Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Turva Jumalassa’ Category

Lepo väsyneelle

Rest For The Weary
By Holly Spate, 6.9.2022, suom. SK

Kun maailmassa tapahtuu kaikenlaista, huomaan muistuttavani itseäni siitä, että minun on keskitettävä huomioni uudelleen. On helppoa olla häiriintynyt kaikesta ja se on myös uuvuttavaa. Negatiiviset uutiset voivat ottaa todellisen veronsa. Jatkuvan valmistetun melun ja suunnitellun kaaoksen pommitus voi saada minut juoksemaan etsimään hiljaista nurkkaa … paikkaa, jossa voin saada lohdutuksen hetken ja kokea kipeästi kaivattua tyyneyttä ja lepoa.

Jokaisen on löydettävä aikaa latautua – pyrittävä tietoisesti irrottautumaan verkosta ja kokemaan nuorentumista.

Tässä maailmassa ei ole pulaa uutisista ja melusta, joista suuri osa voi painaa meitä raskaasti ja saada meidät huolestumaan, tuntemaan olomme uupuneeksi ja ylikuormittuneeksi. Se voi viedä veronsa henkisesti, fyysisesti ja jopa hengellisesti, jos annamme sen tehdä sen.

Elämme merkittävää aikaa, kun näemme näyttämön asettumisen ja katselemme reaaliajassa niitä synnytyskipuja, joita Raamattu selvästi ilmoittaa tulevan. Synnytyskivut, joita näemme, tulevat hälyttävää vauhtia – nopeasti ja raivokkaasti.

On selvää, että elämme viimeisiä päiviä ja vaikka se voi olla jännittävää aikaa ottaen huomioon, että lunastuksemme lähestyy ja se voi olla monille myös haastavaa, jos luovumme valppaudestamme ja keskittymisestä Vapahtajaan.

Jumala haluaa, että jatkamme luottavaisin mielin, teemme hyvää, jaamme toivoamme muille ja luotamme täysin häneen.

Hän haluaa myös meidän olevan virkistäytyneitä, levänneitä ja lepäävän Hänen rauhassaan tänä aikana.

Miten? Ensinnäkin pitämällä katseemme Hänessä. Jos emme varjele sydäntämme ja mieltämme, voimme helposti väsyä tekemään hyvää. Voimme tehdä sen virheen, että otamme katseemme pois Kristuksesta ja sen sijaan kiinnitämme huomiomme olosuhteisiimme ja siihen, mitä maailmassa ympärillämme tapahtuu.

Voimme niin syventyä päivittäisiin otsikoihin ja ikuisesti pitkiin tehtävälistoihimme, että unohdamme pysähtyä, kiittää, palvoa ja katsoa ylöspäin. Meidän on tietoisesti päätettävä irrottaa töpseli ja keskityttävä uudelleen siihen, mikä on todella tärkeää.

Kun päätämme keskittyä siihen, mikä on todella tärkeää, voimme saada kipeästi kaivattua lepoa hiljentämään itsemme ja näin tehdessämme voimme olla rauhassa. Täysi luottamus taivaalliseen Isäämme antaa meille kyvyn löytää todellinen lepo.

Luottaminen Häneen ja Hänen lupaukseensa huolehtia meistä huolimatta siitä, mitä tunnemme, tai näemme, on ratkaisevan tärkeää.

Katsominen ylöspäin, vaikka usein on helpompaa katsoa ympärilleen, on avainasemassa pääsemiselle pois tunteiden vuoristoradalta. Kun päätämme katsoa elämää ikuisesta näkökulmasta, jossa Kristus on aina keskipisteenä, voimme keskittyä. Ja kun harjoittelemme keskittymistä oikeisiin asioihin, voimme päästä Hänen ihmeelliseen lepoonsa.

Laulu ”Turn Your Eyes Upon Jesus” tulee mieleeni, kun kirjoitan tätä. Mieti sanoja hetki:

Turn your eyes upon Jesus
Look full in His wonderful face
And the things of earth will grow strangely dim
In the light of His glory and grace.

Kun keskitymme Häneen, kaikki muu paranee. Aamen?

Muista myös, että muutokset, joita näemme ympärillämme, eivät ole yllätys Isällemme. Asiat saattavat muuttua nopeaan tahtiin, mutta rakastava Isämme ei muutu koskaan, ei ikinä. Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Hän on vakio. Hän on totta.

Nämä ilmestykset, joita pidämme sydämessämme ja lupaukset, joita kannamme mukanamme ja jotka Hän antoi, antavat meille mahdollisuuden todella levätä. Hänessä me löydämme lohdutuksemme, joka antaa meille jokaiselle mahdollisuuden hengittää syvään, levätä ja nukkua syvään, kun päämme osuu tyynyyn.

On mielenkiintoista, kuinka taivaallinen Isämme puhuu (useita kertoja Sanassaan) lepäämisestä ja hiljaa olemisesta.

Ps. 46:10 kuvaa kauniisti hänen toivettaan: ”Heretkää (KJV: Be still) ja tietäkää, että minä olen Jumala.”

Monet jakeet kehottavat meitä pysähtymään ja muistamaan, miten tärkeää on vain levätä:

Sananl. 3:24: ”Kun menet maata, et pelkää mitään ja maata mentyäsi on unesi makea.”

Jer. 31:25-26: ”Sillä minä virvoitan väsyneen sielun ja jokaisen nääntyvän sielun minä ravitsen. Siihen minä heräsin ja katselin ja uneni oli minusta suloinen.”

Ps. 4:8: ”Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillä sinä, Herra, yksin annat minun turvassa asua.”

Hepr. 4:9-10: ”Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva. Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.”

Matt. 11:28-30: ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.”

Ps. 127:2: ”…hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa.”

Toiset jakeet muistuttavat meitä, että voimme levätä Hänessä Hänen rakkaille lapsillensa antamiensa lupausten vuoksi:

Joh. 14:27: ”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.”

2. Tim. 1:7: Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen.

1. Joh. 4:4: ”Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.

Joh. 16:33: ”Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.

Fil. 4:6-7: ”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.

Ps. 27:1: Herra on minun valkeuteni ja autuuteni: ketä minä pelkään! Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen!”

Ps. 23:1-3: Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.

2. Kor. 12:9: Ja hän sanoi minulle: ‘Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa’. Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan.

Lepäätkö todella tänään? Ei riitä, että nukut vain hieman, kun pää osuu tyynyyn joka ilta. Pikemminkin kyse on tarkoituksellisesta irrottautumisesta maailmasta ja kytkeytymisestä Vapahtajaan päivittäin.

Se, että yksinkertaisesti pysyttelet hiljaa Herran edessä ja irrottaudut tarkoituksellisesti maailmasta ja kytkeydyt Häneen, voi tarjota uusia näkökulmia ja nollauksen, joka virkistää.

Voimme olla rauhassa ja nukkua hyvin, kun muistamme, että Vapahtajamme on ruorissa ja hallitsee täysin kaikkea!

Hän haluaa meidän olevan uskollisia. Hän haluaa, että olemme innostuneita suhteestamme Häneen. Hän haluaa kiitostamme, palvontaamme, kuuliaisuuttamme ja luottamustamme. Hän haluaa, että odotamme hänen pikaista paluutaan. Hän haluaa meidän jakavan toivomme muiden kanssa. Hän haluaa, että lähestymme ja tarkastelemme jokaista päivää ikuisesta, emme maallisesta, näkökulmasta. Ja hän haluaa, että meillä on rauha, jotta voimme todella päästä hänen lepoonsa.

Muista: Kun Hän on ruorissa, meidän ei pitäisi olla pelokkaita.

Hän hallitsee kaikkea ja Hän kutsuu sinua löytämään rauhan ja levon Hänessä!

Psalmi 37:7 sanoo: Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.”

Halusin jakaa runon, jonka Jumala pani sydämelleni kirjoitettavaksi monta vuotta sitten. Toivon, että se tuo rohkaisua sydämeesi tänään, kun käyt sitä polkua, jonka Hän on sinulle viitoittanut.

Muista, ystävä: Kuningas on tulossa!

Löytäköön Hän sinut kuuliaisesti palvelemassa – hyvin levänneenä, virkistyneenä ja valmiina.

Gal. 6:9: Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy.

spate.holly@gmail.com

Rekindled Strength (Uudistettu voima) By Holly Spate

This flower now wilted
I give up to You
To bring it to health
To make it renewed.

To water by grace
Surrounded with care
To bring back the glow of beauty
It usually wears.

