Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for heinäkuu 2021

Time Is Almost Up. This Is All That Matters
By Alice Childs, 26.5.2021, suom. SK

”Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä. Pankaamme sentähden pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin” (Room. 13:12).

Aikaa ei ole paljon jäljellä. Me, jotka olemme olleet Herramme Jeesuksen Kristuksen seuraajia ja Raamatun profetian tarkkailijoita, tiedämme, että olemme viimeisissä sekunneissa ennen seurakunta-ajan päättymistä. Kaikella sisällämme olevalla monet meistä, jotka ovat osa Jumalan jäännösseurakuntaa kaikkialla maailmassa, ovat valvoneet, rukoilleet, pyytäneet ja varoittaneet yhä suuremmalla intohimolla, kiireellisyydellä ja voimakkuudella, ”kun näemme tuon päivän lähestyvän” (Hepr. 10:25).

Ei ole enää mitään sanottavaa, jota ei ole sanottu jo moneen kertaan. Itse asiassa varoituksiamme on huudettu katoilta ikään kuin yhä suuremmalla kiireellä. Ainoa jäljellä oleva asia sanottavaksi on edelleen tärkein asia, joka voidaan koskaan sanoa ja se on ainoa tärkeä sanoma, joka on koskaan annettu langenneelle ihmiselle. Se sanoma on, että ihmiskunta on toivoton ja avuton syntinen, joka tarvitsee täydellisen ja vanhurskaan Vapahtajan.

Se näet ei ole jokin erityinen tai muu synti, joka vie ihmisen helvettiin. On vain yksi synti, joka johtaa sielun ikuiseen kadotukseen ikuisessa helvetissä ikuisesti erotettuna Jumalasta ja tuo synti on Jeesuksen Kristuksen ja Hänen vapaan armahduksensa hylkääminen.

Jeesus on se Ainoa, joka maksoi täysin äärettömän rangaistuksen ihmiskunnan syntivelasta. Ainoa, joka pystyi pelastamaan kadotetun ja langenneen ”jo tuomitun” ja ”synnin kirouksen” alaisen ihmisen, oli Poika Jumala, joka kääriytyi ihmislihaan tullakseen siksi yhdeksi ja ainoaksi Jumal-ihmiseksi, ollen sekä täysin Jumala että täysin ihminen.

Vain Hän oli pätevä, kykenevä ja halukas ”tulemaan synniksi” kantamalla itsessään koko maailman synnit niin, että kaikki – jokainen, joka on halukas uskomaan yksin Häneen – kaikki, jotka ovat halukkaita asettamaan uskonsa ja luottamuksensa Hänen täydelliseen elämäänsä, hänen kuolemaansa ristillä meidän asemestamme, Hänen hautaamiseensa ja ruumiilliseen ylösnousemukseensa kolmantena päivänä, saavat uskonsa perusteella lukea hyväkseen ja siirtää Kristuksen vanhurskauden päällensä niin, että kaikki, jotka uskovat Raamatun mukaan, voidaan heti vanhurskauttaa, julistaa ”syyttömiksi” aivan kuin eivät olisi koskaan tehneetkään syntiä, ikuisesti sinetöidyiksi ja turvatuiksi ”Kristuksessa” Pyhän Hengen sisäisen läsnäolon kautta.

Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi” (2. Kor. 5:21).

Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi – hänen kirkkautensa kiitokseksi” (Ef. 1:13-14).

Tämä on ainoa sanoma, jolla on merkitystä, jolla on sitä koskaan ollut ja jolla sitä koskaan tulee olemaan. Tämä viesti on nyt tärkeämpi kuin koskaan ennen, koska aika on loppumassa. Armon aika on nopeasti tulossa loppuun, ja kauhea hirmuinen Herran vihan ja koston päivä on jo melkein tämän Jumalaa vihaavan maailman päällä. Siinä juuri me olemme.

On vain kahdenlaisia syntisiä:

  1. Me, jotka olemme kurjia syntisiä, pelastettuja kaikkivaltiaan, kaikkia rakastavan, kaikille armollisen Isäjumalan armosta Poikajumalan, Jeesuksen, kautta.
  2. Sitten on kurjat kadotetut, vielä epäuskoiset syntiset, jotka ovat tähän saakka hyljänneet – jotka jatkuvasti hylkäävät ainoan pelastuksen keinon, koska kieltäytyvät uskomasta ja luottamasta yksin Jeesukseen Kristukseen.

Jokainen meistä kuuluu jompaankumpaan näistä kahdesta luokasta. Olet joko armosta pelastettu syntinen, tai kadotettu lunastamaton syntinen ja menossa suoraan ikuiseen helvettiin, koska kieltäydyt uskomasta Raamatun mukaiseen pelastuksen evankeliumiin.

Kumpaanko luokkaan sinä kuulut?

Aika on melkein lopussa. Tuomio on tulossa. Itse asiassa tulevan ahdistuksen esijärkytykset ovat jo alkaneet. Milloin tahansa uskova jäännösseurakunta, Jumalan todellinen seurakunta, Kristuksen morsian, tempaistaan maan päältä kohtaamaan Herraa yläilmoissa. Tämä tapahtuma merkitsee seurakunta-ajan loppua. Se tuo lopun ajan – ihmiskunnan historian viimeiset seitsemän vuotta. Se alkaa liiton vahvistamisella vielä ilmoittamattoman globaalin johtajan ja Israelin välillä.

Kun seurakunta on poissa, mikään ei ole entisellään. Tämä on se sanoma, jota me uskovat olemme itkevin sydämin pyytäneet sinua kuuntelemaan ja uskomaan.

Älä viivyttele enää. Raamattu kertoo meille, että ”nyt on pelastuksen päivä”.

”Sillä hän sanoo: ’Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut’. Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.” (2. Kor. 6:2)

Älä jatka sydämesi kovettamista äläkä käännä kuuroa korvaa, tai pilkkaa niitä, jotka todella välittävät kuolemattoman sielusi ikuisesta kohtalosta!

