Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Raamattu’ Category

Five Reasons Churches Should Teach Bible Prophecy
Viisi syytä, miksi seurakuntien pitäisi opettaa raamatunprofetiaa
By Hal Lindsey, 27.9.2018, suom. SK

Nimeni on pitkään yhdistetty Raamatun profetian opettamiseen, mutta ymmärrän myös tasapainon saarnatuolissa. Raamattu puhuu kaikista elämäämme liittyvistä asioista. Kaikkia niitä tulee opettaa.

Kun sanon, että seurakuntien pitäisi opettaa Raamatun profetiaa, en tarkoita, että jokaisen pastorin pitäisi erikoistua siihen, vaan sanon, että sen pitäisi sisältyä hänen opetukseensa. Seuraavassa joitakin syitä miksi.

1 — Profetian opettaminen tuo tasapainoa. Sanomme haluavamme tasapainoista opetusta. Noin kolmannes, tai ainakin neljännes, Raamatusta käsittelee profetiaa. Kuinka voimme olla tasapainossa, jos jätämme pois niin suuren ja olennaisen osan Raamatusta?

2 — Profetia on Jumalan aitouden leima. Totuus on Jumalan allekirjoitus. Profetian toteutuminen on Hänen valitsemansa tapa todistaa Sanansa oikeaksi. Näemme sen jakeessa 5. Moos. 18:22, jossa profeetan oikeutus todistetaan sillä, että toteutuvatko hänen profetiansa vai eivät.

Kohdassa Jes. 41:21-23 Jumala osoittaa epäjumalanpalveluksen typeryyden haastamalla epäjumalia ennustamaan tulevaisuutta: Tuokaa esiin riita-asianne, sanoo Herra, esittäkää todisteenne, sanoo Jaakobin kuningas. Esittäkööt ja ilmoittakoot meille, mitä tapahtuva on; ilmoittakaa entiset, mitä ne olivat, tarkataksemme ja tietääksemme, mitä niistä on tullut, tahi antakaa meidän kuulla tulevaisia. Ilmoittakaa, mitä vastedes tapahtuu, tietääksemme, oletteko te jumalia. Tehkää hyvää tai tehkää pahaa, niin me katsomme ja ihmettelemme.”

Yksin Jumala voi kertoa meille ”mitä vastedes tapahtuu”. Koska Hän on ainoa, joka tietää tulevaisuuden, niin profetia todistaa, että vain Hän on voinut innoittaa Raamatun.

3 — Profetia edesauttaa evankelioimista. Tulevaisuus kiinnostaa meitä kaikkia. Näin ollen profetia vetää uteliaita. Se ei kuitenkaan ole mikään karnevaali-show. Kun ihmiset alkavat vakavasti ajatella profetiaa, he nopeasti näkevät totuuden ja Jumalan sanan merkityksellisyyden kaikilla elämän alueilla. Kun ihmiset näkevät muinaisten profetioiden toteutuvan maailmassa ympärillään, niin se antaa musertavan todistuksen, että he voivat luottaa ja että heidän pitäisi luottaa Jumalaan elämässään. Kun lopunajan profetiat toteutuvat nykyajassa, niin se on kuin muinaisten alkuaikojen ihmisten kirjoittama vanha kirja heräisi elämään Jumalan sanana meille tänä päivänä!

4 — Profetia kannustaa meitä elämään oikein. 2. Tim. 4:8 puhuu niistä,jotka hänen ilmestymistään rakastavat”. Minulla ei ole tästä tilastoja, mutta paljon kokemusta työstä kristittyjen parissa vuosien varrella. Tuosta kokemuksesta voin kertoa teille, että ne, “jotka hänen ilmestymistään rakastavat”, ovat taipuvaisia elämään elämäänsä ikuisuuden näkökulmasta. Tuo näkökulma saa heidät sijoittamaan aikansa, rahansa ja huomionsa asioihin, joilla on väliä – ikuisuusarvoa.

5 — Jeesus opetti profetiaa. Uusi Testamentti opettaa, että Jeesuksen tulee olla meidän esimerkkimme (Joh. 13:14-15, Mark. 10:43-45, 2. Kor. 8:8-9, Fil. 2:5). Ja Jeesus opetti profetiaa. Hän käytti Vanhan Testamentin profetiaa todistamaan itsensä Messiaaksi. Hän käytti profetiaa selittämään, että Hänen tulemuksensa olisi kaksiosainen. Hän ennusti lopunaikojen tapahtumia.

Hän on meidän esimerkkimme. Hän opetti profetiaa. Meidänkin pitäisi.

Read Full Post »

The Infallibility and Accuracy of Scripture
By Alice Childs, 17.8.2018, suom. SK

Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa (2. Tim. 3:16).

Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta (2. Piet. 1:20-21).

Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus(Joh. 17:17).

Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti(Jes. 40:8).

Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut (Matt. 5:18).

Ja sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte (1. Tess. 2:13).

Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa (Matt. 24:35).

”… että me näistä kahdesta muuttumattomasta asiasta, joissa Jumala ei ole voinut valhetella, saisimme voimallisen kehoituksen, me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessämme olevasta toivosta(Hepr. 6:18).

”’Pysykää laissa ja todistuksessa!’ Elleivät he näin sano, ei heillä aamunkoittoa ole (Jes. 8:20).

Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua. Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta. (Ps. 12:6-7)

Uskotko jokaisen sanan Raamatussa? Totuus on, että Raamattu on Jumalan henkeyttämä, erehtymätön, virheetön, muuttumaton elävän Jumalan sanat. Joka ainut sana Genesiksen (1. Moos.) ensimmäisestä jakeesta Ilmestyskirjan viimeiseen on TOTUUS, koska se Yksi, joka ON Totuus, on niiden kirjoittaja.

Kun luemme Raamattua, meidän täytyy aina:

  1. ottaa se KIRJAIMELLISESTI – se on, että KAIKKI siinä sanottu on totuutta. Kohdissa, jotka ovat luonteeltaan SELVÄSTI metaforisia (kuten, että Jeesus on elämän leipä) konteksti ja metaforan käyttö tekee selväksi, että sitä käytetään korostamaan TOTUUTTA. Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että vain Jumalan sanat ylläpitävät meitä hengellisesti. Niissäkin kohdissa, joissa metaforaa on käytetty, totuus on sisällytetty sellaisiin helposti tunnistettaviin kirjallisiin keinoihin.
  2. ottaa se KIELIOPILLISESTI. Se tarkoittaa, että sanoilla on konkreettiset ja kirjaimelliset merkityksensä, jotka jokainen ja kuka tahansa niitä lukeva ymmärtää – so. ”maailma” tarkoittaa maailma; ”iankaikkinen” tarkoittaa loppumaton jne.
  3. ottaa se DISPENSATIONAALISESTI. Se tarkoittaa Raamatun lukemista sen HISTORIALLISESSA kontekstissa tiedostaen, että ihmiset, joille puhuttiin, olivat TODELLISIA KIRJAIMELLISIA ihmisiä, eivätkä mitään arkkityyppejä ja että Raamatussa kerrotut tapahtumat olivat TODELLISIA historian tapahtumia EIVÄTKÄ kirjallisia vertauskuvia. Raamattua täytyy lukea ja tulkita erottaen toisistaan eri ihmisryhmät ja erilaiset ajat historian, nykyisten ja tulevien tapahtumien aikajanalla.
  4. lukea Raamattua KONTEKSTISSA. Se tarkoittaa, että jokainen jae ja jokainen kappale täytyy lukea ja ymmärtää koko kappaleen, kirjan ja testamentin kontekstissa; että luemme Sanaa yhtenäisenä kokonaisuutena – Jumalan koko neuvona.

Raamattu on kaikkina aikoina 100 % tarkka käsitellessään menneitä, nykyisiä ja tulevia profeetallisia tapahtumia.

Vaikka Raamattu ei varsinaisesti ole historiankirja, niin JOKA KERRAN käsitellessään historiallisia tapahtumia, ihmisiä, jotka elivät noina aikoina ja tallentaessaan historian tapahtumia, se on aina 100 % tarkka ja kirjaimellinen kertoessaan sellaisista tapahtumista. Lopulta aikanaan arkeologia tulee samaan tulokseen kuin Raamattu ja AINA vahvistaa Raamatun historiallisen tarkkuuden.

Ja lopuksi, vaikka Raamattu ei ole tiedekirja, niin JOKA KERRAN sivutessaan tiedettä sellaisena, kuin JUMALA sen määrittelee, kuten asioissa koskien kaiken luomakunnan muodostavan aineen luomista: kosmos, maan ympäristöt; luonnontiede, fysiikka ja biologia – kaiken olevaisen luominen; fysiikka, joka ylläpitää luotua kosmosta ja kosmoksen, ihmisen genetiikan – todella kaiken aineen – kaikkia mekanismeja ja ilmenemisiä, Raamattu on 100 % tarkka ovatpa ”ns. tiede” tai populaari kulttuuri, tai ihmisen luomat ”kasvatukselliset” järjestelmät, samaa mieltä tai ei.

Oi Timoteus, talleta se, mikä sinulle on uskottu, ja vältä tiedon nimellä kulkevan valhetiedon epäpyhiä ja tyhjiä puheita ja vastaväitteitä, johon tunnustautuen muutamat ovat uskosta hairahtuneet. Armo olkoon teidän kanssanne!(1. Tim. 6:20-21).

Joten vaikka Raamattu ei suoraan käsittele näitä asioita, niin joka kerran sivutessaan jotakin näistä alueista: tiedettä, historiaa, profetiaa, tai mitä täytyy uskoa pelastuakseen jne., Raamattu on 100 % tarkka 100 % ajasta. Siksi pyhien kirjoitusten erehtymättömyys ja virheettömyys on pelastuksen kannalta välttämätön. Emme saa poimia ja valita, mitä haluamme Raamatusta, ikään kuin Jumalan Sana olisi seisova pöytä, josta syntinen voi valita, mitä meitä miellyttää ja rauhoittaa syntistä lihaamme samalla hyljäten sen, mistä emme tykkää, tai joka hankaa meitä väärällä tavalla. Raamattu ON Jumalan Sana.

”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme” ja yksin tuon Sanan kautta tulee ikuinen pelastuksemme.

Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen: ‘Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä.’ Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle. Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta. (Joh. 1:14-17)

***

Tähän aiheeseen liittyen lue myös seuraavat artikkelini:

Read Full Post »

Tämän artikkelin johdantona muistutettakoon, että Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko (STLK) on julkaissut loppuvuodesta 2017 uuden raamatunkäännöksen. ”Käännös lähtee siitä, että Raamattu on Pyhän Hengen inspiroima Jumalan sana. Tämä periaate on ohjannut käännösprosessin jokaista vaihetta.” Käännös tuo entistä selvemmin esille läpi koko Vanhan testamentin esiintyviä Messias-ennustuksia.

