Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Uskon eksyttäjät’ Category

THE WORLD AND THE CHURCH: WHERE ARE THEY HEADED? – PART  THREE
1.12.2020, T. A. McMahon, suom. SK

Tämä on jatkoa artikkelille Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 2)

Raamattu on Jumalan suora yhteydenotto ihmiskuntaan. Genesiksestä Ilmestyskirjaan meille kerrotaan, kuinka Jumalan luomakunta alkoi ja myöhemmin, kuinka maa korvataan uudella taivaalla ja uudella maalla (Ilm. 21:1). Raamattu kertoo myös tapahtuneista merkittävistä tapahtumista (esim. Ihmisen tottelemattomuus, Kristuksen syntymä, ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus ihmiskunnan sovittamiseksi Jumalan kanssa) ja mitä tulevaisuudessa tapahtuu juuri ennen Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen paluuta (seurakunnan tempaus, Suuri Ahdistus ja lyhytkestoinen Antikristuksen uskonnon ja valtakunnan perustaminen). Tämä kolmiosainen sarjani on keskittynyt eskatologiaan, joka on se, mitä Raamattu julistaa viimeisistä päivistä, jolloin Jeesus palaa perustamaan tuhatvuotisen hallintansa maan päälle.

Viime kuun uutiskirjeessä (osa 2) esitin esimerkkejä siitä, kuinka erilaisiin kristityiksi tunnustautuviin uskonnollisiin ryhmiin vaikutetaan ja niitä jopa mukautetaan Antikristuksen uskontoon. Siihen liittyy erilaisia panteistisia uskomuksia, kuten että ihminen on Jumala tai osa Jumalaa, että Jumala on kaikessa, että ihmisen on tiedostettava oma jumaluutensa, saavutettava ykseys Jumalan kanssa, saavutettava oma ääretön potentiaalinsa, päästävä käsiksi omiin luontaisiin jumalallisiin voimiinsa jne. Vaikka kontemplatiivinen liike kristinuskossa ei esitä yhtään avoimesti panteistista julistusta, se on kuitenkin edistänyt monia panteistisen itämaisen mystiikan käytäntöjä. [Lue myös kirjoitukset Kontemplatiivinen rukous ja Lectio Divina – pyhä lukeminen]

Tähän sisältyy myös kristittyjen tahaton apu Antikristuksen valtakunnan tuomiseksi. Monet uskovat erheellisesti olevansa perustamassa Kristuksen valtakuntaa ehtona Hänen paluulleen maan päälle. Tämä väärä opetus on nimetty valtakuntadominionismiksi. Uskonnolliset ryhmät, joilla on opetuksissaan ja käytännöissään elementtejä, jotka heijastavat panteismia ja valtakuntadominionismia, ovat sekä monimuotoisia että lukuisia. Heidän toivonsa on olla yhteydessä toisiinsa ja jonakin päivänä yhtyä luoden ”täydellisen myrskyn” skenaarion (ks. osa 2).

Vaikka suuri osa Antikristuksen valtakunnan teologiasta on yhdistetty niihin, jotka pitävät kiinni äärikarismaattisesta teologiasta, siemeniä löytyy myös konservatiivisten kristittyjen ryhmistä. Ajattele esimerkiksi uskonpuhdistuksen teologian ja kalvinismin opetuksia. Muutamia huomionarvoisia poikkeuksia lukuun ottamatta suurin osa kalvinisteista on amillennialisteja. Se on jäänne opista, joka uskonpuhdistajille jäi ajaltaan roomalaiskatolisina. He eivät usko Jeesuksen Kristuksen kirjaimelliseen tuhatvuotiseen valtakuntaan maan päällä. Kalvinismi vetosi voimakkaasti Augustinukseen, Jumalan Kaupunki -teoksen tekijään ja useimpien roomalaiskatolisuuden dogmien isään.

Monet kalvinistit noudattavat Augustinuksen raamatuntulkinnan menetelmää luottaen vahvasti allegoriaan ja Raamatun hengellistämiseen. Se on subjektiivinen keino saada Raamattu sanomaan mitä haluaa. Allegoria välttää jakeen kontekstia, sanojen yleistä merkitystä, jakeen kielioppia, logiikkaa ja erottamista pitäisikö se ymmärtää kirjaimellisesti vai kuvaannollisesti. Käytettäessä tätä lähestymistapaa Raamattuun berealaisuus (Apt. 17:10-12) on lähes mahdotonta. Se on myös portti mystiseen lähestymistapaan, jota käytetään panteismin edistämiseen. Se merkitsee, että hermeneutiikka (raamatullinen tapa ymmärtää Raamatun opetuksia) on kuollut. Siihen sisältyy myös eisegeesi – omien käsitysten lukeminen Raamattuun sen sijaan, että keskityttäisiin siihen, mitä Jumala sanoo.

Selkeä esimerkki amillenniaalisesta allegorisoimisesta on tapa, jolla he suhtautuvat Ilmestyskirjassa annettuihin yksityiskohtiin koskien Kristuksen tuhatvuotista hallintaa. Näitä kohtia ei pidetä kirjaimellisina mukaan lukien Saatanan sitominen ja myöhempi vapauttaminen pettämään epäuskoiset tuhatvuotisen valtakunnan lopussa. Sanoilla sanotaan olevan syvempi merkitys, jota asiayhteys, yleinen ymmärrys, tai selvä järki sen suhteen, miten sanat määritellään ja miten niitä käytetään, eivät tarkoita.

Amillennialistit uskovat, että tuhatvuotinen valtakunta alkoi Jeesuksen taivaaseenastumisessa ja jatkuu edelleen. He opettavat, että Saatana sidottiin ristillä. Koska Kristus ei ole palannut ja olemme muka 1000-vuotisessa valtakunnassa Saatanan ollessa sidottuina, niin Hänen valtakuntansa perustamisesta tulee Kristuksen ruumiin tärkein tehtävä! Taas meillä on ruumis ottamassa hallinnan seurakunnan päältä. Augustinuksen kirjan jälkeen Calvin päätti perustaa Jumalan valtakunnan maan päälle Geneveen. Siitä tuli katastrofi täynnä legalismia.

Eräs kirkkohistorioitsija sanoo: ”Calvin ryhtyi toimimaan suunnitelmansa toteuttamiseksi muuttaa Geneve ensimmäiseksi Jumalan valtakunnaksi maan päällä … yhteisöksi ilman korruptiota, häiriöitä, pahetta tai syntiä; … Uudeksi Jerusalemiksi, josta maailman pelastus säteilisi. … Hänen elämänsä oli omistettu tämän yhden idean palvelukseen.” Se muistutti roomalaiskatolisuuden globaaleja valtaussuunnitelmia, mikä on yksi syy, että Calvin’ista puhuttiin protestanttisena Geneven paavina.

Muita kalvinistien toteuttamia Kingdom Dominion -yrityksiä tapahtui Yhdysvalloissa alkaen 60- ja 70-luvuilla. Uskonpuhdistuksen teologien johdolla kristillinen rekonstruktionismi (teonomia) opettaa, että soveltamalla Jumalan lakeja (mukaan lukien VT:n lait) maa muutetaan ja Jumalan valtakunta tulee. Kristillinen rekonstruktionismi vaikutti suuresti tämän päivän kristilliseen oikeistoon ja moraaliseen enemmistöliikkeeseen (Moral Majority).

Sitä seurasi herätyksen koalitio (Coalition On Revival), joka sai kristittyjä valituiksi paikallisiin virkoihin, kongressiin, senaattiin ja presidentin virkaan. Näiden toimien uskottiin olevan välttämättömiä toteuttamaan valtuutuksen, joka perustaisi Jumalan valtakunnan. Calvinin sanoin ”valtion on suostuttava kirkon palvelijaksi”. Päästä (Jeesus Kristus) erotettuna kirkosta tuli kuitenkin usein valtion palvelija – tila, jonka amillennialismi aiheutti. Valtion viranomaiset nimittivät sananpalvelijat. Monin paikoin, kuten Hollannin reformoitujen dominoimassa Alankomaissa, valtion virkamiehet sovittelivat uskonnollisten ryhmien välisiä opillisia ristiriitoja. Tämä oli paluu Konstantinukseen, joka laillisti kristinuskon ja astui sitten johtamaan uskonnollista näytöstä joksikin aikaa.

Tänä päivänä näemme nuoria kristittyjä yhä enemmän altistettavan Kingdom Dominion -opetuksille. Tapahtuma Send oli ensisijaisesti tunnevetoinen Kingdom Dominion -ajoneuvo 50 000 nuorelle osallistujalle. Hillsong United’in ja Jesus Culture’n musiikki viettelee monet. Heidän teologiansa on valtakuntadominionismi, minkä todistaa joidenkin heidän kappaleidensa sanoitus.

Kristillinen rekonstruktionismi ja kalvinismi ovat tehneet yllättäviä tunkeutumisia kotiopetusliikkeeseen. Erittäin onnistunut Apologetiikka-sarja nimeltä Totuus-projekti (The Truth Project), jonka on tuottanut Focus on the Family, opettajina kalvinistit, kannusti nuorta yleisöä toimimaan globaalin muutoksen puolesta johtajuuden kautta yhteiskunnan tärkeillä vaikutusalueilla, kuten valtio, perhe, yhteisö, koulutus, työväki, media, taide jne. Kaikesta arvokkaasta huolimatta, jota jotkut näistä Jumalan valtakuntaa rakentavista liikkeistä ehkä puolustavat, elleivät ne ole uskollisia kurssille, jonka on Raamatussa esittänyt seurakunnan pää Jeesus Kristus, niin nämä johtajat osallistuvat tietämättään Vihollisen juoniin.

Amillennialismi, jolla on luontainen motivaatio ”perustaa valtakunta”, on samanlainen kuin laivan kompassi, joka näyttää muutaman asteen pieleen. Se ei voi ohjata alusta tarkoitettuun päämäärään. Kalvinismin epäraamatullisen eskatologian lisäksi amillennialismi on yleisin uskomus tunnustavien kristittyjen keskuudessa. Se on roomalaiskatolisten, kreikkalais- ja venäläis-ortodoksisten kirkkojen, luterilaisten, presbyteerien, anglikaanien, episkopaalien, Kristuksen Kirkon (Church of Christ) ja useimpien itsenäisten baptistien näkemys.

Tämä viimeinen liike, jota aion käsitellä, on mielestäni tehokkain pyrkimyksissä valmistella maailma ja kristikunta Antikristuksen uskontoa ja valtakuntaa varten. Saatat yllättyä kuullessasi, että se on psykologia – erityisesti psykoterapia eli psykologinen neuvonta. Väitteeni perustelemiseksi soveltakaamme kriteerejä, joita käytin muihin liikkeisiin, jotka myös olivat antikristuksen hyväksymisen valmisteluprosessissa.

Ensin vähän taustaa:

  • Psykoterapia on näennäistiedettä, joka teeskentelee olevansa tiedettä. Sen sisältö on puhua – vain puhua.
  • Terapeuttinen puhe on täysin subjektiivista. Siinä painotetaan voimakkaasti tunteiden, kokemusten, intuitioiden, tuntemusten jne. käsittelyä.
  • Psykoterapiassa on noin 500 hoitoa ja tuhansia tekniikoita, joista suurin osa on ristiriidassa keskenään.
  • Psykoterapia on uskonto, joka teeskentelee olevansa tiedettä kuten myös lääketiedettä.
  • Hoidon arvioinnin pääkriteerit psykoterapiassa ovat potilaan omat uskomukset tai tunteet.

Psykoterapeutin henkilökohtainen mielipide ennemmin kuin objektiivinen tiede on diagnoosin periaate psykologisessa neuvonnassa.

Osassa 1 käsittelin niiden epäonnistuneita yrityksiä, jotka ovat hyljänneet Raamatun Jumalan ja Hänen ohjeensa ratkaisuna ihmiskunnan syntiongelmaan ja sen aiheuttamaan tuhoon. Viittasin siihen ”sotkuna”, jossa ihmiskunta ja muu luomakunta on. Maailma on ruman kuoleman prosessissa. Koska ei ole löytynyt toivoa ihmisen pyrkimyksessä korjata sotku tieteellisen materialismin, evoluutioteorian eikä naturalismin kautta, niin löytääkseen pelastuksen ihminen on kääntynyt koko sydämestään mystiikkaan. Hän asettaa toivonsa panteismiin, käsitykseen, että hän itse on Jumala kaiken muun ohella. Se saattaa tuntua järkevältä viimeisenä oljenkorsikeinona. Ongelmahan on Jumalan kokoinen, mutta uskominen ”jumaluuteen” synnyttää uuden ongelman.

Kuinka saada ihmiset hyväksymään ajatus, että he itse ovat Jumala tai jumalia? Vihollinen on työstänyt tuota valhetta kauan kohtuullisen menestyksekkäästi, mutta mieti, kuinka menestysaste voisi nousta, jos jumaluudelle, varsinkin lännessä, annetaan tieteen pintaviilu, joka samalla vähentää häpeää tuovaa uskonnollista leimautumista!

Menkäämme psykologian valetieteelliseen maailmaan. Eräs tutkijapsykologi kirjoittaa omasta ammatistaan: ”Olen henkilökohtaisesti nähnyt terapeuttien vakuuttavan asiakkaillensa, että kaikki heidän ongelmansa johtuvat heidän äidistään, tähdistään, biokemiallisesta koostumuksestaan, ruokavaliostaan, elämäntavoistaan ja jopa menneen elämänsä ’karmasta’.”

Karma ja muut idän mystiset ideat ovat siirtyneet terapialuettelon kärkeen. Eräs humanistisen psykologiayhdistyksen (Association of Humanistic Psychology) entinen presidentti on ehdottanut, että psykoterapia tullaan todennäköisesti tuntemaan 20. vuosisadan huijauksena. Sen sijaan, että luopuisivat selvästi konkurssiin menneestä ammatistaan, monet psykologit ja psykiatrit ovat pahentaneet harhaansa yrittämällä pönkittää romahtavan korttitalonsa yhden tai toisen muotoisella itämaisella mystiikalla.

Kuten Kalifornian yliopiston professori Jacob Needleman on sanonut: ”Suuri ja kasvava määrä psykoterapeutteja on nyt vakuuttunut, että itämaiset uskonnot tarjoavat mielen ymmärtämisen, paljon täydellisemmän kuin mikään, mitä länsimainen tiede on koskaan visioinut. Samalla uusien uskontojen johtajat (nykyään lännessä olevat lukemattomat gurut ja hengelliset opettajat) itse muotoilevat uudelleen ja mukauttavat perinteisiä järjestelmiä modernin psykologian kielen ja ilmapiirin mukaisiksi.”

Psychology Today -lehden artikkelissa todettiin, että itämaiset filosofiat ”näyttävät vähitellen etenevän [lännessä] psykologioina, ei uskontoina”. Jumaluus on helpompi hyväksyä käärittynä sveitsiläisen psykiatri Carl Jungin kollektiivisen alitajunnan, ihmisen korkeamman potentiaalin, tai liike-elämän itsensä parantamista koskevien seminaarien paketteihin. Stanfordin yliopiston MBA-ehdokkaat oppivat hyödyntämään ”sisäistä olemustaan” (korvaava ilmaus Jumalalle) etsimällä sisäistä ohjausta kurssilla nimeltä ”Luovuus liiketoiminnassa”, jolla opetti professori Michael Ray, intialaisen Guru Muktananda’n opetuslapsi. Itämaisen mietiskelyn harjoitukset, jotka on siirretty ”Joogaa terveydeksi”- tai holotrooppisina (eheyttä tuovina) hengitystekniikkoina, avaavat ihmisen kokemaan ”jumalatietoisuuden”.

Normaali tietoisuus luovuttaa ohjauksen ”korkeammalle tietoisuudelle”, joka saavutetaan enimmäkseen huumeiden aiheuttamien muutostilojen ja erilaisten huumeettomien joogatekniikoiden avulla. Maalaisjärki on tehnyt tietä epätavalliselle ”korkeammalle tietoisuudelle”. Psykoterapeutit ja psykiatrit itse ovat saavuttaneet kaikkitietävän, jumalankaltaisen suuruuden ennen tavallista kansaa. Tämä yhdessä heidän 300 miljardin dollarin teollisuutensa kanssa tekee heistä tärkeän voiman mystiikan myymisessä massoille.

Entä sitten psykoterapian vaikutus seurakunnassa? 1970-luvulla psykoterapia tulvi seurakuntaan kuin tsunami. Psykologi James Dobson’in ja muiden ”kristillistä psykologiaa” edustavien johdolla he tulkitsivat Raamatun uudelleen koskien sen opetuksia ”minästä” ollakseen yhteensopivia psykologian näkökulman kanssa. ”Minä/Itse” (self) hallitsee psykologiassa; sitä on psykoterapia kokonaan.

Olemme selittäneet, että jos uskomme, että Raamatun Jumala on todella Jumala, niin pitäisi olla selvää, että me emme ole Jumala. Jos joku ei usko sitä, niin käsitys, johon hänet johdetaan, on, että hän itse on Jumala. Kristityt, ovatpa sitten todellisia tai vain nimellisiä, ovat vastahakoisia menemään siihen. Silti psykologia siirtää heitä siihen suuntaan. Kuinka? Uskovalla on Jumala ja minä. Hänen elämänsä on jatkuvaa taistelua alistumisesta jommallekummalle. Kuitenkin viime vuosisadan loppupuolella psykologiasta johdetut ”minä/itse”-opetukset tulivat seurakuntaan: Itserakkaus, itsetunto, minäkuva, itseluottamus, omanarvontunto ja kuten Dave Hunt sanoi: self-ad nauseam (minää että oksettaa).

Nämä opetukset kristillisten psykologien ja neuvonantajien armeijan tukemina käänsivät ”minää” koskevat Raamatun jakeet täysin päälaelleen. Itselleen kuolemisen sijaan seurakuntaa on kehotettu rakastamaan ja arvostamaan itseään! Uskon, että se on ollut Saatanan tehokkain juoni kirkkohistorian viimeisten 50 vuoden aikana.

Kuten Tobia Jeremian kirjassa, psykologia, joka johtaa minä-epäjumalan palvelukseen – jopa sen jumalallistamiseen – on perustanut myymälän seurakuntaan aiheuttaen sanomatonta hengellistä tuhoa Kristuksessa olevien veljien ja sisarten keskuudessa.

Kuinka sitten elämme? Mikä on vastalääke, raamatullinen suojelusuunnitelma mitä tulee varoitukseen, jonka Jeesus antoi koskien viimeisinä päivinä tapahtuvaa petosta? ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä” (Matt. 24:4). Meidän on oltava kuin isaskarilaiset, jotka ymmärsivät ajan ja käsittivät, mitä Israelin oli tehtävä (1. Aik. 12: 32). Petoksen vastalääke ei ole monimutkainen, mutta se vaatii ahkeruutta erottamisen suhteen. Meidän tulee ensin alistua Jumalalle, joka tekee meille mahdolliseksi Hänen Pyhän Henkensä avulla vastustaa paholaista (Jaak. 4:7). Seuraavaksi meidän on jatkettava vakaasti Raamatun opissa ja ohjeissa. Se tarkoittaa tapaa lukea Jumalan Sanaa päivittäin ja se on tärkein tapa, joka meillä voi olla. Sitten meidän on tehtävä, mitä Jumalan Sana sanoo, ”ei väellä eikä omalla voimallamme, vaan Pyhän Hengen avulla” (Sak. 4:6). Meidän tulee myös olla yhteydessä muihin uskoviin tukien toisiamme rukouksessa sekä rukoilla jatkuvasti Herraa Jeesusta opastamaan ja ohjaamaan meitä Hänen tahtoonsa (Apt. 2: 42).

Ps. 1:2-3 antaa meille Jumalan ohjeita hedelmällisyyteen näinä vaikeina aikoina, kun Herra lähestyy. Uskovina meidän tulee ”iloita” Sanassa ja ”mietiskellä” sitä ”päivin öin”. Se tekee meistä hengellisesti kuin istutetun puun vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy”.

TBC

Read Full Post »

THE WORLD AND THE CHURCH: WHERE ARE THEY HEADED? – PART TWO
1.11.2020 T. A. McMahon, suom. SK

Tämä on jatkoa artikkelille Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 1)

Osassa 1 tarkastelimme, mitä Raamattu kertoo tapahtuvan lopunaikoina juuri ennen Jeesuksen Kristuksen paluuta ja sen aikana. Keskityimme ensisijaisesti maailmaan – toisin sanoen niihin, jotka ovat hylänneet raamatullisen kristinuskon, Jeesuksen Kristuksen ja Hänen tarjoamansa pelastuskeinon, jonka Hän on hankkinut kaikille niille, jotka haluavat hyväksyä sen. Huomautimme, että ne, jotka hylkäsivät Kristuksen keinon ihmiskunnalle olla sovitettu Luojansa kanssa, kääntyivät mystiikkaan panteismin muodossa. He korvasivat todellisen ja elävän Jumalan, Luojamme, itsellänsä (Room. 1). He ovat uskoneet valheen, jota Saatana oli käyttänyt pettämään Eeva (ks. 1. Moos. 3) ja heitä valmistetaan hyväksymään Antikristuksen väite, että hän on Jumala, kuten toinen Tessalonikalaiskirje sanoo:

”Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.” (2. Tess. 2:3-4)

Puntaroimme Samuel Andrews’in kirjoituksia hänen kirjassaan Christianity and Anti-Christianity in their Final Conflict ja hänen menetelmäänsä tutkia lopun aikoja koskevia Raamatun tekstejä. Hän tarkasteli nähdäkseen, josko se, mitä Raamattu sanoi tapahtuvan, olisi jossakin määrin ilmenemässä hänen omassa ajassaan. Hän löysi esimerkkejä melkein jokaisesta petoksesta, joista Raamattu varoittaa. Ainoa ero hänen aikansa ja meidän aikamme välillä on, että maailma ja paholainen ovat kasvattaneet näitä valheita valtavasti. Siitä, mikä oli vasta alkamassa tulla esiin 120 vuotta sitten, on tullut räikeää nyt. Uskon, että sananparsi ”hidden in plain sight” (piilotettu selvästi näkyville) kuvaa parhaiten tapahtuvaa.

Itämaisen mystiikan, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden uskomukset ovat lähestulkoon syrjäyttäneet perinteiset kristilliset käsitykset Lännessä. Yksi sadoista ”näkyville piilotetuista” esimerkeistä on Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys (NMKY, YMCA). Siitä on tullut suosittu keskus joogakursseille. Useimmat tänä päivänä eivät osaisi kertoa, mitä kirjaimet YMCA tarkoittavat ja monet arvelevat, että Y varmaan tarkoittaa Yoga. Tämän päivän teini-ikäiset eivät ole tietoisia itämaisten uskonnollisten termien hengellisestä pohjasta, joita ovat lisänneet sanastoonsa (esim. karma, mantra, avatar, diva, guru, nirvana). [Kotimaasta todettakoon, että Suomen ev.lut. kirkon sisälle ajetaan joogaa, mindfulnessia jne. hyvin voimakkaasti. Ne, jotka eivät sitä sulata, leimataan vanhanaikaisiksi ja jälkeenjääneiksi. Pari tuoretta esimerkkiä tässä ja tässä.]

Osassa 1 keskityimme lähinnä maailmaan, jota vedettiin panteismiin, uskoon, että kaikki ja jokainen ovat Jumala. Tämä on ennakoitavissa oleva tulos, joka johtuu siitä, että maailma hylkää Jeesukseen Kristuksen ja siitä, että sitä sen vuoksi vedetään Antikristuksen uskontoon. Tässä artikkelissa tarkastelemme lyhyesti, millaiseksi kristikunnan tila oli tullut maailman vaikutuksesta Samuel Andrews’in päivinä ja sitten vertailun vuoksi tarkastelemme tämän päivän seurakunnan tilaa.