For life can be draining
With all its demands
It steals of energy
Through its various commands.

Yet, the flower grows strong
When standing still
Its beauty brilliant
From rest revealed.

To slow this life
For warmth to embrace
To enjoy its purpose
In spite of its pace.

This flower now rekindled
Grown through Your strength alone
Refresh daily my soul
So I may be all for Your own.

DeepL-käännös:

Tämä kukka nyt kuihtunut
Minä luovutan sinulle
Että saat sen terveeksi
Tehdäksesi siitä uudistuneen.

Kastele armosta
Ympärilläsi huolenpidolla
Tuoda takaisin kauneuden hehku
Se tavallisesti kuluu.

Sillä elämä voi olla kuluttavaa
Kaikkine vaatimuksineen
Se varastaa energiaa
Erilaisten käskyjensä kautta.


Silti kukka kasvaa vahvaksi
Kun seisoo paikallaan
Sen kauneus loistaa
Levosta paljastuu.

Hidastaaksemme tätä elämää
Lämpöä syleilemään
Nauttia sen tarkoituksesta
Sen vauhdista huolimatta.

Tämä kukka nyt uudelleen syttynyt
Kasvaa vain sinun voimallasi
Virkistä sieluani päivittäin
Jotta voisin olla vain sinun omasi.

Read Full Post »

Take The Name of Jesus With You
By Dennis Huebshman, 14.9.2022, suom. SK

”Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.  Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat, ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.” (Fil. 2:5-11)

Jakeessa 8 sanotaan, että hän oli kuuliainen ristinkuolemaan asti. Jeesus otti vapaaehtoisesti syntimme tuolle ristille (Joh. 10:18) ja hänen vuodattamansa vanhurskas, synnitön verensä oli niin puhdasta, että yksi pisara olisi peittänyt kaikki maailman synnit; menneet, nykyiset ja tulevat. Tietenkin hän vuodatti lähes jokaisen pisaran verta, mitä hänessä oli. Hän kärsi mitä hirvittävimmän ja tuskallisimman kuoleman, jotta sinä ja minä voisimme saada lahjaksi puhtaan tien olemaan ikuisesti Hänen kanssaan paratiisissa.

Ja kuten Paul Harveylla oli tapana sanoa: ”Nyt tarinan loppuosa.” Tässä kaikessa on juju. Jeesus antoi ”lahjan” vapaaehtoisesti ja meidän on otettava se vastaan ja hyväksyttävä se. Meidän on tunnustettava, että olemme syntisiä, kuten Room. 3:10 ja Room. 3:23 sekä Room. 6:23 sanovat. Niiden, jotka uskovat, etteivät ole syntisiä, on luettava nämä jakeet useita kertoja. Ehdoton tosiasia on, että tämän maan päällä on kävellyt vain yksi ihminen, joka ei kertaakaan tehnyt syntiä täällä ollessaan. Jos Jeesus olisi tehnyt syntiä vain kerran, hänen uhrinsa meidän puolestamme olisi ollut mitätön. Meidän on luotettava ja uskottava, että Jeesus on Jumalan Poika ja että se on ainoa tapa, jolla voimme koskaan saada paikan taivaassa.

Taivaallinen Isä on ehdottoman rakastava ja antelias, mutta Hän vaatii täydellisyyttä kaikilta uhreilta, joilla maksetaan syntiemme tähden. Jeesus oli tuo tarvittava täydellisyys. Hänen verensä ylsi luomakunnan alkuun ja yltää Vapahtajamme tuhatvuotisen hallinnan loppuun asti. Kaikki uhrit ennen Hänen kuolemaansa, hautaamistaan ja ylösnousemustaan olivat väliaikaisia osoittamaan alistumista Jumalan tahtoon. Golgatalta tämän maailman loppuun asti mikään muu uhri kuin Vapahtajamme uhri ei voi lähellekään kattaa mitään syntiä, suurta tai pientä.

Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä… Ja kaikki papit seisovat päivä päivältä palvelustaan toimittamassa ja usein uhraamassa, aina samoja uhreja, jotka eivät ikinä voi syntejä poistaa; mutta tämä on, uhrattuaan yhden ainoan uhrin syntien edestä, ainiaaksi istuutunut Jumalan oikealle puolelle.” (Hepr. 10:4, 11-12)

Jeesus vei syntimme tuolle hirvittävälle ristille ja kaikki, mitä hän pyytää vastineeksi, on, että otamme vastaan ja hyväksymme hänen lahjansa. Ilmeinen kysymys olisi, oletko valmis huutamaan avuksi Häntä, pyytämään Häneltä anteeksi syntejäsi ja pyytämään Häntä tulemaan sydämeesi paimeneksi ja kuninkaaksi? Muista, että et voi koskaan tehdä mitään ”tekoja”, joilla voisit ”ostaa” tämän lahjan. Ei ole mitään erityisiä seremonioita tai ”renkaiden läpi hyppäämisen ” taktiikoita, joita pitäisi suorittaa.

Sinun tehtäväsi on noudattaa edellä esitettyjä ABC-ohjeita pelastuaksesi. A – myönnä (Admit) olevasi syntinen ja tunnusta se Herralle; B – usko (Believe), että Jeesus on Jumalan todellinen Poika ja siten itse Jumala (Joh. 10:30) ja että hän todella kuoli ja herätettiin haudasta voittaakseen synnin ja kuoleman puolestamme; ja lopuksi C (Call) – huuda avuksi Herran nimeä, niin pelastut (Room. 10:9-13).

Olet aloittamassa hyvin erikoisen suhteen, joka kestää ikuisesti. Jeesus itse valmistaa paikan kaikille, jotka luottavat ja uskovat Häneen (Joh. 14:1-3). Eikä toista tietä ole käytettävissä riippumatta siitä, mitä väärät profeetat julistavat tämän päivän saarnatuoleissa. Joh. 14:6 sanoo hyvin selvästi: ”Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.’

Oletko siis valmis ”ottamaan Jeesus-nimen myötäs”? Mieti Lydia O. Baxter’in vuonna 1870 julkaistun, samannimisen laulun sanoja.

1.) Take the name of Jesus with you, child of sorrow and of woe. It will joy and comfort give you; take it then where ‘ere you go.

Ref) Precious name, Oh how sweet. Hope of earth and joy of Heaven. Precious name, Oh how sweet; hope of earth and joy of Heaven.

2.) Take the name of Jesus ever, as a shield from every snare. If temptations ‘round you gather, breathe that Holy name in prayer.

3.) Oh the precious name of Jesus; how it thrills our souls with joy. When His loving arms receive us, and His songs our tongues employ.

4.) At the name of Jesus bowing, falling prostrate at His feet. King of Kings in Heaven we’ll crown Him, when our journey is complete.

Laulu

Ottaen huomioon kaiken tämän, on vain yksi toinen vaihtoehto. Se olisi hyljätä lahja ja uskoa Saatanan valheet, että taivaaseen on monta muuta tietä kuin Jeesus. Tämän lopputulos annetaan jakeissa Ilm. 19:20, antikristuksen ja väärän profeetan lopullinen määränpää; Ilm. 20:10, Saatanan lopullinen määränpää; Ilm. 20:11-15, kaikkien niiden lopullinen määränpää, jotka hylkäävät Vapahtajan uhrin ja kieltäytyvät huutamasta Häntä avuksi pelastuakseen.

Lopullisen määränpään valinta on täysin jokaisen oma asia. Kukaan muu ei voi valita ikuisuutta toisen puolesta, eikä Jumala pakota ketään hyväksymään ikuisuutta Hänen kanssaan. Ne, jotka valitsevat Jeesuksen ja ”ottavat hänen nimensä”, aivan kuten morsian ottaa sulhasen nimen, saavat ikuisen kodin hänen luonaan.

Vaikuttaa ”selvältä kysymykseltä”, mutta tämän päivän maailmassa vallitsee kuitenkin sellainen ilmapiiri, että monet ihmiset valitsevat Saatanan ja hänen valheensa Vapahtajan sijaan. Älä ole yksi heistä! Juuri nyt ei olisi liian aikaista kutsua Häntä, sillä Hän saattaa pian tulla ”kokoamaan laumansa”. Tämä on Tempaus, joka täyttää Jumalan lupauksen varjella kaikki todelliset uskovat tulevalta vihalta. Emme tiedä tarkalleen, milloin se tapahtuu, mutta kaikki tämän aikakauden lopun merkit ovat nähtävissä juuri nyt. Se voi tapahtua minä hetkenä hyvänsä.

