Iranin tapahtunut tosiasia

Iran’s Fait Accompli
By Matt Ward, 1.4.2021, suom. SK

Kun koronavirus on häirinnyt maailmaa, Iranilla on ollut kiire tehdä siirtojaan. Sitä, mikä vain 12 kuukautta sitten olisi ollut iso etusivun uutinen kaikkialla maailmassa, rekisteröidään nyt tuskin lainkaan valtavirran uutismediassa. Uutiskatteen puuttumisesta huolimatta Iran kuitenkin näyttää lähestyvän nopeasti toimivan ydinaseen saamisen vaihetta. On järkyttävää, että kukaan valtamediassa ei edes näytä välittävän siitä.

Tätä kirjoitettaessa oletetaan yleisesti, että Iran on nyt vain viikkojen päässä ydinasemurroksen tilasta (nuclear breakout status). Jos se pitää paikkansa, niin tämä on kriisi, joka tulee kärjistymään hyvin pian.

Valkoisen talon kansallinen turvallisuusneuvonantaja Jake Sullivan viittasi Iranin tulevaan ydinasemurrokseen ”kriittisenä varhaisena prioriteettina” Biden’in hallinnolle. Sullivan jatkoi, todeten, että tästä asiasta voi hyvinkin tulla ”eskaloituva ydinasekriisi, kun he siirtyvät lähemmäksi riittävää määrää fissiiliä materiaalia ydinasetta varten”.

Voiman ja mahdollisesti tarkoituksen osoituksena Yhdysvaltain B-52-ydinpommikoneet ovat tehneet lentoja Persianlahden yllä ja aina islamilaisen tasavallan rajalle asti selvästi viitaten Lännen aikeisiin, jos elvytetyt ydinsopimusneuvottelut epäonnistuvat.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on sanonut, että kansainvälisellä yhteisöllä on vain ”hyvin lyhyt aika” estää Teherania hankkimasta ydinaseita.

Tässä kaikessa kovassa puheessa on kuitenkin ongelmansa. Näyttää, että Iran ei ota vakavasti tätä voimanäytöstä, eikä pelkää. Epämukava todellisuus on, että he eivät yksinkertaisesti näytä pelkäävän presidentti Joe Biden’ia, kuten he kerran pelkäsivät presidentti Trump’ia. Uuden presidentin virkaanastuminen sen sijaan, että saisi heidät varuilleen ja hälytystilaan, näyttää rohkaisevan heitä.

Kaikkien Amerikasta ja Euroopasta tulevien äänettömien uhkien edessä Iran on edelleen sotaisa. Islamilainen tasavalta on toistaiseksi kursailematta kieltäytynyt palaamasta takaisin neuvottelupöytään neuvotteluihin, joihin Joe Biden luotti niin paljon Obaman viimeisen kauden aikana.

Teheran on ehdottomasti sulkenut pois kaikki korjaukset ydinsopimukseen kuvaillen asiakirjaa, jonka Biden’in hallinto uskoo tuovan Iranin takaisin ruotuun, ”neuvottelukelvottomaksi”.

Ennen kuin ovat edes alkaneet, neuvottelut ovat kuolleet.

Iran on niin vakiintunut ja rohkaistunut, että Teheran vaatii jo ennen neuvottelujen aloittamista, ennen kuin edes istuutuvat pöydän ääreen, että ankarat pakotteet, jotka Yhdysvallat on määrännyt heille aiemman ydinsopimuksen alkuperäisten ehtojen rikkomisesta, kokonaan poistettaviksi.

Se pohjimmiltaan palkitsisi Iranin alkuperäisen sopimuksen ehtojen rikkomisesta ja siihen Länsi on ymmärrettävästi hyvin vastahakoinen. Mutta aika on Länttä vastaan, aivan kuten se on pientä Israelia vastaan. Jos tässä nykyisessä tilanteessa kukaan ei tee mitään ja pian, niin asiasta tulee fait accompli (tapahtunut tosiasia) – Iranilla on toimiva ydinase.

Jopa YK:n ydinvahtikoira on myöntänyt, että Iranin ydinaseohjelma on jälleen täydessä vauhdissa, paljastaen, että toinen kaskadi edistyneitä IR-2m-sentrifugeja uraanin rikastamiseksi on jälleen alkanut työskennellä Iranin maanalaisessa Natanz’in laitoksessa. He uskovat myös, että on olemassa kolmaskin kaskadi, joka vain odottaa käynnistystä.

Iranilaiset ovat avoimesti myöntäneet rikastaneensa uraania Fordow’n laitoksellaan kriittiseen 20 % tasoon, mikä on edelleen huomattavasti alle ydinaseelle vaadittavan 90 prosentin rikastuksen, mutta silti merkittävä askel tähän suuntaan. Syy tähän on, että aika ja prosessit, jotka vaaditaan uraanin rikastamiseksi 20 %:iin, ovat paljon pidemmät ja vaikeammat kuin ne, jotka tarvitaan uraanin rikastamiseen 20 %:sta 90%:iin. Tämä voidaan saavuttaa suhteellisen lyhyessä ajassa.

Yllättävintä on, että Iran on ollut todella rehellinen ja avoin koskien näitä rikkomuksia. Ehkä tämä johtuu siitä, että Iran ei enää pelkää Yhdysvaltojen reaktiota nykyisen presidentin alaisuudessa, kuten se selvästi teki edellisen viranhaltijan aikana.

Tässä vaiheessa Israel kamppailee valtavan epävarmuuksien määrän kanssa koskien Irania ja sen ydinohjelmaa sekä laajempaa geopoliittista ympäristöä. Parhaimmillaankin on epäselvää jopa tietävimmillekin Iran-asiantuntijoille, kuinka pitkällä Iranin ydinohjelma on nyt, tai kuinka lähellä toteutettavissa olevaa asetta he ehkä ovat. Kyse on parhaista arvioista, ja kaikkien parhaiden arvioiden perusteella näyttää siltä, että Iran on pääsemässä hyvin, hyvin lähelle.

Iran on selvästi edistynyt nopeasti kohti ydinasemurroksen tilaa. On myös yleisesti sovittu, että Iran ei tavoittele ydinasemurroksen tilaa, ellei sillä ole riittävästi materiaalia 3–5 elinkelpoisen aseen tuottamiseen. He eivät ota vain yhden aseen riskiä, koska Yhdysvallat tai Israel yksinkertaisesti tuhoaisi sen ja kaikki heidän ponnistuksensa menisivät hukkaan.

Israel ja Yhdysvallat ajattelisivat kahdesti ennen hyökkäämistä Iraniin, jos he tietäisivät siellä olevan viisi asetta, eikä vain yksi. Siis tämä kiire murrostilaan ei todennäköisesti koske vain yhtä asetta, vaan useita taistelukärkiä.

Puhuessamme IDF valmistautuu aktiivisesti kohtaamaan Iranin ydinaseohjelman, vaikka sen olisi tehtävä se yksin. Yhdysvallat kuitenkin erehtyy, jos luulee, että tämä on kriittinen kysymys vain Israelille. Maailma seuraa Yhdysvaltojen uutta presidenttiä Joe Biden’ia ja aivan kuten Iran on tehnyt, sellaiset hallitsijat kuin Venäjän Vladimir Putin, Kiinan Xi Jinping ja Pohjois-Korean Kim Jong-un, punnitsevat ja mittailevat Joe Biden’ia.

Se, havaitaanko Biden puutteelliseksi, määräytyy suoraan tämän kysymyksen lopputuloksen perusteella, ei hänen onnistumisestaan koronaviruksen suhteen ja se voi hyvinkin määrittää Biden’in hallinnon kansainvälisen aseman hänen jäljellä olevan kautensa aikana.

Aika ei ole Israelin puolella. Israelin puolustusvoimien esikuntapäällikkö kenraaliluutnantti Aviv Kochavi antoi oman suorasanaisen arvionsa tilanteesta: ”Olen käskenyt Israelin puolustusvoimia valmistelemaan useita operatiivisia suunnitelmia jo olemassa olevien lisäksi.”

Niin merkittävä on kenraaliluutnantti Kochavi’n huoli Iranin välittömästä ydinasemurroksen tilasta, että nämä kommentit olivat täysin valtuuttamattomia (unsanctioned) ja hänen omasta aloitteestaan, jotakin sellaista, josta hän itse sai sanktioita.

Israelin kättä pakotetaan ja on yhä todennäköisempää, että jos heidät pakotetaan toimimaan, he tekevät sen yksin. Iran tietää tämän. Viime viikolla Iranin puolustusministeri Amir Hatami esitti pahaenteisen uhkauksen panna Tel Aviv ja Haifa ”maan tasalle”, jos Israel ryhtyy ennalta ehkäiseviin toimiin Irania tai sen ydinohjelmaa vastaan.

Presidentti Biden’in ensimmäisistä kuukausista vallassa voi päätellä, ettei hän todennäköisesti ole halukas avoimesti sitouttamaan Irania suoraan sotilaalliseen interventioon, varsinkin, jos se tapahtuu Israelin rinnalla. Se raivostuttaisi suuren osan hänen kotimaisesta kannattajakunnastaan, jolle hän on kiitollisuudenvelassa.

 Helmikuun 2. päivänä Israelin vanhempi ministeri Tzachi Hanegdi kommentoi, että hän ei voi nähdä amerikkalaisten suostuvan ryhtymään tällaiseen sotilaalliseen aloitteeseen, jättäen Israelin yksin kohtaamaan tämän kasvavan uhan.

Aika on selvästi loppumassa. Pakotetaanko Israelin käsi vai ei, se jää nähtäväksi. Kuitenkin jos Israel ja Länsi eivät ole tarkkoja, heräämme kaikki eräänä aamuna ja Iranin ydinaseesta on tullut tapahtunut tosiasia.

Sodan rummutus on käymässä yhä äänekkäämmäksi.

wardmatt1977@gmail.com

Read Full Post »

Lannistuminen (osa 2)

On discouragement (part two)
15.12.2020, by Simon Desjardins, suom. SK

Tämä on jatkoa artikkelille Lannistuminen (osa 1)

Edellisessä viestissäni näimme, kuinka lannistuminen voi vaikuttaa elämäämme negatiivisesti, sillä se voi saastuttaa sydämemme ja turmella mielemme siinä määrin, että näkemyksemme todellisuudesta voi muuttua äärimmäisen lannistavaksi. Sen sokaisemana todellinen sisu pelkistyy tyrmistykseksi ja elävä toivo epätoivoksi. Sen lisäksi, kuten näimme edellisessä viestissäni, sitä ei voi hiljentää. Se löytää aina ilmaisukeinon ja sen puhe vaikuttaa aina ihmisiin, jotka uinuvat epäuskon läheisyydessä. Se on todella voima, jota on vastustettava kaikella vakavuudella ja päättäväisyydellä.