Andrews viittaa lukuun Ilm. 2, jossa Jeesus puhuu Efeson seurakunnalle. Vaikka seurakunta teki monia hyviä tekoja, Jeesus nuhtelee sitä: Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi.Andrews yhdistää seurakunnan ajautumisen pois rakkaudestaan Jeesusta kohtaan luopumukseen: ”Siten se on ensimmäisen rakkauden menetys, ei opilliset harhat, josta löydämme uskosta luopumisen juuren ja avaimen seurakunnan koko myöhempään historiaan. Sitten alkoi tuo hengellinen ero Päästä, joka ei voi loppua, ennen kuin ensimmäinen rakkaus on saatu takaisin.”

Hän määrittelee luopumuksen: ”Luopumus eli pois putoaminen (falling away) … tarkoittaa yleensä putoamista pois jostakin annetusta normista; loikkausta. Tässä se tarkoittaa putoamista pois Jumalan asettamasta seurakunnan todellisesta asemasta. Tämä yleinen merkitys jättää määrittelemättä luopumuksen eli pois putoamisen asteen, onko se totuuden täydellinen vai osittainen kieltäminen. Apostoli [Paavali] erottaa luopumuksen kaksi muotoa, joista toinen on kristinuskon korruptoituminen, toinen sen ehdoton hylkääminen. Pois putoamista, joka alkaa rakkauden menetyksestä, ei tule rajoittaa oppiin; se käsittää koko hengellisen elämän; ja siten seurakunnan koko ulkoisen järjestyksen.”

Kun Jeesus puhuu seurakunnille Ilmestyskirjassa, Hän tekee sen seurakunnan Päänä. Hän puhuu ruumiilleen. Kun ruumiin rakkaus Häntä kohtaan vähenee, myös sen kuuliaisuus Häntä kohtaan vähenee, minkä seurauksena ruumis tekee omia asioitaan alistumatta Jeesukselle, seurakunnan Päälle.

Näin luopumus turmelevassa merkityksessään kehittyy. Se on totuuden hylkääminen sen kautta, että lakataan rakastamasta ja noudattamasta Herramme ja Vapahtajamme ohjeita. Andrews tunnisti paljon siitä, mikä oli vaikuttanut hänen aikansa seurakuntaan. Kyse oli seurakunnasta maailmassa ja maailmasta seurakunnassa, minkä kaiken oli aiheuttanut huomaamaton ajautuminen pois Päästä: Sentähden tulee meidän sitä tarkemmin ottaa vaari siitä, mitä olemme kuulleet, ettemme vain kulkeutuisi sen ohitse” (Hepr. 2:1).

Pään kehotusta ”sitä tarkemmin ottaa vaari” ei huomioitu silloin – eikä nyt. ”Kulkeutumisesta” on siksi tullut ajassamme massiivinen hengellinen maanvyöry, joka hautaa Jumalan Sanan totuuden kaikilla mahdollisilla demonisesti suunnitelluilla tavoilla – siltä se ainakin näyttää. Jos olet seurannut The Berean Call’ia kohtuullisen kauan, tai jopa vuosikymmenen ennen TBC-palvelutyön alkua vuonna 1992, niin olet epäilemättä tutustunut kirjaan The Seduction of Christianity (1985). Näin ollen olet tullut tietoiseksi useammista seurakuntaa saastuttavista harhaopeista ja vääristä opettajista, kuin mistä useimmat kristityt todennäköisesti välittävät tietää. Se voi olla toisinaan hieman masentavaa – eräänlaista suouintia. Se on usein verkkaista hommaa, kun inhottavat iilimadot tarttuvat kehoosi ottamaan kyytiä – ja lounaan. Niinpä säästän sinut harhaoppien luettelemiselta, koska ne täyttäisivät nopeasti tämän artikkelin.

Toisaalta siinä, mitä Herra on antanut meille mahdollisuuden tehdä, on paljon kehotusta ja rohkaisua. Loppujen lopuksi minä en ole se, joka sanoi: Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.” (Matt. 24:4). Tai: Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja” (1. Tim. 4:1). Tai: Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin (2. Tim. 4:3). Tai: Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa. Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin. (Apt. 20:29-31). Tai koko Juudan kirje! Tai: Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä? (Luuk. 18:8). Joten se ei koskaan käy tylsäksi, vaikkakaan luopumuksen ajat eivät ole mukavia.

Jos olet ollut epävarma luopumuksesta ja ajattelusi on enemmän ”positiivisilla” linjoilla, kuten odotettavissa oleva maailmanlaajuinen herätys ja kansallinen parannus – ja edellä mainitut jakeet eivät anna sinulle rauhaa – niin Raamattu antaa meille kymmenittäin lisää. Sen sijaan, että haluaisin arvioida tämän ajan harhaoppien paljoutta, haluan jakaa näkökulman, jota Samuel Andrews’in kirjan nimi kannustaa minua miettimään.

Jälleen kerran kirjan nimi on: ”Christianity and Anti-Christianity in Their Final Conflict” (Kristinusko ja antikristillisyys lopullisessa konfliktissaan). Tämä saa minut uskomaan, että nuo kaksi entiteettiä jatkavat taistelua, kunnes Jeesus palaa tuhoamaan kaikki ne, jotka Saatana on koonnut Häntä vastaan. Saatana kooten joukkonsa vetää heitä petostensa, juoniensa, huijaustensa, viettelystensä, valheidensa, Raamatun vääntelemistensä, väärien profeettojensa ja opettajiensa, kulttiensa, ihmisen himoihin ja etenkin ihmisen egoon vetoamistensa moninaisuudesta, joita kaikkia hän käyttää saattamaan heidät ansaan.

Nuo petokset ovat vanginneet, ei vain ne, jotka ovat hyljänneet Kristuksen, vaan myös uskovat, jotka Saatanan, ”valon enkelin”, petokset ja hänen valheellisten merkkiensä ja ihmeidensä paljous ovat kietoneet pauloihinsa. Tavoitteeni on osoittaa, kuinka toisiinsa liittyviä vastustajan näennäisesti erilaiset petokset ovat ja kuinka ne yhtyvät edistäessään Antikristuksen uskonnon ja valtakunnan kehittymistä ja hyväksymistä.

Aloittakaamme roomalaiskatolisesta kirkosta, joka on täynnä antikristuksen valtakuntaa tukevia olennaisia asioita. Ensinnäkin se näkee itsensä kristikunnan päänä. Sen paavia kutsutaan Kristuksen sijaiseksi (Vicar of Christ), mikä tarkoittaa Kristuksen inhimillistä edustajaa maan päällä. Sen eskatologia on amillenniaalinen (tuhatvuotisen valtakunnan kieltävä). Se on korvannut Israelin ja yrittänyt perustaa Kristuksen valtakuntaa Rooman keisari Konstantinuksen ajasta lähtien, samalla kun paavit ovat hallinneet maailman valtakuntia.

Suuri osa katolisuudesta on mennyt mystiikkaan ja panteismiin erämaaisien, jesuiittojen Ignatius Loyolan ja viime aikoina buddhalaiskatolisen munkin, Thomas Mertonin, kuten myös johtavien evankelikaalien suosikkipapin, Henri Nouwenin, kautta. Suorempi yhteys panteismiin löytyy viimeisimmästä katolisesta katekismuksesta: ”Sillä Jumalan Poika tuli ihmiseksi, että me voisimme tulla Jumalaksi.” Ja: ”Jumalan ainosyntyinen Poika, joka haluaa tehdä meistä jumalallisuutensa jakajia, omaksui meidän luontomme, että hän, ihmiseksi tehtynä, voisi tehdä meidät jumaliksi.” Nämä lainaukset, jotka ovat virallisessa katolisessa katekismuksessa, ovat peräisin pyhältä Tuomas Akvinolaiselta ja pyhältä Atanasiukselta. [Lue myös artikkeli Vakava varoitus kristillisestä mystiikasta.]

On paljon muuta Rooman kirkkoa koskevaa, jonka voisi mainita, mutta haluan käsitellä tässä lyhyessä artikkelissa mahdollisimman monta ”täydellisen myrskyn” tekijää. Olen kuitenkin varma, että tajuat, että puoltatoista miljardia katolilaista ollaan valmistamassa vastaanottamaan Antikristuksen panteistinen uskonto ja valtakunta.

Siirrytään kirkko-organisaatioon, joka yrittää kilpailla Rooman kirkon kanssa vallassa ja rahassa – nimittäin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Mormonismin perustava uskomus on, että ihminen voi tehdä tiensä jumaluuteen. Kuten sanonta, jonka mormonijumalat muka välittivät ihmiselle, kuuluu: ”Sellainen kuin sinä olet, mekin olimme kerran. Sellaisia kuin me olemme, sinustakin tulee.” Brigham Young julisti: ”Herra loi sinut ja minut sitä varten, että tulisimme hänen itsensä kaltaisiksi Jumaliksi … tulemaan jumaliksi kuten taivaallinen Isämme” ja: ”Paholainen kertoi totuuden. En syytä äiti Eevaa kielletyn hedelmän syömisestä. Näin meistä tulee jumalia.”

Mormonit ovat ilmeisesti hyvin valmistautuneita hyväksymään Antikristuksen panteistiset valheet. He uskovat myös hallitsevansa maailmanhallitusta, joka perustetaan viimeisinä päivinä Jumalan valtakuntana maan päällä. Mikään ei ole liian haastavaa mormonien uskolle, koska he ovat vakuuttuneita, että mitä epärealistisemmalta ja epäkäytännöllisemmältä mormonien oppi heistä näyttää, sitä suurempi on heidän uskonsa, kun he kuitenkin uskovat siihen. Tähän sisältyy mormonien opetusten hyväksymisiä, joilla ei ole mitään raamatullista, arkeologista, kielitieteellistä, maantieteellistä tai antropologista näyttöä tukemaan niiden väitteitä.

Uskonsanan, menestyksen, ja parantumisen saarnaajien keskuudessa jumaluus on ollut merkittävä osa heidän juonimistaan. Kuten yksi heidän vaikutusvaltaisista johtajistaan julisti: ”Aivan kuten koirilla on koiranpentuja ja kissoilla kissanpentuja, niin Jumalallakin on pieniä jumalia.” Kenneth Copeland sanoo: ”Ihminen luotiin jumalaluokkaan. Olemme jumalaluokka.” Viime vuonna luentoni TBC-konferenssissa käsittelivät lähes 50 000 nuoren aikuisen aikaisempaa kokoontumista eräällä stadionilla Floridan Orlandossa. Kokoontumisen nimi oli Send (Lähetä). Julistettu tarkoitus oli lähettää nuoret ulos evankelioimaan maailmaa, alkaen lähiöstään, koulustaan, yhteisöstään, maastaan ja aina maan ääriin saakka. Mikä siinä voisi olla vialla?

Kokoontumisen järjestäjät olivat valtakuntadominionisteja, jotka edustivat YWAM:ia (Suomessa nimellä Missionuoret), Bethel-kirkkoa ja sen yliluonnollisen palvelutyön koulua, uutta apostolista uskonpuhdistusta (NAR) ja lukuisia Uskonsanan saarnaajia. Tapahtuman vanhin-johtajat esiteltiin ”väkevinä Jumalan miehinä”. Heidän joukossaan oli vääriä profeettoja ja vääriä opettajia, kuten Benny Hinn, Rodney Howard-Browne, Lou Engels, Bill Johnson ja Loren Cunningham.

Mitä sitten ovat valtakuntadominionistit? He uskovat, että Jeesus seurakunnan päänä on määrännyt ruumiin ottamaan maailman haltuunsa hänen ollessaan poissa fyysisesti ja heidän on perustettava Hänen valtakuntansa, jotta Hän voisi palata.

Ne, jotka ovat menneet tähän, kailottavat nyt maailmanlaajuista herätystä. Se on ollut niiden helluntailaisten ja karismaatikkojen kutsu, jotka olivat mukana 1940-luvun puolivälin Myöhäissateen Manifest Sons of God -liikkeessä ja myöhemmin Toronton siunauksessa, Brownsvillen herätyksessä, Kansas City -profeetoissa, IHOP:issa (International House of Prayer, Kansainvälinen rukoushuone) ja uudessa apostolisessa uskonpuhdistuksessa (NAR, New Apostolic Reformation).

Miksi? He uskovat, että maailmanlaajuinen kristillinen herätys asettaa heidät johtoon. Haastattelin erästä nuorta miestä, joka kävi yliluonnollisen palvelutyön Bethel-koulua. Hänellä oli menossa kolmas vuosi. Kysyin häneltä hänen eskatologiastaan. Hän ei tiennyt, mitä sana tarkoitti. Sitä ei tarvitse ihmetellä. Raamatullista eskatologiaa ei opeteta siellä. Se on ristiriidassa koulun Kingdom Dominion -agendan kanssa. Istuttuani Bethel-tilaisuudessa sanoin hänelle, että minua kiinnosti saarnaaja, joka mainitsi tulevan maailmanlaajuisen herätyksen ja voisiko hän kertoa minulle, mistä se löytyy Raamatussa? Hän ei ollut varma. Kysyin häneltä, mikä Raamatun mukaan oli seuraava tuleva valtakunta. Hän näytti enemmän kuin säikähtäneeltä, kun ilmoitin hänelle, että se olisi ”Antikristuksen valtakunta”. Monia nuoria kristittyjämme, jotka ovat tietämättömiä siitä, mitä Jumalan sana julistaa viimeisistä päivistä, rekrytoidaan edistämään ”laittomuuden ihmisen, pedon”, uskonnon ja valtakunnan kehittämistä. En usko, että tosi kristitty voi menettää pelastuksensa, mutta uskon kyllä, että kannattamalla Saatanan petoksia uskovan elämä ja hedelmällisyys voidaan haaksirikkouttaa.

Ensi kuun uutiskirjeessä käsittelemme vielä kahta ”täydellisen myrskyn” tekijää, jotka saavat monet konservatiiviset evankelikaalit kannattamaan liittyviä uskomuksia ja tahattomasti osallistumaan toimintoihin Antikristuksen valtakunnan rakentamiseksi.

TBC

Jatkuu artikkelissa Maailman ja seurakunta: minne menossa? (osa 3)

Read Full Post »

THE WORLD AND THE CHURCH: WHERE ARE THEY HEADED? – PART ONE
1.10.2020 T. A. McMahon, suom SK

Otsikko herättää tärkeän kysymyksen, joka korostaa raamatullisen eskatologian tuntemisen tärkeyttä. Ensinnäkin, mitä on raamatullinen eskatologia ja toiseksi, miksi on tarpeen ymmärtää sitä oikein?

Raamatullinen eskatologia on se, mitä Raamattu sanoo lopun ajoista – kaikki, mitä se julistaa, tulee tapahtumaan. Kuinka saamme siitä oikean käsityksen? Se on hyvin yksinkertaista. Meidän on vain luettava, mitä Raamatulla on sanottavaa siitä. Voimme myös lukea joitakin raamatullisesta eskatologiasta kirjoitettuja kirjoja, mutta ne on asetettava Raamatun valoon.

Raamattu on kirja maailman historiasta – maailman luomisen alusta sen loppuun, jolloin se korvataan uusilla taivailla ja uudella maalla. Miksi se korvataan? Koska sen luomisen jälkeen jokin meni pahasti pieleen.

Luojamme Jumala on välittänyt ihmiskunnalle valittuja yksityiskohtia luomakunnastaan, jonka hän julisti olevan ”sangen hyvä”. Kun Aadam ja Eeva luotiin, Hän antoi heille käskyn, jota he eivät totelleet. Tottelemattomuuden seuraukset toivat synnin maailmaan ja turmelivat koko luomakunnan.

Saatana, langennut enkeli Lusifer, petti Eevan olemaan tottelematon Jumalalle. Aadam, jota ei petetty, teki syntiä tahallaan. Heidän syntinsä tarttui kaikkiin heidän jälkeläisiinsä. Siksi ihmiskunnalla oli kaksi vaihtoehtoa syntisen tilansa suhteen. He voisivat 1) hyväksyä Jumalan sovinto- ja pelastussuunnitelman, jonka Hän tarjosi lähettämällä Poikansa Jeesuksen tulemaan ihmiseksi maksaakseen täyden rangaistuksen kaikista ihmiskunnan synneistä; tai 2) ihmiskunta voisi kääntyä Saatanan puoleen etsimään hänen ratkaisuaan tämän maailman jumalana, johon kuului hänen ”jumaluuden” tarjouksensa yhdelle ja kaikille.

Eevan viettelemisen ajasta aina Antikristuksen uskonnon ja valtakunnan perustamiseen Raamattu kertoo jatkuvasta hengellisestä taistelusta ihmiskunnan sieluista. Vanha Testamentti kertoo tapahtumat, joissa Jumala valitsee ja erottaa Israelin tarkoituksiinsa – ensisijaisesti sellaisen kansan perustamiseksi, jolle Hän lähettäisi Poikansa. Israelin historiaan sisältyi jaksoja Jumalalle alistumisesta ja kapinasta häntä vastaan, tosi palvonnan ja epäjumalanpalveluksen aikoja sekä saatanan edistämiä yrityksiä tuhota juutalaiset. Israelin historiaan sisältyi Jumalalle alistumisen jaksoja ja kapinoimista häntä vastaan, aidon palvonnan ja epäjumalanpalveluksen aikoja sekä saatanan edistämiä yrityksiä tuhota juutalaiset. Jos juutalaiset voitaisiin pyyhkäistä pois, Jumalan lupauksilla ei olisi mitään vaikutusta, eikä Israelin kautta maailmaan tulevaa Messiasta.

Uusi testamentti kertoo Saatanan yrityksestä tappaa Jeesus vauva Herodeksen kautta, kuten myös muista vastustajan juonista juutalaisen Messiaan eliminoimiseksi. Epäilemättä Saatana luuli voittaneensa taistelun, kun Kristus ristiinnaulittiin, mutta vain järkyttyäkseen, kun Jeesus nousi kuolleista! Hän ei ilmeisesti käsittänyt Jeesuksen tulemuksen tarkoitusta, joka oli ”tehdä tyhjäksi paholaisen teot” maksamalla täysi rangaistus ihmiskunnan synneistä kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemuksensa kautta. Saatanan päätyö oli keskittyä pitämään ihmiskunta synnin orjuudessa, joka murtuisi niiden kohdalla, jotka kääntyisivät – yksin uskon kautta – Jeesuksen puoleen Hänen sovitusuhrinsa vuoksi.

Joten taistelu ihmiskunnan sieluista on ohi, vai mitä? Ei. Itse asiassa se on kiihtymässä – ja suuresti! Saatanan jatkuva itsepetos, joka alkoi taivaassa, kun hän väitti olevansa ”Korkeimman kaltainen”, on laajentunut käsittämään hänen oman uskontonsa ja valtakuntansa maan päällä. Sen kautta hän saa lopulta haluamansa palvonnan vallatessaan miehen, jonka hän voimaannuttaa, Antikristuksen.

Edellä esitetty asettaa eskatologisen taustan maailmalle ja kristinuskolle niiden viimeisessä konfliktissa. Maailma on lyhyen ajan oleva Antikristuksen valvonnassa, joka näyttää vihdoin voittavan kristikunnan. Jumala tuomitsee sitten maailman Suuren Ahdistuksen kautta.

Useista syistä haluan aloittaa Samuel Andrews’in kirjasta ”Christianity and Anti-Christianity in Their Final Conflict” (Kristinusko ja antikristillisyys lopullisessa konfliktissaan). Kirja julkaistiin vuonna 1898. Luettuani hyvin vanhan kopion, olin erittäin motivoitunut saada se uudelleenpainetuksi Berean Call’in kautta. Tajusin, että se ei pelkästään sisältänyt valtavia oivalluksia profetioiden täyttymisestä, vaan hänen kirjansa osoitti myös erinomaisen tavan ymmärtää paremmin raamatullista eskatologiaa. Andrews ei koskaan väittänyt, että hänellä olisi ollut mitään profetiaan liittyvää erityistä armoitusta. Se, mitä hän teki, oli kuitenkin hämmästyttävää! Silti se on jotakin, mitä me kaikki voimme tehdä ja mitä meidän on tehtävä näinä kasvavan luopumuksen päivinä. Seuraavassa siitä, mitä hän teki.

Samuel Andrews uppoutui Ilmestyskirjaan kootakseen, mitä siellä on sanottu viimeisistä päivistä. Hän pohti, keitä olivat tärkeimmät hahmot, mikä oli heidän pelisuunnitelmansa, mitkä olivat heidän uskonkäsityksensä, poliittinen agendansa ja kuinka nuo asiat sopivat yhteen Jumalan Sanan totuuden kanssa. Johanneksen kirjoitusten lisäksi Ilmestyskirjassa ja hänen kirjeissään Andrews tutki, mitä sanottavaa muilla Raamatun kirjoittajilla – Daniel, Matteus, Markus, Luukas, Paavali, Pietari ja Juudas – oli viimeisistä päivistä.

Jälleen, Samuel Andrews ei tehnyt mitään, mitä me uskovaisina emme voi tehdä. Kerätessään tuota tietoa hän tarkkaili nähdäkseen, josko jotakin hänen lukemastaan tulisi esiin ja vaikuttavaksi hänen omassa ajassaan. Hän oli niin raamatullisesti ymmärtäväinen yksilö, että epäilen, ettei hän ollut edes yllättynyt huomatessaan, kuinka paljon siitä oli vallitsevaa kaikkialla hänen aikansa maailmassa – ja jopa kristikunnassa. Surullinen hän oli, siitä olen varma, mutta ei yllättynyt.

Hän esimerkiksi tunnisti, että suurin osa hänen aikansa suuresti arvostetuista ja vaikutusvaltaisista filosofeista olivat kristinuskoa vastaan, sellaiset miehet kuten Baruch Spinoza, Immanuel Kant ja Georg Hegel. Suurin osa meistä on todennäköisesti paremmin perehtynyt sellaisiin miehiin kuin Henry David Thoreau ja Ralph Waldo Emerson, jotka olivat amerikkalaisia.

Jos mietit, mistä nämä filosofit tulivat hengellisesti, niin he, samoin kuin suurin osa 1800-luvun johtavista filosofeista, olivat ateisteja ja agnostikkoja. He hylkäsivät Raamatun Jumalan päättäen, että ”Jumala” on persoonaton voima, joka on kaikessa ja jokaisessa. He edistivät evoluutiota ja naturalismia, jotka he aikanaan yhdistivät idän mystiikkaan.

Andrews näki yhteyden heidän uskomustensa ja Raamatun julistuksen välillä, jonka mukaan Antikristus julistaa olevansa Jumala ja häntä palvotaan Jumalana (2. Tess. 2:3-4).

Se on tärkeä havainto, koska valhe, jolla Saatana vietteli Eevan – että hänestä tulisi ”niin kuin Jumala” – ei ole uskomus, jonka ihmiset omaksuvat välittömästi, varsinkaan ne, jotka perinteisesti pitävät Jumalaa persoonallisena olentona ja maailmankaikkeuden Luojana.

Tänä päivänä siihen kuuluisi esimerkiksi noin 2,5 miljardia kristittyä ja miljardi muslimia. Riippumatta siitä uskooko kristinuskon Jumalaan vai Allahiin, vaihto uskoon, että itse olet Jumala, tai tulossa sellaiseksi, ei tapahdu välittömästi. Andrews kirjoittaa: ”Niin kauan, kuin ihmiset uskovat persoonalliseen Jumalaan, maailmojen ja ihmisen Luojaan, joka hallitsee kaikkea tahtonsa mukaan ja on olemassa kaikesta erillään, kukaan ei voi istuutua Jumalan temppeliin ’todistaen itsensä Jumalaksi’; tällainen väite hylättäisiin välittömästi sekä rienaavana että absurdina. Ennen kuin tällaista väitettä voidaan kuunnella, on monissa mielissä saatava aikaan sellainen muutos heidän käsityksessään Jumalasta, että tämä väite jumaluudesta ei loukkaa heitä jonakin outona ja uskomattomana, vaan hyväksytään täysin yhdenmukaisena sen kanssa, mitä he uskovat jumalallisesta luonteesta ja sen suhteista ihmiskuntaan.” Sitten Andrews esittää joitakin oivalluksia, kuinka uskonnollisia vaikutuksia omaavat filosofiat edistävät jumaluuden hyväksymistä ihmiskunnalle.

