Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Muuta eksytystä’ Category

Ultimate Deception: United Nations & Antichrist
By Geri Ungurean, 18.10.2018, suom.SK

Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet, ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.” (2. Tess. 2:1-4)

Suuri petos

Olen vuosien varrella tutkinut YK:ta ja sen yhteyden historiaa okkultismiin. Olen kirjoittanut Alice Bailey’stä, joka oli Lucis Trust’in (alunperin ”The Lucifer Trust”) johtaja. YK ja Lucis Trust ovat yhteen punoutuneet siinä määrin, että pitäisi kysyä: ”Missä yksi loppuu ja toinen alkaa?” Vain hyvin erottamiskykyinen osaa vastata siihen kysymykseen.

Tämä artikkeli pitäisi tulostaa uudestisyntyneiden uskovien säilytettäväksi. Miksi? Sinun pitäisi tulostaa tämä artikkeli niitä varten, jotka ovat maan päällä Ahdistuksen aikana. Uskon, että me emme tule olemaan täällä. Herramme Jeesus Kristus on silloin temmannut meidät pois.

Tämä artikkeli pitäisi sijoittaa muun tiedon joukkoon, koskien sitä, mitä on tapahtunut maaplaneetalle. Kutsun tätä tietoa ”jäljelle jääneiden” eloonjäämisasiakirjoikseni, jotka tulevat selvittämään niille, jotka jäävät, kun me olemme menneet – mitä tarkalleen ottaen tapahtui tempauksessa ja ne Raamatun kohdat, jotka toivottavasti avaavat joidenkin läheistemme silmät.

Vaikka nämä ihmiset, joihin viitataan Ahdistuksen pyhinä, tulevat kokemaan helvetin maan päällä paetessaan ja yrittäessään piiloutua Antikristukselta, heidän ilonsa on, että he tietävät kuollessaan olevansa taivaassa Herran Jeesuksen Kristuksen kanssa.

Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin(Matt. 10:28).

Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ‘Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?’”  (Ilm. 6:10). (Ahdistuksen pyhien huuto Jumalan valtaistuimen ympärillä.)

Saatana on valehtelija

Saatana on myös sekasorron aiheuttaja. Haluan osoittaa lukijalle, miksi uskon, että useimmat ihmiset tämän maan päällä, sen jälkeen, kun meidät (Kristuksen ruumis) on temmattu, seuraavat ja kumartavat Antikristusta.

Uusiaikalaisten käyttämä terminologia koskien tulevaa ”Suurta Opettajaa” hyppäsi silmilleni, kun eilen tutkin asioita.

Ennen kuin kerron teille tästä terminologiasta, haluan lukijan ymmärtävän, että jokainen uskonto puhuu ”Kristuksesta”. Älä kuitenkaan anna pettää itseäsi. Tämä EI ole Herra Jeesus Kristus. Tämä on väärennetty ”Kristus”, joka on listattu ”opettajaksi eli nousseeksi mestariksi”. Tämä on osa Suurta Petosta.

New Age -sanasto ja ajattelu verrattuna Jumalan pyhään sanaan

Maailmanopettajan ”jälleen ilmestyminen”.

  • Sana ”jälleen ilmestyminen” (reappearance) tunnustaa, että on ollut ensimmäinen ilmestyminen ja me tiedämme, että se oli meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ensimmäinen tulemus. Hänen paluunsa ei selvästikään ole se, mitä nämä ihmiset tarkoittavat. Raamatun Jeesusta ei koskaan ole kutsuttu ”Maailmanopettajaksi”, eivätkä nämä ihmiset odota Jeesusta Kristusta Jumalan Poikaa.

”Elämän vesi: Minut on vuodatettu janoisille ihmisille.”

  • Ei kovin hienovaraista, vai mitä? ”Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan ja kuka se on, joka sinulle sanoo: Anna minulle juoda, niin sinä pyytäisit häneltä ja hän antaisi sinulle elävää vettä.” (Joh. 4:10). Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen, mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään”. (Joh. 4:13-14).

”Sielu vapautetaan eli herätetään ylös aineesta, johon se on koteloitu.”

  • ”Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa; kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa; kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen. On myös kirjoitettu: ’Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu’; viimeisestä Aadamista tuli eläväksitekevä henki.” (1. Kor. 15:42-45). Lukijan tulee huomioida, että uusiaikalaiset eivät koskaan puhu ihmisen syntisyydestä.

”Yhdistettyjen uskontojen aloite (United Religions Initiative = URI).”

  • Jeesus sanoi hänelle: Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani” (Joh. 14:6). Tämä Kirjoitus toteaa lopullisesti, että taivaallisen Isämme tykö on vain yksi tie ja se on Jeesuksen Kristuksen kautta. Uskontojen yhdistäminen, eli ekumenia, on valhe helvetin kuilusta.

”New Age on käsite, joka julistaa uuden mahdollisuuden.”

  • ”Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi” (Room. 6:5-6). Mahdollisuuden? New Age -opettajat eivät koskaan puhu synnin ongelmasta, vaan opettavat seuraajilleen, että he ovat pieniä jumalia.

”Tekee yhteistyötä maailmanlaajuisen yhteisön kanssa, joka aktiivisesti valmistelee tietä Maailmanopettajan, Voidellun, todellisen Vesimiehen, jälleen ilmestymiselle.”

  • Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, vanhurskas tuomari, on antava minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle, vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestymistään rakastavat(2. Tim. 4:8). Raamatussa ei ole mitään tällaisesta Voidellusta (the Christed One) eikä ”todellisesta Vesimiehestä” (the True Aquarian).

”Uskon, että Maailmanopettaja on jo palannut maailmaan ja odottaa kutsua ihmiskunnalta astua esiin, ettei loukkaisi oikeuttamme hengelliseen erottamiseen ja tunnustamiseen”

  • ”Jos silloin joku sanoo teille: ‘Katso, täällä on Kristus’, tahi: ‘Tuolla’, niin älkää uskoko. Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.” (Matt. 24:23-25)

”Maailmanopettaja on tuo Suuri Olento, jota kristityt sanovat Kristukseksi; Aasiassa hänet tunnetaan myös nimellä Bodhisattva ja Maitreya ja hän on myös se Yksi, jota hartaat muslimit odottavat imaami Mahdina. Hän se on, joka on johtanut elämän kohtaloita noin vuodesta 600 eKr. ja hän se on, joka on esiintynyt ihmisten keskuudessa ennenkin ja jota jälleen etsitään. Hän on se suuri Rakkauden ja Säälin Herra, aivan kuten hänen edeltäjänsä Buddha oli Viisauden Herra. Hänen kauttaan virtaa toisen aspektin energia saavuttaen Hänet suoraan planetaarisen Logoksen sydämen keskustasta Sanat Kumara’n sydämen kautta. Hän toimii sydämeen keskitetyn meditaation keinoin. Hän on Maailmanopettaja, mestareiden Mestari ja enkelien Opettaja ja Hänelle on alistettu ihmisten hengellisen kohtalon ohjaaminen ja sen tiedostamisen kehittyminen jokaisessa ihmisessä, että hän on Jumalan lapsi ja Korkeimman poika.”

  • ”Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman” (Apt. 4:12). Raamatussa ei ole yhtään kohtaa, jossa sanotaan, että jokainen ihminen on Jumalan lapsi, mutta kyllä sanotaan, että Jumala haluaa sovintoon syntisten miesten ja naisten kanssa. Hän sanoo sen jakeissa Joh. 3:16-17: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.”

Kun useimmat ihmiset ajattelevat YK:ta, he ajattelevat järjestöä, joka kutsutaan välittämään, kun valtioilla on keskinäisiä ristiriitoja. Ihmiset myös kuvittelevat, että YK puuttuu sellaiseen, jonka hallintoviranomaiset katsovat massojen epäinhimilliseksi kohteluksi.

Totuus on kuitenkin, että tällä järjestöllä on juurensa ja perustuksensa okkultismissa. Tämän artikkelin tarkoitus on kouluttaa niitä, jotka rakastavat Herraa Jeesusta Kristusta ja haluavat ymmärtää tulevaa väkevää eksytystä (2. Tess. 2:11).

Alku

Alice Ann Bailey, venäläisen teosofi Madame Helena Blavatsky’n johtava opetuslapsi, muodosti Lucifer Trust’in vuonna 1920. Vuonna 1922 nimi muutettiin Lucis Trust’iksi. Voin vain kuvitella, että tämä tehtiin sen jälkeen, kun ymmärrettiin, että Lusiferin nimi hälyttää varmasti monia, jotka lukevat ja rakastavat Jumalan Sanaa. Mutta älä erehdy, tämän ryhmän sisäinen toiminta ja työntövoima pysyivät samoina.

Madame Helena Blavatsky tunnetaan New Age -liikkeen ja nykyajan okkultismin ”äitinä”. Kirjassaan ”Salainen oppi” hän opetti, että Lusifer oli korkeampi ja vanhempi kuin Raamatun Jumala ja että Lusifer oli uhrattava ja lähetettävä maan päälle kirkon tulevan opin vuoksi. Hän opetti, että Saatana oli todellisuudessa ”hyvä” ja että hänet tunnettiin monella nimellä, mutta pääasiassa viisauden Jumalana – Jumalan kosmisena heijastuksena. Hän kutsui häntä myös ”aamun pojaksi” ja monissa kirjoituksissa hän kutsui häntä Jumalan Pojaksi.

