Todellinen syy paniikkiin

A Real Reason to Panic
By Steve Schmutzer, 27.11.2020, suom. SK

Hirveän paljon Jumalaa pelkääviä, perustuslakia kannattavia ja lakia noudattavia ihmisiä Amerikassa ovat turhautuneita ja huolestuneita marraskuun 3. päivän vaalien jälkeen.

Huomattava osa näistä ihmisistä ovat melko varmoja, että demokraatit harjoittivat petollista käytöstä saadakseen näyttämään siltä, että Joe Biden voitti reilusti presidenttiäänestyksen.

Osa TUOTA toista ryhmää kokee Biden’in ”menestyksen” olleen globalististen resurssien, salaisten yksilöiden ja pimeiden agendojen huolellisesti järjestämää.

Ja lopuksi – pienempi osa tästä viimeisestä joukosta on edelleen varma, että Jumala hallitsee EDELLEEN.

Laita minut tähän viimeiseen kategoriaan.

Katselen, kuinka monet itseään kristityiksi kutsuvat, painavat paniikkinappulaa näinä päivinä. ”Kuinka Jumala voisi sallia tämän?” ”Nyt menemme ahdistukseen.” ”Onko Joe Biden antikristus?” ”Nämä vaalit tarkoittavat, että tempaus tapahtuu millä hetkellä tahansa.”

Typeryyden näyttö suuressa osassa seurakuntaa on ahdistavaa nähdä ja kuulla. On itsestään selvää, että Kristuksen morsian tietää hyvin vähän ylkänsä suunnitelmista.

Tässä on vain muutamia seikkoja, jotka tulee pitää oikeassa perspektiivissä näinä myllerryksen aikoina:

Numero 1. Raamatun ennustukset – mukaan lukien sen ensisijaiset kehitykset ja merkit – pyörivät Israelin ympärillä. Kuten tri. John MacArthur sanoi: ”Jos käsität Israelin oikein, saat eskatologiasi kohdalleen.” Jos irrotat katseesi Jumalan kellosta, et voi ymmärtää oikein aikaa, jossa elämme. Profeetallisten asioiden arvioiminen Amerikan asioiden linssin läpi on osoitus tietämättömyydestä ja ajan tuhlaamista.

Numero 2. Menneissä vaaleissa ei ole mitään, mikä viestittäisi Tempauksen olevan tapahtumassa. ”Autuas toivomme” (Tiit. 2:13) ei ole yhteydessä mihinkään tiettyyn tapahtumaan. Se on läheinen ja merkitön ihme. Se tulee ilman varoitusta. Apostoli Paavali odotti sitä omana aikanaan. Meidän pitäisi odottaa sitä samalla tavalla 2. joulukuuta kuin odotimme 2. marraskuuta.

Numero 3. Sen lisäksi, että voimme todellakin nähdä ahdistuksen kauden elementtien koreografian ottavan muotoa – globaalit pandemiat, nouseva laittomuus, erityiset liitot Lähi-idässä, vetoamiset yhden maailman hallintoon jne. – mikään näistä tapahtumista ei tarkoita, että uskovat joutuvat kestämään Ahdistuksen. Pyhien kirjoitusten TÄYSI neuvo tekee selväksi, että pyhät lähtevät tältä planeetalta, ennen kuin Danielin 70. viikko käynnistyy.

Ja lopuksi varmista, että lippusi taivaaseen on kunnossa. Matt. 7:21-23 tekee hyvin selväksi, että monet huomaavat liian myöhään, etteivät olleetkaan todella pelastettuja. Tämä on yksi Jumalan sanan pelottavimmista kohdista ja jos haluat ymmärtää, mitä on todellinen paniikki, niin lue seuraava kappale huolellisesti:

Suoraan sanoen näinä aikoina kirkonpenkeissä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole oikeassa suhteessa Kristukseen. He luulevat olevansa – mutta eri syistä heidät on petetty. Iankaikkisuuden kannalta on tärkeää saada tämä asia kohdalleen.

Haastava, mutta hengellisesti elintärkeä kysymys pohdittavaksi on: ”Mikä on iankaikkinen tilani?” (2. Kor. 13:5). Jaakobin kirjeen 1. luvun mukaan koettelevat olosuhteet todistavat uskomme eheyden.

Näinä päivinä ei ole mitään kiireellisempää, kuin varmistaa, että sydämemme tila on oikea Jumalan edessä.

Read Full Post »

Totuuden ongelma

The Problem of Truth
By Steve Schmutzer, 8.12.2020, suom. SK

Totuudella on aina hintansa.

Sen löytäminen on työlästä. Sen paljastaminen on vaarallista. Totuuden puhuminen on epäsuosittua ja herättää pilkkaa. Totuuden puolustaminen voi johtaa jopa kuolemaan.

Rehellisesti sanoen voisin kertoa neljästä ensimmäisestä noista tilanteista. Toivottavasti onnistun välttämään viidennen.

Ei voida kiertää sitä tosiasiaa, että liittoutuminen totuuden kanssa on vaarallisten seurausten kera marinoitu valinta.

Se on suuri syy, miksi niin monet ihmiset päättävät sen sijaan laimentaa tai kieltää totuuden.

Nämä alkuhuomautukset vaativat kysymyksen, ”Mikä on totuus?”

Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Roomalainen prefekti Pilatus kysyi sitä noin 2000 vuotta sitten. Hän esitti kysymyksen Jeesukselle, joka seisoi hänen edessään ja oli perustellusti väittänyt olevansa kaiken totuuden lähde (Joh. 18:37-38).

Kuten niin monet tänä päivänä, Pilatus kyseenalaisti totuuden käsitteen. Hän epäili todisteita. Tämän seurauksena hän vähät välitti, mikä on oikein ja mikä väärin. Nämä asiat olivat hänelle niin muuttuvia, että hänen oli helpompaa yhtyä kansan mielipiteeseen.

Pilatuksen politiikan, hänen suhteensa, päätöksensä, tavoitteensa ja vakaumuksensa – kaikki nämä ja muutkin asiat – määritteli sellainen, jota kutsutaan nimellä ”relativismi”. Hänen ideologisesta uskollisuudestaan puuttui todellinen moraalinen kompassi.

Jos jokin tai joku oli hänestä henkilökohtaisesti epämukava, se eliminoitiin. Jos siitä oli hänelle hyötyä, se ylennettiin.

Tarkoitus pyhitti keinot Pilatukselle. Hän teki ja sanoi sitä, minkä toivoi palvelevan henkilökohtaista agendaansa, eikä ollut mitään väliä, jos prosessi oli korruptoitunut. Pilatus osoitti, ettei hänellä ollut moraalisia ehdottomuuksia.

Moraalinen absolutismi on usko siihen, että on olemassa korkeimpia ja kiinteitä normeja, joiden perusteella moraalisia kysymyksiä voidaan arvioida. Tämä tarkoittaa, että tietyt toimet ovat oikeita tai vääriä asiayhteydestään riippumatta.

Vietynä seuraavaan luonnolliseen askeleeseensa se tarkoittaa, että tällaiset toimet ovat luonnostaan moraalisia tai moraalittomia riippumatta niihin osallistuvan yksilön tai kulttuurin uskomuksista, motiiveista ja toiveista.

Lopulta tämä – vuorostaan – viittaa siihen, että moraali on luonnostaan universumin laeissa ja ihmiskunnan luonteessa.

Ja se onkin oikein!

Raamattu sanoo, että syy siihen, että moraali on luontainen tällä tavoin, on, että Jumala loi meidät sellaisiksi, että meillä on omantunto (Room. 2:15; 9: 1). Meidät oli ”ohjelmoitu” alun alkaen tietämään oikea ja väärä.

Vanhoissa sarjakuvissa oli usein pieni paholainen toisella olalla ja pieni enkeli toisella. Omatuntomme todistaa sisäisestä arvojärjestelmästämme, jonka kanssa olemme syntyneet. Oikea ja väärä ovat meillä kaikilla tiedossa ja olemme vastuussa tekemistämme valinnoista.

”… ja totuus on tekevä teidät vapaiksi” (Joh. 8:32). Se on toinen viittaus siihen, että Jeesus Kristus on kaiken totuuden alkuperä. Se korostaa, että olemme haavoittuvia kylmänkosteille petoksen ja valheiden ketjuille, kun elämämme ei ole oikeassa suhteessa Luojaamme.

Tästä näen todisteita kaikkialla ympärilläni. Näen monia ihmisiä, jotka haluavat mieluummin tilata valheen – se on niin paljon helpompaa. Monet eivät halua etsiä totuutta – se on aivan liian vaikeaa. Monet puolustavat turmelusta – he haluavat, että heidän omat huonot valintansa hyväksytään. Ja monet pilkkaavat selviä tosiasioita – he haluavat uskoa muihin asioihin, jotka totuus on paljastanut petoksiksi.

En ole nähnyt aikaa, jolloin maailmamme olisi taipuvaisempi seuraamaan valheita kuin nyt. Olkoon niin – jokaisella meistä on edelleen velvollisuus etsiä totuutta. Ei ole olemassa mitään ”numeroiden turvallisuutta”, jos massat lopulta johdetaan harhaan jyrkänteen yli.

Omatunto on annettu meille varoitusjärjestelmäksi. Se ilmoittaa, kun eksymme totuudesta. Omatunto auttaa meitä myös tunnistamaan Jumalan iankaikkisen voiman ja jumalallisen luonteen ja se auttaa meitä välttämään tyhmien valintojemme seurauksia (Room. 1:20).

Ajat ovat kiireellisiä. Tässä on totuus.

Totuus on, että Jumala rakastaa sinua enemmän kuin voit kuvitella. Hän ei halua sinun pilaavan elämäsi nyt – ja varsinkaan hän ei halua sinun menettävän sitä koko ikuisuuden ajaksi. Sinun on valittava täällä.

Jeesus sanoi: ”Minä olen tie, TOTUUS ja elämä” (Joh. 14: 6). Koska Hän on ainoa tie pelastukseen, niin se, mitä päätät tehdä Jeesukselle, on tärkein valinta, mitä koskaan teet.