Lannistavat sanat tahtovat aiheuttaa lannistusta

Meidän kristittyjen, olisi hyvä pohtia, mihin suuntaan korvamme ovat käännetyt ja ketä kuuntelemme. Koska yhtä paljon, kuin usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanasta, lannistuminen tulee usein kuulemisesta ja kuuleminen lannistuneiden ihmisten sanasta. Raamattu tukee tätä periaatetta, jonka ihmisten kokemukset vahvistavat.

Niin oudolta, kuin se ehkä tuntuukin, lannistuneet ihmiset näyttävät löytävän lohtua, kun ympärillä on ihmisiä, jotka jakavat heidän surkeutensa. Itse asiassa he usein ärtyvät, kun ihmiset eivät yhdy heidän toivottomaan lähestymistapaansa ja kieltäytyvät huomioimasta heidän tappiohenkisiä viestejään.

Kaunis esimerkki

Neljännessä Mooseksen kirjassa on tarina, joka on hyvä esimerkki siitä, millaisia keskusteluja lannistuminen synnyttää. Jumala oli käskenyt Moosesta lähettämään 12 miestä, yksi kustakin heimosta, vakoilemaan Luvattua Maata. Palattuaan he ylistivät maan kauneutta ja hedelmällisyyttä:

”Me menimme siihen maahan, jonne meidät lähetit. Ja se tosiaankin vuotaa maitoa ja mettä, ja tällaisia ovat sen hedelmät.” (4. Moos. 13:27)

Toisin sanoen maa vastasi sitä, mitä Jumala oli luvannut, mutta heidän mukaansa siellä oli ylitsepääsemätön ongelma:

”Mutta kansa, joka siinä maassa asuu, on voimallista, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria; näimmepä siellä Anakin jälkeläisiäkin. Amalekilaiset asuvat Etelämaassa ja heettiläiset, jebusilaiset ja amorilaiset asuvat vuoristossa, ja kanaanilaiset asuvat meren rannalla ja Jordanin varsilla.” (4. Moos. 13:28,29).

Kun ihmiset kuulivat tämän lannistavan ilmoituksen, he masentuivat, alkoivat protestoida ja nurista Mooseksen edessä. Onneksi Kaaleb tuli väliin positiivisella viestillä, joka oli juurtunut Jumalan lupaukseen:

”Ja Kaaleb koetti tyynnyttää kansaa napisemasta Moosesta vastaan ja sanoi: ’Menkäämme sittenkin sinne ja ottakaamme se haltuumme, sillä varmasti me sen voitamme.’” (4. Moos. 13:30).

Mikä kontrasti edelliseen raporttiin. Tässä näemme luottamusta, uskoa, rohkeutta ja varmuutta. Näyttää, että Kaaleb pystyi näkemään tuliset hevoset ja vaunut, kuten Elisa (2. Kun. 6:16,17). Ensimmäinen ryhmä väitti kuitenkin, ettei toivoa ollut:

”Mutta ne miehet, jotka olivat käyneet hänen kanssaan siellä, sanoivat: Emme me kykene käymään sen kansan kimppuun, sillä se on meitä voimakkaampi. Niin he saattoivat israelilaisten keskuudessa pahaan huutoon sen maan, jota olivat olleet vakoilemassa, sanoessaan: Se maa, jota olemme kierrelleet ja vakoilleet, on maa, joka syö omat asukkaansa; ja kaikki kansa, jota me siellä näimme, oli kookasta väkeä. Näimmepä siellä jättiläisiäkin, Anakin jättiläisheimon jälkeläisiä ja me olimme mielestämme kuin heinäsirkkoja; sellaisia me heistäkin olimme.” (4. Moos. 13:31-33).

Nämä miehet antoivat huonon raportin, koska he olivat syrjäyttäneet Jumalan kuvasta. Niinpä he olivat masentuneita ja masentavia. He osasivat vain miettiä tappiota. Tulos oli ehdottoman valitettava:

”Silloin koko kansa alkoi huutaa ja parkua ja kansa itki sen yön” (4. Moos. 14:1).

Huono raportti lannisti melkein koko seurakunnan. Joten mitä tapahtui seuraavaksi? Vastaus on riittävän yksinkertainen: Tapahtui, mitä tapahtuu aina, kun ihmiset ovat epätoivoisia, eli he alkoivat puhua masennuksen sanoja:

”Ja kaikki israelilaiset napisivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja koko kansa sanoi heille: ’Jospa olisimme kuolleet Egyptin maahan tai tähän erämaahan! Jospa olisimme kuolleet! Ja miksi viekään Herra meitä tuohon maahan, jossa me kaadumme miekkaan ja vaimomme ja lapsemme joutuvat vihollisen saaliiksi! Eikö meidän olisi parempi palata Egyptiin? Ja he puhuivat toinen toiselleen: Valitkaamme johtaja ja palatkaamme Egyptiin.’ Silloin Mooses ja Aaron lankesivat kasvoilleen Israelin kansan koko seurakunnan eteen” (4. Moos. 14:2–5).

Onneksi Joosua ja Kaaleb olivat vahvistautuneet Jumalassa ja valmiita taisteluun:

”Mutta Joosua, Nuunin poika, ja Kaaleb, Jefunnen poika, jotka olivat olleet mukana maata vakoilemassa, repäisivät vaatteensa ja puhuivat kaikelle israelilaisten seurakunnalle näin: ’Maa, jota kävimme vakoilemassa, on ylen ihana maa. Jos Herra on meille suosiollinen, niin hän vie meidät siihen maahan ja antaa sen meille, maan, joka vuotaa maitoa ja mettä. Älkää vain kapinoiko Herraa vastaan älkääkä peljätkö sen maan kansaa, sillä heitä ei ole meille kuin suupalaksi. Heidän varjelijansa on väistynyt heistä, mutta meidän kanssamme on Herra. Älkää te heitä peljätkö.’” (4. Moos. 14:6–9).

Seuraava jae vahvistaa, mitä olen sanonut aiemmin:

”Silloin koko seurakunta vaati heitä kivitettäviksi, mutta Herran kirkkaus ilmestyi kaikille israelilaisille ilmestysmajassa” (4. Moos. 14:10).

Kuten voimme nähdä, jos Jumala ei olisi puuttunut asiaan, he olisivat tappaneet Joosuan ja Kaalebin – vain osoittamaan, mitä lannistuminen voi tehdä. Seuraavasta näemme, mitä Jumala ajattelee lannistumisesta:

”Ja Herra sanoi Moosekselle: ’Kuinka kauan tämä kansa pitää minua pilkkanaan eikä usko minuun, huolimatta kaikista tunnusteoista, jotka minä olen tehnyt sen keskuudessa? Minä tuhoan sen rutolla ja hävitän sen perinjuurin, mutta sinusta minä teen suuremman ja väkevämmän kansan, kuin se on.’” (4. Moos. 14:11,12).

Kaikkien niiden ihmeiden jälkeen, jotka Jumala oli tehnyt heille, ihmiset eivät uskoneet Hänen lupauksiinsa. Entä me? Jokainen voi uskoa, kun olosuhteet ovat suotuisat, mutta entä musertavan pimeyden aikoina? Mitä tapahtuu, kun tapahtumat käyvät mustiksi ja pysyvät tähdittöminä hyvin kauan?

Veljet! Vastustakaamme lihallisen mielen aiheuttamia huonoja raportteja. Seisokaamme Jumalan sanassa lujina ja valmiina voittamaan. Jäljitelkäämme sitä Yhtä, josta on kirjoitettu:

”Hän itse ei sammu eikä murru, kunnes on saattanut oikeuden maan päälle ja merensaaret odottavat hänen opetustansa” (Jes. 42:4).

Ja muistakaamme totuuden sanat:

”Katso, minä olen Herra, kaiken lihan Jumala; onko minulle mitään mahdotonta?” (Jer. 32:27).

Read Full Post »

Lannistuminen (osa 1)

On discouragement (part one)
15.11.2020, by Simon Desjardins, suom. SK

”Senjälkeen he lähtivät liikkeelle Hoorin vuorelta Kaislameren tietä kiertääksensä Edomin maan. Mutta matkalla kansa kävi kärsimättömäksi (discouraged [lannistunut, masentunut] New KJV).” (4. Moos. 21:4, KR38)

Kansa lannistui matkasta

Kristillinen vaellus on riittävän pitkä tarjotakseen meille erilaisia koetuksen aikoja ja nämä ajat johtavat meidät aina toiseen kahdesta mahdollisesta lopputuloksesta, nimittäin lannistumiseen tai täyttymykseen. Se johtuu siitä, että jokainen mahdollisuus edistyä on myös mahdollisuus taantua ja jokainen sen kudoksessa piilevä mahdollisuus voittaa on mahdollisuus menettää. Siksi tietty tilanne voi lannistaa toisen ja vahvistaa toisen, sillä ne eivät ole elämän olosuhteet, jotka tekevät ihmisen vahvaksi, vaan ennemminkin heihin upotettu sydämen tila.

Hengellisen koulutuksen merkitys

Koska emme tiedä, milloin nämä koetuksen ajat tulevat, meidän on oltava aina valmiina, eli meidän on pysyteltävä niiden joukossa, jotka käyvät voimasta voimaan (Ps. 84:7) ja se voi tapahtua vasta, kun suurempia haasteita tulee tiellemme.

Juuri tämä siirtyminen pulmasta toiseen tekee meistä sopivia ja kehittää meissä kyvyn kestää vastoinkäymisiä. Ilman tällaista koulutusta meillä ei juuri ole mahdollisuutta onnistua. Profeetta oli aivan oikein huomannut, että jokainen ahdinko on tärkeä ja että sitä tulisi pitää askeleena tiellä edistykseen.

”Jos sinä jalkamiesten kanssa juokset ja ne sinut väsyttävät, kuinka sinä kävisit kilpaan hevosten kanssa? Ja jos sinä vaarattomalla maalla oletkin turvassa, kuinka käy sinun Jordanin rantatiheikössä?” (Jer. 12:5)

Avaustekstimme

”Senjälkeen he lähtivät liikkeelle Hoorin vuorelta Kaislameren tietä kiertääksensä Edomin maan. Mutta matkalla kansa kävi kärsimättömäksi.” (4. Moos. 21:4)

Joten tässä meillä on matkalla lannistuneita ihmisiä; ja osittain heidän masentuneisuutensa johtui siitä, että he eivät olleet valmistaneet itseään. Näin ollen, kun pitkäaikaiset vaikeudet tulivat heidän tiellensä, he olivat hukkua ja menettivät rohkeutensa. Ilmeisesti on olemassa toinenkin vaihtoehto. Esimerkiksi Daavid olisi voinut langeta masennukseen monta kertaa, mutta kuten seuraava jae julistaa, hän tiesi kuinka tukea henkeänsä ja löytää voima hädän hetkinä.