Toivottavasti nähdään kotona!

huebshman46@gmail.com

Read Full Post »

Running Out of Time
By Holly Spate, 2.8.2022, suom. SK

Älä aina sano, että ”vielä on aikaa” tai ”ehkä ensi kerralla”, koska on olemassa myös käsite ”liian myöhäistä…”.

Kenellekään meistä ei ole luvattu huomista. Jokainen päivä, jokainen minuutti, jokainen hengenveto on lahja. Olemassaolomme Luoja tietää, milloin hengitämme ensimmäisen kerran ja milloin viimeisen kerran tällä pallolla.

Emme ole viisaampia kuin Luojamme. Emme voi lisätä päiviämme. Mikään määrä teknologiaa tai lääketieteen kehitystä ei pidä meitä elossa päivääkään pidempään, kuin mitä Luoja on päättänyt.

Me hengitämme, koska Hän hengitti meihin elämän.

Sydämemme jatkaa sykkimistä – veri jatkaa kiertämistä Hänen ansiostaan.

Meillä on elämä Luojan ja kaiken elämän Herran ansiosta.

Jer. 1:5 sanoo: ”Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin ja ennenkuin sinä äidistä synnyit, minä sinut pyhitin; minä asetin sinut kansojen profeetaksi”.

Luuk. 12:6-7 sanoo: Eikö viittä varpusta myydä kahteen ropoon? Eikä Jumala ole yhtäkään niistä unhottanut. Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.”

Jumala ei ainoastaan suunnitellut, luonut ja hengittänyt sinuun elämää, vaan Hänen rakkautensa sinua kohtaan on niin hämmästyttävän kaunis… käsityskyvyn ylittävä. Hänen suuri, ehdoton rakkautensa sai Hänet lähettämään oman Poikansa, ainoan ja kallisarvoisen Poikansa Jeesuksen, ristille.

Joh. 3:16 sanoo: Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä”.

Hänen rakkautensa toi ihmiskunnalle suurimman kaikista lahjoista. Hänen rakkauden tekonsa toi vapahduksen, lunastuksen ja pelastuksen. Meillä on toivoa hänen ansiostaan. Ilman Häntä ei ole mitään toivoa.

Kukaan eikä mikään muu Vapahtaja voi pelastaa – ei hallitus, ei ihminen, ei uskonto, ei rikkaus, ei maine, ei teknologia, ei hyvät työt, ei se, että olet hyvä ihminen. Vain se pelastaa, että uskot ja luotat Jeesukseen Kristukseen.

Jeesus sanoi hänelle: ‘Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani’”. (Joh. 14:6)

Jeesuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus tarjoaa sinulle anteeksiannon kaikista synneistäsi ja sillan takaisin Jumalan luo. Se, että hyväksyt Jeesuksen sydämeesi henkilökohtaiseksi Herraksesi ja Vapahtajaksesi, tarkoittaa, että sinulla on uusi elämä Hänessä, saat kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen uhrin tähden ja olet pelastettu ja sinetöity. Se tarkoittaa myös, että eräänä päivänä vietät ikuisuutta Hänen kanssansa taivaassa. Se tarkoittaa, että kun vedät viimeisen henkäyksesi tässä elämässä, vedät ensimmäisen henkäyksesi taivaassa ja olet ikuisesti sen Yhden kanssa, joka loi sinut, hengitti sinuun elämän, kuoli puolestasi ja pelasti sinut. Olet ikuisesti Luojasi, Vapahtajasi, kanssa!

Se alkaa siitä, että ymmärrät, mitä Jeesus teki puolestasi ja myönnät olevasi syntinen, joka tarvitsee Vapahtajaa. Usko, että Jeesuksen kuolema ristillä lunastaa sinut kuolemasta ja synnistä. Tee parannus synneistäsi ja pyydä Jumalalta anteeksiantoa. Ota vastaan hänen ilmainen pelastuksen lahjansa.

Ef. 2:8-9 sanoo: Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

Room. 5:8: Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.

Room. 3:23: Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla”.

Room. 6:23: ”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme”.

Room. 10: 9-10: Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan”.

Room. 5:1 ”Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta”.

Kukaan ei tiedä, mitä huominen voi tuoda tullessaan.

Eikä kenellekään ole luvattu huomista.

Elämä on lyhyt; elämä on kallisarvoinen.

Aika, joka sinulla on, on nyt, tämä sekunti.

Jos olet jo asettanut luottamuksesi Jeesukseen, niin lupaa tulla lähemmäksi Häntä ja tehdä enemmän Hänen hyväkseen sinä aikana, joka sinulla vielä on.

Jos et ole vielä tehnyt päätöstä tehdä Hänet elämäsi Herraksi, niin älä anna enää yhdenkään minuutin livahtaa ohi; älä viivyttele. Hänen pyytämisensä sydämeesi, elämääsi, on suurin päätös, jonka tulet koskaan tekemään. Se on päätös, joka vaikuttaa tähän päivään, huomiseen ja koko ikuisuuteesi.

Hän rakastaa sinua.

Muista: Älä aina sano: ”Vielä on aikaa” tai ”ehkä ensi kerralla”, koska on olemassa myös käsite: ”liian myöhäistä…”.

Pyydän, älä anna sen olla liian myöhäistä sinulle.

spate.holly@gmail.com

Read Full Post »

DOES GOD REALLY CARE?
1.5.2020, T.A. McMahon, suom. SK

Jotkut uskovat, että välittää, jotkut eivät. Ne, jotka eivät usko, että Jumala välittää heistä, katsovat yleensä vaikeisiin olosuhteisiinsa todisteena, että Jumala ei voisi vähemmän välittää siitä, mitä he ovat läpikäymässä. On mielenkiintoista, että monille ajatus Jumalasta tulee mieleen vain silloin, kun heidän tilanteensa on huono uutinen. Syy on Hänen. Hän olisi voinut tehdä asialle jotain, mutta ei tehnyt. Hän ei selvästikään välittänyt niin paljon, että olisi puuttunut asioihin.

Näin ajatteleville se on syyllisyyspeli – ja harvoin heitä itseään vastaan. Kun asiat menevät hyvin, Jumalaa ei edes ajatella, puhumattakaan, että Hän saisi tunnustusta tai kiitoksia. Osa ongelmaa on, että sellaiset ihmiset eivät tiedä mitään Jumalasta. Heidän ajatuksensa Hänestä on enimmäkseen poimittu kuulopuheista – muiden mielipiteistä, jotka yleensä ovat vääriä ja liian usein pilkallisia. He eivät itse kestäisi tuota käsittelyä, jos se kohdistettaisiin johonkuhun, jonka he tuntevat hyvin ja josta todella välittävät.

Mikä saa ne, jotka todella uskovat Jumalan välittävän heistä, ajattelemaan sen olevan totta? Kaksi syytä tulee mieleen: 1) Hän sanoo niin yhä uudelleen ja uudelleen kautta Raamatun, joka on Hänen suora ja objektiivinen viestintä ihmiskunnalle. Toisin sanoen se, mitä Raamattuun on kirjoitettu, on Hänen sanojaan. Miehet, jotka kirjoittivat Hänen sanansa muistiin, eivät panneet siihen mitään omaansa. 1. Tess. 2:13 sanoo: ”… että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.” 2) He ovat henkilökohtaisesti kokeneet Hänen puuttumisensa elämäänsä, kun Hän osoittaa välittämisensä rakastavan laupeutensa ja hellän armonsa kautta heitä kohtaan. He todella uskovat, että Jumala välittää heistä. Tuo usko ei kuitenkaan alkanut siitä. Se alkoi, kun he antoivat elämänsä Jeesukselle Kristukselle luottaen siihen, että Hän on ainoa, joka pelastaa heidät iankaikkisesta erosta Jumalasta. Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut; emmekä ainoastaan sovitetut, vaan vieläpä on Jumala meidän kerskauksemme meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta me nyt olemme sovituksen saaneet” (Room.:5:10-11), minkä hän teki maksamalla täyden rangaistuksen heidän synneistään tyydyttämään Jumalan vanhurskaan oikeudenmukaisuuden. Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas” (5. Moos. 32:4).

Siten alkoi heidän uudestisyntynyt, henkilökohtainen suhteensa kolmiyhteiseen Jumalaan: Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Isä lähetti Pojan (Joh. 3:16; 8:18) pelastamaan ihmiskunnan (Matt. 18:11) ja Poika lähetti Pyhän Hengen, Lohduttajan, joka lähti (proceeded) Isästä (Joh. 15:26).