Lue lisää:



KJV:n puolustajien reaktio
The Response of King James Defenders
By David Reagan, suom. SK

(Tämä on viimeinen kappale artikkelista The Bibles of the Reformation, Uskonpuhdistuksen Raamatut, julkaistu Lamplighter-lehden marras- joulukuun 2017 numerossa)

Kuten näet, vuodesta 1950 on ollut uusien käännöksien tulva ja edellä esitelty luettelo ei vielä sisällä mukaelmia, jotka vaihtelevat konservatiivisista (The Living Bible) liberaaleihin (The Message). En myöskään ole maininnut hyvin liberaaleja käännöksiä. Kun ajattelet kaikkien näiden käännösten äkillistä ilmestymistä, niin ei voi olla epäilystä siitä, että ihmiset etsivät Raamattuja, joita he voivat helposti ymmärtää.

Kaikki nämä uudet Raamatut ovat saaneet KJV:n (King James Version) käyttäjät kaivautumaan puolustusasemiin. He tervehtivät jokaista uutta käännöstä ivalla ja rankalla kritiikillä. Usein heidän hyökkäyksissään mopo karkaa käsistä, kun he nimeävät uudet käännökset ”Saatanan inspiroimiksi”. Jotkut jopa väittävät jopa, että KJV on pyhä, virheetön käännös ja siksi ainoa ”täydellinen” käännös, joka vielä on olemassa.31 Jokainen englantilaisen Raamatun historian tutkimus, kuten edellä esittämäni, tekee väitteen KJV:n täydellisyydestä naurunaiheeksi.

Vastuullisemmat kriitikot yleensä viittaavat sellaiseen, jota kutsuvat modernien käännösten aiheuttamaksi Uuden Testamentin ”eroosioksi”. He perustelevat, että Erasmuksen (1466–1536) kokoama kreikankielinen teksti vuonna 1516 julkaistuun Uuteen Testamenttiin, on ainoa oikea pohja UT:n kääntämiselle ja he osoittavat, että se oli se, jota käytettiin KJV-käännöksessä. Tämä teksti tuli tunnetuksi nimellä Textus Receptus.

Sitten he hyökkäävät moderneja käännöksiä vastaan, että ne hylkäävät Textus Receptus’in ja luottavat kreikkalaiseen tekstiin, jonka B. F. Westcott ja F. J. A. Hort kokosivat ja julkaisivat vuonna 1881. He perustelevat, että vaikka Westcott & Hort -versio perustuu paljon aikaisempiin käsikirjoituksiin kuin Erasmuksen käyttämät, niin nuo käsikirjoitukset ovat epäluotettavia, koska ovat ”katolisia käsikirjoituksia”. Tämä syytös perustuu siihen tosiasiaan, että yksi näistä käsikirjoituksista löytyi katolisesta luostarista Siinain erämaassa ja toinen Vatikaanista Roomassa.

Nämä hyökkäykset Westcott & Hort -tekstiä vastaan ovat todella perättömiä, sillä vaikka Westcott & Hort -teksti oli ”vakio” vertailuteksti muutaman sukupolven ajan, sitä ei enää pidetä sellaisena, eikä se ole palvellut UT:n tekstinä millekään modernille käännökselle. Tämän päivän vakioteksti on Nestle & Aland -teksti (1. laitos 1898; 27. laitos 1993).

Totuus on, ettei mikään kreikkalaisista teksteistä ole täydellinen. Ne edustavat osien yhteen liimaamista vanhimmista käsikirjoituksista. Erasmus teki parhaansa, mutta sen jälkeen, kun hän laati kokoelmansa, on löydetty tuhansia käsikirjoituksia ja monet niistä ovat paljon vanhempia, kuin mikään niistä, joilla hänen oli pärjättävä. Sitä paitsi yhdelläkään kokoonpanoissa olevista eroista ei ole mitään vaikutusta UT:n perusoppeihin ja totuuksiin.

KJV:n puolustajien tulisi muistaa, että uusien konservatiivisten käännösten päämäärä on kaksipuolinen: suurempi tarkkuus ja helpommin ymmärrettävä kieli. Mitä väärää näissä tavoitteissa on? Eräs henkilö tiivistää sen näin:32

Meidän täytyy muistaa, että protestanttisen uskonpuhdistuksen päätarkoitus oli saada Raamattu vapaaksi kahleista, joilla se oli sidottu muinaiseen kieleen, jota harvat ymmärsivät ja siirtää se tämän päivän modernille, puhutulle keskustelukielelle. William Tyndale taisteli ja kuoli oikeuden puolesta painaa Raamattu oman aikansa tavalliselle, puhutulle, modernille englanninkielelle …

Otammeko me nyt takapakkia ja pyrimme sitomaan Jumalan Sanan taas kerran yksinomaan muinaisiin käännöksiin?

Kiitokset KJV:lle

Olemme kaikki kiitollisuudenvelassa uskonpuhdistuksen johtajille, jotka olivat päättäneet saada Raamatun kansan käsiin ja sellaisena käännöksenä, että sitä voi helposti lukea ja ymmärtää.

Olemme myös suuressa velassa Kuningas Jaakon (King James) käännökselle ja vaikutukselle, joka sillä on ollut sekä seurakuntaan, että länsimaiseen sivistykseen. Omana aikanaan se oli suurenmoinen Raamattu. Se on palvellut englantia puhuvia kansoja hyvin useita vuosisatoja ollessaan vallitseva käännös (vv. 1700–1950).

On tullut aika saattaa se lepoon kunnialla ja arvokkaasti ja sydämellisin kiitoksin. Se on antanut kielellemme lähtemättömän leiman. Se on innoittanut montaa sukupolvea. Mikä tärkeintä, se on avannut oven Jumalan tykö miljoonille vapauttaen heidät hengellisestä pimeydestä Jeesuksen Kristuksen kirkkauden valoon.

Note: The references for this article can be found with the copy that is posted on our website at lamblion.com. Just go to the site and type into the site’s search engine: King James Version.


Suomentajan kommentti: Englanninkielisessä maailmassa KJV-käännöksen palvominen on mennyt lähes harhaopiksi. David Reagan tuo esiin tervettä ajattelua. Aasin mielestä KJV ei voi olla enää paras käännös jo siksi, että se perustuu hyvään, mutta vanhentuneeseen, Textus Receptus -alkutekstiin. Useimmat asiantuntijat pitävät parhaana NASB-käännöstä (New American Standard Bible). Nykyisin jokseenkin kaikki uudemmat käännökset perustuvat Nestle & Aland -alkutekstiin. Aasi uskoo, että se on vielä parempi kuin Textus Receptus. Jos näin ei olisi, niin Jumala ei olisi kaikkivaltias ja menettäisi kunniansa, kun ei ole valvonut sanaansa, vaikka on luvannut (Jer. 1:12). Voimme turvallisin mielin luottaa, että meillä on virheetön alkukielinen Raamattu, josta on tehty enemmän tai vähemmän vajavaisia käännöksiä – ja valitettavasti myös väännöksiä.

Venäläinen matemaattinen nero Ivan Panin teki elämäntyönään kreikankielisen ”numeerisen UT:n” ja havaitsi, että silloinen Westcott & Hort -versio (joka on N&A:n pohjana) parhaiten toteutti Raamatun seitsenlukujärjestelmiä. Paninin UT on netistä ladattavissa myös englanniksi käännettynä (Numeric English New Testament). Lue artikkeli Raamatun numerologian tarkastelua.

Read Full Post »

Tri. Ivan Panin – Venäjän lahja kristikunnalle

Suom. SK

Matematiikka todistaa, että Raamattu on jumalallisesti innoitettu – kertomus Ivan Panin’ista ja hänen elämäntyöstään. Sinun uskoasi vahvistetaan nyt dramaattisesti juuri lopunajan koetusten ajassa!

Kun yritämme vangita olennaisen tästä merkittävästä miehestä ja hänen suunnattomasta suuresta tuestaan Kristuksen asialle, niin välittömästi kohtaamme turhautumisen tunteen, johtuen siitä, että olemme pakotetut käsittelemään asiaa lyhyesti. Monta kirjaa on omistettu sille, mikä meidän täytyy tiivistää, mutta kehotamme lukijaa edelleen tutkimaan tri. Panin’in löytöjä sen kautta, mitä hän on kirjoittanut ja mitä hänestä on kirjoitettu.

Ivan Panin syntyi Venäjällä joulukuun 12. päivänä 1855 ja nuorena miehenä hän oli aktiivinen nihilisti, sellainen, joka oli niin ”tympääntynyt” häntä ympäröiviin tylsiin olosuhteisiin, että omaksui asenteen, että kaikki arvot ovat arvottomia eikä mikään ole tietämisen eikä tiedottamisen arvoista. On ilmeistä, että hän inhosi tsaarin hallintoa siinä määrin, että osallistui erilaisiin salaliittoihin sitä vastaan ja lopulta pakotettiin poliittiseen karkotukseen. Sieltä hän siirtyi Saksaan, jossa vietti useita vuosia jatkaen opintojaan. Lähdettyään Saksasta hän muutti Yhdysvaltoihin ja pian meni Harvard’in yliopistoon, jossa ystävystyi henkilökohtaisesti sekä kuuluisan professori William James’in, että yliopiston presidentti Elliot’in, kanssa.

Panin oli loistava tutkija ja kirjallisuuskritiikin mestari. Valmistuttuaan college’sta hänestä tuli huomattava luennoitsija kirjallisuuskritiikin aiheesta ja hän kierteli maata puhuen Carlyle’sta, Emerson’ista, Tolstoi’sta, venäläisestä kirjallisuudesta jne. saaden huippupalkkiot jokaisesta esityksestään, mikä osoittaa meille hänen kykyjensä tason. Hänen luentonsa pidettiin collegeiden kampuksilla ja korkean tason kirjallisuusklubeilla Yhdysvaltojen ja Kanadan monissa kaupungeissa ja noina matkustamisen ja julkisuuden vuosinaan herra Panin tuli laajalti tunnetuksi vakaana agnostikkona, itseasiassa niin tunnetuksi, että kun hän hylkäsi agnostisismin ja vastaanotti Jeesuksen Kristuksen, niin monissa sanomalehdissä oli hänen kääntymystään julistavia banneri-otsikoita! Kuultuaan tästä merkittävästä tapahtumien käänteestä professori James, maineeltaan aikansa suurin metafyysikko, huomautti: ”Mikä sääli, että herra Panin on hurahtanut uskontoon. Hänessä meni pilalle suuri filosofi.”

Ennen hänen elämänsä muuttanutta kohtaamistaan Jeesuksen Kristuksen kanssa Panin kirjoitti noin 3000 aforismia (lyhyitä periaatejulistuksia) ja monta huomattavaa tutkielmaa, jotka tänä päivänä ovat muistona hänen ajoistaan kirjallisuuden kritiikin mestarina. Hän oli myös kahden päivälehden toimittaja, lahjakas kirjoittaja ja vaikuttava puhuja.

Mikä oli se tapahtuma, joka sai tämän briljantin ja lahjakkaan miehen, joka kerran oli lujasti vakuuttunut, ettei absoluuttista totuutta (”Jumalaa”) voi tuntea, muuttamaan mielensä? Mikä oli se, joka niin haastoi hänen älynsä ja ravisutti häntä hänen olemuksensa ytimeen niin, ettei hänelle jäänyt muuta vaihtoehtoa, kuin usko Jeesukseen Kristukseen Herranaan ja Vapahtajanaan? Vastaus on tämä: Hän teki SEN TIETEELLISEN LÖYDÖN, JONKA PITÄISI RAVISUTTAA KOKO MAAILMAA! (Se tosiasia, ettei se vielä ole sitä tehnyt, vaan on kaikessa hiljaisuudessa hylätty niiden taholta, joiden pitäisi olla sen suurimpia puolustajia, on yksi aikamme suurimpia mysteereitä!)