Filosofian luonne soveltuu selityksiin käsitteistä, jotka perustuvat melkein kokonaan ihmisen älyyn ja päättelyihin. Se saattaa tuntua hyväksyttävältä joillekin asioille, mutta ihmisen äly ja perustelut ovat hyödyttömiä, kun on vastattava elämän tärkeimpiin kysymyksiin.

Yhden esimerkin pitäisi riittää. Mitä filosofit voivat kertoa meille Jumalasta? Ei mitään totta olevaa – muuta kuin sen vähän, jonka ovat ehkä johtaneet Raamatusta. Kun tarkastelee vaikutusvaltaisimpia filosofeja, niin uskonnollisissa kysymyksissä he ovat, kuten totesin, ateisteja ja agnostikkoja. Ateisteina he hylkäävät Raamatun Jumalan omien ideoidensa hyväksi; agnostikkoina he vetoavat tietämättömyyteensä Jumalasta. Molemmissa tapauksissa heillä on kuitenkin paljon sanottavaa Raamatun ilmoittamasta Jumalasta. Heillä ei kuitenkaan ole mitään sanottavaa totuudesta. Heidän kirjoituksensa Jumalasta ovat toivottomia harjoituksia tietämättömyydessä. Miksi näin? Eikö heitä pidetä briljantteina miehinä? Miksi sitten ”briljantit” filosofit ovat niin tietämättömiä ajattelussaan Jumalasta?

Hyvin yksinkertaisesti, syntisestä luonteestaan huolimatta he ovat rajallisia olentoja, jotka yrittävät selittää ääretöntä Jumalaa. Se ei tule onnistumaan, ainakaan missään totuuden merkityksessä. Oletko koskaan ajatellut jaetta Sananl. 3:5: Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.” Miksi emme nojaisi omaan ymmärrykseemme? Ulkopuolella sen, että tunnustamme luomakunnassa, että kaiken luoneen Jumalan on oltava kaikkitietävä, kaikkivoiva ja kaikkialla läsnä oleva, kaikki muu ymmärryksemme on pelkästään maailmallista viisautta Jumalaa koskevan tiedon varjolla. Tämä koskee kaikkia (ei vain filosofeja).

Jokainen, joka nojaa omaan ymmärrykseensä, on juuttunut omaan lihalliseen viisauteensa. Jälleen, rajallinen ihminen ei voi tuntea Luomakunnan Jumalaa, joka on ääretön, ellei…? Ellei Jumala viestitä hänelle, ja siihen täytyy sisältyä sellaisten asioiden paljastamista, joita ihmiskunta voi vain spekuloida: Hänen iankaikkisen luonteensa, täydelliset ominaisuutensa ja Hänen tarkoituksensa ihmiskunnalle. Jumalan on myös paljastettava meitä koskevia asioita. Mikä on ongelmamme? Mistä syntinen luontomme tuli? Onko mitään toivoa synnin saastuttaman tilamme parantamisesta?

Kaikkea tätä ja paljoa muuta emme voi tietää totuudessa, ellei Jumala valista meitä. Emme tunne edes omaa sydäntämme! Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen tuntea?” (Jer. 17:9); ja: Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija” (Hepr. 4:12). Tämä oivallus ei tule rajallisen ja syntisen ihmisen mielestä, viisaudesta tai älystä!

Palatkaamme Samuel Andrews’in ajan vaikutusvaltaisiin filosofeihin, esim. Spinoza, Kant, Hegel, Thoreau ja Emerson – nämä olivat niitä, jotka hylkäsivät Raamatun Jumalan ja antoivat maailmalle omat antikristilliset käsityksensä. Antikristilliset käsitykset? Se on, mitä ihmiselle jää, kun hän hylkää Jumalan ja Hänen ilmoituksensa. Hänelle jää myös toinen valtaisa ongelma: hänen on keksittävä oma ratkaisunsa sotkuun, jossa maailma on.

Raamatun Jumala julistaa, että ongelma on synti ja että hänellä on ratkaisu siihen. Filosofien mielestä sitä ei voida hyväksyä ja he ovat siinä peräänantamattomia – jopa ällöttäviä. Maailman on siis keksittävä oma lääkkeensä. Kaikki sen kokeilemat lääkkeet ovat kuitenkin epäonnistuneet! Esimerkkejä on runsaasti, kuten:

Tieteellinen materialismi: usko siihen, että mitään aineetonta todellisuutta ei ole olemassa. Aiheesta käytävät keskustelut voivat käydä rumiksi – kuten myös typeriksi. Silti tämä aihe oli aikaisemmin päivän sääntö suurimmassa osassa tiedettä, mutta nykyisin se enimmäkseen hylätään. Miksi? Koska se uhmaa sekä kokemusta että järkeä ja on myös ”antikristus”-käsite.

Samuel Andrews kommentoi: ”Koska tiede kaipaa absoluuttista ja muuttumatonta lakia, se on taipuvainen tieteelliseen materialismiin. Se ei tykkää mistään jumalallisista väliintuloista [hyläten hengellisen maailman]; sen tavoite on aineellinen, ei moraalinen.”

Siksi se väittää, että ”vain aine on olemassa”. Todellako?

Jos minun pitäisi kysyä joltakulta, joka uskoo tieteelliseen materialismiin, miksi hän ajattelee sen olevan totta ja hän alkaisi luetella syitä, niin keskeyttäisin hänen selityksensä toisella kysymyksellä: ”Tätäkö sinä ajattelet?” Hänen todennäköinen vastauksensa olisi: ”Ehdottomasti”. Seuraava kysymykseni olisi sitten: ”Niinkö luulet? Ovatko ajatuksesi aineellisia? Entä syysi? Ovatko ne aineellisia?” Siitä voisimme jatkaa luetteloon asioita, joilla ei ole aineellista pohjaa, mutta silti ovat kiistattomasti osa elämää: rakkaus, himo, oikeudenmukaisuus, myötätunto, viha, estetiikka, ylpeys jne. jne.

Todellinen tiede on ollut hyödyllinen ihmiskunnalle, mutta se ei ole kyennyt ratkaisemaan likimainkaan kaikkia ihmiskunnan ongelmia – ja vielä vähemmän siirtyessään skientismiin, joka on itse asiassa tieteen muodonmuutos uskonnoksi. Tieteellinen materialismi on siis pudonnut pois ratkaisuna.

Seuraavaksi filosofit käänsivät katseensa evoluutioon: uskoon, että ihmiskunta kehittyy ylöspäin muuntuen ”alkulimasta jumalalliseksi”. Jotkut julistavat, että ihminen on evoluutiotikkaiden ylimmällä puolalla ja saavuttamassa korkeamman tilan. Näin ajattelevilla on kuitenkin voitettavanaan useita esteitä. Evoluutioteoria on konkurssissa – sillä ei ole vastauksia elämän peruskysymyksiin. Esimerkiksi miten elämä alkoi elottomasta? Moinen väite on ristiriidassa biogeneesin lain kanssa. Mikä on todennäköisyys, että elämä – sanokaamme ihmisen solu – muodostui sattumalta? Nolla!

Englantilainen tähtitieteilijä ja matemaatikko Sir Fred Hoyle esitti ongelman selvästi: ”…mahdollisuus tuottaa elämän perusentsyymejä satunnaisilla prosesseilla ilman älykästä ohjausta olisi yksi mahdollisuus luvusta, jossa on ykkönen ja perässä 40 000 nollaa. Geneetikot ovat hyvin tietoisia tästä matemaattisesta mahdottomuudesta, mutta silti kukaan ei näytä puhaltavan hälytyspilliin päättäväisesti.”

Löydettyjen miljoonien ja miljoonien fossiilien joukossa ei ole ainuttakaan siirtymäkauden fossiilia; eli ei ole olemassa mitään välilajia minkään kahden lajin välillä. Kuinka aika ja sattuma, evoluution pohjakallio, saavat aikaan hyvin erilaisia, silti hyvin välttämättömiä tekijöitä ihmisen lisääntymiselle? Miehillä on hyvin erilainen rakenne kuin naisilla, ja kunkin välinen ero on kriittinen vauvojen tekemiselle.

Jälleen, mitä tulee näihin kysymyksiin ja moniin muihin, evoluutiolla ei ole vastauksia. Siitä huolimatta ateistit etsivät jatkuvasti ratkaisuja.

Evoluutioon liittyy läheisesti naturalismi. Siihen sisältyy uskomus, että ihmiskunta on osa luontoa. Silti jotenkin olemme menettäneet yhteyden siihen. Näin ollen naturalismin ratkaisu sotkuun, jossa olemme, on ”palata Luontoon”. Miksi luonto? No niin, meille kerrotaan, että luonto on puhdas ja hyvä ja jostakin syystä meistä on tullut ”epäluonnollisia” ja siksi se, mitä teemme, on enimmäkseen luontoa vastaan.

Todellako?

Kun majava rakentaa kotinsa eli luo padon, se yleensä sekoittaa ekologisen ympäristönsä, jolloin vahingoittuneet puut seisovat puoliksi järsittyinä maan tulviessa. Mutta se on okei, koska se on ”luonnollista” ja näin ollen katsotaan täysin hyödylliseksi. Kun insinöörit rakentavat padon ihmiskunnan hyväksi ottaen huomioon useimmat ekologiset huolenaiheet, sitä ei pidetä hyvänä. Se on luonnotonta.

Hetkinen! Jos ihminen on todella osa luontoa, kuten väitetään, niin kaiken, mitä hän tekee, on oltava luonnollista ja siksi hyvää, puhdasta ja hyödyllistä. Palataksemme naturalismin yhteyteen evoluutioon, tärkeä väite evoluutioprosessille on ”sopivimpien eloonjääminen”. Minulla on syöttölaite talitiaisille. Söpöille pienille talitiaisille. Ne voivat tyhjentää linnunsiemenillä täytetyn 18-tuumaisen sylinterini muutamassa tunnissa. Toisinaan se on kuin katselisi villikoirien kemuja. Olen iloinen, ettei näillä söpöillä pikkuisilla ole torahampaita!

Luulen kaipaavani sitä hyvää, puhdasta ja hyödyllistä osaa luonnosta.

Siitä huolimatta meille sanotaan, että meidän kaikkien on ”jälleen sovitettava itsemme luontoon”. Kuten Dave Hunt tapasi sanoa, että yritä viihtyä äiti luonnon kanssa. Halaa purkautuvaa tulivuorta. Mene uimaan juoksuhiekkaan. Kuivaa itsesi myrkkymuratin lehdillä.

Naturalismi ei siivoa sotkua, jossa olemme. Se on osa sotkua!

Joten jos kaikki ihmiskunnan yritykset ratkaista surkea tilanteensa tieteellisen materialismin, evoluutioteorian ja luontoon palaamisen kautta, ovat epäonnistuneet, saatat ajatella, että ihminen heittäisi pyyhkeen kehään ja palaisi Luojansa tykö.

Ei missään tapauksessa! Vaikka filosofit väittävät olevansa ateisteja ja agnostikkoja, heidän oli – ja heidän on – käännyttävä uskonnon puoleen pyrkiessään ratkaisemaan sotku, jossa olemme. He ovat perustelleet, että koska Raamatun persoonallista Jumalaa ei ole, ihminen pysyy oletettavasti korkeimpana itsensä tiedostavana olentona. Siten hänen asemansa asettaa hänet jumalallisen piiriin.

Tämä on panteismia.

Se johtaa itsensä korottamiseen, mikä on välttämätöntä sellaisten ongelmien ratkaisemiseksi, joita vain kaikkivaltias Jumala pystyy käsittelemään. Siksi oman jumaluuden tiedostaminen on äärimmäisen tärkeää. Ralph Waldo Emerson, suuresti ihailtu kapinallinen filosofi ja panteisti, näytti tietä:

”Mikään ei ole pyhää, paitsi oman mielemme eheys. Mitä minulla on tekemistä perinteiden pyhyyden kanssa, jos elän kokonaan sisäpuolelta? … Mikään laki ei voi olla minulle pyhä, paitsi oman [jumalan kaltaisen] luonteeni laki. … Kartan isää ja äitiä, vaimoa ja veljeä, kun nerouteni kutsuu minua. Jeesus oli parempi kuin toiset, koska hän kieltäytyi kuuntelemasta toisia.”

Andrews panee merkille toisen ominaisuuden, kenties ensisijaisen, mitä tulee panteismiin. Panteismi on täysin subjektiivista, intuition ja tunteiden ajamaa, jota ei voida todistaa eikä kumota. Hän lainaa Emerson’in tunteiden tekemistä tuomariksi sille, mitä hän oli valmis hyväksymään tai hylkäämään. Herran ehtoollinen on Emersonin tutkinnassa: ”Jos uskoisin, että Jeesus määräsi sen opetuslapsilleen ja että hän jopa pohti tämän muotoisen muistelemisen tekemistä pysyväksi kaikin tavoin miellyttävänä … ja silti kokeilemisen aikana se oli vastenmielinen omille tunteilleni. Minun ei pitäisi hyväksyä sitä.”

Sen suhteen on olemassa vain kaksi uskonnollista tai hengellistä vaihtoehtoa: raamatullinen teismi ja panteismi. Raamatullinen teismi liittyy Jumalaan, joka ilmoittaa itsensä Raamatussa. Hän yksin on Jumala, joka on luonut kaiken. Hän ei ole osa luomakuntaansa – Hän on täydellisesti ”toinen”, joka on ikuisesti olemassa kaiken luomansa ulkopuolella. Jos Jumala olisi osa luomakuntaa, Hän olisi osa ”sotkua”, jossa olemme, mutta hän ei ole. Hän on ratkaisu!

Kuten edellä totesimme, panteismi on usko siihen, että Jumala on kaikessa ja siksi kaikki on Jumala. Raamatullisen teismin hylkääminen (tai mikä tahansa poikkeava näkemys) kääntää ihmiskunnan panteismiin. Kaikki edellä mainitsemani filosofit (ja monet muut, joita en maininnut), olivat panteisteja. He hylkäsivät Raamatun Jumalan ja etsivät omaa jumaluuttaan.

Samuel Andrews, jonka teos vuodelta1898 Christianity and Antikristianity in the Final Conflict, jota olen lainannut, dokumentoi saksalaisten filosofien panteistiset uskomukset, jotka valtasivat sivistyneen maailman taiteen, tieteen, kirjallisuuden ja uskonnon kautta. Andrews kirjoittaa: ”Edellä mainitun osalta on jo annettu joitakin todisteita, että joissakin muodoissaan panteismi ei kyllästä vain nykyistä modernia filosofiaa, vaan on yhä enemmän tunkeutumassa uskontoon, tieteeseen, kirjallisuuteen ja kaikille ihmisen ajattelun osa-alueille. Suuri yleisö perehdytetään sen periaatteisiin aikakauslehtien ja sanomalehtien, luentojen ja saarnatuolien kautta. Sen vallitsevuus näkyy siinä, kuinka nopeasti sellaiset järjestelmät kuin kristillinen tiede, mielentiede, teosofia ja muut niiden sukulaiset ovat levinneet kristillisissä yhteisöissä, sillä niillä kaikilla on panteistinen pohja. Moraalinen ilmapiiri on täynnä sen henkeä ja se vaikuttaa moniin heidän tietämättään.”

Tähän suuntaan kaikki menee.

Panteismia ei edistä pelkästään sen vetovoima ihmisiin ”olla niin kuin jumala”, vaan sitä vahvistaa myös poliittinen toiminta, varsinkin demokratia. Miten niin?

Andrews kirjoittaa: ”… demokratian kasvu auttaa valmistamaan tietä Antikristukselle tekemällä kansan tahdosta korkeimman sekä hallitsijoiden valinnan että heidän hallintonsa luonteen ja laajuuden suhteen; ja antamalla tälle tahdolle laillisen ilmaisun. Kun kansa valitsee lainsäätäjänsä, lainsäädäntö on sitä, mitä äänestäjien enemmistö vaatii. Menneisyydessä kaikkien kristittyjen kansojen keskuudessa tällainen lainsäädäntö on suurelta osin perustunut kristillisiin periaatteisiin ja siihen on kuulunut Jumalan auktoriteetin tunnustaminen. Niin kauan kuin tämä auktoriteetti, sellaisena kuin se on julistettu Raamatussa tai kirkon toimesta, tunnustetaan, kansan tahto ei ole ylin; mutta kun se kiistetään, tämä ylivalta yhä kasvaa. Jos sitten uskomus muuttuu yleiseksi joko sen suhteen, ettei ole Jumalaa, lain antajaa, eikä mitään Hänen tahtonsa ilmausta, joka olisi arvovaltainen, niin mikä periaate määrää silloin lainsäädännön luonteen ja rajoitukset? Ainoa periaate on [oletetun] yhteisen hyvän periaate; mitä ikinä se vaatii, on oikein.” Toisin sanoen tullakseen valituksi tai uudelleenvalituksi poliitikot usein mielistelevät äänestäjiä. Se on varmasti tämän päivän politiikkaa!

Muista, että Andrews’in kirja on kirjoitettu 120 vuotta sitten ja koskettelemme vain joitakin asioita, jotka hän paljastaa omasta ajastaan. Silti hänen kirjansa on kuin hän olisi uutiskommentaattori meidän ajassamme. Ja uutiset eivät olisi väärennettyjä!

Tämä artikkeli keskittyi ensisijaisesti maailmaan ja siihen, mihin se on menossa. Osassa 2 pääpaino on kirkossa, todellisessa ja tunnustavassa seurakunnassa, sekä luopumuksessa (joka muuten käsittää todellisia uskovia).

Aloitin tämän viestin korostamalla eskatologian merkitystä ja varsinkin sen arvoa suojellessamme uskovia petokselta, mukaan lukien tuleminen vedetyksi Antikristuksen uskontoon ja valtakuntaan ja niiden tahaton edistäminen. On traagista, että tätä tapahtuu tänä päivänä järkyttävissä mittasuhteissa, kun Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen paluu lähestyy.

TBC

Jatkuu artikkelissa Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 2)

Read Full Post »

Errors of the New Apostolic Reformation
By Jonathan Brentner, 14.6.2020, suom. SK

Uuden apostolisen uskonpuhdistuksen viisi vaarallista erhettä

Se on kenties nopeimmin kasvava näkemys lopun ajan ennusteista seurakunnassa, mutta se poikkeaa suuresti siitä, mitä Raamattu opettaa tulevaisuudestamme. Liike, jota usein kutsutaan uudeksi apostoliseksi uskonpuhdistukseksi (NAR), nojaa enemmän kokemukseen ja Raamatun ulkopuolisiin ilmoituksiin, kuin Raamatun sanoihin.

Saatat ihmetellä, miksi meidän pitäisi tarkastella vääriä opetuksia tänä myllerryksen aikana maailmassamme. Se johtuu siitä, että sen kaltaiset opetukset, joita tämä ryhmä edistää, vääristävät sen, mitä Raamattu sanoo viimeisistä päivistä ja korvaavat toivomme Jeesuksen ilmestymisestä sillä, mitä seurakunta tekee tulevaisuudessa.

NARin lisäksi jotkut tunnistavat tämän liikkeen nimillä dominionismi, kolmas aalto, myöhäissade (Latter Rain), valtakunta nyt (Kingdom Now) ja karismaattinen uudistus.

NARin johtajat uskovat, että seurakunta saa maailman hallinnan, tuo lopulta tuhatvuotisen valtakunnan ja hallitsee maata sen aikana. Mitä tulee Jeesukseen, niin hän palaa seurakunnan tuhatvuotisen hallituskauden jälkeen.

Tutkija ja kirjoittaja Holly Pivec’in mukaan NAR ei rajoitu yhteen uskontokuntaan tai ryhmään, vaan ”koostuu ennemminkin sadoista seurakunnista ja organisaatioista, joita johtavat apostolit ja profeetat, joilla on selvästi erottuva teologia”.[i] Tämän lopunajan teologian nopea kasvu on esiintynyt pääasiassa karismaattisten ja helluntailaisten kirkkojen keskuudessa.

Seuraavassa sen väärän opetuksen viisi vaarallista erhettä, jotka asettavat liikkeen kauas terveen raamatullisen tulkinnan ulkopuolelle.

1. Kieltää Jumalan Sanan riittävyyden

Ei niin, että NARin kannattajat kieltäisivät Jumalan Sanan erehtymättömyyden, mutta he kieltävät sen riittävyyden. He tekevät sen vaatimalla oikeuden lisätä uutta ilmoitusta Raamatun sivuille.

Tietysti Herra puhuu tänään kansalleen eri tavoin, mutta Hän ei ilmoita uusia totuuksia, jotka on tarkoitettu koko seurakunnalle. Se loppui Ilmestyskirjaan.

NARin johtajat toistavat monien kulttien virheen lisäämällä Raamattuun uutta ilmoitusta. Mormonit, kristillinen tiede ja muslimit, muutamia mainitakseni, perustavat uskomuksensa lisävalaistukseen, jonka johtajat ovat muka saaneet Jumalalta.

NAR-apostolit tekevät samaa. He eivät ota vaaria Ilm. 22:18 ankarasta varoituksesta ja lisäävät uusia sanoja apostoli Johanneksen kuvaukseen sekä ahdistuksesta että tuhatvuotisesta valtakunnasta.

2. Lisää uusia profeettoja ja apostoleja

Monet tämän nopeasti kasvavan liikkeen johtajat esittäytyvät nykyajan ”apostoleina ja profeettoina, jotka väittävät hallitsevansa seurakuntaa ja antavat uutta jumalallista ilmoitusta, jota tarvitaan Jumalan valtakunnan perustamiseksi maan päälle”.[ii]

Tämä väite on ristiriidassa Uuden testamentin sanojen kanssa. Jakeissa Ef. 2:19-20 Paavali kuvaa seurakuntaa ”Jumalan huoneeksi, joka on rakennettu apostolien ja profeettojen perustukselle kulmakivenä itse Kristus Jeesus”. Meillä on tämä perustus sanoissa, jotka alkuperäiset apostolit ja profeetat jättivät meille Uuden testamentin sivuilla; tämä perustus on täysin riittävä meidän ajallemme.

Kun Johannes näki uuden Jerusalemin, hän kirjoitti tämän:Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä” (Ilm. 22:14). Apostoli näki kaksitoista nimeä, ei enempää. Näiden nykyajan ns. ”apostolien” nimiä ei esiinny uuden Jerusalemin kaupunginmuurissa. Herra valitsi kaksitoista apostolia, eikä enempää!

Jeesus laski perustuksen seurakunnalleen 12 apostolinsa ja ensimmäisen vuosisadan profeettojen kanssa, jotka ilmoittivat meille Jeesuksen sanat, Uuden testamenttimme. Apostoleiksi itseään väittävät NARin jäsenet pyrkivät laskemaan uuden perustuksen, mitä apostoli Paavali varoittaa meitä tekemästä (1. Kor. 3:10-15).

3. Ryöstää Jeesukselle kuuluvan kunnian

Kuten kaikki Raamatun profetiaa koskevat väärät opetukset, myös NAR-opetus vähentää Jeesuksen tulevaa kunniaa ja korottaa seurakunnan Hänen yläpuolelleen tuhatvuotisen valtakunnan aikana.

Ilmestyskirja kuvailee Jeesuksen korotusta, kun taivaan joukot jylisevät kiitosta Hänen palatessaan tuhoamaan antikristuksen ja perustamaan tuhatvuotisen hallintansa koko maailmaan (Ilm. 19:1–20:10). Tämä on sen Karitsan kruunaaminen, jonka maailma hylkäsi hänen ensimmäisessä tulemuksessaan, mutta palvoo ja palvelee Häntä, kun Hän palaa maan päälle.

Jeesus palaa maan päälle suurella voimalla ja valtavalla kirkkaudella, kun hän tuhoaa Saatanan valtakunnan ja perustaa hallintonsa maan päälle. Tämä on Hänen suuren voitonriemunsa hetki, kun Hänen ylistyksensä soi läpi taivaitten juhliessamme Hänen voittoaan.