Raamatullinen kristinusko poikkeaa kaikista muista hengellisistä uskomusjärjestelmistä. Yhteenkään toiseen ei kuulu henkilökohtainen, jopa läheinen suhde Jumalaan, joka on luonut kaiken. Yhdessäkään ei ole Jumalaa, joka olisi uhrannut Itsensä luomiensa olentojen tähden. Yhdessäkään ei ole Jumalaa, joka olisi personoitunut rakkaus. Nämä asiat ja paljon muuta, mitä Raamattu julistaa, ovat pohja uskoa Jeesuksen sanoihin: Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus” (Joh. 17:17).

”Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni” (Ps. 18:2).

”Herra, neuvo minulle tiesi, opeta minulle polkusi. Johdata minua totuutesi tiellä ja opeta minua, sillä sinä olet minun pelastukseni Jumala. Sinua minä odotan kaiken päivää.” (Ps. 25:4-5)

”Herra on minun valkeuteni ja autuuteni: ketä minä pelkään! Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen!” (Ps. 27:1)

”Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani ja nimesi tähden sinä minua johdat ja talutat” (Ps. 31:3).

”Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa; minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee. Älkää olko niinkuin järjettömät orhit ja muulit, joita suitsilla ja ohjaksilla, niiden valjailla, suistetaan; muutoin ne eivät sinua lähesty.” (Ps. 32:8-9)

”Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi” (Ps. 34:22).

”Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta; silloin sinulla on ilo Herrassa ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa. Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.” (Ps. 37:3-5)

”Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.” (Ps. 37:7)

”Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa. Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä.” (Ps. 37:23-24)

”Mutta vanhurskasten pelastus tulee Herralta, hän on heidän linnansa ahdingon aikana. Herra auttaa heitä ja vapahtaa heidät, vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät; sillä he turvaavat häneen.” (Ps. 37:39-40)

”Mutta sinä päivänä, jota minä pelkään, minä turvaan sinuun” (Ps. 56:3).

”Vanhurskas iloitsee Herrassa ja turvaa häneen ja kaikki oikeamieliset kerskaavat” (Ps. 64:10).

”…silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin sinun edessäsi kuin nauta. Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni. Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.” (Ps. 73:22-24)

”Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi” (Ps. 73:28).

”Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan” (Ps. 91:2).

”Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta” (Ps. 91:5).

”Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni” (Ps. 94:19).

”He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan. Hän tyynnytti myrskyn ja meren aallot hiljenivät. He iloitsivat, kun tuli tyyni ja hän vei heidät toivottuun satamaan.” (Ps. 107:27-30)

”Ei hän pelkää pahaa sanomaa, hänen sydämensä on vahva, sillä hän turvaa Herraan” (Ps. 112:7).

”Parempi on luottaa Herraan, kuin turvata ihmisiin. Parempi on luottaa Herraan, kuin turvata ruhtinaihin.” (Ps. 118:8-9)

”Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita” (Ps. 119:133).

”Jotka Herraan turvaavat, ovat kuin Siionin vuori: se ei horju, vaan pysyy iankaikkisesti” (Ps. 125:1).

”Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo.” (Ps. 127:1)

”Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.” (Ps. 139:23-24)

”Mutta sinuun, Herra, Herra, minun silmäni katsovat, sinuun minä turvaan. Älä hylkää minun sieluani.” (Ps. 141:8)

”Opeta minut tekemään sitä, mikä sinulle kelpaa, sillä sinä olet minun Jumalani. Sinun hyvä Henkesi johdattakoon minua tasaista maata.” (Ps. 143:10)

”Herra on vanhurskas kaikissa teissään ja armollinen kaikissa teoissaan” (Ps. 145:17)

”Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa” (Ps. 146:3).

”Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen: Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.” (Ps. 147:10-11)

 ”Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa. Älä ole viisas omissa silmissäsi. Pelkää Herraa ja karta pahaa. Se on terveellistä sinun ruumiillesi ja virkistävää sinun luillesi.” (Sananl. 3:5-8)

”Pääset peljästymästä äkkikauhistuksia ja turmiota, joka jumalattomat yllättää” (Sananl. 3:25).

”Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin” (Sananl. 14:15).

”Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia” (Sananl. 15:22).

”Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät” (Sananl. 16:3).

”Herralta tulevat miehen askeleet; mitäpä ymmärtäisi tiestänsä ihminen itse?” (Sananl. 20:24)

”Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa” (Sananl. 21:31).

”Tavaranahne nostaa riidan, mutta Herraan luottavainen tulee ravituksi. Omaan sydämeensä luottavainen on tyhmä, mutta viisaudessa vaeltava pelastuu.” (Sananl. 28:25-26)

”Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu” (Sananl. 29:25).

”Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat” (Sananl. 30:5).

”Katso, Jumala on minun pelastukseni ; minä olen turvassa enkä pelkää, sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, hän tuli minulle pelastukseksi” (Jes. 12:2).

”Turvatkaa Herraan ainiaan, sillä Herra, Herra on iankaikkinen kallio” (Jes. 26:4).

”Voi niitä, jotka menevät alas Egyptiin apua etsimään ja turvautuvat hevosiin, luottavat sotavaunuihin, koska niitä on paljon, ja ratsumiehiin, koska niitten luku on ylen suuri, mutta eivät katso Israelin Pyhään, eivät kysy neuvoa Herralta” (Jes. 31:1).

”…mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.” (Jes. 40:31)

”Älkää vavisko älkääkä peljätkö. Enkö minä aikoja sitten antanut sinun kuulla ja sinulle ilmoittanut, ja te olette minun todistajani: Onko muuta Jumalaa kuin minä? Ei ole muuta pelastuskalliota, minä en ketään tunne.” (Jes. 44:8)

”Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauden tunnette, kansa, jonka sydämessä on minun lakini: älkää peljätkö ihmisten pilkkaa älkääkä kauhistuko heidän herjauksiansa” (Jes. 51:7).

 ”Älä pelkää heitä, sillä minä olen sinun kanssasi ja pelastan sinut, sanoo Herra” (Jer. 1:8).

”Mutta sinä, minun palvelijani Jaakob, älä pelkää, älä säiky, Israel. Sillä katso, minä pelastan sinut kaukaisesta maasta, sinun jälkeläisesi heidän vankeutensa maasta. Ja Jaakob on palajava, elävä rauhassa ja turvassa, kenenkään peljättämättä.” (Jer. 46:27)

Uudessa testamentissa meillä on jae jakeen jälkeen, jotka ei vain julista Hänen rakkauttaan kaikkia ihmisiä kohtaan, vaan tapauksessa tapauksen jälkeen näemme Hänen ohjaavan uskovien elämää Pyhän Hengen kautta, suojelevan heitä ja vapauttavan heitä kaikenlaisista ahdistuksista.

”…meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta, loistaen meille, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa, ja ohjaten meidän jalkamme rauhan tielle” (Luuk. 1:78-79).

 ”Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen. Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos. Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.” (Joh. 10:2-4)

”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun.” (Joh. 14:1)

”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” (Joh. 14:27)

”Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta…” (Room. 5:1).

”Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia” (Room. 8:14).

”Mutta toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, niin että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta” (Room. 15:13).

”Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä. Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa” (Fil. 4:6-7).

”Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen” (2. Tim. 1:7).

”Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: ’En minä sinua hylkää enkä sinua jätä.’” (Hepr. 13:5)

”Mutta vaikka joutuisittekin kärsimään vanhurskauden tähden, olette autuaita. Älkää pelätkö, mitä he pelkäävät, älkääkä säikkykö.” (1. Piet. 3:14)

”…ja heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen” (1. Piet. 5:7).

Jumala todellakin osoittaa huolenpitonsa niille, jotka uskovat Häneen ja Sanansa: Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa” (Ps. 119:50), eli on antanut minulle elämän.

TBC

 

Read Full Post »

Alla Geri Ungurean linkittää muutamia englanninkielisiä puheita. Tutustu myös tämän blogin Matkaevästä-sivuun, jonne linkki löytyy myös tuosta yläreunasta. Tai lue lyhyt artikkelini Käännä katseesi Jeesukseen – sieltä löytyy myös linkkejä sivuille, joille on koottu rohkaisevia raamatunkohtia Jumalan lupauksista ja Hänen turvastaan.


Fear Not; Only Believe: Sermons to Encourage
By Geri Ungurean, 16.10.2019, suom. SK

Olen kuullut monilta, että niin monet todellisten uskovien jäännöksestä tuntevat yksinäisyyttä, pelkoa ja masennusta. Useimmat ovat ”seurakunnattomia” ja löytävät rohkaisua vain profetiatapahtumista.