Vuosia jatkuneen yhteyden jälkeen ns. henkimestareihin (tiedämme, että ne ovat demoneja) Blavatsky julkaisi kirjan ”Isis Unveiled” (Isis paljastettu) vuonna 1877, joka oli valtavan menestyksekäs kirjoitus, jota seurasi kirja ”Salainen oppi” vuonna 1888. Lontoossa hän perusti myös okkulttisen lehden nimeltä ”Lucifer”. Tähän mennessä Blavatsky oli hankkinut valtavan kannattajajoukon.

Vaikka kristinusko opettaa, että Lusifer on pahan olemus, niin New Age -opettajat omaksuvat hänet valaistuneena, sellaisena, jota palvotaan. Kun häntä jumaloidaan, niin meidän jumalaamme inhotaan. Okkultismissa ja New Age -filosofiassa Lusiferia pidetään henkisen ja hengellisen vapauden edustajana. [Mainittakoon, että myös Vapaamuurarien todellisuudessa palvoma jumala on Lusifer; asia paljastuu korkeimmilla asteilla.]

Me, jotka olemme syntyneet uudesti ylhäältä, tiedämme, että meidän Jumalamme oli heittänyt Lusiferin alas taivaasta sen jälkeen, kun hän oli päättänyt olla korkeimman Jumalan kaltainen:

Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja! Sinä sanoit sydämessäsi: ‘Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan. Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.’ Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan. (Jes. 14:12-15)

Alice Ann Bailey sai tietonsa ”nousseilta mestareilta” eli vainajahengiltä. Kristittyinä tiedämme, että nämä henget ovat vain demoneja, jotka tottelevat isäntäänsä – paholaista. Tiedämme, että Lusiferin nimi muutettiin Saatanaksi, kun hänet oli heitetty alas taivaasta. Lusiferilaiset viittaavat häneen edelleen Lusiferina.

Mitä tekemistä tällä on YK:n kanssa?

Lucis Trust on ollut vuosien ajan filosofinen ja uskonnollinen konsulttifirma kaikille YK:n jäsenille. Se on yhteen punoutunut YK:n rakenteiden kanssa ja tehnyt sen niin petollisella tavalla. Tavallinen kadunmies tietää Lucis Trust’ista tuskin mitään.

William F. Jasper kirjoittaa:

”Meillä on meditaatioita YK:ssa pari kertaa viikossa. Meditaatiojohtaja on Sri Chin ja näin hän sanoi tästä tilanteesta: ’… YK on Jumalan valittu instrumentti; olla valittu instrumentti tarkoittaa olla jumalallinen sanansaattaja, joka kantaa Jumalan sisäisen näyn ja ulkoisen ilmenemisen lippua. Eräänä päivänä maailma suuresti arvostaa ja vaalii YK:n sielua omanaan ylpeydellä, sillä tämä sielu on kaikkia rakastava, kaikki ravitseva ja kaikki toteuttava.’” (Donald Keys, president of Planetary Citizens and author of Earth At Omega)

YK:sta on vääjäämättä tulossa synkretistisen uuden maailmanuskonnon keskipiste, New Age -mystiikan, panteismin, aborigeenien animismin, ateismin, kommunismin, sosialismin, lusiferilaisen okkultismin, luopuneen kristinuskon, islamin, taolaisuuden, buddhalaisuuden ja hindulaisuuden outo ja perkeleellinen yhteen tuleminen.

Tämän uuden uskonnon uskovaisiin kuuluu kummallinen sekoitus kristallinpalvojia, astrologeja, äärifeministejä, ympäristönsuojelijoita, salaliittolaisia, ihmisen mahdollisuuksiin uskovia, itämaisia mystikoita, pop-psykologeja ja ”liberaaleja” pappeja, jotka yleensä tahdotaan yhdistää 1960-luvun kummalliseen helmisandaalijalkaiseen vastakulttuuriin.

Tämän päivän palvojat tässä nopeasti laajenevassa liikkeessä ovat kuitenkin todennäköisimmin tiedemiehiä, diplomaatteja, yritysjohtajia, valtionpäämiehiä, kansainvälisiä pankkiireja ja valtavirran kristillisten kirkkojen johtajia.” source

Niin pelottavalta ja kummalliselta kuin tämä kaikki saattaa meistä tuntua, on täysin ymmärrettävää, että Saatana perustaa YK:n kaltaisen instituution vapauttamaan pirullisen petoksensa ja harhansa kadotetun maailman päälle. Sanotaan, että ”tieto on valtaa”. Kun uskovilla on tämä tieto YK:sta ja siitä, mitä siellä TODELLA tapahtuu, se auttaa heitä erottamaan aikoja ja ehkä jopa avaa joidenkin silmät epäuskoisessa pahaa aavistamattomassa maailmassa.

Seuraavassa sivustolta Aquaac.org (Aquarian Age Community, YK:n sponsoroima yhteisö):

Valmistautuminen hengellisen Maailmanopettajan jälleen ilmestymiseen

”Kutsu kaikille salatieteiden opiskelijoille.”

”Yhteisen päämäärämme ja yhteistyömme kautta voimme hälventää planeetallamme nyt vallitsevaa painostavaa kipua ja ahdistusta.”

”Siirtyvien energioiden suorasta kokemuksesta on mahdollista tunnistaa, että olemme siirtymässä kohti pitkään odotettua Vesimiehen aikaa – aikaa, jossa odotamme ja etsimme hengellisen Maailmanopettajan jälleen ilmestymistä. Tätä Suurta Olentoa kutsutaan sellaisilla nimillä kuin Kristus, Bodhisattva, Herra Maitreya ja Imaami Mahdi. Monet tänä päivänä ymmärtävät, että Hänen kiinnostuksensa ja huolensa ei rajoitu uskonnon kenttään ja osastoon, vaan koskee elämää kokonaisuutena. Hänen tiedetään olevan suuri rakkauden ja säälin Herra, mestarien mestari, enkeleiden ohjaaja ja ’se Yksi, jota kansakunnat odottavat’. Ja tämä Suuri Olento tunnetaan myös sellaisilla ylimääräisillä arvonimillä kuin Todellinen Vesimies, Pyhiinvaeltaja, Parantaja ja Ajattelija. **** He puhuvat isännästään Lusiferista.

”Paljon työtä täytyy maailman ja ihmiskunnan opetuslasten tehdä, ennen kuin tästä jälleen ilmestymisestä voi tulla todellisuutta. Tärkeimpänä tarvittavien ominaisuuksien joukossa on pitemmälle viety yhdenmukaisuus ja yhteistyö. Tämän ajatuksen myötä eri esoteeristen perinteiden edustajia on kutsuttu osallistumaan pyöreän pöydän keskusteluun New York’issa 19. huhtikuuta. Todellisen viestinnän yrittämiseksi aiomme olla pieni ryhmä, jossa on noin 10–12 osallistujaa.

”Kaikki, jotka haluavat subjektiivisesti osallistua tähän aloitteeseen, ovat erittäin tervetulleita. Sinua kutsutaan myös sydämellisesti – jos luulet, että se on tarkoituksenmukaista ja inspiraatiota riittää – järjestämään samanlainen tapaaminen omalla paikallisella alueellasi.

”Alla on New Yorkin kokouksessa käytettävä esityslista sekä taustamuistiinpanot, joita tarjotaan kohtuulliseksi avuksi valmistautumisessa kokoukseen. Kaikkia kiinnostuneita rohkaistaan pohtimaan ja mietiskelemään esityslistan kysymyksiä ja tekemään yksilöllistä tutkimusta, jotta jokainen meistä voisi ainutlaatuisesti panostaa tähän pyrkimykseen.

”Jos haluat järjestää samanlaisen kokouksen alueellasi, voit vapaasti käyttää näitä materiaaleja tai soveltaa ja muokata niitä tarpeittesi mukaan. Jos haluat jakaa ajatuksiasi / reaktioitasi tähän aloitteeseen, lähetä ne osoitteeseen rocroundtable@aquaac.org . Mielellämme harkitsemme niiden laittamista alla olevalle vastausten osastolle. Voit vapaasti jakaa tätä kutsua ja infoa muiden kanssa, joiden luulet olevan kiinnostuneita.

”Hengellisinä etsijöinä tiedämme, että maailman opetuslasten vaatiminen on se, joka tuo sen, mitä maailma tarvitsee. Tehkäämme siis yhdessä ’koko velvollisuutemme’ valmistautumisen työssä kauan odotetulle ja rakastetulle Maailmanopettajallemme siten suorittaen osuutemme varmistamaan rakkauden ja valon suunnitelman ennallistaminen maan päällä.

”Vesimiehen valaistussa rakkaudessa”,

”Vesimiehen ajan yhteisö” source

***

Sivulta aquaac.org (Aquarian Age Community)

Katkelmia Alice Bailey’ltä

”Maailman opettajan työ – todellinen vesimies.”

”Maailmanopettaja on tuo Suuri Olento, jota kristityt sanovat Kristukseksi; Aasiassa hänet tunnetaan myös nimellä Bodhisattva ja Maitreya ja hän on myös se Yksi, jota hartaat muslimit odottavat imaami Mahdina. Hän se on, joka on johtanut elämän kohtaloita noin vuodesta 600 eKr. ja hän se on, joka on esiintynyt ihmisten keskuudessa ennenkin ja jota jälleen etsitään. Hän on se suuri Rakkauden ja Säälin Herra, aivan kuten hänen edeltäjänsä Buddha oli Viisauden Herra.”