NAR-väki ryöstää Jeesukselta tämän kunnian siirtämällä sen seurakunnalle / kirkolle. Selvästi toisin kuin Ilmestyskirjassa he tekevät seurakunnasta voittoisan ahdistuksen aikana. He väittävät, että ”seurakunta / kirkko läpikäy suuren ahdistuksen suurella voimalla voitokkaasti ja temmataan vasta suuren ahdistuksen lopussa”.[iii] Nyt on niin, että kaikki NAR-apostolit eivät edes usko tempaukseen, mutta tämä lainaus näyttää NARin ajattelutavan, joka korottaa seurakunnan Vapahtajan yläpuolelle.

NAR-opettajat varastavat kunnian Jeesukselta tekemällä ihmisen historian päättymisestä kokonaan seurakuntaa koskevan ennemmin kuin Jeesuksen mahtavaa paluuta koskevan.

NAR-opetukset ovat ristiriidassa Raamatun kanssa. Apostoli Paavali ohjasi seurakuntaa alistumaan hallituksen viranomaisille eikä tulemaan hallitseviksi voimiksi (Room. 13: 1-7; 1. Tim. 2: 1-4). Lähetyskäskyyn sisältyy evankeliumin julistaminen ja ihmisten opettaminen Herran teillä (Matt. 28:19-20). Jeesus ei koskaan käskenyt apostolejaan valtaamaan maailmaa; Hän käski meidän alistua sille.

4. On ristiriidassa raamatullisen arvion kanssa viimeisistä päivistä

NAR-liikkeeseen liittyneet opettajat julistavat näkemystä viimeisistä päivistä, joka vaihtelee suuresti verrattaessa Raamattuun, varsinkin Vanhan Testamentin profeettoihin ja Ilmestyskirjaan.

Ahdistus on ajanjakso, jolloin Herra puhdistaa maailman pahasta ja tuhoaa Saatanan valtakunnan. Vanha Testamentti sisälsi tämän Jumalan vihan ajan ”Herran päivässä”.

Toisaalta Mike Bickle uskoo, että ”lopunajan seurakunta puhdistaa maan pahasta” ja toteaa, että ”lopunajan kristityt toteuttavat tämän urotyön – apostolien ja profeettojen johdolla – jotka lausuvat ’profeetallisia’ rukouksia siten vapauttaen suuren ahdistuksen tuomiot Antikristuksen valtakunnalle”.[iv] Tämä uskomus on ristiriidassa sekä Vanhan testamentin profeettojen että apostoli Johanneksen sanojen kanssa koskien tätä tulevaa vihan aikaa.

Ilm. 6 kertoo meille, että se on Herra, joka vapauttaa ahdistuksen tuomiot maailmalle. Seurakunta 24 vanhimman kautta todistaa, että Karitsa avaa kirjakäärön ja sen sinetit, jotka vapauttavat tuomiot maailmalle (Ilm. 5:1–6:1).

Vaikka yhtyisikin NARin käsitykseen, että seurakunta on läsnä ahdistuksen aikana, niin Ilmestyskirja kuvaa pyhiä antikristuksen ja hänen maailmanjärjestyksensä uhreina, eikä voittajina. Se on Herra eikä seurakunta, joka puhdistaa maan pahasta ja voittaa Saatanan valtakunnan. Mike Bickle’n opetus ahdistuksesta on räikeästi ristiriidassa apostoli Johanneksen sanojen kanssa Ilmestyskirjassa.

5. Esittää väärin seurakunnan

Kuten niin monet muut viimeisiä päiviä koskevat väärät opetukset, NARin opetukset väärinesittävät seurakunnan. Edellisessä osiossa näimme, kuinka ne korottavat seurakunnan Jeesuksen yläpuolelle ja antavat sille tarkoituksen, joka on täysin vieras Raamatun sivuilla.

Herra ei koskaan tarkoittanut, että Hänen seurakuntansa voittaisi nykyisessä aikakaudessa. Hän kehottaa meitä odottamaan kärsimystä ja ahdistusta. Hän lupaa meille palkan uskollisuudestamme, mikä osoittaa Hänen auktoriteettiinsa tulevassa valtakunnassa. Leiviskävertauksessa (Matt. 25:14-30) se on Jeesus, joka määrää roolit Hänen valtakunnassaan, ei seurakunta.

Tulevassa valtakunnassa Jeesus on kaikki kaikessa. Me kyllä hallitsemme Jeesuksen kanssa, mutta tuhatvuotisessa valtakunnassa Kristus on kaikki kaikessa ja Hän hallitsee maailman kansakuntia, jotka Isä lupasi hänelle (Ps. 2).

Seurakunta jakaa Jeesuksen voiton; se ei koskaan voita maailmaa yksinään tai erossa Hänestä. Me tulemme Jeesuksen kanssa hallitsemaan; seurakunta ei hallitse ennen Hänen toista tulemustaan.

Kun näemme Yhdysvaltojen lähestyvän anarkiaa nykyajan marksilaisten fasistien käsissä, niin päivä päivältä käy selvemmäksi, että maailmaa viedään ahdistukseen. Jeesus sanoi, että meillä olisi ahdistus tässä maailmassa, mutta Herran viha suuren ahdistuksen aikana on eri asia.

Jeesus ei jätä seurakuntaansa maan päälle tulevan ahdistuksen aikana. Kohdassa 1. Tess. 5:9 Hän lupaa meille apostolin kautta pelastavansa meidät, ennen kuin tämän ajan viha alkaa. Seurakunta on poissa maan päältä tuona aikana. Ilmestyskirjan luvut 4 ja 5 kuvailevat seurakuntaa taivaassa Jeesuksen kanssa ennen ahdistuksen alkamista.

Profeetta Daniel kertoo meille, että se on Jeesus, joka saa valtakunnan Isältä ja Hän on se, joka ratsastaa voittajana takaisin maan päälle hävittämään Saatanan valtakunnan ja perustamaan hallintonsa kansakuntien yli (Dan. 7:13-14; Matt. 26:64; Ilm. 19:11–20:4).

NAR-opit ovat vääriä; ne ovat ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa.

Tässä on, mitä Raamattu opettaa:

  • Jeesus on tulossa hakemaan morsiamensa ennen ahdistuksen alkamista (Joh. 14:2-3; 1. Tess. 4:13-18; 2. Tess. 2:1-12).
  • Seurakunta on Jeesuksen kanssa taivaassa, kun ahdistus alkaa maan päällä (Ilm. 5:6-14).
  • Antikristus hallitsee maailmaa, kunnes Jeesus tuhoaa hänet ja hänen valtakuntansa toisessa tulemuksessaan (2. Tess. 2:8; Ilm. 19:11–20:10).
  • Jeesus hallitsee maailmaa tuhatvuotisen valtakunnan aikana; ei seurakunta / kirkko (Jes. 9:6-7, 11:1-9; Sak. 14:9-21).
  • Seurakunta hallitsee maan päällä Jeesuksen kanssa, ei erossa Hänestä (Ilm. 5:9-10; Room. 8:17).

Jonathan Brentner

Website: Our Journey Home

Please consider signing up for my newsletter on my website. Thanks!

E-mail: Jonathanbrentner@yahoo.com

[i] Holly Pivec, online article entitled: The New Apostolic Reformation: Influence and Teachings

[ii] Holly Pivec

[iii] Quote from the International House of Prayer statement of faith under the subtitle “Last Things”

[iv] Holly Pivec’s quote based on Mike Bickle’s 12-part series titled “Book of Revelation,” Mike Bickle, http://mikebickle.org/resources/series/the-book-of-revelation (data retrieved 18 December 2012).

 

 

Read Full Post »

DOMINIONISM – What is it?
By MattS, tammikuu 2018, suom. SK

Tutkiessani ”dominionismia” silmäni ovat avautuneet monille erilaisille ideoille niin sanotusti ”yhdistämään pisteitä”. Alan olla sitä mieltä, että ”dominionismi” ei ole ollenkaan uusi idea. Alan ymmärtää, että tämä väärä opetus on itseasiassa ”vanha valhe”.

Mitä on ”dominionismi”?

Välitettävää tietoa on aika paljon, joten yritän pysyä asiassa niin paljon kuin voin. Kuten yleensä, niin viitelinkeistä löytyy tarkempaa tietoa.

Dominionismiin voidaan viitata nimellä ”kristillinen dominionismi” tai ”rekonstruktionismi”, vaikka ”rekonstruktionismi” näyttäisi olevan jotakin asiaan liittyvää, mutta hieman erilaista, joten keskittykäämme tällä kertaa vain dominionismiin.

Tämä on hyvä ja yksinkertainen määritelmä, jonka löysin dominionismille:

”Teoria tai oppi, jonka mukaan kristityillä on jumalallinen mandaatti ottaa asemia ja vaikutusvaltaa kaikilla yhteiskunnan ja hallinnon sektoreilla” (lähde).

[Engl. dominion: valta, herruus, yliherruus, ylin valta]

Dominionismi on idea, että kristityillä on Jumalan antama oikeus ottaa valta ja valvonta maan päällä. Mistä tämä idea sitten on kotoisin? Dominionismia saarnaavat sanovat, että Jumala antoi ihmiselle vallan maahan ja kaikkeen siinä olevaan jo Genesiksessä (1. Moos. 1:26-28), Jos luet tämän kohdan, niin näet, että Jumala sanoi sen ja ihmiselle annettiin tämä hallinta. Et voi väitellä siitä! Milloin hän sitten menetti tämän hallinnan? Syntiinlankeemuksessako? Sikäli kuin voin sanoa Raamatun perusteella, ihminen ei koskaan menettänyt hallintaa kaloihin, lintuihin, karjaan ja matelijoihin.

Genesis 3 sanoo, että syntiinlankeemuksen seurauksena asiat kävivät koko lailla hankalammiksi. Naisilla olisi suuresti lisääntyneet synnytyskivut ja miehet hallitsisivat heitä (Jumala sanoi sen, en minä). Jumala sanoi Aadamille, että maa olisi kirottu ja että sitä pitäisi työstää ruuan saamiseksi ja että siinä kasvaisi orjantappuroita ja ohdakkeita vielä lisäten vaikeuksia johtuen vaimosta, joka voisi olla vähän katkera siitä, että häntä hallitaan (en tietenkään todella tiedä, mitä Eeva ajatteli tästä). Mikä sotku! Kuitenkin hyvät ja hurskaat miehet ja naiset tietävät, kuinka ratkaista nämä asiat, eikö niin?

Uskon, että meillä on edelleen hallinta, jonka Jumala antoi meille maahan! Emme ole koskaan menettäneet sitä!

Mitä nämä ”dominionistit” sitten sanovat? He sanovat, että meidän olisi otettava eli vahvistettava maan valvontamme, johon kuuluu hallitus, yhteiskunta, uskonto, perhe ja bisnes. Minä ajattelen tästä, että nämä asiat on lisätty Jumalan alkuperäiseen luetteloon. Hmmm… tämä on melkoinen ongelma, koska meidän asiamme ei ole kertoa Jumalalle, mitä tehdä! Dominionistit sanovat Jumalan tarkoittaneen, että meillä pitäisi olla ”hallinta” maailmaan, joka käsittää kaikki edellä mainitut alueet. Kuitenkin myös Saatanalle on annettu hallinta maahan. Joten kuka todella hallitsee? No niin, Jumala tietysti, mutta hän on antanut ihmiselle erityisen hallinnan ja myös saatanalle.

Kohdat Joh. 16:11, Joh. 14:30 ja Joh. 12:31 kaikki osoittavat, että saatana on tämän maailman hallitsija. 1. Joh. 5:19 sanoo, että saatanalla on valta (valvonta) koko maailmassa. Jos maailma on saatanan valvonnassa, niin se on selvästi oppositiossa Jumalan tarkoituksen suhteen. Saatanalla on myös aikaraja, koska Joh. 12:31 ja Ilmestyskirjan mukaan, hänen hallintansa maahan tulee loppumaan.

Mitä eroa tässä on? Jotkut asiat voivat joutua käännöksessä todella kateisiin ja saatana hyödyntää jokaista väärinkäsitystä, jos vain se sopii hänelle. Kuinka dominionistit sitten päätyvät ajatukseen, että se tarkoittaa hallitusta, mediaa, politiikkaa, uskontoa, koulutusta, perhettä ja bisnestä?

Genesiksessä Jumala antoi ihmiselle hallinnan kasveihin, lintuihin, eläimiin jne. Se on mielipiteeni, mutta minulla on vaikeuksia ymmärtää, kuinka dominionistit selittävät omat hallintasuunnitelmansa Jumalan suunnitelmina. En löydä yhtään Raamatun kohtaa, joka tukisi tätä luomatta lisämerkitystä tai lisäämättä jotakin Raamattuun.

Mitä Jumala tarkoitti sanoa meille kristityille Uuden Testamentin ilmoituksen kautta? Paljon viittauksia toistemme hoitamiseen kristittyinä, leskistä ja orvoista huolehtimiseen, köyhistä huolehtimiseen, pelastuksen evankeliumin saarnaamiseen Jeesuksen kautta, mutta ei MAAILMAN valtaamista viekkaudella tai voimalla. Meitä kehotetaan olemaan alamaisia viranomaisille / hallitukselle, kun olemme maailmassa, mutta emme maailmasta. Kyse on siitä, että olemme rauhallisia naapureita, noudatamme maan lakeja, emmekä kapinoi. Uskon kuitenkin, että on toinen asia, kun nämä lait ovat ristiriidassa Jumalan lakien kanssa, mutta siitä toisella kertaa. Jep, ja tiedän, että jatkan tästä, mutta meitä kutsutaan olemaan ”valvovia” (Matt. 24:42-44) ja ”valppaita” (Matt. 24:4), koska vääriä opettajia ja susia nousee lammasten vaatteissa.

Mikä on sitten ”dominionistien agenda”?

Dominionistit uskovat, että Jumala on antanut meille vallan tuoda Hänen valtakuntansa maan päälle. He uskovat olevansa vastuussa Jumalan valtakunnan sisään ohjaamisesta.

Tämän tyyppisessä ajattelussa on joitakin suuria ongelmia. Se, mitä tuskin koskaan kuulen dominionismin kannattajilta, on se, mitä Raamattu sanoo tämän aikakauden lopusta. On kuin koko joukko profetioita vain heitettäisiin ulos ikkunasta, kuten tempaus tai Matteus 24, Luukas. 21 ja Markus 13, tai koko Ilmestyskirja. Mitä tapahtuu Jeesuksen tulolle takaisin hallitsemaan ja perustamaan uuden valtakuntansa?

Mitä tapahtuu sille, että silloin on ”kuin Nooan päivinä?” Mitä tapahtuu kaikelle surulle ja kurjuudelle, joka on tulossa maan päälle? Näyttää melkein kuin dominionistien mielestä voisimme välttää sen kaiken!

Seuraavassa spekulointiani siitä, mitä minä näen ”dominionistisessa agendassa”.

Tutkiessani ”dominionistista agendaa” olen pystynyt luomaan kokonaiskuvan siitä, mitä dominionistit haluavat saavuttaa. Sanon, että monet niistä, jotka pitävät kiinni dominionistisesta teologiasta, tekevät sen, koska haluavat hyviä asioita tapahtuvan. Kukapa ei haluaisi, että maailman nykyiset ongelmat korjataan? Siellä on täydellinen sotku ja tilanne on pahenemassa. Uskon, että ”useimmat” dominionistit haluavat, että asiat ovat kunnossa, mutta he ovat kauhean petoksen alla ja tanssivat ikiaikaisen lusiferistisen rummutuksen tahdissa.

Mielestäni dominionistit ovat enimmäkseen pelastajia, jotka haluavat asettaa maailman oikealle tielle, mutta tässä asiassa he eivät ole kysyneet neuvoa Jumalalta ja Hänen Sanaltaan. Tietämättömyytensä kautta he ovat avanneet itsensä salakähmäisen psykoottisen langenneen enkelin agendalle, tai he seuraavat vain ”ihmisen” ohjelmaa.

Dominionistit haluavat rakentaa Jumalan valtakunnan maan päällä seitsemän vuoren mandaatin (7 M) ja Joelin armeijan kautta (menen Joelin armeijaan toisella kertaa). Älä ota sitä minulta! Kuule se videolta itse herra NAR:ilta (New Apostolic Reformation = Uusi apostolinen uskonpuhdistus) eli C. Peter Wagner’lta. ”The Benefits of Dominionism” (n. 1,5 min.), ”NAR Apostle C Peter Wagner teaching its key doctrine of Dominionism” (n. 15 min.). Molemmat videot ovat tärkeitä katsoa, jos haluaa ymmärtää, mistä dominionistit ovat lähtöisin.

CFR (The Council on Foreign Relations)

Tässä on mielenkiintoinen yhteys ja laitan tämän tähän vain ”pisteiden yhdistämisharjoituksena”. CFR on “globaali aivoriihi” ja seuraava lainaus on otettu CFR:n verkkosivustolta:

”CFR on sitoutunut palvelemaan resurssina kiinnostuneille kansalaisille auttaakseen heitä ymmärtämään paremmin maailmaa ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikan päätöksiä.”

CFR: llä on globaali agenda ja se haluaa erityisesti ja salaisesti pitää puoliaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikan kautta. Se kerskuu sellaisilla jäsenillä kuin David Rockefeller, George Soros, Bill Clinton, George Bush vanhempi ja Heidi Cruz (entinen jäsen), Yhdysvaltain republikaanisenaattori Ted Cruz’in vaimo. Tedin isä (Raphael Cruz) on pastori ja osallistuu voimakkaasti NAR-teologiaan ja dominionismiin (ks. tämä video) ja Ted puhuu vaimostaan Heidistä ja CFR:stä tällä videolla. Saddleback-kirkon Rick Warren on myös CFR:n jäsen. Viime artikkelissani halusin sisällyttää Rick’in NAR-väen ”nimeä se” -luetteloon, mutta hän istuu jossain NAR:in ja n Esiintulevan Kirkon (joka tulee olemaan toisen artikkelin aihe) välissä. Rick’illä on ehdottomasti ”suuria ideoita” ja hän haluaa “mobilisoida” miljardi kristittyä ja on viimeisen päälle ekumeeninen ja uskontojenvälinen (interfaith).

Joten dominionismia suositteleva Raphael Cruz, korkean profiilin yhdysvaltalainen poliitikko Ted Cruz, korkean profiilin yhdysvaltaisen poliitikon vaimo Heidi Cruz (Heidi tekee töitä myös Goldman-Sachs’ille) ja CFR ovat ”globaali” aivoriihi.

Rick Warren on megakirkon pastori, ekumeeninen, uskontojenvälinen, hänellä on suuret globaalit suunnitelmat, hän kannattaa NAR / Emergent Church -teologiaa, hän on CFR n jäsen.

”Yhdistymmekö tässä joihinkin pisteisiin, jotka liittyvät dominionismiin ja maallisiin globaaleihin aivoriihijärjestöihin?”

Takaisin Dominionistiseen Agendaan!!

Minun ajatukseni on, että ”dominionismi”, vaikka kuulostaa hyvältä ja käsittää enimmäkseen hyvää tarkoittavia ihmisiä puolustamassa sitä, tukee Nimrodin suunnitelmaa rakentaa uudelleen Baabelin torni. Kuinka niin, ehkä kysyt.

Raamattu ei mene yksityiskohtiin, mitä tulee Nimrodiin tai Baabelin torniin, mutta se, mitä sanotaan, kertoo kaiken. Genesis 10 viittaa Nimrodiin Haamin pojanpoikana, mikä tarkoittaa, että Nooa oli hänen isoisänsä. Genesis 10:8-14 tiivistää valtavan määrän tietoa Nimrodista ja hänen sukulinjastaan HYVIN pieneen tilaan. Pohjimmiltaan sanotaan, että Nimrod ”oli mahtava” (hepreaksi gibborim), ja on spekuloitu, että langenneet enkelit ovat voineet vaikuttaa häneen ja että hänestä tosiasiassa tuli nefilim. Genesis 6:4 kertoo, että maapallolla oli noina päivinä nefilimejä (jättiläisiä) ”JA MYÖHEMMINKIN”. Tätä on tarkasteltava Genesiksen ”Suurta Vedenpaisumusta” käsittelevän luvun kontekstissa. Joten nefilimit, eli jättiläiset, olivat maan päällä vedenpaisumuksen jälkeen, eikä ole paljon yksityiskohtia siitä, kuinka se tapahtui, mutta luvattuun maahan lähetettyjen vakoojien selonteosta (4. Moos. 13:25-33) ja maininnasta Baasanin kuningas Oogista (5. Moos. 3:11) tiedämme, että se on totta.

Kun palaamme lukuun Genesis 10, luemme myös, että Nimrod oli ”mahtava metsämies Herran EDESSÄ”. Tämä voidaan kääntää myös, että Nimrod oli ”mahtava metsämies Herraa VASTAAN”. Olen taipuvainen uskomaan, että se pitäisi olla ”Herraa vastaan” johtuen siitä, kuinka asiat etenivät. Joten Nimrod jatkoi sitten suuren imperiumin perustamista, jonka alkuna mainitaan BAABEL eli BABYLON (Nimrod rakensi Baabelin eli Babylonin). Nimrod jatkoi rakentaen myös muita kaupunkeja Sinearin maahan ja muuallekin. Nimrod oli ”Imperiumin rakentaja” ja tässä me spekuloimme siitä, mitä hän metsästi. Hän olisi kyllä voinut metsästää eläimiä, mutta on todennäköisempää, että hän metsästi ihmisiä, ihmisten sieluja, eli kokosi ihmisiä itselleen. ”Imperiumin rakentamisensa” yhteydessä hän tarvitsi inhimillisiä resursseja toteuttamaan komentoaan.

Nimrodin nimi heprean kielessä tarkoittaa muuten ”kapinoida”.

Kun Nimrod rakensi Baabelin / Babylonin, niin tiedämme, että Jumala oli hyvin huolissaan ja tyytymätön. Kohdasta Genesis 11:1-9 näemme, että Baabelin / Babylonin miehet aikoivat rakentaa tornin ulottumaan taivaaseen ja nimen itselleen. Mitä siellä sitten tapahtuikaan, niin se oli huolenaihe Jumalalle siinä määrin, että hän lopetti koko homman sekoittamalla heidän kielensä ja hajottamalla kaikki ihmiset. Muuten, sana Baabel / Babylon tarkoittaa heprean kielessä ”sekoittaa”. Nimrod ja hänen valtakuntansa olivat kapinassa Jumalaa vastaan. Tiedämme myös, että jotkut Haamin (Nooan pojan) jälkeläisistä, joista Nimrod oli varhainen osa tuota sukulinjaa, osoittautuivat huonoiksi tyypeiksi. Genesis 10:6-20 mainitsee erityisesti filistealaiset ja kanaanilaiset, jotka olivat myöhemmin äärimmäisen hankalia Israelille monin eri tavoin.

Syy siihen, että olen tuonut Nimrodin keskusteluun dominionismista, on se, että hän EI toiminut Jumalan hyväksi. Hän rakensi ihmisen imperiumia, hän rakensi Baabelin eli Babylonin ja hän oli mahtava mies eli gibborim, joka mainitaan myös jakeessa Genesis 6:4. Hän kuului myös vedenpaisumuksen jälkeiseen nefilim- / refaim-sukulinjaan, jos ei itse ollut sellainen eli jättiläinen. Hän toimi Jumalaa vastaan ja hänen nimensä tarkoittaa kapinoida. Hän ajoi järjestelmää maailman hallitsemiseksi ja Jumala havaitsi sen ja torjui sen. Nimrod oli mielestäni saatanan pelinappula ja saatana toimi jälleen Nimrodin kautta maailman hallitsemisjärjestelmän toteuttamiseksi. Tiedämme, että Babylon oli Nimrodin tuote ja että siitä tuli jälleen Raamatun kertomuksen keskipiste Danielinkirjan ja kuningas Nebukadnessarin myötä. Babylon oli tuolloin rikas ja mahtava keskus kaikenlaisille ihmiseen ja okkultismiin liittyville asioille. Se oli maailmallisen järjestelmän ruumiillistuma. Siinä ei ollut mitään Jumalasta, ennen kuin heprealaiset otettiin vangeiksi ja lähetettiin sinne Jumalan rangaistuksena synnistään ja kapinastaan.