Ymmärrän tämän täysin, koska joudun välillä sumuun tietäen mielessäni, että se, mitä näemme, on profetian täyttymistä. Sydämeni on silti murheen raskauttama.

Eräs profetian opettaja, joka on ystäväni, kertoi minulle, että konferenssissa, jossa hän oli puhuja, ihmiset tulivat hänen luokseen silmät kyynelissä ja kertoivat tuntevansa itsensä niin yksinäisiksi.

Rukoilin, että Herra antaisi minulle idean tähän artikkeliin rohkaisemaan veljiä. Tunsin hengessäni, että ehkä saarnat, jotka puhuvat siitä, miltä meistä monista tuntuu, olisivat avuksi tällä hetkellä.

Artikkelieni lukijat tietävät, että mieheni kanssa rakastamme Adrian Rogers’in saarnoja. Pastori Adrian meni kotiin olemaan Jeesuksen luona vuonna 2005. Herramme käyttää edelleen hänen saarnojaan opettamaan ja rohkaisemaan uskovia ja tuomaan kadotettuja Herramme tykö.

How to Get Up When You’re Down (Kuinka nousta masennuksesta)

Tuntuuko Jumala olevan kaukana? Oletko epätoivoinen ja näennäisesti ilman toivoa? Monet Jumalan suurimmista pyhistä – Mooses, Johannes Kastaja, Paavali – kärsivät masennuksesta. Kuuntele ja opi masennuksesta.

Standing Firm in a Pagan World (Seisoen lujana pakanallisessa maailmassa)

Olemme Amerikassa siirtymässä pois kristillisestä konsensuksesta. Monet ovat alkaneet uskoa, että yhden uskonnon valitseminen toisen sijalle on merkityksetön. Ja miksi he sanovat tämän? Koska heidän mukaansa kaikki uskonnot opettavat samoja perusopetuksia elämästä. Kuuntele, mitä Jumala sana sanoo tästä.

The Battle for Your Mind (Taistelu sinun mielestäsi)

Kaikki taistelemme ”pullistuman taistelua” (battle of the bulge, Ardennien taistelu toisessa maailmansodassa) ja sellaiset taistelut ovat vastassamme aina, mutta on olemassa taistelu, joka on tappavampi, uhkaavampi. Se on taistelu mielestä, tappava sota, jota käydään Jumalan ja Saatanan välillä; ja taistelukenttä on, usko tai älä, sinun mielesi ja sinun sielusi.

Giving Thanks in Dark Days (Kiittäminen pimeinä päivinä)

Näinä epävarmoina päivinä sinun on TÄYTYY saada ote Jumalan Sanaan! Tarvitset jotakin, josta elää; ja se on usko, sellainen usko, joka antaa varmuuden ja rauhan, että pystyt seisomaan edessä olevina pimeinäkin päivinä.

When Nothing Seems to Make Sense (Kun kaikki näyttää mielettömältä)

Mitä teet, kun et tee mitään väärin ja silti missään ei näytä olevan järkeä? Lyövätkö sinua kaikki kädet? Adrian Rogers tarkastelee Joosefin elämää ja soveltaa sitä sinun elämääsi.

How to Handle Stress (Kuinka käsitellä stressiä)

Ovatko päivät sinusta liian pitkiä ja yöt liian lyhyitä? Tuntuuko sinusta kuin rottakilpailun päärotasta? No niin, kiitos Jumalalle, on toivoa; ja toivo on tulossa ja se tulee suoraan Jumalan Sanan sivuilta.

Riding Out the Storm (Ratsastaen ulos myrskystä)

Jokaisessa elämässä on myrskyjä – mutta kun vaikeuksia tulee, niin tiedätkö, kuinka selviytyä niistä turvallisesti, vai haaksirikkoutuuko elämäsi? Kuuntele, kun Adrian Rogers antaa sinulle viisi tapaa upottaa laivasi – ja mitä tehdä selvitäksesi sen läpi.

Five Minutes After Death (Viisi minuuttia kuoleman jälkeen)

Opi kolme suurta asiaa, jotka meidän kaikkien on kohdattava – elämä, kuolema ja ikuisuus. Ihminen tietää kuolevansa, mutta yrittää epätoivoisesti unohtaa sen usein vaihtamalla aihetta, kuin vaihtaisi kanavaa. Adrian Rogers selittää Jumalan näkökulmasta; kukaan ei ole todella valmis elämään, ennen kuin ei enää pelkää kuolla.

Five Ways to Draw Closer to Jesus (Viisi tapaa päästä lähemmäksi Jeesusta)

5 TAPAA PÄÄSTÄ LÄHEMMÄKSI JEESUSTA: Haluamme läheisen suhteen Herraan Jeesukseen Kristukseen, eikö niin? Haluamme enemmän kuin lunastuksen; haluamme suhteen. Kuuntele, kun Adrian Rogers käsittelee viittä tapaa päästä lähemmäksi Jeesusta.

Veljet, minä rukoilen, että pastori Adrianin saarnat rohkaisisivat sydämiänne. Rakastan teitä kaikkia niin kovasti. Haluan teidän tietävän, että me (ukkoni kanssa) katsomme näitä saarnavideota yhdessä teidän kanssanne. Se, mitä me kaikki tunnemme, on aivan normaalia, kun elämme tällaisia myrskyisiä ja pahoja aikoja!

Kallis Herramme Jeesus haluaa kuitenkin auttaa meitä näinä viimeisinä päivinä. Hän ei halua meidän menettävän toivoamme! Jos se paha kertoo sinulle, että olet yksin tuntiessasi masennusta ja stressiä, niin lue tämä Raamatun kohta:

Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” (Joh. 14:27).

Jeesus ei olisi koskaan sanonut sitä opetuslapsilleen, ellei olisi tiennyt, että nämä ajat ovat meille hyvin vaikeita. Hän rakastaa meitä iankaikkisella rakkaudella ja istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee puolestamme!

Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin ja hän on Jumalan oikealla puolella ja hän myös rukoilee meidän edestämme.” (Room. 8:34).

Seuraavassa artikkelissani postitan lisää rohkaisevia saarnoja.

How Can I Be Saved?

Shalom b’Yeshua

MARANATHA!!

grandmageri422@gmail.com

Articles at grandmageri422.me

 

Read Full Post »

On the sea of life (part 2)
By Simon Desjardins 15.10.2019, suom. SK

Tämä on jatkoa artikkelille Elämän merellä (osa 1).

Edellisessä postissani osoitin, että kun löydämme itsemme keskeltä kovaa myrskyä, meidän täytyy kohdata tuuli urhoollisesti ja mennä kohtisuoraan päin aaltoja. Se on tehtävä tietäen, ettäyli suurten, voimallisten vetten pauhinan, yli meren kuohujen on Herra korkeudessa voimallinen(Ps. 93:4). Ilman tätä tietoa olemme tuomitut kääntymään ympäri ja ajautumaan evankelikaalisten vätysten virran mukana, aivan kuten israelilaiset tekivät, ennen kuin Daavid tappoi Goljatin.

Laivamme keventäminen

Toinen merenkulun laki, jota tulisi soveltaa suuren myrskyn aikana, on pitää aluksemme mahdollisimman kevyenä. Se ei tarkoita, että laivan pitäisi olla täysin tyhjä, sillä myrskyssä tyhjä alus on yhtä huono kuin täyteen lastattu. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että meidän pitäisi olla valikoivia suhteessa siihen, mitä pidämme aluksella. Kaikki turha paino tulisi heittää yli laidan, jotta meillä olisi mahdollisuus vakauttaa laiva. Apt. 27 luvun kuvaus antaa meille hyvän esimerkin tästä menettelystä.

”Mutta kun rajuilma ankarasti ahdisti meitä, heittivät he seuraavana päivänä lastia mereen, ja kolmantena päivänä he omin käsin viskasivat mereen laivan kaluston” (Apt. 27:18,19).

Tässä jopa laivan varusteet heitettiin mereen. Vain se, mikä oli välttämätöntä heidän selviytymiselleen, pidettiin aluksella. Itse asiassa, jos he olisivat tehneet sen aikaisemmin, laiva olisi voinut säästyä. Ei ihme, että Raamattu kehottaa meitä hylkäämään tällaiset rasitteet.

”Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle” (Hepr. 12:1,2).