Hyväksytkö Jeesuksen Vapahtajaksi – vai hylkäätkö Hänet? Kolmatta vaihtoehtoa ei ole.

Kun todella tultiin siihen, niin Pilatuksen oli kohdattava totuus Jeesuksesta.

Ja pidätpä siitä tai et – niin on sinunkin!

Read Full Post »

Matkailun ja tiedon dramaattinen kasvu

Dramatic Increases in Travel and Knowledge
By Britt Gillette, 22.10.2020, suom. SK

2600 vuotta sitten Jumala antoi profeetta Danielille joukon näkyjä tulevaisuudesta. Yhdessä näistä näyistä Jumala paljasti useita tapahtumia, joiden on määrä tapahtua juuri ennen Toista Tulemusta. Enkeli kuitenkin käski Danielia sinetöimään näkynsä lopun aikaan asti, ”jolloin matkustaminen ja tieto lisääntyvät” (Dan. 12:4). (Useimmat englantilaiset käännökset kääntävät tämän kohdan kuten KJV: ”many shall run to and fro”. Suomalaiset Kirkkoraamattu 38 ja Raamattu Kansalle: ”Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.” Kirkkoraamattu 92 lienee lähempänä oikeaa: ”Monet harhailevat, mutta tieto lisääntyy.” Suom. huom.) Se tarkoittaa, että yksi selkeimmistä lopunajan (ja siten Jeesuksen Kristuksen Toisen Tulemuksen) merkeistä on yleinen maailmanlaajuinen matkustamisen ja tiedon lisääntyminen.

Näemmekö sitten tällaisen lisääntyneen matkustelemisen ja tietämyksen, kun tarkastelemme tämän päivän maailmaa? Ehdottomasti näemme. Itse asiassa näemme dramaattisen ja kiistattoman lisääntymisen matkustamisessa ja tietämyksessä. Se on niin dramaattinen, että sitä voidaan parhaiten kuvailla eksponentiaaliseksi. Miksi? Koska Danielin ajasta (6. vuosisata eKr.) Noin vuoteen 1800 jKr. emme nähneet mitään huomattavaa kasvua kummassakaan. Sitten jotakin tapahtui. Matkustamisen nopeus ja tiheys alkoivat kasvaa ja muutos on jatkunut vauhdilla tähän päivään saakka. Entä ihmisen tieto? Se lähti myös kasvuun, eikä osoita merkkejä hidastumisesta. Muutostahti on ollut niin nopea ja johdonmukainen, että ihmiset pitävät sitä itsestään selvänä. Mutta jos otat hetken aikaa miettimiseen, mistä olemme lähteneet, missä olemme nyt ja minne olemme menossa, niin lupaan sinulle yhden asian – se tulee ällistyttämään sinua.

Lisääntynyt matkustaminen

Danielin päivinä useimmat ihmiset matkustivat alle 50 mailin päähän synnyinpaikastaan – ei yhden vuoden aikana, vaan koko elämänsä. Satojen mailien päähän synnyinpaikaltaan vietynä orjana Daniel oli poikkeus, ei sääntö. Saavuttuaan Babyloniin, hän vietti jäljellä olevat vuotensa kaupungissa ja sen ympäristössä. Muinaisessa maailmassa rutiininomainen matkustaminen valtakunnan osasta toiseen ei ollut tavallista. Se oli erittäin harvinaista ja joskus nämä matkat kestivät kuukausia, jopa vuosia.

Danielin aikana hevonen oli nopein tapa matkustaa maalla. Näin oli yli kahden tuhannen vuoden ajan. Kaikkien noiden vuosisatojen aikana ihmisen matkustusnopeus ei muuttunut havaittavasti. Vuonna 1800 nopein maaliikennemuoto oli – edelleen hevonen. Vuoden 1812 sota on erinomainen esimerkki havainnollistamaan, kuinka hidasta matkustaminen oli 1800-luvun alussa. Ghent’in sopimus lopetti sodan 24. joulukuuta 1814. Kuuluisa amerikkalainen voitto New Orleansin taistelussa oli 8. tammikuuta 1815 – 15 päivää myöhemmin. Matkustaminen oli niin hidasta, että kesti viikkoja, ennen kuin uutinen sopimuksesta saapui Yhdysvaltoihin. Mutta tämä osoittaa jotakin tärkeää – matkustamisen suhteen asiat pysyivät suhteellisen muuttumattomina Danielin päivistä New Orleans’in taisteluun.

Sitten kaikki muuttui. Ihmisten matkustaminen lisääntyi räjähdysmäisesti ja muutos oli sekä nopea että dramaattinen. Mikä aiheutti tämän muutoksen? Teollinen vallankumous. 1800-luvulla teollinen vallankumous synnytti höyryveturin. Se mullisti matkustamisen nopeuden. Kun keskiverto hevonen laukkasi 30 mailia tunnissa niin vuoteen 1900 tullessa junat kulkivat rutiininomaisesti kaksinkertaisella nopeudella. Sitten 1900-luvun alussa hevoseton vaunu (auto) vei maailman myrskyyn. Vuonna 1908 Ford Motor Company valmisti ensimmäisen T-mallin – auton, jonka huippunopeus oli 40 mailia tunnissa. 1920-luvulle tultaessa kilpa-autot ylittivät 100 mailia tunnissa.

Tuhansien vuosien ajan hevonen vallitsi maalla matkustamista. Kuitenkin yhden vuosisadan aikana junat ja autot korvasivat täysin hevoskyydin vallitsevana matkustusmuotona. Ja ihmisen matkustamisen nopeus ja voima jatkoivat kasvuaan koko 1900-luvun ja aina tähän päivään. Vastaavaa edistystä tapahtui sekä vesi- että ilmamatkustamisessa. Esimerkiksi vuonna 1952 valtamerialus Blue Riband ylitti Atlantin alle neljässä päivässä – matkan, johon Christopher Columbus ja hänen miehistönsä käyttivät viisi viikkoa. Vuonna 1998 tämä ennätys rikottiin. Matkustaja-alus ylitti Atlantin alle kolmessa päivässä.

Entä lentomatkustaminen? Mikään muu matkustustapa ei havainnollista paremmin Danielin kauan sitten ennustamaa kasvua matkustamisessa ja tietämyksessä. Tuhansia vuosia ihminen on haaveillut hallitusta lentämisestä. Mutta se oli vain unelmaa. Sitten vuonna 1903 Orville ja Wilbur Wright väsäsivät lentokoneen, joka lensi 120 jalkaa 12 sekunnissa. Vain 66 vuotta myöhemmin Neil Armstrong astui kuuhun. Luuletko, että sitä voidaan pitää merkittävänä matkustamisen ja tietämyksen kasvuna?

Lisääntyvä tieto

Noin kolmesataa vuotta ennen Jeesusta Egyptin Ptolemaios-dynastia rakensi kirjaston. Moni pitää Aleksandrian muinaisena kirjastona tunnettua kirjastoa muinaisen maailman suurimpana kirjallisen tiedon kokoelmana. Vaikka emme tiedä varmasti, kuinka paljon tietoa sinne oli sijoitettu, joissakin arvioissa sanotaan, että jopa 500 000 papyruskääröä. Tämä tarkoittaa, että kirjastossa oli todennäköisesti kymmeniä tuhansia alkuperäisteoksia, jotka ovat verrattavissa nykypäivän kirjoihin, vaikka jotkut niistä ovat voineet olla kopioita. Kaksituhatta vuotta sitten se oli inhimillisen tietämyksen huippu. Miten nyt? Sinulla on todennäköisesti suurempi kirjasto taskussasi olevassa älypuhelimessa.

Tänä päivänä kirjojen määrä maailmassa on aivan eri suuruusluokkaa kuin muinaisina aikoina. Kymmenen vuotta sitten Google arvioi, että yli 129 miljoonaa kirjaa on painettuna ja UNESCO sanoo, että 2,2 miljoonaa uutta kirjaa julkaistaan vuosittain. E-kirjojen ja omakustanteiden tulo on vielä kasvattanut tuota lukua. Nykyään voit ostaa Kindlen alle sadalla dollarilla ja pitää kämmenelläsi Aleksandrian kirjastoa suurempaa kirjastoa. Pelkästään kirjojen suhteen olemme nähneet räjähdysmäisen tiedon määrän ja saatavuuden kasvun.

1900-luku sai todistaa tiedon räjähdysmäisen kasvun sanomalehtien, aikakauslehtien, radion, television, 24/7 kaapeliverkkojen, internetin ja älypuhelinten kautta. Ajattele kaikkea internetissä saatavilla olevaa tietoa. Vuonna 1990 sivustoja oli vain yksi. Uskomatonta, vai mitä? Kuusi vuotta myöhemmin internetissä oli yli 100 000 verkkosivustoa. Entä 10 vuoden kuluttua? Sata miljoonaa. Tällä hetkellä arvioidaan, että on olemassa kaksi miljardia verkkosivustoa. Ja tämä luku on vanhentunut tätä lukiessasi, koska jokainen päivä näkee 500 000 uutta verkkosivustoa. Itse asiassa internettiin lisätään päivittäin enemmän tietoa, kuin mitä Aleksandrian muinaisessa kirjastossa oli.

Maailmassa on tänä päivänä yli 25 000 yliopistoa. University World News’in mukaan yli 30 000 tieteellistä lehteä julkaisee vuosittain yhteensä kaksi miljoonaa artikkelia. Olemmeko kokemassa tiedon merkittävää kasvua, mitä luulet? Uskon niin ja Raamatun mukaan se tarkoittaa, että olemme merkittävien maailmantapahtumien kynnyksellä.

Minne olemme menossa

Danielin kirja sanoo, että matkustamisen ja tiedon lisääntyminen edeltää välittömästi Toista Tulemusta (Daniel 12: 4). Juuri sitä näemme tänään.

Tuhansien vuosien ajan hevonen oli nopein matkustuskeino maalla, samalla kun maailman kuuluisimmissa kirjastoissa oli enintään muutama sata tuhatta papyruskääröä. Tänä päivänä suihkukoneet kulkevat ääntä nopeammin ja kädessä pidettävissä laitteissa on satoja kertoja enemmän tietoa kuin Aleksandrian kirjastossa.