”Ja Daavid joutui suureen hätään, sillä kansa aikoi kivittää hänet: niin katkeroitunut oli koko kansa, kukin poikiensa ja tyttäriensä tähden. Mutta Daavid rohkaisi mielensä Herrassa, Jumalassansa.” (1. Sam. 30:6)

Kun olemme yhteydessä Jumalaan, imemme itseemme jumalallista voimaa, sillä Hänen sanallaan on kyky vahvistaa henkeämme ja tehdä meistä sopivia taisteluun. Daniel viittaa tällaiseen jakamiseen kirjoittaessaan:

”Ja hän sanoi: ’Älä pelkää, sinä otollinen mies, rauha olkoon sinulle. Vahvistu! Vahvistu!’ Ja hänen puhuessaan minulle minä vahvistuin ja sanoin: ’Puhukoon herrani, sillä sinä olet minua vahvistanut.’” (Dan. 10:19)

Tämä sydämellinen jakaminen on paras lääke masennukseen. Se rohkaisee sydämen ja muuttaa mielen. Se saa aikaan uuden ajattelutavan, jossa Jumala valaisee pimeät näköalat. Seuraus on, että toivon aurinko nousee ja paistaa sydämessämme, mikä tuo rohkeutta ja nostaa odotuksia.

Lannistumisen säikeet

Lannistuminen ei tule yhdessä yössä. Se on seuraus pitkittyneestä konfliktista, joka on tyhjentänyt sielun kaikenlaisesta lujuudesta. Se on antautuminen näennäisen pimeyden valtaan. Se vaikuttaa siihen, kuinka arvioimme todellisuutta ja ennen kaikkea siihen, kuinka puhumme sisäisesti – toisin sanoen ajattelutapaamme – kuten myös siihen, kuinka kommunikoimme muiden kanssa. Lannistuminen ei tuo mitään hyvää. Se on tuhoisa mielentila, jonka kanssa Jumalalla ei ole mitään tekemistä. Se on yksi puhtaimmista epäuskon ilmauksista, joka ruokkii tietämättömyyttä ja sokeutta.

Lannistunut puhe

”Senjälkeen he lähtivät liikkeelle Hoorin vuorelta Kaislameren tietä kiertääksensä Edomin maan. Mutta matkalla kansa kävi kärsimättömäksi. Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: ’Minkätähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän huonoon ruokaan.’” (4. Moos. 21:4,5)

Yksi lannistumisen pääongelmista on sen väistämättömässä ilmauksessa. Se ei ole hiljaa. Se saarnaa epäuskon sanoja, missä ikinä sitä tavataan. Se johtuu siitä, että lannistunut sydän on poistanut Jumalan arvioinnistaan. Se näkee vain päänsä yläpuolella roikkuvat turmiollisten olosuhteiden tummat pilvet. Kaikki valaisevat säteet ovat poissa ja masentunut sydän seisoo valitusten ja nurinoiden keskellä. Kaikki on huonosti; mikään ei toimi; Jumala ei kuule; ei mitään toivoa vapautuksesta.

Kristinuskon kannalta lannistuminen on luopumista totuudesta, sillä se on perustettu valheille ja pärjää petoksen avulla. Se on todellakin perkeleellinen mielentila, joka voi houkutella epävakaan sielun pois loistavista saavutuksista ja mikä pahempaa, Jumalan tahdon täyttämisestä. Joten älkäämme sävähtäkö. Vaikka tapahtumien käänne johtaakin meidät lohduttomuuteen, niin luottakaamme Kilpeemme ja ylen suureen palkintoomme, sillä Hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen.

”Ole vain luja ja aivan rohkea ja noudata tarkoin kaikessa sitä lakia, jonka minun palvelijani Mooses on sinulle antanut; älä poikkea siitä oikealle äläkä vasemmalle, että menestyisit, missä ikinä kuljetkin” (Joosua 1:7).

Jatkuu artikkelissa Lannistuminen (osa 2)

 

Read Full Post »

Matteus 24:7 – Älkää eksykö

Matthew 24:7 – Don’t Be Deceived
By Gary W. Ritter, 12.2.2021, suom. SK

Aikakauden loppu on tulossa. Jeesus varoitti opetuslapsiaan, että tällä maailmalla, sellaisena kuin sen tunnemme, on rajallinen ikä. Valitettavasti vuosien varrella Jeesuksen sanoja on väännelty ja ymmärretty väärin. Muiden kirkon sisäisten kiistojen joukossa, jotka ovat nousseet tästä opetuksesta, on sen ajoitus ja kuinka se kaikki tapahtuu.

Suuri osa tästä tulkintaongelmasta liittyy tapahtumien järjestykseen. Raamatun profetiassa on usein kaukoputkiaspekti. Kaukainen näyttää läheiseltä. Profeetat näkivät tulevaisuuden, kuten Jumala tarkoitti, mutta eivät välttämättä voineet erottaa toisistaan, mikä tapahtuisi aikaisemmin ja mikä myöhemmin. Se johti joidenkin profetioiden kaksoistoteutumiseen ja monien tapahtumien yhteen muussittamiseen niin, että ne kaikki näyttivät tapahtuvan samaan aikaan. Tästä on kysymys Jeesuksenkin profetioissa Matteuksen 24. luvussa.

Kuinka tiedämme tämän? Ensinnäkin Jeesus varoittaa jakeessa Matt. 24:4 opetuslapsiaan eräästä tärkeästä periaatteesta heidän kysyttyään häneltä, miltä loppu näyttäisi:

”Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ’Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.’”

NIV- ja KJV-käännökset käyttävät sanaa ”deceive” (pettää). Varmista, ettei sinua petetä. Se on pääkäsky, joka aloittaa tämän lopunajan tapahtumien jakson. Jos olet Jeesuksen opetuslapsi, niin sinun on oikein jaettava Jumalan Sanaa tehdäksesi tämän oikein.

Jeesus sanoo, että vuosien varrella tulee nousemaan vääriä profeettoja; sotia; huhuja sodista; toisia kansakuntia vastaan taistelevia kansakuntia; sisäistä konfliktia kansakunnissa, kun ryhmittymät eli valtakunnat kilpailevat keskenään ja suuri määrä luonnonkatastrofeja, kuten nälänhätiä ja maanjäristyksiä. Nämä kaikki lisääntyvät dramaattisesti viimeisinä päivinä, mutta kuten pian synnyttävän naisen raskaus, ne ovat vain merkkejä tästä lähestyvästä tapahtumasta (Matt. 24:5-8).

Olemme nähneet kaikkien näiden merkkien lisääntyvän 1900-luvun alusta lähtien. Ensimmäistä maailmansotaa seurasi toinen maailmansota, jota seurasi Israelin syntyminen valtiona tärkeäksi virstanpylvääksi, mikä aloitti Lähi-idän konfliktit lisäten kansalaislevottomuutta valtioiden sisällä mukaan lukien Amerikassa alkaen radikaalista 1960-luvusta tähän päivään saakka sellaisella erilaiset poliittiset, rodulliset ja sosiaaliset käsitykset omaavien ihmisten välisellä vihamielisyydellä, että sisällissota näyttää välittömältä; moninkertaistuneet laajuudeltaan ennennäkemättömät luonnonkatastrofit ja niin voimakkaat, että sellaisia ei ole koskaan ennen koettu maan päällä; kaikki nämä ovat vasta synnytystuskia.

Seuraava sana, jonka Jeesus sanoo, on kriittinen: ”Silloin” – Matteus 24:8 sanoo näin:

”Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden.”

Websters Dictionary 1828 antaa tämän toisen määritelmän sanalle ”silloin”: Jälkeenpäin; pian sen jälkeen tai välittömästi.

Siten erilaisia synnytyskipuja tulee ja vasta sitten seuraava tapahtuma. Puhuen seurakunnasta Jeesus kertoo meille, että ”he” antavat meidät vaivaan ja kaikki kansat vihaavat meitä Jeesuksen nimen tähden. Ketkä he? Epäuskoiset, joille kristinusko on uhka. Mitä tosi kristityt tekevät? He erottavat ja käsittävät totuuden. Tässä heitä ei petetä, kuten muuta maailmaa. ”He” eivät voi sietää sitä, koska se ei salli heidän valvoa Kristuksen seuraajia, kuten kaikkia muita. 10/40-ikkunassa tämä ahdistus on ollut käynnissä monien vuosien ajan. Jotta profetia toteutuisi, uskon, että sen täytyy tulla myös Amerikkaan.

Tämän vainon jälkeen – kutsukaamme sitä siksi, mitä se on – Jeesus kertoo meille seuraavan tapahtumien sarjan jakeissa Matt. 24:10-12:

”Ja silloin monet lankeavat pois ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan. Ja monta väärää profeettaa nousee ja he eksyttävät monta. Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.”

”Ja silloin” osoittaa, että tämä tapahtuu vainon ahdistuksen jälkeen, tai ehkä sen keskellä. Ketkä lankeavat pois? Täytyy kuulua johonkin, että voi langeta siitä pois. Tässä tapauksessa seurakunta on jälleen kohde, josta ihmiset kääntyvät pois.

Seurakunnassa tulee tapahtumaan kavalluksia.

Yhä enemmän vääriä oppeja opetetaan, kun niin sanotut profeetat kutittelevat monien korvia.

Olemme jo nähneet laittomuuden suuren lisääntymisen muutaman viime vuoden aikana. Sen aiheuttavat ne, joilla on kova sydän ja joiden omatunto on poltinraudalla merkitty ja totuus on heille vieras. Tämä johtaa kasvavaan kylmyyteen, välinpitämättömyyteen ja kaikenlaisen rakkauden puutteeseen toisia kohtaan. Se, mikä on näkyvästi edennyt tähän pisteeseen, tulee korostuneemmaksi.

Olemmeko nähneet merkkejä tästä?

Ehdottomasti. Ajattele, kuinka seurakunnat ovat hyljänneet Raamatun erehtymättömänä horjumattomana Jumalan Sanana. Ihmiset näissä kirkoissa uskovat vaikka mitä, koska ovat hyljänneet totuuden. Kaikki, jotka hyväksyvät valheita, kääntyvät niitä vastaan, jotka pitävät kiinni todellisista raamatullisista arvoista. Sudet lammasten vaatteissa ovat maailman asialla – koska ovat maailmasta – ja todellisesta seurakunnasta jää vain jäännös.

Kaikki tämä tulee jatkumaan tempaukseen asti, kunnes Jeesus tempaa pois tämän jäännöksen – todellisen morsiamensa – antaakseen epäuskoisen maailman Jumalan vihalle. Ahdistuksen aikana Kristukseen uskomisen herätys saa monet seuraamaan Häntä huolimatta kaikesta kärsimyksestä, jota saavat kestää niiltä, jotka vihaavat Kristusta.

Tämä tuo meidät ajoitusjärjestyksessä jakeisiin Matt. 24:13-14:

”Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu. Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.”

Niiden, jotka tulevat uskoon tänä kauheana aikana, on kestettävä. Kun he uskovat, heidän uskonsa peräänantamattomuus Jeesukseen pelastaa heidät. Mitä tulee evankeliumin saarnaamiseen kaikkialla maailmassa, Mitä tulee evankeliumin saarnaamiseen kaikkialla maailmassa, Jumalalla on siihen varattuna todistajat, jotka hän tuo esiin ja jopa enkeli, joka julistaa hyvää uutista. Kaikki nämä asiat tapahtuvat Jumalan aikajärjestyksen mukaisesti; sitten tulee loppu, kun Jeesus palaa toisessa tulemuksessaan.

