BIBLICAL PROPHECY PRESERVES MY SANITY
By Jonathan Brentner, 14.10.2020, suom. SK
Tulisin hulluksi ilman Raamatun sanaa. Korostan ”sanaa”, koska se on edelleen Saatanan pääkohde, kuten on ollut kautta aikain. Eedenin paratiisissa hän haastoi Jumalan Sanan totuudellisuuden ja hänen taktiikkansa on pysynyt muuttumattomana tähän päivään saakka.
Paavali kirjoitti tämän viimeisten päivien petoksen merkityksestä kohdassa 1. Tim. 4:1: ”Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty.” ”Opetukset” tulevat meille tietysti Raamatun sanojen kautta, joita vastustajamme vääntää edistämään pyhien petostaan.
Huomaa viittaus poltinraudalla merkittyyn omantuntoon. Lääketieteellinen termi ”kauterisoida” tulee kreikan sanasta, joka tarkoittaa ”merkitä poltinraudalla”. Lääketieteessä se viittaa kudoksen tuhoamiseen verenvuodon lopettamiseksi. Hengellisesti se viittaa herkkyyden menetykseen totuuden suhteen, mikä tekee ihmiset helposti petettäviksi ”riivaajien opeilla”.
Näemme tätä maailmassa; me kaikki tunnemme jonkun, joka on niin syvälle juurtunut tämän ajan henkeen, että on tullut kykenemättömäksi vastaanottamaan totuutta. Emme voi keskustella heidän kanssaan joutumatta perättömien syytösten kohteiksi.
Valitettavasti tämä sama petollinen henki on pujahtanut seurakuntaan hellittämättömän hyökkäyksen kautta Raamatun Sanaa vastaan, mikä on ”polttanut” monien kyvyn vastaanottaa totuus, varsinkin raamatunprofetian alalla. Kun vastustajamme hyökkää menestyksellä totuutta vastaan tulevien asioiden alueella, se antaa hänelle väylän hyökätä muitakin Raamatun tekstejä vastaan, varsinkin moraalia ja evankeliumia koskevia.
Tänä päivänä Raamatun Sana antaa kuitenkin meille toivon. Sen profeetalliset tekstit ennustivat kauan sitten sen laittomuuden, väkivallan ja pahuuden, jonka näemme kuluttavan maailmaamme. Sanan kautta Herra vakuuttaa meidät toivostamme Hänen ilmestymisessään ja tarkoituksestaan tuomita aikamme rehottava pahuus. Sana on ”autuaan toivomme” pohja (Tiit. 2:11-13) ja kuvailee tulevaa kotiamme ikuisessa tilassa (ks. Ilm. 21-22).
Vastustajamme, valheen isä, työskentelee hellittämättä pitääkseen loistavan paratiisitoivomme verhottuna epäilyksen pilveen. Hänellä on monta taktiikkaa kieltää Raamatun teksteistä löytyvä tulevaisuudentoivomme.
Allegoria riistää uskovilta toivorikkaan elämän kaoottisessa ajassa
Kristuksen aikalainen, Aleksandrian juutalainen Filon, alkoi käyttää allegoriaa (vertauskuvaa) Raamatun tulkintaan. Hän ihaili filosofi Platonin opetuksia, että kaikki aine on pahaa ja vain hengen maailma on hyvä.
Paljolti aikansa rabbien kauhuksi Filon allegorisoi Vanhan testamentin ”tarjotakseen kreikkalaisille juutalaisuuden parasta ja juutalaisille kreikkalaisen filosofian parasta”.[i] Filon tulkitsi uudelleen Jumalan sanan käyttämällä allegoriaa mukauttaakseen sen Platonin pakanalliseen filosofiaan.
Filonin symbolinen lähestymistapa Raamattuun tuli myöhemmin ”teologisen ajattelun uuden koulun” malliksi kirkossa.[ii] Toisella vuosisadalla jKr. kaksi kristillistä opettajaa Aleksandrian kaupungista kopioivat Filonin allegorisen lähestymistavan Jumalan sanaan, Klemens (150–215 jKr.) ”omaksui kreikkalaisen filosofian ja sanoi, että Raamattu täytyy ymmärtää allegorisesti, jotta tulkinta ei olisi sen kanssa ristiriitainen”.[iii] Origenes (185-254 jKr.) käytti allegoriaa saadakseen Raamatun opetukset Platonin dualismin mukaisiksi.
Klemens ja Origenes hylkäsivät ajatuksen tuhatvuotisesta valtakunnasta, koska sen runsaat aineelliset siunaukset olivat ristiriidassa Platonin opetusten kanssa ja he selittivät ne allegorialla. Augustinus, myös Platonin ihailija, omaksui Aleksandrian allegoriset menetelmät ja suosiollaan laajensi Origeneksen soviteltuja opetuksia koko järjestäytyneelle kirkolle.