On selvää, että maailma, jossa elämme, on muuttunut dramaattisesti Danielin päivistä. Kriitikot pilkkaavat tätä ajatusta. He sanovat: ”Jeesus on tulossa takaisin, vai onko?” He sanovat: ”Kristityt ovat puhuneet siitä 2000 vuotta. Silti maailma jatkuu täsmälleen samalla tavalla, kuin se on aina tehnyt. Mikä on niin erilaista nyt?” Tämä on juuri se väite, josta Pietari varoitti melkein 2000 vuotta sitten (2. Piet. 3:3-4), mutta se on järjetön.

Uskotko tosiaan, että tämän päivän maailma on sama, kuin ”on aina ollut”? Minä en. Vuosisatojen ajan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen maailma oli paljolti sama. Ei ainuttakaan Jeesuksen Toisen Tulemuksen merkeistä, joita Jeesus ja profeetat kehottivat odottamaan, ollut nähtävissä. Entä nyt?

On selvää, että matkustaminen ja tieto on kasvanut räjähdysmäisesti ja kaikki merkit, joita Jeesus ja profeetat kehottivat odottamaan, ovat nähtävissä. Niitä ovat muiden muassa seuraavat asiat:

• Israelin ennallistaminen (Jer. 23:7-8; Jes. 11:11-12)
• Jerusalem juutalaisten hallussa (Luuk. 21:24-28)
• Evankeliumin globaali leviäminen (Matt. 24:14)
• Israel vihollisten ympäröimänä (Ps. 83:4-12; Hes. 11:14-17; Hes. 35:10)
• Israelilla suuri armeija (Hes. 37:10; Sak. 12:6,8)
• Yhdistyneen Euroopan nousu (Dan. 2; Dan. 7; Ilm. 17)
• Maagogin / Googin liiton nousu (Hes. 38:8; Hes. 39:27)
• Maailmanhallituksen vaatiminen lisääntynyt (Ilm. 13:7)
• Ihmiset toimivat kuten Paavali sanoi heidän tulevan toimimaan (2. Tim. 3:1–5)
• Toisen tulemuksen yleinen pilkkaaminen (2. Piet. 3:3-4)

Nämä merkit viittaavat Jeesuksen pikaiseen paluuseen. Hän on ihan ovella. Jeesus kehotti meitä ”nostamaan päämme”, kun näemme kaikkien näiden merkkien tapahtuvan (Luuk. 21:28) ja ne tapahtuvat juuri nyt. Se tarkoittaa, että olemme lopun aikojen kynnyksellä ja Jeesuksen Kristuksen Toinen Tulemus on hyvin lähellä.

Britt Gillette is author of the free ebook Coming to Jesus as well as the books Signs of the Second Coming, Racing Toward Armageddon, and The End Times. Receive his book 7 Signs of the End Times for free when you sign up for his monthly newsletter.

***

Lue myös artikkeli Kaikki kiihtyy loppua kohti mentäessä

Read Full Post »

Miksi jotkut eivät noudata koronaohjeita?

Iäkäs uskonystävä soitti pari päivä sitten. Hän oli ihmeissään, kuinka kristillisissä piireissä on vastustusta koronaohjeiden noudattamista kohtaan. Meitähän kehotetaan valtiovallan ja terveysviranomaisten taholta pitämään kasvomaskia, huolehtimaan turvaväleistä ja käsihygieniasta, välttämään turhaa matkustamista jne.

Nyt jotkut uskoviksi itseään kutsuvat ihmiset ovat ruvenneet niin sanotuiksi koronapinnareiksi ihan tieten tahtoen. Heidän mukaansa tällaiset määräykset edesajavat maailmanhallitusta ja antikristuksen tulevaa valtakuntaa; nyt kansalaiset opetetaan kiltisti tottelemaan ylhäältä annettuja käskyjä. Siksi he kieltäytyvät noudattamasta kaikkia annettuja koronamääräyksiä.

On surullista huomata tuollaista asennetta kristityillä – juuri heidänhän pitäisi olla esimerkkinä muille. Raamattu tekee hyvin selväksi, että meidän tulee kunnioittaa esivaltaa (Room.13:1-7) niin pitkään kuin se ei toimi Jumalan sanaa vastaan.

Työssäni tietotekniikan parissa kohtaan paljon ihmisiä. Kierrän ihmisten luona ja heitä käy toimistossani; työni ei onnistu etätyönä kuin pieneltä osin. Yritän parhaani mukaan käyttää kasvomaskia, pesen ahkerasti käsiä ja käytän myös käsidesiä. Entäpä jos olisinkin oireeton taudinkantaja ja tartuttaisin sen muihin tietämättäni? Voihan näin tapahtua kaikista varotoimenpiteistäni huolimatta, mutta jos en olisi yhtään huolehtinut hygieniasta ja joku saisi tartunnan, niin sehän olisi aivan kamalaa!

Meidän uskovien ei pidä käyttäytyä typerästi. ”Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niin kuin tyhmät vaan niin kuin viisaat. Käyttäkää aikanne oikein, sillä nämä päivät ovat pahoja.” (Ef. 5:15-16)

Read Full Post »

Raamatunprofetia säilyttää järkeni

BIBLICAL PROPHECY PRESERVES MY SANITY
By Jonathan Brentner, 14.10.2020, suom. SK

Tulisin hulluksi ilman Raamatun sanaa. Korostan ”sanaa”, koska se on edelleen Saatanan pääkohde, kuten on ollut kautta aikain. Eedenin paratiisissa hän haastoi Jumalan Sanan totuudellisuuden ja hänen taktiikkansa on pysynyt muuttumattomana tähän päivään saakka.

Paavali kirjoitti tämän viimeisten päivien petoksen merkityksestä kohdassa 1. Tim. 4:1: ”Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty.” ”Opetukset” tulevat meille tietysti Raamatun sanojen kautta, joita vastustajamme vääntää edistämään pyhien petostaan.

Huomaa viittaus poltinraudalla merkittyyn omantuntoon. Lääketieteellinen termi ”kauterisoida” tulee kreikan sanasta, joka tarkoittaa ”merkitä poltinraudalla”. Lääketieteessä se viittaa kudoksen tuhoamiseen verenvuodon lopettamiseksi. Hengellisesti se viittaa herkkyyden menetykseen totuuden suhteen, mikä tekee ihmiset helposti petettäviksi ”riivaajien opeilla”.

Näemme tätä maailmassa; me kaikki tunnemme jonkun, joka on niin syvälle juurtunut tämän ajan henkeen, että on tullut kykenemättömäksi vastaanottamaan totuutta. Emme voi keskustella heidän kanssaan joutumatta perättömien syytösten kohteiksi.

Valitettavasti tämä sama petollinen henki on pujahtanut seurakuntaan hellittämättömän hyökkäyksen kautta Raamatun Sanaa vastaan, mikä on ”polttanut” monien kyvyn vastaanottaa totuus, varsinkin raamatunprofetian alalla. Kun vastustajamme hyökkää menestyksellä totuutta vastaan tulevien asioiden alueella, se antaa hänelle väylän hyökätä muitakin Raamatun tekstejä vastaan, varsinkin moraalia ja evankeliumia koskevia.

Tänä päivänä Raamatun Sana antaa kuitenkin meille toivon. Sen profeetalliset tekstit ennustivat kauan sitten sen laittomuuden, väkivallan ja pahuuden, jonka näemme kuluttavan maailmaamme. Sanan kautta Herra vakuuttaa meidät toivostamme Hänen ilmestymisessään ja tarkoituksestaan tuomita aikamme rehottava pahuus. Sana on ”autuaan toivomme” pohja (Tiit. 2:11-13) ja kuvailee tulevaa kotiamme ikuisessa tilassa (ks. Ilm. 21-22).

Vastustajamme, valheen isä, työskentelee hellittämättä pitääkseen loistavan paratiisitoivomme verhottuna epäilyksen pilveen. Hänellä on monta taktiikkaa kieltää Raamatun teksteistä löytyvä tulevaisuudentoivomme.

Allegoria riistää uskovilta toivorikkaan elämän kaoottisessa ajassa

Kristuksen aikalainen, Aleksandrian juutalainen Filon, alkoi käyttää allegoriaa (vertauskuvaa) Raamatun tulkintaan. Hän ihaili filosofi Platonin opetuksia, että kaikki aine on pahaa ja vain hengen maailma on hyvä.

Paljolti aikansa rabbien kauhuksi Filon allegorisoi Vanhan testamentin ”tarjotakseen kreikkalaisille juutalaisuuden parasta ja juutalaisille kreikkalaisen filosofian parasta”.[i] Filon tulkitsi uudelleen Jumalan sanan käyttämällä allegoriaa mukauttaakseen sen Platonin pakanalliseen filosofiaan.

Filonin symbolinen lähestymistapa Raamattuun tuli myöhemmin ”teologisen ajattelun uuden koulun” malliksi kirkossa.[ii] Toisella vuosisadalla jKr. kaksi kristillistä opettajaa Aleksandrian kaupungista kopioivat Filonin allegorisen lähestymistavan Jumalan sanaan, Klemens (150–215 jKr.) ”omaksui kreikkalaisen filosofian ja sanoi, että Raamattu täytyy ymmärtää allegorisesti, jotta tulkinta ei olisi sen kanssa ristiriitainen”.[iii] Origenes (185-254 jKr.) käytti allegoriaa saadakseen Raamatun opetukset Platonin dualismin mukaisiksi.

Klemens ja Origenes hylkäsivät ajatuksen tuhatvuotisesta valtakunnasta, koska sen runsaat aineelliset siunaukset olivat ristiriidassa Platonin opetusten kanssa ja he selittivät ne allegorialla. Augustinus, myös Platonin ihailija, omaksui Aleksandrian allegoriset menetelmät ja suosiollaan laajensi Origeneksen soviteltuja opetuksia koko järjestäytyneelle kirkolle.