Suuri evankelista George Whitefield, Suuren Herätyksen saarnaaja 1700-luvulla, sanoi näin: ”Syytätte minua itkemisestä, mutta kuinka voisin olla itkemättä, kun ette itse itke, vaikka kuolemattomat sielunne ovat tuhon partaalla.”

Hyvä lukija, en uskalla olettaa, että kaikki, jotka tulevat tälle sivustolle ja lukevat tänne kirjoitettuja artikkeleita, olisivat pelastettuja. Vain Jumala tuntee niiden sydämet, jotka Hän lähettää tälle sivustolle. Jos luet tätä artikkelia etkä ole koskaan huutanut avuksi Jeesusta pelastamaan sinut, niin salli minun vakuuttaa sinulle Jumalan sanan auktoriteetilla, ettet ole täällä vahingossa. Jos olet löytänyt itsesi tältä sivustolta lukemassa tätä, tai jotakin toista täällä julkaistua artikkelia, se johtuu siitä, että Jumala, joka rakasti maailmaa niin paljon, on lähettänyt sinut tänne ja asettanut nämä sanat sinun polullesi, jotta kuulisit ehkä ensimmäisen tai viimeisen kerran pelastuksen evankeliumin.

”Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin” (Jes. 55:10-11).

Joten kun lopetan, salli minun tehdä se vielä kerran antamalla sinulle evankeliumi niin selkeästi kuin osaan. Tämä sinun täytyy uskoa pelastuaksesi. Tämä sinun täytyy uskoa muuttaaksesi ikuisen kohtalosi helvetistä taivaaseen. Ensinnäkin sinun täytyy ymmärtää ja hyväksyä totuus, että olet syntinen. Et ole syntinen, koska teet syntiä; vaan teet syntiä, koska olet syntinen. Olet sitä luonnostasi. Raamattu sanoo, että pelastuakseen täytyy:

1) Ymmärtää ja tunnustaa, että olet synnintekijä, toivottomasti ja auttamattomasti kadoksissa, leikattu irti Jumalasta synnin ”kirouksella”, jonka alaisena koko ihmiskunta on siinnyt ja että näin ollen olet tuomittu helvettiin sen takia.

Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room. 3:23).

”…niinkuin kirjoitettu on: ”Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään” (Room. 3:10-12).

Tässä on huono uutinen, joka on hyväksyttävä ja tunnustettava:

”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme” (Room. 6:23).

(2) Ymmärtää ja tunnustaa, ettet voi tehdä mitään, sanoa mitään niin, että koskaan pystyisit pelastamaan itsesi. Et voi pelastaa itseäsi, koska parhaatkin yrityksesi aina ”jäävät” vajaaksi Jumalan kirkkaudesta.

Kaikki me olimme kuin saastaiset, ja niinkuin tahrattu vaate oli kaikki meidän vanhurskautemme. Ja kaikki me olemme lakastuneet kuin lehdet ja pahat tekomme heittelevät meitä niinkuin tuuli” (Jes. 64:6).

Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi” (Ef. 2:8-9).

(3) Pelastus tulee vain Jeesuksen Kristuksen kautta Raamatun mukaan.

Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman” (Apt. 4:12).

(4) Tämän sinun täytyy uskoa pelastuaksesi:

Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet. Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan, ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan (1. Kor. 5:1-4).

(5) Lopuksi huuda avuksi Herraa.

Sillä jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu” (Room. 10:13).

Tämä on se iankaikkisen pelastuksen evankeliumi, jonka Jeesus maksoi täysin ja jonka Hän tarjoaa lahjana ilmaiseksi kaikille, jotka uskovat Häneen.

Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu” (Apt. 2:21).

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.” (Joh. 3:16-21).

Pyydän sinua kaikesta sydämestäni, jos et ole vielä tehnyt sitä, niin tule ristille. Siellä Jumala Poika ihmisen muodossa ojensi kätensä ja naulittiin ristille omasta vapaasta tahdostaan ja valinnastaan. Ja koska hän rakasti meitä niin, hän riippui ristillä taivaan ja maan välillä ja otti päällensä koko maailman synnit tarjoten siten vapaan syntien anteeksiantamuksen kaikille, jotka haluavat uskoa [asettaa uskonsa ja luottamuksensa] Häneen ja huutaa Häntä avuksi pelastuakseen. Älä viivyttele. Tule Vapahtajan tykö nyt, ennen kuin on lopullisesti myöhäistä.

Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin. Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni.” (Joh. 10:17-18).

Rukoilen sinua, tule pelastukseen nyt. Aika on melkein lopussa ja millään muulla ei ole merkitystä.

alice.joan.childs@gmail.com

Read Full Post »

Patience & Longsuffering
15.5.2021 by Simon Desjardins, suom. SK

Elämä on luonteeltaan melko paljastavaa. Sen jatkuva virtaus testaa meitä toistuvasti valmistelustamme huolimatta. Valmiina tai ei, sen vaatimukset kyntävät syvälle persoonallisuuteemme harvoin odotetulla nopeudella, vaatien reaktioita, joita joskus ei voi lykätä.

Niinpä elämän koulu on yhä uudelleen onnistunut riisumaan naamion todelliselta minältämme paljastamalla muun muassa hyveellisyyden tai sen jonkinasteisen puuttumisen. Kaikesta tästä ja muusta meidän, ihmisten, tulisi olla kiitollisia Jumalalle ja sitäkin enemmän, jos kuulumme uskon talouteen.

Terveellinen paljastus

Edellä mainittu paljastuminen on aina seurausta. Riippuen sydämen tilasta se joko kehottaa parantamaan, tai turruttaa omantunnon.

Mitä olemme tehneet seurauksena? Huusimmeko Jumalan puoleen pyytäen armoa ja apua, vai lakaisimmeko sen pois sillä verukkeella, ettemme ole sen huonompia kuin muutkaan muuttaen heidän epäonnistumisensa tyynyksi, jonka päällä voimme lepuuttaa omatuntoamme?