Varoitettuaan kaikista näistä asioista, joita Ahdistuksen ajan seurakunta tulee kokemaan, Jeesus kääntää huomionsa takaisin Israeliin ja tapahtumiin, jotka tapahtuvat alkaen Ahdistuksen puolivälissä. Antikristus häpäisee vasta rakennetun temppelin ja juutalaiset, jotka ovat kuulleet ja uskoneet Jeesuksen sanat, pakenevat Petran linnoitukseen, kun seitsemän vuoden kauhujen jälkipuoliskon Suuri Ahdistus edelleen kohtaa maailmaa.

Kaaos ja väkivalta ovat tänä aikana niin valtavia, että ihmiskunta tuhoaisi itsensä ja maailman kokonaan ilman Jumalan väliintuloa. Hän kuitenkin tuo lopun ja tekee sen niiden vuoksi, jotka ovat tulleet uskoon Häneen ja pelastaakseen heidät tuleviin tarkoituksiinsa.

Siinä kaikessa on järkeä, kun käsitämme ajoituksen oikein.

Kaikki tapahtuu oikeassa järjestyksessään. Kiitos Jumalalle, että Hän on antanut meille tämän välähdyksen tulevista asioista, että voimme valmistautua; että voimme rohkaista itseämme ollaksemme valo maailmalle asioidessamme, kunnes Jeesus tulee.

**

Gary W. Ritter is a lay pastor and Bible teacher. He is also a prolific author. His Whirlwind Series comprises three books: Sow the Wind, Reap the Whirlwind, and There Is A Time. These books are contained in the collected volume of the Whirlwind Omnibus. Gary has been given the Christian Redemptive Fiction award for two novels: The Tattooed Cat and Alien Revelation. He has collaborated with Terry James on a soon-to-be released third book, The Minion Protocols, in James’ Second Coming Chronicles series. Gary has also recently released a four-volume set of Awaken Bible Study Notes that comment verse-by-verse through Scripture from a Biblical prophetic lens. Gary’s intent in all his writings is to bring a strong Christian witness to what people read.

You can reach him at his website: www.GaryRitter.com or his Facebook Author page: https://www.facebook.com/gritter3390. You can also see his video Bible teachings on his Gary Ritter YouTube channel – look for the fish symbol.

 

Read Full Post »

Hiljenny

Be Still
By John Lysaught, 21.1.2021, suom. SK

”Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä” (Ps. 46:10, KR38).

Elämme kiireisessä ja kaoottisessa maailmassa. Aina on jotakin, joka häiritsee meitä pois hiljaisuudesta, jota me tarvitsemme ollaksemme taivaallisen Isämme kanssa. Siitä hetkestä, kun herätyskello herättää meidät aina siihen asti, kunnes heittelehdimme ja kääntyilemme sängyssä yrittäen saada vähän unta, ei ole muuta kuin maailman melua, joka takoo päätämme.

Työ, laskut, viihde, uutiset, sosiaalinen media jne. hukuttavat meidät päivittäin ja pitävät meidät niin tämän maailman ympäröimänä, että Jumalan hiljaisuus jää vain ohikiitäväksi ajatukseksi. Meillä on keskeinen tehtävä olla kiireinen koko ajan ja kuormittaa elämäämme niin monella hommalla, että päivässä ei ole riittävästi tunteja tehdä sitä, mitä elämä meiltä vaatii. Se menee siihen pisteeseen, että meidän on kysyttävä itseltämme, mitä ihmettä me oikein teemme. Olemmeko unohtaneet, keitä me olemme Jumalan lapsina? Olemmeko niin maailmaan keskittyneitä, että olemme asettaneet Jumalan takapenkille?

En halua osoittaa ketään sormella, mutta tämä on kysymys, joka meidän on esitettävä itsellemme: Mihin minä keskityn päivittäin? Jos keskityn maailmaan, niin on vaikeaa löytää Jumalan rauha ja hiljaisuus Hänen kauttansa.

Jos keskityt Jumalaan, niin löydät ne hiljaiset hetket Hänen kanssaan, joissa maailma ei näytä niin tärkeältä, että menetät yöunesi.

Maailma ei voi tarjota samaa rauhaa ja hiljaisuutta kuin Jumala. Jeesus sanoo: ”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” (Joh. 14:27)

Tämä jumalallinen rauha ei löydy päivän kiireisyyden kautta eikä tiellemme viskatuista häiriöistä. Ei, Kristuksen rauha löytyy määrätietoisen hiljaisuuden kautta. Tämä voi joistakin tuntua vieraalta, koska heidän elämässään ei tunnu olevan tarpeeksi aikaa istua ja mietiskellä Sanaa ja paistatella Jumalan rakkaudessa

”… ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa” (Fil. 4:7).

Hiljaisuudessa voimme saada otteen Jumalan rauhaan. Emme saa sitä mistään aineellisesta asiasta, tai keneltäkään ihmiseltä. Se ei ole konkreettista; se on sisäistä. Löydämme tämän käsittämättömän syvän rauhan Kristuksen kautta sydämessämme, kun etsimme sitä.

Hiljaisuus Jumalassa on lääkitsevä voide väsyneelle sielullemme. Se on kuin joisi viileää raikasta vettä kuumassa erämaassa. Se sammuttaa sielumme janon ja antaa meille levon. Olemme kuitenkin unohtaneet, miten tämä tehdään. Päivän melussa ei ole lepohetkeä eli polvistua ja siemailla viileää vettä.

Koska olemme Hänen lapsiaan, Hän haluaa parastamme ja siihen kuuluu, että ravitsemme väsynyttä sieluamme aktiivisesti etsimällä ja löytämällä Hänessä hiljaisuuden, joka tarvitaan elävöittämään itsemme hengelliseen lepoon. Jumala ei kiellä sinulta tätä, kun pyydät, vaan antaa sitä runsaasti.

Uskon, että toisinaan unohdamme, kuinka se tehdään. Olemme niin hermostuneita maailman asioista, että emme enää osaa levätä Jumalassa hetkeäkään. En syytä ketään laiminlyönneistä, koska itse olen yhtä syyllinen, mutta meidän on varattava aikaa olla Jumalan kanssa ajatuksissa ja rukouksissa. Hän haluaa keskustella kanssamme ja kuulla meiltä kaikesta, hyvästä ja pahasta, iloistamme ja suruistamme, epäonnistumisistamme ja onnistumisistamme.

Kun itse tunnen olevani hukkumassa kaikkeen elämässä tapahtuvaan, otan aikaa siunausten laskemiseen. On helppo laskea kurjia asioita, mutta siunausten laskeminen vaatii hieman enemmän työtä. Kun laskemme siunauksia, se asettaa mielemme kiitollisuuden ja nöyryyden tielle tunnustaessamme Jumalan meille suoman hyvyyden. Keskittymisemme on otettu pois päivän ongelmista ja käännetty Jumalaan.

Löydän oman hiljaisen aikani Jumalan kanssa ennen nukkumaan menoa. Jotkut löytävät sen ajaessaan, tai muissa paikoissa, mutta minulle se, että makaan sängyssä pimeässä, ilman televisiota tai musiikkia tai puhumista muiden kanssa, antaa aikaa vain viipyä Jumalassa ja puhua Hänen kanssaan häiriöttä.

On myös hetkiä kautta koko päivän, jolloin voimme vetää henkeä syvään ja hengittää ulos ja ajatella Jumalaa.

Kun haaveilemme tulevasta viikonlopusta, voimme kääntää sen ajatuksiksi Jumalan hyvyydestä ja rukoilla nopeasti rukouksen tai kaksi. Se auttaa minua pitämään Jumalan mielessäni koko päivän.

Tarkoitukseni on kehottaa, ettet anna maailman olla esteenä hiljaisuudellesi Jumalan kanssa kasvaessasi Hänessä. Vain hiljaisuuden kautta Hänessä voimme kasvaa ja lisätä uskoamme. Emme voi kasvaa pyhittävässä vaelluksessamme Hänen kanssaan, jos olemme hiljaa hänen suuntaansa. Jumala ei pakota meitä keskusteluun kanssansa, mutta odottaa aktiivisesti kuulevansa meiltä, tapaavansa meidät hiljaisuudessa ja läsnäolossaan.

Elämme kyllä rasittavassa maailmassa. Olemme kyllä lopunajassa ja vastassamme on runsaasti uskonkoetuksia maailman ja Saatanan taholta. Mutta jos löydämme aikaa tulla Jumalan hiljaisuuteen ja saavuttaa Hänen tarjoamansa rauha, löydämme hengellisen levon lopen uupuneelle sielullemme.

Kun löydämme tuon levon Jumalassa, niin maailmassa kohtaamamme vaikeudet voidaan kohdata jumalallisella rauhalla. Olemme vahvempia uskossa, eikä meitä voida järkyttää. Jopa näinä lopun aikoina hiljaisuus ja rauha ovat saavutettavissa. Kun otamme ajan Jumalan etsimiseen, Hän kuuntelee ja rauhoittaa sydämemme ja mielemme. Tätä varten meidän on vain varattava aikaa Hänelle.

Johnflysaught@gmail.com

 

Read Full Post »

Kun hengellinen sodankäynti ja profetia törmäävät

Spiritual Warfare and End-Time Prophecy Collide
By Todd Hampson, 17.2.2021, suom. SK

”Ja tehkää tämä, koska tunnette tämän ajan, että jo on hetki teidän unesta nousta; sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme. Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä. Pankaamme sentähden pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin.” (Room. 13:11-12)

Minun on sanottava, että nyt kun tutkin Raamattua ja katson maailman tapahtumien etenemistä – erityisesti liittyen Israeliin, Yhdysvaltoihin ja eliitti-globalistien avoimiin suunnitelmiin – tunnen, että ehdottomasti EMME ole palaamassa mihinkään ”normaalia” muistuttavaan. Enkä usko, että uudet vaalit kahden tai neljän vuoden kuluttua pelastavat maamme. AINOA, mikä voi mahdollisesti pelastaa maamme, olisi laajamittainen kansallinen herätys. Niin paljon, kuin kaipaankin sitä – en näe sitä Raamatussa. Näen kuitenkin lopunajan suuren luopumuksen. Näen Amerikan heikentymisen (yksikään maa ei tule Israelin avuksi sotilaallisesti Hes. 38. luvun tulevassa sodassa).

Mielestäni meidän (seurakunnan) on herättävä unestamme ja tajuttava, että yö on melkein ohi. Emme tiedä päivää tai tuntia – tai vuotta. Mutta voimme ”nähdä päivän lähestyvän” (Hepr. 10:25) ja kaikki indikaattorit, että tämä maailma on tällä hetkellä lukujen Room. 1, 2.Tim. 3 ja 2. Piet. 3 jne. loppuvaiheissa.