Eräänä päivänä vuonna 1890 Panin oli puolihuolimattomasti lukemassa Johanneksen evankeliumin ensimmäistä jaetta alkuperäisellä kreikankielen koine-murteella. Tämä jae kuuluu alkuperäisenä: ”Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan kanssa ja Sana oli Jumala.” Lukiessaan tätä lausetta hänen uteliaisuutensa herätti se tosiasia, että sanan ”Jumala” edessä oli määräävä artikkeli ensimmäisellä kerralla, mutta ei toisella. Miksi ero? Tutkiakseen tätä selvää epäjohdonmukaisuutta hän teki rinnakkaisen luettelon kaikista UT:n jakeista, joissa esiintyy sana ”Jumala” määräävällä artikkelilla ja ilman. Verratessaan sitten kahta luetteloa hän huomasi, että kahden summan välillä oli matemaattinen suhde. Seuraavaksi hän kävi läpi saman proseduurin sanalle ”Kristus” ja edelleen useille muille sanoille joka kerralla huomioiden hämmästyttävän numeerisen suhteen piilossa tekstin pinnan alla. Tämä ”satunnainen” havainto osoittautui myöhemmin elämän muuttavaksi tapahtumaksi, kun Ivan Panin innokkaasti harjoitti juuri löytämäänsä jännittävää löytöä, jolle myöhemmin antoi nimen ”Bible Numerics”.

Kun nämä löydöt alkoivat paljastua yksi toisensa jälkeen, niin Panin havaitsi pian, että ne olivat paljon enemmän kuin vain sattumaa. Koko Raamatussa oli myötäsyntyinen matemaattinen tarkkuus, jota kukaan kuolevainen ei olisi voinut laatia ja hänen älylliset vastaväitteensä liittyen Jumalaan, jota ei voi tuntea, kumottiin! Jeesus Kristus ilmaisi itsensä Sanansa kautta tälle ”valitulle astialle” ja kuten apostoli Paavali ja suuri joukko muita, Ivan Panin ei koskaan enää ollut sama mies. Tuosta päivästä vuonna 1890 kuolemaansa saakka lokakuun 30. päivänä 1942 Ivan Panin kirjaimellisesti pyhitti elämänsä (yli 50 vuotta) täysin kehittääkseen löytönsä ja säilyttääkseen sen maailmalle. Kerrotaan, että hän työskenteli uupumatta 12–18 tuntia joka päivä laskien kirjaimia ja sanoja, kooten käsinkirjoitettuja sanahakemistoja ja ratkaisten matemaattisia ongelmia. Hän työskenteli sellaisella innolla, että useissa tilanteissa hänen terveytensä petti täydellisesti, mutta huolimatta valtavasta henkisestä ja fyysisestä paineesta, jonka tämä hänelle asetti, hän työskenteli palkatta antaen itsensä kokonaan tähän rakkauden työhön. Yhdessä vaiheessa hänelle tarjottiin hyvin houkuttelevaa asemaa college’n presidenttinä, mutta hän luopui siitä luottaen, että Jumala täyttää hänen tarpeensa. Tämä mies, jolle maailma ilolla maksoi ”huippupalkkion” luennosta, valitsi nuukuuden palvellakseen Herraansa laskemalla sanoja, kirjaimia, tavuja ja Raamatun numeroita säilyttäen löytönsä siisteissä käsinkirjoitetuissa, nyt jo ajan kellastamissa muistioissa, joita kaikkiaan on yli 40 000 sivua!

Seuraavassa Karl Sabiers’in kuvaus tri. Panin’ista hänen kirjassaan Mathematics Prove Holy Scriptures (Matematiikka todistaa Pyhät Kirjoitukset) Se ilmestyi vuonna 1941, jolloin Ivan Panin vielä eli:

”Tämä huomattava persoona on mies, jolla tutkijana on poikkeukselliset lahjat. Hän on innokas (keenminded) ja valpas ja omaa hämmästyttävän analyyttisen kyvyn. Hän on huomattavan avoin ja tieteellinen. Hän ei oleta mitään, vaan perustaa kaiken havaittuihin tosiasioihin. Hän seuraa tietään tyynesti ja on tutkimusalueestaan varma. (He pursues his way with calmness and is positive of the ground he covers). Hän hallitsee itsensä ja hallinnassaan olevat faktat täydellisesti. Herra Panin on palava ja harras kristitty, ’uudestisyntynyt’ Jumalan lapsi. Hänen miellyttävä persoonallisuutensa säteilee Hänessä asuvaa Kristusta. Tämä hienostunut herrasmies ja hänen suloinen vaimonsa elävät hiljaista nöyrää elämää pienellä kanadalaisella maatilalla kaukana kaupungin kiireistä. Herra Panin on hyvin vaatimaton ja konservatiivinen. Hän haluaa, että häntä kutsutaan herra eikä tohtori Panin’iksi ja on vastahakoinen julkistamaan omaa elämäntarinaansa koskevia tosiasioita. Hän huomauttaa, että apostolit jättivät vähän tai eivät mitään elämäntarinoita itsestään, mutta sen sijaan korottivat Kristusta. Herra Panin on Yhdysvaltain kansalainen.”

ALKUUN

Saadaksemme oikean käsityksen tri. Panin’in työn suunnattomuudesta, meidän täytyy todeta, että hän niin sanotusti ”aloitti tyhjästä”. Hänen työltään vaadittava matemaattinen tarkkuus edellytti viiteteoksia, joita ei ollenkaan ollut! Ensimmäinen tehtävä asia oli koota kirjasto ”työkaluja”, joilla työskennellä ja hänen oli tehtävä se itse. Yritä kuvitella, jos osaat, sitä äärimmäistä vaikeutta, jonka tri James Strong kohtasi kootessaan hänen (Panin) teostaan ”Exhaustive Concordance of the Bible”, jossa joka ikinen seuraussana koko Raamatussa oli huolellisesti huomioitu, kirjattu, vertailtu jne. samalla myös antaen vastaavat heprealaiset ja kreikkalaiset määritelmät (numeroarvoineen).

Tämä yli-inhimillisen vaikea työ ei kuitenkaan ollut mitään verrattuna tehtävään, joka tri. Panin’illa oli edessään! Hänen oli koottava oma ainutkertainen sanahakemistonsa ennen, kuin voi aloittaa työnsä! Ei vain alkuperäisen kreikankielisen tekstin sanoja ollut järjestettävä systemaattiseksi ja toimivaksi konkordanssiksi, vaan myös siihen sisältyvä hyvin erikoinen konkordanssi, jossa jokainen kyseessä olevan kielen kirjain oli pikkutarkasti kirjattu numeroarvonsa kanssa. Heprealaisessa ja kreikkalaisessa kulttuurissa ei ole erillistä aakkos- ja numerointisysteemiä kuten meillä nykyisin. Heidän aakkosensa olivat myös heidän numerointisysteeminsä, jossa jokaisella kirjaimella oli vastaava numeroarvonsa. Heidän laskelmansa olivat siis itseasiassa aakkosten eri kirjainten käsittelemistä. (Emme yritä antaa kuvausta näistä aakkosista tai taulukoista ja niitä vastaavista lukuarvoista, vaan viittaamme eri kirjoittajien teoksiin, joissa ne on lueteltu.)

Lisäksi sanastoja ja muita Raamatun analyyseja oli koottava pitäen silmällä erikoisesti ehdotonta

tarkkuutta pienintä yksityiskohtaa myöten. Ensimmäinen tulos oli tuhatsivuinen sanahakemisto, joka luetteloi kaikki 137903 UT:n koine-kreikan sanan esiintymää. Ne kaikki ovat aakkosjärjestyksessä ja jokainen luku- ja jaeviittaus on siististi luetteloitu kunkin sanan alla käsin kirjoitettuna. Syy, joka teki tämän välttämättömäksi, oli se tosiasia, että paraskin kreikankielinen painettu konkordanssi tuohon aikaan oli aivan liian epätarkka tri. Panin’in tarkoituksiin! Seuraavaksi tri. Panin tunsi tarvitsevansa konkordanssia, joka luettelisi kaikki kreikankielen sanojen eri muodot, niinpä hän teki toisen 2000-sivuisen konkordanssin, kaksi kertaa ensimmäistä laajemman! Kuusi vuotta pitkäveteistä ja aikaa vievää työtä vaadittiin näihin kahteen ”työkaluun”.

Sen jälkeen koottiin myös muita kirjoja, jotka sisälsivät kreikankielisen UT:n sanastosanoja, joissa

jokainen sana oli luetteloitu yhdessä 16 sarakkeen kanssa, joissa oli numeerista tuohon sanaan liittyvää tietoa. Neljä saraketta sisältäen järjestysnumeron, paikka-arvon, numeerisen arvon jne. edeltävät kutakin sanaa. Kunkin sanan jälkeen on 12 saraketta sisältäen esiintymisten lukumäärän, muotojen lukumäärän, tavut, kirjaimet, kirjoittajat, kirjat, pariääntiöt jne. Sanaston valmistuminen vei lisäksi kaksi vuotta, mutta läpi kaikkien ikävystyttävien ja henkisesti verottavien vuosien tri. Panin ei ollut ainoa palkattoman työn tekijä. Kaikki hänen saamansa sihteeriapu tehtiin myös vapaaehtoisesti. Tämän elinikäisen ponnistelun tulos oli ”NUMEERINEN KREIKKALAINEN UUSI TESTAMENTTI” ja ”NUMEERINEN ENGLANTILAINEN UUSI TESTAMENTTI”, jotka molemmat ovat ihailtavia ja teoreettisia (scholarly) teoksia. Kummankin testamentin ytimekäs teksti vahvistettiin tri Panin’in löytämien numeeristen mallien avulla, mallien, jotka täydellisesti ja kirjaimellisesti kyllästävät Kirjoitusten kokonaisuuden.

KERTOMUS KAHDESTA TESTAMENTISTA

Tässä vaiheessa meidän varmaankin on selitettävä, miksi tämä oli katsottava ensisijaisen välttämättömäksi. Ja miksi juuri Uusi Testamentti? Eikö myös Vanha Testamentti vaatisi samanlaisen revision? Vastatkaamme kysymykseen ensin VT:n osalta. Jumala antoi VT:n kirjoitukset erilaisten valitsemiensa miesten kynien kautta ja ne rajoittuivat Israelin kansaan. Näiden kirjoitusten kopioimisen ja siirtämisen suorittivat enimmäkseen uskonnolliset ammattilaiset ja se tehtiin ankarimpien sääntöjen alaisuudessa, mitä kuvitella voi. Jokaisella rivillä ja sivulla oli siihen kiinnitetty numeerinen vastine, yksittäisten kirjainten summa, eikä yhtään virhettä sallittu. Jos jostakin syystä yksittäinen rivi tai sivu ei ”täsmännyt” oikein, niin se hyljättiin ja poltettiin. Tehtävä otettiin vastaan mitä suurimmalla kunnioituksella ja on sanottu, että jos kirjanoppinut kohtasi jonkin Jumalan monista nimistä, hän laski kynänsä, peseytyi, vaihtoi vaatteensa, otti uuden sulkakynän ja sitten hyvin kunnioittavasti kirjoitti nimen. Jos Jumalan nimi esiintyi uudelleen samassa jakeessa, hän kävi läpi saman menettelyn uudelleen! Voimme nähdä kuinka sellaisella ammattikirjanoppineiden äärimmäisellä huolellisuudella ja pikkutarkkuudella VT siirrettiin meille vain joillakin suhteellisen merkityksettömillä virheillä.