Tässä suppeassa postissa määrittelen lyhyesti eron kärsivällisyyden ja pitkämielisyyden välillä, sillä molemmat hyveet ovat luontaisia Kristuksen elämälle ja näin ollen myös kristilliselle elämälle. Relevantti kysymys kuuluu: Onko tämä elämä ilmennyt meidän lihassamme? Tiedämme varmuudella, että se oli ilmeinen apostoli Paavalin lihassa. Tässä hänen sanansa:

”Me kuljemme, aina kantaen Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, että Jeesuksen elämäkin tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. Sillä me, jotka elämme, olemme alati annetut kuolemaan Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi kuolevaisessa lihassamme näkyviin.” (2. Kor. 4:10,11)

Itseasiassa nämä sanat määrittelevät, mikä kristitty on, eli henkilö, jonka kautta Kristuksen elämä ilmenee hänen kuolevaisessa lihassaan. Tästä seuraa, että kristillinen elämä on aina havaittavissa, ellei lihallisuus sitä varjosta.

Toivomme perustus

Kristillinen elämä on kokonaisuudessaan ylhäältä tulevaa lahja ja sellaisena sitä ylläpidetään ylimaallisen voiman kautta. Luemme esim. Kolossalaiskirjeestä:

 ”…ja hänen kirkkautensa väkevyyden mukaan kaikella voimalla vahvistettuina olemaan kaikessa kestäviä ja pitkämielisiä, ilolla” (Kol. 1:11).

Ilman tätä jumalallista vahvistusta ei olisi toivoa menestymisestä. Se olisi turhautumista turhautumisen päälle ja tappiota tappion päälle. Onneksi se ei kuitenkaan ole niin, sillä Jumala ei ole lähtenyt lomalle. Hän on läsnä ja valmis ylläpitämään niitä, jotka luottavat Häneen. Näin ollen kristinusko on – ja tulee aina olemaan – Jumalan vaikutukseen perustuva.

”Sitä varten minä vaivaa näenkin, taistellen hänen vaikutuksensa mukaan, joka minussa voimallisesti vaikuttaa” (Kol. 1:29).

Niinpä tärkeät kysymykset ovatkin: Ponnistelemmeko Hänen vaikutuksensa mukaan vai omien parhaiden kykyjemme mukaisesti? Toimiiko Hänen työnsä meissä voimakkaasti kuten apostolien elämässä? Vaikuttaako Hänen vaikutuksensa meissä voimallisesti, kuten se vaikutti apostolien elämässä? Yksi asia on varma: meitä voidaan ”vahvistaa hänen kirkkautensa väkevyyden mukaan kaikella voimalla olemaan kaikessa kestäviä ja pitkämielisiä, ilolla” (Kol. 1:11).

Mitä on kärsivällisyys?

Kärsivällisyys tarkoittaa itsensä ehdotonta hallitsemista odottaessaan. Se voi olla lupauksen tai bussin odottamista, tai kenties nimityksen tai sateen loppumisen. Mitä olkoonkaan, niin kärsivällisellä henkilöllä on kyky odottaa hämmentymättä tai ahdistumatta. Siksi kärsivällisyys merkitsee asennetta, joka ihmisellä on suhteessa tuleviin tapahtumiin. Kreikan sana, jota käytetään kuvaamaan tätä kykyä, on hypomonē.

Mitä on pitkämielisyys?

Toisin kuin kärsivällisyys, pitkämielisyys ei liity tuleviin tapahtumiin. Ennemminkin se on yhteydessä nykyiseen. Se voidaan määritellä kyvyksi välttää tilanne, joka yleensä liittyy johonkin ihmiseen. Pohjimmiltaan se käsittelee muiden kielteisiä toimia ja asenteita. Voisimme sanoa: Se on vaikeiden tilanteiden tai ongelmallisten henkilöiden kärsimistä turhautumatta tai ärtymättä.

Esimerkiksi kun jokin tai joku – yleensä – käy hermoillemme ja saa meidät pois lempeyden polulta, niin pitkämielinen rakkaus – joka on ystävällinen – ja johon Paavali viittaa jakeessa 1. Kor. 13:4, saa meidät pysymään hyväntahtoisina.

Tätä kykyä kuvaileva kreikan sana on makrothymia. Se ei ole sama kuin hypomonē, koska se koskee nykyisyyttä ja makrothymia tulevaisuutta. Siksi voimme sanoa: Kärsivällisyys on kyky odottaa jotakin poissaolevaa, kun taas pitkämielisyys on kyky kärsiä jotakin läsnä olevaa.

Kaksi konseptia

Nämä kaksi ajatusta heijastuvat selvästi toisessa Pietarin kirjeessä:

”Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen” (2. Piet. 3:9).

Lupauksen odottaminen rauhallisesti liittyy kärsivällisyyteen, mutta muiden tekojen ja asenteiden kestäminen liittyy pitkämielisyyteen. Monilla kielillä sanaa kärsivällisyys käytetään usein ilmaisemaan molempia käsitteitä, jolloin konteksti määrittelee merkityksen; mutta kreikankielessä sana hypomonē ilmaisee yhden käsitteen – toinen ilmaistaan sanalla makrothymia.

Johtopäätös

Ennen kuin lopetamme, niin ajatelkaamme, että pitkämielisyys on erottamaton osa Hengen hedelmää (Gal. 5:22). Tämä on yksi syy siihen, että meitä ei ole vielä tuhottu, sillä Jumala on täynnä hyvyyttä, kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä (Room. 2: 4). Sen lisäksi Hän haluaa vahvistaa meitä kirkkautensa väkevyyden mukaan kaikella voimalla olemaan kaikessa kestäviä ja pitkämielisiä ilolla (Kol. 1:11). Tämä on todellakin aivan ihanaa ja iloitsemisen aihe.

Read Full Post »

And Then The End Will Come
By Steve Schmutzer 4.6.2021, suom. SK

Harmaantunut vanha lähetyssaarnaaja keskeytti. Hän oli saarnannut evankeliumin hyvää uutista, mutta nyt hänen karhea äänensä oli vaiennut.