Ollessaan Babyloniassa Daniel sai profetian ilmoituksen kautta aikojen omasta ajastaan aina lopunaikaan saakka. Danielinkirjan monet näkökohdat sopivat yhteen Ilmestyskirjan kanssa. Yhteys tässä on, että Nimrod synnytti Babylonin, josta oli tuleva sitten suuren maailmanimperiumin keskus, joka tunnetaan okkulttisista järjestelmistään ja pakanallisista uskonnollisista käsityksistään. Vaikka Babylon vajosi rappioon ja tuhoon, sen okkulttiset ideat ja uskomukset levisivät kautta koko pakanallisen maailman ja jatkuvat edelleen. Babylonista tulee jälleen nimi, joka mainitaan Ilmestyskirjassa lopunajan saatanallisen maailmanjärjestelmän yhteydessä.

Saatanalla on aina ollut suunnitelma maailman hallitsemiseksi ja hän on joka vaiheessa yrittänyt toteuttaa sen Nimrodin kaltaisten miesten kautta. Hän haluaa rakentaa valtakunnan, jota voi hallita, ja tekee sen kaikin mahdollisin tavoin. Hänen aikansa on nyt hyvin vähissä, mutta hänellä on se etu, että on saanut tuhansia vuosia suunnitella työtä.

Jumala ei ole koskaan kutsunut kristittyjä valtaamaan maailman väkisin, mikä on Hänen Poikansa tehtävä. Jeesus tekee sen kukistaakseen saatanan ja Antikristuksen järjestelmän ja sen kannattajat. Eivätkö dominionistit ole lukeneet tätä Raamatun kohtaa? Vai ajaako heitä erilainen henki, joka on pettänyt heidät täydellisesti? Jumala ei ole koskaan pyytänyt meitä sotkeutumaan tämän maailman asioihin, vaan päinvastoin.

Jumala ei ole koskaan pyytänyt meitä kristittyinä muodostamaan armeijoita torjumaan pahaa, eikä yhdistymään ekumeenisen lipun alla, että on muka monta tietä Jeesuksen tai Jumalan tykö, kun totuus on aivan päinvastainen, ja voimme yhdistyä vain Hänen Poikansa Jeesuksen kautta. Jumala on antanut meille profetian sanassaan osoittamaan, mitä on tulossa ja se on todella ainoa eskatologinen profetia, jota voidaan pitää todella tarkkana ja horjumattomana. Jos Jumala sanoo, että se tulee tapahtumaan, niin se tulee tapahtumaan riippumatta siitä päätämmekö sivuuttaa sen, tai emme. Jumala ei ole kutsunut meitä tekemään asioita ihmisen tavalla, vaan juuri päinvastoin. Meidän tulee asettaa luottamuksemme yksin Häneen Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.

Mietin, pitäisikö dominionismia kutsua dominationismiksi (keksin sen juuri – Steve Quayle olisi siitä ylpeä). Uskon, että saatana on mitä hienovaraisimmalla tavalla houkutellut hyvää tarkoittavia (ainakin enimmäkseen) ihmisiä ansaan uskomaan, että meidän on tehtävä Jumalan työ Hänen puolestaan. Uskon, että valitettavasti tämä palvelee lopulta vain uuden maailmanjärjestyksen agendaa Antikristuksen valvonnassa. Aivan kuten Nimrod, dominionistit ovat langenneet valheeseen, että ”teemme sen itse” ja ”olemme kuin jumalia” ja saatana seisoo takana ja hurraa yritykselle.

Olen sanonut sen monta kertaa ja sanon uudelleen ja uudelleen!! Lue Raamattuasi, tai jatka sen lukemista. Se on Jumalan Sana meille ja sisältää kaiken, mitä meidän on tiedettävä siitä, kuinka päästä läpi ollaksemme yhdistettyjä Häneen, kuten Hän suunnitteli. On tärkeämpää kuin koskaan tänä petoksen aikana, että pidämme kiinni Jumalan Sanasta. On niin paljon, mitä olisin voinut ja halunnut lisätä tähän artikkeliin, mutta tavoitteeni oli esitellä sinulle ”dominionismin” perustiedot, että se voisi haastaa sinut tarkastelemaan tätä aluetta hieman enemmän ja tietenkin antaa sinulle vähän ajattelemista.

Seuraavassa artikkelissani aion tarkastella ”7-M” eli ”Seitsemän vuoren mandaattia”, joka menee enemmän dominionismin muttereihin ja pultteihin ja kuinka kirkko toteuttaa sitä.

Siihen saakka Jumala siunatkoon sinua, ole valpas ja tarkkaavainen ja lue Raamattuasi mahdollisimman paljon. Se on meille Jumalan kallisarvoinen Sana.

***

Here is my gmail address, if anyone has a question or a comment they can send it to me. I am not on Face Book; I struggle to keep up with emails at times as I work full time. If you do send me an email I will do my best to respond to you however it may not be quick response. My gmail address is as follows; mattsamtm@gmail.com

RESEARCH. (The author of this article may not necessarily agree with all the views expressed in the research material)

https://en.wikipedia.org/wiki/Dominion_Theology

http://www.newsweek.com/trumps-religious-adviser-says-god-has-given-president-authority-take-north-648974

https://www.gotquestions.org/Christian-dominionism.html

https://en.wikipedia.org/wiki/Christian_Reconstructionism

https://www.worldviewweekend.com/news/article/what-dispensationalism-how-many-dispensations-are-there-why-it-essential-studying-bible

https://www.worldviewweekend.com/news/article/how-replacement-theology-proponents-are-helping-build-kingdom-antichrist

https://www.biblegateway.com/passage/?search=Genesis+1%3A26-28&version=KJV

https://www.bibletools.org/index.cfm/fuseaction/Topical.show/RTD/cgg/ID/1138/Satans-Authority.htm

https://www.openbible.info/topics/satan_rules_earth

https://www.biblegateway.com/passage/?search=Romans+12

https://www.cgg.org/index.cfm/fuseaction/Audio.details/ID/440/Christian-World-Part-1.htm

https://www.gci.org/law/lawtoday

https://bible.knowing-jesus.com/topics/Caring-For-Others

http://biblereasons.com/not-of-this-world/

https://www.desiringgod.org/messages/the-limits-of-submission-to-man

https://www.youtube.com/watch?v=7WboWrp-Cwo

https://www.youtube.com/watch?v=–rxT55H9m4

http://christianresearchnetwork.org/2016/04/02/7-mountain-politics-and-theology/

https://www.youtube.com/watch?v=FiFKtC6a9do

https://bereanresearch.org/tag/rafael-cruz/

https://www.youtube.com/watch?v=ftLaXbOX3zI

http://www.lighthousetrailsresearch.com/peaceplan.htm

http://www.wnd.com/2005/06/30874/

https://www.gotquestions.org/Nimrod-in-the-Bible.html

https://www.kingjamesbibleonline.org/Bible-Verses-About-Nimrod/

https://www.openbible.info/topics/nimrod

https://www.openbible.info/topics/the_tower_of_babel

https://studygrowknowblog.com/2013/01/14/nimrod-the-hunter-of-men/

http://vftonline.org/XianAnarch/hunter_2.htm

https://amazingbibletimeline.com/blog/nimrod-center-of-babylon-and-asshur/

 

Read Full Post »

Alla oleva artikkelin lisäksi lue myös Pasi Turusen erittäin selventävä kirjoitus Ristin voitto vai JDS, Jeesus kuoli hengellisesti?



Opetus, että Jeesus meni helvettiin sinun syntiesi tähden

By Mike Oppenheimer, suom. SK

Lähes yksimielisesti ja yhteen ääneen uskonsanan opettajat sanovat, että Jeesus meni helvettiin täydentämään uutta liittoa. Creflo Dollar sanoo, että sinun parasta toivoa, että hän kärsi siellä, koska jos hän ei tehnyt sitä, niin sinä menet sinne.

Sen lisäksi, että Raamattu opettaa Jeesuksesta, että hän ei mennyt helvettiin (eikä kärsinyt siellä täydentääkseen uuden liiton), se ei opeta myöskään, että on mahdollista, että hurskas mies, ainoa hurskas ja synnitön ihminen lähetettiin sinne kärsimään. Se ei ole ristiriidassa ainoastaan Raamatun sanojen, vaan myös terveen järjen ja logiikan kanssa. Tämä ei mene perille niillä, jotka keskittyvät tapahtumaan, jota ei koskaan tapahtunut, vaan sen sijaan tekevät siitä Raamatun totuuden. Tämä on ihmisen mielikuvitusevankeliumia.

Kuunnelkaamme heidän omia sanojaan, mitä he opettavat:

”Hän [Jeesus] maistoi hengellistä kuolemaa jokaisen ihmisen puolesta. Ja Hänen henkensä ja sisäinen ihmisensä meni helvettiin minun sijastani. Etkö näe sitä? Fyysinen kuolema ei poistaisi syntejäsi. Hän on maistanut kuoleman jokaisen ihmisen puolesta. Hän puhuu hengellisen kuoleman maistamisesta.” (Kenneth Hagin, ”How Jesus Obtained His Name”, tape #44H01, side 1. Kenneth Hagin Ministries).

Juuri tästä syystä hän tuli ihmiseksi – kuolemaan syntiemme tähden. Hagin kuitenkin hylkää sen ja lisää sanaan sanoen, että hän meni helvettiin. Se täyttää valheen määritelmän.

”Kun Jeesus huusi, ’se on täytetty’, hän ei puhunut lunastuksen suunnitelmasta. Oli vielä kolme päivää ja yötä läpikäytävänä, ennen kuin hän meni valtaistuimelle. … Jeesuksen kuolema ristillä oli vasta täydellisen lunastustyön alku.” (Kenneth Copeland, ”Jesus – Our Lord of Glory,” Believer’s Voice of Victory 10, 4 (April 1982)

Ristiinnaulitseminen on Copeland’in mukaan vasta ensimmäinen askel; tarvittiin vielä kolme päivää ja yötä.

Copeland loukkaa Sanaa vielä enemmän sanoessaan: ”Saatana voitti Jeesuksen ristillä ja vei Hänen henkensä helvetin pimeille alueille.(Kenneth Copeland, Holy Bible: Kenneth Copeland Reference Edition, 1991, 129.)

Siksi opetuslapsi Joyce Meyer sanoo:

”Tuona aikana, hän meni helvettiin, jonne sinä ja minä ansaitsimme mennä (laillisesti) syntimme vuoksi. Hän maksoi hinnan siellä – mikään suunnitelma ei ollut liian äärimmäinen – Jeesus maksoi ristillä ja helvetissä.” (Kirjasta: The Most Important Decision You Will Ever Make, by Joyce Meyer, Tulsa: Harrison House 1991, chapter 4, (pg. 35).

”Hän [Jeesus], joka on valinnan kautta vanhurskas, sanoi: ’Ainoa keino, jolla voin lopettaa synnin, on, että tulen itse synniksi. En voi lopettaa sitä antamalla sen vain koskettaa minua; minusta ja siitä on tultava yksi.’ Kuule tämä! Hänestä, joka on Jumalan luonto, tuli Saatanan luonto, jossa hän tuli synniksi!” (TBN, 12/1/90).

Ainoa tie ulos helvetistä – Jeesuksen oli synnyttävä uudesti. Nämä kaksi vääriä oppia on kiinnitetty toisiinsa kumpikin välttämättömänä komponenttina uuden liiton täydelliseksi tekemiseksi.

Benny Hinn sanoo:

”Hän [Jeesus] on nyt tuonelassa. Jumala ei ole siellä, Pyhä Henki ei ole siellä ja Raamattu sanoo, että Hän sikisi. Tiedätkö, mitä sana sikisi tarkoittaa? Se tarkoittaa uudestisyntyi. Haluatko uuden järkytyksen? Oletko sinä siinnyt? Hän oli. Älä anna kenenkään pettää itseäsi. Jeesus syntyi uudesti. Sanot: ’Mistä sinä puhut?’ … Hän syntyi uudesti. Hänen piti olla uudestisyntynyt … Jos Hän ei olisi syntynyt uudelleen, minä en voisi olla uudestisyntynyt, en koskaan syntyisi uudelleen. Kuinka voin kohdata Jeesuksen ja sanoa: ’Jeesus, sinä olet käynyt läpi kaiken, mitä minäkin, paitsi uuden syntymän?’” (Benny Hinn, Our Position ‘In Christ,’ Part 1 (Orlando, FL: Orlando Christian Center, 1991), videotape #TV-254.)

Se oli Kenyon, joka formuloi tämän kulutukseen. Ei ole epäilystäkään, että Hagin otti osia E. W. Kenyon’in opetuksista. Kaikki E. W. Kenyon’in kirjat olivat William Branham’in luettavissa. Lisäksi Branham’in manageri Bosworth lainasi ”pastori E. W. Kenyon’in kirjoituksista” ja suositteli Kenyon’in kirjoja. Näin ollen tietysti Bosworth’in vaikutus Kenyon’iin vaikuttaisi Branham’iin.  Bosworth’in artikkeleita ilmestyi myös Kenyon’in Herald of Life -julkaisun useissa numeroissa vuosina 1949–1964. Kenyon oli myös Gordon Lindsay’n, joka julkaisi Branham’ia esittelevää Voice of Healing -lehteä, ystävä.

Ennen Hagin’ia oli Branham. Branham käsitteli näitä Hagin’in opettamia aiheita yli 20 vuotta aikaisemmin.

Branham opetti samoin, että sovitus ei ollut valmis. Että Jeesusta ei palautettu yhteyteensä Isään, vaan hän kuoli erotettuna Jumalasta, syntisenä.

”Hän kuoli syntisenä; Raamattu sanoi: ’Hänen sielunsa meni helvettiin.’ (54-1006, Law or Grace, Branham Tabernacle, Jeffersonville, IN; 62-0513E, Letting off the Pressure, Gospel Tabernacle)

Ja Kristus esitteli itsensä seurakunnalle täynnä syntiä ja tuomittiin ja hänen sielunsa meni helvettiin. Oikein. Ja Jumala herätti hänet kolmantena päivänä. Uskotko sen? Näetkö sen? Ei ollut niin, että hän ei tehnyt syntiä; hän teki syntiä. … Jumala ei olisi lähettänyt Häntä puhtaana helvettiin. Jumalan oli lähetettävä Hänet helvettiin tuomittuna (Näetkö?), koska Hän otti meidän syntimme. Ja Kristus kuoli, ei vanhurskaana, vaan syntisenä.” (55-0227A, The Position Of A Believer In Christ, Shriner Temple, Phoenix, AZ)

”Sitten, kun kolme päivää ja yötä oli päättynyt, hänen henkensä päästettiin irti; Se meni suoraan Hänen sieluunsa ja hänen sielunsa tuli takaisin ja otti ruumiin.” (61-0813, Faith, Branham Tabernacle, Jeffersonville, IN)

Se oli Kenyon, joka punoi yhteen tämän teologisen rakennelman:

”Saatana kantoi Hänen henkeään voitonriemuisena tuonelan pimeille alueille. Kaikki kärsimykset ja kidutukset, mitä helvetti pystyi tuottamaan, kasattiin Jeesuksen päälle. Kärsittyään helvetin tuskaa kolme päivää ja kolme yötä, maailmankaikkeuden korkein oikeus huusi: ’Riittää.’ Hän oli maksanut rangaistuksen ja täyttänyt Oikeuden vaatimukset. Saatana näki Hänet vanhurskautettuna. Jumala teki hänet eläväksi Hengessä siellä aivan tuonelan joukkojen edessä. Jeesuksesta tehtiin uusi luomus … Jeesus syntyi uuteen liittoon tuonelassa.” (Kenyon, E.W. What Happened From the Cross to the Throne, 7th edition)

Kenyon päättää:

”Olemme laulaneet ’Jeesus ristis juurella’ ja rukoilleet, että voisimme olla lähempänä ristiä, mutta ristillä ei ole pelastusta itsessään. Se on epäonnistumisen ja tappion paikka.” (E.W. Kenyon, Advanced Bible Course, p.279)

Hagin väitti, että Kenyon’in vaikutus oli vähäinen (reference- the faith of Kenneth Hagin “charisma and Christian faith” 15:11 June 1990, 68)

”Ongelmamme on, että olemme saarnanneet ’ristin uskontoa’. Meidän on saarnattava ’valtaistuimen uskontoa’ … kun saarnaat ristiä, saarnaat kuolemaa ja jätät ihmiset kuolemaan.” (p.16 The Believers Authority, Kenneth Hagin, 1986)

Todiste lausuntojen ottamisesta Kenyon’ilta

Kenyon: ”Hän tulee synniksi. Kuuletko noiden kuivuneiden huulten huutavan: ’Olen mato enkä ihminen.’ Hän on hengellisesti kuollut. Mato. Jeesus kuoli sydämen repeämiseen. (What happened from the Cross to theThrone [Seattle: Kenyon’s Gospel Publishing Society, 1969, 44-45])

Hagin: ”Hän tulee synniksi. Hänen kuivuneet huulensa huutavat: ’Olen mato enkä ihminen.’ Hän on hengellisesti kuollut – mato. Jeesus kuoli sydämen repeämiseen.” (”Christ our Substitute”, The Word of Faith [March 1975]), pp. 1,4,5,7)

Kenyon: ”On selvää, että koko demonilauma nähdessään Jeesuksen vallassaan, aikoi yksinkertaisesti hukuttaa Hänet, musertaa Hänet ja he pitivät häntä pelon orjuudessa, kunnes huuto tuli Jumalan valtaistuimelta, että Jeesus oli täyttänyt oikeuden vaatimukset; että syntiongelma oli ratkaistu ja ihmisen lunastaminen oli tosiasia. Kun tämä huuto saavutti pimeät alueet, Jeesus nousi ja heitti takaisin pimeyden joukon ja kohtasi Saatanan kauheassa taistelussa.(The Wonderful Name Of Jesus [Seattle: Kenyon’s Gospel Publishing Society,1927], 8, 9, 11)

Hagin: ”On aivan selvää ja ilmeistä, että koko demonien lauma, kun heillä oli Jeesus vallassaan, aikoi hukuttaa Hänet, musertaa Hänet ja pitää Hänet pelon orjuudessa. Mutta huuto tuli Jumalan valtaistuimelta, että Jeesus oli täyttänyt Oikeuden vaatimukset, että syntiongelma oli ratkaistu, että ihmisen lunastus oli tosiasia. Ja kun tuo huuto saavutti pimeät alueet, Jeesus nousi ja heitti takaisin demonien lauman ja kohtasi Saatanan kauheassa taistelussa.” (”The Name Of Jesus: The More Excellent Name”; The Word of Faith [April 1976], pp. 4-6)

Hagin ei kopioinut vain Kenyon’ia, vaan myös Branham’ia todistaen heidän mielikuvitusoppinsa tapahtuneen ristin jälkeen, minkä seurauksena syntimme annettiin anteeksi. Myös Branham esitti samanlaisia lausuntoja, että Jeesus oli helvetissä.

Julistamme Kristuksen synnittömyyttä ehtoollisessa ottamiemme häntä edustavien leivän ja viinin kautta. (1. Kor. 5:7-8). Luvussa 1. Kor.11 meille kerrotaan, että niin usein kuin syömme leivän ja juomme viinin, me ”julistamme Herran kuolemaa, kunnes Hän tulee”. Raamattu puhuu vain yhdestä lunastukseen sisältyvästä kuolemasta, joka oli fyysinen ja johon kuului veren vuodattaminen. Tämä on se kuolema, jolla meidän tulee muistella häntä. Leipä edustaa hänen ruumistaan ja viini (mehu) edustaa hänen vertansa. Leipä valmistettiin ilman hapatusta, koska hapan on synnin symboli.

3. Moos. 17:11 sanoo, että lihan sielu on veressä…” Hepr. 13:20 sanoo tätä uhria ”iankaikkisen liiton vereksi”. Sovitus tapahtui synnittömän ihmisen verellä. Pietari kirjoittaa edelleen: ”…tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan” (1. Piet. 1:18-19).

Missä Jeesus kuoli synnin vuoksi?

…joka ”itse kantoi meidän syntimme” ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen ”haavainsa kautta te olette paratut” (1. Piet. 2:24).

Hepr. 9:15: “…hän on uuden liiton välimies kuoleman kautta.” 1. Kor. 6:20: ”Sillä te olette kalliisti ostetut, eli karitsan verellä, hänen kuolemallaan.” Kol. 1:20:tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta.”

Helvetissä olosta sen loppuun saattamiseksi ei sanota mitään; se on heidän mielikuvituksensa tuotantoa. Ja hän sanoi:Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi’. Niin Jeesus sanoi hänelle: ’Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa.’” (Luuk. 23:42-43)

Jeesus ei sanonut, että kuoltuani minä menen helvettiin, vaan että hän menee paratiisiin, joka tunnetaan tuonelan Abrahamin helmana, jossa uskolliset ovat. Hän ei mennyt helvettiin jatkamaan kärsimystä (3 päivää) uuden liiton voimaan saattamiseksi.

”…ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä.(Ilm. 1:5)

Se on veri ristillä, hänen ristiinnaulitsemisensa, joka puhdistaa meidät synnistämme. Kuten se annettiin Vanhassa Testamentissa, uhrit jatkuivat Jeesuksen lopulliseen uhriin asti; ilman veren vuodatusta ei ole synnin sovitusta.

Viimeisellä henkäyksellään hän huusi kovalla äänellä: Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni” (Luuk. 23:46) ja sitten sanoi: ”Se on täytetty.” Mitä hän tarkoitti?

Kreikan sana teleo tarkoittaa ”lopettaa”. Se on verbi. Tämä sana kreikankielessä on tetelestai ja se tarkoittaa ”se on valmis, lopetettu” eikä ole enää MITÄÄN tehtävää. Se viestittää meille, että uusi liitto on voimassa Kristuksen veren ja kuoleman kautta.

Tetelestai, ensimmäisen vuosisadan termi, leimattiin velkakirjoihin, kun velka oli maksettu kokonaan. Jos sovitus ei tullut valmiiksi ristillä, Hän ei olisi koskaan voinut sanoa, että se on täytetty ja hänen julistuksensa olisi väärä.

Se on sama sana, jota Jeesus käytti Matteuksen evankeliumissa sanoessaan, se on täytetty. Tämä sana ”teleo” on perfektissä, indikatiivissa ja passiivissa eli ”has been” eli ”se on” täytetty. Perfekti aikamuoto tarkoittaa toimintaa, joka on valmistunut menneisyydessä, mutta sillä on jatkuvia seurauksia. Sillä ei ole täsmällistä merkitystä englanninkielessä, mutta se yleensä käännetään sanoilla has/have.

Jeesuksen puhuessa tämä tapahtuma oli tapahtunut.

Passiivimuoto tarkoittaa, että subjektiin (Jeesus) kohdistui verbin toiminta ja hän käyttää verbin muotoa ”to be” eli ”se on”.

Jokaisen, joka lukee tätä kohtaa, tulisi ymmärtää, että Jeesus sai työnsä päätökseen ristillä, kuten edeltävä jae sanoo: Sen jälkeen, kun Jeesus tiesi, että kaikki jo oli täytetty (tetelestai) sanoi hän, että kirjoitus kävisi toteen: ’Minun on jano’.” (Joh. 19:28)

Jeesus sai päätökseen ja täytti sen, miksi Hän tuli maan päälle ihmisenä – kuollakseen syntiemme tähden.

Kol. 2:15: Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun.” Tämä voitto tapahtui ristillä (jae 14), joten kuinka Kristus voisi kärsiä helvetissä näiden samojen hallitusten ja valtojen toimesta, kuten väitetään. Tämä oppi on vaarallinen ja vääristää evankeliumin sanoman. Mikäli heillä ei ole tämä Raamatun alkutekijä oikein, niin mikä muu on vialla? Se tarkoittaa, että he itse eivät usko tosi evankeliumiin.

Vielä kaksi Raamatun kohtaa ajateltavaksi:

2. Kor. 11:3-4: ”Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan. Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte.”

Kol. 2:8: Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.”