Uusi Testamentti on kuitenkin kokonaan eri asia. Suurin osa alkuperäisistä käsikirjoituksista lähetettiin kirjeinä eri henkilöille ja seurakunnille, joissa kopioita usein tehtiin ja lähetettiin edelleen toisille. Ne, jotka halusivat kopion omaan käyttöönsä, joko maksoivat puoliammattilaisille kopisteille sen tekemisestä, tai useinkin tekivät työn itse. Tarkkuuteen kiinnitettiin vain vähän huomiota ja monesti vain oleellinen kirjoitettiin. Kristittyjen vaino oli yleistä ja siksi kaikki kopiointi oli tehtävä nopeasti. Jotkut kopiot olivat henkilökohtaisen muistamisen tulos, joka kirjoitettiin muistiin, samalla kun toiset tehtiin niiden kertomuksista, jotka olivat kuulleet saarnaajan puhumat sanat. Johtuen tästä halusta ja Sanan rakkaudesta ajan oloon melkoinen sekamelska käsikirjoituksia ajelehti kaikkialla kristikunnassa. Ja jossakin vaiheessa alkuperäiset ”autografit”, apostolien ja muiden kirjoittamat todelliset asiakirjat, katosivat kokonaan. Tämä olikin ilmeisesti Jumalan tarkoitus, koska turmeltuneet ihmiset epäilemättä olisivat antaneet niille kohtuutonta huomiota (lähestyen palvontaa)! He olisivat palvoneet Raamatun versiota ennemmin kuin Luojaa!

Originaalien tarkan sanoituksen, niiden ajoituksen ja jopa sen, kuuluivatko ne Kirjoituksiin, ratkaisemiseksi hurskaitten miesten oli vertailtava saatavissa olevia tekstejä toisiinsa sekä niiden lainaamiin VT:n Kirjoituksiin tekstin autenttisuuden, kuten myös tarkkuuden, päättelemiseksi. He tekivät niin suurenmoisen työn, että vuosien saatossa UT:n Kirjoitukset vahvistettiin hyvin suurella luotettavuudella, eikä yksikään oppi jäänyt kyseenalaiseksi. Kuitenkaan oppineet eivät päässeet 100 % yksimielisyyteen ja muutamat vähemmän tärkeät kohdat UT:ssa olivat kiistanalaisia. Tietyssä määrin tämä ongelma on edelleen olemassa tänä päivänä, mutta tri. Panin’in löytöjen mukaan kaikki kyseenalaistaminen on poistettu ja pikkuasioista riitelemisen pitäisi loppua heti! Raamattu ”kokonaisuudessaan pienintä kirjainta ja piirtoa” myöten on nyt tutkittu Raamatun numerologian avulla ja se osoittaa, että jollakin tavalla muutettavaa oli hyvin vähän. Se, mikä on niin hämmästyttävää, on, että tämä viimeinen ratkaiseva tekijä julkaistiin lähes 60 vuotta sitten, mutta protestanttinen johto ei ole huomioinut sitä. Tiedän kyllä, että ”ne, jotka hallitsevat, ovat Jumalan asettamat” ja Jumala voi varmasti avata heidän silmänsä milloin tahansa Hän päättää tehdä niin. Ehkä nyt on se aika?

Mitä sitten on niin sanottu ”seitsenkertainen” rakenne, jonka tri. Panin löysi? Yksinkertaisesti sanottuna se on tämä: Aito Kirjoitus, sekä kreikaksi että hepreaksi, jossa kun kirjaimia vastaavat numerot lasketaan yhteen oikein jossakin kohdassa: sana, lause, kappale tai luku, on aina jaollinen luvulla seitsemän! Ja vielä enemmän, ”paikkanumeroiden” käyttäminen määrittää välimerkit, kuten myös eri kirjojen oikean aikajärjestyksen. Tämä matemaattinen ilmiö esiintyy uudelleen ja uudelleen vain Pyhissä Kirjoituksissa ja siten kumoaa kaiken, mikä on väärää. Esimerkiksi Apokryfikirjoissa, 14 kirjaa, jotka kirjoitettiin 400 vuoden ”välitestamentillisena” aikana VT:n Malakian ja UT:n Matteuksen välissä, ei ole yhtään mitään numeriikkaa ja siten ne paljastuvat olevan pelkästään ihmisestä. Lukuisia kreikkalaisia klassikkoja on myös tarkastettu eikä löydetty mitään todisteita Raamatun numeriikasta. Siten tri. Panin päätteli, että Raamatussa ja ainoastaan Raamatussa on tämä numeerinen ”Jumaluuden allekirjoitus” itsessään.

PANIN’IN HAASTEEN UUSI JULISTUS

Saadakseen uskottavuutta tri. Panin etsi aktiivisesti miehiä, joiden akateemiset ansiot kelpuuttaisivat heidät palvelemaan hänen kriitikoinaan, mutta harvat edes vaivautuivat vastaamaan ja ne, jotka vastasivat, eivät esittäneet kerrassaan mitään vastatodisteita. Tähän päivään mennessä kukaan ei ole tullut esiin millään oleellisilla torjuntaperusteilla ja jos sellainen olisi mahdollista, niin meistä tuntuu, että Saatana olisi jyrännyt ne esiin jo kauan sitten! Tästä syystä me olemme pakotetut antamaan uudelleen sen haasteen, jonka tri. Panin antoi kolme neljännesvuosisataa sitten. Tämän aiheen tärkeys sanelee, että kristillisen akateemisen yhteisön pitäisi täysin tunnustaa se, tai sitten pitävästi todistaa vääräksi ja hylätyksi. Jos se on pätevä (ja sen me uskomme), niin jatkaa huomioimatta sitä olisi käsittämätöntä, koska se vahingollinen hajaannus, joka nyt on käynnissä Kristuksen ruumiissa koskien tekstikysymyksiä, on jatkunut aivan liian kauan.

WESTCOTT & HORT – OKKULTISTEJA

On aika mielenkiintoista, että yksi pääkysymyksistä, joka jatkuvasti tulee esiin ”Mikä Raamattu on Kirjoitukset”-väittelyssä, keskittyy henkilöihin Wescott ja Hort, 19. vuosisadan sen kreikankielisen tekstin mystiset toimittajat, jotka tarjoavat perustuksen sellaisille, joita jotkut kutsuvat ”moderneiksi Raamatun perversioiksi”. Näiden miesten työstä tri. Panin’illa ei ollut muuta sanottavaa kuin kiitosta! Seuraavassa on, mitä hänellä oli sanottavaa heidän työnsä arvosta:

”Ilman Westcott’in ja Hort’in apua en todellakaan olisi voinut tehdä työtäni, koska Authorized Version’in teksti minun kannaltani – ei pelastuksen eikä edes opin kannalta, vaan tekstuaaliselta kannalta – oli minulle hyödytön seuraavasta syystä: siinä on liian paljon epätarkkuuksia minun erikoiseen tarkoitukseeni. Esimerkiksi Erasmus, joka toimitti ensimmäisen painetun kreikkalaisen tekstin, oli hyvin innokas ehtimään ennen roomalaiskatolisia oppineita, jotka olivat julkaisemassa omaa Raamattuaan ja hänellä oli sellainen kiire, että hän käytti erästä käsikirjoitusta Ilmestyskirjaa varten ja Ilmestyskirjan viimeinen sivu puuttui tuosta käsikirjoituksesta. Mitä siis luulet, että Erasmus teki? Hän vain sepitti oman kreikkansa tuota sivua varten; hän otti latinalaisen Vulgate-käännöksen ja käänsi sen omalle kreikankielelleen! Joten siis Authorized Version’in viimeinen sivu on Erasmuksen käännös kreikkaan latinalaisesta jo epätarkasta käännöksestä! Sinä ja minä haluamme, että meillä olisi Raamatun innoitettu sivu, eikä yhden miehen pelkkä arvaus. Saadussa tekstissä on hyvin monia tuon kaltaisia epäilyttäviä kohtia. Ne eivät vakavasti vaikuta oppiin eivätkä elämään, koska Jumalan Sanan suuri siunaus on kuin Herra itse. Jos vain kosketatkin Hänen viittansa lievettä, sinä paranet. Jumala on valvonut, että Hänen siunattu Kirjansa siitä riippumatta, kuinka väännetty se joskus on jollakin kielellä ja lähetyssaarnaajat miettivät päänsä puhki tietääkseen kuinka kääntää sana ”Jumala”, niin siitä huolimatta Jumalan Sana on niin täynnä hengellistä voimaa, että jos vain saamme sen reunankin heille, niin nuo kalliit pakanat voidaan käännyttää sen kautta. Sinä ja minä haluamme kuitenkin saada Ilmestyskirjan viimeisen sivun sellaisena Jumalan innoitettuna Sanana, kuin se todella oli. Wescott ja Hort perustivat koko työnsä paljolti Vatikaanin ja Siinain käsikirjoituksiin ja päättivät, että missä tahansa nämä kaksi pitivät yhtä, sen yleensä pitäisi ratkaista kääntäminen. Kuten tiedämme, Siinain käsikirjoitusta on jonkin verran epäilty, koska eräs hyvin ovela kreikkalainen kopioi hyvin monta käsikirjoitusta ja yritti ujuttaa ihmisille omaa käsikirjoitustaan niin, että se on jättänyt varjon Siinain käsikirjoituksen ylle ja jotkut näkevät sopivaksi epäillä sitä vielä nytkin, kun kyseenalaistetaan tekikö brittihallitus viisaasti ottaessaan osaa tähän hankkeeseen… Olen analysoinut kreikankielen sanoja Siinain ja Vatikaanin käsikirjoituksia (Codex) varten. Minulla on tässä sivu toisensa jälkeen noiden kreikankielen sanojen numeriikkaa. Milloin tahansa haluamme tutkia numeriikkaa liittyen oman elämämme asioihin tai mihin tahansa, meidän täytyy aina muistaa, että se kieli, jolla Jumala haluaa meidän laskevan, on kreikka, koska Hän antoi antikristuksen nimen kreikankielellä. Sinun ja minun on selvittävä testistä, kun antikristus tulee. Pyhä Henki on antanut meille varoituksen. ”Varmistakaa, ettette ota tätä pedon merkkiä päällenne, koska se on oleva pedon luku päällämme.” Pyhä Henki varoittaa meitä, että hän on 666, se on, kreikaksi. Sinun ja minun on mentävä numeriikkaan kreikankielellä, kun haluamme todistaa kohdan virheettömyyden. Nuo kolme sanaa osoittavat hätkähdyttävän numeriikan. Siinä on taululla yhtä aikaa lukujen seitsemän ja yhdeksän systeemi. Minulla on tässä sivu toisensa jälkeen noiden kolmen sanan numeriikkaa. Siinain käsikirjoituksella on oma erillinen systeeminsä ja Vatikaanin käsikirjoituksella on oma erillinen systeeminsä.”