Hän asetti molemmat kätensä saarnapöntön päälle ja tuijotti täpötäyteen huoneeseen. Syvät juonteet hänen suunsa ja silmiensä ympärillä antoivat hänelle ankaran ilmeen ja hän näytti katsovan vihaisesti jokaista ihmistä.

Oli joulukuu Etelä-Afrikassa. Kesäaika. Ulkona oli polttavan kuuma.

Ei paljon parempi sisällä. Helteinen ilma oli seisovaa ja pieni puskaseurakunta haisi kuin ummehtunut pukuhuone. Tunsin hikinorojen valuvan alas pitkin niskaani. Minulla oli kurja olo.

Kuivilla mutaseinillä oli liskoja. Ne vahtivat tuhruisia ikkunoita vasten pörrääviä kärpäsiä. Vangittu kana korissa huohotti nokka avoinna. Värikkäästi pukeutuneet naiset tuulettivat itseään paperiarkeilla, ruohotukoilla ja huiveilla – millä tahansa, mitä vain voivat käyttää.

BAM!

Vanha saarnaaja löi yhtäkkiä nyrkillä saarnapönttöön. Kaikki sävähtivät.

”JA TÄMÄ VALTAKUNNAN EVANKELIUMI PITÄÄ SAARNATTAMAN KAIKESSA MAAILMASSA!” hän mylvi. Hänen äänensä oli kuin sora-arinan lävitse pakotettu mahtava murina.

THUNK!

Nuori zulu-tulkki kurkotti yleisöön päin ja iski samaa saarnapönttöä toisella puolella. Tällä kertaa me kaikki näimme sen tulevan, joten kukaan ei säikähtänyt.

”LELI VANGELI LOMBUSO LIYAKUSHUNYAYELWA EMHLABENI WONKE, KUBE NGUBUFAKAZI EZIZWENI ZONKE!” Hänen äänensä oli korkea ja kimeä, mutta hän yritti parhaansa mukaan jäljitellä vanhaa saarnaajaa.

Olin tuolloin melko nuori. Lähetyskentällä kasvaneena olin usein kuullut lainattavan jaetta Matteus 24:14 näin. Vasta kun olin vanhempi, tajusin, että tässä jakeessa on vielä loppu-osa: ”… ja sitten tulee loppu.”

Toivoisin voivani kertoa teille, että tuo uskollinen vanha soturi oli ainoa, jonka olen koskaan kuullut käyttävän tätä jaetta kontekstin ulkopuolella, mutta se on lähetyskonferenssien perusasioita (staple for mission conferences). Tätä jaetta käytetään edelleen innostamaan kandidaatteja ja valamaan heihin ”korkeampaa kutsumusta”.

Aiemmin, jakeessa Matteus 24:3, opetuslapset kysyvät Jeesukselta: ”…mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?” Se tapahtui juuri ennen Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja jae 14 on osa Hänen vastaustaan.

Vastatessaan opetuslastensa kyselyihin Jeesus korosti kahta teemaa. Ne ovat:

JUUTALAISET – Jakeessa 2 Jeesus kertoo Jerusalemin temppelin tuhon. Jakeessa 16 Hän kutsuu ulos ”Juudeassa olevat”. Jakeessa 20 Hän varoittaa sapatin rajoituksista ja jakeessa 23 vääristä Messiaista. Jakeessa 32 Jeesus käytti myös viikunapuun esimerkkiä. Raamattu vertaa Israelin kansaa viikunapuuhun ja Hänen opetuslapsensa eivät sivuuttaneet tätä kytkentää.

AJAN LOPPU – Matteuksen 24. luvussa sekä Markuksen 13. ja Luukkaan 21. luvun rinnakkaisissa kohdissa Jeesus paljastaa läheisen toisen tulemuksensa merkit. Nämä on lueteltu merkkeinä maaplaneetalla (maanjäristykset, nälänhädät), merkkeinä ihmiskunnassa (laittomuus, petos), merkkeinä katoavasta uskosta (luopumus, väärät profeetat), merkkeinä taivaissa (pelottavat kosmiset häiriöt, asteroidit) ja merkkeinä koskien Israelia ja juutalaisia (sodat, ankara vaino, kaikkien kansojen viha).

Lause ”… tämä valtakunnan evankeliumi”, on täsmälleen näiden kahden teeman sekoitus. Se on juutalaiskeskeinen lause ja se liittyy ajan loppuun juuri ennen Jeesuksen Kristuksen toista tulemusta.

Kontekstissa Matt. 24:14 koskee lähinnä Kristuksen tulevaa tuhatvuotista valtakuntaa, jonka aikana Hän hallitsee Jerusalemista käsin. Varmasti Jeesus saarnasi sekä henkilökohtaisen parannuksen että valtakunnan odottamisen sanomaa (Matt. 3:2 ym.), mutta kuten tohtori Stan Toussaint huomauttaa: ”Joka kerran kun termiä valtakunta käytetään teologisesti Matteuksessa, se viittaa samaan asiaan, valtakuntaan, joka on vielä tulossa maan päälle, Messiaan perustamaan ja hallitsemaan.”

Myös Jeesuksen opetuslapset ymmärsivät sen niin. Apostolien tekojen jakeessa 1:6 kohta Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen he kysyivät Jeesukselta asiaan liittyen: ”Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?” He muistivat Jeesuksen sanat Matt. 24:14 vain muutamaa viikkoa aikaisemmin. Tämä osoittaa, että Israelin luvattu valtakunta oli päällimmäisenä heidän mielessään, vaikka ajoitus olikin ehkä ”vähän pielessä”.

Kaiken kaikkiaan on lähinnä tietämättömyyttä olettaa, että seurakunta onnistuu kokonaan evankelioimaan tämän langenneen maailman. On lähinnä ylimielisyyttä väittää, että kirkko tulee saamaan hallinnan tämän nykyisen maan päällä hengellisen taistelun avulla. Raamattu ei tue kumpaakaan kantaa.