”Hänen kauttaan virtaa toisen aspektin energia saavuttaen Hänet suoraan planetaarisen Sanan Sanat Kumara’n sydämen kautta. Hän toimii sydämeen keskitetyn meditaation keinoin. Hän on Maailmanopettaja, mestareiden Mestari ja enkelien Opettaja ja Hänelle on alistettu ihmisten hengellisen kohtalon ohjaaminen ja tiedostamisen kehittyminen jokaisessa ihmisessä, että hän on Jumalan lapsi ja Korkeimman poika.”

”Aivan kuten Manu (hindujen ”Aadam”) on kiinnittynyt sellaisen mallin ja muotojen tarjoamiseen, joiden kautta tietoisuus voi kehittyä ja kerätä kokemusta, mikä tekee olemassaolon sen syvimmässä mielessä mahdolliseksi, Maailmanopettaja ohjaa tuota sisäistä tietoisuutta sen elämässä eli hengessä pyrkien energisoimaan sen muodon sisällä niin, että aikanaan tuo muoto voidaan hylätä ja vapautettu henki voi palata, sinne mistä tulikin.” [Otapa tuosta selvä! Suom. huom.]

”Aina siitä asti, kun Hän lähti maailmasta, kuten Raamattu kertoo likimääräisellä tarkkuudella (vaikka sisältääkin paljon virheitä yksityiskohdissa), on Hän pysynyt ihmislasten kanssa; milloinkaan Hän ei ole todella lähtenyt, vaan ainoastaan hänen ulkonäkönsä ja fyysinen ruumiinsa. Hänet voivat löytää ne, jotka tuntevat tien, asuvat Himalajalla ja työskentelevät tiiviissä yhteistyössä Hänen kahden suuren veljensä, Manun ja Mahachohan’in [teosofien potaskaa] kanssa. Päivittäin Hän vuodattaa siunauksensa maailmalle ja päivittäin Hän seisoo suuren petäjän alla puutarhassaan auringon laskiessa kädet kohotettuina siunaamaan kaikkia, jotka todella ja vakavissaan sitä halajavat.”

”Hänelle kaikki etsijät ovat tunnettuja ja vaikka saattavat olla tietämättömiä Hänestä, se valo, jota Hän vuodattaa, stimuloi heidän toiveitaan, vaalii kamppailevan elämän kipinää ja kannustaa  pyrkijää, kunnes se suuri hetki koittaa, jolloin he seisovat kasvotusten sen Yhden kanssa, joka ’ylennettynä’ [okkulttisesti ymmärrettynä] vetää kaikkia ihmisiä tykönsä pyhien salaisuuksien alullepanijana.”

Excerpted from Initiation, Human and Solar, Alice A. Bailey, pp. 43-44 source

***

Sivustolta: lucistrust.org

Pohdintoja Vesimiehen aikakaudesta

”Tieteen valloitukset, kansakuntien valloitukset ja alueelliset valloitukset osoittavat kaikki Kalojen ajan menetelmään ja sen idealismiin, sotaisuuteen ja taipumukseen eristäytyä kaikilla aloilla – uskonnollisella, poliittisella ja taloudellisella. Mutta synteesin, syrjimättömyyden ja ymmärryksen aikakausi on yllämme ja Vesimiehen ajan uuden kasvatuksen täytyy alkaa hyvin lempeästi tunkeutua ihmisen auraan.” (Alice Bailey)

”Uusi aikakausi (New Age) on käsite, joka julistaa uuden mahdollisuuden, uuden saavutetun kasvun tason, uuden ihmisten asioissa toimivan vapautetun voiman, uuden tapahtumien evolutiivisen aallon ilmenemisen, joka vietynä tulvassa todella johtaa edelleen suurempiin asioihin, tässä tapauksessa uuteen taivaaseen, uuteen maahan ja uuteen ihmiskuntaan.” (David Spangler)

”…. tuleminen Vesimiehen ajan ilmenemiseen. Tämän tosiasian pitäisi antaa perusteita syvälliselle ja vakuuttavalle optimismille; mikään ei voi pysäyttää uusien sisään tulevien vaikutusten kasvavaa, vakiinnuttavaa ja lopullista tehoa. Nämä asettavat väistämättä tulevaisuuden, määrittävät kulttuurin ja sivilisaation mallin, osoittavat hallinnon muodon ja vaikuttavat ihmiskuntaan, kuten Kalojen eli kristinuskon aika, tai aikaisempi Oinaan hallitsema aika.” … ”Näihin vakaasti esiin tuleviin vaikutuksiin Hierarkia luottaa ja maailman opetuslasten täytyy samoin oppia luottamaan niihin. Tietoisuus universaalisesta sukulaisuudesta, subjektiivisesta yhdentymisestä ja todistetusta ja koetusta yhteydestä tulevat olemaan edessämme olevan jakson kliimaksinen lahja.” (Alice Bailey)

”Sivilisaatioita syntyy hitaasti ja kuolee hitaasti. Nykyisen sivilisaatiomme kuolema on väistämätön. Se ei ole traaginen tulos nykyisestä maailmankriisistä, jota nyt olemme läpikäymässä. Maailmankriisimme nopeuttaa poismenoaan, mikä on vain hyvä. Vanhan sivilisaation on annettava tietä uudelle. Se on aina ollut niin. Vanha muoto kuolee tulevan uuden elämän valtavan voiman vuoksi. Uudella Vesimiehen aikakaudella on tämä voima. Ei mikään voi pysäyttää sitä. Teemme viisaasti, jos käännämme huomiomme uuden aikakauden voimiin. Ne, jotka tietoisesti tekevät niin ovat potentiaalisesti tämän päivän ihmiskunnan hyödyllisimpiä miehiä ja naisia.” (Foster Bailey)

”Tämä on siirtymäkausi auktoriteettia ja uskoa painottavan Kalojen aikakauden ja yksilöllistä ymmärtämistä ja suoraa tietoa painottavan Vesimiehen aikakauden välillä. Näille kahdelle merkille ominaisten voimien aktiivisuus tuottaa ihmiskehon atomeissa vastaavan aktiivisuuden. Olemme uuden tietämyksen partaalla ja ruumiin atomeja viritetään vastaanottoon. Ne atomit, jotka ovat enimmäkseen Vesimiehen aikalaisia, alkavat hidastaa aktiivisuuttaan ja olla ’okkulttisesti vetäytyneitä’, kuten sitä kutsutaan, eli tarkkaamattomia, kun taas niitä, jotka reagoivat Uuden Aikakauden suuntauksiin, vuorostaan stimuloidaan ja niiden värähtelyaktiviteettia lisätään.” (Alice Bailey)

***

Sivustolta aquaac.org

Humanity Know Thyself (Ihmiskunta tunne itsesi)
About the Aquarian Age Community

Tunnistaen ihmiskunnan keskinäisen ja itseasiassa kaiken elämän ykseyden, Aquarian Age Community (Vesimiehen Aikakauden yhteisö) on vannoutunut synteesipiste, joka resonoi Vesimiehen perussäveltä: ”Elämänvesi olen minä, vuodatettu janoisille”. Vastaten universaalisuuden, synteesin ja rakastavan ymmärryksen Vesimiehen energioihin, se tunnistaa ihmiskunnan hengellisen kohtalon ja jumalallisen potentiaalin jokaisen yksilön sydämessä.

Uuden aikakauden resonanssin mukaisesti Aquarian Age Community on ennen kaikkea subjektiivinen yhteisö, joka pyrkii yhdenmukaistamiseen ja tunnistamiseen kaikkien hengellisten olentojen kanssa, jotka inspiroivat elämän evoluutiota maaplaneetalla. Kaikki, jotka pyrkivät ymmärtämään paremmin uusia hengellisiä energioita, joita vuodatetaan planeetallemme ja integroivat niitä jokapäiväiseen elämään, ovat tunnustettu osa yhteisöä. Voittoa tavoittelemattomana koulutusyhteisönä se tukee hengellisten mysteerien ennallistamista ja ihmisen tietoisuuden muuttamista.

Ajaton Viisaus kertoo meille, että elämme ennennäkemättömän mahdollisuuden ajassa. Valon ja rakkauden hierarkia – Viisauden Mestarit, ihmiskunnan Opettajat – ovat odottaneet Vesimiehen suurempien ja pienempien syklien koittamista mittaamattomat vuosituhannet. Se on aika, jolloin miljoonilla ihmisperheessämme on tilaisuus tehdä harppaus tietoisuudessa, tiedostaa hengellinen potentiaalinsa ja tehdä aktiivisesti yhteistyötä Rakkauden ja Valon Suunnitelman ennallistamisessa planeetallamme.

Tuo suunnitelma käsittää Sielun ulkoistamisen – sisäisen jumalallisen periaatteen kaiken elämän sydämessä, hengen ja aineen välisen liiton tuotteen. Kun Sielu vapautetaan, eli herätetään aineesta, jossa se on koteloituna, niin tiedämme ilman epäilystä, että kaikki elämä on itse asiassa keskenään riippuvaista, keskenään yhdistettyä ja kokonaisuus.

Tämän ulkoistamisprosessin tueksi Aquarian Age Community:

  • Tekee yhteistyötä maailmanlaajuisen yhteisön kanssa, joka valmistelee aktiivisesti tietä Maailmanopettajan – Kristuksen (Voidellun), todellisen Vesimiehen, jälleen ilmestymiselle.
  • Osallistuu yhteistyöhenkisesti hengellisten mysteerien
  • Edistää ihmisen tietoisuuden kehittymistä tukemalla sellaisia uuden aikakauden tieteitä kuin meditaatio, Antahkarana (silloittava tietoisuus) ja palvelutiede.
  • Kannustaa aktivoimaan ja mobilisoimaan hyvää tahtoa (will-to-good), koska se kuulostaa Vesimiehen ajan ILON ja YLÖSNOUSEMUKSEN perussäveleltä.
  • Edistää YK:n työtä, sillä se pyrkii nostamaan ja parantamaan kaikkea elämää planeetallamme.