Jeesus sai täydellisen voiton ristillä ja jos uskot sen olevan tappio, olet hyväksynyt erilaisen evankeliumin, joka ei voi pelastaa, koska se ei ole totuus! Hänen sovitustyönsä asettaminen ristin jälkeen mitätöi Kristuksen työn Jumalan Karitsana pelastukseksemme.

***

Suomentajan lisäys:

Seuraava kuuluisa kirja opettaa paitsi JDS-oppia myös MSOG (Manifested Sons of GOD) -oppia. Alla kirjan kannet ja kohdat, joissa JDS-oppi tulee hyvin selvästi esiin.

Read Full Post »

Graham Cooke
Posted 3.1.2012 by Moriel Ministry, Jacob Prasch, suom. SK

(Suomentajan kommentti vuonna 2013: On surullista, että TV7 on jälleen ottanut ohjelmistoonsa uuden väärän opettajan.)

Moriel’ilta kysyttiin seuraavaa:

Onko Moriel kuullut mitään Graham Cooke’n (Manchester, England) profeetalliseksi väitetystä palvelutyöstä? Cooke johtaa nykyisin Kaliforniassa seurakuntaa nimeltä ”Mission”.

Jacob vastaa:

Englannin Manchester, jossa Moriel’illa on kumppanuusseurakunta läheisessä Reddish’issä ja jossa kerran asuin tehden evankelioimistyötä juutalaisyhteisössä (ja jossa isoisäni syntyi), on hengellisesti autio kaupunki, jonka ei pitäisi viedä saarnaajia, vaan tuoda heitä. Ilmasto ja varallisuus ovat kuitenkin Kaliforniassa (jossa Moriel’illa on myös kumppanuusseurakunta) aivan toista. Graham Cooke ilmeisesti lähti seurakunnasta South Hampton’issa (jossa silloin tällöin puhun paikallisessa Calvary Chapel -seurakunnassa). Graham Cooke ei ollut mikään tunnettu hahmo brittiläisissä evankelisissa piireissä, ennen kuin lähti Amerikkaan avioliittonsa kustannuksella ja siksi myös kadotetuille todistamisen hinnalla.

Kristitty vaimo, Heather, otti eron Graham Cooke’sta kieltäydyttyään tukemasta tämän halua lähteä Englannista Kaliforniaan. Yksin tämä osoittaa, ettei hän Jumalan Sanan mukaan ole kelvollinen seurakunnan johtoon (1. Tim. 3:5). Hänen olisi pitänyt asettaa avioliittonsa, eikä palvelutyötään, ensimmäiseksi prioriteetikseen eikä lähteä saarnatyöhön ilman vaimonsa tukea. Jos hän oli kapinallinen Herraa kohtaan eikä miehensä elämäntoveri, niin hänen olisi pitänyt odottaa, että Jumala käsittelee häntä, minkä Herra kyllä pystyy tekemään, jos hänet todella on kutsuttu USA:han. Sen sijaan meillä on nyt mies, jota mainostetaan sellaisena, joka auttaa toisia ymmärtämään Jumalan todellista luonnetta, vaikka ei omassa elämässään ole elänyt Jumalan tärkeimpien periaatteiden mukaisesti. Kuten Paavali kirjoittaa Timoteukselle: ”jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?” Tämä sopii Graham Cooke’iin.

Kuunnellessamme YouTube’lla (ja Suomessa TV7:lla) Graham Cooke’n väärää opetusta profetiasta ymmärrämme nopeasti, että tämä mies on raamatullisesti tietämätön ja hengellisesti petetty. Se tosiasia, että huolimatta hänen ilmeisestä tietämättömyydestään Uuden testamentin opista, on niitä, jotka haluavat korviaan kutiteltavan sellaisilla rauhoittavilla fantasioilla, on suorastaan säälittävä; hän on selvästi väärä opettaja, joka keksii naurettavan räikeää harhaa. Tämä typerä raamatunvastainen valehengellinen retoriikka, jota hän tuottaa, muistuttaa epämääräisesti Rob Bell’in harhaoppia eikä ole yllätys, että toiset väärän opin levittäjät suosittelevat sitä, kuten King Watch Uudessa Seelannissa, joka mm. hylkää Israelin historian mallina tulkita seurakunnan historiaa (kuten 1. Kor. 10 selvästi opettaa) pitäen sitä vääränä ja hyljättävänä. Sellainen tyhjä lepertely pitäisi olla vain kulttien alaa eikä tunnustavien evankelikaalien.

Herra Cooke opettaa virheellistä harhaluuloa (jonka hän harhaisessa tietämättömyydessään näyttää itsekin uskovan), että Jumalan tuomio loppui ristillä ja ettei ole mitään tuomiota ennen suuren valkean valtaistuimen tuomiota. Tämä on tietysti ratkiriemullista. Apostolien teoissa (ensimmäinen ristin jälkeen kirjoitettu UT:n kirja ennen Ilmestyskirjaa) me näemme Jumalan tuomion Ananiaalle ja Safiralle. Luvussa 1. Kor. 11 Paavali käyttää sanaa ”tuomio” (krino) jumalallisena Hänen lastensa ”kurittamisen” (pedeou) keinona. Näemme Jumalan tuomion kohtaavan Tyatiran seurakuntaa sen lasten tappamisella ennen suuren valkean valtaistuimen tuomiota ja samoin näemme Jumalan käyttävän eksytystä tuomion välineenä 2. Tess. 2. luvussa. On monia kohtia, jotka ensi vilkaisulla torjuvat Graham Cooke’n tyhjän uskonnollisen jaarittelun sinä täydellisenä hölynpölynä, mitä se on. Kuten kaikki kaltaisensa hänkin ottaa tiettyjä kohtia ulos kontekstista ja eristettyinä tekstiyhteydestä ennalta mietittyjen opillisten keksintöjensä todistetekstiksi. Hänen perustelunsa on suorassa ristiriidassa sen kanssa, mitä Jumalan Sana sanoo.

Hänen suurin ongelmansa on, että hän yrittää välittää jumalakuvaa, joka yksinkertaisesti ei ole raamatullinen. Graham Cooke sanoo, että tulla tuntemaan Jumala hänen todellisessa persoonassaan ja luonteessaan on sitä, että näkee Jumalan olevan onnellinen. Koko Jumalan luonne sisältyy Jeesukseen (Kol. 2:9) ja häntä kuvaillaan kipujen miehenä ja sairauden tuttavana (Jes. 53:3). Ennustettu ilon aika kyllä tulee, mutta kuinka voi Jumala olla onnellinen, kun suurin osa Hänen luomakuntaansa on menossa helvettiin ilman pelastusta, jota Hän tarjoaa, ja kun suurin osa Hänen omaa kansaansa Israelia edelleen hylkää oman Messiaansa?

Graham Cooke on väärä opettaja, petetty ja teologisesti tietämätön mies, joka pettää toisia ja mies vailla raamatullista oikeutta olla kristillisen johdon palvelutyössä. Kun tarkastelee hänen avioliittonsa tragediaa, niin se roska, jota hän opettaa, ei varmasti tehnyt hänelle mitään hyvää. Se ei myöskään hyödytä toisia, vaan ainoastaan pettää heitä epäraamatullisella typeryydellä, jonka he kuvittelevat olevan kristillistä ajattelemalla tunteillaan ja luullen tunteitaan oikeaksi raamatulliseksi hengellisyydeksi. Kuten Jaakobin kirje varoittaa:

”Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion” (Jaak. 3:1).

James Jacob Prasch
(Moriel)

 

Read Full Post »

Transformation Complete: Mother Church is now Mother Earth
By Jackie Alnor 14.10.2019, suom. SK

Viesti Vatikaanin Pan-Amazon-alueen kolmeviikkoisen erikoissynodin ensimmäiseltä viikolta soi äänekkäästi ja selvästi: Pitkäaikainen katolinen usko Raamattuun ja pyhään perinteeseen kahtena pylväänä, jolla heidän uskonnollinen laitoksensa istuu, on kaatunut. Antikristuksen edustaja, paavi Fransiskus, on tullut ulos pakanallisesta kaapistaan. Naamio on poissa. Oivaltavat Raamattuun uskovat kristityt ovat nähneet tuon naamion kautta aikain, mutta päänsä pensaaseen työntäneiden kirkonpenkinkuluttajien kollektiivinen pää pyörii.

Viime viikonloppuna julkaistussa Vatikaanin lehdistötiedotteessa [i] kerrottiin, että ”on olemassa synodi, joka kuuntelee jatkuvasti Pyhää Henkeä” … Yhdessä vaeltaminen tarkoittaa ”Äiti Maan tuskan kuuntelemista”.

Mitä Äiti Maa sanoo?

”Synodin salissa kuultiin jälleen kerran pyyntö olla aliomaa tietoinen alkuperäiskansojen kärsimyksistä, joilla on suvereeni oikeus olla olemassa Amazonissa. Jumalan sanan siementen löytäminen alueen kulttuureista ja perinteistä tarkoittaa sen tunnustamista, että Kristus elää jo niissä kansoissa, jotka eivät ole vielä kuulleet evankeliumia. Evankeliumi ei oikeastaan ole minkään kulttuurin muut poissulkeva perintö.”[ii]

Tämä ajatus korostaa sitä, mitä nykyinen paavi on sanonut siitä saakka, kun astui virkaan salaman iskiessä Pietarinkirkkoon Roomassa. Nimittäin, että Jumala puhuu ihmisille kaikissa maailman uskonnoissa – jokainen saa pienen palan jumalallista ilmoitusta ja jos kaikki uskonnot yhdistyvät, niin koko ihmiskunta on yksi. (Kuuntele John Lennon’in Imagine.)

Onko Vatikaani nyt määritellyt uudelleen käsitteen ”Jumalan sana”? Ilmeisesti. Seuraava on Vatikaanin lehdistötiedotteesta 14. lokakuuta 2019: [iii]

”Jumalan sana on aktiivinen ja armollinen läsnäolo; se on opettavainen ja profeetallinen, muovaava ja performatiivinen (formative and performative). Se tukee tätä yhtenäisen ekologian haastetta ja voi olla keino sosiaaliselle, taloudelliselle, kulttuuriselle ja poliittiselle kehitykselle ja uudelle humanismille.”

Uusi humanismiko? Kyllä, tätä paavi vaati motiivikseen kutsuakseen tämän synodin ja toukokuun 14. päivänä 2020 alkavan synodin pohtimaan teemaa ”Globaalin koulutusliiton uudistaminen”.[iv]

Tuo aikaisempi Vatikaanin lehdistötiedote sanoi:

”Paavi Franciscus kehotti kutsumaan esiin ’rohkeus hyödyntää parhaimpia energioitamme’. Status quo tulisi korvata antamalla koulutukselle ’pitkän tähtäyksen visio’ uuden humanismin luomiseksi.”[v]

Kiittäkää Pachamamaa

Pakanallinen seremonia, jossa juhlitaan Amazonin spiritualistista uskontoa, avasi Amazon-synodin viime viikolla. Paavi oli kunniavieras ja hänelle esitettiin jonkinlainen maaginen musta rengas maalatulta ja höyheniseltä shamaanilta, joka johti ilonpitäjien piiriä. Fransiskus toivotti tervetulleeksi shamaanittaren alastoman puisen patsaan, joka oli rituaalin kohde. Myöhemmin sen havaittiin olevan, ei kukaan muu, kuin inkajumalatar Pachamama.

Eräs järkyttynyt katolinen kriitikko kirjoitti:

”Tämä on puhdasta pakanuutta. Paavimme oli puheenjohtajana ja siunasi pakanallisen rituaalin, jossa vääriä jumalia palvottiin ja kutsuttiin. Hän on epäilemättä saastunut itse riivaajista.”[vi]

Oikeistolaisen katolisen mediaryhmän, Church Militant, johtaja Michael Voris sanoi:

”Keski- ja Etelä-Amerikan vuosituhansia vanhojen uskontojen hengellisyydessä Äiti Maan nimi on Pachamama, hedelmällisyyden jumalatar. Häntä kunnioitetaan jumalattarena, joka johtaa istutusta ja sadonkorjuuta, ruumiillistuu vuorissa ja aiheuttaa maanjäristyksiä. Lyhyesti sanottuna, hän on elämän antaja ja maan, auringon, kuun ja veden lähde. … Pachamama nähdään tietoisena persoonallisena olentona. Hänelle uhrataan uhreja. On totta, että eri uskonnot ja niitä on alueella paljon, näkevät ’Äiti Maan’ erilaisin käsityksin, mutta tällä Pachamama-henkisyydellä on syvät, syvät juurensa Amazonin viidakossa ja sen ulkopuolella.”[vii]

Voris oli yksi uskollisten katolisten mielenosoittajien joukosta, jotka ottivat kantaa Rooman Pyhän Pietarin aukiolla ennen Rooman synodia. He rukoilivat yhdessä rukouksen uskossa, että Taivaan Kuningatar, joka tunnetaan myös nimellä Jumalan Äiti, tuo voiton. Mariaaniset ilmestykset ovat muka ennustaneet tulevasta ajasta, jolloin Vatikaani olisi pimeän antipaavin valvonnassa.

Se, mitä he eivät ymmärrä, on, että Pachamama on vain aikaisempi versio Babylonin taivaan kuningattaresta, joka oli saattanut israelilaiset epäjumalanpalvelukseen Vanhassa Testamentissa, mikä toi heidän päällensä Israelin Jumalan tuomion.[viii]

Yritin varoittaa Voris’ia tästä kauan ennen, kuin kaikki tämä kohtasi häntä, mutta hän ei halunnut kuunnella. Lähetin hänelle artikkelin, jonka kirjoitin vuonna 2003 otsikolla Entertaining Devils Unawares (Pirujen tahatonta hyysäämistä) [ix], jossa todistin, että Pachamama oli säilötty taiteen keinoin Los Angelesin silloin uuden kirkon ”Cathedral of Our Lady of the Angels”[x] pronssioveen. Kuvaus ”Neitsyt Marian” erilaisista kuvista on edelleen tuon katolisen katedraalin verkkosivuilla heidän valikkonsa linkissä ”Art”. Alaotsikon ”Manifestations of the Virgin” alla kohdassa yksi lukee seuraavaa:

”1. Pomata’n Neitsyt – Tämä kuva Andien kylästä on peräisin myöhemmän siirtomaa-ajan Cuzcon koulusta. Marialla on sulitettu inkapäähine ja aaltoileva mekko, mikä viittaa Pachamamaan inkojen vuorijumalattareen.”

Voris vastasi estämällä minut kommenteista verkkosivustollaan ja Facebook-sivullaan. Hän ei voi sanoa, ettei häntä varoitettu. Ja jopa Los Angeles Times raportoi, kuinka Los Angelesin hiippakunta tunnusti muinaisia jumalattaria aikaisemmiksi ”Jumalan Äidin” inkarnaatioiksi. Kertomuksessaan uuden katolisen katedraalin avajaisista, joka julkaistiin heidän sunnuntainumerossaan 2.9.2002 otsikolla In Our Own Image,[xi], toimittaja Reed Johnson kirjoittaa:

”Kautta vuosisatojen hän on kulkenut monilla eri nimillä: Pomata’n Neitsyt. Montserrat’in Neitsyt. Jumalallinen Paimenetar. Poikaansa sureva murheellinen Äiti Dolorosa, joka on kuvattu Michelangelon Pietassa. Guadalupen Neitsyt, joka tunnetaan myös Amerikoiden Neitsyenä, joka ei ilmestynyt rikkaille ja mahtaville, vaan intiaanitalonpojalle nimeltä Juan Diego. Apokalypsin hirmuinen Madonna, määrätty vapauttamaan ihmiskunta Saatanasta.”

Kyyneliä ja pelkoja

Perinteinen katolinen, Michael Matt, konservatiivisen katolisen julkaisun The Remnant Newspaper päätoimittaja, väänsi käsillään jotakin sellaista, jonka hän näki Saatanan julkeana rakastetun ”Äitikirkkonsa” haltuunottamisena. Äskettäisessä podcastissaan, jonka hän otsikoi: ”Hippejä Vatikaanissa”, [xii] hän sanoo:

”Emme täällä Roomassa kuule muuta kuin, että ’tulkaa ympäristön suhteen tunnontarkaksi ja valveutuneeksi’ – se on tärkein asia. Taivas korvataan nyt yhteisellä kodillamme. Kun he puhuvat yhteisestä kodista, he viittaavat siihen melkein palvovasti. Meidän on tunnettava, rakastettava ja palveltava Äiti Maata… Kuten se on pyhä, kuten se on panteismia tai jotakin… Mitä on tapahtunut kirkollemme, on kysymys, jota me kaikki kyselemme täällä Roomassa tällä viikolla, kun katselemme Vatikaanin II henkeä, joka tulee sellaiseksi, joka näyttää uuden kristuksen inkarnaatiolta. Vanha Kristus ei näytä olevan täällä Roomassa tällä viikolla. Se on uusi kristus… se on kristus, joka puhuu sekä shamaanin että papin kautta samanaikaisesti ja samalla tehokkuudella…Itse Saatana ei olisi voinut sekoittaa näitä miehiä enempää… Jos tämä on todella sitä, mitä he aikovat tehdä edetessään katolisessa kirkossa, jos tämä on heidän uusi polkunsa – niin he ovat Kristuksen vääriä edustajia. Ja Vatikaani II:n henki on muuttanut heidät kaikki lähetyssaarnaajiksi … modernin maailman psykologisen lepertelyn lähetyssaarnaajiksi – maailman, joka on hyljännyt Kristuksen ja valinnut tämän Synodin ja koko kirkon pyrkimyksessä luoda vaikutelma nyt, että Kristus itse – juuri tässä se pilkka tulee esiin – että Kristus itse, tämä uusi kristus siunaa ja hyväksyy maailmanuskonnon ja Uuden Maailmanjärjestyksen koko vapaamuurarillisen agendan.”

Valitettavasti paavi Fransiskus on tukkinut tien näiltä hyvää tarkoittavilta miehiltä, jotka pyrkivät väsymättömästi säilyttämään vanhakatolisen uskon. Entisen paavin Johannes Paavali II:n, (joka myös johti noitatohtorin rituaalia, johon kuului kattilallinen nestettä, jota ”pyhä” Johannes Paavali joi simpukankuoresta Assisissa pidetyssä ekumeenisessa kokouksessa) perinteen mukaisesti, Fransiskus on luomassa tuon uuden globaalin uskonnon. Hän on perustanut itse valitsemiensa kardinaalien koulun, joka on kumileimasin hänelle irrottaakseen itsensä tästä Äitikirkon lopullisesta muutoksesta. Michael Voris ja Michael Matt ovat myöhässä. Homopapit ovat ottaneet haltuunsa heidän rakastetun uskontonsa, eivätkä he ymmärrä, että siinä ei ole mitään uutta. Tunnen myötätuntoa heitä kohtaan. Sydämeni murtui Voris’in puolesta, kun hän sanoi harhaoppisen Amazon-synodin pyöreänpöydän avauspuheenvuorossaan: [xiii]

”Paavi Fransiskus on tuonut maailmaan ja kirkkoon sellaisen moraalisen ja poliittisen sekaannuksen, että hänen on tunnustettava se ja erottava. … Tämän ns. Amazon-synodin tarkoituksena on saada päätökseen kirkon vallankumouksellisten työ, jolla he alkoivat tuhota kirkkoa vuosikymmeniä sitten. Koska paavi Fransiskus, kaukana siitä, että yrittäisi estää tätä pahaa, on tosiasiassa edistänyt sitä, niin järkevinä, uskollisina katolisina, olimmepa sitten poliittisesti konservatiiveja tai ei, amerikkalaisia tai ei – sillä nämä kaikki ovat luokkia, jotka ovat paljon rajoittavampia kuin yhteinen rakkautemme muinaiseen uskoomme – väitämme, että paavi Fransiskus on hyljännyt pyhän velvollisuutensa ja hänen on erottava. Tämä käy yhä selvemmäksi jokaisella annetulla julkilausumalla, kehotuksella, konsistoriolla, kirkollisella nimityksellä, Curian sekoittamisella jne. Paavi Fransiskus ja hänen papiston liittolaisensa ovat luomassa globalistisen organisaation, jolla on katolisilta näyttävät kasvot. Se, mikä on syntymässä, ei ole katolista. Julkisivu tulee pudottaa pois ja antaa totuuden vallita.”

En voinut olla tuntematta myötätuntoa Michael Matt’ia kohtaan, kun hän sanoi:

”He eivät ymmärrä kuinka elähtänyt sinusta on tullut, kuinka paljon olet sellainen stereotyyppinen hippi, ikääntyvä hippi, joka on juuri pudonnut kärryiltä. Se ei ole enää kivaa… He muuttivat sanat; he muuttivat sanaston. Esimerkiksi Äitikirkko. Siitä on tullut Äiti Maa.”

Heidän valitsemansa ase on rukousnauha. Kun katsoin heitä hokemassa Terve Maria ja Terve Pyhä Kuningatar -rukouksia, niin saatoin ajatella vain, että mikä hirveä kosminen vitsi tämä onkaan. He rukoilevat taivaan kuningatarta, sitä samaa hedelmällisyyden jumalatarta, jota heidän instituutionsa on alkanut palvoa: Pachamamaa.

Tämä on Vesimiehen ajan koitto
Vesimiehen ajan
Harmonian ja ymmärryksen
Sympatian ja luottamuksen lisääntyessä
Ei enää valheita eikä pilkkaamisia
Näkyjen kultaisia eläviä unelmia
Mystinen kristallinen ilmoitus
Ja mielen tosi vapautus
Vesimies! Vesimies!
Kun kuu on seitsemännessä talossa
Ja Jupiter yhtyy Marsiin
Silloin rauha ohjaa planeettoja
Ja rakkaus ohjaa tähtiä
Aurinko paistakoon, aurinko paistakoon sisään

Jatkuu artikkelissa Muutos on valmis: Ei-katoliset omaksuivat näkökulman muutoksen, jossa tarkastelemme samaa luonnonhenkeä toimimassa omissa riveissämme…

 

[Tätä saa vapaasti jakaa, jos lähde ja linkki christiansentinel.com ovat näkyvissä]

[i] https://www.vaticannews.va/en/vatican-city/news/2019-10/synthesis-synod-eighth-general-congregation.html
[ii] Ibid.
[iii] https://www.vaticannews.va/en/vatican-city/news/2019-10/synthesis-synod-tenth-general-congregation-day-7.html
[iv] https://www.vaticannews.va/en/pope/news/2019-09/pope-francis-educational-alliance-new-humanism.html
[v] Ibid.
[vi] https://catholicismpure.wordpress.com/2019/10/08/francis-make-a-mess-amazon-synod/
[vii] https://www.churchmilitant.com/news/article/amazon-synod-report-mother-earth
[viii] Ref. Jeremiah 7:18, Jer. 44:17-25
[ix] http://christiansentinel.com/2018/04/19/entertaining-devils-unawares-jackie-alnor-orig-published-feb-2003-apostasy-alert/
[x] http://www.olacathedral.org/
[xi] https://www.latimes.com/archives/la-xpm-2002-sep-01-ca-johnson1-story.html
[xii] https://www.youtube.com/watch?v=pdD22uuySTA
[xiii] https://www.youtube.com/watch?v=p9oGUKN7qV4

 

Read Full Post »

Olen jo vuosia harrastanut sitä, että töihin mennessäni siunanaan tuttuja ja tuntemattomia koteja ja ihmisiä ohi ajaessani. Samoin siunaan hiljaa mielessäni kaupassa tai kadulla vastaantulijoita, ja lääkärin vastaanotolla tai muussa odotustilassa on hyvää aikaa muistaa muita kanssaihmisiä siunauksin. Vasta jälkeen päin kuulin sitten sellaisesta käsitteestä kuin rukouskävely.

Rukouskävelyjä tehdään monissa seurakunnissa myös Suomessa – ja ihan raittiiltakin pohjalta. Esimerkiksi erittäin hyvässä L10T-koulutuksessa rukouskävelyä kuvataan siten, että ”… lähdetään rukoillen liikkeelle eli kävellään rukoillen. Näin rukous ’jalkautuu’ yhteisöön, jonka puolesta rukoillaan. Samalla rukoilija näkee, minkä puolesta hän rukoilee ja voi alueella liikkuessaan nähdä myös uusia rukoustarpeita.”