Raamattu tukee sitä tosiasiaa, että evankeliointi saavuttaa huippunsa ahdistuksen aikana – sen JÄLKEEEN, kun seurakunta on poistettu. Se, mitä Raamattu tukee, ON se tosiasia, että hyvä uutinen pelastuksesta lopulta saavuttaa maailman kaikki kulmat noiden seitsemän kauhun vuoden aikana. Nämä totuudet sopivat jakeen Matt. 24:14 suurempaan sanomaan.

Jotta voisimme oikein ymmärtää tätä tulevaa ennennäkemättömän trauman aikaa, jolloin hyvää uutista pelastuksesta edistetään, kuin ei koskaan ennen, meidän on hyväksyttävä kolme perustavaa tosiasiaa:

  1. Se on yliluonnollisten ilmiöiden aikaa (Matt. 24:24; 2. Tess. 2:9; Ilm. 13:13; ym.)
  2. Se on ennennäkemättömän petoksen aikaa (Matt. 24:24; 2. Tess. 2:11; Ilm. 13:14; ym.)
  3. Se on vertaansa vailla olevan vainon aikaa (Dan. 7:21,25; Matt. 24: 9; Ilm. 12:17, 13:7; ym.)

Yhdessä nämä kolme tosiasiaa selventävät, kuinka ja miksi seitsemästä ahdistuksen vuodesta tulee maailmanlaajuisen evankelioinnin huippukohta.

Tänä päivänä strategioita hyvän pelastuksen uutisen levittämiseksi on monia. Henkilökohtainen todistaminen, painetut materiaalit, radio, televisio, sosiaalinen media, julkiset tapahtumat sekä musiikki ja taide ovat käytettävissä olevia keinoja edistää lähetyskäskyn periaatteita (Matt. 28:18-20; Mark. 16:15; Apt. 1:8; ym.)

Kuitenkin hyvin harvat näistä tavanomaisista lähestymistavoista löytävät mitään mahdollisuutta ahdistuksen aikana. Antikristus ja hänen murhanhimoinen globalistinen hallintonsa tulevat varmistamaan sen. He pyrkivät lopettamaan sen kaiken,

Sensuuri on jo alkanut. On yhtä todennäköistä, että Facebook- tai Twitter-tilisi suljetaan, koska sanot, että Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä, kuin jos paljastat tosiasioita COVID-19:stä, tai tuet laajaa rukoustyötä juutalaisten puolesta (Friends of Zion & Mike Evans). Totuus ei ole enää tervetullut.

Siksi vuosina juuri ennen Jeesuksen Kristuksen toista tulemusta tapaan levittää hyvää uutista pelastuksesta sisältyy joitakin epätavallisia menetelmiä. Se on Jumalan tapa saada työ tehdyksi vaikka Saatana tekee kaikkensa sen litistämiseksi.

Raamattu purkaa nämä poikkeukselliset menetelmät seuraavasti:

PYHÄT – Ei ole epäilystäkään siitä, että ihmisiä tulee pelastavaan uskoon Ahdistuksen aikana. Lopun ajan profetia on täynnä näitä todisteita ja Pyhä Henki pysyy kaikkialla läsnä olevana, kun Hän jatkaa maailman vakuuttamista sen synnistä (Joh. 16: 8).

Tämän artikkelin tarkoitus ei ole perustella näitä näkökohtia. Tarkoitan sen sijaan, että evankeliumi etenee edelleen henkilökohtaisen todistamisen kautta – niiden pyhien kautta, jotka ovat saaneet pelastuksen sen JÄLKEEN, kun seurakunta on yliluonnollisesti temmattu.

Nämä eivät kuitenkaan ole tavanomaisia pyhiäsi! He erottuvat nykyisistä pyhistä – siksi heidän henkilökohtainen todistuksensa on poikkeuksellinen. Nämä ihmiset ovat eläneet seurakunta-ajassa, mutta he eivät kuulu seurakuntaan. Vaikka he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä” (Ilm. 7:14), he eivät kuulu Kristuksen morsiameen.

Nämä Ahdistuksen pyhät ovat poikkeuksellisia kahdella muullakin tavalla. Ensinnäkin ryhmänä he ovat radikaalisti sitoutuneet pelastuksen evankeliumiin ihmiskunnan historian ehdottomasti pahimman jakson aikana (Matt. 24:22; Ilm. 6:9; 12:11, 17; 20:4; ym.).

Nämä ahdistuksen pyhät ELÄVÄT aktiivisesti ja JULISTAVAT evankeliumia ja siten erottuvat jyrkästi ympärillään olevasta ennennäkemättömästä turmeluksesta ja petoksesta. Ehkä jotkut heistä ovat kerran käyneet kirkossa, mutta eivät koskaan todella pelastuneet. He tajuavat, että kuuluivat tuolloin paljon enemmän maailmaan, kuin mihinkään osaan Kristuksen ruumista.

Tämä johtaa toiseen syyhyn, miksi nämä ahdistuksen pyhät ovat poikkeuksellisia, koska jälleen – ryhmänä – he kärsivät marttyyrikuoleman uskonsa tähden paljon todennäköisemmin, kuin välttyvät siltä (Ilm. 6: 9; 20:4, ym.). Maailma ei lupaa heille mitään – paitsi että he tulevat menettämään henkensä – joten he elävät 100-prosenttisesti varmuudesta, joka heillä on Jeesuksessa Kristuksessa. He ymmärtävät intuitiivisesti Paavalin sanat: Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto” (Fil. 1:21).

144 000 JUUTALAISTA – Tästä erityisestä ryhmästä on väitelty paljon. On useita pyrkimyksiä määritellä se joksikin muuksi, kuin mitä Jumalan Sana selvästi sanoo (Ilm. 7: 4-8).