Sekä Luther että Calvin tunnistivat huomattavan vahingon, jonka allegorian käyttö oli aiheuttanut evankeliumin puhtaudelle. Calvin luonnehti allegorista lähestymistapaa Jumalan Sanaan ”saatanallisena”, koska se johti ihmiset pois Raamatun totuudesta.[iv] Luther liittyi Calviniin tuomiten vahvasti tällaisen symboliikan käytön Jumalan Sanan tulkinnassa.

Kuitenkin vasta vuosisadan kuluttua opettajat alkoivat soveltaa uskonpuhdistajien raamatullisia tulkintamenetelmiä profetiaan ja premillennialismin elpyminen alkoi seurakunnassa.

”Mikä siinä on iso juttu?” voisi kysyä. ”Kuinka allegoria riistää uskovilta tänä päivänä toivon?”

Se tekee niin kyseenalaistamalla heidän evankeliumintoivonsa perustukset, Jeesuksen ilmestymisen ja hallitsemisemme Jeesuksen kanssa Hänen valtakunnassaan.

Jos Ilm. 20:1-10 ei tarkoita, mitä sanoo, niin kuinka voimme luottaa Ilmestyskirjan lukujen 21-22 sanoihin ja varsinkin jakeeseen 21:4?

Allegoria verhoaa pyhien evankeliumin toivon epävarmuuden tiheään sumuun.

Jos selkeät profeetalliset tekstit eivät tarkoita mitä sanovat…

Amillennialistit kertovat meille, että Jumala on lopullisesti hyljännyt Israelin kansan ja korvannut sen kirkolla. Tämä on kuitenkin ristiriidassa Room. 11:1-2 sanojen kanssa: ”Minä sanon siis: ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois se! Sillä olenhan minäkin israelilainen, Aabrahamin siementä, Benjaminin sukukuntaa. Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa, jonka hän on edeltätuntenut.”

Näetkö epävarmuuden, jonka tämä aiheuttaa vain tässä yhdessä tapauksessa sanoja, jotka eivät tarkoita, mitä sanovat? Paavali sanoo: ”Jumala ei ole hyljännyt kansaansa”, ja silti ne, jotka puolustavat korvausteologiaa, kertovat meille, että hän on tehnyt juuri sen.

Kohdassa 1. Aik. 16:14-18 Daavid vahvistaa Jumalan lupauksen pysyvän luonteen Abrahamille, Iisakille ja Jaakobin jälkeläisille. Jakeessa 17 Herra viittaa tähän liittoon ”iankaikkisena”.

Jumala ei voinut tehdä yhtään selvemmäksi Israelin kanssa tekemänsä maaliiton pysyvyyttä, kuin Hän tekee tässä tekstissä. Miksi Hän sanoisi, että lupaus maasta on ”iankaikkinen liitto”, ellei Hän tarkoittanut sen olevan ”iankaikkinen liitto?” Ja jos Herra sanoo, että liitto on ”iankaikkinen”, niin se on varmasti ”iankaikkinen”, se ei koskaan tule loppumaan. Jos emme voi ottaa Raamatun sanoja sellaisina, kuin mitä ne meille sanovat, niin minkä varassa on toivomme iankaikkisesta elämästä?

Sanat kohdassa Jes. 9:6-7 antavat selkeän kuvan tulevasta Messiaasta. Kukaan ei epäile, että Jeesus tuli maailmaan vauvana, kuten jae 6 kertoo. Kristus toteutti kirjaimellisesti tämän profetian. Tästä kohdasta on myös selvää, että Messias istuu jonakin päivänä Daavidin valtaistuimella ja hallitsee fyysistä valtakuntaa.

Toivomme kiistäjät katselevat meitä kuitenkin naama totisena ja kertovat meille, että se ei tarkoita sitä, että Jeesus tulisi istumaan ”Daavidin valtaistuimella”.

Emme tarvitse luutnantti Columboa kertomaan meille sekaannuksesta, joka syntyy, kun joku kertoo meille, että Raamatun sanat eivät tarkoita sitä, mitä sanovat.

Toivomme Raamattuun uskovina Kristuksen seuraajina perustuu Raamatun sanoihin ja Jumalan lupaukseen ikuisesta elämästä meille.

Raamatunprofetian varma toivo

Apostoli Paavali kohdassa Fil. 3:20-21 asettaa välittömän odotuksemme Uuden Testamentin pyhinä ilman muuta Jeesuksen ilmestymiseen: ”Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi.” Sanaa ”odottaa” vastaava kreikan sana tarkoittaa tulevan tapahtuman voimakasta ja innokasta odottamista.

Uusi testamentti on selkeä; Jeesus tulee viemään omansa paikkaan, jonka Hän on meille valmistanut (Joh. 14:1-3). Kuten selitän muissa artikkeleissa, tämä ei voi olla Toinen Tulemus. Jos Raamatun sanoilla on merkitystä ja niillähän on, niin tempauksen ja Toisen Tulemuksen täytyy viitata erillisiin ja ainutlaatuisiin tapahtumiin.

Ainoastaan kirjaimellinen ymmärrys Raamatun profetioista asettaa maailmamme tapahtumat oikeaan näkökulmaan, joka lievittää uskovien pelot.

Se, mitä näemme nyt maailmassa, on se, mitä Herra sanoi tapahtuvan viimeisinä päivinä ja kuten synnytyskivut, nämä asiat tulevat paljon pahemmiksi, ennen kuin Jeesus palaa maan päälle (Matt. 24:8). Pahuus ja irstaus kaikkialla ympärillämme lannistaa meidät toisinaan, mutta tiedämme, että näiden asioiden on tapahduttava, koska Jumalan Sanan mukaan se tulee tapahtumaan. Koska Raamatunprofetia ennusti niin tarkasti tänään näkemämme hullun ryntäyksen uuteen maailmanjärjestykseen, voimme olla varmoja, että se vakuuttaa loistavaa uutta päivää meille.

Jeesus tulee pian viemään meidät kotiin (Joh. 14:2-3). Hän ei tule ollakseen siellä, missä me olemme, vaan viedäkseen meidät olemaan siellä, missä Hän on, eli Isänsä talossa taivaassa. Voimme joutua kärsimään tulevina päivinä ja kenties kohtaamaan paljon fyysisiä vaaroja, mutta meillä on varma toivo, että Jeesus on tulossa hakemaan meitä, koska Raamatun Sana lupaa sen meille!

Pastori Tom Hughes esitti hiljattain tilaston, jonka mukaan vain kahdella prosentilla millenniaaleista (tällä vuosituhannella syntyneistä) on raamatullinen maailmankatsomus. On myönnettävä, että on monta syytä tälle surulliselle luvulle, mutta voisiko se olla seurausta siitä, että he kasvoivat seurakunnissa, joissa Raamatun sanat eivät todella tarkoittaneet, mitä ne sanovat?

Raamatullisen maailmankuvan ydin on profeetallisen kontekstin tunteminen sille, mitä näemme tänä päivänä ja jonka löydämme Raamatun sanoista. Kun pastorit ja opettajat sabotoivat näitä sanoja tulevaisuudella, joka hylkää Herran palauttamaan tulevan valtakunnan Israelille, niin ei mene kauan, kun väärä maailmankuva tarttuu kirkonpenkissä istuviin, maailmankuva, joka jättää huomiotta, kuinka nykytapahtumat toteuttavat Raamatun sanat.

llmestyskirjan sanat näet varoittavat meitä ahdistuksen läheisyydestä, tarjoavat raamatullisen kontekstin sille, mitä on tulossa ja antavat meille varmuuden Herran lopullisesta voitosta maailman jumalattomuudesta, Saatanasta ja kuolemasta. Jos mietit ahdistuksen läheisyyttä, lue toinen postini otsikolla The Prepping of Society for the Antichrist (Yhteiskunnan valmistaminen Antikristukselle, Aasin suomennos löytyy) Olemme niin lähellä.

Samat Raamatunprofetian sanat vakuuttavat meidät Jeesuksen ilmestymisestä viemään meidät kotiin paikkaan, jota Hän on valmistamassa meille ennen vihaa, joka on tulossa maailmalle.

Raamatun sanat ovat tärkeitä; ne ovat Jumalan henkeyttämiä (2. Tim. 3:16-17).

En voi puhua kenenkään muun puolesta, mutta vain Raamatun sanat pitävät minut järjissäni, kun katselen, kuinka demonien hallitsemat anarkistit ja globalistit hellittämättä pettävät ihmisiä ja toimivat Yhdysvaltojen tuhoamiseksi, että voisivat alistaa kansansa marksilaiseen totalitaariseen Uuteen Maailmanjärjestykseen. Riippumatta siitä, mitä täällä tapahtuu, tiedän paremman päivän olevan tulossa. Paratiisi alkaa sillä hetkellä, kun Jeesus ilmestyy ja me lähdemme maan päältä vähäksi aikaa.

Note: Please consider signing up for my newsletter on the home page of my website at https://www.jonathanbrentner.com/. It will greatly help me in reaching more people. Thanks!

Viitteet:

[i] Randy Alcorn, Heaven (Carol Stream: Tyndale House Publishers, 2004), p. 477.

[ii] Ibid.

[iii] Ibid.

[iv] Bernard Ramm, Protestant Biblical Interpretation (Grand Rapids: Baker Book House 1970), p. 58.

 

Read Full Post »

Tarkkaileeko Antikristus uutisia?