Se, mitä tulee noudattaa kilpailussa, on sitäkin tärkeämpää myrskyssä. Suurin ongelmamme on siinä, että olemme niin hitaita noudattamaan tätä taivaallista neuvoa, sillä sekulaari yhteiskunta on vaikuttanut arvomaailmaamme ja siinä me olemme juuttuneena tuhansiin turhuuksiin, jotka ovat yhtä hyödyllisiä kuin kompassi pohjoisnavalla. Itse asiassa emme vain pidä kiinni niistä, vaan myös teemme töitä omistaaksemme ne ikään kuin elämämme riippuisi niistä. Niinpä laivamme ruuma täyttyy näistä turhuuksista ja kun myrsky iskee, olemme haluttomia hylkäämään sen, jonka eteen olemme niin kovasti tehneet töitä. Ja niin aluksemme tuskin enää pysyy pinnalla ja kun voimakkaat aallot tulevat, ne löytävät meidät nukahtaneina ja valmistautumattomina kohtaamaan myrskyn.

Hyvän omantunnon tärkeys

Ja sitten on synnin kuollut paino. Sanoa, että maailmassa esiintyvä moraalinen mädännäisyys vuotaa evankelikalismin katon läpi, on todistamista selvästä totuudesta. Sillä se, mikä oli käynnissä Paavalin päivinä, tapahtuu jatkuvasti kiihtyvällä nopeudella.

”…säilyttäen uskon ja hyvän omantunnon, jonka eräät ovat hyljänneet ja uskossaan haaksirikkoon joutuneet(1. Tim. 1:19).

Syyllinen sydän on määritelmän mukaan epäilevä sydän, jota voidaan verrata myrskyjä pelkäävään rikkinäiseen laivaan. Sitä vastoin henkilö, jolla on puhtaan omantunnon todistus, voi pysyä tyynenä myrskyn keskellä, sillä hän tietää, että Jumala on hänen kanssaan. Itse asiassa hän iloitsee ahdistuksissa ja hioo purjehdustaitojaan vastustusta kohdatessaan. Sellaiselle aallot tuovat terveen haasteen ja saavat aikaan sisäisen ihmisen kasvun. Tämä ei ole pelkkää hengellistämistä; se on ihmisen elämän todellisuutta keskellä hengenvaarallisia uhkia.

Valmistautumisen tärkeys

Meitä kohtaavat myrskyt voivat ravistella moraalista elämäämme kuten myös mieltämme ja kenties inhimillistä kehoamme, tai jopa perhettämme, mutta kaikissa tapauksissa nämä puhurit täytyy kohdata päättäväisesti ja tyynesti. Yrityksestä välttää niitä tulisi saavuttamaton unelma. Harkitsevainen ihminen ennemminkin odottaa niitä ja valmistautuu pahimpaan samalla luottaen kaikkien aikojen Purjehtijaan. Oikein! Meidän hevosena on oltava valmiina taistelun päivään. Jos olemme, niin Herra samaistuu meihin ja tuo vapautuksen, sillä ikuinen sananlasku pysyy lujana:

”Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa” (Snl. 21:31).

Kivien välttäminen

Lopuksi haluaisin kiinnittää huomiosi ankkurien tärkeyteen myrskyn vastustamisessa. Apostolien tekojen 27. luvusta löytyvä kertomus antaa jälleen arvokasta valoa:

”Ja kun tuli neljästoista yö meidän ajelehtiessamme Adrianmerellä, tuntui merimiehistä keskiyön aikaan, että lähestyttiin jotakin maata. Ja luodattuaan he huomasivat syvyyden olevan kaksikymmentä syltä ja vähän matkaa kuljettuaan he taas luotasivat ja huomasivat syvyyden viideksitoista syleksi. Ja kun he pelkäsivät meidän viskautuvan karille, laskivat he laivan perästä neljä ankkuria ja odottivat ikävöiden päivän tuloa.” (Apt. 27:27–29)

Tässä laiva lähestyi maata ja merimiesten oli varmistettava, ettei se törmää kiviin. Samaa varovaisuutta on noudatettava, kun purjehditaan elämänmeren myrskyjen läpi, sillä siellä on paljon kivisiä rannikoita, jotka vaarantavat onnistumisemme. Näin ollen meidän on muinaisten merimiesten tavoin varmistettava laivamme rannikkoa lähestyessämme. Heidän laillaan meidän on käytettävä ankkuriamme, eli sitä toivoa, joka yltää läsnäoloon verhon takana:

”Se toivo meille on ikäänkuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti” (Hepr. 6:19).

Tässä Heprealaiskirjeen kirjoittaja ei viittaa pelkästään toiveeseen, vaan tähän varmuuteen, joka on ankkuroitu Jumalan läsnäoloon. Tämä, eikä mikään muu, voi turvata aluksemme rannikkoa lähestyessämme. Yksi on varmaa: ennen kuin matkamme päättyy, niin kaikki, mitä voidaan järkyttää, järkytetään, että ne asiat, joita ei voida järkyttää, pysyisivät. Tässä prosessissa kristillinen toivo antaa meille tarvittavan kärsivällisyyden kestää, kunnes rannikko saavutetaan. Kiirehtiminen kohti rannikkoa olisi, ei vain typerää, vaan myös mitä varmimmin tuhoisaa. Onneksi ankkuri hidastaa meitä ja estää meitä murskautumasta kiviin. Muista, että kaikki myrskyt lopulta päättyvät. Neuvo on yhtä viisas kuin Neuvoja:

Kestäväisyydellänne te voitatte omaksenne elämän” (Luuk. 21:19).

 

Read Full Post »

Darkness Descending
By Geri Ungurean, 29.9.2019, suom. SK

Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti(Jes. 40:8).

Ellei pääsi ole niin sanotusti syvällä pensaassa, sinun TÄYTYY olla jonkin verran huolestunut julkeista saatanallisista voimista, jotka toimivat maailmassa ja seurakunnassa.

Uskon kuitenkin, että saatana neuvoo kätyreitänsä tekemään kovimmin töitä seurakunnissamme.

Hän haluaa heittää mieleemme epäilyksiä koskien Jumalan sanan luotettavuutta – aivan kuten hän teki Eedenin puutarhassa.

Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta” (1. Joh. 2:16).

Kun ihmiskunnasta tuntuu, että he voivat tehdä parempaa työtä, kuin se, joka loi kaiken olevaisen maailmankaikkeudessa, niin silloin syntyy kultteja – silloin saarnaamisesta tulee ihmisten eikä Jumalan sanaa ja sitä me näemme kristinuskoksi naamioituneissa luopioissa liikkeissä.

Joskus se on liian raskasta kantaa

Meidän on muistettava, että Jumala on aina hallinnassa. Joskus ei tunnu siltä, mutta emme saa luottaa tuntemuksiimme ja tunteisiimme. Me seisomme Jumalan Sanassa ja tulemme hänen tykönsä rukouksessa ja puhumme hänen kanssaan peloistamme ja huolistamme.

Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.” (Matt. 11:28-30).

Voidaksemme oppia hänestä, meidän on luettava Hänen Sanaansa, jonka Hän jätti meille.

Jeesus on kalliomme

Kun luemme uutisia enemmän kuin Jumalan sanaa, löydämme lopulta itsemme lentohiekasta. Aivan kuten Paavali sanoi, että hänen lihansa soti hänen henkeään vastaan, niin meilläkin on nämä samat taistelut riehumassa itsessämme. Joten mikä neuvoksi? Jeesus haluaa, että rukoilemme Häntä ja luemme Hänen Sanaansa.

Näinä viimeisinä päivinä tämä on tärkeämpää kuin koskaan!

Pietari vastasi hänelle ja sanoi: ‘Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten’. Hän sanoi: ‘Tule’. Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö. Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: ‘Herra, auta minua’. Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: ‘Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?’ Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli. Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: ‘Totisesti sinä olet Jumalan Poika’.” (Matt. 14:28-33).

Kun Pietari oli keskittynyt Jeesukseen, hän käveli veden päällä. Heti, kun hän keskittyi olosuhteisiin ja katsoi alas veteen, hän alkoi vajota.

Kun seisomme Hänen sanassaan, seisomme pelastuksemme kalliolla.

Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa” (Fil. 4:6-7).

Elämän myrskyt

Muistelepa aikaa, kun lapsesi pelkäsi. Ehkä se oli kauhea ulkona riehuva myrsky. Muistatko, kuinka lapsi katsoi sinua silmiin, ikään kuin haluaisi nähdä, kuinka sinä reagoit ukkosen jyrinään ja salamointiin.

