Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Homoseksuaalisuus, homoliitot’ Category

”Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon” (Jaak. 4:6).

Huomaa, että ylpeä-sanan substantiivimuoto ylpeys on englanniksi PRIDE.

Kesäkuussa 2019 Päivi Räsänen twiittasi: ”Kirkko, jonka jäsen olen, on ilmoittanut olevansa SETA:n Helsinki Pride 2019 virallinen kumppani. Miten kirkon oppiperusta, Raamattu, sopii yhteen aatteen kanssa, jossa häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi?” Saatteeksi hän jakoi Roomalaiskirjeen ensimmäisen luvun jakeet 24-27:

24. Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät sydäntensä himoissa saastaisuuteen, häpäisemään keskenään oman ruumiinsa.
25. He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, häntä, joka on iankaikkisesti ylistetty. Aamen.
26. Sen tähden Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naispuoliset heistä ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen,
27. ja samoin miespuoliset ovat luopuneet luonnollisesta yhteydestä naiseen ja kiihkossaan syttyneet toisiinsa. Miehet ovat harjoittaneet riettautta miesten kanssa ja ovat villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä pitikin saada.

Poliisille tehdyn rikosilmoituksen perusteella poliisi aloitti tapauksesta rikostutkinnan, jonka aiheena on epäily kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Sittemmin poliisi lopetti tukinnan todeten, että rikoksen tunnusmerkit eivät täyttyneet.

Myöhemmin Räsäsestä tehtiin toinenkin rikosilmoitus hänen vuonna 2004 kirjoittamastaan pamfletista Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi – Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen. Kirjoituksessaan Päivi Räsänen pohdiskelee homoseksuaalisuutta kirkossamme Raamatun käsityksen pohjalta. Kirjoitus on luettavissa seuraavasta linkistä Suomen evankelisluterilaisen Lähetyshiippakunnan sivuilta.

Poliisi ei käynnistänyt esitutkintaa pamfletista, mutta valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen päätti ottaa asia käsiteltäväkseen. Lue seuraava kirjoitus Päätoimittajalta: valtakunnansyyttäjä Toiviaisen tulkinnat laillisuusperiaatteen vastaisia – ilmiselvänä tarkoituksena toisinajattelijoiden kampittaminen (Matias Turkkila, Suomen Uutiset 20.11.2019).

Ruotsissahan on tullut jo vuoden 2003 alusta voimaan laki, joka määrittää oikeutta opettaa Raamatun homoseksuaalisuutta käsitteleviä kohtia. ”Henkilö, joka levittää lausuntoja, joissa homoseksuaalisuutta väitetään synniksi, voidaan tuomita kiihotuksesta kansanryhmää vastaan kahdeksi vuodeksi vankilaan. Jos rikkomus katsottaisiin vähäiseksi tai epäilty suostuisi perumaan puheitaan, hän voisi selviytyä pelkillä sakoilla tai ehdonalaisella.” (Lähde). Käytännössä Ruotsissa siis julistaja saa kertoa, mitä Raamatussa lukee, mutta ei saa sanoa, että sitä pitää noudattaa nykyäänkin. Samaan suuntaan ollaan menossa Suomessakin!

Radikaalivasemmistolaiset juristit ovat saaneet ujutettua Suomen lainsäädäntöön sellaisen epämääräisen rikosnimikkeen kuin ”Kiihottaminen kansanryhmää vastaan”. Valtakunnansyyttäjä Toiviainen hakee nyt nähtävästi rajoja sille, mitä tuo lainkohta käytännössä tarkoittaa.

Viimeistään tässä vaiheessa jokaisen lukijan kannattaa lukea itse Päivi Räsäsen kirjoitus Lähetyshiippakunnan sivuilta ja ymmärtää tekstin sisältö ja tarkoitus – onko se kiihottamista jotakin ihmisryhmää vastaan. Ja jos on, niin sitten jokainen tässä maassa saa olla varuillaan kaikista sanomisistaan, myös vuosien ja vuosikymmenten takaa. Luepa artikkeli Taannehtiva vihapuhejahti kiihtyy – Oikeuskansleri kehottaa suomalaisia poistamaan vanhoja kirjoituksiaan (Suomen Uutiset 20.11.2019).

Seuraavana on muutama juuri tähän aiheeseen liittyvä hyvä kirjoitus:

Todettakoon lyhyesti, että liberaalitutkijatkin myöntävät, että missään kohtaa Raamatussa ei hyväksytä homoseksuaalista elämäntapaa. Jotkut väittävät, että muinaisina aikoina homosuhteet olivat erilaisia, toisen alistamiseen perustuvia, ja ne olivat siksi kiellettyjä, mutta nykyään homorakkaus on erilaista. Tämäkin väite on täysin väärä. Lue edeltä perustelut artikkeleista ”Miksi homoteologiset argumentit eivät vakuuta” ja Homoseksuaalisuus ja Raamattu”.

Miten muut kristityt ovat suhtautuneet Päivi Räsäsen ympärillä käytyyn keskusteluun? 32 kirkolliskokousedustajaa on allekirjoittanut vetoomuksen Päivi Räsäsen sekä uskon- ja sananvapauden puolesta (Kotimaa24 8.11.2019). Myös vapaat suunnat ovat julkistaneet Päivi Räsästä tukevan kannanoton (Kotimaa24 15.11.2019). Patmos Lähetyssäätiö on käsitellyt asiaa runsaasti postituksissaan ja radio-ohjelmissaan ilmaisten tukensa Päivi Räsäselle haluten puolustaa uskon- ja sananvapautta.

Mitä sen sijaan  on tehnyt Suomen ev.lut. kirkko? Sen julkiset ulostulot piispojen taholta ovat olleet maallistuneen kirkkokansan korvasyyhyyn puhumista. Esimerkiksi Helsingin piispa Teemu Laajasalo ilmaisee kyllä huolensa uskonnonvapauden toteutumisesta, mutta sanoo asiasta muuten näin: ”Pidän Päivi Räsäsen kirjoituksia väärinä, vahingollisina ja kristillisen lähimmäisenrakkauden vastaisina.” (Twiitti 4.11.2019)

Blogisti Risto huvila ilmaisee erinomaisen hyvin ev.lut. kirkon nykytilan:

”Sen [ev.lut. kirkon] korkeimmat ja/tai kovaäänisimmät edustajat eivät ole vuosikymmeniin enää puolustaneet kristillistä uskoa, vaan ovat pääasiassa joko vaienneet poliittisten päättäjien edessä tai pahimmillaan aktiivisesti vesittäneet Raamatun arvovaltaa. … Niistä vaikutusvaltaisista pappislupauksen tehneistä miehistä ja naisista, joiden olisi pitänyt puolustaa Raamattua ja uskoa yhteiskunnassa, on tullut epäuskon levittäjiä ja kirjoitusten kyseenalaistajia. Selkeimmin tämä toiminta näkyy suhteessa perheeseen, avioliittoon, seksuaalietiikkaan, luomisoppiin sekä Israelin ja juutalaisen kansan asemaan. … olen tullut johtopäätökseen, että kirkko on ainut tiedossani oleva organisaatio, jonka ylin johto systemaattisesti rohkaisee ja palkitsee niitä, jotka eniten kyseenalaistavat sen kirjoitettuja ja voimassaolevia arvoja.” (Risto Huvila 20.11.2019 Arvoton kirkko epäuskon puolustajana). Kannattaa lukea Riston kirjoitus kokonaisuudessaan!

Olen jo pitkään ihmetellyt, miten kirkon ylin johto saa jatkaa tehtävissään, vaikka toimivat täysin kirkon ohjeistusta – Raamattua, kirkkojärjestystä ja tunnustuskirjoja – vastaan. Muissa organisaatioissa tällainen yhteisön edustamia arvoja polkeva johto olisi jo ajat sitten erotettu tehtävistään. Samaa ihmettelee Risto Huvila blogissaan.

Lue myös artikkeli Kirkkoa johtava eliitti ei enää välitä seurakunnastaan eikä Raamatun opista (Tytti Salenius 25.6.2019).

Lisäys 29.2.2020

Nyt valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on määrännyt, että poliisin on suoritettava esitutkinta myös Lähetyshiippakunnan (LHPK) osalta Päivi Räsäsen kirjoituksen johdosta, sillä kirjoitushan on LHPK:n sivuilla. Lähetyshiippakunnan hiippakuntadekaani Juhana Pohjola kirjoittaa:

”Asiallisessa ja perinpohjaisessa kuulustelussa sanoin, että minä olen päätoimittajana vastuussa vihkosen julkaisemisesta ja sen levittämisestä. Kielsin kuitenkin syyllistyneeni kiihottamisrikokseen. Näkemykseni on, ettei Räsäsen teksti ole homoseksuaaleja panettelevaa eikä solvaavaa. Toin vastauksissani ilmi, että vihkosessa opetetaan kristillisen ihmiskäsityksen mukaisesti, että jokainen ihminen on Jumalan kuvana arvokas seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö ihminen olisi vastuullinen elämäntavastaan ja moraalivalinnoistaan Jumalan edessä. Homoseksuaalinen elämäntapa on Jumalan luomisjärjestyksen vastainen ja rikkomus hänen tahtoaan vastaan. Jos tätä ei saa julkisesti opettaa, putoaa synnin ja armon sanomalta pohja, ja uskonnonvapaus kaventuu.”

Lue lisää LHPK:n sivuilta Hiippakuntadekaani Pohjola poliisin kuulusteltavana.

Suomen ev.lut. kirkon johto on koko asiasta edelleenkin aivan hiljaa. Se on erittäin hälyttävää, mutta ei kuitenkaan mikään yllätys. Mitäpä siitä seuraisi, jos kirkko asettuisi Päivi Räsäsen puolelle? Varmasti tulisi hirveä häly ja kansa eroaisi taas sankoin joukoin kirkon jäsenyydestä. Tällä menolla kuitenkin käy niin, että aktiivisin seurakuntaväki lähtee tuollaisesta antikrisitillisestä kirkosta, joka hiljaisesti hyväksyy todellisten uskon puolustajien vainon.

Myös Timo Soini ihmettelee blogissaan, miksi luterilainen kirkko on hiljaa. Hän kirjoittaa oman ulkoministerikautensa koettelemuksesta, kun oli puolustanut syntymättömien lasten ihmisoikeuksia ja joutui abortin puolustajien hampaisiin. Soini kirjoittaa:

”Mitä se kertoo maamme henkisestä saati hengellisestä tilasta, jos ja kun uskonnonvapautta julkisesti puolustamassa eivät ole kuin Päivi Räsänen ja minä? Minä sain katoliselta kirkolta tukea. Se tuki tuntui ja auttoi. Miksi luterilainen kirkko on hiljaa? MIKSI?”

– – –

Vaikeneminen pahuuden edessä on sekin pahuutta. Puhumattomuus on sekin puhumista; toimimatta jättäminen on sekin toimintaa. (Dietrich Bonhoeffer)

Lisäys 7.2.2020

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispoilta ei edelleenkään tule tukea Päivi Räsäselle – päin vastoin! Helsingin piispa Teemu Laajasalo viestittää: ”Päivi hyvä, mielestäni olet homopuheissasi väärässä ja kovasydäminen. Sorrettuja kristityn pitää nostaa, ei nitistää, vapahtaa, ei häpäistä.” (Iltalehti 6.3.2020)

Tukea Räsänen ei saa myöskään arkkipiispa Tapio Luomalta. Luoma toteaa: ”Kristityn tehtävänä ei ole loukata tai leimata mitään ihmisryhmää. Tämä on minusta aivan selvä asia. Se, että yksittäinen ihminen tai jokin ihmisryhmä leimataan ja nimitetään syntiseksi, ei tuo ketään lähemmäksi kristinuskoa.” (Ilta-Sanomat 6.3.2020)

Dosentti Timo Eskola muistuttaa kirjoituksessaan 6.3.2020, että Päivi Räsänen ei edusta jotain omaa mielipidettään vaan sitä, mikä on luterilaisen kirkomme virallinen kanta edelleenkin: ”Huomattavin asia tässä koko kiistassa on näin ollen se, että Räsäsen näkemys on luterilaisen kirkon linjausten mukainen.”

