskatolinen kirkko on ilmeisesti Ilm. 17. luvun kuvailema nainen.

Ilmestyskirjan Portto kuitenkin synnytti tyttären nimeltä Protestanttisuus. Protestoijat tulivat ulos Portosta, mutta huono veri ilman jumalista henkeä johti pian haureuteen maailman kanssa. Äiti on tyttärensä kaltainen. Ne tulevat jälleen yhteen lopunajassa ja vainoavat Ilmestyskirjan viidennen sinetin pyhiä.

Harhainen eskatologia tuottaa väärän opetuksen koskien seurakunnan tehtävää maan päällä. Seurakunnan rooli tässä ajassa on saarnata pelastuksen evankeliumia synneissään kuolleille. Seurakunta ei perusta Jumalan valtakuntaa maan päälle. Jumala poistaa epäuskoiset suuren ahdistuksen aikana ja vasta sen jälkeen Jeesus perustaa valtakuntansa maan päälle.

Ne, jotka eivät näe mitään kirjaimellista Raamatun profetian toteutumista, uskovat uudistavansa maailman, jota ei voida uudistaa, ennen kuin Saatana on sidottu. Lihallismieliset ihmiset harhautetaan luulemaan, että humanismi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoajattelu johtavat utopiaan. Nämä käsitteet eivät tule Raamatusta. Ne tulevat saatanallisesta kulttuurimarxilaisuudesta. Tasa-arvoinen lopputulos on mahdoton hierarkkisessa luomakunnassa, joka palkitsee vapaatahtoiset luodut, jotka valitsevat hyvän pahan sijasta. (Equal outcome is impossible in a hierarchical creation that awards free will creatures who choose good over evil.) Kulttuurimarxilaisuus rikkoo Jumalan käskyt. Kuitenkin monet, jotka kutsuvat itseään kristityiksi, osallistuvat tällaiseen laittomuuteen rakkauden varjolla.

Roomalaiskatolisuudella ja liberaalilla kristikunnalla on ollut lusiferistinen humanistis-sosialistinen maailmankuva jo jonkin aikaa. Evankelikaalisilla kristityillä kuitenkin oli raamatullinen maailmankuva. Se on nyt muuttumassa, kun megapastorit ja media-evankelikaalit korvaavat raamatullisen maailmankuvan maailmankuvalla maan päälle sosiaalisilla oikeudenmukaisuusohjelmilla rakennettavasta valtakunnasta. Jotkut ovat korvaamassa evankeliumin yksilöllisestä pelastuksesta uskon kautta Jeesukseen evankeliumilla kollektiivisesta pelastuksesta ihmisen ponnistusten kautta. Lusiferistisen systeemin kanssa huoraavan Porton puuhastelut tapahtuvat reaaliajassa. Ihmisiä indoktrinoidaan jatkuvasti. Jopa raamattuopistot ja seminaarit ovat korvaamassa evankeliumin ihmisten ja riivaajien opeilla. Opiskelijat menevät niihin vanhempiensa uskoon uskovina, mutta tulevat ulos marxilaisuuteen uskovina. Sähköinen media on täynnä Valtakunta Nyt -menestysopetusta ja kirjat kristillisissä kirjakaupoissa vetoavat enimmäkseen lihaan. Kun hereetikot vääntelevät Raamattua ja vähättelevät oppia, niin yhä harvemmat löytävät ymmärryksen.

Kansakuntia, jotka kerran olivat Raamatun vaikuttamia, ollaan pettämässä. Eurooppa on kypsä Antikristukselle, koska se korvasi raamatullisen opetuksen humanistisilla lusiferistisilla filosofioilla. Vaikutusvaltaiset evankelikaalit kaikkialla maailmassa ovat juomassa kulttuurimarxilaisten Kool-Aid’ia. Yksi tärkeimpiä esimerkkejä on The Gospel Coalition (Evankeliumiliitto).