Tärkein näiden harhaanjohtavien pyrkimysten joukossa on väite, että nämä 144 000 eivät ole etnisiä juutalaisia – mutta Raamattu on tämän suhteen läpinäkyvä. He ovat 12 000 juutalaista jokaisesta 12 Israelin heimosta ja heidät tunnistetaan Ahdistuksen alkamisen vaiheilla. Se, että me – tai edes he itse – emme ehkä tunne heidän sukupuutaan, ei vähennä sitä tosiasiaa, että Jumala TIETÄÄ!

Toinen arvostelijoiden väite on, että nämä 144 000 juutalaista eivät ole evankelistoja. Tätä pointtia mainostetaan, koska Raamattu ei nimenomaan sano heitä sellaisiksi. Samanlainen virheellinen logiikka päättelee, että seurakuntaa ei tempaista yliluonnollisesti maan päältä, koska sanaa ”tempaus” ei esiinny Raamatussa. Raamattu tekee tempauksen kohdat aika selviksi ja sama pätee pitkälti näihin 144 000 juutalaiseen. Se, mitä opimme heistä ja asiayhteys, jossa sen opimme, kertoo meille, mikä heidän vaikutuksensa on oleva. On ilmeistä, että tällä ryhmällä on tärkeä rooli julistettaessa pelastuksen evankeliumia Ahdistuksen aikana.

Juutalaisen alkuperänsä lisäksi he ovat Jumalan yliluonnollisesti valitsemia ja sinetöimiä kuudennen ja seitsemännen sinettituomion avaamisten välillä. Heitä kutsutaan ”Jumalan palvelijoiksi” ja heidät on merkitty jumalalliseen suojeluun tuon ajan vertaansa vailla olevalta vainolta (Ilm. 7: 3-4). He ovat omistautuneet täysin Herransa ja Vapahtajansa palvelukseen (Ilm. 14: 3-4), he ovat ”ensihedelmiä Jumalalle” (Ilm. 14: 4) ja heidät tunnetaan puhtaudestaan ja vanhurskaasta käytöksestään (Ilm. 14:4-5).

Minulla on vahvistuva vakaumus, että nämä 144 000 juutalaista eivät silloin, kun Jumala sinetöi heidät, välttämättä ole Israelin maasta. Raamattu ei sano, että he olisivat. Vaikka he lopulta ilmestyvät Siionin vuorelle (Ilm. 14:1), on järkevää olettaa, että he saapuvat Israeliin tuolloin osana toista – ja viimeistä – maailmanlaajuista juutalaisten kokoontumista kotimaahansa.

Raamatun mukaan tämä juutalaisten tuleva jälleenkokoontuminen Israeliin on tapahtuva uskossa (Jes. 11:11–12:6). Todellinen usko Jeesukseen Kristukseen Messiaana on merkkinä tämän tulevaisuuden tapahtuman juutalaisilla. Se on hyvin erilaista dynamiikkaa kuin ”tehdä Alija” epäuskossa, profeetallisesti merkittävä prosessi, jonka näemme nykyisessä ajassamme (Hes. 34-37, ym.).

Samaan aikaan diasporan seurauksena juutalaisia elää lähes jokaisessa kansakunnassa (5. Moos. 28:64; Jer. 29:18; Hes. 12:15; Aam. 9: 9; Sak. 10:9; ym.). He tuntevat ihmiset, kulttuurit ja kielet näistä erilaisista paikoista, joihin he nyt kuuluvat. Pelastuksen hyvän uutisen levittämisen kannalta heidät on sijoitettu täydellisesti ”kaikkeen maailmaan”, kun Jumala sinetöi yliluonnollisesti 144 000 heistä.

Kuvittele, vaikutusta, joka 144 000 juutalaisella maapallon kaikista osista on, kun heidät valtuutetaan antautuneiksi ”Jumalan palvelijoiksi”. Jotkut pitävät tätä 144 000 -kertaisena Paavalin palvelutyönä. Ei ihme, että tämä ryhmä näyttää olevan avaintekijä ”… suuren joukon, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä” (Ilm. 7:9) pelastumisessa. Tämä tukee jakeen Matt. 24:14 ydinsanomaa.

KAKSI TODISTAJAA – Salaperäinen kaksikko ilmestyy Ahdistuksen alkaessa. Kuten 144 000 juutalaisen kohdalla me tiedämme heistä joitakin asioita ja joitakin voimme päätellä.

Kohdan Ilm. 11:3-12 perusteella tiedämme muun muassa, että he vaikuttavat Jerusalemissa. Heidän tehtävänsä on ”profetoida”; he julistavat Jumalan Sanaa ja tulevia tapahtumia. He tekevät sitä 1260 päivän ajan (3½ vuotta) Ahdistuksen puoliväliin saakka. Tiedämme, että heidän sanomansa on niin ei-toivottu turmeltuneelle maailmalle, että tapahtuu useita yrityksiä näiden kahden hahmon vahingoittamiseksi. Ne epäonnistuvat.

Tiedämme myös, että näillä kahdella todistajalla on ihmeellisiä voimia, kuten ”lyödä maata vitsauksilla, muuttaa vesi vereksi, pysäyttää sade ja kuluttaa vihollisiaan tulella” (Ilm. 11: 6). ”Näkeminen on uskomista”, eikä tässä ole eroa, kun nämä kaksi todistajaa vahvistavat sanomansa.

Kun heille määrätty palvelutyön aika on päättynyt, Jumala sallii antikristuksen tappaa heidät. Heidän kuolemaansa juhlitaan maailmanlaajuisena nähtävyytenä. Aivan yhtä julkinen on heidän yliluonnollinen ylösnousemuksensa ja nousunsa taivaaseen kolme ja puoli päivää ”post mortem, kuoleman jälkeen”.