Vesimiehen ajan yhteisö (Aquarian Age Community) on omistautunut rakastavasti palvelemaan ihmiskuntaa, planeettaa ja ”Suurta Ajattelijaa”. Sitä inspiroivat mestari Koot Hoomi’n, mestari Morya’n ja mestari Djwhal Khul’in opetukset, sillä ne on esitetty Helena Blavatsky’n, Alice Bailey’n ja Agni Yoga Society’n kirjoissa. Näiden opetusten tarkoitus on inspiroida ja valmistaa ihmisen tietoisuus 2000-luvun suuriin mahdollisuuksiin ja tilaisuuksiin. Source

***

Sivustolta bibliotecapleyades.net

Lucis Trust: YK:n hengellinen perustus

Lucis Trust on julkaisija, joka painaa ja levittää YK: n materiaaleja. Se on murskaava syytös YK: n New Age – ja pakanallisesta luonteesta.

Alice Bailey perusti Lucis Trust’in vuonna 1922 nimellä Lucifer Trust kustannusyhtiöksi levittämään Bailey’n Blavatsky’n ja Teosofisen Seuran (Theosophical Society) kirjoja.

Bailey muutti nimen Lucis Trust’iksi, koska Lucifer Trust paljasti New Age -liikkeen todellisen luonteen liian selvästi. (Constance Cumbey, The Hidden Dangers of the Rainbow, s. 49). Pikavisiitti mihin tahansa New Age -kirjakauppaan paljastaa, että monet kovan ytimen New Age -kirjat julkaisee Lucis Trust.

Yhteen aikaan New Yorkin Lucis Trust’in toimisto sijatsi osoitteessa 666 United Nations Plaza (YK:n aukio) ja se on YK:n talous- ja sosiaalineuvoston jäsen ovelassa ohjelmassa nimeltä ”World Goodwill.”

Kirjassaan ”Education for a New Age (Uuden aikakauden koulutus)” Alice Bailey ehdottaa, että uudessa aikakaudessa ”Maailman kansalaisuuden tulisi olla valaistuneiden päämäärä maailman liittovaltion ja maailman aivojen ohella.” Toisin sanoen – Maailmanhallituksen New World Order (Uusi Maailman Järjestys).

Lucis Trust’ia tukivat mm. Yhdysvaltain entinen puolustusministeri, Maailmanpankin puheenjohtaja, Rockefeller-säätiön jäsen Robert McNamara ja Thomas Watson (IBM, entinen suurlähettiläs Moskovassa).

Lucis Trust sponsoroi mm. seuraavia järjestöjä:

  • YK
  • Greenpeace International
  • Greenpeace USA
  • Amnesty International
  • UNICEF

YK on jo kauan ollut yksi tärkeimmistä maailmanairueista ”uudelle hengellisyydelle” ja nousevalle ”uudelle maailmanjärjestykselle”, joka perustuu muinaisiin okkulttisiin ja vapaamuurarillisiin periaatteisiin.

Seitsemän vuotta YK: n syntymisen jälkeen teosofi ja Lucis Trust’in perustaja Alice Bailey julkaisi kirjan, jossa todettiin, että:

”Todisteita ihmisen älykkyyden kasvusta tarvittavien vastaanottoreittien varrella (uuden aikakauden valmisteluun) voidaan nähdä eri kansakuntien ’suunnittelussa’ ja YK:n pyrkimyksissä muotoilla maailmansuunnitelma… Tämän avautumisen alusta lähtien kolme okkulttista tekijää ovat ohjanneet kaikkien näiden suunnitelmien kehitystä.” [Alice B. Bailey, Discipleship in the New Age, Opetuslapseus Uudessa Aikakaudessa (Lucis Press, 1955), Vol. II, p.35.]

Vaikka hän ei täsmentänyt selvästi näiden ”kolmen okkulttisen tekijän” identiteettiä, hän paljasti oppilailleen, että:

”Yhdistyneiden Kansakuntien sisällä on suuren kansainvälisen ja meditoivan mietintäryhmän itu ja siemen – ryhmä ajattelevia ja valistettuja miehiä ja naisia, joiden käsissä ihmiskunnan kohtalo on. Tämä on suurelta osin monien neljännen säteen opetuslasten valvonnassa, jos vain voisitte sen ymmärtää ja heidän meditatiivinen keskittymispisteensä on intuitiivinen eli buddhalainen taso – taso, jolla kaikki hierarkkinen toiminta on tänä päivänä löydettävissä.” [Ibid. p.220.]

Tätä varten Lucis Trust aloitti Foster ja Alice Baileyn johdolla ryhmän nimeltä ”World Goodwill” (Maailman hyvä tahto), joka on YK:n virallinen kansalaisjärjestö. Tämän ryhmän julistettu tavoite on: ”tehdä yhteistyötä valmistautuvassa maailmassa Kristuksen jälleen ilmestymisen hyväksi.” [One Earth, the magazine of the Findhorn Foundation, October/November 1986, Vol. 6, Issue 6, s.24.]

Mutta esoteerinen työ YK: n sisällä ei pysähdy tällaisiin tunnettuihin okkulttisiin ryhmittymiin.

Suuri osa tämän prosessin sysäyksestä alkoi YK:n kahden pääsihteerin, Dag Hammarskjöld’in (virassa: 1953-1961) ja U Thant’in (virassa 1961-1971) kausilla ja yhden apulaispääsihteerin tri. Robert Muller’in kaudella.

Eräässä Teilhard de Chardin’in filosofiaa ylistävässä kirjassa (muokannut Robert Muller) paljastetaan, että: ”Pohjoismaalainen talousmies Dag Hammarskjöld oli päätynyt mystikoksi. Myös hän oli elämänsä lopussa sillä kannalla, että hengellisyys oli lopullinen avain maalliseen kohtaloomme ajassa ja avaruudessa.” [Robert Muller (muokkaaja), The Desire to be Human: A Global Reconnaissance of Human Perspectives in an Age of Transformation (Miranana, 1983), s.304.]

Sri Chinmoy, New Age -guru, YK:n meditaatiojohtaja, kirjoitti: YK on Jumalan valittu väline; olla valittu väline tarkoittaa olla jumalallinen sanansaattaja, joka kuljettaa Jumalan sisäisen näyn ja ulkoisen manifestaation lippua.”

William Jasper, teoksen ”A New World Religion” (Uusi Maailmanuskonto) tekijä, kuvailee YK:n uskontoa: ”…New Age -mystiikan, panteismin, aboriginaalien animismin, ateismin, kommunismin, sosialismin, lusiferilaisen okkultismin, luopuneen kristinuskon, Islamin, taolaisuuden, buddhalaisuuden ja hindulaisuuden outo ja saatanallinen lähentyminen.”

Sivustolla http://www.lucistrust.org löydät enemmän tietoa niistä ja miten ne ovat osallistuneet YK:n työhön seuraamalla heidän linkkiään ”World Goodwill” heidän kotisivunsa yläosassa.

The Aquarian Age Community

YK sponsoroi tätä sivustoa ja koko Uuden Maailmanjärjestyksen filosofia on siellä.

Sivulla, joka selittää Aquarian Age -yhteisön työtä, kuten he kutsuvat itseään, on tämä ylpeä lainaus sivun yläosassa:

Sellainen loisto edessä!
Sellainen suuri askel odottaa tulista vahvistusta.
Opetuksemme ja korkeampien periaatteiden vahvistaminen paljastavat niin paljon, joka on suurta ihmiskunnalle!
Suuri aikakausi lähestyy: Näin ollen me todella luomme yhdessä.
(Fiery World, Vol. III, par. 149)

AI (Tekoäly)

Alla on linkit kahteen artikkeliin, jotka kirjoitin viime vuonna tekoälystä (AI) ja siitä, kuinka tämä teknologia voi olla osa Antikristuksen valtaa:

Uskon, että maailmassa juuri nyt tapahtuvien tapahtumien yhteen tuleminen osoittaa, että olemme hyvin lähellä Kristuksen ruumiin tempausta. Uskon, että seurakunnan poistaminen tulee liipaisin, joka laukaisee ahdistuksen.

Kertokaa evankeliumia ystäville ja läheisille, kun vielä on aikaa. Tulostakaa tätä artikkelia ja säilyttäkää se muiden ”Left Behind”-materiaalien kanssa niitä varten, joita ei temmata. Kirjoittakaa henkilökohtainen ”Left Behind”-kirje perheillenne ja ystävillenne, joka selittää katoamisenne ja kertoo lukijalle, kuinka äärimmäisen tärkeää heille on tehdä parannus ja luottaa Herraan Jeesukseen pelastuksekseen.

Pyytäkää Herraa auttamaan kirjeenne kirjoittamisessa. Meidän täytyy saada nuo jäljelle jääneet ymmärtämään, että miehessä, joka lupaa ”rauhaa ja turvallisuutta”, asuu itse Saatana.

Se on yksi tärkeimmistä asioista, mitä koskaan teette.

How Can I Be Saved?