Vedit hänet lähellesi ja puhuit lohduttavia sanoja. Vakuutit hänelle, että hän on turvassa sinun kanssasi.

Voitteko kuvitella, kuinka paljon Herra haluaa pitää kiinni meistä nyt? Olemme Hänen lapsiaan ja Hänen silmäteränsä.

Jotta voisimme tuntea Hänen lämpönsä ja läheisyytensä, meidän on mentävä Hänen tykönsä rukouksessa – puhuttava Hänelle ja kerrottava, miltä meistä tuntuu. Meidän on luettava Hänen sanaansa.

Hänen Sanansa tuo Hänet meidän tykömme ja vie meidät Hänen tykönsä. Se kietoo meidät Hänen ikuiseen rakkauteensa.

Vaino tulee lisääntymään. Meitä varoitettiin. Joskus vain Jeesus-nimen lausuminen uudelleen ja uudelleen rauhoittaa meidät näinä aikoina ja palauttaa meidät totuuteen. Se totuus on tämä:

Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Room. 8:37-39).

Olkaa lujat ja rohkeat, älkää peljätkö älkääkä säikähtykö heitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, käy itse sinun kanssasi; hän ei jätä eikä hylkää sinua” (5. Moos. 31:6).

 

How Can I Be Saved?

A Sermon for Sunday

Shalom b’Yeshua

MARANTHA!!

grandmageri422@gmail.com

 

Read Full Post »

On the sea of life (part 1)
15.9.2019, by Simon Desjardins, suom. SK

Raamatussa on erilaisia rinnastuksia, jotka heijastavat kristillisen elämän eri puolia. Puhuessaan tietystä puolesta suhteessamme itseensä Jeesus vertaa meitä lampaisiin. Ja viitaten saman suhteen erilaiseen näkökulmaan Hän vertaa meitä viiniköynnöksen oksiin. Toisessa paikassa Hän vertaa uskoamme sinapinsiemeneen ja vääriä opettajia susiin lammasten vaatteissa. Ja luettelo jatkuu.

Elämä ja meri

Toinen puhutteleva rinnastus liittyy elämän ja meren väliseen samankaltaisuuteen. Kumpikin voi olla tyyni, mutta myös hyvin myrskyisä ja siirtyä tilasta toiseen silmänräpäyksessä. Kohdassa Luuk. 8:22-25 kerrottu tarina on hyvä esimerkki siitä. Jeesus ja opetuslapset lähtivät vesille veneellä ja kohta heidän lähdettyään järvelle syöksyi myrskytuuli ja vene alkoi täyttyä vedellä ja he olivat vaarassa. Radikaali muutos tuli tässä ilman mitään varoitusta. Yhtäkkiä taivas muuttui sinisestä mustanpuhuvaksi ja vene turvallisesta vaaralliseksi.

Samoin voi käydä elämässä. Se voi hetkessä vaihtua täysin tyynestä myrskyksi. Kaikki on hyvin, kunnes puhelin soi ja yhtäkkiä tulee järkyttävä uutinen. Se voi olla auto-onnettomuus, odottamaton sairaus, tiedonanto, että sinut lomautetaan ensi kuussa ja heti huomaat olevasi olosuhteiden haastamana, hiilenmustasta merestä nousevien valtavien aaltojen edestakaisin heittelemänä, poissa suunniltasi ja ymmälläsi sen kaiken raivokkuudesta. Sellainen on elämä arvaamattomissa muunnelmissaan.

Purjehtiminen merellä

Jos elämää voidaan verrata mereen, niin kristittyä voidaan verrata merimieheen, joka purjehtii tuolla merellä ja tekee sitä, kaikissa kuviteltavissa sääolosuhteissa. Tietenkin me kaikki tykkäisimme, että kaikki sujuisi tasaisesti ja tyynesti ilman vastatuulta ja aaltoja voidaksemme kellutella elämän läpi helposti ja rauhallisesti. Mutta elämä itse – sen luonne – kieltää meiltä sellaiset haaveet. Näin ollen meidän on jatkuvasti oltava valmiita kohtaamaan ylivoimaisia vastoinkäymisiä, kunnes tyyneys palaa. Tästä tyynen ja myrskyn välisestä vahvasta kontrastista on hyvä esimerkki Psalmissa 107:

“He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä. He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä. Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot. He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta. He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan. Hän tyynnytti myrskyn ja meren aallot hiljenivät. He iloitsivat, kun tuli tyyni ja hän vei heidät toivottuun satamaan.” (Ps. 107:23-30)

Tämä Raamatun kohta esittää hyvän kuvauksen kristityn elämästä. Kuinka monet meistä ovatkaan nähneet sielumme sulavan vaikeuksien takia? Tai kelaavan edestakaisin hoiperrellessamme kuin humalainen ymmärryksemme loppuessa keskellä raivoavaa merta?

Psalmista oli kokenut sellaisen myrskyn kirjoittaessaan:

“Sinun koskiesi pauhussa syvyys syvyydelle huutaa, kaikki sinun kuohusi ja aaltosi käyvät minun ylitseni” (Ps. 42:7).

Aaltojen ja tuulten kohtaaminen

Kun purjehditaan myrskyn läpi, niin yksi navigoinnin tärkeimmistä säännöistä on aaltojen murtaminen keulan avulla. Luvusta Apt. 27 löytyy hyvä esimerkki tästä menettelystä.

“Mutta ennen pitkää syöksyi saaren päällitse raju tuuli, niin sanottu koillismyrsky. Kun laiva ryöstäytyi sen mukaan eikä voinut nousta tuuleen, jätimme sen valtoihinsa ja jouduimme tuuliajolle.” (Apt. 27:14,15).

Tässä merimiehet yrittivät pitää keulan päin tuulta, mutta myrsky oli niin kova, ettei se onnistunut. Siitä huolimatta heidän yrityksensä opettaa meille tärkeän totuuden: kohdatessamme kovan tuulen, meidän ei pitäisi koskaan kääntää selkäämme tuulta ja aaltoja päin. Sen sijaan meidän on kohdattava ne päättäväisesti ja rohkeasti. Kääntyminen vasemmalle tai oikealle vaarantaisi henkemme. Profetoiden Jeesuksesta Jesaja kirjoittaa:

“Herra, avasi minulle korvan ja en ole minä tottelematoin, enkä mene takaperin. Minä annoin selkäni niille, jotka minua pieksivät, ja poskeni niille, jotka minua repelivät; en minä kääntänyt kasvojani pois häväistyksistä ja syljestä. Ja Herra, minua auttaa, sentähden en minä tule häpiään; sentähden panin minä kasvoni niinkuin limsiön, sillä minä tiedän, etten minä tule häpiään.” (Jes. 50:5–7, Biblia 1776).

Jeesus olisi voinut kääntyä pois myrskyn keskellä, mutta Hän tiesi paremmin, joten hän teki kasvonsa kuin piikiveksi tietäen, että Isä auttaisi Häntä. Siinä ei ollut epäröintiä, vaan sen sijaan yksimielisyys, päättäväisyys ja määrätietoisuus. Hän oli kuullut äänen ja aikoi toimia sen mukaisesti.

Paavali oli yksi noista merimiehistä. Kuuntele, mitä hän sanoi:

“Ja nyt, katso, minä matkustan, sidottuna hengessä, Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä minua siellä kohtaa. Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat. En minä kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena, kunhan vain täytän juoksuni ja sen viran, jonka minä Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankeliumin todistamisen.” (Apt. 20:22-24).

Pakanain apostoli tiesi, että olisi mentävä läpi väkevän myrskyn. Julmat näköalat eivät saaneet häntä muuttamaan kurssia. Hän aikoi mennä vastatuuleen ja murtautua aaltojen läpi haastaakseen pimeyden voiman. Sivuun kääntyminen ei ollut hänelle vaihtoehto. Hänenkin kasvonsa oli tehty kuin piikiveksi, sillä Hänkin tiesi Jumalan auttavan häntä

Älkäämme antako olosuhteitten pelottaa meitä niin vastaisia kuin ne voivatkin olla. Oppikaamme muinaisilta merimiehiltä, jotka kohtasivat myrskyt vakaumuksella ja rohkeudella, mitä tulee aaltojen murtamiseen ja tuulten haastamiseen. Tämä, eikä mikään muu, johtaa meidät voittoon.

Jatkuu artikkelissa Elämän merellä (osa2).