Eskola jatkaa muistuttaen, että Raamatun tekstit eivät suhtaudu kielteisesti ihmiseen, jolla on homoseksuaalinen taipumus; sen sijaan Raamattu kieltää homoseksuaalisen toiminnan. ”Kirkossa tehdään siten selvä ero siinä, miten suhtaudutaan homoseksuaaliseen käyttäytymiseen ja homoseksuaaleihin ihmisiin. Vaikka jotkut keskustelun osapuolet eivät hyväksy tällaisen eron tekemistä, se on tässä aiheessa oleellinen. Juuri tätä eroa Päivi Räsänen on usein korostanut omissa puheissaan. Kirkossa hyväksytään homoseksuaaliset ihmiset tavallisina seurakuntalaisina aivan kuten kenet tahansa siitä huolimatta, että homoseksuaalinen toiminta tulkitaan synniksi. Pelkkä taipumus ei ole syntiä, vaan sen mukainen toiminta.” Lue Eskolan kirjoitus Onko tutkittavana Räsänen vai luterilainen kirkko?

Piispa Teemu Laajasalo valehtelee suurelle yleisölle antaen heidän ymmärtää, että Päivi Räsänen on väärässä, ja että nykyinen raamatuntutkimus on osoittanut Paavalin aikaisen homoseksuaalisuuden olleen toisenlaista kuin miten se nykyisin käsitetään.

Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja Pasi Turunen kirjoittaa tästä blogissan 6.3.2020 sanoen, että Laajasalo on täysin väärässä: ”Tutkimuksen valossa asia on juuri päinvastoin. Tutkimus on laajaan antiikin aikaa koskevan tosiasia-aineiston valossa kiistatta osoittanut, että Raamatun aikana tunnettiin rakkauteen perustuvat tasa-arvoiset homosuhteet siinä missä tänäkin päivänä.” Turunen sanoo, että jopa itsekin homoseksuaaliset tutkijat, kuten Bernadette Brootten ja Luis Crompton, myöntävät tämän.

Edellä mainittu Luis Crompton kirjoittaa: ”Erään tulkinnan mukaan, Paavalin sanoja ei ole suunnattu sitoutuneessa suhteessa eläville ’bona fide’ homoseksuaaleille. Mutta tällainen hyvää tarkoittava lukutapa vaikuttaa väkinäiseltä ja epähistorialliselta. Paavali, kuten kukaan muukaan tuon ajan juutalainen kirjoittaja, ei missään viittaa vähäisessäkään määrin hyväksyvänsä samaa sukupuolta olevien suhteita missään olosuhteissa. Ajatus, että homoseksuaalien keskinäinen kiintymys tekisi suhteesta hyväksyttävän, olisi ollut täysin vieras Paavalille ja kenelle tahansa juutalaiselle tai varhaiselle kristilliselle kirjoittajalle.”

Näin ollen piispojen puheet osoittavat täyttä asiantuntemattomuutta ja perehtymättömyyttä asioihin. Lue Turusen kirjoitus Piispa Teemu Laajasalo on väärässä ja johtaa kristikansaa harhaan.

Aiheesta muualla:

Lisäys 13.3.2020

Dosentti Juha Ahvio on kirjoittanut 11.3.2020 erittäin mielenkiintoisen ja tärkeän artikkelin Valtakunnansyyttäjän oikeusfilosofia ja Räsäs-tapaus. Ahvio kertoo valaisevasti, miten liberaali sateenkaarihenkinen ääriajattelu vaikuttaa ensinnäkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja sitä kautta myös Suomen oikeuslaitoksessa ja valtakunnansyyttäjän toiminnassa. Ahvio sanoo, että kiihotus- ja vihapykälä lainsäädännössä ei tee seksuaalivähemmistöjä asemaltaan yhdenvertaiseksi eikä samaa kunnioitusta nauttiviksi kuin muut yhteiskunnan jäsenet, vaan heille luodaan erityisasema, jossa he ovat suojassa kaikelta kritiikiltä. ”Räsäs-tapaus on jo nyt osoittanut, että ’seksuaalivähemmistöjä’ ja heidän edustamiaan eettisiä näkemyksiä ja elämäntavallisia käytäntöjä pidetään kaiken kritiikin yläpuolella olevina, kun taas muita näkemyksiä ja käytäntöjä saa kyllä arvostella erilaisilla perusteilla ilman vihasyytöksiä.”

Ja koska homoseksuaalisuutta pidetään ensisijaisesti synnynnäisenä ominaisuutena, sanotaan sen antavan kyseiselle henkilölle syvemmän identiteetin verrattuna kristityn vakaumukseen, kuten amerikkalainen iskulause sen kiteytyttää: ”Minä synnyin homoksi, mutta uskonto on vain jotakin sellaista, joka sinulle on opetettu.” Näin ollen ”uskonnonvapaus ja siihen liittyvä sananvapaus tulevat aina häviämään suojeltavina vapaus- ja perusoikeuksina erityissuojelluille seksuaaliperusoikeuksille ja niiden käyttämisen vapaudelle kaikissa tilanteissa, joissa nämä perusoikeudet joutuvat vastakkain”, Ahvio toteaa.

On todella erikoista, että keskustelu homoseksuaalisuudesta on nyt kriminalisoitu. Ajatellaanpa vain tilannetta, jossa eduskunta on säänyt jonkin lain, ja se myöhemmin huomataan ongelmalliseksi. Kyllä siitä käydään keskustelua monilla eri foorumeilla ja tarvittaessa muutetaan lakia. Tämä vain ei päde silloin, jos halutaan puhua homoseksuaalisuudesta ihan vaikka lääketieteen ja psykologian asiantuntemuksella. Ahvio toteaakin: ”Valtakunnansyyttäjän nyt ajama terminologinen ja konnotaatiollinen sananvapauskontrolli tekee tällaisestakin keskustelusta jo lähtökohtaisesti rikollista, jos ja kun tällaisessa keskustelussa nousee esiin selitysvaihtoehtoja, joista toiset ovat huonompia kuin toiset ja joita toiset kannattavat ja toiset vastustavat. Jos kaikki käsitteellinen erittely ja arvoarvostelmallisuus kielletään rikostuomioilla uhkaamalla ja katsomalla kaiken analyyttisen erittelyn ja erilaisten selitysten nimeämisen ja kannattamisen olevan joidenkuiden ’halventamista’ ja ’loukkaamista’, on kaiken aiheeseen liittyvän älyllisen keskustelun käyminen täysin mahdotonta.

Lisäys 24.3.2020

Mikkelin piispa Seppo Häkkinen on ilmaissut tukensa Päivi Räsäselle. Lue tarkemmin Seurakuntalainen-fi-sivuston artikkelista Piispa Seppo Häkkinen Päivi Räsäsestä: ”Tunnen suurta myötätuntoa häntä kohtaan” – Teemu Laajasalo eri linjoilla.

Lue myös Uusi Tie -lehdessäkin julkaistu kirjoitus ”Määritteleekö oikeuslaitos jatkossa, mitä mieltä Raamatun teksteistä saa olla?”. Siinä varatuomari Marika Visakorpi pohtii Raamattuun liittyviä rikostutkintoja ja Päivi Räsäsen tapausta mainiten muun muassa: ”Räsäsen sanomisissa tai esiintymisissä ei ole havaittavissa loukkaus­tarkoitusta tai vihaa. Enemmänkin kyse on mielipiteestä. Jos mielen pahoittamisesta yritetään tehdä rikos, ollaan hyvin omituisessa ja sananvapautta raskaasti rajoittavassa tilanteessa.”

 

 

Read Full Post »

Aikana, jolloin kuulee uutisia, että mies on ensimmäistä kertaa raskaana Suomessa, on syytä palauttaa mieliin biologiset tosiseikat. Siitä kertoo seuraava artikkeli.


 

Sex change? Not unless you change every cell in your body!
By Pat Franklin 16.9.2017, suom. SK

Tykkää tai älä, tyttö on tyttö ja poika on poika. X tytölle ja Y pojalle ja sillä siisti. Toivottavasti tykkäät alkuperäisestä taideteoksestani!

Äitinä olen huomannut jotakin, jonka harvat näyttävät tänä päivänä tietävän. Poikavauvani kasvoi mieheksi ja tyttövauvani kasvoi naiseksi. Kun katsoin tiedettä tämän takana, huomasin, että jokaisella poikavauvalla on syntyessään XY-geeni ja se on Y, joka tekee hänet mieheksi. Jokaisella tyttövauvalla on XX-geeni ja se tekee hänet naiseksi. Vai niin. Se ei ole kovin vaikeaa, vai onko? Nuo geenit sattuvat olemaan käytännössä jokaisessa heidän ruumiinsa solussa! Kaikkialla heidän päänsä hiuksista varpaidensa kynsiin he ovat joko XY-poika tai XX-tyttö.

Kuningas Jeesus, joka on tulossa hallitsemaan tätä maailmaa rautaisella valtikalla, sanoi kerran:Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa loi heidät mieheksi ja naiseksi…” (Matt. 19:4).

Johtajamme eivät selvästikään ole lukeneet tätä lainkaan, tai ehkä unohtivat sen. Tai ehkä vain vielä kerran päättivät sylkeä jälleen Jumalan silmään.

Mutta Jeesushan on niin mukava; varmastikaan Hän ei välitä, jos mies muuttaa itsensä naiseksi, tai päinvastoin (engl. vice versa). Mielestäni operatiivinen sana tässä lauseessa on ”vice” (pahe). Hyvät ihmiset, on olemassa oikea ja väärä, hyvä ja paha. Kaikki synti on kapinaa Jumalaa vastaan ja on syntejä, jotka jättävät syntisen helvetin tuleen. Koko iankaikkisuudeksi.

Entä sukupuoli-identiteetti ja vastakkaisen sukupuolen kamppeisiin pukeutuminen (cross dressing)? Raamattu julistaa: Nainen älköön käyttäkö miehen tamineita, älköönkä mies pukeutuko naisen vaatteisiin; sillä jokainen, joka niin tekee, on kauhistus Herralle, sinun Jumalallesi” (5. Moos. 22:5).

Minulle on sanottu, että olen vanhanaikainen, joten ehkä minulla sellainen geeni. Samalla olen kauhuissani. kun minun on kerrottava, että eräs peruskoulun opettaja täällä Englannissa kertoi meille, että viranomaiset ovat pyytäneet häntä selvittämään, kuinka hän aikoo esittää ”sukupuolten moninaisuutta” koskevat kysymykset valvonnassaan oleville viattomille lapsille. Sivilisaatiomme on nyt kyllä aivan ojan pohjalla rämpien alhaisimmassa viemärissä. Minun mielestäni alaspäin vievillä tikkailla ei ole alempaa puolaa.