Se, mitä voimme päätellä näistä kahdesta todistajasta, on, että heidän profetoimisen palvelutyönsä on suorapuheinen. ”Ne, jotka maan päällä asuvat”, vihaavat heitä, koska he puhuvat totuutta ja osoittavat todisteita yliluonnollisesta valtuutuksestaan Jumalalta. Voimme myös päätellä, että nämä kaksi todistaa keskittyvät ensisijaisesti Israelin juutalaisiin asukkaisiin. Vaikka heidän sanomansa vaikutus on maailmanlaajuinen, näyttää todennäköisimmältä, että Jumala lähettää nämä kaksi todistajaa muistuttamaan juutalaisia messiaanisista profetioista, paljastamaan totuuden antikristuksesta ja hänen liitostaan Israelin kanssa (Dan. 9:27) ja haastamaan kansakunnan harhainen paluu temppelin palvontajärjestelmään.

Kun kaikki kysymykset punnitaan, voimme mielestäni päätellä, että nämä kaksi todistajaa ovat kahden Raamatun hahmon, Mooseksen ja Elian, ihmeellinen fyysinen paluu. Vaikka myös Eenokia voidaan perustellusti harkita, niin juutalaisille Mooses ja Elia edustavat parhaiten ”lakia ja profeettoja”. Ihmeet, joita nämä kaksi todistajaa tekevät, ovat samankaltaisia kuin ne, joita Mooses ja Elia tekivät.

Sitä paitsi ne olivat Mooses ja Elia, jotka olivat Jeesuksen kanssa kirkastusvuorella (Matt. 17:3-4). Jeesus puki tämän tapahtuman lopunajan kieleen sanomalla, että jotkut Hänen opetuslapsistaan olisivat vielä elossa, kun näkevät ”…Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan” (Matt. 16:28). Se tosiasia, että Jeesus näytti tulevan kirkkautensa Mooseksen ja Elian fyysisessä seurassa, ei ole noin vain hyljättävää dynamiikkaa.

Viimeinen asia, jonka voimme päätellä vastuullisesti koskien näitä kahta todistajaa – riippumatta siitä, keitä he ovat – on, että he kutsuvat muita oikeaan suhteeseen Jeesuksen Kristuksen kanssa. Sitä ei ole erityisesti mainittu, mutta se on selvää asiayhteydestä. Miksi nämä kaksi todistajaa lähettäisivät tuomioita maan päälle ja kuluttaisivat vihollisiaan tulella, elleivät tällaiset seuraukset olisi todisteita kaikkivaltiaasta Jumalasta, joka lähetti heidät?

ENKELI – Kaikista epätavanomaisista menetelmistä pelastuksen sanoman välittämiseksi Ahdistuksen aikana enkeli ”… joka lentää keskitaivaalla” (Ilm. 14: 6-7) on dramaattisin. Se korostaa Jumalan päättäväisyyttä välittää evankeliumia kaikilla keinoilla – jopa niillä, jotka ovat erossa ihmisen toiminnasta.

Tässä kohdassa enkeli lentää ympäri maan ja toimittaa tärkeän sanoman. Muista, että tämä on aikaa, jolloin elämä maan päällä näkee luonnottoman ja luonnollisen rinnakkain. Emme voi arvioida Ahdistuksen tapahtumia tämän päivän rutiineilla. Yliluonnolliset ilmiöt leimaavat noita vuosia.

Vähän epäilen, että tämä enkeli näkyy ”maan päällä asuvaisille”. Tärkeintä on, että Hän on heille kuultavissa. Raamattu sanoo, että tämä enkeli toimittaa sanomansa ”…  suurella äänellä”, ja se kuuluu ”… kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille”.

Se tarkoittaa, että ketään ei jätetä väliin. Amazonin syrjäisimmistä viidakoista Siperian jäisiin maisemiin ja Tyynenmeren yksinäisiltä atolleilta Saharan pölyisiin kyliin – kaikki kuulevat enkelin sanat ja ymmärtävät ne.

Raamatun mukaan enkelin sanoma on ”iankaikkinen evankeliumi”, mutta se ei ole se, mitä saatat kuulla kirkossa. Käsitteen jokaisessa merkityksessä se on ”viimeinen toivo” jokaiselle sen kuulevalle:

”Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet”.

Se on yksinkertainen ja suoraviivainen. Se on Genesiksestä Ilmestyskirjaan. Se on luominen ja se on tuomio. Se koskee tarvetta oikeaan suhteeseen Jeesuksen Kristuksen kanssa. Jokainen, joka kuulee sen, joutuu tekemään valinnan.

Se ei ole etsijäherkkä pelastuksen sanoma, jonka tänä päivänä usein heitämme ihmisille epäilyttävin tarkoituksin. Enkelin lähestymistavassa ei ole päämäärää olla houkutteleva kadotetuille tai ”käydä keskustelua”.

Enkelin julistama ”iankaikkinen evankeliumi” perustuu kiireellisyyteen ja terveeseen järkeen. Tuolloin vallitsevat olosuhteet maailmassa tukevat kaikkea, mitä hän sanoo. Tuloksena enkelin sanat ovat hyökkääviä, lyhyitä – ja kaikkien tämän päivän haaleiden normien mukaan ”poliittisesti epäkorrekteja”.

Ne ovat myös tehokkaita! Jokainen planeetalla tietää totuuden ja jokainen on tilivelvollinen sille.

Noin kaksi tuhatta vuotta sitten Jeesus istui Öljymäellä ja katsoi alas kaupunkiin ja uskonnolliseen järjestelmään, joka oli hylännyt hänet. Hän tiesi, että seurakunta-aika oli alkamassa. Vaikka Jeesus antaisi seurakunnalle tehtävän olla Hänen todistajinaan ”… maan ääriin” (Apt. 1: 8), hän tiesi myös, että se päättyisi työn ollessa vielä kesken.

Opetuslapsensa ympärillään Jeesus veti verhot takaisin tulevaisuuden eteen. Hänen sanansa olivat synkät. Hän selitti, kuinka asiat maailmassa suuresti pahenisivat, mutta Jumalan suvereenin suunnitelman mukaan se kaikki kuului suunnitelmaan. Evankeliumin hyvää uutista saarnattaisiin lopulta kaikkialla maailmassa.