”Näin Jumala on sinetöinyt oman Kirjansa; niin että Wescott’in ja Hort’in meille esittämän tekstin avulla pystyin verifioimaan kaiken heidän esittämänsä ja verifioimaan kaikki epäilyttävät kohdat, niin että nuo kaksi suurenmoista käsikirjoitusta voidaan vahvistaa sellaisella tavalla, että kukaan ei voi hyökätä niiden autenttisuutta vastaan. Tämä on numeriikan todistus, mitä tulee mihin tahansa Sinai Codex’ia koskevaan panetteluun.”

”Rukoukseni on vain tämä: Että Jumala saisi tehdä tämän siunatun Kirjansa yhtä kallisarvoiseksi sinulle, kuin Hän on tehnyt sen minulle. On ollut sanomaton ilo elämässäni tehdä nämä asiat vain majesteetin todistuksen ja Jumalan rakastavan laupeuden ihmeen vuoksi, jotka tässä Kirjassa on suotu meidän huostaamme. Rukoilkaa puolestani ja siunatkoon Herra teitä.” (Ivan Panin, ”Bible Numerics”, sivut 25-27, korostus alkuperäinen).

Näissä omissa lausunnoissaan tri. Panin itse ilmaisee kiitollisuudenvelkansa herroille Wescott ja Hort heidän työstään kreikankielisen tekstin toimittamisesta, joka suurimmalta osaltaan kestää Raamatun numeriikan testin. Kuinka syyllisiä okkultismiin sekaantumiseen nämä miehet sitten ovatkaan olleet, niin tuo sekaantuminen ei sinänsä merkitse, että heidän toimittamansa kreikkalaiset tekstit siksi olisivat kelvottomia. ”Vanukkaan kriteeri on sen syöminen” ja tri Panin todistaa, että heidän työnsä kestää numeerisen testin! Timantti pysyy timanttina, vaikka se löytyisi suonsilmästä.

MYÖS AKTIIVISET OKKULTISTIT KUNNIOITTAVAT RAAMATTUA

Ei ole epäilystä, että Westcott ja Hort olivat aktiivisia okkultisteja. Jos kuitenkin sen perusteella väitetään, että heidän sekaantumisensa okkultismiin vahvistaa ilman muuta heidän peukaloineen tekstiä, niin se on ensiksikin väärin ja toiseksi osoittaa, ettei ymmärretä okkultistin mielen asennetta. Okkultisti – varsinkin valkoisen magian harjoittaja – kunnioittaa Raamattua lähes yhtä paljon kuin aito kristitty! Hän ei olisi kiinnostunut hiukkaakaan ”turmelemaan” tai muuttamaan alkuperäisiä kieliä, koska hän kunnioittaa niitä suuresti.

Okkultisti uskoo, että Pyhän Raamatun Jumala todella yliluonnollisesti ilmoitti Kirjoitukset eri kirjoittajille. Okkultisti kuitenkin uskoo, että myös muiden okkulttisten kirjoittajien kirjoitukset ovat aivan yhtä innoitettuja. He uskovat, että Jeesus oli Messias, Avatar, Opettaja, mutta ei sen suurempi kuin Buddha tai Muhammed. He noteeraavat kristinuskon korkealle, mutta vain yhtä korkealle kuin Buddhismin tai Islamin tai Hinduismin.

Edelleen he ovat uudelleen tulkinneet kaiken Raamatusta antaen joka ainoalle jakeelle ja joka ainoalle opille okkulttisen tulkinnan. Alice Bailey [Mestari D.K:n demonisesti valtaamana] puhuu tästä uudelleentulkinnasta kirjassaan The Externalisation of the Hierarchy:

”Alkaen pyhästä Paavalista teologit tulkitsivat Hänen (Jeesuksen) sanoja sellaisella tavalla, että opetukset rakastavasta yksinkertaisesta Jumalan Pojasta on paljolti ohitettu; kristikunnan epäonnistuminen voidaan jäljittää sen juutalaiseen taustaan, joka täytti sen propagandalla. Tämä tilanne on sellainen, jonka Kristus pyrkii muuttamaan; se on ollut valmistusta siihen, että Hän vahvistaa uuden ja oikeamman jumalallisen totuuden esityksen.” [Bailey, s. 543]

Sivulla 511 Bailey on vieläkin selväsanaisempi sanoessaan, että sakramentit ”täytyy uudelleentulkita mystisesti”, jos niiden tosi merkitys aiotaan ymmärtää. Sitten Bailey osoittaa kaiken opin ja kaikkien Kirjoitusten ”mystisen uudelleentulkinnan” käytännöllisen seurauksen. Hän kutsuu apostoli Paavalia ”initiaatti Paavaliksi” [s. 514] ja Jeesusta Kristusta ”kaikkien aikojen suurimmaksi meedioksi”. [s. 517] Tosiasia on, että tämä kristinuskon Kirjoitusten uudelleentulkinta jae jakeelta on ollut käynnissä okkulttisissa piireissä suuren osan viimeisistä 2000 vuodesta. Okkultistit eivät pelkää tarkkaa Raamattua, koska he ovat uudelleen tulkinneet joka ainoan jakeen ja joka ainoan opin.

He uskovat, että maailmassa on kahdenlaista hengellistä tietoa:

  1. Exoteerista – kaikille avointa [New age Dictionary, s. 60]
  2. Esoteerista – kätkettyä silmiltä, salaista [Ibid., p. 59]

Exoteerinen hengellinen tieto on se, mitä opetetaan massoille, kun taas esoteerinen tieto on varattu harvoille etuoikeutetuille, joita okkultistit kutsuvat initiaateiksi (vihityt) tai adepteiksi (asiantuntijat). Okkultistit uskovat, että kristinusko kirjaimellisine raamatuntulkintoineen on exoteerista hengellistä tietoa. Ihmismassoille opetetaan, mitä he voivat omaksua, mutta se, mikä on syvempää hengellistä tietoa, on heiltä salattu ja varattu vain salaseuran initiaatille tai adeptille.

Siten länsimaiden okkultistit ovat systemaattisesti uudelleentulkinneet Kirjoitukset esoteerisesti, joka ainoan jakeen. He uskovat tähän esoteeriseen uudelleentulkintaan koko sydämestään, eivätkä pelkää mitään tulkintaa, jonka kirjaimellisen kristillisen liikkeen oppilas, tai tutkija voisi esittää. He todella lukevat oikein käännetyn Raamatun joka ainoan sanan antaakseen sille sitten salaisen esoteerisen merkityksen. He kuvittelevat olevansa ”valaistuja”, niitä, joille on annettu ”erikoinen tulkinta”, ”erikoinen tieto”. Edelleen tämä erikoinen tulkinta on annettu näille miehille yliluonnollisten henkioppaiden kautta, jotka ovat niin paljon älykkäämpiä kuin yksikään ihminen, että tämä demoninen tulkinta saa kaikki okkultistit enemmän kuin pelonsekaisen kunnioituksen valtaamiksi.

Okkultisteilla ei siis ole mitään halua tahallaan muuttaa tai tärvellä alkuperäistä tekstiä! Itseasiassa he vartioivat alkuperäistä tekstiä aivan yhtä kiihkeästi kuin kuka tahansa fundamentalistinen kristitty tutkija. Tämä tosiasia selittää, miksi roomalaiskatolinen kirkko ei muuttanut Raamatun tekstiä, vaikka he omistivat sen vuosisatojen ajan ennen Martti Lutheria. He olivat uudelleentulkinneet Kirjoitukset antaen niille uuden merkityksen. Jos he olisivat muuttaneet jakeen, ”vanhurskas on elävä uskosta”, he olisivat säästyneet aika paljoilta huolilta ja olisivat säilyttäneet maallisen ja uskonnollisen valtansa.

Siten meillä voi olla okkultisti, joka ilmaisee yhtä vakuuttavasti tukeaan ja rakkauttaan Pyhälle Raamatulle, kuin mitä koskaan olemme nähneet tai kuulleet kenenkään fundamentalistisen raamatuntutkijan niitä ilmaisevan.

Meidän pitääkin odottaa, että Westcott’in ja Hort’in kaltaiset okkultistit huolehtivat tarkoin, etteivät muuta tai tärvele mitään alkukielestä. He uskovat siihen ja tutkivat sitä aivan yhtä huolellisesti kuin mekin vain sillä erolla, että kuuntelevat valehtelevia henkioppaita, jotka antavat heille väärän tulkinnan Pyhän Hengen antaman Jumalan aidon tulkinnan asemesta.

Kuuntele, kun Bailey kuvailee eri Mestareiden toimia maailman viemiseksi Antikristuksen Uuteen Maailman Järjestykseen: ”Toinen ryhmä toteuttaa uuden uskonnon. Silloin, kun he tulevat valtaan, vanhat teologiset toiminnot on täydellisesti murrettu. Judaismi on nopeasti katoamassa. Buddhismi on silloin leviämässä ja käymässä yhä dogmaattisemmaksi. Kristinusko on kaoottisten hajaannusten ja mullistusten tilassa. Kun tämä tapahtuu ja tilanne on riittävän akuutti, Mestari Jeesus ottaa tietyt alkuaskeleet kohti uutta valtaanastumista kirkossaan.” [Bailey, p. 653-4; Emphasis added]

On siis suurimman luokan virhe olettaa, että vain koska joku tutkija on aktiivinen saatanisti, hän ilman muuta muuttaa Kirjoituksia tilaisuuden saatuaan.

TAKAISIN RAAMATUN NUMERIIKKAAN

Osoittaaksemme Raamatun numeriikan pätevyyden, valaistaksemme sen arvoa koskien tekstuaalisia kysymyksiä ja kiihottaaksemme lukijan ruokahalua tämän kiehtovan aiheen perusteellisempaan tutkimiseen, esitämme seuraavat katkelmat valituista julkaisuista:

”Alla ovat Raamatun ensimmäisen jakeen sanat. Sanat on otettu riviasemastaan ja sijoitettu pystysarakkeeseen, jotta kunkin sanan ”numeerinen arvo” voitaisiin helpommin näyttää. (Todelliset heprealaiset kirjaimet näytetään originaalissa)

NUMEERINEN ARVO

  1. Alussa (In the beginning)
  2. loi (Created)
  3. Jumala (God)
  4. epämääräinen artikkeli, ei käännettävissä
  5. taivaan (The heavens)
  6. ja (epämääräisellä artikkelilla)
  7. maan (The earth)

Tässä jakeessa on kolme tärkeää substantiivia, Jumala, taivas ja maa. Näiden kolmen nimisanan numeeriset arvot ovat vastaavasti 86, 395, 296. Kun nämä kolme numeerista arvoa lasketaan yhteen, summan [777] huomataan olevan luku, joka on 7:llä jaollinen eli 7:n kerrannainen, 111 seitsemää. Jumalan ajattelussa tämä Hänen täydellisen lukunsa kolminkertainen vahvistaminen on voimakkain mahdollinen tapa puhua.