Jeesus varoitti, että yhden Häneen uskovan lapsen vietteleminen tuomitsee tekijänsä niin kauheaan kohtaloon, että hänelle olisi parempi tulla heitetyksi myllynkivi kaulassa mereen. Se olisi hänelle parempi, kuin se, mitä Jumala tekee hänelle, koska kehtasi vietellä lapsen syntiin.

Ja juuri tätä opettajia pyydetään tekemään nyt – esittämään ”sukupuolinen moninaisuus” (gender diversity) vaihtoehtona lapsille. Saada heidät kiinnittämään puhtaan viattoman mielensä tuohon turmelukseen, mikä on jotain sellaista, joka normaaleissa olosuhteissa ei koskaan edes tulisi heidän mieleensä. Olisiko poika mieluummin tyttö? Ei ongelmaa!

Siinä on kuitenkin ongelma. Leikkaus ja hormonihoito eivät muuta soluja ruumiissa, jossa jokaisen ihmisen sukupuoli on huolellisesti koodattu X:n ja Y:n avulla. Identiteettimme on kirjoitettu geeneihimme.

Meidän on varmasti kuitenkin oltava suvaitsevaisia!

Ongelma on, että Jumala ei ole ollenkaan suvaitsevainen. Hän vihaa syntiä. Hän teki meidät miehiksi ja naisiksi. Hän antaa meille vapauden totella Häntä, tai olla tottelematta, mutta Hän on tuomion Jumala ja kun Tuomari istuu ja kirjat avataan, niin silloin ei ole mitään armoa niille, jotka hylkäävät Hänen Poikansa ja päättävät vaeltaa omaa typerää tietänsä.

”Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio” (Hepr. 9:27).

Tänä päivänä todelliset kristityt ovat lähes shokissa siitä tavasta, jolla maamme ovat menneet alas viemäriin, turmelukseen laskeutumisen nopeudesta, täydellisestä yhteiskunnan muutoksesta, niin että käytös, joka kerran oli rikollista, on nyt hyväksyttävää ja että jokainen, joka ei ole siitä samaa mieltä, on pahis.

Toisin sanoen, paha on nyt hyvää ja mikä kerran oli hyvää, on nyt pahaa. Musta on nyt valkoinen ja valkoinen on musta.

Mitä sitten Raamattu sanoo?Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi…” (Jes. 5:20).

Onko mitään tietä takaisin? Meidän mielestämme ei, ainakaan maillemme. Olemme menneet liian pitkälle ja saamme kärsiä ankarat seuraukset.

Yksilöillä on kuitenkin vielä toivoa riippumatta siitä, kuinka syvälle suohon ovat vajonneet! Jeesus voi pelastaa vaikka mistä!

Riippumatta siitä, mitä olet tehnyt, rakas ystävä, Jeesus tarjoaa sinulle armon kätensä nyt, jos vain uskot ja luotat Häneen.

Apostoli Johannes kirjoitti tämän: Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. (1. Joh. 1:8,9)

Rakas ystävä, etkö tahtoisi tehdä sen nyt heti? En koskaan unohda sitä iltaa, kun tein sen yksin huoneessani polvillani ja kerroin Jeesukselle uskovani Häneen ja pyysin Häntä antamaan anteeksi hirveät syntini nimeten jokaisen synnin, kun niitä tuli mieleeni.

Jumala vastaa aina sellaiseen rukoukseen; se oli koko syy siihen, että Jeesus kuoli ja vuodatti verensä uhrina, jotta syntimme voitaisiin antaa anteeksi. Hän haluaa, että tulet Hänen tykönsä. Hän haluaa antaa anteeksi syntisi ja antaa sinulle uuden elämän.

Hän sanoi: ”…sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos” (Joh. 6:37).

Ja myös: Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä” (Joh. 6:40).

Ja: Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä” (Joh. 6:47).

Todellisten kristittyjen (toisin kuin väärien) on puolustettava Jeesusta ja totuutta, vaikka se merkitsisi työpaikan menetystä tai vankilaan joutumista. Hänhän on Jumalan Poika ja Hän sanoi, että jos tunnustat Hänet nyt, kun se ehkä on vaikeaa, Hän tunnustaa sinut enkelien edessä taivaassa. (Luuk. 12:8)

Pelottaako? No niin, Kuningasten Kuningas sanoi: ”Mutta minä sanon teille, ystävilleni: älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä. Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää.” (Luuk. 12:4,5)

Onkohan tämä ”viha-artikkeli”? Ei mitenkään. Jos näkee jonkun olevan matkalla kurjuuteen ja onnettomuuteen, niin ei ole vihaa varoittaa häntä. Se ystävällisintä, mitä voi tehdä. Sinua on varoitettu.

Hyvät ystävät, on aika ratkaista missä seisomme. Jos Jeesus on Jumala (ja Hän on), niin seuraa Häntä!

 

Read Full Post »

Samaa sukupuolta olevien avioliitto on ollut Suomessa mahdollista 1.3.2017 lähtien. Käytännössä vihkimiset on suoritettu maistraateissa. Ev.lut. kirkon linjaus on, että avioliittoa pidetään edelleenkin yhden naisen ja yhden miehen välisenä liittona, eikä avioliittolain voimaantulo muuta kirkon käytäntöä. Muutama pappi oli jo etukäteen ilmoittanut vihkivänsä homopareja, vaikka piispat olivat sen selvästi kieltäneet. Ainakin Kai Sadinmaa on jo ennättänyt tällaisen vihkimisen suorittaa.

Savonlinnan ev.lut. seurakunnan kirkkoneuvosto teki kirkkoherra Sammeli Juntusen johdolla päätöksen 23.2.2017 seurakunnan kirkkotilojen käytöstä avioliittoon vihkimisissä. Päätöksen mukaan seurakunnan kirkkotiloissa ei toimiteta samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkimisiä ja siunaamisia eikä myöskään rukoushetkiä tällaisten parisuhteiden puolesta. Syynä tähän päätökseen oli nimenomaan ennakoida sitä tilannetta, kun useampi ev.lut. kirkon pappi (ei kuitenkaan Mikkelin hiippakunnan alueelta) oli julkisuudessa ilmoittanut näitä vihkimisiä suorittavansa, ja estää tulkinnanvaraiset tilanteet ja väärinkäytökset. Päätös perusteluineen on luettavissa kirkkoneuvoston pöytäkirjasta.

Vastaava päätös tehtiin Kotka-Kymin seurakunnassa, tosin maallikkojäsenten toimesta ja kirkkoherran esitystä vastaan. Kyseisen seurakunnan 48 työntekijää allekirjoitti myöhemmin vetoomuksen kirkkoherran linjan puolesta. Kirkkoneuvoston jäsen Ville Mielonen muistuttaa Uusi Tie -verkkolehden mukaan, että ”kirkon alttarilla seisova pari juhlapäivänään rinnastetaan avioliittoon vihkimiseen vaikka kyse olisi pastoraalisesta rukouk­sesta. Tilojen rajaus viestittäisi selkeämmin kirkon pitäytyvän edelleen avioliitto-opetukseensa”.

Myös omassa kotiseurakunnassani Savonlinnassa tehty päätös aiheutti valtavan kohun ja hyökkäyksen kirkkoneuvostoa vastaan. Mutta kun katsotaan niitä ohjeita, mitä esimerkiksi Turun arkkihiippakunnassa on laadittu, voi vain kiittää suoraselkäistä esimerkillisyyttä pitäytymisessä ev.lut. kirkon kirkkojärjestykseen, tunnustuskirjoihin ja ennen kaikkea sitoutumista Jumalan sanaan.

Turun arkkihiippakunnassa nimittäin on laadittu materiaali Ehdotus rukoukseksi avioliiton solmineiden samaa sukupuolta olevien avioparien juhlaan kirkossa tai muussa paikassa. Kokonaisuudessaan se muistuttaa kovasti avioliittoon vihkimisen kaavaa.

Materiaalissa on muun muassa tällainen teksti: ”Hyvät N. ja N. Raamatussa Jumala sanoo: ’Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen.’ (1 Moos. 2:18.) Te olette solmineet avioliiton ja luvanneet rakastaa toisianne. Haluatte jakaa elämänne toistenne kanssa. Tässä hetkessä olemme koolla Jumalan kasvojen edessä ja rukoilemme Teidän avioliittonne ja yhteisen elämänmatkanne puolesta. Pyydämme hyvän Jumalan siunausta kaikkiin vaiheisiinne ja hetkiinne. Luotamme siihen, että Jumala on läsnä tässä hetkessä.” Toisessa kohtaa tuossa materiaalissa sanotaan: ”Jumala, me kiitämme sinua rakkauden lahjasta. Siunaa N:ää ja N:ää, jotka ovat solmineet avioliiton. Liitä aviopuolisot rakkaudella toisiinsa. Auta heitä rakentamaan koti, jossa usko, toivo ja rakkaus vallitsevat. Anna heille Pyhä henkesi, että he sinun siunaaminasi eläisivät rauhassa.” Materiaali löytyy osoitteesta http://www.turunseurakunnat.fi/perhejuhlat/rukoushetki-avioliiton-solmineiden-puolesta

Ongelmana vaan on, että kirkolliskokous on vuonna 2010 linjannut, että rukoushetkeä samaa sukupuolta olevien parien kanssa ei saa sekoittaa avioliittoon vihkimiseen tai avioliittoon siunaamiseen, eikä se saa olla kirkollisen toimituksen kaltainen. Sitten myöhemmin piispainkokous linjasi samalla tavalla, että ”Tällaisessa rukouksessa ei saa olla kyse avioliittoon rinnastettavan parisuhteen siunaamisesta”.

Mutta kuinka ollakaan – kun luet kokonaan tuon linkitetyn materiaalin, huomaat, miten se juuri on kuin jokin kirkollinen toimitus! Ei ole epäilystäkään, etteikö osallistujille jäisi kuva kirkkohäistä! Tässä on se syy, miksi Savonlinnan ja Kotka-Kymin kirkkoneuvostot kielsivät nämä rukoushetket kirkkotiloissa; ei ole mitään mahdollisuutta estää pappia käyttämästä vaikka tuollaista edellä mainittua kaavaa. Siksi on parempi, että niitä rukoushetkiä ei järjestetä kirkollisissa tiloissa, jolloin kenellekään ei tule mielikuvaa, että tämä on tilaisuus, jossa Jumala ja seurakunta siunaa solmitun avioliiton.

Edellä kuvattuja asoita on laajasti käsitelty Uusi Tie -lehdessä 8.3.2017 ja myös verkkolehdessä, linkki tässä.

Surullista on, että se iso enemmistö ev.lut. kirkkoon kuuluvista, jotka eivät käy kirkossa kuin satunnaisesti, pitävät kyllä suurta ääntä samaa sukupuolta olevien oikeuksista kirkossa ja tahtovat määrätä, mitä pitää tehdä. Koska he maksavat kirkollisveroa eli rahoittavat kirkon toimintaa, totta kai heidän tahtoaan totellaan. Tämän vuoksi arkkipiispa Kari Mäkinen uskaltaa sanoa, että ennemmin tai myöhemmin kirkko taipuu vihkimään homopareja. Kirkossa ollaan siis puun ja kuoren välissä; on pakko taipua sellaiseen, mikä on Raamatun vastaista. Jos kaipaat perusteluja, lue artikkelini Onko Jumala kieltänyt homoseksuaalisuuden harjoittamisen?