Shalom b’Yeshua

MARANATHA!

grandmageri422@gmail.com, Articles at grandmageri422.me

 

Read Full Post »

False Brethren Secretly Brought In
By Sandy Simpson, 15.1.2019, suom. SK

Mutta salaa sisään kuljetettujen valheveljien vuoksi, jotka olivat hiipineet sisälle vakoilemaan vapauttamme, joka meillä on Kristuksessa Jeesuksessa ja voidakseen orjuuttaa meitä, emme hetkeksikään myöntyneet heille alamaisiksi, jotta evankelion totuus säilyisi keskellänne” (Gal. 2:4-5, Aapeli Saarisalo).

Mutta salaa sisään tuotujen valheveljien vuoksi, jotka orjuuttaakseen meitä olivat soluttautuneet joukkoomme vakoilemaan vapauttamme, joka meillä on Kristuksessa Jeesuksessa, emme hetkeksikään alistumalla antaneet heille myöten jotta ilosanoman totuus säilyisi keskenänne (Gal. 2:4-5, Toivo Koilo).

“Noiden pariimme luikertaneiden valheveljien tähden, jotka orjuuttaakseen meitä olivat hiipineet vakoilemaan vapauttamme, mikä meillä on Kristuksessa Jeesuksessa, me emme hetkeksikään alistuneet antamaan heille myöten, että evankeliumin totuus säilyisi teidän keskuudessanne” (Gal. 2:4-5, KR-38).

Joukkoomme oli kuitenkin soluttautunut valeveljiä. He olivat hiipineet sisään vakoilemaan vapauttamme, joka meillä on Kristuksessa Jeesuksessa, jotta voisivat orjuuttaa meitä. Mutta me emme hetkeksikään alistuneet antamaan heille periksi, jotta evankeliumin totuus säilyisi teidän keskuudessanne” (Gal. 2:4-5, Raamattu Kansalle).

”But it was because of the false brethren secretly brought in, who had sneaked in to spy out our liberty which we have in Christ Jesus, in order to bring us into bondage. But we did not yield in subjection to them for even an hour, so that the truth of the gospel would remain with you.” (Gal. 2:4-5, NASB)

Tämän kohdan konteksti on, kun Paavali meni Jerusalemiin tapaamaan apostoleja ja puhui juutalaisista, jotka toivat lakihenkistä harhaoppia lisäämällä tekoja pelastukseen yksin armosta yksin uskon kautta yksin Kristukseen. Nämä miehet, toisin kuin nykyiset kollegansa, olivat ”tekopyhiä”. ”He olivat näyttelijöitä, jotka teeskentelivät olevansa kristittyjä, mutta eivät olleet. Itseasiassa he käyttivät naamaria tai uskonnollista pukua ja matkivat todellisten kristittyjen puhetta opetellen kaikki kristilliset sanat kuin rooliaan näyttelevä näyttelijä. He vaikuttivat ulkoisesti jumalisilta, mutta sisäisesti olivat jumalattomia.” (Mike Storti, False Brethren). Tiedämme, että nämä ideat melkein huiputtivat itse apostoleita ja ilman Paavalia ja Tiitusta meillä todennäköisesti olisi tänä päivänä erilainen kristinuskon versio. Juutalaiset väärät veljet uskoivat, että Kristuksen seuraajat täytyy ympärileikata Mooseksen lain mukaan. He olivat unohtaneet, mitä Jeesus sanoi viimeisellä ehtoollisella:

“Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: ‘Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.’” (Luuk. 22:20)

“Sanoessaan ‘uuden’ hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään” (Hepr. 8:13).

Kun pyhäkoululuokallamme tutkimme Galatalaiskirjettä, huomasin, että olin vuosikausia opettaessani tätä kohtaa ilmeisesti peittänyt osan siitä villaisella. Osa, joka valkeni minulle, oli se, jossa sanotaan, että ”valheveljiä” ”salaa tuotiin sisään”. Heidät tuotiin sisään! Siitä, kuka heidät toi, tänä päivänä vain spekuloidaan. Kenties se oli Jaakob, mutta siitä ei ole yksimielisyyttä. En ole löytänyt yhtään kommentaaria, joka nimeäisi henkilön, joka sen teki, mutta John Gill tekee kaukonäköisen havainnon:

Salaa sisään tuotujen. Sana pareisaktouv, joka on käännetty ”salaa”, on johdettu verbistä, joka tarkoittaa johtaa sisään toisten sivussa, esitellä toisten rinnalla; ja sitten tuoda sisään varkain, salakuljettaa sisään – Robinson, Lex. Sana ei esiinny UT:ssa, mutta jakeessa 2. Piet. 2:1, jossa sitä sovelletaan harhaoppeihin, se on käännetty: ”jotka salaa kuljettavat sisään”.  Tässä se luultavasti viittaa miehiin, jotka oli taitavasti esitelty työhön, jotka teeskentelivät hurskautta, mutta olivat sille vieraita, tai olivat suuresti tietämättömiä kristinuskon systeemin todellisesta luonteesta ja taipuvaisia ottamaan kaikki edut ja pakottamaan toisia moosekselaiselle taloudelle ominaisten rituaalien noudattamiseen. Mihin heidät tuotiin, sitä apostoli ei sano. Saattaa olla, että heidät esiteltiin työhön tällä tavalla – Doddridge, tai voi olla, että heidät tuotiin ”kokoukseen”, jossa apostolit olivat koolla pohtimassa asiaa – Chandler. Mielestäni on todennäköistä, että Paavali viittaa tapahtumiin Jerusalemissa ja että näitä vääriä veljiä oli tuotu Antiokiasta, tai joltakin muulta paikkakunnalta, jossa Paavali oli saarnannut, tai he olivat henkilöitä, joita hänen vastustajansa olivat tuoneet vaatimaan, että Tiitus pitäisi ympärileikata sillä uskottavalla tekosyyllä, että Mooseksen lait vaativat sitä, mutta todellinen syy oli, että saataisiin heidän haluamansa todisteet, että tämä rituaali tuli pakottaa pakanakäännynnäisille. Jos Paavali olisi saatu pakotettua alistumaan tähän, jos he olisivat onnistuneet siinä, niin se olisi juuri sellainen ennakkotapaus, kuin he tarvitsivat ja ratkaisisi koko asian ja todistaisi, että Mooseksen lait tuli tehdä pakollisiksi pakanakäännynnäisille. Tämä oli syy, että Paavali niin jyrkästi vastusti sitä. (John Gill Commentary, Gal. 2:4)

Mieleeni tuli, että monta kertaa jonkun on tuotava väärät opettajat seurakuntaan. Oman kokemukseni mukaan asia on aina ollut näin. Aina on joku, tai ryhmä ihmisiä, jotka väärä opetus on johtanut harhaan ja jotka sitten saavat toiset seurakunnissaan lukemaan tiettyjä kirjoja, katsomaan tiettyjä TV-ohjelmia, tai menemään ”herätys”-kokouksiin ”kokemaan” uutta ilmoitusta itselleen. Näin on, koska vähintäänkin heiltä puuttuu erottamiskyky, tai ovat ehkä jopa täysin hyväksyneet toisen Jeesuksen, erilaisen evankeliumin ja/tai erilaisen hengen (2. Kor. 11:4). Vuosia sitten, ennen kuin tiesin Uskonsanan ja Kolmannen Aallon harhaopeista, minut melkein vietiin sisään muutamien ihmisten toimesta, jotka jatkuvasti antoivat minulle Rick Joyner’in ja Francis Frangipane’n kirjoja ja jopa tilasivat minulle Morningstar-lehden. Lopulta kuitenkin minulla alkoi olla hyvin sekavia tunteita sen suhteen, mitä he kirjoittivat ja onneksi etsin Raamatusta neuvoa Pyhän Hengen kautta ja erottamiskykyisiltä ihmisiltä, joita kunnioitin. Sieltä Sanasta pystyin erottamaan hyvän pahasta (Hepr. 5:14) ja oikean väärästä (Ef. 4:13).

On selvää, että seurakunnan johtajina meidän täytyy olla tietoisia jokaisesta sisään tulevasta väärästä opetuksesta, mutta yhtä tärkeää meille on olla tietoisia siitä, kuka sen toi sisään. Kumpikin osapuoli on vastuussa harhaopin tuomisesta paikalliseen seurakuntaan. Joskus johtajat keskittyvät väärään opetukseen ja pystyvät poistamaan hapatuksen, ennen kuin se saa kannatusta, mutta joskus unohtavat jälkeenpäin käsitellä niitä, jotka toivat sen sisään. Näin tehdessään he ehkä tahattomasti jättävät oven auki hapatukselle jäädä ja lisääntyä uudelleen. Olen myös nähnyt, että kristillinen johto joskus pelkää vastustaa ”kristittyä”, jos hän on seurakunnan pitkäaikainen jäsen. He eivät halua keikuttaa venettä, joten eivät sano mitään, ehkä toivoen, että kyseinen henkilö näkee ajan mittaan virheensä. Tämä on kuitenkin harvinaista, ellei henkilölle tai ryhmälle ole puhuttu heidän tekemisistään ja syntiä paljastettu, niin että he joko tekevät parannuksen, tai jatkavat väärien veljien kannattamistaan.

Väärät veljet on muuten testattava, sitten heitä on kartettava ja nimettävä vääriksi opettajiksi (ks. tutkielmani toisesta Johanneksen kirjeestä, http://op.50megs.com/ditc/2johnstudy.pdf ) Onko todella olemassa vääriä veljiä, jotka ovat joko kutsuttuja, tai jotka livahtavat seurakuntiin? Tässä joitakin esimerkkejä Raamatusta:

“…olen usein ollut matkoilla, vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa rosvojen keskellä, vaaroissa heimoni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien keskellä” (2. Kor. 11:26).