Hanskat on riisuttu. Hengellinen sodankäynti on käsin kosketeltavaa. Todellisten kristittyjen matalan tason vaino on jo alkanut ja voimistuu. Luopumus kiihtyy. Petos ja suuri eksytys tunkevat sisään joka raosta. Pahuuden tulva-aalto muodostuu aivan tapahtumahorisontin taakse. Seurakunnan tempaus tulee poistamaan 2. Tess. 2. luvun pidättäjän. Siihen asti suola ehkäisee mätänemistä – ainakin siinä määrin, kuin se on vielä suolaista.

Ne meistä, jotka olemme valvoneet ja tutkineet, ovat nähneet tämän tulevan, mutta monille se on tullut salaa. Seuraavassa ote kirjastani The Non-Prophet’s Guide to Spiritual Warfare (Ei-profeetan opas hengelliseen sodankäyntiin). Se korostaa tätä hengellisen sodankäynnin ja eskatologian törmäystä.

Aika rientää

Kun vaimoni ja minä ensin saimme tietää, että saamme lapsen, päätin aloittaa päiväkirjan, jossa muistelisin lapsemme syntymää ja sitten kirjaisin tarinoita ja virstanpylväitä syntymäpäiväkirjoituksissa vuosittain. Tavoitteeni oli tehdä syntymäpäiväkirjoitus vuosittain, kunnes hän täyttäisi 18. Päiväkirjassa olisi 20 kirjoitusta: Yksi aloituskirjoitus, yksi kirjoitus hänen hengellisestä syntymästään milloin tahansa hän hyväksyisi Kristuksen (rukoilimme), sitten yksi kunakin syntymäpäivänä. Kun kaikki 20 kirjoitusta olisivat valmiit, suunnittelin antaa sen hänelle valmistumislahjaksi.

No niin, tein suunnitelman läpi ja teen samoin myös kahden muun lapseni kanssa. Tuntuu kuin olisin tehnyt ensimmäisen kirjoitukseni ensimmäiseen päiväkirjaan vain muutama vuosi sitten, mutta ennen kuin tiesinkään sitä, yli 18 vuotta oli kulunut – kuin silmänräpäyksessä.

Alussa tuntui, että menisi aioneja, ennen kuin antaisin tämän päiväkirjalahjan pojalleni. Ennen kuin tiesinkään, se hetki yllätti minut kuin taskuvaras tungoksen täyttämällä kaupungin kadulla. Itse asiassa, mitä vanhemmaksi tulen, sitä nopeammin aika näyttää kuluvan!

Raamatussa opimme paljon hengellisestä sodankäynnistä, kun tutkimme noin 7000 jaetta täyttyneessä Raamatun profetiassa. Voimme lukea ja tutkia vielä muutamaa tuhatta jaetta tulevaisuutta koskevasta profetiasta. Kirjaimellisesti toteutuneiden yksityiskohtaisten profetioiden 100 % tarkkuus varmistaa meille, että myös muut profetiat tulevat toteutumaan kirjaimellisesti.

Tässä ensimmäinen potkuri – lopun ajan Raamatunprofetia liittyy suoraan hengelliseen sodankäyntiin. Tulevalle seitsemän vuoden ahdistukselle on omistettu enemmän kirjoituksia kuin millekään muulle historian ajanjaksolle. Ajattelepa sitä hetki. Tämä ajanjakso tunnetaan Herran päivänä, Danielin 70. viikkona, Jaakobin vaivan aikana, ahdistuksena, synnytystuskien aikana ja muutamilla muilla ilmauksilla. Tämä intensiivinen tulevaisuuden ajanjakso on tuhansia vuosia jatkuneen hengellisen sodankäynnin huipentuma. Se on ajanjakso, jolloin näkyvät ja näkymättömät valtakunnat törmäävät, kuin ei koskaan ennen. Taistelulinjat vedetään ja hengellisen sodankäynnin juuret kulminoituvat viimeisten päivien tapahtumien loppu-crescendoon.

Tässä toinen potkuri – kaikki Raamatussa kuvatut merkit osoittavat siihen tosiasiaan, että olemme hyvin lähellä tuota ennustettua ajanjaksoa.

Monet Raamatunprofetian tuntijat ovat yhtä mieltä, että sinä ja minä elämme seurakunta-ajan loppuhetkiä. Kirjassani ”The Non-Prophet’s Guide to the End-Times” on seitsemän täyttä lukua, joissa kerrotaan yksityiskohtaisesti Raamatun totuudenmukaisuudesta ja ajassamme avautuvien lopunajan merkkien nykyisestä todellisuudesta. Alkaen supermerkistä, kun Israel syntyi jälleen kansakunnaksi (edellytys kaikille muille lopun aikojen tapahtumille) ja päättyen tällä hetkellä tapahtuvien tiettyjen lopunajan merkkien ja olosuhteiden yhteentulemiseen – voimme olla melko luottavaisia, että elämme Herran paluun ja Raamatun keskeisten lopunajan profetioiden pikaisen toteutumisen aikaa. Oletko valmis? On aika kiillottaa panssarimme ja pukeutua. Asiat ovat muuttumassa. Itse asiassa ne ovat jo muuttuneet!

Vähänpä tiesin aloittaessani tuon kirjan kirjoittamisen vuonna 2019, että Herralla olisi sen julkaisupäivä ajoitettuna täydellisesti vuoden 2020 ennennäkemättömien tapahtumien mukaisesti, jolloin hengellinen sodankäynti – kaikella sen laittomuudella, petoksella ja väkivallalla – vaikuttaisi fyysiseen maailmaamme taisteluista, joita käydään näkymättömässä maailmassa.

Mutta tässä me olemme tarkkaillen etupenkistä hyvin selkeää näyttämön valmistelua tulevalle ahdistuksen kaudelle. Globaalit nukketeatterimestarit suunnittelevat ”Suurta Nollausta”. Hesekiel 38. luvun näyttelijät kaivautuvat asemiinsa. Amerikan juutalaiskristillisiä juuria valellaan kasvimyrkyillä. Väärä on oikein ja oikea on väärin. Kaikki väännellään petoksen järjestelmillä.

Nyt kääntäkäämme vähän myönteisemmälle. Meidät kutsuttiin tähän aikaan. Jumala asetti meidät suvereenisti tähän (lue Psalmi 139). Hän rakastaa meitä. Uskovien sukupolvet ovat kaivanneet nähdä, mitä me näemme. Meidän on oltava tilanteen tasalla. Meillä ei kerta kaikkiaan ole mitään pelättävää (lue Ps. 37, Matt. 6 ja Room. 8). Jopa katsellessamme, kun rakas maamme alkaa hitaasti luhistua, meidän on muistutettava itseämme, että tämä ei ole kotimme. Olemme toisen maan kansalaisia.

Voimme myös lohduttautua tosiasialla, että todennäköisin ehdokas, joka romahduttaa rakastetun maamme (ja sen mukana myös maailmantalouden), on seurakunnan tempaus! Ottakaamme siis aika, jonka olisimme käyttäneet murehtimiseen ja harmittelemiseen ja käyttäkäämme se evankeliumin kertomiseen, kuin ei koskaan ennen! Vaikka monien kaipaama suuri maailmanlaajuinen herätys tulee tempauksen JÄLKEEN ja ahdistuksen aikana – se tapahtuu kaikkein vaikeimpana aikana, mitä maailma on koskaan nähnyt – ja se on aliarviointia. Pyrkikäämme saavuttamaan mahdollisimman moni nyt, kun meillä vielä on aikaa. Älkäämme tuhlatko aikaa huonekalujen järjestelemiseen Titanicilla. Kun näemme hengellisen sodankäynnin kiihtyvän, keskittykäämme pelon hylkäämiseen ja pelastusveneiden täyttämiseen, että ihmiset olisivat turvassa nyt ja ikuisesti!

 

 

Read Full Post »

Kotkat kokoontuvat

”The Eagles be Gathered Together”
By Mark A. Becker, 29.12.2020, suom. SK

Johdanto

Tämä artikkeli on kommentaari kahdesta hyvin salaperäisestä, mutta raamatullisesti symbioottisesta kohdasta johtuen symboliikastaan ja sanarakenteestaan ja ne löytyvät kohdista Matt. 24:28 ja Luuk. 17:37. Suomalaisen 38-käännöksen mukaan nämä jakeet kuuluvat näin:

”Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat” (Matt. 24:28).

”Missä raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat” (Luuk. 17:37).

On harvinaista, että Raamattua tutkiessani haen kommentteja muilta. Nautin todella yrittäessäni selvittää asiat itse luottaen, että Pyhä Henki ohjaa ja opettaa. Tämä tutkimus ei ollut mitenkään poikkeava. Huomasin, että selittäjät antoivat hyvin lyhyen, melko epämääräisen lausunnon, tai sivuuttivat jakeet kokonaan. Se ei todellakaan yllättänyt minua, koska nämä jakeet ovat hyvin haastavat.

Seuraavassa on se, mitä keksin analysoituani huolellisesti jakeita ja niiden kontekstia.

Erot kahdessa kertomuksessa

Matteuksessa Jeesus sisällyttää sen Ahdistuksen ja näkyvän Toisen Tulemuksensa kuvaukseen sanoen: ”Sillä missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat.” Sanaa raato vastaa kreikan sana 4430 ptóma, joka tarkoittaa lankeemusta (engl. fall), näin ollen epäonni, rappio, raato, kalmo, kuollut ruumis.

Luukkaan kertomuksessa siihen viitataan sen jälkeen, kun Herra on ilmoittanut seurakunnan Ahdistusta edeltävän tempauksen (ks. Luuk. 17:34-36 tempausjakeet ”toinen otetaan, toinen jätetään”). Opetuslapset halusivat tietää, mihin heitä vietiin ja kysyivät: ”Missä Herra?” Kristus vastasi: ”Missä tahansa ruumis (engl. body) on, sinne kotkat kokoontuvat.” Sanaa ruumis (engl. body) vastaava kreikan sana on 4983 sṓma ja tarkoittaa fyysinen ruumis, keho, liha. Sanan juuri on kuitenkin verbi 4982 sozo, jota käytetään pääasiassa Jumalasta, joka pelastaa uskovan synnin rangaistuksesta ja vallasta – Hänen huolenpitoonsa (turvaan). Sanaa sozo käytetään hyvin laajasti soveltaen, kirjaimellisesti tai kuvaannollisesti – ruumiillinen, ruumis, orja, kun taas sanaa soma käytetään fyysisestä ruumiista, mutta myös kuvaannollisesti mystisestä Kristuksen ruumiista (= Seurakunta, Jumalan yksi kansa).

Lopputulos on, että soma tarkoittaa elävää ruumista, jota edustaa Herran käyttämä sana Luukkaan tempauskohdassa, toisin kuin Hänen käyttämänsä sana raato Toista Tulemusta koskevassa kohdassa Matteuksella.