On esitetty sellaistakin ratkaisumallia, että kirkko luopuisi vihkioikeudesta, jolloin ei olisi koko kiistaa samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseksi. Vihkiminen tapahtuisi kirkon sijaan maistraatissa. Todellisuudessa tämä malli ei toimi: moni aviopari haluaa varmasti siviilivihkimisen lisäksi edelleenkin jonkinlaisen kirkossa tapahtuvan siunausseremonian. Toisaalta monen syy pysyä kirkon jäsenenä on juuri mahdollisuus kirkossa tapahtuvaan vihkimiseen. Mitä tapahtuisikaan jäsenmäärälle, jos kirkko luopuisi vihkioikeudestaan?

Seuraavalle kirkolliskokoukselle 2.5.2017 on jätetty aloite samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseksi. Aloitteen tekijöiden mielestä ”kysymys avioliitosta on uskon ytimeen nähden toissijainen kysymys”. He eivät vain tahdo ymmärtää, että tässä ei ole kyse pelkästään ”rakkauden koriin” eli etiikan alueeseen kuuluvasta kysymyksestä, vaan myös vahvasti oppiin liittyvästä ”uskon korin” asiasta. Seurakuntalainen.fi-sivustolta löytyy kolmen yliopistoteologin vastine tuohon aloitteeseen. Sittemmin aloitteen tehneet 15 kirkolliskokousedustajaa sekä emerituspiispa Mikko Heikka ovat esittäneet tuohon vastineeseen kommentteja, joiden vastine on niin ikään luettavissa Seurakuntalainen.fi-sivustolta, kannattaa lukea! Lyhyesti todettakoon, että sukupuolineutraalin avioliiton kannattajat käyttävät teologisesti kestämättömiä ja jopa keskenään ristiriitaisia argumentteja. Ne uppoavat kyllä suureen yleisöön, mutta eivät kestä lähempää tarkastelua.

Onko yllätys, että nykypäivän homoparikeskustelussa on paljon samaa kuin takavuosien naispappeuskeskustelussa? Teologian tohtori, Lähetyshiippakunnan emerituspiispa Matti Väisänen kertoo olleensa mukana molemmissa niin kutsutuissa Ilkon seminaareissa vuosina 1980 ja 1982, joissa käsiteltiin silloin ajankohtaista virkakysymystä. Näin hän kertoo noista seminaareista, joissa on mielenkiintoinen yhtymäkohta tämän päivän homoavioliittokeskusteluun:

”Niihin oli kutsuttu koko kirkon ja teologisten tiedekuntien sekä kirkkomme hengellisten liikkeiden johtajat. Seminaareissa pohdittiin ja valmisteltiin kirkon uutta virkaratkaisua. Jälkimmäisessä seminaarissa Helsingin yliopiston silloinen ekumeniikan professori kysyi politiikasta termejä lainaten: ’Kuuluuko kirkon virkakysymys uskon vai rakkauden (eli lain) koriin?’ Seminaarin yhteinen ajatus oli, että ehkä se kuuluu lähinnä rakkauden (eli lain) koriin. Tämän jälkeen professori totesi, että siinä tapauksessa naispappeuden hyväksymiselle ei ole mitään esteitä. Laki on aika- ja kulttuurisidonnainen. Ainut asia laista, joka sitoo meitä, on rakkauden laki: ’Minkä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille’ (Matt. 7:12; Luuk. 6:31). Kirkko on vapaa ratkaisemaan virkakysymyksen haluamallaan tavalla.”

”Tämän jälkeen eräs kokouksen osanottaja totesi puheenvuorossaan, että tällä lain tulkinnalla avataan kirkossa portit mille tahansa jumalattomuudelle: Miten käy esim. kristillisen avioliiton ja seksuaalimoraalin? Jonossa on odottamassa myös homoseksuaalikysymys, eutanasia jne. Kokouksen puheenjohtajana toiminut piispa keskeytti suuttuneena kyseisen puheenvuoron sanoen, että puheenvuoron käyttäjä ’maalaa piruja seinälle’. Mainituilla asioilla ei ole mitään tekemistä virkakysymyksen kanssa. Nyt me, sama sukupolvi, olemme kaiken sen todistajia, mistä ko. puheenvuoron käyttäjä ja muutamat muut seminaarin osanottajat olisivat halunneet varoittaa, jos he olisivat saaneet käyttää pyytämänsä puheenvuoron.” (Lähde)

Tuo mainittu piispa on silloinen arkkipiispa John Wikström (lähde s. 42). Suosittelen lukemaan Ilkon seminaareissa käsitellyt naispappeuden perustelut Anssi Simojoen toimittamasta kirjasta Herran käsky, sieltä erityisesti osa Havaintoja naispappeuden teologisista perusteluyrityksistä Suomen kirkossa, s. 93–121 (SLEY-kirjat Oy 1984). Erikoista oli, että naispappeuden tueksi esitetyt perustelut olivat hyvin ohuet ja kummallisetkin, ja menettelytavoissa paljon outoa. Aivan samoja piirteitä on nyt käytävässä samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen liittyvässä kirkollisessa keskustelussa.

Huomionarvoinen seikka siis on se, että nykyisessä homoavioliittokeskustelussa pyritään saamaan homosuhteet ”rakkauden koriin” ohi Raamatun selvän ilmoituksen. Jos – ja kun – Raamatun sana on meille Jumalan puhetta, niin tämä aihealue kuuluu ehdottomasti myös ”uskon koriin”, eli on opillinen kysymys. Erittäin surulliseksi asian tekee se, että viisaat ja oppineet kirkonmiehet kirkon ylimmällä tasolla ajavat yhtä agendaa kuin käärmettä pyssyyn, eivätkä pysty katsomaan ja uskomaan Raamatun selvää ilmoitusta asiasta. ”Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin” (2. Tim. 4:3-4). Raamattu on heille vain puhetta Jumalasta – ei Jumalan puhetta. He ovat menneet Saatanan ansaan, joka kuiskuttaa: ”Onko Jumala todella sanonut?” (1. Moos. 3:1)

Mihin on unohtunut Jeesuksen opetus avioliitosta? Hän opetti, että jo luomakunnan alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi; ja mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa, ja heistä kahdesta tulee yksi liha; ja minkä Jumala on näin yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako (Mark. 10:6-9 ja Matt. 19:4-6). Eikö Jeesuksen sanoilla ole enää mitään painoarvoa? Onko niin, että ihmisviisaudella kyllästetty teologi ei usko Jeesuksen olevan Jumalan poika? Näin näyttää tilanne valitettavasti olevan Suomen ev.lut. kirkossa.

Eivät seurakunnat Savonlinnassa eivätkä muuallakaan ole kieltäneet ketään homoseksuaalia osallistumasta seurakunnan tilaisuuksiin, päinvastoin! Tänään ilmestyneessä Seurakuntauutiset-lehdessä 2/2017 Sammeli Juntunen kirjoittaa: ”Keskustelusta on voinut saada sellaisen käsityksen, että seksuaalivähemmistöt eivät olisi kirkkoihimme tervetulleita rukoilemaan. Se ei pidä paikkaansa. Kaikki ovat tervetulleita, kaikkia kutsutaan kirkkoon ja muuhun seurakunnan toimintaan. Kaikki tarvitsevat ilosanomaa Jumalan rakkaudesta. Sitä varten seurakuntamme ja sen kirkot ovat olemassa.”

Jokainen ihminen – myös uskova – on syntinen ja tarvitsee siksi jatkuvaa turvautumista Jeesuksen sovitustyöhön. Kaikki me kamppailemme kuka minkäkin asian kanssa ja tarvitsemme siksi yhdenvertaisesti niitä armovälineitä, joita Herramme meille tarjoaa. Ei taipumus johonkin väärään ole syntiä, vaan sen taipumuksen toteuttaminen. Tähän liittyen lue artikkelini Onko homoseksuaalisuus syntiä?

Monesta seurakunnasta puuttuu nykyään puhe synnistä ja kehotus parannuksentekoon. Meillä itse kullakin olisi paljon pois pantavaa, kunhan joku vain siitä huomauttaisi. Mikä olisikaan parempi tilaisuus tällaiseen kuin Jumalan sanaa kunnioittavan papin puhe seurakunnan kokouksessa?

”On julmaa ja rakkaudetonta, jos homoseksuaalisuuden harjoittamista ei sanota synniksi. Näin toimimalla ihmiseltä kielletään armo ja mahdollisuus syntien anteeksisaamiseen. … Seurakunnan tulee olla paikka, jossa ihminen saa kuulla Jumalan sanan opetusta ja jossa hänen puolestaan myös rukoillaan. Meillä ei ole oikeutta pimittää Jumalan tahtoa eikä hänen armoaan. Seurakunnan tulee osoittaa lähimmäisenrakkautta homoseksuaaleille ja erityisesti tukea ja rohkaista niitä homoseksuaaleja, jotka omassa elämässään ojentautuvat apostolien opetuksen mukaisesti.” (Niilo ja Päivi Räsänen kirjassa Avioliitto, Kustannus Oy Uusi Tie, 2016)

Edelleen samasta kirjasta: ”Jos me kiellämme lain eli rakkauden kaksoiskäskyn emmekä anna sen tuomita meitä, meillä ei ole myöskään evankeliumia. Ilman lain herättävää puhuttelua riistämme evankeliumin lankeavilta lähimmäisiltämme ja myös itseltämme. Seurakunnissamme meidän tulee Raamattuun pitäytyen opettaa, että haureellisuus, avionrikkominen ja homoseksuaalisuuden harjoittaminen samoin kuin muutkin rikkomukset, kuten varastaminen, ahnehtiminen ja lähimmäisen sortaminen, ovat syntiä. Jokainen meistä on langennut ainakin johonkin näistä synneistä. Syntinen saa turvautua Kristuksen armoon ja syntien anteeksiantamukseen. On suurta Jumalan armoa, että ihminen tulee lain sanan vaikutuksesta tuntemaan syntinsä ja syntisyytensä.”

Elämme vaikeita aikoja seurakunnissa. Nyt tarvitaan totisesti rukousta tämän asian puolesta ja niiden paimenten puolesta, jotka pitävät totuutta esillä. Käykäämme siis veljinä ja sisarina yli seurakuntarajojen yhdessä Herran eteen näiden asioiden kanssa.

Read Full Post »

Tiedote

KANSANÄÄNESTYKSEN JÄRJESTÄMINEN AVIOLIITTOLAIN MUUTOSASIASSA

Oikeusministeriön kansalaisaloite.fi -sivustolla on vireillä kansalaisaloite, jossa esitetään säädettäväksi laki neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä samaa sukupuolta olevien henkilöiden oikeudesta avioliittoon ja heidän oikeudestaan perheen ulkopuoliseen adoptioon (vieraslapsiadoptio).

Kansanäänestyksen tarkoituksena on kansalaisten mielipiteen selvittäminen avioliittolain muuttamiseen, jota koskeva kansalaisaloite on hyväksytty eduskunnassa 12.12.2014.

Avioliiton laajentaminen koskemaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisiä suhteita on periaatteellinen, laajakantoinen ja myös oikeudellinen asia. Kansanäänestyksen järjestämistä perustellaan myös sillä, että nyt hyväksytyn avioliittolain muutoksen jälkeen voi nousta tähän asiakokonaisuuteen liittyviä muita vastakkaisia laki- tai kansalaisaloitteita. Mahdollinen edestakainen muutosliike näin periaatteellisesti merkittävässä asiassa on paitsi yksittäisten kansalaisten näkökulmasta niin myös edustuksellisen demokratian kannalta ongelmallista.