Mutta minä kehoitan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä” (Room. 16:17).

Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon” (2. Piet. 2:1).

Todellisen kristillisen johtajan päämäärä on olla vartija Jumalan laumalle ja tuoda karkulaiset takaisin laumaan.

Jos taas vartija näkee miekan tulevan, mutta ei puhalla pasunaan eikä kansa saa varoitusta ja miekka tulee ja ottaa pois jonkun sielun heistä, on hän otettu pois synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin vartijan kädestä. Ja sinä, ihmislapsi! Minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun kuulet sanan minun suustani, on sinun varoitettava heitä minun puolestani. (Hes. 33:6-7)

Tämän päivän seurakunnassa voit käyttää edellä esitettyä mallina tehokkaalle johtamiselle näissä asioissa. Miksi meidän tulee mennä karkulaisten perään? Se on velvollisuutemme.

“Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden (Jaak. 5:19-20).

“Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan ja hän uskoi meille sovituksen sanan” (2. Kor. 5:19).

 

Read Full Post »

The Devilish Ministry of Joel Osteen
By Geri Ungurean, 14.12.2018, suom. SK

Kirjan Elämän paras nyt (Kuva ja Sana, 2008) tekijä, Joel Osteen, on tunnettu motivoivana puhujana. Minulla ei kuitenkaan ollut mitään käsitystä siitä, kuinka Saatana käyttää tätä miestä täydellisesti harhaanjohtamaan seurakuntansa.

En katso Osteenia, koska minulla ei ole tarvetta olla ”motivoitu”, mutta eräs artikkelieni lukija kirjoitti minulle eilen Osteenista ja oli hyvin vihainen siitä, mitä todisti. Hän kuuntelee Osteenia silloin tällöin – vain nähdäkseen, mihin hän pyrkii.

Pyysin häntä lähettämään minulle saarnan linkin. Hän lähetti ja katsottuani sen verran, kuin saatoin kestää, ymmärsin, että tämä mies on todella SUSI ja viemässä monia helvettiin kanssansa.

Olin vihainen.

Tässä osa minulle lähetetystä sähköpostista:

”Kun kuuntelin tänään olin kauhuissani, kun se kuulosti, kuin hän kutsuisi kaikkia seuraajiaan tulemaan ulos/pois niiden luota, jotka kieltäytyvät olemasta valaistuneita – jotka kieltäytyvät menemästä seuraavalle tasolle. Hän jatkoi hyvin harhaoppisesti, että ”Jumala haluaa sinun kiinnittävän itsesi johonkuhun, joka on korkeammalla kuin sinä, jotta voit hyötyä hänen siunauksistaan”. Hän sanoi, että jokaista, joka ei halua edetä seuraavalle tasolle (kiinnittämällä itsensä johonkuhun korkeammalta tasolta ja siten saamalla heidän siunauksiaan) pitäisi karttaa, koska hän haluaa, että sinulla ei ole mitään tekemistä niiden kanssa, jotka ”eivät etene seuraavalle tasolle”.

KYLLÄ veljet, luitte aivan oikein. Äänen lausumaton todellisuus on, että Joel Osteen sanoo seurakunnalleen: ”Menkää ja tehkää enemmän rahaa, että voitte tuoda minulle enemmän rahaa. Ja katkaiskaa siteet köyhiin.” <hisssssssss>

Tässä linkki saarnaan otsikolla Favor Connections: https://www.youtube.com/watch?v=UYuQolw4RYM&feature=youtu.be

Veljet, toivon todella, että olisitte yhtä vihaisia kuin minä. Tämä mies on SUSI sanan todellisimmassa merkityksessä. Hän kehottaa ihmisiä katkaisemaan suhteet ihmisiin, jotka ovat rahallisesti köyhiä ja etsimään rikkaita.

MISSÄ tämä löytyy Jumalan Sanassa?

Jumalaton pastori elämässäni

Vuosia sitten kävimme mieheni kanssa kotimme lähellä olevassa baptistiseurakunnassa. En mene moniin epäeettisiin asioihin, joita tämä mies teki ollessaan pastori, mutta tämän artikkelin vuoksi kerron sinulle tämän:

Evankeliointiryhmän kokouksessa hän KIELSI heitä evankelioimasta asuntovaunualueella, koska ”me emme halua tuollaista väkeä seurakuntaan”. Hän sanoi, että heillä ei ole rahaa annettavaksi seurakunnalle.

Kohta tuon kokouksen jälkeen jätimme mieheni kanssa tuon seurakunnan.

Lue, mitä Osteen sanoo saarnansa ”Favor Connections” YouTube-version alla:

”Joskus sinun on päästettävä irti vanhoista suhteista, vanhoista tavoista ja mieltymyksistä, jotka rajoittavat sinua, jos aiot saavuttaa kaiken, mitä Jumalalla on sinulle. Ole rohkea näinä aikoina. Olet tekemässä tilaa sille, mitä Jumala haluaa tehdä. Olet kohoamassa korkeammalle, olet liikkumassa kohti kohtaloasi. Ympäröi itsesi ihmisillä, jotka haastavat sinua, jotka eivät salli sinun jäädä keskinkertaisuuteen. Sinä olet kotka, tarkoitettu kohoamaan rahvaan (crowd) yläpuolelle!”

Joten se, mitä ystäväni sanoi vaatimisesta karttamaan tiettyjä ihmisiä, oli juuri se, mitä Osteen pyysi tekemään. Hän sanoi, ”tulkaa pois köyhien luota ja liittykää varakkaisiin”.

Hän jopa kehtasi tässä saarnassa käyttää Raamatun esimerkkiä Pietarista, kun Herra käski häntä heittämään verkkonsa vielä kerran. Osteen puhui vain Pietarin ”menestymisestä” eikä mitään siitä, että Jeesus osoitti hänelle, että hänestä tulisi ”ihmisten kalastaja”.

”Ja kulkiessaan Galilean järven rantaa hän näki kaksi veljestä, Simonin, jota kutsutaan Pietariksi, ja Andreaan, hänen veljensä, heittämässä verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia. Ja hän sanoi heille: Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia.” (Matt. 4:18-19)

Veljet, tämä oli se läksy, jonka Herramme Jeesus välitti Pietarille ja Andreakselle. Hän ei sanonut: ”Seuratkaa minua ja minä teen teidät rikkaiksi.” Hän puhui ihmisten saavuttamisesta Jumalan valtakunnalle – tehden heistä ”ihmisten kalastajia”.

Jos käyt Osteenin ”seurakunnassa” tai tunnet jonkun, joka käy, niin lähetä hänelle tämä artikkeli. Näitkö, kuinka suuri on se seurakunta, jota paholainen johtaa harhaan käyttäen Joel Osteenia? Se särkee sydämeni.

Osteen on julkaisemassa uusinta kirjaansa nimeltä Next Level Thinking (Seuraavan tason ajattelu). Hän käyttää seurakunnassaan pyramidisuunnitelmaa tullakseen yhä rikkaammaksi!

Rukoile Joel Osteenin puolesta, että Jumala tavoittaisi hänet. Monet meistä sanoisivat, että häntä ei voi auttaa. Jos Jumalan tarkoitus on, että tämä mies pelastuu ja vuorostaan alkaa saarnata todellista Jeesuksen Kristuksen evankeliumia – niin ajattele, kuinka ihanaa se olisi!

Rukoile, että Herra avaisi noiden seurakuntalaisten silmät Jumalan Sanan totuudelle.

Näytä heille, että Joel Osteenin sanat EIVÄT ole Jumalan Pyhästä Sanasta.

How Can I Be Saved?

Shalom b’Yeshua

MARANATHA!

grandmageri422@gmail.com

Articles at grandmageri422.me


Lue myös artikkeli Paras elämäsi nyt vai myöhemmin?

Read Full Post »

The New Age Movement, Kabbalism and Antichrist: The Stage is Set
20.4.2018 by Geri Ungurean, suom. SK

Vuosien ajan olen pohtinut, kuinka Antikristus tulee pettämään Israelin kansan. Israel tulee tekemään seitsenvuotisen rauhansopimuksen hänen kanssaan. Hän auttaa heitä rakentamaan kolmannen Temppelin. Se kuulostaa kuin Israelin kansa luottaisi täydellisesti tähän mieheen.

Pohdin, voisiko Antikristus olla juutalainen, mutta sitten luin Raamatun kohdan, joka sanoo selvästi, että laittomuuden ihminen tulee kansasta, joka hävitti Temppelin vuonna 70. Se tarkoittaa, että hänen esi-isiensä olisi oltava maasta, joka oli Rooman valtakunnan sisäpuolella. Mutta se ei tarkoita, etteikö hänellä voisi olla jotakin juutalaista perintöä. On niitä, jotka uskovat, että Antikristus on muslimi. Juutalaisena en mitenkään voi uskoa, että israelilaiset luottaisivat muslimiin.

Mutta on toinenkin mahdollisuus ja tutkiessani tätä halusin ennemminkin kutsua sitä ”todennäköisyydeksi”.

Kun luet Kabbalasta tiedotussivustolta keen.com, niin haluan korostaa tiettyjä sanoja, jotka auttavat sinua paremmin ymmärtämään tätä mystistä liikettä. Laitan myös oman kommenttini tiettyjen kappaleiden alle.