Luukkaan kertomusta koskevia huomautuksia

Synoptikoiden tempausjakeet löytyvät kullakin Öljymäen puheen lopussa, Matt. 24:36-51, Mark. 13:32-37 ja Luuk. 21:34-36. Syy siihen on hyvin yksinkertainen: Jeesus vastasi armollisesti opetuslasten esittämiin kysymyksiin ja kertoi sitten seurakuntansa siemenelle salaisuuden, jota hän koskettaa myös kohdassa Joh. 14:1-3 ja jonka Paavali kirjeissään paljastaa kokonaan.

Nöyrä mielipiteeni on, että ne, jotka väittävät, että Kristuksen täytyy noudattaa rajoja vastatessaan opetuslasten erityiskysymyksiin, tekevät vakavan virheen ja itse rajoittavat Herraa siinä, mitä Hän voi tehdä ja mitä ei.

Lue artikkelini Is the Rapture of the Church in the Olivet Discourse? (Onko seurakunnan tempaus Öljymäen puheessa?). Se kattaa tämän aiheen.

Mutta suhteessa käsiteltävään Luukkaan jakeeseen kohta voidaan jakaa näin:

Luuk. 17:26-29 kuvaa maailman tilaa ennen Jumalan vihan vuodattamista, joka alkaa myös nimellä ”Kristuksen päivä” tai ”Jeesuksen Kristuksen päivä” tunnetulla seurakunnan tempauksella.

Katso lisätietoja tästä aiheesta artikkelistani An Examination of the Day of the Lord (suomennettu artikkeli Herran päivän tarkastelua).

Nämä jakeet kuuluvat näin:

”Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä: he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki. Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat, mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta ja se hukutti heidät kaikki.” (Luuk. 17:26-29)

Näitä vertaamisia Nooan ja Lootin päiviin voidaan soveltaa vain olosuhteisiin ennen seurakunnan tempausta. Elämä näyttää jatkuvan kuten aina ennenkin (2. Piet. 3:2-4). Toki ongelmia on – aina on – mutta maailma ei odota, mitä sille tapahtuu, kun liipaisintapahtuma, seurakunnan tempaus tapahtuu.

Herran Toisessa Tulemuksessa maailma ei toimi mitenkään tavalliseen tapaan, sillä seitsemällä vuodella Jumalan vihaa ihmiskunnan ja luomakunnan päälle – samoin kuin sodilla, demonisilla hyökkäyksillä, luonnonkatastrofeilla, rutoilla ym. – tulee olemaan ehdottoman tuhoisa vaikutus jäljellä olevaan vähään elämään.

Jae 30 on tiivistelmä Herran Toisesta Tulemuksesta.

”…samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy” (Luuk. 17:30).

Siten neljässä jakeessa – Luuk. 17:26-30 – Jeesus antaa meille alun ja lopun merkit Jumalan vihan ajalle alkaen tempausta edeltävistä olosuhteista (Luuk. 17:26-29) ja loppuen Toiseen Tulemukseen (Luuk. 17:30).

Sitten jakeissa Luuk. 17:31-33 Jeesus varoittaa juutalaisia hävityksen kauhistuksesta (ks. Matt. 24:15-20 ja Dan. 9:27), joka tapahtuu ”sinä päivänä”, joka on ”Jaakobin ahdistuksen aika”. (Jer. 30:7).

”Sinä päivänä älköön se, joka katolla on ja jolla on tavaransa huoneessa, astuko alas niitä noutamaan; ja älköön myös se, joka pellolla on, palatko takaisin. Muistakaa Lootin vaimoa! Joka tahtoo tallettaa elämänsä itselleen, hän kadottaa sen; mutta joka sen kadottaa, pelastaa sen.” (Luuk. 17:31-33)

Sitten opetuksen lopussa jakeissa Luuk. 17:34-36 Jeesus paljastaa, kuten Öljymäen puheessakin, joitakin yksityiskohtia seurakunnan tempauksesta:

”Sanon teille: sinä yönä on kaksi miestä yhdellä vuoteella, toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista jauhaa yhdessä, toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi miestä on pellolla, toinen otetaan, toinen jätetään.” (Luuk. 17:34-36, Aapeli Saarisalon UT)

Kahta erilaista tapahtumaa näyttävät erottavan toisistaan ilmaukset ”sinä päivänä” (hävityksen kauhistus) ja ”sinä yönä” (tempaus). Muista, että juutalainen päivä alkaa auringonlaskun aikaan, jatkuu yöhön ja päättyy aamutunteina.

Tästä voidaan myös olettaa, että hävityksen kauhistus voisi tapahtua Israelissa päivällä (itäisellä pallonpuoliskolla), kun taas tempaus voisi tapahtua Israelissa yöllä (vaikka tässä ei pitäisi olla kovin dogmaattinen).

Niille, jotka uskovat, että Luuk. 17:34-36 ei puhu tempauksesta, vaan tuomiosta Kristuksen Toisen Tulemuksen jälkeen ja että otetut ovat jumalattomia, minun täytyy huomauttaa muutamista asioista ja päättää ratkaisevalla tekijällä.

Ensinnäkin tämä opetus ei sovi lampaiden erottamiseen vuohista kohdassa Matt. 25:31–46. Kun Jeesus tuomitsee kansat, niin kaikki maan päällä elävät ihmiset tulevat Hänen luokseen (joko omasta tahdostaan, tai enkelien vaatimuksesta) ja Hän tuomitsee heidät sen mukaan.

Toiseksi, kun Kristus palaa takaisin, elämä ei ole ”normaalia toimintaa” kaupankäynnin ja työn jatkuessa, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämä maailma on oleva täydellinen sotku, jonka läpi vain harvat selviävät ja koko maa odottaa Kristuksen Toista Tulemusta.

Kolmanneksi Raamatussa en juuri tiedä olevan muita jakeita, joissa puhuttaisiin ihmisten ottamisesta muusta syystä kuin seurakunnan tempaus. Kristuksen tuomion ja ”lampaiden ja vuohien” erottelun jälkeen enkelit ”heittävät heidät [vuohet] tuliseen pätsiin”, mutta eivät jokapäiväisen toiminnan aikana, jota tuossa vaiheessa ei edes ole. Vertaus nuotasta tekee tämän täysin selväksi:

”Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja. Ja kun se tuli täyteen, vetivät he sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he viskasivat pois. Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.” (Matt. 13:47-50)

Lopuksi, mitä tulee kohtaan Luuk. 17:26-37, niin Jeesus koskettelee vain joitakin lopunaikojen eri puolia tässä lyhyessä kohdassa. Sen ei ole tarkoitus olla kronologinen ja tyhjentävä aikajana. Aivan kuten Öljymäen puheessa, Jeesus puhuu tempauksesta opetuksensa lopussa – jotakin, jota Herran opetuslapset eivät ymmärtäisi täysin, ennen kuin Paavali selittäisi tämän salaisuuden kirjeissään.

Herran seurakunnan siemen oli Hänen edessään, eikä hän varmasti olisi jättänyt pois tätä tärkeää yksityiskohtaa, varsinkin, koska Hän viittaisi siihen uudelleen kohdassa Joh. 14:1–3.

Määrittävä tekijä

Ottaen huomioon kohdan Joh. 14:1-3 – ja tämä on äärimmäisen tärkeää – kohdissa Matt. 24:40–41 ja Luuk. 17:34–36 on yhteys, jota ei voida sivuuttaa.

Kreikan sana ”otetaan” – kuten ilmauksessa ”toinen otetaan ja toinen jätetään” – kohdissa Matt. 24:40-41 ja Luuk. 17:34-36 on 3880 paralambánō (sanoista 3844 pará, ”läheltä” ja 2983 lambánō, ”aggressiivisesti ottaa”) ja tarkoittaa ottaa (vastaanottaa) osoittamalla vahvaa henkilökohtaista aloitetta. Vastaanottaa lähellä, toisin sanoen, olla yhteydessä itsensä kanssa (missä tahansa tutussa tai läheisessä teossa tai suhteessa); analogisesti ottaa virka; kuvaannollisesti oppia – vastaanottaa, ottaa, viedä. 1. Mieltyä (vrt. Παρά, IV. 1), viedä mukanaan, liittää itseensä: τινα, kumppani, seuralainen. 2. Vastaanottaa jotakin lähetettyä. [Määritelmät sivustolta Biblehub.com]

Tämä on täsmälleen sama sana, jota Kristus käyttää sanalle ”vastaanottaa” (engl. receive) kohdassa Joh. 14:1–3:

”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.”

Ei voi olla epäilystä, että Matteuksen ja Luukkaan kohdat ”toinen otetaan ja toinen jätetään” puhuvat tempauksesta, eikä niillä ole yhtään mitään tekemistä jumalattomista puhdistamisen tai heidän tuomitsemisensa kanssa.

Huomautus Jumalan Sanan oikeasta jakamisesta

Kuten usein huomautan artikkeleissani: Toisinaan se kyllä voi olla hämmentävää, mutta siksi Paavali kehotti Timoteusta:

”Pyri osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetukset kestää, työntekijäksi, joka ei työtään häpeä, joka oikein jakelee totuuden sanaa” (2. Tim. 2:15).

Sama konsepti, että kahdelle eri tapahtumalle voi olla kaksi eri aikakehystä samassa Raamatun kohdassa, löytyy lukuisia kertoja Raamatusta, varsinkin, mitä tulee profetiaan.

Esimerkki tästä on Jes. 9:6:

”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu [ensimmäinen tulemus], jonka hartioilla on herraus [toinen tulemus], ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.”

Huomaa, että Herramme molemmat tulemukset, joita erottaa 2000 vuotta, tulevat esiin vain yhdessä jakeessa.

Artikkelissa A Study of Zechariah 14:12-21 käsittelen hieman yksityiskohtaisemmin, miksi Raamattu käsittelee profetioita tällä tavalla.

Palatkaamme kahden kohdan eroihin

Tämän tiedon valossa uskon siis, että Herra käyttää samankaltaista sanankäyttöä kahdelle erilaiselle tapahtumalle ja ainoa ero on, että Matteus käyttää sanaa ”raato” (engl. carcase) Toisessa Tulemuksessa ja Luukas sanaa ”ruumis” (engl. body) tempauksessa. [Suomalaiset käännökset käyttävät sanaa raato molemmissa kohdissa. Suom. huom.]

Matteuksen jae vastaa, mitä löydämme kohdasta Ilm. 19:17-18, koskien Herran Toista Tulemusta:

”Ja minä näin enkelin seisovan auringossa ja hän huusi suurella äänellä sanoen kaikille keskitaivaalla lentäville linnuille: ’Tulkaa, kokoontukaa Jumalan suurelle aterialle syömään kuningasten lihaa ja sotapäällikköjen lihaa ja väkevien lihaa ja hevosten sekä niiden selässä istuvien lihaa ja kaikkien vapaitten ja orjien lihaa, sekä pienten että suurten’.”

Niinpä Jeesus sanoo: ”Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat” (Matt. 24:28).

Tempaukseen viittaava Luukkaan kertomus näyttää olevan paljon vertauskuvallisempi. Raamatussa linnut ovat usein pahan symboli (kuten hapatus), joko paha ihmisessä, Saatana ja hänen kätyrinsä, tai vain paha yleensä.