Koska avioliiton muuttaminen tulee vaikuttamaan pitkälle yhteiskunnan tulevaisuuteen ja arvoihin, olisi tärkeää selvittää luotettavalla tavalla kansan kanta tähän asiaan järjestämällä neuvoa-antava kansanäänestys. Kansalaisilla olisi näin välitön mahdollisuus vaikuttaa asian ratkaisuun. Mielipidetiedustelut eivät tarjoa samanlaista vaikutuskanavaa kuin kansanäänestys.

Ehdotuksen eteneminen eduskuntakäsittelyyn edellyttää vähintään 50 000 kannattajaa, jonka jälkeen aloite jätetään eduskunnan käsiteltäväksi ja päätettäväksi.

Ehdotusta voi käydä kannattamassa täällä https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1041 tai kannattaa kirjallisella kannatuslomakkeella, jonka on tulostettavissa samasta paikasta.

Tämä kansalaisaloitehanke ei ole sidoksissa kirkkoihin tai muihinkaan uskonnollisiin toimijoihin eikä poliittisiin puolueisiin tai ryhmittymiin.

Lisätietoja: kansalaisaloitteen edustaja, varatuomari Pekka Lahdenperä, Oulu
pekka.lahdenpera@dnainternet.net

Read Full Post »

Piispoista Irja Askola ja Björn Vikström ovat arkkipiispa Mäkisen lisäksi selkeästi asettuneet samaa sukupuolta olevien liittojen taakse. Mikä mahtaa olla heidän perustelunsa asialle?

Liberaalitkin raamatuntutkijat sanovat, että Raamatun kanta homoseksuaaliseen käyttäytymiseen on selvä: se on selkeästi kielteinen. Viittaan tässä emeritusprofessori Heikki Räisäsen ja dosentti Kari Kuulan lausuntoihin.

Jotkut viittaavat Daavidin ja Joonatanin suhteeseen homoeroottisena, mutta esimerkiksi Kuula sanoo, että tämä on väärä tulkinta. Kyse on lujasta ystävyyssuhteesta.

Kun tutkijat sanovat, että Raamattu ei missään kohdassa hyväksy homoseksuaalisuutta, niin eikö asia ole sitten päivän selvä? Kun se ei ole selvä ainakaan edellä mainituille piispoille, niin mistä oikein onkaan kysymys?

Kysymys on yksinkertaisesti siitä, onko Raamattu oikeasti Jumalan sanaa – onko Jumala sanonut:

Herra sanoi Moosekselle: ”Sano israelilaisille: Minä olen Herra, teidän Jumalanne. … Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko.” (3. Moos. 18:1,2,22)

Ja jos onkin sanonut, niin ei kai Jumala enää nykyisin ole samaa mieltä kuin on joskus ollut?

Tuossa 3. Mooseksen kirjan 18. luvussa Jumala ilmoittaa Mooseksen kautta israelilaisille koko joukon erinäisiä asioita, jotka ovat iljetystä Herra silmissä. Nykyajan Raamatun tulkitsijat sen sijaan sanovat, että homoseksuaalisuuteen suhtautumista ei ratkaista Raamatun ilmaiseman asenteen pohjalta, vaan Raamatun kielteinen kanta ohitetaan tässä asiassa inhimillisyyden takia. ”Tässä asiassa yksinkertaisesti nykyajan tietämys ja valistunut etiikka on ajanut Raamatun käsitysten ohi”, sanoo Heikki Räisänen.

Kristitty voi kysyä mielessään, kumpi on viisaampi: ”valistuneet” ihmisajatukset vai Jumalan sana? Jumalaan uskova tietää oikean vastauksen, mutta Jumalan arvovaltaan uskomaton ei tietenkään näe perimmäistä totuutta asiassa. Omissa silmissään ”viisas” ihminen ei ensinnäkään tunnusta, että on Jumala, joka on jotain sanonut. Niin ollen on helppo muuttaa tällaisen ”Jumalan” sanoja mennen tullen – aivan kuin Jumala olisi ristiriidassa itsensä kanssa. Tosiasia kuitenkin on, että Pyhä Jumala on ikuinen ja muuttumaton, samoin Hänen sanansa.

Joku voi vedota siihen, että eiväthän Vanhan testamentin käskyt päde enää uuden liiton aikana. Totuus on kuitenkin se, että osa pätee edelleenkin, osa oli tarkoitettu siihen aikakauteen. Edellä luettu Jumalan käsky on niin sanottu moraalikäsky, joka on voimassa aina. Lue tarkempi selostus artikkelista Miten kristittyjen tulisi suhtautua Vanhan testamentin lakeihin? Ja kuten hiukan myöhemmin käy ilmi, niin liberaalitutkijakin myöntää sen totuuden, että Uusi testamentti yksiselitteisesti torjuu homoseksuaalisen käyttäytymisen.

Homoseksuaalisuuden puolustajat vetoavat lisäksi sellaisiin seikkoihin, että samalla jos homoseksuaalisuuden harjoittaminen kielletään, pitäisi Raamatun mukaan myös orjuus sallia ja hiusten leikkaaminen kieltää. Tuossa mainitussa artikkelissa vastataan myös näihin ja muihin vastaaviin väitteisiin.

Arkkipiispa Kari Mäkinen on sanonut, että kirkon avioliittokäsitystä on arvioitava uudelleen. Olen varma, että siinä keskustelussa otetaan esille ne argumentit, jotka löytyvät Kari Kuulan laajasta selvityksestä Raamattu ja homoseksuaalisuus (105 s.). Se kannattaa jokaisen lukea. Keskustelu kirkon avioliittokäsityksestä tulee pohjimmiltaan palautumaan siihen, onko Raamattu todella Jumalan ilmoitusta.

Kuula kiteyttää em. selvityksessään Uuden testamentin kannan homoseksuaaliseen käyttäytymiseen (s. 81-82). Tässä johtopäätökset, joista tutkijat ovat jotakuinkin yksimielisiä, tiivistetysti:

  • Varhainen kristillisyys suhtautui torjuvasti kaikkeen homoseksuaaliseen käyttäytymiseen.
  • Kielteinen kanta periytyi juutalaisesta traditiosta ja se on yhteneväinen Vanhan testamentin kanssa.
  • Evankeliumeissa ei puhuta homoseksuaalisesta käyttäytymisestä. Luontevin tulkinta on, että Jeesuksella ei ollut perinteisestä juutalaisesta näkemyksestä poikkeavaa kantaa asiasta; Hän piti homoseksuaalista käyttäytymistä Jumalan tahdon vastaisena.

Sitten ovat erikseen ne argumentit, joilla perustellaan samaa sukupuolta olevien rakkaus ja parisuhde. Niistäkin voi lukea Kuulan selvityksestä. Valitettavasti hänen loppupäätelmänsä ovat ihmisviisauden kyllästämiä yrittäen peittää alleen Jumalan selkeän ilmoituksen.

Yhteys-liikkeen tuki ry:n puheenjohtaja Ulf Särs sanoo: ”Olen vakuuttunut siitä, että asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan muuttuvat koko ajan hyväksyvämmiksi ja tämä on Pyhän Hengen työtä ajassamme. Pyhä Henki on totuuden henki ja vaikuttaa vääjäämättä siihen suuntaan, että seksuaalivähemmistöjen oikeudet toteutuvat yhä paremmin kirkossa ja yhteiskunnassa.”

Pyhä Henki sanoo puolestaan minulle, että tuossa edellä ei puhu Pyhä Henki vaan tämän ajan antikristillinen henki. Pyhä Henki sanoo, että Raamattu on muuttumatonta Jumalan sanaa, ja Hän on ilmoittanut siinä itsensä ja tahtonsa meille. Hänen sanansa on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Jumalan tahdon mukaista ja siunamaa ei ole sellainen, mikä turhentaa Hänen sanansa.

Lue roomalaiskirjeen 1. luvusta ainakin jakeet 18-28 ajatuksen kanssa. Ne ovat juuri nyt hyvin ajankohtaiset.

18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,
19 sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet
23 ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
24 Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa,
25 nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.
26 Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen;
27 samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.
28 Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.

Tämä Paavalin kirjoittama teksti kohdistuu niin homoseksuaalisuuden harjoittajiin kuin tämän ajan viisaisiin. Se luokittelee tyhmyydeksi niiden viisauden, jotka tulkitsevat Raamattua ohi Jumalan Pyhän Hengen ilmoituksen.

Jeesus itse sanoi, että ”te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa” (Matt 22:29).

Sen ajan avioliittokeskusteluun Jeesus otti kantaa sanoen fariseuksille: ”’Ettekö ole lukeneet, että Luoja alun perin teki ihmisen mieheksi ja naiseksi?’ Ja hän jatkoi: ’Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.'” (Matt. 19:4-6)

Häntä olisi syytä kuunnella tänäkin päivänä, sillä ”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti” (Hepr. 13:8).

Read Full Post »

Eduskunta äänesti tänään tasa-arvoisesta avioliittolaista. Äänin 105-92 se päätti johdattaa Suomen kansan Sodoman ja Gomorran tielle. Peukuttakoot papit miten paljon tahansa tai levittäköön arkkipiispa antikristillisiä mielipiteitään sydämensä kyllyydestä, niin Jumala ei silti sitoudu tähän äänestystulokseen.

Jossain nettikeskustelussa solvattiin uskovia, että miten he muka voivat tietää Jumalan ajatukset? Vastaus on yksinkertainen: Raamattu on Jumalan sanaa, ja siellä Jumala on selkeästi ilmoittanut itsensä. Hän on antanut ne raamit, joissa elää, ja myös valmistanut pelastuksen ihmiskunnalle. Jumala ei voi silti siunata sellaista, mistä Hän on selkeästi varoittanut.

Raamattu on oikeasti Jumalan puhetta – valitettavasti kaikki papit eivät sitä ymmärrä. Ja kun he eivät usko Raamattuun Jumalan sanana, eivät he voi opettaa sitä muillekaan totuudenmukaisesti. Näin kirkko mukautuu opettamaan sen korvasyyhyn mukaan, mitä kansa haluaa kuulla. Suomessa on paljon uskovia pappeja, mutta jostain kumman syystä mediassa ääneen pääsevät vain ne liberaalit.

Aion myöhemmin kirjoittaa Raamatun arvovallasta lisää – siitä, miten ihmeellinen ja tosi kirja se on.

Kun kirkosta eroaa netin kautta päivittäin noin 150-200 henkilöä, niin tänään kirkosta on eronnut jo yli kaksituhatta henkilöä (2032 klo 21.00). Eroamisen syyksi on ilmoitettu lähes yksinomaan arkkipiispa Kari Mäkisen kannanotot ja luopuminen Raamatun sanasta.

Kun kuuntelen arkkipiispan tämänpäiväisiä lausuntoja, en ihmettele yhtään, jos kaikki perinteisesti Raamattuun uskovat lähtevät kirkosta – ennemmin tai myöhemmin. Kun susi on lammaslauman paimenena, varmasti tuleekin pakokauhu. Mäkisen toimia on aktiiviseurakuntalaisten piirissä seurattu jo pitkään, eikä monikaan eroa hetken mielijohteesta. Nyt vain tuli se viimeinen pisara ja mitta täyttyi. Lue artikkelini Arkkipiispan tuki tasa-arvoiselle avioliittolaille, jossa on referoitu Mäkisen kannanottoja samaa sukupuolta olevien parien puolesta.

Keskustelupalstojen kommenttien perusteella uskoisin, että eroajien joukossa on paljon tavallisia rivikansalaisiakin – niitä, jotka vain muuten pitävät perinteisiä arvoja kunniassa.