Sekä Luther että Calvin tunnistivat huomattavan vahingon, jonka allegorian käyttö oli aiheuttanut evankeliumin puhtaudelle. Calvin luonnehti allegorista lähestymistapaa Jumalan Sanaan ”saatanallisena”, koska se johti ihmiset pois Raamatun totuudesta.[iv] Luther liittyi Calviniin tuomiten vahvasti tällaisen symboliikan käytön Jumalan Sanan tulkinnassa.
Kuitenkin vasta vuosisadan kuluttua opettajat alkoivat soveltaa uskonpuhdistajien raamatullisia tulkintamenetelmiä profetiaan ja premillennialismin elpyminen alkoi seurakunnassa.
”Mikä siinä on iso juttu?” voisi kysyä. ”Kuinka allegoria riistää uskovilta tänä päivänä toivon?”
Se tekee niin kyseenalaistamalla heidän evankeliumintoivonsa perustukset, Jeesuksen ilmestymisen ja hallitsemisemme Jeesuksen kanssa Hänen valtakunnassaan.
Jos Ilm. 20:1-10 ei tarkoita, mitä sanoo, niin kuinka voimme luottaa Ilmestyskirjan lukujen 21-22 sanoihin ja varsinkin jakeeseen 21:4?
Allegoria verhoaa pyhien evankeliumin toivon epävarmuuden tiheään sumuun.
Jos selkeät profeetalliset tekstit eivät tarkoita mitä sanovat…
Amillennialistit kertovat meille, että Jumala on lopullisesti hyljännyt Israelin kansan ja korvannut sen kirkolla. Tämä on kuitenkin ristiriidassa Room. 11:1-2 sanojen kanssa: ”Minä sanon siis: ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois se! Sillä olenhan minäkin israelilainen, Aabrahamin siementä, Benjaminin sukukuntaa. Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa, jonka hän on edeltätuntenut.”
Näetkö epävarmuuden, jonka tämä aiheuttaa vain tässä yhdessä tapauksessa sanoja, jotka eivät tarkoita, mitä sanovat? Paavali sanoo: ”Jumala ei ole hyljännyt kansaansa”, ja silti ne, jotka puolustavat korvausteologiaa, kertovat meille, että hän on tehnyt juuri sen.
Kohdassa 1. Aik. 16:14-18 Daavid vahvistaa Jumalan lupauksen pysyvän luonteen Abrahamille, Iisakille ja Jaakobin jälkeläisille. Jakeessa 17 Herra viittaa tähän liittoon ”iankaikkisena”.
Jumala ei voinut tehdä yhtään selvemmäksi Israelin kanssa tekemänsä maaliiton pysyvyyttä, kuin Hän tekee tässä tekstissä. Miksi Hän sanoisi, että lupaus maasta on ”iankaikkinen liitto”, ellei Hän tarkoittanut sen olevan ”iankaikkinen liitto?” Ja jos Herra sanoo, että liitto on ”iankaikkinen”, niin se on varmasti ”iankaikkinen”, se ei koskaan tule loppumaan. Jos emme voi ottaa Raamatun sanoja sellaisina, kuin mitä ne meille sanovat, niin minkä varassa on toivomme iankaikkisesta elämästä?
Sanat kohdassa Jes. 9:6-7 antavat selkeän kuvan tulevasta Messiaasta. Kukaan ei epäile, että Jeesus tuli maailmaan vauvana, kuten jae 6 kertoo. Kristus toteutti kirjaimellisesti tämän profetian. Tästä kohdasta on myös selvää, että Messias istuu jonakin päivänä Daavidin valtaistuimella ja hallitsee fyysistä valtakuntaa.
Toivomme kiistäjät katselevat meitä kuitenkin naama totisena ja kertovat meille, että se ei tarkoita sitä, että Jeesus tulisi istumaan ”Daavidin valtaistuimella”.
Emme tarvitse luutnantti Columboa kertomaan meille sekaannuksesta, joka syntyy, kun joku kertoo meille, että Raamatun sanat eivät tarkoita sitä, mitä sanovat.
Toivomme Raamattuun uskovina Kristuksen seuraajina perustuu Raamatun sanoihin ja Jumalan lupaukseen ikuisesta elämästä meille.
Raamatunprofetian varma toivo
Apostoli Paavali kohdassa Fil. 3:20-21 asettaa välittömän odotuksemme Uuden Testamentin pyhinä ilman muuta Jeesuksen ilmestymiseen: ”Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi.” Sanaa ”odottaa” vastaava kreikan sana tarkoittaa tulevan tapahtuman voimakasta ja innokasta odottamista.