Esimerkiksi kylväjävertauksessa Jeesus sanoo, että linnut, jotka syövät siemenen tien varrella, edustavat ”pahaa” (KJV: the wicked one) eli Saatanaa, joka ottaa pois sydämeen kylvetyn Jumalan sanan:

”Katso, kylväjä meni kylvämään. Ja hänen kylväessään putosivat muutamat siemenet tien oheen ja linnut tulivat ja söivät ne” (Matt. 13:3-4).

”Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen” (Matt. 13:19). (Kaksi muuta vertausta, joissa Jeesus käyttää lintuja ja hapatusta pahan vertauskuvana seurakunnan sisällä, ks. Matt.13:31-33).

Tämän sanottuani uskon, että oikea tulkinta lauseelle ”Missä raato (body, ruumis) on, sinne myös kotkat kokoontuvat” jakeessa Luuk. 17:37, on, että kun tempaus tapahtuu, niin ainoat maan päälle jätetyt ”ruumiit” ovat pelastumattomat yhdessä pahan voimien ja valtojen – se on lintujen eli ”kotkien” kanssa.

Joten kun pidämme mielessämme selkeänä sanan ”otetaan” määritelmän, niin epäsuora vastaus opetuslasten kysymykseen, mihin nämä ihmiset seurakunnan tempauksessa vietiin, on: ”olemaan Hänen kanssaan”. Sillä kaikki, jotka ovat maan päällä seurakunnan tempauksen jälkeen, ovat Kristuksen siihen saakka hyljänneet ja pimeyden voimat.

Matteuksen tekstiin asti osa Luukkaan tekstissä maan päälle seurakunnan tempauksessa jääneistä ruumiista ovat samat ”raadot”, joihin viitataan Herran Toisessa Tulemuksessa, josta Ilm. 19:17-18 puhuu, kuten edellä on todettu.

Tämä poikii lisäajatuksen, että tempauksessa elossa olevat ”kohtaavat Herran yläilmoissa”, jossa nuo samat ”kotkat” – eli ”Saatana ja hänen kätyriinsä” – kerran asuivat.

Mieti näitä kahta sanankohtaa, jotka ensimmäisessä kohdassa tarkoittavat tempausmuutosta ja toisessa paikkaa, jossa Saatana ja hänen pahat olentonsa tällä hetkellä asuvat:

”Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa” (1. Tess. 4:16-17).

”…joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa” (Ef. 2:2).

Näin ollen, kun meidät, jotka olemme elossa ja olemme jääneet tänne, on temmattu yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin, Saatanan ja hänen kätyriensä hallinta ei ole vain ”ilmavalloissa”, vaan hänellä on näennäisesti rajoittamaton valta maan päällä – kun Pyhän Hengen pidättäminen seurakunnan kautta on nyt poissa (2. Tess. 2:6) – kunnes Kristus palaa Toisessa Tulemuksessaan.

Sivuhuomautus

Niille, jotka sanovat, että kreikan sṓma voidaan määritellä myös ”ruumiiksi, jossa ei ole sielua eikä henkeä”, huomauttaisin seuraavaa:

1. Jeesus olisi helposti voinut käyttää sanaa ptóma, kuten hän teki Matteuksen kertomuksessa kuvaamaan ruumista – mutta Hän ei käyttänyt. Täytyy olla syy, että Hän ei käyttänyt ja sen pitäisi olla ilmeistä, että Hän puhuu kahdesta eri tapahtumasta.
2. Sana sṓma käännetään myös ”ruumiiksi” suhteessa seurakuntaan, kuten ilmauksessa ”Kristuksen ruumis”. Uskoisin, että olemme kaikki yhtä mieltä, että Kristuksen ruumiilla on henki ja sielu ja että se mitä varmimmin on elävä.
3. Jos joku vaatii tämän toissijaisen määritelmän käyttämistä, niin myös se näyttää sopivan täydellisesti yllä olevaan tulkintaan, sillä niillä Jumalan kieltävillä, Kristuksen hylkäävillä ihmisillä, jotka ovat jääneet jäljelle maan päälle, ei välttämättä olisi sielua eikä henkeä Jumalan asioille. Toisin sanoen he olisivat hengellisesti kuolleita sielussaan ja hengessään (aivan kuten mekin, ennen kuin tulimme Kristuksen tykö), mutta fyysisesti eläviä.

Johtopäätös

Arviona ja yhteenvetona tarkastelkaamme uudelleen kahta kohtaa kontekstissa ja harkitkaamme kahta erillistä tapahtumaa, joita ne edustavat.

Tempaus:

”Sanon teille: ’sinä yönä on kaksi miestä yhdellä vuoteella, toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista jauhaa yhdessä, toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi miestä on pellolla, toinen otetaan, toinen jätetään.’ Vastasivat ja sanoivat Hänelle: ’Missä, Herra?’ Sanoi heille: ’Missä raato [sṓma], sinne myös kotkat kokoontuvat.’” (Luuk. 17:34-37, Aapeli Saarisalon mukaan).

Toinen Tulemus:

”Sillä niin kuin salama lähtee idästä ja valaisee hamaan länteen, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. Missä raato [ptóma], sinne kotkat kokoontuvat. Mutta heti niitten päivien vaivan jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, tähdet putoavat taivaalta ja taivaitten voimat järkkyvät. Silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat. Näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kunnialla” (Matt. 24:27-30, Aapeli Saarisalon mukaan)

Herramme Jeesus Kristus käytti samaa allegorista lausetta Jumalan vihan alkamiselle (tempaus) ja sen loppumiselle (Toinen Tulemus) erottamaan ne toisistaan.

Sanon jälleen, että nämä ovat vaikeat jakeet, mutta uskon tämän olevan oikea tulkinta.

Rakkaus, armo ja shalom Messias Jeshuassa ja maranata!

Email: mab10666@yahoo.com

Read Full Post »

Autuas toivo on nyt ainoa toivo

The blessed hope is now the only hope
By Pat Franklin, 3.1.2021, suom. SK

Tässä me olemme vuodessa 2021 ja autuas toivo, toivo pelastua tästä levottomasta maailmasta, kangastaa nyt suurempana. Raamatussa ilmoitettu autuas toivo on yläilmoihin palaavan Herran Jeesuksen lupaus temmata uskovat tykönsä kohtaamaan Hänet siellä ja olemaan ikuisesti Hänen kanssaan.

Rakkaat ystävät tämä toivo on nyt Itse asiassa ainoa toivo, kun Ilmestyskirjan neljä kammottavaa ratsastajaa valmistautuvat ratsastamaan.

Kuinka ihanaa Herralta, että Hän antaa meille tuon elintärkeän tiedon, tuon varman toivon kultaisen hipun, että Hän tempaa meidät täältä pois. Sillä me olemme hyvin todennäköisesti viimeinen sukupolvi.

”Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.” Mitä sanoja! Sanat, jotka välittömästi edeltävät tätä ilmoitusta – 1. Tess. 4:16-18, että Herra todella tulee takaisin, ei tällä kertaa maan päälle, vaan pilviin, kutsumaan meidät kaikki yläilmoihin, kaikkien aikojen kaikki uskovat, elävät ja kuolleet, koko Kristukseen uskovien perheen, joka on ikuisesti yhdistetty Vapahtajaan, joka vuodatti verensä, että me kaikki voisimme pelastua.

Se on siunattu toivomme ja myös kalvava huolemme perheenjäsenistä, jotka eivät ole vielä tunnustaneet Jeesusta Herrakseen, eivätkä tajunneet, että Jeesus Kristus kuoli ristillä kärsiäkseen heidän syntiensä seuraukset. Vain Jumala voi pestä pois syntimme ja Jeesus on Jumala, joka tuli ihmiseksi, jotta voisi vuodattaa verensä meidän puolestamme.

Useimmista tämä on hyvin pahanmakuinen oppi tänä päivänä, koska monet eivät tunnusta olevansa lainkaan syntisiä, vaan väittävät olevansa hyviä ihmisiä, joten tietysti he ovat menossa taivaaseen, eikö niin? Väärin.

Raamattu tekee täysin selväksi, että:

1. Kaikki – KAIKKI – ovat tehneet syntiä ja eivätkä täytä mittaa. Room. 3:23
2. Synnin palkka on kuolema. Room. 6:23
3. Ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista. 9:22 Jumala on täydellisesti oikeudenmukainen; Hän on oikeudenmukaisuuden Jumala. Hän näyttää meille, mitä synti on kymmenessä käskyssään, joita kukaan muu kuin Jeesus ei ole pitänyt täydellisesti. Synti on niin loukkaava Jumalaa kohtaan, että se vaatii äärimmäisen rangaistuksen, jonkun elämän veren vuodattamisen.
4. Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että lähetti ainoan Poikansa, Herran Jeesuksen, että me kaikki syntiset, jotka uskomme häneen, pelastuisimme. Ne, jotka hylkäävät Jeesuksen, tuomitaan. 3:16-18
5. Kristus kuoli syntisten puolesta. Room. 5: 8-11. Jeesus Kristus maksoi äärimmäisen rangaistuksen – ristinkuoleman ja vuodatti pyhän verensä puolestamme.
6. Kristuksen, Jumalan Pojan veri, puhdistaa meidät kaikesta synnistä. 1. 1:7-9
7. Hän tulee takaisin hakemaan meitä. 1.Tes 4, 1.Kor. 15:51, Joh. 14, Luuk. 21:36
8. Jos asetat luottamuksesi Jeesukseen, että Hän kuoli syntiesi tähden, haudattiin ja herätettiin eloon kolmantena päivänä, sinun on sanottava niin, kerro jollekulle.

”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan” (Room. 10:9,10).

Jos ihmiset vain ottaisivat vaarin Raamatun varoituksista. Jos vain!

”Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä” (Luuk. 21:36).

Rukousmalli uskoville:

Herra Jeesus, näen nyt, että maailmassa tapahtuu kauhistuttavia asioita. Tiedän, että sinun täytyy olla aivan ovella. Auta minua olemaan valmis, etten joutuisi häpeään, kun tulet yläilmoihin.

Tiedän, etten ole arvollinen, mutta katso minut arvolliseksi pakenemaan kaikkea, mitä on tulossa maan päälle ja seisomaan Sinun edessäsi

Olen pettänyt Sinut lukemattomilla tavoilla, mutta rukoilen, että jos on jokin tapa, jotakin, jota vielä voin tehdä, auttaakseni jotakuta uskomaan Sinuun, niin auta minua, etten menettäisi tilaisuuksia, jotka voit antaa minulle nyt tällä ratkaisevalla hetkellä. Oi rakas Isä, että (henkilön nimi) pelastuisi!

Rukousmalli niille, jotka eivät tunne Jeesusta elämässään:

Rakas Jumala, olen syntinen. Olen rikkonut lakiasi ja mennyt omaa tietäni. Olen yrittänyt muuttua, mutta se ei toimi. En halua mennä helvettiin. Ole hyvä ja anna anteeksi (nimeä jokainen mieleesi tuleva synti; Hän tietää ne jo). Luotan Jeesukseen.