Eduskunnan äänestystulos etenee suureen valiokuntaan. Se laatii oman mietintönsä lakiehdotuksen hylkäämisestä tai muuttamisesta. Sen jälkeen mietintö palaa takaisin eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta sen hyväksyy, varsinainen laki jää seuraavan hallituksen ja eduskunnan laadittavaksi. Tämä voi olla mielenkiintoinen tilanne, sillä tasa-arvoiseen avioliittolakiin nihkeästi suhtautuva Keskusta on tällä haavaa gallup-kyselyiden kannatusmittauksissa ykkösenä. Eduskuntaalit pidetään huhtikuussa 2014, ja nyt onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka tänään eduskunnassa suoritettu äänestys vaikuttaa puolueiden kannatuslukemiin.

Päivitys 6.12.2014

Kirkosta eroaa eroakirkosta.fi-sivuston kautta tavallisesti päivittäin noin 150-200 henkilöä. Äänestyksen jälkeen luvut ovat olleet seuraavat:

  • Pe 28.11. 2612 henkilöä (äänestyspäivä)
  • La 29.11. 5144 hlöä
  • Su 30.11. 5428 hlöä
  • Ma 1.12. 3436 hlöä
  • Ti 2.12. 1672 hlöä
  • Ke 3.12. 906 hlöä
  • To 4.12. 690 hlöä
  • Pe 5.12. 597 hlöä
  • La 6.12. 676 hlöä

Kaiken kaikkiaan eroajia on ollut viikon aikana äänestyksen jälkeen noin 20 000 henkilöä.

Vuonna 2010 TV:ssä lähetetyn Homoillan jälkeen erottiin kirkosta Päivi Räsäsen takia, vaikka hän esiintyi yksityishenkilönä, ei kirkon edustajana. Kun A-studiossa 3.12. kysyttiin arkkipiispa Mäkiseltä, esittikö hän tukensa sateenkaariväelle arkkipiispana vai Kari Mäkisenä, Mäkinen vastasi esiintyneensä ”arkkipiispa Kari Mäkisenä”.

Hyvä osoitus ajan hengestä on, että kun tavallinen seurakuntalainen sanoo Jumalan sanan mukaisen mielipiteensä, aiheuttaa se huomattavasti suuremman eromäärän verrattuna siihen, että kirkon edustaja esittää omia epäraamatullisia lausuntojaan arkkipiispan roolissa.

Arkkipiispa sanoi esittäneensä kannanottonsa harkitusti, siis tieten tahtoen, ei vain lipsauttaen ajatuksia tahtomattaan. Kun kirkon jäsenmäärä on koko ajan laskusuunnassa, tämä kirkonmies ajattelee, että enemmistö Suomen kansasta kuitenkin hyväksyy samaa sukupuolta olevien parisuhteet ja avioliitot. Ja kun konservatiivit saadaan putsattua tieltä pois, voivat kirkkoon liittyä ne, jotka ovat eronneet kirkon vanhakantaisten ajatusten takia.

Juuri julkaistu Iltalehden Taloustutkimuksella teettämä tutkimus tukee Mäkisen ajattelutapaa. Tutkimuksen mukaan loppujen lopuksi varsin harva kirkosta eroava ilmoittaa lähtönsä syyksi kirkon vapaamielisyyden. Sen sijaan yli 60 % eronneista tai sitä harkitsevista sanoo syyksi kirkon liiallisen vanhoillisuuden.

Iltalehden mukaan ”Mäkinen on todennäköisesti hyvinkin oikealla linjalla, jos kirkossa ollaan huolestuneita jäsenten määrästä.” Lehden mukaan liberaalit kannanotot ovat kirkolle pikemminkin hyödyksi, ja kirkon sanoma kannattaa päivittää tälle vuosituhannelle. No tätähän arkkipiispa onkin ansiokkaasti tehnyt!

Edellä mainitussa A-studion lähetyksessä arkkipiispa jo toteuttikin tätä toivetta kirkon sanoman päivittämisestä. Hän totesi, että perhettä, seksuaalisuutta ja avioliittoa koskevat kysymykset eivät ole uskomme kannalta perustavaa laatua olevia asioita. Uskomme kohde on Kristus.

Uskomme kohde on Kristus, mutta jos Raamatun sanasta otetaan osa pois, lähtee sieltä kohta loputkin tarpeettomana. Jos ei uskalleta sanoa syntiä synniksi, niin ei Kristuksellakaan ole enää mitään virkaa.

Read Full Post »

Tulevana perjantaina 28.11.2014 klo 13 Suomen eduskunta äänestää tasa-arvoisesta avioliittolaista. Näillä näkymin tulos voi olla kumpi tahansa. Eduskunnan lakivaliokunta hylkäsi viime torstaina ehdotuksen äänin 9-8, mikä antaa viitteitä siihen, että tuleva äänestyskin on tasainen.

Nyt on jokaisen Jumalan sanaa kunnioittavan kristityn syytä hiljentyä rukoukseen sen puolesta, että aloitetta ei hyväksyttäisi. Jos lakialoite hyväksytään, siitä seuraa suuria muutoksia Suomalaisessa yhteiskunnassa. On hyvä panna merkille, miten muualla maailmassa on käynyt. Joitain viitteitä löytyy artikkelista Homoliikkeen ylivalta.

Eduskunnan lakivaliokunta on pohtinut mahdollisen lain vaikutuksia: ”Uskonnolliset yhdyskunnat kantavat kuitenkin huolta avioliittolain muutosten vaikutuksista uskonnollisten yhdyskuntien sanan- ja uskonnonvapauteen. Vaarana pidetään, että uskonnolliset yhdyskunnat joutuvat syrjittyyn asemaan tai niihin kohdistetaan syrjintäväitteitä opetuksensa ja vihkimiskäytäntöjensä vuoksi.” (Lakivaliokunnan mietintö 14/2014 vp)

Mietinnössään lakivaliokunta toteaa lisäksi, että nykyinen laki rekisteröidystä parisuhteesta on riittävä perustuslain ja ihmisoikeuksien kannalta, myös Euroopan Unionin säädökset ja käytännöt huomioiden. ”Lakimuutos on lähinnä symbolinen askel”, toteavat STT:n haastattelussa siviilioikeuden professori Urpo Kangas ja Sateenkaariperheiden toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

Jos mahdollinen lakimuutos ei tuo isoja muutoksia samaa sukupuolta oleville pareille, se olisi kuitenkin yksi suurimmista mullistuksista Suomen kristillisellä kentällä. Käytännössä Raamattuun pitäytyvä opetus joutuisi menemään ”maan alle”. Totuuden sanominen tietyistä asioista radiossa tai televisiossa olisi sitten tuskin mahdollista ilman pelkoa toimiluvan menettämisestä.

Rukoillaan ja paastotaan tämän asian puolesta – että esitys tasa-arvoisesta avioliittolaista hylättäisiin. Elävä Jumala Pyhän Henkensä kautta voi vaikuttaa kansanedustajiin.

Read Full Post »

Sanan- ja mielipiteenvapaus ei koske niitä, jotka vastustavat homoavioliittoja – ei varsinkaan silloin, kun mielipide perustuu Raamattuun.

Firefox-selaimesta tunnetun Mozillan toimitusjohtajana vasta aloittanut Brendan Eich painostettiin hiljattain eroamaan tehtävästään ja samalla Mozillan omistavan säätiön hallituksesta. Hän oli ehtinyt olla Mozillalla töissä muun muassa teknologiajohtajan jo toistakymmentä vuotta. Taustalla oli se, että Eich oli vuonna 2008 tukenut homoliitot kieltävää kalifornialaislakialoitetta 1000 dollarilla. Hän ei tehnyt tätä työnantajansa edustajana vaan yksityishenkilönä. Eroon johti kampanja, jossa muun muassa 3,5 miljoona käyttäjän deittipalvelu OkCupid kehotti jäseniään vaihtamaan Firefox-selaimensa johonkin toiseen. Eräs OkCupidin perustajista viestitti: ”Ne jotka haluavat kieltää rakkauden ja pakottavat kurjuutta, häpeää ja turhautumista, ovat vihollisiamme ja heille toivotamme vain epäonnistumista.”

Kotimaa24:n edellä olevaa uutista käsittelevässä kirjoituksessa todetaan, että ”kun sukupuolineutraali avioliitto on hyväksytty suvaitsevaisuuden nimissä, seuraava askel näyttää olevan olla suvaitsematta niitä, jotka pitäytyvät perinteiseen avioliittokäsitykseen”. Nyt on levinnyt huoli Firefoxin ja monen muun vastaavan yrityksen kristityistä työntekijöistä; saavatko he olla avoimesti uskoa tunnustavia ja seisoa oman näkemyksensä takana?

Seurakuntalainen.fi uutisoi, että katuevankelista John Craven pidätettiin, kun hän luki julkisella paikalla Raamatusta kohdan homoseksuaalisuudesta. Ohikulkijat olivat kysyneet häneltä, että mitä hän opettaa homoseksuaalisuudesta? Craven vastasi Raamatun sanoin, mitä siellä opetetaan homoseksuaalisuudesta lisäten, että Jumala vihaa syntiä mutta rakastaa syntistä. Ohikulkijat ilmiantoivat saarnaajan poliisille, joka piti Cravenia pidätettynä 19 tuntia. Tästä ajasta hän oli 15 tuntia syömättä ja juomatta ja ilman tarvitsemaansa lääkitystä. Tapahtuman seurauksena jopa ateistien yhdistys on puolustanut kristittyjen oikeutta puhua uskostaan.

Entä mitä sai aikaan homoliittojen laillistaminen Yhdysvalloissa? Katso alla oleva suomeksi tekstitetty video siitä, mihin järkyttävyyksiin homoavioliittojen hyväksyminen on johtanut Massachusettsin osavaltiossa.

Lyhyesti sanottuna vaikutukset ulottuivat nopeasti muun muassa kouluopetukseen ja näkyivät esimerkiksi lapsille suunnattuna homomyönteisenä kirjallisuutena; vanhemmilla ei ole oikeutta ottaa lapsia pois tällaisesta opetuksesta. Seurakunnat ovat luonnollisesti joutuneet hyökkäysten kohteeksi, ja poliisi on pääosin asettunut homoaktivistien puolelle. (Jos video alla ei näy, tässä linkki videoon.)

Kuten videolla todetaan, niin homoliikkeen toimintasuunnitelmat olivat olleet valmiina jo vuosien ajan. Homoliittojen laillistaminen oli vain alkusysäys niiden toteuttamiselle. Homoseksuaalien kannattajien ja puolustajien lakimiesryhmä esitteli omaa strategiaansa jo ennen lain hyväksymistä: ensimmäisenä on homoavioliitto, ja seuraavia kohteita ovat sateenkaarinuoret, partiojärjestö, transseksuaalien oikeudet, poliisi ja järjestyksenvalvonta, maahanmuuttajat, puolustusvoimat jne. Homoavioliitot ovat siis vain alkuvaihe kaiken muun toteuttamiseksi!

Petri Paavola kirjoittaa laajemmin samasta aiheesta, mitä muutoksia Massachusettsissa ja Hollannissa tapahtui homoavioliittojen laillistuttua: Moraalin rappio ja väärät valinnat.

Homous hyväksytään jo kirkon piirissäkin synnynnäisenä ominaisuutena, johon ihminen ei pysty vaikuttamaan. Tämän vuoksi homous pitää siis hyväksyä. Mutta onko tämä totuus – onko homous synnynnäistä? Tästä aiheesta Petri Paavola kirjoittaa artikkelissaan Homoseksuaalisuuden synty ja siihen vaikuttavat tekijät.