Ja sitten tulee loppu.

© Steve Schmutzer 2021. All Rights Reserved

Read Full Post »

Tweeting A Bible Verse Should Never Result In Jail Time
By Arielle Del Turco / Family Research Council, 21.5.2021, suom. SK

Uskonnollisista näkemyksistään syytetyksi joutuneen suomalaisen kansanedustaja Päivi Räsäsen tapaus herättää yhä enemmän kansainvälistä huomiota. Ja ihan oikein, koska tämä syyttäminen on isku uskonnonvapautta vastaan ei vain Suomessa, vaan myös maan rajojen ulkopuolella oleville.

Suomen valtakunnansyyttäjä syytti huhtikuussa nykyisin kansanedustajana toimivaa entistä lääkäri Päivi Räsästä kolmesta ”etnisestä kiihotuksesta”. Nämä syytökset antavat ymmärtää, että Räsäsen on katsottava olevan uhka yhteiskunnalle. Silti yksinkertaiset uskonnollisen ilmaisun tapaukset, jotka aiheuttivat syytteet, tuskin ”kiihottivat” ketään – termi, joka itsessään on avoin epämääräiselle ja subjektiiviselle tulkinnalle.

Kesäkuussa 2019 Räsänen meni someen haastaen Suomen evankelisluterilaisen kirkon päätöksen tehdä yhteistyötä Helsingin ”Pride 2019” -paraatin kanssa ja hänen twiittinsä sisälsi kuvan Raamatun kohdasta Room. 1:24-27. Se sai aikaan kiistan verkossa ja – viisi kuukautta myöhemmin – poliisitutkinnan.

Alkuperäisen tutkimuksen tuloksena ei nostettu syytöksiä ja poliisilausunnon mukaan Räsäsen someviesti oli suojattu Suomen perustuslaissa vahvistetulla uskonnon- ja sananvapaudella. Silti Suomen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen kumosi päätöksen ja aloitti rikostutkinnan.

Räsänen tutkittiin uudelleen, tällä kertaa koskien pamflettia, johon häntä oli pyydetty kirjoittamaan vuonna 2004 kirkkonsa seksuaalisuutta koskevasta opetuksesta otsikolla MIEHEKSI JA NAISEKSI HÄN HEIDÄT LOI – Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen.

Tutkittiin myös kommentteja, joita hän esitti televisiossa ja radiossa homoseksuaalisuudesta. Huhtikuussa 2021 valtakunnansyyttäjä nosti Räsästä vastaan kolme rikossyytettä: vuoden 2019 twitter-viestistä, kommenteista vuoden 2019 radio-ohjelmassa ja vuoden 2004 pamfletista.

Tässä tapauksessa vaarassa on kaksi olennaista ja toisensa täydentävää ihmisoikeutta kaikille ihmisille – uskonnonvapaus ja sananvapaus.

Avioliittoon ja ihmisten seksuaalisuuteen liittyvien uskonnollisten vakaumustensa rauhallisesta ilmaisemisesta Räsäsellä on edessään mahdollisuus joutua vuosiksi vankilaan. Nämä syytteet asettavat vaarallisen ennakkotapauksen suomalaisille uskonnollisille ihmisille, jotka pitäytyvät perinteisiin kristillisiin, juutalaisiin tai islamilaisiin opetuksiin perheestä. Jos hallitus voi rangaista korkean profiilin poliittista johtajaa hänen uskonnollisesta puheestaan, niin yksikään suomalainen ei ole turvassa rauhallisesti ilmaistessaan uskomuksiaan.

Kansainväliset perusoikeusstandardit – mukaan lukien sellaiset sopimukset kuin kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (International Covenant on Civil and Political Rights), jonka Suomi ratifioi – suojaavat juuri tällaiselta vainolta. Artikla 18 tunnustaa, että jokaisella on oikeus ilmaista uskonnollisia vakaumuksiaan ja opetuksiaan julkisesti ja yksityisesti.

Yhdysvalloilla on pitkät perinteet vastustaa vakavia uskonnonvapauden loukkauksia kaikkialla maailmassa ja kehottaa muita valtioita turvaamaan kansalaisilleen vankka uskonnonvapauden suoja. Se tosiasia, että Suomi on länsimainen demokratia, ei saisi vapauttaa sen hallitusta tarkkailusta.

Tony Perkins, joka toimii komissaarina Yhdysvaltain kansainvälisen uskonnonvapauden komissiossa (USCIRF), on sanonut, että komissio hakee tapauksesta lisätietoa Suomen viranomaisilta.

Yhdysvaltojen tulisi pitää Suomea kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeusnormien velvoittamana, kuten me tekisimme muiden maiden kohdalla, jotka vangitsevat ihmisiä heidän uskonkäsitystensä vuoksi. Jos uskonnon ja ilmaisun vapaudet sallivat vain sellaisten käsitysten ilmaisemisen, jotka eivät aiheuta kiistoja, niin suomalaisilla ei todella ole näitä vapauksia lainkaan.

Sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista uskonnollisia vakaumuksiaan, vaikka ne sattuisivat olemaan epäsuosittuja. Maansa sanan- ja uskonnonvapautta koskevien perustuslaillisten suojien puolustamisen ja säilyttämisen nimissä syyttäjä Toiviaisen tulisi luopua syytteistä Räsästä vastaan. Muun vapaan maailman tulisi kannustaa häntä tekemään niin.

Maailma tulee seuraamaan Päivi Räsäsen oikeudenkäyntiä. Se, kuinka hän pärjää oikeudessa, kertoo paljon uskonnollisen vainon tasosta, joka voi olla mahdollinen Lännessä. Yksi asia on varma: uskonnonvapauden loukkaukset on tuomittava, missä tahansa niitä esiintyy.

Kenenkään ei pitäisi tarvita pelätä vankeutta Raamatun jakeen julkaisemisesta somessa – missään eikä milloinkaan.

Originally published at Family Research Council – reposted with permission.

**

Lue myös

Read Full Post »