Eikö ole kummallista, että näiden sanojen numeerinen arvo on arvo, joka on täysin jaollinen 7:llä, arvo, joka on luvun 7 tarkka kerrannainen? Huomaa, että sanojen numeerinen arvo ei ole 776 eikä 778, vaan täsmälleen 777. Jos numeerinen arvo olisi 776 tai 778, se ei olisi tasan jaollinen seitsemällä.

Tässä luku seitsemän esiintyy kummallisella tavalla pinnan alla, poissa niiden näkyvistä, jotka lukevat pelkästään heprealaisen tekstin sanoja eli pintaa. Se on salaperäisesti kätketty kolmen sanan numeeriseen arvoon ja jää huomaamatta, ellei sitä löydetä erikoisesti tutkimalla ja laskemalla.

Kutakin tekstin rakenteesta löydettyä faktaa eli seitsemää kutsutaan piirteeksi, numeeriseksi piirteeksi. Tämä on siis piirre yksi. Se toistuu alla olevassa luettelossa muiden numeeristen piirteiden kanssa, joita on löydetty VT:n ensimmäisen jakeen pinnan alta.

PIIRRE YKSI

Kolmen tärkeän heprealaisen nimisanan, Jumala, taivas, maa, numeerinen arvo on täsmälleen 777 eli 111 seitsemää.

PIIRRE KAKSI

On kummallista panna merkille, että Genesiksen ensimmäisen jakeen verbin numeerinen arvo on myös luku, joka on seitsemällä jaollinen, luku, joka on luvun 7 tarkka kerrannainen. Heprean verbin ”loi” numeerinen arvo on täsmälleen 203 eli 29 seitsemää.

PIIRRE KOLME

Outoa sanoa, mutta ensimmäisen, keskimmäisen ja viimeisen heprean kirjaimien numeerinen arvo tässä jakeessa on myös seitsemällä tasan jaollinen luku. Näiden kolmen kirjaimen numeerinen arvo on täsmälleen 133 eli 19 seitsemää.

PIIRRE NELJÄ

Seitsemän heprean sanan ensimmäisten ja viimeisten kirjainten numeerinen arvo tässä jakeessa on myös luku, joka on tasan jaollinen seitsemällä. Niiden numeerinen arvo on täsmälleen 1393 eli 199 seitsemää. (Huomaa, että numeerinen arvo ei ole 1392 eikä 1394 vaan 1393, aina luku, joka on luvun 7 tarkka kerrannainen.)

PIIRRE VIISI

Luku 1393, joka on kaikkien seitsemän sanan ensimmäisten ja viimeisten kirjainten numeerinen arvo jakautuu seuraavalla tavalla: Ensimmäisen ja viimeisen sanan ensimmäisten ja viimeisten kirjainten numeerinen arvo on luku, joka on tasan jaollinen luvulla 7. Niiden numeerinen arvo on täsmälleen 497 eli 71 seitsemää.

Ensimmäisen ja viimeisen sanan väliin jäävien sanojen ensimmäisten ja viimeisten kirjainten numeerinen arvo on tasan jaollinen luvulla 7. Niiden numeerinen arvo on 896 eli 128 seitsemää. (497+896 = 1393)

PIIRRE KUUSI

Heprean partisiippi ETH, joka ei ole käännettävissä englanniksi, esiintyy kahdesti seitsemän sanan lauseessa. Artikkeli the esiintyy myös kahdesti. Näiden kahden sanan, jotka esiintyvät kahdesti, numeerinen arvo on myös seitsemällä jaollinen. Niiden numeerinen arvo on täsmälleen 406 eli 58 seitsemää.

PIIRRE SEITSEMÄN

Ensimmäisen ja viimeisen sanan viimeisillä kirjaimilla on numeerinen arvo täsmälleen 490 eli 70 seitsemää. Nämä numeeriset faktat eli seitsemät ovat todella poissa heprealaisen tekstin pelkkien lukijoiden näkyvistä. Ne ovat todella salaperäisesti kätkettynä pinnan alla ja voidaan löytää vain erityisellä etsimisellä ja laskelmilla. Em. piirteet löydettiin heprean kirjainten ja sanojen numeerisista arvoista. Luku seitsemän on kuitenkin kätkettynä myös useilla muilla tavoilla tämän ensimmäisen Raamatun jakeen rakenteessa. Seuraavassa esimerkkejä:

PIIRRE KAHDEKSAN

On todella kummallista panna merkille, että heprean sanojen lukumäärä tässä jakeessa ei ole kuusi eikä kahdeksan, vaan täsmälleen seitsemän.

PIIRRE YHDEKSÄN

Heprean kirjainten kokonaismäärä näissä seitsemässä sanassa on myös tasan jaollinen luvulla seitsemän ja luvun 7 tarkka kerrannainen. Kirjainten lukumäärä on tarkalleen 28 eli neljä seitsemää.

PIIRRE KYMMENEN

Ensimmäiset kolme näistä seitsemästä heprean sanasta sisältävät lauseen subjektin ja predikaatin. Nämä sanat on käännetty: Alussa Jumala loi. Todellisten kirjainten lukumäärä näissä kolmessa heprean sanassa on täsmälleen 14 eli kaksi seitsemää. Viimeiset neljä näistä seitsemästä sanasta sisältävät lauseen objektin. Nämä neljä sanaa on käännetty: taivaan ja maan. Kirjainten lukumäärä näissä viimeisessä neljässä heprean sanassa on 14 eli kaksi seitsemää.

PIIRRE YKSITOISTA

Nämä neljä heprean sanaa koostuvat kahdesta objektista. Toinen on taivas ja toinen on maa. Kirjainten lukumäärä ensimmäisessä objektissa on täsmälleen seitsemän. Kirjainten lukumäärä toisessa objektissa on täsmälleen seitsemän.

PIIRRE KAKSITOISTA

Kolme tärkeää sanaa tässä seitsemän sanan lauseessa ovat Jumala, subjekti, sekä taivas ja maa, objektit. Kirjainten lukumäärä näissä kolmessa heprean sanassa on täsmälleen 14, eli kaksi seitsemää. Kirjainten lukumäärä muissa lauseen neljässä sanassa on 14, eli kaksi seitsemää.

PIIRRE KOLMETOISTA

Lyhin sana on keskellä. Kirjainten lukumäärä tässä sanassa ja sanassa sen vasemmalla puolella on täsmälleen seitsemän.

PIIRRE NELJÄTOISTA

Kirjainten lukumäärä keskisanassa ja sanassa sen oikealla puolella on täsmälleen seitsemän.

Nämä seitsemät, nämä numeeriset piirteet, eli faktat, ovat kummallisesti kätkettyinä pinnan alla. Ne ovat todella poissa heprean tekstin tavallisen lukijan näkyvistä ja löydetään vain erikoisella tutkimisella ja laskemisella.

Yllä on vain muutama esimerkki niistä hämmästyttävistä numeerisista tosiasioista, joita on löydetty tästä vain seitsensanaisesta Raamatun ensimmäisestä jakeesta. Kirjaimellisesti tusinoittain muita ilmiömäisiä numeerisia piirteitä on tämän jakeen rakenteen alla…” (”Mathematics Prove Holy Scriptures”, Karl Sabiers, reprinted 1969, pp.21-27)

JESAJA 9:3

American Revised Version (RV) seuraa tiettyjä käsikirjoituksia ja kääntää jakeen seuraavasti:

”Thou hast multiplied the nations; thou hast increased their joy (Sinä olet moninkertaistanut kansat; sinä olet lisännyt heidän ilonsa).”

Authorized eli King James Version seuraa toisia käsikirjoituksia ja kääntää jakeen seuraavasti: ”Thou has multiplied the nations, and not increased their joy. (Sinä olet moninkertaistanut kansat; etkä lisännyt heidän iloaan).”

American Revised Version kertoo, että Jumala on lisännyt heidän ilonsa, kun taas KJV sanoo, että Jumala ei ole lisännyt heidän iloaan. Kumpi käännös on oikea?

Heprealaisissa käsikirjoituksissa tässä on vain yhden kirjaimen ero.

Vastalöydetyt (kirjoitettu 1941) tosiasiat ratkaisevat tämän kysymyksen kiistattomasti. Tämän kohdan heprealainen teksti – jota RV käyttää – osoittaa numeeristen piirteiden monimutkaisen systeemin. Jos yksikin jakeen kirjain muutetaan toiseksi, koko numeerinen systeemi kaatuu. Kohdan heprealainen teksti, josta KJV on käännetty, ei osoita mitään numeerista systeemiä. Siten Raamatun numeriikka osoittaa, että kohdan rakenne ratkaisee ilman epäilyksiä kysymyksen oikeasta käännöksestä. Se todistaa, että RV antaa oikean käännöksen. Jumala todella lisäsi heidän ilonsa!

Jotkut ehkä luulevat, ettei tämän luontoisella kysymyksellä ole paljon merkitystä millään tavalla. Heistä ehkä tuntuu, ettei se ole suuren luokan asia. Mutta ajattelehan, jos kysymys olisi koskenut ilmoitusta: ”Joka uskoo Poikaan, sillä on elämä”, tai ”joka uskoo poikaan, sillä ei ole elämää”. Tämä olisi ollut äärimmäisen tärkeä kysymys.

Seuraavassa esimerkki kiistellystä UT:n kohdan käännöksestä:

1. KIRJE KORINTTOLAISILLE, LUKU 13, JAE 3

Hämmästyttävä numeerinen systeemi tekstin rakenteessa ratkaisee myös tämän kiistellyn kohdan oikean käännöksen.

RV seuraa tiettyjä kreikkalaisia käsikirjoituksia ja antaa jakeen erään tietyn sanonnan käännöksen seuraavasti:

if I give my body to be burned (jos antaisin ruumiini poltettavaksi)

Wescott & Hort Kreikkalaisessa Uudessa Testamentissaan seuraavat toista käsikirjoitusta ja kääntävät kiistellyn kohdan eri tavalla. He kääntävät sen näin: if I give my body so that I may glory (jos antaisin ruumiini, niin että voisin iloita ylpeästi).

Kreikankielessä tässä on vain yhden kirjaimen ero. Mikä on oikea käännös?

Raamatun numeriikka ratkaisee tämän kysymyksen ihmeellisellä tavalla. Kohdan kreikkalainen teksti Wescott & Hort’in kääntämänä osoittaa kauniin ja monimutkaisen systeemin hämmästyttäviä numeerisia piirteitä. Jos yksikin kirjain muutetaan toiseksi, koko numeerinen systeemi kaatuu. Kohdan kreikkalainen teksti, josta RV on käännetty, ei osoita mitään numeerista systeemiä. Hiljattain löydetyt tosiasiat osoittavat siten, että Westcott & Hort antaa kohdan oikean käännöksen.

MIKÄ ON RAAMATUN VIIMEINEN SANA?