***

Sivustolta keen.com:

Mikä on Kabbala? 2000 Years of Mysticism Explained

Oletko koskaan nähnyt kenenkään pitävän ranteessaan punaista lankaa? Tai kuullut Los Angeles’in Kabbala-keskuksesta, joka kerskuu, että heidän asiakkaitaan ovat esim. Madonna, Ashton Kutcher ja Lucy Liu? Mitä Kabbala itseasiassa on?

Vastaus riippuu kokonaan siitä, keneltä kysyt. Itseasiassa on kaksi Kabbalaa, toinen on juutalaisen mystiikan muotoa ja toinen hengellisten opetusten yleisen koulun muotoa. Vaikka niillä on yhteinen historiallinen juuri, niin kaksi liikettä, jotka jakavat yhteisen nimen (joka hepreaksi tarkoittaa ”vastaanotettu opetus”) ovat tänä päivänä radikaalisti erilaiset.

Perustavimmalta ytimeltään Kabbala on muinaisen juutalaisuuden kollektiivinen vastaus joihinkin suurimpiin maailmankaikkeutta koskeviin kysymyksiin: Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Onko olemassa sellaista, kuin taikuus? Mikä on hyvän ja pahan alkuperä? Itseasiassa juutalaisuuden tärkeimmät tekstit, Toora ja Talmud, suurelta osin vaikenevat näistä metafyysisistä kysymyksistä. Kabbala ponnahtaa kolmannesta kirjasta, myöhemmin kirjoitetusta kuin kumpikaan klassisista teksteistä, jotka selittävät yksityiskohtaisesti tätä mittaamattoman monimutkaista mystisen juutalaisen ajattelun koulua.

Vaikeneeko siis Toora (Vanha Testamentti) siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, onko sellaista asiaa olemassa kuin taikuus ja koskien hyvän ja pahan alkuperää?

Katsokaamme VT:n kirjoituksia:

Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?

Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen (Daniel 12:2).

Onko sellaista asiaa olemassa kuin taikuus?

Siihen farao heräsi, ja katso, se oli unta. Mutta aamulla hänen mielensä oli levoton, ja hän kutsutti eteensä kaikki Egyptin tietäjät ja kaikki viisaat; ja farao kertoi heille unensa, mutta ei ollut sitä, joka olisi voinut selittää ne faraolle. (1. Moos. 41:7-8).

Silloin farao kutsutti Joosefin eteensä. Ja hänet tuotiin kiiruusti vankikuopasta. Ja hän ajatti hiuksensa ja muutti vaatteensa ja tuli faraon eteen. Ja farao sanoi Joosefille: ‘Minä olen nähnyt unen, eikä ole sen selittäjää, mutta olen kuullut kerrottavan sinusta, että kun kuulet unen, sinä voit sen selittää’. Joosef vastasi faraolle sanoen: ‘En minä; mutta Jumala antaa faraolle suotuisan vastauksen.’” (1. Moos. 41:14-16).

Kuinka hyvä ja paha saivat alkunsa?

Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä. Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: ‘Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.’” (1. Moos. 2:15-17)

Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: ‘Onko Jumala todellakin sanonut: Älkää syökö kaikista paratiisin puista.’”?”

“Niin vaimo vastasi käärmeelle: ‘Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.’”

“Niin käärme sanoi vaimolle: ‘Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan.’”

“Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi. Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot. (1. Moos. 3:1-7).  Perisynti eli hyvän ja pahan alkuperä.

Joten tässä Jumalan Sanassa (VT) me näemme, että Jumala TODELLA puhui näistä kolmesta aiheesta!

Ennen kuin jatkan, haluan selventää jotakin. MINÄ RAKASTAN kansaani! En yritä väheksyä heitä mitenkään. Yritän auttaa veljiä ymmärtämään, MIKSI Antikristus tulee pettämään Israelin. Uskon koko olemukseni ytimestä, että paholainen on valmistanut Israelin kansan luottamaan ja rakastamaan sitä yhtä, joka tulee vahvistamaan seitsenvuotisen sopimuksen Israelin kansan kanssa.

Kabbalan kiistelty alkuperä

Tämä tärkeä teksti on nimeltään Zohar ja kuten sen kosmologinen sisältö, se on verhottu salaisuuteen. Ei ole edes selvää, kuka sen kirjoitti – tutkijat väittelevät siitä, kumpiko tuotti tuon valtavan opuksen, 2. vuosisadan rabbi Shimon bar Yochai, vai 13. vuosisadan espanjalainen Moses de Leon.

Legendan mukaan profeetta Elia innoitti viisaan oppineen Shimon bar Yochai’n kirjoittamaan ylös kaikki israelilaisten mystiset perinteet, jotka tuohon aikaan kulkeutuivat suusanallisesti. Peläten, että roomalaiset lopettaisivat hänen kansansa ja vaientaisivat sen viisauden, Shimon bar Yochai kirjoitti kirjaa 13 vuotta luolassa. Hänen kuoltuaan kirja oli kateissa yli 1000 vuotta, kunnes espanjalainen kirjoittaja Moses de Leon löysi ja julkaisi sen. Hän väitti, että Zohar oli kokonaan kauan sitten kuolleen rabbin autenttinen teos, mutta tutkijat eivät ole siitä niinkään varmoja. Jotkut väittävät, että hän kirjoitti oman teoksen mystiikasta (mikä olisi vaikuttava suoritus yksin häneltä) ja hyödynsi legendaarisen Shimon bar Yochai’n painoarvoa.

Luolassako – noin 2000 vuotta sitten? Mitä muita valheellisia ja hyvin demonisia opetuksia saatiin luolassa? Muhammed sai ”islamilaiset” opetuksensa luolassa. Mormonikultin Joseph Smith sai valheelliset opetuksensa luolassa…

On kuitenkin vahvat todisteet, että ei ollut mahdollista, että Zohar olisi tehty hiljattain, kuten lukuisat anakronismit, tapahtumien aikajärjestykseen liittyvät kysymykset ja suuret tyylilliset erot Moses de Leon’in muihin kirjoihin nähden. Tämä väittely painottaa vieläkin tärkeämpää kysymystä: kuinka vakavasti juutalaisten pitäisi ottaa Kabbala? Edustaako se muinaista mystiikkaa, vai vain kiehtovaa historiallista kommentaaria? Kuten tulemme näkemään, tämä kysymys on keskeinen erimielisyydessä kahden Kabbalaa koskevan modernin asenteen välillä.

Mitä Zohar todella sanoo?

Zohar on ymmärtämisen kannalta yksi haastavimmista hengellisistä teksteistä. Sen sisältö on esoteerinen ja kerroksittain merkityksellinen, niin monimutkainen, että perinteisesti vain yli 40-vuotiaat miehet katsottiin olevan riittävän valmistautuneita tutkimaan sitä! Kenties sen tunnetuin opetus on 10 ominaisuutta (sefirot), jonka kautta Jumalan (ein sof) ikuiset ja tunnistamattomat ominaisuudet ilmoittavat itsensä maailmalle (kyllä, se todella on niin monimutkainen kuin kuulostaa!). Sefirot-ominaisuudet on järjestetty puuksi ja esitetty kuvassa ja kullekin on annettu väri ja nimi. Joitakin esimerkkejä niistä ovat viisaus, ikuisuus, kuninkuus ja loisto. Monet niistä voidaan tietoisesti ymmärtää meditaation ja ankaran tutkimisen kautta, mutta toiset ovat vaikeasti tavoitettavia ja käsittämättömiä. Itseasiassa ylimmän ominaisuuden puussa sanotaan olevan tietoiselle mielelle mahdoton tietää. Zohar antaa Jumalalle erilaisia maskuliinisia ja feminiinisiä puolia ja antaa mystisiä tulkintoja kiistellyille ja fantastisille tapahtumille Toorassa (Vanha Testamentti).

Tässä jälleen sivusto käyttää New Age -sanastoa yrittäessään selittää kabbalismia: Meditaatio, tietoiselle mielelle mahdoton tietää, maskuliinisia ja feminiinisiä puolia Jumalalle

Kuinka Kabbalaa harjoitetaan nykyisin?

Joissakin juutalaisuuden muodoissa, nimittäin oikeaoppisessa hasidilaisessa lahkossa, 10 sefirot-ominaisuuden hartaan tutkimisen ajatellaan valaisevan tutkijan Tooran ”sielulle”. Nämä harjoittajat yleensä hyväksyvät, että Zohar on todella vanha teos, mutta enemmän liberaaleissa juutalaisuuden suunnissa Kabbala on enemmän kuriositeetti kuin elämäntapa, joka nähdään hyvin kiehtovana dokumenttina 13. vuosisadalta. Useimmat juutalaisen kasvatuksen saaneet amerikkalaiset eivät kohdanneet Zoharia heprealaisessa kouluopetuksessaan (aika ymmärrettävää ottaen huomioon, että kabbalistisen ajattelun käsittämätön monimutkaisuus ei helposti välity ala-asteen kolmannelle luokalle.) Siksi monille uskonnollisille juutalaisille voi olla vaikeaa käsittää globaalia mielenkiintoa Kabbalaan.

Minusta on hyvin selvää, miksi Kabbalaan on globaali mielenkiinto. Paholainen on täysin paha, mutta hyvin terävä. Hän on pystyttämässä näyttämöä Antikristuksen saapumiselle ja pettääkseen ei vain Israelin, vaan koko epäuskoisen maailman.