Uskon, että Jeesus kuoli ristillä minun syntieni vuoksi, haudattiin ja nousi kuolleista kolmantena päivänä. Luotan Jeesukseen, että Hän pesee pois syntini, koska vuodatti pyhän verensä minun puolestani. Rakas Jeesus, tiedän, etten ansaitse sitä, mutta tee minusta yksi Sinun kansastasi. Sitä pyydän sinulta nyt.

”Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos” (Joh. 6:37).

Read Full Post »

Todellinen syy paniikkiin

A Real Reason to Panic
By Steve Schmutzer, 27.11.2020, suom. SK

Hirveän paljon Jumalaa pelkääviä, perustuslakia kannattavia ja lakia noudattavia ihmisiä Amerikassa ovat turhautuneita ja huolestuneita marraskuun 3. päivän vaalien jälkeen.

Huomattava osa näistä ihmisistä ovat melko varmoja, että demokraatit harjoittivat petollista käytöstä saadakseen näyttämään siltä, että Joe Biden voitti reilusti presidenttiäänestyksen.

Osa TUOTA toista ryhmää kokee Biden’in ”menestyksen” olleen globalististen resurssien, salaisten yksilöiden ja pimeiden agendojen huolellisesti järjestämää.

Ja lopuksi – pienempi osa tästä viimeisestä joukosta on edelleen varma, että Jumala hallitsee EDELLEEN.

Laita minut tähän viimeiseen kategoriaan.

Katselen, kuinka monet itseään kristityiksi kutsuvat, painavat paniikkinappulaa näinä päivinä. ”Kuinka Jumala voisi sallia tämän?” ”Nyt menemme ahdistukseen.” ”Onko Joe Biden antikristus?” ”Nämä vaalit tarkoittavat, että tempaus tapahtuu millä hetkellä tahansa.”

Typeryyden näyttö suuressa osassa seurakuntaa on ahdistavaa nähdä ja kuulla. On itsestään selvää, että Kristuksen morsian tietää hyvin vähän ylkänsä suunnitelmista.

Tässä on vain muutamia seikkoja, jotka tulee pitää oikeassa perspektiivissä näinä myllerryksen aikoina:

Numero 1. Raamatun ennustukset – mukaan lukien sen ensisijaiset kehitykset ja merkit – pyörivät Israelin ympärillä. Kuten tri. John MacArthur sanoi: ”Jos käsität Israelin oikein, saat eskatologiasi kohdalleen.” Jos irrotat katseesi Jumalan kellosta, et voi ymmärtää oikein aikaa, jossa elämme. Profeetallisten asioiden arvioiminen Amerikan asioiden linssin läpi on osoitus tietämättömyydestä ja ajan tuhlaamista.

Numero 2. Menneissä vaaleissa ei ole mitään, mikä viestittäisi Tempauksen olevan tapahtumassa. ”Autuas toivomme” (Tiit. 2:13) ei ole yhteydessä mihinkään tiettyyn tapahtumaan. Se on läheinen ja merkitön ihme. Se tulee ilman varoitusta. Apostoli Paavali odotti sitä omana aikanaan. Meidän pitäisi odottaa sitä samalla tavalla 2. joulukuuta kuin odotimme 2. marraskuuta.

Numero 3. Sen lisäksi, että voimme todellakin nähdä ahdistuksen kauden elementtien koreografian ottavan muotoa – globaalit pandemiat, nouseva laittomuus, erityiset liitot Lähi-idässä, vetoamiset yhden maailman hallintoon jne. – mikään näistä tapahtumista ei tarkoita, että uskovat joutuvat kestämään Ahdistuksen. Pyhien kirjoitusten TÄYSI neuvo tekee selväksi, että pyhät lähtevät tältä planeetalta, ennen kuin Danielin 70. viikko käynnistyy.

Ja lopuksi varmista, että lippusi taivaaseen on kunnossa. Matt. 7:21-23 tekee hyvin selväksi, että monet huomaavat liian myöhään, etteivät olleetkaan todella pelastettuja. Tämä on yksi Jumalan sanan pelottavimmista kohdista ja jos haluat ymmärtää, mitä on todellinen paniikki, niin lue seuraava kappale huolellisesti:

Suoraan sanoen näinä aikoina kirkonpenkeissä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole oikeassa suhteessa Kristukseen. He luulevat olevansa – mutta eri syistä heidät on petetty. Iankaikkisuuden kannalta on tärkeää saada tämä asia kohdalleen.

Haastava, mutta hengellisesti elintärkeä kysymys pohdittavaksi on: ”Mikä on iankaikkinen tilani?” (2. Kor. 13:5). Jaakobin kirjeen 1. luvun mukaan koettelevat olosuhteet todistavat uskomme eheyden.

Näinä päivinä ei ole mitään kiireellisempää, kuin varmistaa, että sydämemme tila on oikea Jumalan edessä.

Read Full Post »

Totuuden ongelma

The Problem of Truth
By Steve Schmutzer, 8.12.2020, suom. SK

Totuudella on aina hintansa.

Sen löytäminen on työlästä. Sen paljastaminen on vaarallista. Totuuden puhuminen on epäsuosittua ja herättää pilkkaa. Totuuden puolustaminen voi johtaa jopa kuolemaan.

Rehellisesti sanoen voisin kertoa neljästä ensimmäisestä noista tilanteista. Toivottavasti onnistun välttämään viidennen.

Ei voida kiertää sitä tosiasiaa, että liittoutuminen totuuden kanssa on vaarallisten seurausten kera marinoitu valinta.

Se on suuri syy, miksi niin monet ihmiset päättävät sen sijaan laimentaa tai kieltää totuuden.

Nämä alkuhuomautukset vaativat kysymyksen, ”Mikä on totuus?”

Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Roomalainen prefekti Pilatus kysyi sitä noin 2000 vuotta sitten. Hän esitti kysymyksen Jeesukselle, joka seisoi hänen edessään ja oli perustellusti väittänyt olevansa kaiken totuuden lähde (Joh. 18:37-38).

Kuten niin monet tänä päivänä, Pilatus kyseenalaisti totuuden käsitteen. Hän epäili todisteita. Tämän seurauksena hän vähät välitti, mikä on oikein ja mikä väärin. Nämä asiat olivat hänelle niin muuttuvia, että hänen oli helpompaa yhtyä kansan mielipiteeseen.

Pilatuksen politiikan, hänen suhteensa, päätöksensä, tavoitteensa ja vakaumuksensa – kaikki nämä ja muutkin asiat – määritteli sellainen, jota kutsutaan nimellä ”relativismi”. Hänen ideologisesta uskollisuudestaan puuttui todellinen moraalinen kompassi.

Jos jokin tai joku oli hänestä henkilökohtaisesti epämukava, se eliminoitiin. Jos siitä oli hänelle hyötyä, se ylennettiin.

Tarkoitus pyhitti keinot Pilatukselle. Hän teki ja sanoi sitä, minkä toivoi palvelevan henkilökohtaista agendaansa, eikä ollut mitään väliä, jos prosessi oli korruptoitunut. Pilatus osoitti, ettei hänellä ollut moraalisia ehdottomuuksia.

Moraalinen absolutismi on usko siihen, että on olemassa korkeimpia ja kiinteitä normeja, joiden perusteella moraalisia kysymyksiä voidaan arvioida. Tämä tarkoittaa, että tietyt toimet ovat oikeita tai vääriä asiayhteydestään riippumatta.

Vietynä seuraavaan luonnolliseen askeleeseensa se tarkoittaa, että tällaiset toimet ovat luonnostaan moraalisia tai moraalittomia riippumatta niihin osallistuvan yksilön tai kulttuurin uskomuksista, motiiveista ja toiveista.

Lopulta tämä – vuorostaan – viittaa siihen, että moraali on luonnostaan universumin laeissa ja ihmiskunnan luonteessa.

Ja se onkin oikein!

Raamattu sanoo, että syy siihen, että moraali on luontainen tällä tavoin, on, että Jumala loi meidät sellaisiksi, että meillä on omantunto (Room. 2:15; 9: 1). Meidät oli ”ohjelmoitu” alun alkaen tietämään oikea ja väärä.

Vanhoissa sarjakuvissa oli usein pieni paholainen toisella olalla ja pieni enkeli toisella. Omatuntomme todistaa sisäisestä arvojärjestelmästämme, jonka kanssa olemme syntyneet. Oikea ja väärä ovat meillä kaikilla tiedossa ja olemme vastuussa tekemistämme valinnoista.

”… ja totuus on tekevä teidät vapaiksi” (Joh. 8:32). Se on toinen viittaus siihen, että Jeesus Kristus on kaiken totuuden alkuperä. Se korostaa, että olemme haavoittuvia kylmänkosteille petoksen ja valheiden ketjuille, kun elämämme ei ole oikeassa suhteessa Luojaamme.

Tästä näen todisteita kaikkialla ympärilläni. Näen monia ihmisiä, jotka haluavat mieluummin tilata valheen – se on niin paljon helpompaa. Monet eivät halua etsiä totuutta – se on aivan liian vaikeaa. Monet puolustavat turmelusta – he haluavat, että heidän omat huonot valintansa hyväksytään. Ja monet pilkkaavat selviä tosiasioita – he haluavat uskoa muihin asioihin, jotka totuus on paljastanut petoksiksi.

En ole nähnyt aikaa, jolloin maailmamme olisi taipuvaisempi seuraamaan valheita kuin nyt. Olkoon niin – jokaisella meistä on edelleen velvollisuus etsiä totuutta. Ei ole olemassa mitään ”numeroiden turvallisuutta”, jos massat lopulta johdetaan harhaan jyrkänteen yli.

Omatunto on annettu meille varoitusjärjestelmäksi. Se ilmoittaa, kun eksymme totuudesta. Omatunto auttaa meitä myös tunnistamaan Jumalan iankaikkisen voiman ja jumalallisen luonteen ja se auttaa meitä välttämään tyhmien valintojemme seurauksia (Room. 1:20).

Ajat ovat kiireellisiä. Tässä on totuus.

Totuus on, että Jumala rakastaa sinua enemmän kuin voit kuvitella. Hän ei halua sinun pilaavan elämäsi nyt – ja varsinkaan hän ei halua sinun menettävän sitä koko ikuisuuden ajaksi. Sinun on valittava täällä.

Jeesus sanoi: ”Minä olen tie, TOTUUS ja elämä” (Joh. 14: 6). Koska Hän on ainoa tie pelastukseen, niin se, mitä päätät tehdä Jeesukselle, on tärkein valinta, mitä koskaan teet.

Hyväksytkö Jeesuksen Vapahtajaksi – vai hylkäätkö Hänet? Kolmatta vaihtoehtoa ei ole.

Kun todella tultiin siihen, niin Pilatuksen oli kohdattava totuus Jeesuksesta.

Ja pidätpä siitä tai et – niin on sinunkin!

Read Full Post »