Is the Antichrist Watching the News?
21.8.2020 by Olivier Melnick, suom. SK

Ensimmäiseksi meidän on tiedostettava, että Antikristus on todellinen henkilö. Hän ei ole kristillinen legenda ihmisten pelottelemiseksi. Antikristus on todellinen ja vaikka kukaan ei tiedä sitä varmasti, hän voi elää jo nyt. Voin sanoa teille, että jos hän elää, hän todennäköisesti tarkkailee uutisia päivittäin ja odottaa pääsevänsä maailman näyttämölle suurimpana ”rauhantekijänä”, mitä koskaan on esitelty ihmiskunnalle – ottamatta tietenkään huomioon todellista rauhantekijää Messias Yeshuaa! Joten mitä me todella tiedämme Antikristuksesta? Tätä varten meidän on mentävä lähteeseen, josta löytyy totuus. Raamatussa on oikeastaan aika paljon häntä koskevia yksityiskohtia:

• Antikristus tulee globaalina ihmishallitsijana (Dan. 7-12)
• Hän on pakana (Ilm. 13:1)
• Hänet paljastetaan Pyhän Hengen poistuttua (tempauksen jälkeen) (2. Tess. 2:6-7)
• Hän nousee täydelliseen valtaan – (Dan. 7:8, 20; 8:23)
• Hän allekirjoittaa seitsenvuotisen sopimuksen (liiton) Israelin kanssa (Dan. 9:27)
• Hän rikkoo sopimuksensa seitsenvuotisen Ahdistuksen puolivälissä (Dan. 9:27; Matt. 24:21; Ilm. 13:14-15)
• Hän väittää olevansa Jumala (Dan. 11:36)
• Hän vainoaa juutalaisia (Dan. 7:21)
• Hän pystyttää ja käynnistää ”hävityksen kauhistuksen” (Dan. 12:11)
• Hän hyökkää Israeliin (Dan. 11:40-45; Hes. 38-39)
• Hän voittaa (Dan. 11:38-44)
• Hänet voitetaan (Dan. 7:11,26; 9:27)

Paljon enemmän voi oppia Mark Hitchcock’in kirjasta: The End: A Complete Overview of Bible Prophecy and of the End days.

Aikojen saatossa ihmiset ovat spekuloineet, kuka on Antikristus. Joka kerta, kun inhottava maailmanhahmo on tullut esiin uutisissa, se on hankkinut hänelle Antikristuksen tittelin, ainakin potentiaalisen.

Lopulta tuo henkilö haalistui tai kuoli ja väärin annettu titteli hänen mukanaan. Kuka hän onkin ja riippumatta siitä, onko hän jo elossa tänään vai ei, maailman on oltava oikeassa asemassa Antikristuksen astua näyttämölle ja kaikkien on hyväksyttävä hänet. Tämä johtaa minut huolenaiheisiin, joita minulla on koskien Israelin ja Arabiemiirikuntien suhteiden viimeaikaista normalisoitumista.

Ensimmäiseksi meidän on tarkasteltava rauhaa kolmesta erilaisesta näkökulmasta:

Inhimilliseltä näkökannalta alueella, jota sodat ovat vaivanneet siitä alkaen, kun Israel syntyi moderniksi valtioksi 14. toukokuuta 1948, kahden maan välisen rauhan näkeminen on hyvin odottamatonta ja jännittävää. Arabien ja juutalaisten välillä on ollut ”maankuulu” viha viimeisten 75 vuoden ajan. Rehellisesti sanottuna viha on toispuolinen. Useimmissa arabimaissa näyttää olevan enemmän vihaa Israelia ja juutalaisia kohtaan, kuin mitä Israelissa arabimaailmaa kohtaan silti huomioon ottaen sen tosiasian, että molemmilla osapuolilla on ystäviä ja vihollisia kummallekin puolelle. Se on monimutkaista! Inhimilliseltä näkökannalta rauha on kuitenkin hyvä. Niin kauan kuin ymmärrämme sen inhimilliseltä kannalta, rauha tarkoittaa yksinkertaisesti sodan puuttumista. Otan sen päivä kerrallaan!

Raamatun näkökulmasta se menee vielä pidemmälle. Meitä pyydetään elämään rauhassa naapuriemme kanssa ja rakastamaan heitä (3. Moos. 19:18; Room.12:18). Meidän oletetaan myös olevan rauhassa ja alistuvaisia hallituksillemme (Room. 13:1-3). Lisäksi, kuten Jeshua sanoi, meidän on rakastettava vihollisiamme (Matt. 5:43-48). Ihmisen näkökulmasta se on kova määräys ja se on myös ainoa sellainen käsky kaikissa maailman uskonnoissa. Minun on muistutettava itseäni joka päivä, että minun TÄYTYY rukoilla vihollisteni puolesta ja rakastaa niitä, jotka vainoavat minua. Tässä mielessä se tekee Yeshuan seuraajista hyvin ainutlaatuisia. Tarvitsemme siihen ehdottomasti Pyhän Hengen avun!

Haluaisin kuitenkin tarkastella vielä yhtä puolta, joka on profeetallinen näkökulma. Luemme kohdasta Dan. 9:26-27:

”Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty. Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse.”

Raamatussa ei ole monta kohtaa, joissa olisi niin paljon merkitystä ja kattaisi yhtä pitkän ajanjakson vain kahdessa jakeessa. Haluaisin kiinnittää huomiomme siihen näennäiseen rauhaan, jonka tämä yksilö tuo. Se tapahtuu ilmeisesti kohta seurakunnan ylösoton jälkeen, kun monet ihmiset ovat ”salaperäisesti” kadonneet. Kaaos tulee vallitsemaan maailmanlaajuisesti ja vakauden tarve on oleva suurempi kuin koskaan. Antikristus tulee ja allekirjoittaa liiton Israelin kanssa ja antaa maailmalle väärän käsityksen, että rauha on saapunut maan päälle yleensä ja varsinkin Lähi-itään. Meidän on aina muistettava, että Antikristus väärentää edukseen kaikkea, mitä Messias (Kristus) tekee. Jos Messias toi todellisen rauhan ihmisten sydämiin (ensimmäisessä tulemuksessaan) ja tuo todellisen rauhan maailmaan palatessaan Toisessa Tulemuksessa ahdistuksen jälkeen, niin Antikristus yrittää väärentää myös sitä väärällä rauhalla.

Alue maailmassa, joka on kaikkein epävakaisin ja on ollut sitä jo vuosikymmeniä, on Lähi-itä. Jos tuo alue voisi näyttää rauhalliselta, se auttaisi suuresti valmistamaan näyttämöä Antikristukselle. Siksi en suhtaudu Israelin ja Arabiemiirikuntien suhteiden normalisointiin samalla innostuksella kuin muut. Olen iloinen tuosta historiallisesta sopimuksesta ihmisen ajallisen rauhan kannalta, mutta pidän sitä myös mahdollisesti ensimmäisenä monista sopimuksista, jotka pystyttävät näyttämön Antikristukselle. Katson tätä suurella odotuksella, koska tiedän, että lopunaikojen kello tikittää kohti lopullista lähtölaskentaa.

Hesekiel kertoo meille, että Israeliin hyökätään, kun ”minun kansani Israel asuu turvallisena” (Hes. 38:14), joten Israelin täytyy tuntea elävänsä rauhassa, että voi jotenkin laskea valppautensa tasoa. Antikristus tulee tekemään parhaansa kerätessään kansakuntia Jerusalemia vastaan (Sak. 12:1-2; 14:1-3, Ilm. 16:16; 19:19). On paljon tuhoa ja kuolonuhreja (Sak. 13:9), mutta lopulta Antikristus kukistetaan (Ilm. 20:10) ja koko Israel tunnistaa Messiaansa (Sak.12:10; Room. 11:26).

Tarkoitukseni ei ole tuoda huonoja uutisia. Jälleen inhimillisestä näkökulmasta tämä normalisointi epäilemättä tuo alueelle hyvin ansaitun hengähdystauon vasta kolmannen Egyptin kanssa vuonna 1979 ja Jordanian kanssa vuonna 1994 solmittujen sopimusten jälkeen, puhumattakaan Iraniin kohdistuvasta uhasta, jos lisää arabimaita seuraa esimerkkiä – ja niitä todennäköisesti seuraa. Tarkasteltaessa maantieteellistä sijaintia suhteessa Iraniin liittoutumat Israelin ja minkä tahansa arabimaan välillä ovat edelleen uhka Iranin hegemoniapyrkimyksille. ”Viholliseni vihollinen on ystäväni”, kuten he sanovat, ja se on voinut jopa näytellä osaa äskettäisessä päätöksessä.

Päivän päättyessä maailma on valmis Antikristukselle, mutta se on valmis myös Messiaalle. Niiden meistä, jotka näkevät eron, tulee opettaa niitä, joilla on kiusaus seurata Antikristusta, ja johdattaa heidät ainoan tosi Rauhanruhtinaan tykö, joka tunnetaan Nasaretin Jeshuana (Jes. 9: 6-7; 52:13).

Read Full Post »

Jumalan kyky nähdä (osa 2)

The Sight of God (part 2)
By Simon Desjardins, 15.10.2020, suom. SK

Tämä on jatkoa artikkelille Jumalan kyky nähdä (osa 1).

”Saattaako joku niin piiloon piiloutua, etten minä häntä näe? sanoo Herra. Enkö minä täytä taivasta ja maata? sanoo Herra.” (Jer. 23:24)

Jumalan yleismaailmallinen näkökyky

Jumalan näkökyky ei ole vain pysyvä; se on myös yleismaailmallinen. Kuten olemme lukeneet jakeesta, tämä johtuu siitä, että Jumala on läsnä kaikkialla. Hän täyttää taivaan ja maan. Siksi kukaan ei voi piiloutua Jumalalta:

”Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä? Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä. Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin, sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun. Ja jos minä sanoisin: ’Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi’, niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.” (Ps. 139: 7–12)

Näin ollen mikään ei voi paeta Hänen universaalista näkökentästään. ”Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja” (Sananl. 15:3). Näin ollen suuri MINÄ OLEN näkee aina ja kaikkialla iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaiken, mitä hän näkee, hän näkee nykyhetkessä. Tämä on yksi syy siihen, miksi Hän tietää kaiken, eikä unohda mitään. Hän on ikuinen ja universaali todistaja, joka meidän pitää kohdata tuomiopäivänä.

Jumalan kyky nähdä läpi

”…eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili” (Hepr. 4:13).

Kun ihminen voi nähdä vain pinnallisesti, niin Jumala näkee läpi kaiken ja jokaisen ihmisen. Jumala siis ei tarvitse röntgenkuvia, tietokonetomografiaa, PET-skannauksia, magneettikuvauksia eikä tähystyksiä, koska Hänelle kaikki on alastonta ja paljastettua – ei vain alastonta, vaan myös paljastettua. Tämä on valtava ero Jumalan ja meidän välillä. Vaikka meitä ympäröivät rajoitukset, Jumala on rajoittamaton aina ja kaikissa olosuhteissa.