Authorized (virallinen) eli King James Version seuraa tiettyjä kreikkalaisia käsikirjoituksia ja antaa sanan Aamen Raamatun viimeisenä sanana. Revised Version samoin lopettaa Raamatun tällä sanalla. Reviseeraajat eivät edes mainitse, että jotkut arvovaltaiset kääntäjät jättävät sanan pois. Wescott & Hort Kreikankielisessä Uudessa Testamentissaan seuraavat toisia kreikkalaisia käsikirjoituksia ja päättävät UT:n sanalla pyhät.

Wescott & Hort’in käyttämässä kreikankielessä löytyvä numeeristen piirteiden eli faktojen hämmästyttävä systeemi ratkaisee kysymyksen koskien Raamatun viimeisen jakeen oikeaa käännöstä. Numeeriset faktat todistavat heidän olevan oikeassa lopettaessaan UT:n sanalla pyhät. (”Mathematics Prove Holy Scriptures”, Karl Sabiers, latest reprint 1969, pp.91-94)

Olemme niin hämmästyneitä Raamatun numeriikan tehokkuudesta kaikkien tekstuaalisten kysymysten oikeaksi tai vääräksi osoittamisessa, että voimme vain ihmetellä, miksi ei jokainen kristillinen opisto ja yliopisto sisällytä ohjelmaansa täyspitkää kurssia tästä aiheesta. On varmaa, että kukaan ei ole astunut esiin haastamaan Panin’in johtopäätöksiä, eivät kristityt eivätkä maailman ihmiset.

Panin todistaa, että Jumala on mestarimatemaatikko aivan kuten tiesimmekin, että oli oltava tämän maailmankaikkeuden luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Huomaamme kuitenkin, että on erikoinen innoitus tietää, että Raamattu itse on luotu samankaltaisen numeriikan kautta, kuin jolla maailmankaikkeus luotiin. Voimme todellakin seisoa Jumalan Sanan, sielun ankkurin, päällä.

Kun kohtaan kaikki elämän suuret vaikeudet, joihin kuuluvat elämäni viimeiset hetket, voin luottavaisesti julistaa: ”Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun. Jos vetten läpi kuljet, olen minä sinun kanssasi, jos virtojen läpi, eivät ne sinua upota; jos tulen läpi käyt, et sinä kärvenny, eikä liekki sinua polta. Sillä minä olen Herra, sinun Jumalasi, Israelin Pyhä, sinun vapahtajasi.” [Jesaja 43:1-3]

Oletko hengellisesti valmis? Onko perheesi? Suojeletko oikein ja riittävästi rakkaitasi? Tässä on tämän palvelun tarkoitus; ensin saada sinut ymmärtämään vaara ja sitten auttaa sinua kehittämään strategioita varoittaa ja suojella rakkaitasi. Kun olet saanut perinpohjaisen harjoituksen, voit myös käyttää tietoasi välineenä avaamaan keskustelun pelastumattoman henkilön kanssa. Itse olen voinut käyttää sitä monesti ja olen nähnyt sen tuloksena ihmisten tulevan Jeesuksen Kristuksen luokse. Nämä vaaralliset ajat ovat aikaa, jolloin voimme saavuttaa monia sieluja Jeesukselle Kristukselle ikuisuutta varten. Jos olet jo vastaanottanut Jeesuksen henkilökohtaisena Vapahtajanasi, mutta olet ollut penseä hengellisessä vaelluksessasi Hänen kanssaan, sinun on välittömästi pyydettävä Häneltä anteeksiantoa ja uudistusta. Hän antaa sinulle heti anteeksi ja täyttää sydämesi Pyhän Hengen ilolla. Sitten sinun on aloitettava päivittäinen vaellus rukouksessa ja henkilökohtaisessa Sanan tutkimisessa. Jos et ole koskaan vastaanottanut Jeesusta pelastajana, mutta olet tullut näkemään Hänen todellisuutensa ja lähestyvän Ajan Lopun ja tahdot vastaanottaa Hänen ILMAISEN iankaikkisen elämän lahjansa, sinä voit myös tehdä niin nyt kotisi rauhassa. Kun hyväksyt Hänet Vapahtajana, olet hengellisesti uudesti syntynyt ja olet yhtä varma taivaasta kuin jos olisit jo siellä. Silloin voit levätä varmana siitä, että Antikristuksen Valtakunta ei kosketa sinua hengellisesti.

Jos haluat tulla uudestisyntyneeksi, siirry Pelastuksen sivullemme nyt. Toivomme, että olet tullut siunatuksi tämän palvelun kautta, joka pyrkii kasvattamaan ja varoittamaan ihmisiä, jotta he voisivat nähdä tulevan Uuden Maailman Järjestyksen – Antikristuksen Valtakunnan – jokapäiväisissä uutisissaan.

Jumala siunatkoon teitä!

Suomentajan kommentti:

Raamatun numerologiaa ovat monet tutkineet ja kaikenkarvaisia tuloksia esitetään. Suomentajan käsitys on kuitenkin, että niitä kannattaa verrata Ivan Paninin numeeriseen Uuteen Testamenttiin, joka on hänen elämäntyönsä. Esimerkiksi TV7:n mainostaman Kimmo Juutilaisen tulokset eivät pidä yhtä Paninin UT:n kanssa.

Tri. Paninin numeerisen UT:n (kreikaksi ja englanniksi) voi ilmaiseksi ladata tältä sivustolta:

http://www.ubm1.org/?page=nent


Artikkeli on ladattavissa tästä linkistä PDF-muodossa.

Read Full Post »

Inerrancy and the Biblical Covenants
By The Paleofundamentalist (Dr. Steven Hayes), suom. SK

Raamatun virheettömyyden kieltäminen on harha, joka on vaivannut seurakuntaa kasvavassa määrin usean menneen vuosisadan ajan ja nykyajan teologit väittelevät siitä jatkuvasti. Raamattuun uskovalle kristitylle perustelu Raamatun virheettömyydelle on mutkaton:

  1. Jumala on totinen ja Hän ei voi valehdella (Room. 3:4; Hepr. 6:18);
  2. Jumala ”henkeytti” Raamatun (2. Tim. 3:16) ja siksi
  3. Raamattu on totta.

Lisäksi Herra Jeesus julisti, että ”[Jumalan] Sana on totuus” (Joh. 17:17). Väitteeseen, että Jumalan Sana on totuus, sisältyy paljon enemmän, kuin vahvistaa sen olevan pelkästään totta. Se, että Jumalan Sana on totuus, edellyttää, että se ei ole ainoastaan totta, vaan että se on malli, jota vasten jokaisen väittämän totuudenmukaisuus on arvioitava (Jes. 8:20; Apt. 17:11). Kuinka Raamattu voi olla sellainen malli, jos siinä on virheitä?

Raamatun todistus omasta virheettömyydestään on selvä; itseasiassa niin selvä, että kirjassaan The Battle for the Bible (Taistelu Raamatusta) Harold Lindsell julistaa, että ketään, joka kieltää Raamatun virheettömyyden, ei voida kutsua evankeliseksi.

Vaikka tällaisilla Raamatun perusteluilla ei ole vaikutusta epäuskoisiin kriitikoihin, niin uusortodoksiset ja liberaalit teologit, jotka haluavat jatkaa evankelikalismin manttelin alla, ovat tunteneet tarvetta puolustaa virheettömän Raamatun kieltämistään. Uusortodoksinen puolustus on ollut väittää, että Raamatun 66 kirjan kokonaisuus ei ole Jumalan Sana, vaan pelkästään sisältää Jumalan Sanan. Siten jokainen väitetty virhe voidaan helposti siirtää siihen osaan Raamattua, joka ei ole (heidän mielestään) Jumalan Sana. Näin uusortodoksisella teologilla voi olla yhtä aikaa erehtymätön Jumalan Sana ja Raamattu, joka sisältää virheitä. Vaikeus syntyy kuitenkin välittömästi päättää objektiivisesti, mitkä osat Raamattua ovat Jumalan Sana.

Liberaalisella puolustuksella on paljon yhteistä uusortodoksisen kanssa, mutta siinä on eroja lähestymistavassa. Liberaali, joka haluaa, että häntä pidetään evankelikaalisena, yleensä vahvistaa, että Raamattu on vapaa virheistä puhuessaan evankeliumiin liittyvistä aiheista ja muista puhtaasti ”hengellisistä” asioista, mutta hän sallii virheitä Raamatun ilmoituksen alueilla, jotka eivät koske pelastusta. Yhteisyys uusortodoksisen käsityksen kanssa on ilmeinen siinä, että molemmat lähestymistavat tuottavat Raamatun, joka on erehtymätön joissakin kohdissa ja erehtyvä toisissa. Edelleen ongelma on siinä, että mitään objektiivista tapaa ”oikein jakaa totuuden Sana” sen erehtymättömiin ja erehtyviin osiin ei voida määritellä.

Kaikilla niillä, jotka kieltävät tiukan Raamatun erehtymättömyyden, on kuitenkin yleinen konsensus, että ne Raamatun osat, jotka dokumentoivat historiallista tietoa, sisältävät virheitä (ehkä jopa lukemattoman määrän!). Huolimatta sellaisten miesten, kuin Sir William Ramsley, tunnontarkasta historiallisesta ja arkeologisesta tutkimuksesta, joka on todistanut Raamattuun kirjattujen lukemattomien historiallisten tosiasioiden virheettömyyden ja hämmästyttävän tarkkuuden, liberaaliteologin naturalistinen taipumus saa hänet vakuuttuneeksi, että Raamatussa on historiallisia virheitä. Jumalahan käytti ihmisiä kirjaamaan näitä historian tapahtumia ja ihmiset ovat erehtyviä, joten ei pitäisi olla yllätys kenellekään, että nämä kuvaukset sisältävät virheitä – näin ajattelu menee. Jotenkin liberaalia ei vaivaa tämä Raamatun erehtymättömyyden erikoinen myöntäminen. Uskoen voivansa edelleen luottaa Jumalan ilmoitukseen koskien evankeliumia, hän helposti myöntää Raamatun historiallisten osien epätasapainon. Onko todellakaan mitään vahinkoa sellaisesta näköjään merkityksettömästä kompromissista? Onko raamatunhistoria todellakaan niin tärkeä, kunhan tieto pelastuksen tiestä säilytetään? Sellaisten kysymysten käsittelemiseksi täytyy ajatella Jumalan tarkoitusta Hänen ottaessaan historian osaksi Raamattua. Miksi Hän teki niin? Vastaus paljolti käsittää Raamatun liitot.

Dispensationalistisen teologian ytimessä on oikea käsitys Raamatun liitoista. Jumala on päättänyt pakottaa suhteensa ihmiskunnan kanssa merkittävässä määrin liittojen kautta, joihin Hän on mennyt vapaaehtoisesti, minkä Hän kirjannut kirjoitetussa muodossa ja säilönyt Raamattuun. Nämä liitot ovat aikajärjestyksessä: Nooan liitto, Aabrahamin liitto, Mooseksen liitto, Maan liitto, Daavidin liitto ja Uusi liitto. William F. Albright, Amerikan arkeologien dekaani 1900-luvulla, on tunnettu huomiostaan, että israelilaisten Jumala on ainutlaatuinen kaikkien muinaisten kulttuurien joukossa siinä, että Hän meni liittoihin kansansa kanssa. Raamatun liitoilla ja niiden etenevällä toimimisella ajan mittaan on syvällisiä seuraamuksia Raamatun historiallisten osien totuudenmukaisuudelle.