Moni tutkimus on päätynyt siihen johtopäätökseen, että homouden syy ei ole synnynnäinen. Paavola tuo hyvin esille ne syyt, mitkä johtavat sukupuoli-identiteetin vääristymiseen.

Lisäys 23.4.2014

Jo on aikoihin eletty – Itella julkaisee syksyllä homoeroottiset Tom of Finland -postimerkit. Erotiikkaa ylipäätään ei ole kovin paljon postimerkeissä nähty, joten miksi aiheeksi pitää nyt ottaa homoerotiikka? Pitääkö Itellan näin todistella yleisölle, että on ajan hengessä mukana? Lienee lapsukaisilla ihmettelemistä, kun tällaisilla merkeillä varustettuja kirjeitä ja kortteja tipahtelee postiluukusta. Tai entä kun kortin lähettää muslimimaihin? Itellalla on aika tavalla selitettävää.

Itellan selityksiä odotellessa kannattaa käydä antamassa äänensä kyseisiä postimerkkejä vastustavaan nettiadressiin EI Tom of Finland -postimerkkiä Suomeen!

Lisäys 23.12.2014

Yhdysvalloissa Wisconsinin osavaltiossa Marquetten yliopistossa työntekijöiden pitää suorittaa koulutus, jossa heitä opetetaan ilmiantamaan sellaiset työtoverit, jotka pitävät avioliittoa vain miehen ja naisen välisenä liittona. Lue lisää Seurakuntalainen.fi-sivustolta.

Read Full Post »

Jyrki ja Mia Valkeakarin viesti Israelista jaettavaksi eteenpäin suomalaisille kristityille:

Suomessa on käyty keskustelua evankelis-luterilaisen kirkon päätöksestä hyväksyä homoseksuaalisuuden harjoittaminen ja homoseksuaalisessa suhteessa eläminen jopa kirkon työntekijöille. Asia on nähty jotenkin suomalaisena asiana, ikäänkuin kristinusko olisi syntynyt suomalaisten keskinäisestä sopimuksesta. Suomessa on toimittu aivan kuin suomalaiset voisivat päättää Jumalan evankeliumin sisällöstä.Mutta kun luterilaisen kirkon kaikkia seurakuntia edustava Suomen Lähetysseura alkoi viedä tätä kirkon uutta oppia ja sen mukaista käytäntöä ulkomaille, siitä tulikin kansainvälinen asia. Siihen alkoi ottaa kantaa maailmanlaajuinen Kristuksen ruumis ja varsinkin Kristuksen ruumis Israelissa ja Jerusalemissa, josta Jumalan evankeliumi on lähtöisin. Ja kannanotto oli täysin selvä ja yksimielinen: Suomen Lähetysseuran oppi ei ole Jumalan evankeliumia, vaan vakavassa ristiriidassa Raamatun kanssa. Raamatussa on myös selkeä kehoitus erottaa Jumalan seurakunnasta ne, jotka näin räikeästi opettavat ja elävät vastoin Jumalan sanaa.Tuomio Israelissa oli täysin selvä: Kaikki Israelin messiaanisten juutalaisten yhteistyötahot yksimielisesti katkaisivat suhteensa Suomen Lähetysseuraan. He eivät ole enää minkäänlaisessa suhteessa Lähetysseuran kanssa, eivät ota edes rahaa vastaan siltä. Myös kaikki Israelissa toimivat pohjoismaiset luterilaiset lähetysjärjestöt yksimielisesti katkaisivat suhteensa Suomen Lähetysseuraan.Tämä tarkoittaa siis sitä, että Suomen Lähetysseura on heitetty ulos Jumalan maailmanlaajuisesta seurakunnasta. Koska se on täysin naimisissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa, jonka oppeja ja käytäntöjä se toiminnassaan toteuttaa, tämä ulosheittäminen Jumalan seurakunnasta koskee myös Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. Suomen ev.lut. kirkon asema osana Kristuksen maailmanlaajaa seurakuntaa on siis päättynyt. Kun siltä on otettu pois asema olla Jumalan palvelija Suuren Kuninkaan kaupungissa Jerusalemissa, se ei voi olla sitä enää missään muuallakaan.

Tästä Suomen kirkkohistorian kenties järkyttävimmästä käännekohdasta kertoo TV7:n ohjelma Kuningaskunnan tuuli (jakso 13) to 13.3. klo 20:30, joka on sen jälkeen nähtävillä myös TV7:n ohjelma-arkistossa. (Katso ohjelma tästä.)

Liitetiedostossa on tarkempaa tietoa tämän asian taustoista ja dramaattisista seurauksista Suomelle.

Kahdessa muussa liitteessä on israelilaisten yhteistyökumppaneiden yhteinen tiedote yhteistyön päättymisestä Lähetysseuran kanssa alkuperäisenä englanninkielisenä ja suomenkielisenä käännöksenä.

Jyrki ja Mia Valkeakari

Liitteet:

Read Full Post »

David Wilkerson sai Jumalalta vuonna 1973 näyn, joka käsitteli viittä aihepiiriä. Se ei ollut uni, vaan ilmestyskirjamainen näky, joka toistui yö toisensa jälkeen.

”Kun olin rukouksessa eräänä iltana, nämä näyt maailmaa kohtaavista onnettomuuksista tulivat eteeni niin vaikuttavasti, etten kyennyt muuta kuin polvistumaan aivan naulittuna siihen paikkaan ja ottamaan kaiken vastaan”, kirjoittaa Wilkerson.

Silloisessa maailmantilanteessa, hyvinvoinnin ja seesteisyyden keskellä, näky tuntui aivan käsittämättömältä, mutta nyt se toteutuu silmiemme edessä vääjäämättömästi. Jos joku väittää, ettei mitään merkittävää muutosta ole tapahtunut näiden 40 vuoden aikana, hänen täytyy olla hengellisesti täysin sokea. Varsinkin viimeisten 20 vuoden aikana tapahtumat näyn mainitsemissa asioissa ovat olleet helposti havaittavissa; aivan viime vuosina kehitys on ollut erityisen nopeaa.

Wilkerson oli vakuuttunut, että näky oli Jumalasta, ja julkaisi sen kirjana, joka ilmestyi Suomessa nimellä Näky ja myöhemmin nimellä Näky nyt. Hän uskoi vahvasti, että suurin osa näyn katastrofeista tapahtuisi tämän sukupolven aikana.

1. Taloudellinen sekasorto

Selvin Wilkersonin näyssään näkemä asia oli maailmanlaajuinen taloudellinen sekasorto. Hän näki talouden joutuvan sekasortoon ensin Euroopassa, sitten vaikutukset heijastuisivat Japaniin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja ennen pitkää kaikkialle maailmaan. Wilkerson näki niin laajamittaisen taloudellisen taantuman, että se vaikuttaa lähes jokaisen palkansaajan elintasoon.

Vuoden 1973 jälkeen Suomea on koetellut 1990-luvun alun lama ja vuodesta 2008 alkanut maailmanlaajuinen taantuma, jolle ei tunnu olevan loppua näkyvissä. Tämä viimeisin talouden syöksykierre alkoi finanssikriisistä, jossa rahoituslaitokset kärsivät jättitappioita. Sen seurauksena suuriakin pankkeja meni konkurssiin, kuten yhdysvaltalainen Lehman Brothers. Samoin suuriakin yrityksiä joutui selvitystilaan, kuten maailman suurin autonvalmistaja, niin ikään yhdysvaltalainen General Motors.

Näin Wilkerson kirjoitti kirjassaan: ”Uskon, että näemme joidenkin amerikkalaisten suurimpien ja tunnetuimpien yhtiöiden joutuvan vararikkoon. Luottolaitokset joutuvat suunnattomiin vaikeuksiin. On paljon ihmisiä, jotka eivät kykene maksamaan suuria maksusitoumuksia suurille luottolaitoksille; tämä aiheuttaa lähes kaaoksen… Autoteollisuus kärsii pahoja vahinkoja… Lama alkaa paikoittain – mutta vaikuttaa lopulta melkein kaikkeen teollisuuteen.”

Hyvin moni suomalainen on joutunut kokemaan muutaman viimeisimmän vuoden aikana irtisanomisen työpaikastaan. Esimerkiksi pelkästään vuonna 2013 Yt-neuvottelujen alaisena oli Suomessa lähes 120 000 henkilöä noin 370 yrityksessä, ja 14 500 irtisanottiin (SAK:n tilastot).

Wilkerson kirjoittaa ammattiyhdistysten ahdingosta: ”Heitä kohtaa melkein mahdoton tilanne, koska heillä ei ole varaa lakkoilla – ja kuitenkin samalla heillä ei ole varaa olla lakkoilematta… Työrauha on vain haavetta, eikä edessämme ole muuta kuin todellista levottomuutta.”

Wilkerson varoittaa luottamasta edes kullan tai hopean arvoon: vaikka niiden arvo nousee nopeasti, niiden kerääjät kärsivät suuria tappioita. Lopulta kaikki johtaa yleismaailmalliseen rahajärjestelmään.

2. Rajuja säänmuutoksia ja maanjäristyksiä

”Rajut säänmuutokset rikkovat ennätyksiä ympäri maailmaa”, kirjoittaa Wilkerson. Maanjäristykset, tulvat, hirmumyrskyt, raemyrskyt ja muut luonnonkatastrofit lisääntyvät. Sen seurauksena avustus- ja onnettomuusrahastot tyhjenevät ja vakuutusyhtiöt kärsivät suunnattomia tappioita.

Wilkerson toteaa, että luonto villiintyy niin, että asiantuntijat sanovat luonnon menettäneen tasapainonsa; luonto ei ole enää hallittavissa. ”Säätä on vaikeampi ennustaa. Äkillisiä myrskyjä esiintyy varoittamatta. Eteläisimmät alueet ovat ennätyksellisten kylmien aaltojen kourissa, ja pohjoisemmat seudut joutuvat kokemaan erikoisen kuumia aaltoja.” ”Voimakkaimmat hirmumyrskyt ovat tulossa. Maailman monia osia kohtaavat kaikkien aikojen ankarimmat talvet. Eurooppa kokee mitä pahimmat talven iskut.”

Maan viljeleminen vaikeutuu ja sadot tuhoutuvat kuivuuden, tulvien tai lumettomien talvien vuoksi. Tämä johtaa ennennäkemättömään nälänhätään.

Nälänhädän ja luonnonkatastrofien jälkeen puhkeavat kulkutaudit, eikä lääkkeitä riitä kuin pienelle osalle niitä tarvitsevia.

Wilkerson sanoo nähneensä näyssä samankaltaisia outoja ja hämmästyttäviä merkkejä taivaalla kuin Joelin kirjassa (Joel 2:30,31) on kerrottu. ”Pyhä Henki vakuuttaa sydämelleni: tämä sukupolvi todellakin näkee ja kokee profeetta Joelin ennustukset.”

Wilkerson puhuu näistä katastrofeista Jumalan vihan maljoina: ”Jumala puuttuu tällä tavalla yliluonnollisesti ihmisten asioihin. Se on Hänen hävitystä ja tuomiota aiheuttavaa työtään, jolla Hän kutsuu ihmisiä parannukseen ja kunnioitukseen.”

3. Saastan tulva

Wilkerson näki olevan tulossa moraalisen romahduksen. ”Kristityt joutuvat sellaisen kiihkeän saastan ja aistillisuuden kohteeksi, että tarvitaan Jumalan väkevää kosketusta, jotta he voisivat elää”, hän kirjoittaa tästä saastan tulvasta.