Uusi testamentti on selkeä; Jeesus tulee viemään omansa paikkaan, jonka Hän on meille valmistanut (Joh. 14:1-3). Kuten selitän muissa artikkeleissa, tämä ei voi olla Toinen Tulemus. Jos Raamatun sanoilla on merkitystä ja niillähän on, niin tempauksen ja Toisen Tulemuksen täytyy viitata erillisiin ja ainutlaatuisiin tapahtumiin.
Ainoastaan kirjaimellinen ymmärrys Raamatun profetioista asettaa maailmamme tapahtumat oikeaan näkökulmaan, joka lievittää uskovien pelot.
Se, mitä näemme nyt maailmassa, on se, mitä Herra sanoi tapahtuvan viimeisinä päivinä ja kuten synnytyskivut, nämä asiat tulevat paljon pahemmiksi, ennen kuin Jeesus palaa maan päälle (Matt. 24:8). Pahuus ja irstaus kaikkialla ympärillämme lannistaa meidät toisinaan, mutta tiedämme, että näiden asioiden on tapahduttava, koska Jumalan Sanan mukaan se tulee tapahtumaan. Koska Raamatunprofetia ennusti niin tarkasti tänään näkemämme hullun ryntäyksen uuteen maailmanjärjestykseen, voimme olla varmoja, että se vakuuttaa loistavaa uutta päivää meille.
Jeesus tulee pian viemään meidät kotiin (Joh. 14:2-3). Hän ei tule ollakseen siellä, missä me olemme, vaan viedäkseen meidät olemaan siellä, missä Hän on, eli Isänsä talossa taivaassa. Voimme joutua kärsimään tulevina päivinä ja kenties kohtaamaan paljon fyysisiä vaaroja, mutta meillä on varma toivo, että Jeesus on tulossa hakemaan meitä, koska Raamatun Sana lupaa sen meille!
Pastori Tom Hughes esitti hiljattain tilaston, jonka mukaan vain kahdella prosentilla millenniaaleista (tällä vuosituhannella syntyneistä) on raamatullinen maailmankatsomus. On myönnettävä, että on monta syytä tälle surulliselle luvulle, mutta voisiko se olla seurausta siitä, että he kasvoivat seurakunnissa, joissa Raamatun sanat eivät todella tarkoittaneet, mitä ne sanovat?
Raamatullisen maailmankuvan ydin on profeetallisen kontekstin tunteminen sille, mitä näemme tänä päivänä ja jonka löydämme Raamatun sanoista. Kun pastorit ja opettajat sabotoivat näitä sanoja tulevaisuudella, joka hylkää Herran palauttamaan tulevan valtakunnan Israelille, niin ei mene kauan, kun väärä maailmankuva tarttuu kirkonpenkissä istuviin, maailmankuva, joka jättää huomiotta, kuinka nykytapahtumat toteuttavat Raamatun sanat.
llmestyskirjan sanat näet varoittavat meitä ahdistuksen läheisyydestä, tarjoavat raamatullisen kontekstin sille, mitä on tulossa ja antavat meille varmuuden Herran lopullisesta voitosta maailman jumalattomuudesta, Saatanasta ja kuolemasta. Jos mietit ahdistuksen läheisyyttä, lue toinen postini otsikolla The Prepping of Society for the Antichrist (Yhteiskunnan valmistaminen Antikristukselle, Aasin suomennos löytyy) Olemme niin lähellä.
Samat Raamatunprofetian sanat vakuuttavat meidät Jeesuksen ilmestymisestä viemään meidät kotiin paikkaan, jota Hän on valmistamassa meille ennen vihaa, joka on tulossa maailmalle.
Raamatun sanat ovat tärkeitä; ne ovat Jumalan henkeyttämiä (2. Tim. 3:16-17).
En voi puhua kenenkään muun puolesta, mutta vain Raamatun sanat pitävät minut järjissäni, kun katselen, kuinka demonien hallitsemat anarkistit ja globalistit hellittämättä pettävät ihmisiä ja toimivat Yhdysvaltojen tuhoamiseksi, että voisivat alistaa kansansa marksilaiseen totalitaariseen Uuteen Maailmanjärjestykseen. Riippumatta siitä, mitä täällä tapahtuu, tiedän paremman päivän olevan tulossa. Paratiisi alkaa sillä hetkellä, kun Jeesus ilmestyy ja me lähdemme maan päältä vähäksi aikaa.
Note: Please consider signing up for my newsletter on the home page of my website at https://www.jonathanbrentner.com/. It will greatly help me in reaching more people. Thanks!
Viitteet:
[i] Randy Alcorn, Heaven (Carol Stream: Tyndale House Publishers, 2004), p. 477.
[ii] Ibid.
[iii] Ibid.
[iv] Bernard Ramm, Protestant Biblical Interpretation (Grand Rapids: Baker Book House 1970), p. 58.
Read Full Post »