Raamatun liitot eivät ole sen enempää kuin mitä tänä päivänä kutsumme ”sopimuksiksi”. Sopimuksia käytetään sääntelemään osapuolten välisiä suhteita, sekä antamaan malli, jota vasten arvioida kunkin osapuolen suoritustaso suhteessa sitoutumiseen sopimusehtoihin. Raamatussa liitot sääntelevät Jumalan suhdetta ihmisiin. Jumala arvioi ihmisten tekoja suhteessa heidän velvollisuuksiinsa sovellettavien liittojen alaisina. Esimerkiksi Mooseksen liitto asetti Israelin kansalle velvoitteen pitää valtava määrä käskyjä (juutalaisten mukaan 613). Kun Israel ei noudattanut Mooseksen liiton ehtoja, niin Jumala herätti profeettoja syyttämään kansakuntaa sopimuksen/liiton rikkomisesta. (Jes. 1:2-4; Miika 6:1-2). Israelin Jumala otti tuon liiton ehdot vakavasti ja kirjaimellisesti. Toiset liitot, kuten Aabrahamin liitto ja sen alaliitot (so. maaliitto, Daavidin liitto ja uudet liitot) ovat ehdottomia liittoja ja vaikka Israel on osapuolena näissä liitoissa Jumalan kanssa, mitään velvoitteita ei ole asetettu kansakunnalle näiden liittojen ehtojen alaisena. Näin ollen Israelille eikä Juudalle löydy profeettoja, jotka syyttäisivät kansakuntaa, ettei se noudata ehdottomien liittojen ehtoja.

Toisaalta näissä samoissa liitoissa Jumala vapaaehtoisesti sitoutui pitämään suuren määrän lupauksia. Mooseksen liitossa Jumala lupasi siunausta ja menestystä Israelin kansalle, vaikka Hänen siunauksensa riippui heidän kuuliaisuudestaan tuon liiton ehdoille (2. Moos. 19:5-8; 3. Moos. 26:3-39; 5. Moos. 28:1-68). Kun Israel ei kunnioittanut sitoumuksiaan Mooseksen liitossa, mikä kulminoitui kauan odotetun Messiaan ja Kuninkaan hylkäämiseen (5. Moos. 17:14-15; 18:15-19), niin Jumala ei ollut enää sidottu kunnioittamaan ehdollisia lupauksiaan tässä liitossa. Ehdottomissa liitoissa kuitenkin Jumala pysyy velvoitettuna pitämään kaikki antamansa lupaukset Israelin käytökseen katsomatta, koska Jumala meni näihin liittoihin ilman mitään kansakunnalle asetettuja ehtoja.

Mitä tällä kaikella on tekemistä Raamatun sisältämän historian kanssa? Sekä ihmisten että Jumalan suoritustaso sovellettavien Raamatun liittojen velvoitteiden alaisina näkyvät historian saatossa. Kun Jumala profeettojensa palvelutyön kautta syyttää Israelin kansaa Mooseksen liiton ehtojen laiminlyömisestä, Hän tekee sen kiinnittämällä heidän huomionsa historian todistukseen (esim. Hoos. 4, 12-13). Israelin epäonnistumista liitossa verrataan Jumalan uskollisuuteen Hänen velvoitteilleen liitossa vetoamalla jälleen historian todistukseen (esim. 5. Moos. 8:1-4). Älä mieti kuitenkaan ehdollista Mooseksen liittoa, joka on mennyt (2. Kor. 3:7), vaan ehdottomia liittoja, jotka pysyvät hyvin paljon voimassa tähän päivään saakka. Vaikka ihmisillä (so. Israelin kansalla) ei ole mitään sitoumuksia noudattaa niitä, Jumala on ehdottomissa Raamatun liitoissa antanut monia lupauksia, jotka Hänen täytyy pitää.

Raamatun sisältämä historia on se, jossa erehtymättömyys ja raamatulliset liitot leikkaavat toisiaan. Aivan kuten Jumala mainitsee historian todistuksen arvioidessaan ihmisten suoritustasoa sovellettavissa liitoissa, niin myös ihmiset voivat arvioida Jumalan uskollisuutta suhteessa Hänen tekemiinsä sitoumuksiin näissä samoissa liitoissa. Siksi Raamatun täytyy olla erehtymätön, ei vain ilmoittamissaan ”hengellisissä” totuuksissa, vaan jopa säilyttämässään historiallisessa tiedossa, sillä on vastoin Raamatun historiaa, että Jumalan suoritustaso mitataan suhteessa Raamatun liittoihin. Ehdottomissa liitoissa Jumala lupaa tehdä tiettyjä asioita kautta koko maailmanhistorian ja Raamattu on se erehtymätön historian kirjaus, joka osoittaa Hänen uskollisuutensa (esim. Psalmit 89; 105).

Jos uusortodoksiset ja liberaalit teologit ovat oikeassa uskossaan, että Raamatun historialliset osat sisältävät virheitä, niin meillä ei ole mitään varmaa todistusta Jumalan uskollisuudesta. Pois se! Olkoon Jumala totinen, mutta jokainen ihminen valhettelija (Room. 3: 4). Sen sijaan historian osoittama Jumalan vanhurskas luonne on osoitettu oikeaksi Hänen Sanassaan, joka sisältää erehtymättömän tiedon historiasta. Profetiana tunnettu osa tästä ”historiasta” on tietysti kirjattu etukäteen, mutta sen historiallisuus on ihan yhtä varma.

Veljet älkää tinkikö Raamatun erehtymättömyydestä, älkää edes Raamatun ns. historiallisissa osissa, sillä kysymys on Jumalan luonteesta!


Lue myös artikkeli Chigagon julkilausuma Raamatun virheettömyydestä.

Read Full Post »

Kaikki seuraavat jakeet ovat Raamattu Kansalle -käännöksestä.


Kääntykää minun puoleeni ja antakaa pelastaa itsenne, kaikki te maan ääret, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole (Jes. 45:22).

Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois (Apt. 3:19).

Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt syyllisyyttäni. Minä sanoin: ”Minä tunnustan Herralle rikkomukseni”, ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela. (Ps. 32:5)

Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä (1. Joh. 1:9).

Mutta minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi itseni tähden enkä sinun syntejäsi muista (Jes. 43:25).

Tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat lumivalkeiksi. Vaikka ne ovat purppuranväriset, ne tulevat villanvalkoisiksi. (Jes. 1:18)

Jos siis joku on Kristuksessa, hän on uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! (2. Kor. 5:17)

… jossa [Kristuksessa] meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksi saaminen hänen armonsa rikkauden mukaan (Ef. 1:7).

Ja sitten: ”Heidän syntejään ja laittomuuksiaan minä en enää muista.” (Hepr. 10:17)

Herran, meidän Jumalamme, on armo ja anteeksiantamus, vaikka me olemme kapinoineet häntä vastaan (Dan. 9:9).

Jumala on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, hänen, jossa meillä on lunastus, syntien anteeksi saaminen (Kol. 1:13,14).

Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme (Ps. 103:12).

Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monien edestä syntien anteeksiantamiseksi. (Matt. 26:28).

Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa (Room. 8:1).

Kuka on Jumala, sellainen kuin sinä, joka annat anteeksi pahat teot perintösi jäännökselle ja jätät rankaisematta heidän rikoksensa? Ei hän pidä vihaa iäti, sillä hän haluaa olla armollinen. Hän armahtaa meitä jälleen, polkee maahan meidän pahat tekomme. Sinä heität meren syvyyteen kaikki kansasi jäännöksen synnit. (Miika 7:18,19)

Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme. … Sillä jos te annatte ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, niin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi. Mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne. (Matt. 6:12,14,15)

Kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, niin että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne  (Mark. 11:25).

Read Full Post »

Kaikki seuraavat jakeet ovat Raamattu Kansalle -käännöksestä.


Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä (1. Joh. 1:9).

Sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla mutta saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa (Room. 3:23,24).

Ei Jumala säästänyt enkeleitäkään, jotka tekivät syntiä, vaan syöksi heidät pimeyden kahleissa syvyyteen ja jätti heidät säilytettäviksi tuomiota varten (2. Piet. 2:4).

Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme (Room. 6:23).

Kun fariseusten kirjanoppineet näkivät, että hän söi syntisten ja publikaanien kanssa, he sanoivat hänen opetuslapsilleen: ”Kuinka hän syö ja juo publikaanien ja syntisten kanssa!” Tämän kuultuaan Jeesus sanoi heille: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä.” (Mark. 2:16,17)

Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, vaikka jotkut luulevat hänen viivyttelevän, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan. Hän ei näet tahdo, että kukaan joutuu kadotukseen vaan että kaikki kääntyisivät. (2. Piet. 3:9)

Mutta pelkurien ja epäuskoisten, saastaisten ja murhaajien, haureellisten ja noitien, epäjumalanpalvelijoiden ja kaikkien valehtelijoiden osa on tulisessa, rikkiä palavassa järvessä. Tämä on toinen kuolema. (Ilm. 21:8)

Lihan teot ovat ilmeisiä. Niitä ovat haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyydet, riita, kiivaus, vihat, juonittelut, eripuraisuudet, harhaopit, kateus, juomingit, mässäily ja muut sellaiset. Sanon teille etukäteen, kuten ennenkin olen sanonut, että ne, jotka tällaista tekevät, eivät peri Jumalan valtakuntaa. (Gal. 5:19-21)

Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta. Niiden vuoksi Jumalan viha kohtaa tottelemattomuuden lapsia. (Kol. 3:5,6)

Kuoleman pistin on synti, ja synnin voima on laki. Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! (1. Kor. 15:56,57)

Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun me vielä olimme syntisiä (Room. 5:8).

Armosta te olette pelastettuja uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan voisi kerskailla (Ef. 2:8,9).

Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua (Apt. 4:12).

Minun sieluni on painunut maahan, virvoita minua sanasi mukaan. Minä kerroin, mitä teitä olen kulkenut, ja sinä vastasit minulle. Opeta minulle lakisi. Auta minua ymmärtämään asetustesi tie, niin minä mietiskelen sinun ihmeitäsi. Minun sieluni itkee surusta. Vahvista minua sanasi mukaan.  Pidä minut poissa valheen teiltä ja armossasi opeta minua. (Ps.119:25-29)

Jeesus vastasi hänelle: ”Jos sinä tuntisit Jumalan lahjan ja hänet, joka sanoo sinulle: ’Anna minulle juotavaa’, niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.” Nainen sanoi Jeesukselle: ”Herra, eihän sinulla ole edes ammennusastiaa, ja kaivo on syvä. Mistä sitten saisit sitä elävää vettä? Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon? Hän joi siitä itse, samoin hänen poikansa ja karjansa.” Jeesus vastasi hänelle: ”Jokainen, joka juo tätä vettä, tulee uudelleen janoiseksi, mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, sille ei ikinä tule jano. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään.” (Joh. 4:10-14)

Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty, mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon (Sananl. 28:13).

Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän on valossa, meillä on yhteys keskenämme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, me eksytämme itsemme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. (1. Joh. 1:7-9)

Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa (Room. 8:1).

 

Read Full Post »

Older Posts »