Wilkerson ennustaa alastomuuden, pornografian ja kaikenlaisen rivouden lisääntymisen. ”Niinkuin oli Lootin päivinä, niin on myös Ihmisen Pojan tulemuksen päivinä.”

Seksin ja alastomuuden tulva saavat hartaimpienkin kristittyjen rakkauden kylmenemään. ”Se johtaa suruttomuuteen ja epäuskoisuuteen. Se on pääsyy suureen lankeamiseen. On ainoastaan harvoja, jotka vastustavat tätä saastan tulvaa, ja heitä valistunut yhteiskunta ja sitä myötäilevä kirkko pitävät ajastaan jälkeen jääneenä.” Tähän liittyen aivan hiljattain oli uutinen, jossa eräs pappi piti hienona erään poliitikon ja kirjailijan kirjoitusta ”Seksuaalisella pidättyväisyydellä ei ole mitään arvoa”. Pappi toteaa, että kirjoittaja on napannut ”keskeisen pointin kirkon seksuaalisuudesta eli seksuaalisuus on Jumalan luomaa ja hyvää”.

Wilkerson kirjoittaa: ”Avioero ja siveettömyys tulevat yhä yleisimmiksi pappien keskuudessa. Yhä lukuisammat papit sekaantuvat sukupuolijuttuihin ja jättävät pappeuden.” Avioero ei ole pappienkaan keskuudessa mikään häpeä, vaan siihen suhtaudutaan yhä suopeammin. Monet hyvinkin uskonnolliset henkilöt nauttivat salassa sukupuolisynneistä, mutta ”Jumala suojaa ja vapauttaa ne, jotka kääntyvät Hänen puoleensa koko sydämestään”.

Vuonna 1973 yhteiskunta ei hyväksynyt homoseksuaalisuutta, samoin kirkon opetukset olivat sitä vastaan. Homous tulee lisääntymään voimakkaasti Wilkersonin näyn mukaan, kunhan esteet yhteiskunnan taholta poistuvat ja kun kirkkokaan ”ei enää saarnaa heidän synnistään vaan tukee heitä heidän sukupuolisissa toiminnoissaan”. ”Tulvaportit ovat auki, ja homoseksuaaleja rohkaistaan jatkamaan synnissään. Näyssäni olen nähnyt, että nämä kaksi estettä pyyhitään pois tieltä, ja kun ne otetaan pois, seuraa kaaos.” Nyt kaikki tämä on täyttä todellisuutta. Viime vuosina nähty homoseksuaalisuuden invaasio länsimaissa on jotain aivan järkyttävää. Suuntautumista samaan sukupuoleen pidetään nykyään hyväksyttävänä, normaalina ja jopa ihannoitavana.

Wilkerson on nähnyt tämän sukupolven Jeesukseen uskovat ”viimeisinä kristittyinä”, joita saatana yrittää saada kaikin keinoin otteeseensa. ”Saatana tulee valon enkelinä niin viekkaasti, viattomasti ja huomaamatta, että vain harvat käsittävät, mitä heille on tapahtumassa.” Wilkersonin mukaan näille viimeisille kristityille suurin kiusaus on hyvinvointi. Materialismi saa heidät unohtamaan Jumalan. Toisena on vapaa-ajan väärinkäyttö. ”He rakastavat Jumalaa, mutta rakastavat nautintoja vielä enemmän”, kuten televisio, teatteri, elokuvat, kutsut, seuraelämä, urheilu ja erilaiset harrastukset. Kristitty ei ole langennut sinänsä mihinkään erityiseen syntiin, vaan on tuhlannut aikaansa, jonka olisi voinut käyttää keskustelemiseen taivaallisen Isänsä kanssa.

Saatana käy sotaa jokaista todellista kristittyä vastaan. Yksi ase sillä tässä sodassa on ilkeät ja perättömät juorut, joilta eivät tule säästymään sen enempää vakaat rivikristityt kuin kirkkojen pastoritkaan, sanoo Wilkerson.

Eksyttävistä opeista, joita tämä aika on pullollaan, Wilkerson sanoo: ”Ihmiset mielistyvät enemmän vääriin oppeihin ja uusiin aatteisiin kuin Jumalan Pyhän Sanan totuuteen… He kiinnittävät huomion houkutteleviin henkiin ja pahojen henkien oppeihin.” Wilkerson varoittaa, että uudet opit kyllä käyttävät Jeesuksen nimeä, mutta Jeesus sanoo niihin uskoville: ”Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät” (Matt. 7:23).

4. Tulevaisuuden suurin nuoriso-ongelma

”Tulevaisuuden suurin nuoriso-ongelma on viha vanhempia kohtaan”, sanoo Wilkerson. Tämä kohtaa myös hyviä koteja, edes evankeliumin julistajat eivät voi siltä välttyä.

Vanhemmat eivät aina edes ymmärrä, mistä viha ja katkeruus ovat saaneet alkunsa. Toisaalta on liian jyrkkiä asenteita, toisaalta liiallista sallivuutta, jota nuoret käyttävät hyväksi. Avioliitoista yhä useampi päättyy eroon, ja lapset kärsivät siitä. ”Heidät on opetettu vihaamaan toista tai molempia vanhemmistaan.” ”He ovat nähneet vanhempiensa pettävän toisiaan, valehtelevan, riitelevän ja lähtevän tiehensä.”

Raamattu sanoo selvästi, että lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja saattavat heidät jopa kuolemaan (Matt. 10:21, Miika 7:6).

Vihollisen hyökkäyksen keskellä Wilkerson näkee Herran Hengen nousevan sitä vastustamaan: ”Kuulen tuhansien ja taas tuhansien nuorten liikuttavaa, sydäntäsärkevää itkua. He haluaisivat elää kodissa, jossa vallitsee turvallisuus, rauha ja rakkaus. Ja Jumala tulee mukaan. Kapinoinnin keskellä tapahtuu yliluonnollinen herääminen. Pyhä Henki parantaa ja uudistaa monia. Hän kääntää lasten sydämet jälleen vanhempiensa puoleen ja yhdistää heidät jälleen. Mutta tämä tapahtuu vain niille, jotka tottelevat Pyhän Hengen kutsua.”

5. Mieletön vainoaminen

”Näen, että tulossa on sellainen vaino, jota ihmiskunta ei ole vielä koskaan nähnyt. Se on todellisten Jeesukseen uskovien vaino, joka nousee kuin monipäinen hirviö merestä. Se leviää hitaasti ja kavalasti aikana, jolloin uskonnollinen vapaus näyttää olevan huipussaan.”

Wilkerson näkee ajan, jossa evankeliumin levittämistä radion ja television kautta, samoin kuin lähetysjärjestöjen työtä, valvotaan, tutkitaan ja vaikeutetaan voimakkaasti. Antikristillisessä hengessä toimivat virkamiehet pyrkivät lakitoimin vaikeuttamaan ja estämään itsenäisten kirkkojen, lähetystyöntekijöiden ja pappien työtä. Tätähän tapahtuu koto-Suomessammekin: esimerkiksi kirkon perinteistä raamattukäsitystä edustavien herätysliikkeiden ja niiden lähetysjärjestöjen mainetta yritetään kyseenalaistaa ja mustamaalata kaikin tavoin sekä lopetetaan niiden taloudellinen tukeminen.

Wilkerson näkee myös eri kirkkokunnista muodostuvan ekumeenisen maailman ylikirkon nousun. Se on yksi voimakkaimmista uskonnollisista voimista maan päällä, mutta on hengellinen ainoastaan nimellisesti. Se käyttää vapaasti Jeesuksen Kristuksen nimeä, mutta on antikristillinen ja poliittinen monissa toiminnoissaan. Tämä voimakas kirkkounioni on mukana sosiaalisessa toiminnassa ja suunnattomissa hyväntekeväisyyssuunnitelmissa. ”Sen johtajan selittävät, miten ihmisen tarpeet tyydytetään vaatimalla uudistettua sosiaalitoimintaa, poliittista asioihin puuttumista ja suurempaa äänivaltaa maailman asioissa.”

”Näen tämän ylikirkon ’ymmärtämyksen’ valepuvussa hyväksyvän homot ja lesbot jäsenikseen. Kirkon johtajat puolustavat homo- ja lesborakkautta eivätkä vain toivota sitä tervetulleeksi, vaan rohkaisevat harjoittamaan sitä.”

”Homo- ja lesbopappeja asetetaan virkoihin ja heille annetaan vaikutusvaltaisia paikkoja tässä kirkkounionissa, ja heitä tervehditään uudenlaisina uranuurtajina, jotka esittävät uusia käsityksiä rakkaudesta ja evankeliumista.” Wilkerson näkee myös, miten homoille ja lesboille perustetaan omia kirkkoja.

No, ei tarvitse katsoa kuin pohjoismaisia kirkkoja, niin näkee, miten tuo Wilkersonin näky toteutuu jo silmiemme edessä julkisesti homoseksuaalisuutensa tunnustavine pappeineen ja sateenkaarimessuineen.

Wilkerson sanoo kaikkein murheellisinta olevan, että hän näkee tulevan päivän, jolloin homoseksuaalit eivät ainoastaan etsi apua kirkolta. ”Sen sijaan ylikirkko puolustaa ja ihailee heitä heidän rohkeutensa vuoksi ja siitä syystä, että haluavat olla erilaisia. Tämä ylikirkko mukautuu ihmisen lihan heikkouksiin ja lähtee rohkaisemaan ihmiskuntaa synnissään.” Vanhanaikaisia synnistä tuomitsevia saarnaajia syytetään syyllisyyskompleksista.

Tiedotusvälineet ja televisio-ohjelmat edistävät vainoa: perinteisiä arvoja halvennetaan ja show-ohjelmista tulee täysin Jumalaa pilkkaavia. Kristillinen kasvatus turmeltuu, kun opettajat, koulujen johtajat ja valtaapitävät liberalisoituvat.

”Kristillisten oppilaitosten johtajien pitää valmistautua tulevia vaikeita aikoja varten sekä rahallisesti että hengellisesti. Ne, jotka uskovat rukouksen voimaan, kärsivät vähemmän. Ne, jotka antavat etusijan hengellisille asioille, kokevat Jumalan yliluonnollisen avun.”

Samaan aikaan Wilkerson näkee nousevan yliluonnollisen kirkon, joka koostuu todellisista Jeesuksen Kristuksen seuraajista eri kirkkokunnista. Kun maallistunut ylikirkko saa poliittista valtaa, samalla näkymättömän yliluonnollisen kirkon hengellinen voima kasvaa valtavasti; sen saavat aikaan vainot.

* * *

Wilkerson lohduttaa kristittyjä, että Jumalalla on kaikki hallinnassaan. ”Hän kuulee yhä pyynnöt, ennen kuin niitä on edes esitettykään. Hän vastaa yhä, ennen kuin edes huudetaan. Hän antaa yhä enemmän kuin osaamme pyytää tai ajatella. Miksi meidän siis pitäisi olla peloissamme?”

Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät (Ps. 34:7).

Me tiedämme, että koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa. Eikä vain luomakunta, vaan myös me, jotka olemme ensi lahjana saaneet omaksemme Hengen, huokailemme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi. (Room. 8:22,23)

Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä (Luuk. 21:28).

”Jumalan valtakunta on tulossa. Saatanan valtakunta tuhoutuu. Niinpä kristitty voi sanoa luottavaisesti: ’Jumalalla on kaikki hallinnassaan!'”, kiteyttää Wilkerson.

Read Full Post »

Older Posts »