Tämä ääretön kuilu Jumalan ja meidän kykymme välillä näkyy 1. Samuelin kirjan tarinassa, jonka me kaikki tunnemme:

”Kun he sitten tulivat ja hän näki Eliabin, ajatteli hän: ’Varmaan on nyt tässä Herran edessä hänen voideltunsa’.  Mutta Herra sanoi Samuelille: ’Älä katso hänen näköänsä äläkä kookasta vartaloansa, sillä minä olen hänet hyljännyt. Sillä ei ole, niinkuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen.’” (1. Sam. 16:6,7)

Samuel oli tässä katastrofin partaalla. Hän oli aikeessa voidella Eliab tulevaksi Israelin kuninkaaksi ja hän aikoi tehdä sen, koska hänen rajoitettu näkökykynsä johti häntä harhaan. Me menemme usein samaan ansaan, mutta Jeesus ei koskaan mennyt siihen ansaan. Hänestä sanotaan:

”Hän halajaa Herran pelkoa; ei hän tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta korvan kuulolta, vaan tuomitsee vaivaiset vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille” (Jes. 11:3,4).

Kun Jeesus sanoo: ”Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen” (Joh. 5:30), Hän viittaa kykyynsä kuulla Isän ääni. Mutta kuinka monta kertaa me tuomitsemmekaan silmiemme näöllä ja päätämme korviemme kuulolla ikään kuin olisimme itseriittoisia? Ulkonäöllä voi pettää ihmisiä, mutta ei Jumalaa. Siksi kielto:

”Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio” (Joh. 7:24).

Jumalan kaikkitietävä näkö

Toinen ero Jumalan ja meidän näkömme välillä on siinä, että Jumalan näkökyky on aina tiedon mukainen. Hän tietää, mitä näkee ja näkee, mitä tietää ja tämän pysyvästi. Mutta niin ei ole meidän kohdallamme.

Ihmettelen, kuinka moni ihminen tunnistaisi atomipommin, jos löytäisi sen pellolta, tai Didier Queloz’in, jos tapaisi hänet kadulla. Hyvin usein näkömme ei ole tiedon mukainen. Joten joskus näemme ja teemme johtopäätöksiä tietämättä, mitä näemme. Mutta Jumala on täysin erilainen ja Hänen johtopäätöksensä ovat aina totta.

Ainoa toivomme

Siksi meidän täytyy nähdä El Roi (ראי אל), ”Jumala, joka näkee minut”, sillä hänessä on toivomme. Haagarin kysymys on edelleen ajankohtainen: ”Olenko minä tässä paikassa saanut nähdä takaapäin hänet, joka näkee minut?” Psalmeista löytyy ihana lupaus:

”Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa; minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee” (Ps. 32:8).

Jumala, jonka näkökyky on täydellinen – ja täydellinen koko elämän kirjon alueella – tarjoutuu opastamaan meitä silmillään. Kun Hän sanoi Haagarille: ”Palaa emäntäsi tykö ja nöyrry hänen kätensä alle” (1. Moos. 16:9), Hän opasti häntä silmillään. Tämä ei ole jonkinlainen utopia. Se on lupaus, joka annetaan kaikille, jotka alistuvat Hänen neuvoillensa ja tottelevat Hänen ääntänsä. Tietenkään, kuten Haagarin kohdalla, ei ole aina helppoa noudattaa Hänen opastustaan, mutta se, joka luottaa Hänen rakkauteensa ja myötätuntoonsa, kokee kirkkauden.

”Kuka teistä pelkää Herraa ja kuulee Hänen Palvelijansa ääntä? Joka vaeltaa pimeydessä ja valoa vailla, se luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaansa.” (Jes. 50:10)

Tämä, eikä mikään vähäisempi, johtaa meidät elämän tielle, sinne, missä on ikuinen ilon ja nautintojen täyteys.

Read Full Post »

Jumalan kyky nähdä (osa 1)

The Sight of God (part 1)
By Simon Desjardins, 15.9.2020, suom. SK

”Vielä Herran enkeli puhui hänelle: ’Katso, sinä olet raskaana ja synnytät pojan ja kutsut hänet Ismaeliksi, sillä Herra on kuullut sinun hätäsi. Hänestä tulee mies kuin villiaasi: hänen kätensä on kaikkia vastaan, ja kaikkien käsi on häntä vastaan, ja hän on kaikkien veljiensä niskassa.’ Ja Haagar nimitti Herraa, joka oli häntä puhutellut, nimellä: ’Sinä olet ilmestyksen Jumala’. Sillä hän sanoi: ’Olenko minä tässä vilaukselta saanut nähdä hänet, joka minut näkee?’ Sentähden kutsutaan kaivoa nimellä Lahai-Roin kaivo; se on Kaadeksen ja Beredin välillä.” (1. Moos. 16:11–14)

Inhimillistämisen vaara

On myönnettävä, että me uskovat tiedämme, että Jumala on hyvin erilainen kuin ihminen, mutta silti me otamme riskin – ainakin joillakin alueilla – antropomorfisoida, inhimillistää suuri MINÄ OLEN, että hänestä tulisi ymmärrettävämpi ja helpommin saavutettava. Emme ehkä ole tietoisia tuosta vaarasta, mutta mahdollisuus väijyy mielemme rajoilla odottaen suotuisaa hetkeä hypätä sisään ja vääristää käsityksemme Hänestä.

Että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi persoonallisuuden alueella, on kiistatonta, mutta kun on kyse siitä kuinka pitkälti, niin samankaltaisuus romahtaa, sillä Jumala on ääretön ja ihminen rajoitettu. Siitä seuraa, että äärettömyyden käsite jää meille abstraktiksi ja sitä tuskin voidaan kuvitella asianmukaisesti; toisin sanoen Jumalan ja meidän äärettömyyskäsitysten välillä on aukko. Tämän ei pitäisi yllättää meitä, sillä Jumala kokee sen ensimmäisessä persoonassa, me emme.

Haagar

Haagarin tarina luo arvokasta valoa vaikeuteen, joka meillä on muodostaessamme itsellemme asianmukaista käsitystä Jumalasta. Omin avuin meillä ei ole toivoa menestyksestä ja jumaluuden häpäiseminen olisi ainoa mahdollinen tulos. Onneksi Jumala voi paljastaa itsensä ja osittain sulkea rajallisuutemme luoman aukon. Siksi voimme hankkia pätevää tietoa, mutta vain osittain (1. Kor. 13:9).

Juuri näin tapahtui Haagarille. Herran enkeli löysi hänet vesilähteen luota erämaassa ja kertoi hänelle, että hän synnyttäisi pojan. Hän kertoi myös, millainen mies hän tulee olemaan ja että hänen jälkeläisensä lisääntyvät niin, että heitä ei voida laskea heidän paljoutensa vuoksi. Hän antoi myös välittömän ohjeistuksen siitä, mitä Haagarin pitäisi tehdä seuraavaksi. Niinpä hän kuuli Jumalan äänen fyysisillä korvillaan. On kuitenkin hämmästyttävää, että se, mikä vaikutti häneen eniten ei ollut se, että Jumala puhuu, vaan ennemminkin se, että hän näkee:

”Haagar kutsui Herraa, joka oli puhutellut häntä, nimellä ’Sinä olet El-Roi’. Haagar näet ajatteli: ’Olenko minä tässä paikassa saanut nähdä takaapäin hänet, joka näkee minut?’” (1. Moos. 16:13, Raamattu Kansalle).

Siellä tuon vesilähteen luona Jumala ilmoitti Hagarille jotakin itsestään. Ja se ilmoitus liittyi Hänen näkökykyynsä.

Kahdenlaista näkökykyä

Kun Haagar sanoi: ”Olenko minä tässä paikassa saanut nähdä takaapäin hänet, joka näkee minut?” (1. Moos. 16:13), hän tuo esiin ilmoituksella saadun tiedon. Vasta silloin ja siellä hän näki Jumalan, joka näkee hänet. Sen juuri ilmoitus tekee; se avaa silmämme ja saa meidät näkemään jonkin totuuden Jumalasta.

Kiinnitä huomiota Haagarin sanoihin: ”Olenko minä tässä paikassa saanut nähdä takaapäin hänet, joka näkee minut?” (1. Moos. 16:13). Hänen sanansa korostavat kontrastia hänen näkökykynsä ja Jumalan näkökyvyn välillä, toisin sanoen inhimillisen näkökykymme ja jumalallisen näkökyvyn välillä.

Jumalan pysyvä näkökyky

Haagar ei sanonut: ”Olenko minäkin täällä nähnyt Hänet, joka näki minut?” Vaan ennemminkin: ”Olenko minäkin täällä nähnyt Hänet, joka näkee minut?” Haagar oli tullut ilmoituksen kautta tietämään, että kun hän oli lakannut näkemästä Jumalan, Jumala näki hänet edelleen, toisin sanoen, hän oli kokenut Jumalan pysyvän näkökyvyn. On yksi asia, että tämä tieto on päässämme, mutta kokonaan toinen asia tietää se, kuten Haagar sen tiesi. Hän oli nähnyt El Roi’n (ראי אל), ”Jumalan, joka näkee minut”. Kun Jeesus sanoi: ”Ennenkuin Abraham oli, Minä Olen” (Joh. 8:58), hän julisti jumaluuttaan. Mutta hän julisti sen myös – vai pitäisikö sanoa ilmoitti – tavatessaan Natanaelin:

”Jeesus näki Natanaelin tulevan tykönsä ja sanoi hänestä: ’Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!’ Natanael sanoi hänelle: ’Mistä minut tunnet?’ Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ’Ennenkuin Filippus sinua kutsui, kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut’. Natanael vastasi ja sanoi hänelle: ’Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas’.” (Joh. 1:47-49)

Natanael ymmärsi silloin ja siellä, että Jeesus oli nähnyt hänet kaiken aikaa. Hän sai välähdyksen Jumalan pysyvästä näkökyvystä ja tuli siihen tulokseen, että tämä ei ollut tavallinen ihminen. ”Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas!”