Luukas 10 -luvun pohjalta muotoutunut kansainvälinen L10T-toimintamalli on kiteytetysti ”siunaa, ystävysty, auta missä voit, kerro Jeesuksesta”. Rukouskävely on siinä vain pieni osanen, ja on todennäköisesti saanut alkunsa ei-kristillisissä maissa koettujen tarpeiden pohjalta. L10T:n mukaan rukouskävelyssä kuljetaan rukoillen omalla kotialueella sekä sen lisäksi tietyissä tärkeissä paikoissa, kuten hallintorakennukset, temppelit yms.

Ajatuksena rukouskävelyssä on rukoilla ja siunata hiljaa mielessään ihmisiä, koteja, työpaikkoja ja siellä olevia ihmisiä. Siinä ei ole mitään väärää, vaan juuri näin kristityn tuleekin toimia. Lue lisää vaikkapa KRS:n julkaisusta Rukous avaa ovet.

Vääränlaiseksi hengelliseksi sodankäynniksi toiminta muuttuu, kun lähdetään jotakin vastaan, tai mennään kiertämään vaikkapa jotakin kirkkoa tai muuta rakennusta seitsemän kertaa ympäri sitoen samalla henkiä. Esimerkkejä tällaisesta olen kuullut Suomestakin. Jeesus on jo voittanut sodan Saatanaa vastaan Golgatalla tekemällään työllä, jossa käärmeen pää poljettiin rikki. Tehtävämme on rukoilla ihmisten puolesta ja siunata heitä – jättää työ Jumalalle, joka parhaiten tietää, mikä on kunkin kohdalla parasta. Seuraavassa on muutama huomio Rukous.net-sivuston artikkelista ”Rukousevankeliointi” argentiinalaisen Ed Silvoson kirjan pohjalta.

Ed Silvoso toteaa: ”Moni meistä on nopeampi ryhtymään taisteluun pahaa ja sen ilmentymiä vastaan kuin rukoustaisteluun niiden ihmisten puolesta, jotka paholainen on sokaissut tekemään syntiä. Jeesus kehotti meitä rakastamaan vihollisiamme ja rukoilemaan vainoojien puolesta. Meidän, jotka elämme vapaassa maailmassa, ei tarvitse kohdata suoranaista vainoa uskomme vuoksi. Meidän osaksemme saama vastustus on epäsuoraa, ja meidän vastustajiamme ovat yleensä epäkristillistä yhteiskuntaa, moraalitonta lainsäädäntöä ja elämäntapaa ajavat vaikuttajat. Kaikki nämä asiat ovat selvästi Jumalan ja Hänen asiansa vastaisia. Herran viesti on kuitenkin se, että rukoilemme näiden ihmisten puolesta, sen sijaan että keskittyisimme rukoilemaan heidän tekojansa vastaan.

Silvoso jatkaa: ”Hengellisessä sodankäynnissämme usein etsimme taistelua enemmän kuin rauhaa. Saatanan musertaa kuitenkin rauhan Jumala, ei sodan Jumala. Hän tekee sen meidän jalkojemme alle, eli meidän on kuljettava eteenpäin Hänen rauhassaan julistaen tämän kautta sitä, että Jeesus on jo voittanut vihollisen Golgatan ristillä. Voimme nyt mennä Saatanan hallitsemille alueille, sillä vihollinen on voitettu Jeesuksen veren kautta. Jumalan rauhassa vaeltaen astumme voitetun vihollisen päälle.” Juuri tätä Silvoson mukaan tapahtui, kun uskovat rauhassa ja hiljaisuudessa rukouskävelivät Argentiinassa San Nicolasin kaikki kadut ja rukoilivat sen asukkaiden puolesta. Kaupungissa oli nimittäin vallan saanut voimakas Marianpalvontakultti ja koko kaupungin elämä meni sen takia sekaisin. Silvoso kertoo: ”Koimme selvästi, että meidän on julistettava rauhaa jokaiselle kodille, sen sijaan että ryhtyisimme ajamaan pois pahoja henkiä. Kiersimme sen päivän aikana kaikki kaupungin kadut hiljaisessa rukouksessa, siunasimme hiljaa jokaista kotia ja sen asukasta, ja jaoimme hiljaa jokaiseen kotiin kutsun lauantain suureen rukoustapahtumaan.”

Tässä linkki artikkeliin Rukousevankeliointi (Rukous.net-sivustolle). Artikkelissa kuvataan erinomaisesti L10T-periaate sekä rukouskävely. Lue artikkelista myös tarkemmin San Nicolasin tapauksesta.

Koska rukouskävely tuntuu saavan yhä enemmän huomiota ja jalansijaa, seuraavassa on Frank Hughesin kirjoitus, joka kertoo rukouskävelyn taustasta ja siitä, mikä uuskarismaattisessa rukouskävelyssä on mennyt ohi Raamatun.

 


Prayer walking is unbiblical
By Frank Hughes jr., suom. SK

Nykyisin monet kristityt harjoittavat rukouskävelyä keinona ”puhdistaa” maantieteellisiä alueita demoneista, jotta evankeliointi olisi tehokkaampaa. Raamatussa on varmasti todisteita pahoista alueellisista hengistä (pääkaupungeista), jotka hallitsevat eri paikkoja. Danielin kirja tunnistaa ”Persian ruhtinaan” (demoni), joka vastustaa Danielin näkyä ”miehestä” (Jeesuksen Kristuksen ilmestys ennen inkarnaatiota) 21 päivän ajan. Arkkienkeli Mikael (yksi pääruhtinaista) jätettiin vastustamaan Persian demonista ruhtinasta (Dan. 10). Myös Kreikan ruhtinas ja muita ruhtinaita on mainittu tässä kohdassa:

”Nyt minä käyn jälleen sotimaan Persian enkeliruhtinasta vastaan ja kun minä olen päässyt hänestä, niin katso: tulee Jaavanin enkeliruhtinas. Mutta minä ilmoitan sinulle, mitä on kirjoitettuna totuuden kirjassa. Eikä ole ketään muuta vahvistamassa minua heitä vastaan paitsi teidän enkeliruhtinaanne Miikael.” (Dan. 10:20-21)

”Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: ‘Rangaiskoon sinua Herra!’” (Juuda 1:9). Konteksti on epäselvä, mutta selvää on, ettei edes mahtava arkkienkeli Miikael uskaltanut nuhdella paholaista. On todella tarpeen sanoa, että Saatana (paholainen) on pelottava vihollinen!

Meille Danielin kirjassa annettu vähäinen tieto on, että taivaissa tapahtui demonista vastarintaa Danielin rukoiltua ja Herra itse, sekä arkkienkeli Miikael taistelivat demoneja, ei ihmisiä, vastaan. Kysymys kuuluu: Onko todella meidän tehtävämme tulla saatanallisia linnoituksia vastaan maantieteellisillä alueilla, vai puuttuuko Jumala henkilökohtaisesti, eli lähettää enkelinsä vastustamaan demoneja? Enkelit ovat palvelevia henkiä (Hepr. 1:14), joilla on vaihtelevat roolit. Arkkienkeli Miikael on Israelin suojelija (Dan. 12:1). Enkelit ovat hyvin paljon mukana ihmisten asioissa esim. Dan. 12:1; Hes. 9:1; Apt. 16:9; Apt. 10:30; Matt. 18:10; Apt. 12:15.

Idea rukouskävelystä sai alkunsa vuonna 1987, kun Gerald Coates, Roger Forster ja Lynn Green yhdessä Graham Kendrick’in ja Steven Hawthorne’n kanssa perustivat nyt hyljätyn Jeesus-marssin. Ennen tätä Kristuksen ruumiissa ei ole esiintynyt rukouskävelyä, eikä sitä mainita missään Raamatussa. Hawthorne’n ja Kendrick’in mukaan rukouskävelyn tarkoitus on:

  • Määrittää maantieteelliset paikat, joissa Jumala on jo aktiivinen ja rukoilla paikan päällä linnoituksia vastaan, jotka estävät Häntä muuttamasta ihmisten elämää.
  • Havaita kadotetut ja rukoilla heidän pelastustaan. (Prayerwalking by Steve Hawthorne and Graham Kendrick, Creation House, 1993)

Ei ole väärin kävellä ja rukoilla – Raamattu sanoo, että meidän pitäisi rukoilla lakkaamatta (Tess. 5:17). Vaikeus syntyy, kun ihmiset keksivät kaavoja tiettyjen päämäärien saavuttamiseksi, jotka eivät ole raamatullisesti raittiita. Siinä ei ole mitään raamatullista pohjaa, että rukouskävelyllä voitaisiin kaataa demonisia linnoituksia tietyillä maantieteellisillä alueilla. Voimme rukoilla missä tahansa: kammiossa (huoneessa) (Matt. 6:6); Jeesus rukoili puutarhassa (Matt. 26:36); Jeesus vei Pietarin, Johanneksen ja Jaakobin ylös vuorelle rukoilemaan (Luuk. 9:28).

Maantieteellinen sijainti ei ole ongelma; kysymys on siitä, pysytkö Kristuksessa: ”Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte ja te saatte sen” (Joh. 15:7). Ainoa lisätekijä, jonka Jeesus Kristus ja apostolit ovat koskaan lisänneet rukoukseen, on paasto (Matt. 4:2; Luuk. 4:2; 6:16-18). Antiokiassa seurakunta palveli Herraa ja paastosi, kun he saivat Pyhältä Hengeltä ohjeita Barnabaan ja Sauluksen lähetysmatkalle (Apt. 13:2-4). Vanhimmat valittiin jokaisessa seurakunnassa rukoillen ja paastoten (Apt. 14:23). On selvää, että tärkeitä päätöksiä tehtiin ja että Pyhä Henki puhui alkuseurakunnassa rukouksen ja paaston jälkeen.

Rukouskävely lisää jotain, mikä on ”Raamatun ulkopuolista” ja se myös asettaa asiat väärään järjestykseen. Rukouskävely ja valinnainen paasto suoritetaan toivottujen tulosten saamiseksi, mutta rukouksessa ja paastossa pyritään etsimään Pyhän Hengen ohjausta. Kun evankeliumi on saarnattu, me luotamme Pyhään Henkeen, että Hän vaikuttaa epäuskoisten sydämissä parannuksen ja uuden syntymän.

Rukouskävely vie keskittymisen pois Jumalasta siihen, miten asiat pitäisi tehdä meidän mielestämme ja Jumalan lisäämiseen meidän ohjelmaamme – se on pohjimmiltaan lihan työtä. Fyysinen sijainti ei ole edellytys, että Jumala paljastaa asioita. Paavalille annettiin näky makedonialaisesta miehestä, kun hän oli aivan eri paikassa, eikä edes ajatellut Makedoniaa (Apt. 16:9). Apostoli Paavalilla oli kauheita ongelmia ja vastustusta, mutta emme näe hänen ottavan hallintaa demonivoimien ylitse?

Yksi rukouskävelyn oletetuista syistä on ”vakoilla maata” (4. Moos. 13:2):

Maan vakoileminen on välttämätöntä, kun soditaan kaupunkia vastaan. Kristittyjen tulisi kävellä tai ajaa kaupunkien kaikkia tärkeimpiä moottoriteitä, väyliä ja teitä rukoillessaan ja tullessaan jokaisen lähiön yllä olevia demonisia linnoituksia vastaan. (Engaging the Enemy: How to Fight and Defeat Territorial Spirits – C. Peter Wagner, sivu 98).

Ensinnäkin, kun kaksitoista vakoojaa menivät Kanaaniin, he menivät tarkoituksella miehittää tuo maa fyysisesti (4. Moos. 13). Konteksti on täysin erilainen. Kaupungista sotiminen ei ole raamatullista. Meitä ei missään kehoteta menemään jokaisen lähiön yllä olevia demonisia linnoituksia vastaan – meitä kehotetaan menemään ja saarnaamaan evankeliumia. Me menemme sinne, minne Jumala meidät lähettää. Jumala tietää jo ongelmat ja meidän pitäisi rukoilla ja luottaa, että Hän selvittää ne Hänen tavallaan.

Seuraavassa väite sivustolta transformingsydney.org:

Vaikka termiä ”rukouskävely” ei olekaan Raamatussa, niin rukouskävelyn periaatteet ovat siellä hyvin pitkälti nähtävissä. Jeesus sanoi: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt. 24:14). ”Loppu” tarkoittaa Toista Tulemusta. Haluamme nopeuttaa hänen paluutaan, joten käytämme kaikkia käytettävissä olevia työkaluja evankeliumin edistämiseen kaikissa lähiöissämme ja kaupungeissamme ja maassamme ja kaikkialla maailmassa. Rukous on sellainen tehokas työkalu ja rukouskävely antaa meille lisäpotkua. Veikkaan, että Aabraham, Joosua ja Kaaleb ja Nehemia tykkäisivät kannustaa meitä. Tehkäämme sitä!

Huomaa kuitenkin, että rukouskävelyn periaatteita ei voida rinnastaa evankeliumin saarnaamiseen – ne ovat täysin erilaisia toimintoja. Edellä mainitussa jakeessa Matt. 24:14 Jeesus ei sano, että Häneen paluutansa nopeuttaisi kaikki, mitä me teemme. Hän vain totesi tosiasian. Rukous on tärkein asia, mitä voimme tehdä. Sanoa, että rukouskävely antaa meille lisäpotkua rukoukseen, on epäraamatullista.

On esimerkkejä demonivaltauksesta, kun Jeesus ja apostolit käskivät demoneja poistumaan tietyistä ihmisistä ja siihen on selvä valtuutus, mutta Jeesus ja apostolit eivät koskaan tehneet sitä maantieteellisille alueille.

Meillä uskovina on valta ajaa ulos riivaajia / saastaisia henkiä ja parantaa sairauksia (yksilöllisen tarpeen mukaan) (Matt. 10:1; Mark. 3:15, 6:7; Luuk. 9:1; Luuk. 10:17). Kun opetuslapset eivät onnistuneet ajamaan riivaajaa ulos, Jeesus sanoi: ”Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla” (Mark. 9:29).

Rukouskävelyn oletetaan olevan hengellistä sodankäyntiä:

C. Peter Wagner ja kumppanit kutsuvat sitä ”strategisen tason hengelliseksi sodankäynniksi” ja rukoilevat näitä alueellisia henkiä vastaan pyrkien ”kartoittamaan” strategiansa tietyissä paikoissa havaitsemalla niiden nimet ja sen, mitä ne käyttävät pitääkseen ihmiset orjuudessa ja sitten sitomaan ne niin, että evankeliointi voi edetä esteettömästi. Idea ”hengellisestä kartoituksesta” on, että tutkitaan alue ja yritetään tunnistaa sitä valvova henki / henget, jotta ”älypommi” (smart-bomb) -rukoileminen voisi irrottaa alueellisten henkien otteen ihmisistä, jotka voivat sitten tulla Kristuksen tykö vapaammin. (www.lausanne.org)

Tässä meillä on toinen lisäosa, nimittäin ”hengellinen kartoitus”. Wagner väittää, että ”hengellinen kartoitus” tunnistaa alueelliset henget. Tämä keskittää huomiomme demoniseen ja toimintaan, joka horjuttaa meille annettua tehtävää saarnata evankeliumia Pyhän Hengen johdolla.

Pahojen henkien karkottaminen, tai torjuminen, on okkulttista toimintaa. Pakanat suorittavat erilaisia rituaaleja pahojen henkien torjumiseksi; Buddhalaiset kävelevät ja lukevat loitsuja pahoja henkiä vastaan – mutta tämä käytäntö puuttuu Raamatusta. Sen sijaan, että etsivät demonista tietoa strategioista ja demonien nimistä – eikö kansan pitäisi kysyä Jumalaltaan? (Jes. 8:19).

Muita uus-evankelikaalien puolustamia asioita ovat labyrinttikävelyt, rukousmatkat, etsinnät (quests) – kaikki ideat, jotka ovat lähtöisin pakanuudesta, vihkimysriitit, mytologia ja tarut. Jos tällaiset strategiat ovat todella tarpeellisia, niin miksi emme löydä niistä mitään Raamatusta? Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa” (Ef. 4:17).

Hengellisen sodankäynnin raamatullinen määritelmä:

  • ”…ja uudistua mielenne hengeltä ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen. Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä. ’Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö.’ Älkää antako auringon laskea vihanne yli, älkääkä antako perkeleelle sijaa. Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.” (Ef. 4:23-28)
  • ”Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa” (Ef. 6:12). Paavali jatkaa selittäen tarkasti, mikä Jumalan sota-asu on ja kuinka ottaa se itselleen. (Ef. 6).
  • ”Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.” (Jaak. 4:7-8). Jaakobin 4. luvun konteksti on parannus.
  • Katso myös Fil. 4:6-7; Hepr. 4:12; Room. 12:2.
  • Jeesus Kristus vastasi Saatanalle kirjoituksilla, kun häntä kiusattiin henkilökohtaisesti. Jeesus ei kiistänyt Saatanan hallintaa maan yli (Matt. 4:1-11). Jeesus vastasi Pietarille: ”Mene pois minun edestäni, saatana” (Matt. 16:23) ja se oli myös vastaus henkilökohtaiseen kiusaukseen.

Keitä ovat rukouskävelyn puolestapuhujat?

Gerald Coates, Roger Forster, Lynn Green, Graham Kendrick ja Steve Hawthorne on jo mainittu rukouskävelyjen perustajina, mutta monet muut ovat liittyneet niihin. On aiheellista sanoa muutama sana joidenkin näiden ihmisten uskomuksista ja käytännöistä, että voimme selvittää, mistä heidän ideansa ovat lähtöisin.

Graham Kendrick ja Steven Hawthorne ovat yhdessä tehneet kirjan ”Prayer Walking: Praying on Site with Insight” (Rukouskävely: Rukoilemista paikan päällä oivaltaen). Kendrick’in ilmoittama tavoite on murtaa kirkkokunnalliset rajat ekumeenisen yhteyden luomiseksi. Ekumeenisen Jeesus-marssin ohjelma käsitti roomalaiskatoliset ja mormonit. Hawthorne on myös hyvin paljon mukana ekumeniassa Lausanne-liikkeen kautta. Lausanne-liikkeen perusti Billy Graham, tunnustettu (admitted) universalisti, jolla on vahvat yhteydet katolilaisuuteen ja vapaamuurariuteen. Edesmennyt John Stott, tunnustettu annihilationisti, oli Lausanne-liikkeen kunniapuheenjohtaja. Lausanne-liike ja maailman kristillinen liike (World Christian Movement) ovat siirtyneet pois evankeliumin ensisijaisuudesta asettamalla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja evankelioinnin tasa-arvoisiksi. Raamatun mukaan evankeliumin julistaminen on aina ensisijaista – teot tulevat perässä. ”Ja missä paikassa teitä ei oteta vastaan eikä teitä kuulla, sieltä menkää pois ja pudistakaa tomu jalkojenne alta, todistukseksi heille” (Mark. 6:11; Luuk. 9:5; 10:11; Apt. 13:51).

Samoin Gerald Coates’in teologia herättää useita huolenaiheita: Hän kiistää Raamatun erehtymättömyyden eli riittävyyden. Hänen on todistettu olevan väärä profeetta. Hän totesi, että Jeesus-marssi oli profeetallinen teko, joka vaatii maata Jumalalle siirtämällä kansakunnille annettuja hengellisiä voimia (Gerald Coates, March For Jesus, sivu131).

Ajatus tempauksesta on naurettava… On pääteltävä, että teoria salaisesta tempauksesta voi olla evankelikaalinen, mutta se on silti epäraamatullinen. Se on irvokas ajatus – tempaus voi olla mitä mukavin oppi pelkureille, mutta se ei ole mitään muuta kuin toiveajattelua ja se on luokiteltava myytin ja fantasian alueelle. (Gerald Coates, What On Earth Is This Kingdom sivu 36)

Vaikka seurakunnan tempauksen ajankohdasta jonkin verran väitellään, on selviä Raamatun kohtia, jotka vahvistavat todellisten uskovien tempauksen: Joh. 14:1-3; Apt. 1:9-11; 1. Kor. 15:51-52; 1. Tess. 4:16-17.

Roger Forster’in määritelmä seurakunnan lähetystehtävän suorittamisesta:

Saatanallisten linnoitusten rakenteet kunnostetaan kokonaan uudella henkilöstöllä. Uskon koko sydämestäni, että alueellisten henkien löytäminen on osa Jumalan halua ja tarkoitusta saada kansansa täyteen tietoon Jumalan pojista, jotta voimme kasvaa maantieteellisesti ja alueellisesti, kuten myös voimakkaasti, niin että se antaa meille mahdollisuuden toteuttaa seurakunnan lähetystehtävä maailmassa. (Roger Forster, Introduction to Territorial Spirits)

Seurakunnan lähetystehtävä raamatullisesta näkökulmasta:

  • ”Ja hän sanoi heille: ’Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.’” (Mark. 16:15)
  • ”Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: ’Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.’” (Matt. 4:17)
  • ”Ja hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi” (Apt. 10:42).
  • myös Mark. 1:14; Joh. 1:1-10; Apt. 17:3; 1. Kor. 1:17-23; 1. Kor. 2:1-81; 1. Tess. 2:3-12; Gal. 1:6-10 jne.

Ottaen huomioon kaikkien em. miesten täysin epäraamatulliset käsitykset ja käytännöt, on mahdotonta perustella, että heidän ideansa todella tulevat Herralta. Pitäisikö meidän antaa johtava asema ekumeniaan juurtuneille miehille vain, koska he ovat tunnettuja kristittyjä?

Globaali dominionismi

Perusvirhe, jonka monet näistä ihmisistä tekevät, on se, että heillä on ”hallintateologia” siinä mielessä, että he kuvittelevat seurakunnan hallitsevan ennen Jeesuksen Kristuksen paluuta ja edesauttavan Hänen paluutaan. Tämä on täysin vastoin Raamatun tekstejä, jotka kertovat meille, että kaukana siitä, että hallitsisivat maata, kristittyjä lopun aikoina vainotaan yhä enemmän. Antikristus hallitsee maata seitsemän vuoden ajan ennen Kristuksen paluuta – asiat tulevat pahemmiksi, ei paremmiksi. Ainoa ”seurakunta”, joka hallitsee ennen Kristuksen paluuta, on maailmanuskonto väärän profeetan alaisuudessa, joka väärentää aidon – olemme todistamassa tämän muodostumista elinaikanamme. Vasta Jeesuksen paluun jälkeen maailma ennallistetaan Hänen johtajuuteensa – Jumalan valtakunta ei ole tästä maailmasta. Ennen Jeesuksen paluuta meillä ei ole valtaa kansakuntien yli. (Ilm. 2:26)

Johtopäätös

Jumala on antanut meille kaiken, mitä tarvitsemme ihmisten voittamiseksi Kristukselle, meille on annettu Pyhä Henki, hänen Poikansa toimintamalli ja myös apostolien esimerkki. Miksi luulemme tarvitsevamme uuden ohjelman voidaksemme tehdä asioita eri tavalla? Rukouskävely, rukousmarssit, rukouskartoitus, ympyräkävely, labyrinttikävely, valtojen ja hallitusten kohtaaminen, linjaus (alignment) jne. ovat häiriötekijöitä, jotka heikentävät seurakunnan valtuutusta julistaa evankeliumia. Jos lisäämme Raamattuun, niin toimimme röyhkeästi ja ylitämme toimivaltamme.

”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19).

Aivan kuten Raamattu varoittaa, todellisten kristittyjen vaarallisimmat viholliset eivät ole selvästi väärät uskonnot, vaan ne, jotka väittävät olevansa kristittyjä, eivätkä ole. Saatanan päämäärä on pettää valitutkin – jos se olisi mahdollista (Matt. 24:24).

”Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.” (2. Tess. 2:3-4)

 

Read Full Post »

”The Kingdom of God on Earth” Without a King
15.10.2019 Lighthouse Trails Editors, by Roger Oakland, suom. SK

Käynnissä on ovelasti laadittu suunnitelma, joka julistaa, että uskonpuhdistus on ohi. ”Pyhä Henki” on muka yhdistämässä seurakunnan valtavaa herätystä varten, ennen kuin Jeesus palaa. Ekumeeninen hulluus leviää kuin virus. Harvoilla pastoreilla on aikaa kuunnella tarkkaan, mitä nykyinen paavi itse sanoo. Hän kannattaa yhteyttä kaikkien ja jokaisen kanssa, jotka liittyvät Roomaan. Juuri tätä on Jesuiitta-agenda, yhdistää kaikki ihmiset ja uskonnot Rooman auktoriteetin alaisiksi. Ja ensimmäistä kertaa historiassa roomalaiskatolisella kirkolla on jesuiitta-paavi! Kun ajattelet, että paavi antoi ensimmäisille jesuiitoille viisisataa vuotta sitten tehtäväksi mitä ikinä tarvitaan uskonpuhdistuksen lopettamiseksi ja sitten ajattele paavinvallan ja joidenkin protestanttien (kuten edesmennyt Tony Palmer) nykyisiä ponnistuksia uskonpuhdistuksen lopettamiseksi, niin se on vertahyytävä skenaario.

Ekumeenisessa kärrynpyörässä on monta puolaa, mutta kaikilla puolilla on yhteinen keskiö. Keskiö on Roomassa sijaitseva Vatikaani, jossa paavi istuu ”Pietarin” valtaistuimella. Sieltä käsin ”Jumalan valtakunta” perustetaan. Artikkelista otsikolla: ”Pope’s Mass: We’re not Christian Without the Church”, (Paavin messu: Emme ole kristillisiä ilman kirkkoa)”, joka raportoi paavi Fransiskuksesta puhumassa suurelle messuun kokoontuneelle ryhmälle, luemme:

Ilman kirkkoa ei ole sellaista asiaa kuin kristitty, eli yksin vaeltavaa kristittyä, koska Jeesus asetti itsensä kansansa matkalle: Tämä oli paavi Fransiskuksen pohdintaa messussa tänä aamuna Casa Santa Marta’ssa. Päivän ensimmäisestä lukemisesta alkaen paavi Franciscus sanoi, että julistaessaan Jeesusta apostolit eivät aloittaneet Hänestä, vaan ihmisten historiasta. Itse asiassa ”Jeesuksessa ei ole mitään järkeä ilman tätä historiaa”, koska Hän ”on tämän tarinan [loppu], jota kohti tämä tarina menee, jota kohti se vaeltaa.”1 (hakasulut alkuperäisessä).

On selvää, että kun paavi Fransiskus puhuu eteensä kokoontuneelle ryhmälle johtaessaan messua, niin kun hän sanoo ”kirkko”, hän tarkoittaa katolista kirkkoa. Seuraava lainaus vahvistaa jokaiselle epäilevälle, että hän puhui roomalaiskatolisille ”uskovaisille”:

Katsoessaan eteenpäin kristitty on toivon mies, toivon nainen. Ja tässä kristitty seuraa Jumalan tietä ja uusii liiton Jumalan kanssa. Hän sanoo jatkuvasti Herralle: ”Kyllä, minä haluan käskyt, haluan sinun tahtoasi, seuraan sinua.” Hän on liiton ihminen ja me juhlimme liittoa joka päivä messussa: siten kristitty on ”eukaristian nainen, eukaristian mies”.2

Tai ajattele seuraavaa infoa, joka on saatavana katolisella sivustolla Catholicism.org:

”Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta” (extra ecclesiam nulla salus) on katolinen uskonoppi, jota Jeesus Kristus ja Hänen apostolinsa opettivat, Isät saarnasivat, paavit ja kirkolliskokoukset määrittelivät ja kirkon kaikkien aikakausien uskovaiset hartaasti uskoivat. Paavit määrittelivät sen näin:

    • ”On vain yksi uskovaisten yleinen kirkko, jonka ulkopuolella kukaan ei pelastu.” (Paavi Innocentius III, Fourth Lateran Council, 1215.)
    • ”Me julistamme, sanomme, määrittelemme ja lausumme, että pelastuksen kannalta on ehdottoman välttämätöntä jokaiselle ihmiselle olla Rooman paavin alamainen.” (Paavi Bonifacius VIII, Bula Unam Sanctam, 1302.)
    • ”Kaikkein pyhin Rooman Kirkko lujasti uskoo, tunnustaa ja saarnaa, ettei kukaan niistä, jotka ovat katolisen kirkon ulkopuolella, ei vain pakanat, vaan myös juutalaiset ja harhaoppiset ja skismaatikot, voi saada osaa ikuisessa elämässä, vaan että he menevät iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu paholaiselle ja hänen enkeleilleen, elleivät ennen kuolemaansa ole liittyneet Kirkkoon; ja että niin tärkeä on tämän seurakuntaruumiin yhteys, että vain ne, jotka pysyvät tämän yhteyden sisällä, voivat hyötyä Kirkon sakramenteista pelastukseksi ja vain he voivat saada ikuisen hyvityksen paastoistaan, almuistaan, muista kristillisen hurskauden töistään ja kristityn sotilaan velvollisuuksistaan. Ei yksikään, olkoot hänen almunsa vaikka kuinka suuret, ei yksikään, vaikka vuodattaisi verensä Kristuksen nimen tähden, voi pelastua, ellei pysy katolisen kirkon helmassa ja yhteydessä.” (Paavi Eugenius IV, Bulla Cantate Domino, 1441.)3

Kenellä on valtakunnan avaimet

Jos olet joskus kiertänyt pyhän Pietarin aukion Roomassa, niin tiedät, ennen kuin menet sisälle kirkkoon, että siellä on Pietarin patsas, kuvaamassa yhtä roomalaiskatolisen kirkon tärkeää pylvästä. Patsas esittää Pietaria, opetuslasta, jonka katolilaiset väittävät Jeesuksen valinneen ensimmäiseksi paaviksi. Väite on, että roomalaiskatolisuus on kristinuskon ainoa todellinen edustaja, koska sen uskonkäsitykset voidaan jäljittää Pietarin nimittämiseen Jeesuksen seuraajaksi. He sanovat, että Jeesus antoi hänelle ”valtakunnan avaimet”.

Jäljittääksemme tämän väitteen alkuperää meidän on mentävä Raamattuun ja tarkistettava pitääkö väite paikkansa. Se perustuu Raamatun jakeisiin, jotka löytyvät Matteuksen luvusta 16, kun Jeesus kysyi opetuslapsilta, kenenkä he sanoivat Hänen olevan?

Kun Jeesus tuli Filippuksen Kesarean tienoille, kysyi hän opetuslapsiltaan sanoen: ”Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?” Niin he sanoivat: ”Muutamat Johannes Kastajan, toiset Eliaan, toiset taas Jeremiaan tahi jonkun muun profeetoista”. Hän sanoi heille: ”Kenenkä te sanotte minun olevan?” Simon Pietari vastasi ja sanoi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika”. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa.” Silloin hän varoitti vakavasti opetuslapsiaan kenellekään sanomasta, että hän on Kristus. Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös. (Matt. 16:13-21)

Vaikka roomalaiskatoliset uskovat innokkaasti, että Jeesus valitsi erään miehen seuraajakseen ja johtamaan kirkkoa, niin se ei ole, mitä Jeesus sanoi. Jeesus vastasi esittämäänsä kysymykseen, johon Pietari oli vastannut. Pietari sanoi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” Kallio, eli perustava usko, jolle kristinusko perustettaisiin, ei olisi ihmisen seuraamista. Perustus tarkoitti sen tietämistä, kuka Jeesus on ja mikä rooli Hänellä on historiassa. Tämä avain oli se avain taivaan valtakuntaan, ei avain valtakuntaan, jonka ihminen on perustanut maan päälle, vaikka se voisi olla Jeesuksen nimissä.

Roomalaiskatolisen dogman mukaan paavit kautta aikain ovat väittäneet, että vain Rooma voi jakaa pelastusta. Alusta lähtien, Filippuksen Kesareassa, Jeesus teki opetuslapsille ja Pietarille selväksi, ettei ketään ihmistä missään tapauksessa pidä seurata eikä antaa hänelle titteliä, joka osoittaisi hänen olevan Jeesuksen Kristuksen muoto lihassa.

Kun Jeesus kertoi opetuslapsille, mitä hänelle tapahtuisi ja että Hän kärsisi, kuolisi ja nousisi ylös, niin Pietari kieltäytyi uskomasta tätä tärkeää sanomaa, joka toteuttaa evankeliumin Raamatun mukaan: Raamattu sanoo: Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: ’Jumala varjelkoon, Herra, älköön se sinulle tapahtuko’.” (Matt. 16:22)

Jeesus vastasi välittömästi Pietarin harhaoppiseen vaatimukseen sanomalla:Mene pois minun edestäni, saatana; sinä olet minulle pahennukseksi, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten” (Matt. 16:23).

Siinä on virhe, jota on siirretty kautta sukupolvien ja joka on vaikuttanut, ei vain roomalaiskatoliseen kirkkoon, vaan myös moniin protestanttisiin pastoreihin ja johtajiin, jotka tunnustavat uskovansa Jeesuksen evankeliumiin. Ihminen pääsee Jumalan ja ihmisen väliin. Ihmiset eivät ainoastaan käsitä väärin sitä, mitä Jeesus sanoi kalliosta, eli perustuksesta, jolle kristinusko pitäisi rakentaa, vaan he asettuvat Hyvän Paimenen asemaan ja väittävät, että heille ja ainoastaan heille, on annettu valtakunnan avainten haltijuus.

Valtakunta Nyt -evankelikaalit

Vaikka Rooma näyttää tietä rohkealla väitteellä, että Jumala valitsi Pietarin ja seuraavat paavit ottamaan tittelin ”Kristuksen sijainen” ja päättämään, mitä lampaiden pitäisi uskoa, tai olla uskomatta, niin muut ryhmät uskovat, että heidät on kutsuttu tuomaan, tai jopa valmistelemaan ja perustamaan Jumalan valtakunta tänne maan päälle ilman Kuninkaan läsnäoloa. Ottaen usein kannan, että Jeesus ei itse asiassa palaa fyysisesti hallitsemaan tuhannen vuoden ajan, nämä ryhmät näkevät itsensä Jumalan valitsemiksi olemaan inhimillisiä astioita tähän tarkoitukseen.

Tämän opetuksen yleisiä nimityksiä ovat: Valtakunta Nyt (Kingdom Now), Hallintateologia (Dominion Theology) ja Rekonstruktionismi (Reconstructionism). Ajatuksena on, että ennen kuin Kristus voi palata, maailma on tuotava yhteen yhteydessä ja täydellistämisessä ja tämän työn tekee kristillinen kirkko. Rick Warren’in päämäärätietoinen P.E.A.C.E.-suunnitelma, Jim Wallis’in sosiaalisen evankeliumin agenda ja Tony Campolo’n tai Brian McLaren’in esiintuleva kirkko (Emerging Church) ovat joitakin väylistä, joiden kautta tätä propagoidaan. Pohjimmiltaan tavoitteena on poistaa kaikki maailman ongelmat (esim. sairaudet, köyhyys, terrorismi ja saastuminen) ja siten luomme utopian ”taivaasta maan päällä”.

Vaikka tällaisen maailman luominen kuulostaa erittäin hyvältä, niin Raamatun mukaan se ei tule onnistumaan. Monet Raamatun kohdat sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa, kuvaavat hyvin erilaista skenaariota, kuten esim. seuraava:

Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden. Ja silloin monet lankeavat pois ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan. Ja monta väärää profeettaa nousee ja he eksyttävät monta. Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu. Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu. (Matt. 24:9-14)

Seuraava luettelo eräistä Valtakunta Nyt -teologian virheellisistä opetuksista valaisee sitä, kuinka vaarallinen tämä uskomusjärjestelmä on, mutta silti se on tänä päivänä valtavasti levinnyt seurakuntaan:

  • Profeetalliset Raamatun kohdat kielletään, tai niiden sanotaan toteutuneen vuonna 70 jKr. (kuten myös preterismi uskoo).
  • Seurakunta on uusi Israel (korvausteologia).
  • Harmageddon on jatkuva taistelu valon ja pimeyden voimien välillä.
  • Antikristus on henki, ei todellinen henkilö.
  • Me olemme jo Ahdistuksen ajassa, mutta samalla olemme tuhatvuotisessa valtakunnassa. Ei se sen kummempaa! Toinen tai toinen.
  • Sen sijaan, että seuraisivat perinteisiä Raamatun profetioita, he seuraavat ”uusia ilmoituksia”.
  • Nykyajan profeettoja on toteltava, eikä heitä saa tuomita epätarkkuudesta.
  • He haluavat palauttaa maan eedeniläisen luonteen, vaikka synti alkoi Eedenistä.4

Tämä liike on temmannut mukaansa planeetan ja niitä, jotka eivät suostu liittymään siihen, pidetään ”kolonialisteina”, ”sotaisina fundamentalisteina” ja ”ahdasmielisinä jauholakkeina”, jotka eivät halua tarttua ”uuteen aaltoon” ja lähteä mukaan mahtavaan herätykseen, joka on siirtämässä maailman kohti yhteyttä ja rauhaa. Monilla tämän liikkeen johtajista ei ole mitään ongelmaa liittyä Rooman paaviin ja maanpäällisiin valtakuntasuunnitelmiin, joita hänellä on liittyä yhteen muiden uskontojen, mukaan lukien islamin, kanssa.

Vaikka jotkut arvostelukykyiset kristityt näkevät, kuinka tällä suuntauksella on rooli Raamatun profetian valossa, niin valtavan suuri osa kristittyjä ei sitä näe. Nämä ovat niitä, jotka lukevat kirjoja kirjoittajilta, jotka edistävät esiintulevan kirkon (eli ”progressiivisen kristinuskon”) ajatuksia postmodernille sukupolvelle, joka hylkää Raamatun opetukset ja hyväksyy Jumalan valtakunnan perustamisen maan päälle nyt heti. He ovat valmiita liittymään yhteen muiden uskontojen kanssa uudelleen määrittelemällä kristinuskon ”lavean tien” (broad-way) hengellisyydeksi, jossa kaikki pelastuvat ja ovat osa Jumalan valtakuntaa. He eivät enää usko iankaikkisuuteen johtavaan ”kaitaan tiehen”. Jumalan valtakunta on kaikille uskonnoille, he sanovat (jopa niille, jotka eivät usko mihinkään). Yhteys, rauha, kytkeytyneisyys (connectedness) ja ykseys on kaikki, millä on merkitystä, samalla kun raamatullinen oppi pannaan syrjään merkityksettömänä käsillä olevalle ”uudelle uskonpuhdistukselle”. On selvää, että tällainen näkemys jättää hyvin vähän tilaa Ristille ja Raamatun evankeliumille ja sellaisia kirjoituksia kuin tämä, ei oteta huomioon:

Ja hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja opetti, kulkien Jerusalemia kohti. Ja joku kysyi häneltä: ”Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat? Niin hän sanoi heille: ”Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi. Sen jälkeen kuin perheenisäntä on noussut ja sulkenut oven ja te rupeatte seisomaan ulkona ja kolkuttamaan ovea sanoen: ’Herra, avaa meille’, vastaa hän ja sanoo teille: ’En minä tunne teitä enkä tiedä, mistä te olette’. (Luuk. 13:22-25)

Valitettavasti, vaikka voi olla monia pastoreita, kuten Rick Warren, jotka vielä pitävät kiinni henkilökohtaisesta uskosta Jeesukseen Kristukseen pelastajanaan, tulee aika, jolloin heidän nyt valitsemansa tie voi tulla heille kalliiksi. Toivon, että nämä johtajat heräävät näkemään, mitä tekevät, ennen kuin se on liian myöhäistä. Äläkä unohda niitä lukemattomia ihmisiä, jotka seuraavat näitä paimenia ja jotka eivät koskaan voi omaksua pelastavaa tietoa Jeesuksesta Kristuksesta, koska totuudet pidätetään heiltä ”rauhan” ja ”yhteyden” vuoksi.

On myös surullista tietää, että suuri joukko ”kristillisiä” johtajia ei enää usko (tai ei ole koskaan uskonut) ristiin synnin sovituksena, vaan säilyttävät uskonsa, että sellainen käsite on sekä muinaisaikainen että barbaarinen. He pitävät kiinni näkemyksestä, että kristinusko täytyy uudelleen määritellä ajallemme. Brian McLaren, joka vuonna 2015 edusti ”kristinuskoa” Utahissa pidetyssä maailman uskontojen parlamentissa, pitää kiinni juuri tällaisesta näkemyksestä. Yhdessä haastattelussa hän sanoi, että ajatus siitä, että Jumala lähettää poikansa väkivaltaiseen kuolemaan, on ”väärää mainostamista Jumalalle” ja samoin perustein hylkäsi myös opin helvetistä.5

Lisäksi McLaren’illa on ollut merkittävä rooli Valtakunta Nyt -teologian edistämisessä, kuten voidaan nähdä hänen kirjassaan The Secret Message of Jesus: Uncovering the Truth That Could Change Everything (Jeesuksen salainen sanoma: Kaiken muuttavan totuuden paljastaminen). McLaren, jonka Time-lehti listasi kerran yhdeksi 25 vaikutusvaltaisimmasta henkilöstä evankelikaalisessa kristikunnassa, on pyrkinyt päivittämään kristillisen uskon tehdäkseen sen relevantiksi ajallemme. Hän esittää kirjansa alussa useita kysymyksiä, jotka antavat ymmärtää, että seurakunta on esittänyt väärin Jeesuksen ydinsanoman ja edistää ajatusta siitä, että kristittyjen on oltava rehellisiä itselleen, vaikka se merkitsisi heidän uskonsa muuttamista. Tässä kirjassa hän esittää seuraavan lausunnon:

Valitettavasti kristinusko on vuosisatoja kerrallaan liian monessa paikassa laskettavaksi, vähätellyt, tulkinnut väärin tai kokonaan unohtanut Jeesuksen salaisen sanoman. Sen sijaan, että koskisi maan päälle tulevaa Jumalan valtakuntaa, kristinusko on liian usein syventynyt hylkäämään ja pakenemaan maata ja menemään taivaaseen. … Olemme pettäneet sanoman, että Jumalan valtakunta on saatavana kaikille, alkaen vähimmistä ja viimeisistä ja kadotetuista – ja olemme sen sijaan uskoneet ja opettaneet, että Jumalan valtakunta on saatavana eliitille, alkaen moitteettomista ja puhtaista ja voimakkaista.6

McLaren’in kirjassa vuodelta 2016, otsikolla The Great Spiritual Migration: How the World’s Largest Religion is Seeking a Better Way to be Christian (Suuri hengellinen muuttoliike: Kuinka maailman suurin uskonto etsii parempaa tapaa olla kristitty), hän kuvaa tätä kaikki käsittävää ”Jumalan valtakuntaa”, joka sisältää ”moniuskoiset (so. kaikkien uskontojen) yhteistoiminnot”. Hän toteaa:

Tällainen yhteistyö johtaa uuteen ymmärrykseen siitä, mitä evankeliointi tarkoittaa. Minulle opetettiin, että se tarkoitti ihmisten käännyttämistä yhteen tosi uskontoon, nimittäin omaani [kristinusko]. Nyt uskon, että evankeliointi tarkoittaa ihmisten kutsumista sydämestä sydämeen yhteyteen ja yhteistyöhön Jumalan ja lähimmäisten kanssa suuressa maan parantamisen, rakastetun yhteisön rakentamisen, Jumalan valtakunnan ensin etsimisen ja Jumalan oikeudenmukaisuuden etsimisen kanssa kaikille. Kunkin perinteen jäsenet tuovat pöytään ainutlaatuiset lahjansa, valmiina jakamaan ja vastaanottamaan, oppimaan ja opettamaan, antamaan ja ottamaan anteliaisuuden ja haavoittuvuuden hengessä. Ei naapuriani eikä myöskään minua velvoiteta eikä odoteta käännyttämään. … Kun toimimme yhdessä yhteisen hyvän puolesta, muutumme kaikki. Ne, jotka eivät ole kokeneet tällaista muuttavaa yhteistyötä, eivät yksinkertaisesti tiedä, mitä heiltä puuttuu. … Moniuskoisten toimintojen kautta olen tullut näkemään, kuinka kieli, jota Paavali käytti yhdestä ruumiista, jossa on monia jäsentä (1. Kor. 12, Room. 12: 4–5), soveltuu, ei vain erilaisiin lahjoihin yksittäisten kristittyjen keskuudessa, vaan myös erilaisiin lahjoihin uskontojen keskuudessa.7 (korostus lisätty).

Vaikka monet evankelikaalit ovat nyt työntäneet Brian McLareni’n evankelisen kristinuskon sivustakatsojaksi, toiset ovat jatkaneet hänen sanomansa välittämistä, joskus hienovaraisemmilla tavoilla. Mutta kuten Raamattu sanoo: ei mitään uutta auringon alla. Saatanan juonet ovat koko ajan käynnissä. Hänen päämääränsä on tuhota Ristin sanoma ja vaikka hän ei voi koskaan todella tuhota sitä, hän voi saada lukemattoman määrän sieluja hylkäämään sen tarjoamalla heille korvikkeita. Mutta me tiedämme, ettei ole olemassa mitään korviketta sille täytetylle työlle, jonka Jeesus Kristus, ihmiskunnan ainoa Vapahtaja, suoritti ristillä.

Mitä tämä meille kertoo?

On yleinen klisee: jos se kaakattaa kuin ankka, kävelee kuin ankka ja sillä on höyhenet kuin ankalla – niin se on ankka! Tässä artikkelissa olemme kosketelleet kolmea eri aluetta koskien Jumalan valtakunnan perustamista maan päälle ilman kuningasta nyt. Onko tämä sitä, mitä Jeesus tarkoitti, vai johtavatko meitä harhaan ihmiset, jotka noudattavat omia kuvitelmiaan, tai mikä vielä pahempaa: Saatanan innoitusta?

Vaikka ajatus siitä, että ihmisjohtajat perustavat Jumalan valtakunnan tänne maan päälle, on ollut olemassa jo vuosisatoja, meidän tulisi kiinnittää erityistä huomiota, kun nykytapahtumat paljastavat, että vaikka maailma tulee yhä pahemmaksi, niin meille sanotaan, että se tulee yhä paremmaksi. Kun väärät uskonnot tulevat osaksi valtakuntaa, niin selvästikään se ei ole Jumalan valtakunta, vaan ennemmin valtakunta, joka kuuluu tämän maailman jumalalle. Jeesus teki sen hyvin selväksi, että valtakuntia on kaksi – yksi Jumalan ja toinen tämän maailman – kun hän vähän ennen ristiinnaulitsemistaan sanoi Pontius Pilatukselle:Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta” (Joh. 18:36). Myös samassa keskustelussa Jeesus sanoi Pilatukselle: Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni.” Kysy itseltäsi, kuuletko Hyvän Paimenen äänen, vai onko se tämän maailman jumalan ääni, joka johtaa valtakuntaa, joka ei ole Jumalasta?

Viitteet:

  1. Pope Francis, “Pope’s Mass: We’re not Christian without the Church” (Rome Reports TV News Agency, May 5, 2015).
  2. Ibid.
  3. Outside the Church There is No Salvation” (Catholicism.org, “an online journal edited by the Slaves of the Immaculate Heart of Mary,” St. Benedict Center, NH, ).
  4. Taken from“Kingdom-Now Theology” (Lighthouse Trails blog, March 6, 2007, ).
  5. Interview by Leif Hansen (The Bleeding Purple Podcast) with Brian McLaren, January 8th, 2006); Part 1Part II ).
  6. Brian McLaren, The Secret Message of Jesus(Nashville, TN: Thomas Nelson, 2006), pp. 78-79.
  7. Brian McLaren, The Great Spiritual Migration(New York, NY: Convergent Books, an imprint of the Crown Publishing Group, a division of Penguin Random House LLC, 2016), Kindle location 2768.

Roger Oakland is the author of several Lighthouse Trails books, booklets, and lecture DVDs. He is the founder and director of Understand the Times, International and the Bryce Homes for Widows and Children.

 

Read Full Post »

Older Posts »