Amerikan lapsia indoktrinoidaan marxilaisilla filosofioilla esikoulusta lähtien. Jeesuksen evankeliumi pidetään poissa ja naurettavana. Henkilökohtaisen evankelioimisen ovi on nopeasti sulkeutumassa. Jokaisen, jolla on vähänkin ymmärrystä, pitäisi nähdä, mihin tämä on viemässä, mutta kenelläpä nyt olisi enää ymmärrystä? Useimmat ovat täysin tietämättömiä, koska totuutta ei enää opeteta ja maailman ohjelmoimat tietävät vain, mitä heille on kerrottu. Kuinka voi kansakunta vajota niin nopeasti? Marx antoi vastauksen. Poistakaa vain Jumala. Jumalan totuutta ollaan aktiivisesti vaihtamassa kelvottoman mielen ajatteluun.

Uskonnolliset johtajat sanovat meille, että meidän kaikkien täytyy olla hyväksyviä, koska jokainen palvoo samaa Jumalaa. Se on vale. Kukaan ei voi tuntea Jumalaa, jos kieltää Pojan, jonka Hän lähetti. Jeesus on Jumalan näkyvä kuva. Ne, jotka kieltävät Jeesuksen, mutta väittävät palvovansa Jumalaa, palvovat väärää Jumalaa. Kulttuurimarxilaiset progressiiviset haluavat väittää, että Jumalan sanaa lainaavat ihmiset ovat foobisia, jotka edistävät suvaitsemattomuutta ja vihaa. Uskonnolliset ihmiset, joita indoktrinoidaan näihin vasemmistolaisiin filosofioihin, liittyvät marxilaisiin vainoamaan Jumalan kansaa.

Sudet lammasten vaatteissa käskevät ihmisiä hyväksymään pahuutta harjoittavia laittomia ihmisiä. He sanovat rakkauden vaativan sitä. Rakkaus ei kuitenkaan ole sitä, mitä he väittävät sen olevan. Todellinen rakkaus näkyy siinä, että Jumalan lait pidetään täydellisesti. Heidän maailmallinen rakkautensa ajaa heitä vainoamaan niitä, jotka noudattavat lakia ja profeettoja. He vaeltavat Saulin teitä eikä Paulin (Paavalin).

Viidennen sinetin vaino maailmallisen Porton toimesta ei ole kovin kaukana. Tämä vaino tapahtuu heti maailman suurten mullistusten (aikaisempien sinettien) jälkeen. Kun viides sinetti avataan, niin ihmiset väärässä maailmankirkossa alkavat tappaa toisia luullen tekevänsä palveluksen Jumalalle. He uskovat, että ne, jotka eivät tottele Vatikaanin määräyksiä, ovat esteenä rauhalle ja turvallisuudelle ja valtakunnan rakentamiselle maan päälle. Tuon valtakunnan vuoksi he edistävät väärää Messiasta.

Meidän pitäisi jo nähdä kirjoitus seinällä. Johtajat, jotka väittävät tulevansa Kristuksen nimessä, ovat korvaamassa yksilöllisen pelastuksen evankeliumin kollektiivisen pelastuksen väärällä evankeliumilla. He uskovat, että seurakunta voittaa maailman Kristukselle, kun se ennallistaa kadotetun paratiisin. Näin ei selvästikään ole tapahtumassa, ei tule tapahtumaan, eikä Raamattu opeta sitä. Saatana ei ole sidottu. Paha on ensin käsiteltävä. Tämä julkea maailmallinen portto ei tule saamaan haluamaansa. Se saa osakseen Paholaisen vihan, kun hänet heitetään alas taivaasta. Hän ei tule jakamaan mainettaan minkään muka puolestaan puhuvan porton kanssa.

Institutionaalisessa kristikunnassa ei ole monia, jotka puhuvat kasvavasta luopumuksesta. Jos haluat pysyä kärryillä detaljeista koskien kuka, mitä ja missä kehittyvässä Ilmestyskirjan Portossa, niin suosittelen sivustoa Worldview Weekend, jota pyörittää Brannon Howse. Sivustonsa lisäksi hänellä on opetuksia YouTube’ssa ja Roku’ssa ja hän isännöi vuosittaista Lake of the Ozarks -konferenssia.

 

Read Full Post »