Ensimmäinen kontrasti

Joten tässä meillä on ensimmäinen vastakohtaisuus Jumalan ja oman näkökykymme välillä. Meidän näkökykymme on hetkellinen ja ohimenevä, Jumalan näkökyky on pysyvä. Hän näkee meidät keskeytyksettä. Itse asiassa Hän näkee jokaisen ihmisen ja kaiken tällä tavalla. Tämä ajatus ahdisti Nietzsche’ä. Kirjassaan Näin puhui Zarathustra hän loi hahmon, josta lopulta tulee Jumalan murhaaja. Myöhemmin rikollinen selittää tekonsa syytä:

Mutta hänen … täytyi kuolla: hän näki kaikkinäkevillä silmillä – hän näki ihmisten syvyydet ja pohjat; hän näki kaiken heidän kätketyn nöyryytyksensä ja rumuutensa. Säälissään hän ei hävennyt mitään; hän tunkeutui likaisimpiin nurkkiini. Tämän ehdottoman uteliaan, liian tunkeilevan, liian säälivän, oli kuoltava. Hän näki minut aina: halusin kostaa tällaiselle todistajalle – tai muuten en voisi elää.

Jumalan, joka näki kaiken, mukaan lukien jokaisen ihmisen – tämän Jumalan täytyi kuolla! Ihminen ei voi sietää, että tällaisen todistajan pitäisi elää.

Nämä sanat saattavat heijastaa Nietzsche’n henkilökohtaista motivaatiota, ei tappaa Jumala, kuten hän luuli, vaan tappaa sisäinen tieto, joka hänellä oli Jumalasta ja oikeutukseton tietoisuus, joka hänellä oli itsestään.

Jumala on todella El Roi (אל ראי), ”Jumala, joka näkee minut” ja näkee minut aina.

”Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä, että olisitte moitteettomat ja puhtaat, olisitte tahrattomat Jumalan lapset kieron ja nurjan sukukunnan keskellä, joiden joukossa te loistatte niinkuin tähdet maailmassa tarjolla pitäessänne elämän sanaa, ollen minulle kerskaukseksi Kristuksen päivänä siitä, etten ole turhaan juossut enkä turhaan vaivaa nähnyt” (Fil. 2:14-16).

Jatkuu artikkelissa Jumalan kyky nähdä (osa 2).

Read Full Post »

Kuulemattomat varoitukset ja äkillinen tuho

Unheeded Warnings and Sudden Devastation
By Jonathan Brentner, 11.9.2020, suom. SK

Kun Saint Helens -tulivuori jylisi keväällä 1980, niin yksi mies seisoi lujasti päättäneenä jäädä vuorelle. Majatalonpitäjä Harry R. Truman kieltäytyi lähtemästä kodistaan huolimatta evakuointimääräyksestä ja toistuvista varoituksista, jotka tulivat maanjäristyksinä.

Hän myönsi olevan ”mahdollista”, että vuori voisi ”räjähtää” jonain päivänä, mutta ei koskaan päässyt niin pitkälle, että olisi halunnut ”pakata laukkunsa” ja jättää kotinsa.

18. toukokuuta 1980 St. Helens -tulivuori räjähti sellaisella voimalla, että 1300 jalkaa vuoren huippua katosi heti. Räjähdys aiheutti valtavan maanvyöryn, joka liikkui alas vuoren rinteitä yli 110 mailin tuntinopeuksilla ja nieli kaiken reitillään olevan, mukaan lukien Harry R. Truman’in asuinpaikan hänen omistamassaan majatalossa Spirit Lake -järvellä.

Miksi mainita itsepäinen vanha mies, joka kieltäytyi ottamasta huomioon lähestyvän katastrofin varoituksia? Koska hän edustaa niin monia tämän päivän maailmassamme. Aivan kuten herra Truman, he kuulevat Raamatun profetian varoitukset ja tuntevat ajallemme luontaisen vaaran, mutta eivät käänny Vapahtajan puoleen, eivätkä odota Hänen ilmestymistään.

Varoitusmerkkejä on kaikkialla

Herra ei vaikene näinä viimeisinä päivinä. Viimeisten päivien merkit ovat aivan liian lukuisat kuvailtavaksi yhdessä viestissä. Viimeisten päivien ensimmäinen merkittävä indikaattori oli 18. toukokuuta 1948, kun Israelista tuli valtio, mikä toteutti ennustuksen Jes. 66:8. (Presidentti Harry S. Truman näytti tietä Israelin tunnustamisessa valtioksi.)

Hyppää eteenpäin vuoteen 2020 ja näemme ahdistuksen ajan maailmanhallituksen ponnahtavan eloon silmiemme edessä yhdessä teknologian kanssa, joka on välttämätön, että antikristus voi panna täytäntöön ”pedon merkin” kuolemanrangaistuksen uhalla. Aikamme laittomuus ja väkivalta yhdistettynä lukuisiin merkkeihin toistuvasti varoittavat meitä tulevan Herran päivän lähestyvästä tuhosta ja kuolemasta.

Kuten Harry R. Truman, monet uskovat eivät vielä halua ”pakata laukkujaan” Jeesuksen läheisen paluun odotuksessa. He eivät tunnista kiireellisyyttä ajassa, jossa elävät; ja siitä seuraa, että he elävät yksinomaan tämän maailman asioille ilman välttämätöntä ikuisuusperspektiivin tasapainottavaa vaikutusta. He toistavat saman erehdyksen kuin fariseukset ja saddukeukset, jotka olivat sokeita merkeille, että heidän luvattu Messiaansa seisoi heidän keskellään (Matt. 16:1-4). Aivan kuten muinaiset uskonnolliset johtajat, monet eivät nykyään tunnista lukuisia merkkejä, jotka osoittavat Jeesuksen välittömään ilmestymiseen.

Jeesus tulee pikaisesti

Jeesuksen viimeiset sanat seurakunnalleen sisältävät lupauksen hänen nopeasta paluustaan. ”Hän, joka näitä todistaa, sanoo: ’Totisesti, minä tulen pian’. Amen, tule, Herra Jeesus!” (Ilm. 22:20). Sana ”pian” kreikaksi on tachu, joka olisi paljon paremmin käännetty sanalla ”nopeasti”. Se viittaa toiminnan nopeuteen. Herra päätti suoran ilmoituksensa koko seurakunnalle lupauksella, että hän palaa nopeasti hakemaan morsiamensa.

Myös Paavali kirjoitti Jeesuksen ilmestymisen nopeudesta viemään meidät kotiin: ”…yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme” (1. Kor. 15:52). Jeesus herättää Kristuksessa kuolleet ja tempaa elossa olevat pyhät pois hetkessä, ”silmänräpäyksessä”.

Meillä ei ole varoitusta päivää tai kahta ennen tempausta; heti kun kuulemme pasuunan äänen, olemme ikuisesti Herran kanssa. Se, mitä jo nyt näemme maailmassa, kertoo meille, että tuo päivä on tavattoman lähellä.

Aivan kuten St. Helens -tulivuoren purkausta seurannut tuho, niin myös 1. Tess. 5:3 kertoo, että tempauksesta jäljelle jääneitä kohtaa ”yhtäkkiä turmio”. Tämä näyttää olevan Jumalan vihan ahdistuksen aikaa edeltävä vuodatus. Lähdettyämme maan päältä maailma kokee sanoin kuvaamattoman kauhun, joka pahenee paljon seitsenvuotisen ahdistuksen aikana.

Oletko valmis?

Jos et ole vielä asettanut luottamustasi Jeesukseen, niin tee, tee se, ennen kuin on myöhäistä välttää kauhua, joka on tulossa maailman päälle. Anna Jumalan Hengen avata sydämesi evankeliumin totuudelle, joka löytyy Raamatun sanoista lukiessamme, että Kristus kuoli ristillä syntiemme tähden, haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, astui ylös taivaaseen ja on tulossa takaisin hakemaan seurakuntansa.

Jeesuksen ylösnousemus todistaa, että hän on se, joka hän sanoi olevansa, ja pystyy näin ollen pelastamaan kaikki, jotka uskovat. Joh. 3:16 sanoo: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” Tämä yksinkertainen jae on iankaikkisen elämän avain.

Usko alkaa tunnustamisella, että tarvitsemme Jeesuksen ristillä suorittaman maksun synneistämme. Room. 3:23 sanoo: ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla.”

Vapahtajan tarpeemme on universaalinen. Koska kaikki ovat tehneet syntiä, niin jokainen tarvitsee Jeesusta (Joh. 14:6); ei ole poikkeuksia. Hän yksin maksoi velan synneistämme.

Jotkut luulevat erheellisesti voivansa kompensoida syntinsä hyvällä käytöksellä. Apostoli Paavali sanoo kohdassa Ef. 2:8-9, että näin ei ole: ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.” Iankaikkinen elämä tulee armosta uskon kautta; pelastava usko perustuu yksinomaan Jeesukseen ja Hänen uhriinsa syntiemme puolesta.

Jos olet riippuvainen omasta hyvyydestäsi tai käytöksestäsi saadaksesi iankaikkisen elämän, jäät hyvin kauas normista ja jäljelle, kun Jeesus tulee hakemaan seurakuntansa.

Jos lepäät turvallisesti Kristuksessa, niin tiedä, että sinulla on vain vähän aikaa jäljellä tässä maailmassa. Kirjoitin ajan myöhäisyydestä ennen Jeesuksen ilmestymistä artikkeleissa: One Minute to Midnight; Not Now, I have My Life to Live; jaThe Beast at Our Door.

Kun Jeesus tulee hakemaan seurakuntansa, kaikki Hänelle kuuluvat poikkeuksetta saavat kirkastetun ruumiin (Fil.3: 20-21. Kohdassa Joh. 10:27-29 Jeesus sanoo tämän kaikista hänen luoksensa tulleista: ”Ja minä annan heille iankaikkisen elämän ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.” Turvallisuutemme ei kuitenkaan poista tarvetta valppauteen ja valmiuteen (Matt. 24:44 ja 25:13).