Read Full Post »

1. Palvelijansa Mooseksen kuoltua Herra sanoi Joosualle, Nuunin pojalle, Mooseksen apulaiselle:

2. ”Palvelijani Mooses on kuollut. Nouse siis ja mene tämän Jordanin yli, sinä ja koko tämä kansa, siihen maahan, jonka minä annan heille, israelilaisille.

3. Jokaisen paikan, johon te astutte jalkanne, minä annan teille, kuten olen sanonut Moosekselle.

4. Maa erämaasta ja Libanonista suureen Eufratvirtaan sekä koko heettiläisten maa auringonlaskun puolella olevaan Välimereen asti on oleva teidän alueenne.

5. Sinun edessäsi ei kukaan kestä koko elinaikanasi. Kuten minä olin Mooseksen kanssa, niin olen sinunkin kanssasi. Minä en jätä sinua enkä hylkää sinua.

6. Ole luja ja rohkea. Sinä olet jakava tälle kansalle perinnöksi maan, jonka heidän isilleen vannotulla valalla olen luvannut antaa heille.

7. Ole vain luja ja rohkea. Noudata tarkoin kaikessa sitä lakia, minkä palvelijani Mooses on sinulle antanut. Älä poikkea siitä oikealle äläkä vasemmalle, että menestyisit, missä ikinä kuljetkin.

8. Pidä tämän lainkirjan sanat aina huulillasi. Tutkiskele sitä päivin ja öin, että tarkoin noudattaisit kaikkea, mitä siihen on kirjoitettu. Silloin sinä onnistut teilläsi ja menestyt.

9. Olenhan käskenyt sinua: Ole luja ja rohkea. Älä säikähdy äläkä arkaile, sillä Herra, sinun Jumalasi, on kanssasi, missä ikinä kuljetkin.”

(Joos. 1:1-9)

Jumala oli johdattamassa Israelin kansaa maahan, jonka Hän oli valalla vannoen luvannut Abrahamille ja tämän jälkeläisille. Vakoojat kävivät tiedustelemassa tuota luvattua maata etukäteen. He palasivat tiedusteluretkeltä ja kertoivat kaikista sen ihanuuksista, miten se vuoti mettä ja hunajaa. Kansaan iski kuitenkin pakokauhu, kun vakoojat kertoivat luvatussa maassa asuvasta mahtavasta kansasta jättiläisineen: ”miten me muka voimme heidät voittaa?” Kansa napisi ja olisi jälleen halunnut takaisin Egyptin orjuuteen.

Napinan takia kansa joutui kulkemaan vielä 40 vuotta erämaassa, ja vain sillä hetkellä alle 20-vuotiaat pääsisivät luvattuun maahan Joosuan johdolla. Noissa jakeissa edellä Jumala itse rohkaisee Joosuaa, joka on inhimillisesti ajatellen mahdottoman tehtävän edessä: ”Ole luja ja rohkea. Älä säikähdy äläkä arkaile, sillä Herra, sinun Jumalasi, on kanssasi, missä ikinä kuljetkin.”

Miten on sinun laitasi? Luotatko niihin lupauksiin, jotka Jumala on Sanassaan ilmoittanut? Vai pelkäätkö, että Hänen Sanansa ja siinä olevat lupaukset, rohkaisut yms. ovat jotenkin muuttuneet eivätkä päde enää?

Raamatun sanaa epäilemällä asetamme Jumalan valehtelijaksi. Muista, että Jumala on ikuinen eikä muutu koskaan, Hän ei voi itseään kieltää. Sen minkä Hän on luvannut, sen Hän uskollisesti pitää: ”Ei Jumala ole ihminen, että hän valehtelisi, eikä ihmislapsi, että hän muuttaisi mieltään. Sanoisiko hän jotakin eikä sitä tekisi, puhuisiko jotakin eikä sitä täyttäisi?” (4. Moos. 23:19). ”Armoni minä säilytän hänelle ainiaan, ja liittoni hänen kanssaan on luja” (Ps. 89:29).

Astu erämaastasi sisälle niihin Jumalan lupauksiin, joita Raamattu on täynnä. Ole luja ja rohkea, sillä Herra on sinun kanssasi. Astu luvattuun maahan!

(Raamatunkohtien käännöksenä on käytetty Uuras Saarnivaaran Jumalan Kansan Raamattua.)

Read Full Post »

ristin_edessaVanha hengellinen laulu Käännä katseesi Jeesukseen sanoo:

  1. Käännä katseesi Jeesukseen
    ja hiljenny Herrasi etehen.
    Siinä rakkauden Herran Jeesuksen
    saa syntinen omakseen.
  2. Suuntaa mielesi Jeesukseen
    ja syvälle armonsa syvyyteen
    ja sä turhaks näät kaiken turhuuden
    eessä Jeesuksen suuruuden.
  3. Eessä Jeesuksen pyhyyden
    mä ylistän, rukoilen kiittäen.
    Nytkin palvoen eessä Jeesuksen
    tahdon viipyä hetkisen.
    Viisikielinen-laulukirjasta –

Tässä ollaan kristinuskon aivan ytimessä – Jeesuksessa. Meidän tulee kiinnittää katseemme ja huomiomme yksin Jeesukseen. Mistään muualta ei löydy ihmiselle apu eikä pelastus.

Nykyajassa ihmisillä on paljon huolia, tuskaa ja murhetta. Eikä ahdistusta yhtään vähennä uutiset terroriteoista ja sodista maailmalta. Silti muista: Jumalalla on kaikki hallinnassa!

Nyt jos koskaan ihmiset ympärillämme tarvitsevat niitä kristittyjä, jotka eivät vaivu epätoivoon kaikkien masentavien uutisten takia. Nyt jos koskaan meitä tarvitaan olemaan Kristuksen tuoksuna lähimmäisillemme kotona, naapurissa, työpaikoilla, harrastusten parissa ja niin edelleen.

Mutta miten olla valona tässä maailmassa, jos omakin elämä näyttää niin pimeältä ja toivottomalta?

Jumala vie omansa usein tilanteeseen, jossa meidän omavoimaisuutemme otetaan pois. Se voi tapahtua vaikkapa terveyden, talouden tai ihmissuhteiden suhteen. Pahimmillaan kaikki mitä olemme suunnitelleet, romuttuu. Omassa elämässänikin olen joutunut tilanteisiin, jossa on ollut ”pakko” jättää asiat yksin Herran johdatukseen, kun mitään inhimillistä selviytymistietä ei ole ollut näkyvissä. Liian usein yritämme ratkaista asioita omin voimin ja omalla ymmärryksellämme ja unohdamme mennä Herran eteen kysymään Hänen neuvoaan.

On Jumalan suurta rakkautta ihmistä kohtaan, että Hän johdattelee meitä huomaamaan ja tajuamaan, että kannattaa jättää niin isot kuin pienetkin asiat Hänen käsiinsä. Opettele rukoilemaan, että ”Herra, tapahtukoon yksin sinun tahtosi minun elämässäni”. Kun pystyt täysin luottavaisesti näin rukoilemaan, olet pystynyt jättämään kaikki asiasi parhaisiin mahdollisiin käsiin – Jumalan käsiin. Tätä Hän meiltä tahtoo.

Erityisesti nyt elämme aikaa, jossa meidän tulee opetella kiinnittämään katseemme yksin Jeesukseen. Hän tahtoo itse opettaa meille askel askeleelta tätä luottamusta, kun vain jätämme – tai edes haluamme jättää – koko elämämme Hänen johdettavakseen. Näin saamme kasvaa kristityiksi, joista maailman ihmisetkin kyselevät, että ”Mihin tuo oikein panee turvansa?”

Kannattaa opetella huomaaman Jumalan apu ja johdatus ensin pienissä asioissa, jolloin usko ja luottamus pikkuhiljaa kasvavat, ja kohta uskallamme turvautua kaikessa Häneen. Tuntuu vähän hullulta sanoa, että meidän pitäisi ”uskaltaa” turvautua Jumalaan, sillä senhän tulisi olla kristitylle aivan itsestäänselvyys!

Raamatussa on  lukuisia kohtia, joissa Herra lupaa pitää meistä huolen – oli tilanteemme mikä tahansa. Ja muista, että Hänen sanansa on tosi ja pitää paikkansa. Älä katso elämäntilannettasi vaan kiinnitä katseesi Kristukseen! Häneltä löytyy apu!

Seuraaviin artikkeleihin olen koonnut joitakin tärkeitä raamatunkohtia:

 

Read Full Post »

Older Posts »