Paavali viittaa ”vanhurskauden kruunuun”, joka on varattu ”kaikille, jotka ovat rakastaneet hänen ilmestymistään” (2. Tim. 4: 8); erityinen palkinto on niille, jotka innokkaasti odottavat Jeesuksen paluuta viemään meidät kotiin. Mitä tulee valmiuteen, niin apostoli Johannes kirjoittaa: ”Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan” (1. Joh.2:28). Varomattomuus vaelluksessamme Jeesuksen kanssa ei estä meitä pääsemästä taivaaseen, mutta se voi aiheuttaa meille häpeän, kun Hän ilmestyy.

Uskon autuus

Jakeessa Ilm. 22:7 Jeesus sanoo: ”Ja katso, minä tulen pian. Autuas se, joka ottaa tämän kirjan ennustuksen sanoista vaarin!” Ilmestyskirjan sanojen noudattamisessa on vielä enemmän autuutta.

Saatanan hyökkäyksen rajuudella Ilmestyskirjaa vastaan ei ole rajoja. Hän työskentelee päivin öin ryöstääkseen uskovilta sen lohduttavan sanoman, joka vakuuttaa heille vapautumista tulevasta seitsemän vuoden ahdistuksesta, kuten myös ajassamme niin vallitsevan pahuuden ja väkivallan lopullisesta rangaistuksesta.

Autuus, jonka Jeesus lupasi meille jakeessa Ilm. 22: 7, tulee myös siitä, että tiedämme, että Jumalan täydellisessä hallinnassa on jokainen uusi päivämme, riippumatta siitä, mitä tulee eteemme, tai väkivallasta ja kaaoksesta, joka ympäröi maailmaa. Psalmeissa (46:10) Herra sanoo, että ”minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä”. Ilmestyskirja tarjoaa yksityiskohdat Hänen synnin tuomiostaan, joka valmistaa tien hänen korotukselleen, josta luemme Ilmestyskirjan luvuissa 19 ja 20.

Ei ole aitoa välitöntä toivoa niille, jotka hylkäävät profeetalliset merkit ajassa, jossa elämme; vain ohikiitävä toivo, että ”jotenkin elämä palaa normaaliksi tulevaisuudessa”. He eivät näe, kuinka ”suuri nollaus”, jota maailmamme eliitti ajaa, johtaa antikristuksen valtakuntaan, aivan kuten Johannes kirjoitti Ilmestyskirjassa.

Ne meistä, jotka ymmärtävät Ilmestyskirjan varoitukset, tietävät, että sen sivuilla kuvatut tuomiot eivät ole vain mahdollisia, vaan myös hyvin lähellä. Toisin kuin Jeesuksen ajan fariseukset ja saddukeukset, me tunnistamme Jeesuksen paluun merkit ja katsomme ylöspäin odottaessamme Hänen ilmestymistään viemään meidät paikkaan, jota Hän valmistaa meille Isänsä talossa (Joh. 14: 1-3). Se ei siitä parane!

Harry R. Truman’in tarina varoittaa meitä siitä hulluudesta, kun jätämme huomiotta profeetalliset merkit, jotka kertovat meille, että elämme todellakin viimeisiä päiviä. Aivan kuten purkaus, joka yhtäkkiä tuhosi St. Helens -tulivuoren huipun, Herran päivä tuo äkillisen tuhon tähän maailmaan niille, jotka nyt hylkäävät evankeliumin pelastavan sanoman ja heidät jätetään kohtaamaan Herran päivä.

Harry R. Truman sivuutti lähestyvän katastrofin varoitukset. Mitä sinä aiot tehdä Raamatun profetian varoituksille?

Jonathan Brentner

Website: Our Journey Home
Please consider signing up for my newsletter on my website. Thanks!
E-mail: Jonathanbrentner@yahoo.com

 

Read Full Post »

Rohkaiskaa toisianne!

Encourage One Another!
By Todd Hampson, 12.9.2020, suom. SK

Mieti tätä pitkäveteistä arvoitusta ja katso, tiedätkö vastauksen: Millä on ennätykselliset metsäpalot; yhtä syvälle yltävä jakautuminen kuin Yhdysvaltain sisällissodassa; mellakat kuin 1960-luvulla, mutta pahemmat; talous, jolla on suuren laman kaltaiset pitkän aikavälin mittarit; petollisesti liioitteleva reaktio uuteen virukseen; raamatullisen kokoiset heinäsirkkaparvet useilla mantereilla; pahojen sotilaallisten voimien akseli, joka pullistelee lihaksiaan ympäri maailman; tekeillä oleva rauhansopimus, joka näyttää laskevan perustuksen jakeen Dan. 9:27 profetialle; kieroutuneiden (dystopic) biologisten ja teknologisten ”rokote”-keksintöjen monikerroksinen yhdistäminen; ja lähestyvät, varmasti epävakaat Yhdysvaltain vaalit?

Joko arvasit vastauksen: “Vuosi 2020”; olet ratkaissut arvoituksen!

Tänä vuonna profeetallinen kehitys on kiihtynyt uudelle tasolle. On paljon muuta, jonka olisin voinut lisätä yllä olevaan luetteloon! Kirjaimellisesti joka ainoa olosuhde, jonka ovat maininneet VT:n profeetat, Johannes Ilmestyskirjassa, Paavali kirjeissään ja itse Jeesus Öljymäen puheessaan, on paikallaan, tai muodostumassa silmiemme edessä juuri tällä historian hetkellä. Jopa toissijaiset, tai hienovaraiset profetioiden yksityiskohdat (varsinkin Jes. 17 ja Hes. 38) ovat asettumassa täsmälleen, kuten ennustettiin 2600 vuotta sitten.

Vaikka kaikki edellä mainitsemani on – nähtynä luonnollisilla silmillämme – pelottavaa ja aiheuttaa pahoja aavistuksia ymmärtäessämme, että tämä on juuri se, mitä meille kerrottiin siitä, miltä maailma näyttäisi juuri ennen seurakunnan tempausta ja tulevaa seitsemän vuoden ahdistusta, niin me näemme sen erilaisen linssin läpi.

Vakavoittavan tiedostamisen rinnalla, mitä maailma tulee pian läpikäymään, meidän pitäisi myös olla rohkaistuja ja innostuneita. Jae Tiitus 2:13 kutsuu tempausta ”autuaalliseksi toivoksemme”. Tempauksen yhteydessä Paavali kertoi myös kahdesta hyvin tärkeästä (ja usein huomiotta jätetystä) asiasta: nimittäin, että meitä ei ole määrätty kärsimään vihaa ja että luvatun seurakunnan pois tempaamisen pitäisi rohkaista meitä suuresti!

Kohdasta 1. Tess. 5: 9-11 luemme seuraavaa: ”Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, joka on kuollut meidän edestämme, että me, valvoimmepa tai nukuimme, eläisimme yhdessä hänen kanssaan. Sentähden kehoittakaa toisianne ja rakentakaa toinen toistanne, niinkuin teettekin.”

Joten seuratkaamme kronologiaa. Luvussa 1. Tess. 4 Paavali jakaa ensisijaisen tärkeän opetuksen seurakunnan tempauksesta osoittaen, kuinka kuolleet Kristuksessa nousevat ensin, sitten meidät elossa olevat temmataan (harpazō – yhtäkkiä temmataan pois voimalla) kohtaamaan Herra yläilmoissa. Sitten hän jatkaa heti seuraavassa luvussa (jatkaen samaa opetusta / ajatuslinjaa) valistaen meitä, että 1) – emme tule olemaan täällä kokemassa hänen vihaansa ja 2) – että meidän tulisi rohkaista toisiamme tällä tosiasialla. Olisiko Paavali voinut sanoa sitä selvemmin?

Joten vaikka näemme tämän todella ennennäkemättömän pelottavien tapahtumien yhteen tulemisen silmiemme edessä – voimme silti rohkaista toisiamme opetuksella tempauksesta ennen vihaa! Vaikka asiat ovat käyneet laittomiksi ja jossain määrin vaarallisiksi, meille kerrotaan myös, että tämä laittomuuden henki ei voi täysin päästä valtaan, ennen kuin pidättäjä (seurakunta, jossa Pyhä Henki asuu) on otettu pois tieltä tempauksessa. (2. Tess. 2:7).

Vaikka edelleen koemme vuotta, joka näyttää olevan kuin monen elokuvan sarjan huipentuma – jossa tärkeimmät tapahtumat toistuvat uusin apokalyptisin kääntein – meidän on muistettava pari tärkeää tosiasiaa. Ensinnäkin meidät on kutsuttu asettamaan toivomme ja luottamuksemme Herraan, ei maailman tapahtumiin, politiikkaan, talouteen eikä mukavuuteen. Toiseksi Jumala pitää aina lupauksensa; ja vaikka meidän näkökulmastamme hän näyttää viipyvän – hänellä tosiasiassa on tietty määräaika. Valvoessamme ja odottaessamme meidän on tehtävä se sisukkaalla uskolla, askel kerrallaan. Hän ei koskaan luvannut meille helppoutta; hän vain lupasi, että se kaikki olisi enemmän kuin sen arvoista!

”Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin” (Room. 8:18).

”…vaan, niinkuin kirjoitettu on: ‘mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut’ ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat” (1. Kor. 2:9).

Rohkaiskaa toisianne näillä asioilla!

(Huomautus: jos luet tätä, etkä ole vielä vastaanottanut Kristusta henkilökohtaisena Vapahtajana, niin ota yhteyttä minuun. Haluaisin kertoa lisää. Tiedän, että ajatus tempauksesta kuulostaa hullulta nykyaikaisessa humanistisessa kulttuurissamme, mutta sadat kiistattomasti toteutuneet profetiat todistavat, että Raamattuun voi luottaa. Jumala on rakastava Jumala, joka varoittaa ja joka on kirjaimellisesti tehnyt kaiken mahdollisen sovittaakseen meidät takaisin Hänelle. Meidän on käytettävä tahdon vapauden lahjaamme ja päätettävä vastaanottaa hänen lahjansa. Hän kuoli antaakseen sen meille!)

 

Read Full Post »