Ja he kumarsivat lohikäärmettä, koska se oli antanut sellaisen vallan pedolle, ja kumarsivat petoa sanoen: “Kuka on pedon vertainen, ja kuka voi sotia sitä vastaan?” (Ilm. 13:4).

Kuten sanoin edellä, Kabbalalla on toiset kasvot, jotka ylittävät uskonnolliset rajat. Muutaman viime vuosisadan ajan Kabbala on kiehtonut metafyysisiä ajattelijoita eri perinteistä, kuten okkultisti Aleister Crowley ja Tarot-pöydän toinen luoja A. E. Waite (Rider-Waite -pöytä). Nämä vaikutteet ovat muovanneet Kabbalan haaran, joka todella erottuu sellaisesta harjoituksesta, jota odottaisit rabbilta. Tämän koulun ajattelun mukaan Kabbalan opetukset ovat yleisesti pyhiä ja yhteensopivia kaikkien maailmanuskontojen, ei vain juutalaisuuden, kanssa ja niiden pitäisi olla saatavana kaikille niitä etsiville. Tämä Kabbalan muoto on kehittynyt yhteydessä muihin hengellisiin harjoituksiin; esimerkiksi kukin kymmenestä sefirot-ominaisuudesta voidaan tunnistaa Tarot-kortin, planeetan ja chakran avulla. Lisäksi nämä kabbalistit ovat kokosydämisesti omaksuneet astrologian. He uskovat, että tähtien ja planetaaristen voimien on vuosituhansia tiedetty muovaavan elämäämme, mutta historiallisesti tämä viisaus on tukahdutettu.

Jälleen – MAAILMANUSKONTO on toteutumassa.

Kabbalan julkkisharjoittajat ovat useimmiten tässä leirissä, kuten ovat useimmat harjoittajat, jotka eivät samaistu juutalaisiin. Eikä ihme, koska hengellisten kabbalistien asenteet suosivat inklusiivisuutta ja universaalisuutta enemmän kuin pelkästään juutalaista Zoharin tulkintaa. Siksi nämä kabbalistit eivät korosta heprean osaamista, eivätkä vaadi ensin tutkimaan Tooraa 40 vuotta. Monille näistä harjoittajista Kabbala on vain yksi hengellisyyden näkökulma, maailmankatsomus, joka yhdistää etiikan ja henkilökohtaisen kasvun maailmankaikkeuden metafyysiseen ymmärtämiseen. Tämän haaran laajalle levinnyt vetovoima tulee ilmi viime vuosina punaisille matoille suuntautuneiden punaisten rannenauhojen määrissä. Nämä nauhat ovat enemmän kuin todistus Kabbala-keskuksen jäsenyydestä, mutta toimivat myös suojana ”pahan silmän” kirousta vastaan.

Inklusiivisuus ja universaalisuus? Voitko sanoa MAAILMANUSKONTO?

Kabbalan tulevaisuus

Mihin tämä kaikki tänä päivänä jättää Kabbalan ja mitä se merkitsee uusille harjoittajille? On epätodennäköistä, että aukko rabbiinisten tutkijoiden ja astrologiaa noudattavien sekulaarien harjoittajien välillä umpeutuisi lähiaikoina. Ailahtelevampi kysymys on, että mitä tapahtuu hengelliselle Kabbalalle, kunhan julkkisrieha häviää? Ehkä sen suosio on merkki Kabbalan kauaskantoisesta vetovoimasta. Kabbalaan kuuluu tasavertaiset osat, ankara henkinen harjoitus ja metafyysinen opas, joista kannattajat – sekä juutalaiset että muut – saavat valaistumista ja hengellistä viisautta, joka tuskin vaihtelee trendien mukana. Mystiikan koulukunnalle, joka on hämmentänyt terävimpiä mieliä lähes kahden vuosituhannen ajan ja todennäköisesti ollut olemassa kauan ennen, kuin se kirjoitettiin, vallassa pysyminen on käytännössä takuuvarmaa.

Eikö olekin mielenkiintoista, että ns. Kabbalan viisaus saatiin ensimmäisellä vuosisadalla sen jälkeen, kun Herramme Jeesus Kristus oli tullut maan päälle – tehtäväänsä antamaan itsensä lopullisena syntiuhrina niille, jotka tekisivät parannuksen ja luottaisivat Häneen täydellisesti?

Kabbala

Amerikkalaiset tietävät hyvin vähän Kabbalasta. He kyllä tietävät, että Madonna ym. julkkikset harjoittavat sitä. Se, mitä olen löytänyt koskien Kabbalaa, järkyttää monia kristittyjä, mutta toivottavasti he osaavat yhdistää pisteet ja näkevät, kuinka Kabbala tekee Antikristukselle mahdolliseksi narrata Israel allekirjoittamaan seitsenvuotinen rauhansopimus; ja täydellisesti voittaa heidän luottamuksensa. – lähde

***

Kabbalistirabbien opetuksia

  • Sielunvaellus (Reincarnation)
  • Meditaatio (Itämainen, mystinen)
  • Puhuminen kuolleille ja kanavointi
  • Astrologia

Näyttämö on valmis

Itse uskon, että Antikristus on jo Israelissa. Kabbala on tehnyt helpommaksi Saatanan homman pettää Israel luottamaan ”laittomuuden ihmiseen” messiaanaan. Olen varma, että kun hän tulee heidän luoksensa tarjoutuen allekirjoittamaan seitsenvuotisen rauhansopimuksen suojelemaan heitä vihollisiltaan; ja puhuu kolmannen temppelin rakentamisesta – niin enimmäkseen kabbalistinen Israelin kansa (korostus suomentajan) toivottaa hänet sydämellisesti tervetulleeksi luullen, että nyt heidän messiaansa on vihdoin tullut.

Mutta kun tätä sopimusta on kulunut 3½ vuotta, niin Antikristus istuu Temppelissä ja julistautuu Jumalaksi. Vasta silloin Israelilaisten silmät avautuvat. Kaksi kolmannesta heistä Antikristus tappaa, samalla kun yksi kolmannes pakenee kukkuloille. Herra avaa heidän silmänsä ja he näkevät, että he hukkasivat etsikkoaikansa – ja että Jeesus Kristus ON todella heidän Messiaansa!

Toivon, että tämä artikkeli toisi ymmärrystä monille. Jos teillä on juutalaisia ystäviä tai perhe – niin rukoilkaa, että voisitte näyttää tämän heille.

”Älköön keskuudessasi olko ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, tahi joka tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta, joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen. Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle, ja sellaisten kauhistusten tähden Herra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi.” (5. Moos. 18:10-12).

MARANATA!

Read Full Post »

Kingdom of God is not a worldly leftist humanistic counterfeit
Posted on 14.5.2018 by Don Koenig, suom. SK

Ne, jotka luulevat, että kristityt voivat perustaa Jumalan valtakunnan maan päälle ihmisen toimilla ja kirkkojen ponnistuksilla, ovat sen hengen eksyttämiä, joka hallitsee tätä maailmanjärjestelmää ja aikakautta. Mitään Jumalan valtakuntaa ei voi tulla, ennen kuin Jeesus palaa. Tämän aikakauden lopussa paha luste on poistettu tuomioiden kautta ja Saatana sidottuna syvyyden kuilussa. Vasta silloin Jeesus pystyttää oman Valtakuntansa maan päälle.

Maailmassa on nykyisin kaksi hengellistä voimaa, jotka kilpailevat ihmisten sielusta ja ovat tehneet sitä alkaen Aadamista ja Eevasta. On Jumalan henki ja sen olennon henki, jolle on annettu valta (Luuk. 4:6) hallita tätä maailmaa. Saatanan hallinta maan päällä pysyy, kunnes Sukulunastaja tulee ja Aadamin Saatanalle menettämä valta saadaan takaisin.

Joidenkin mielestä Jeesus otti jo vallan Saatanalta ja on perustanut valtakuntansa maan päälle kirkon kautta, mutta Jeesus sanoi selvästi, että Hänen valtakuntansa ei ole tästä ajasta. Jeesus otti kaiken voiman ja vallan noustessaan kuolleista, mutta aika ottaa valta maailman yli on Isän asettama. Siihen asti Jeesus on taivaassa valmistamassa paikkaa hengestä syntyneelle morsiamelleen ja esirukoilemassa sen puolesta Ylimmäisenä Pappina.

Raamattu ei puhuisi toisesta aikakaudesta ja lopunajan tuomioista, jos Jeesus jo hallitsisi maan päällä nykyisessä ajassamme. Jeesukselle on annettu kaikki valta ottaa pois valta Saatanalta, mutta Hän ei tule hallitsemaan maan päällä, ennen kuin kaikki Isän Hänelle antamat ihmiset ovat vastaanottaneet hengellisen uudestisyntymisen. Sen jälkeen, kun Jumala vie pois tämän Hengestä syntyneen morsiamen häihin taivaassa, Jeesus palaa heidän kanssaan kuningasten Kuninkaana perustamaan tuhatvuotisen Valtakuntansa maan päälle. Silloin Saatana sidotaan.

Ne, jotka rakastavat tätä saatanallista maailmanjärjestelmää, ovat Jumalan vihollisia, vaikka kutsuisivat itseään kristityiksi. Jumalan Valtakuntaa ei voida perustaa maan päälle, ennen kuin maan hallitsija vaihtuu. Se tapahtuu Kristuksen toisessa tulemuksessa. Ne, joiden mielestä Saatana on jo sidottu, eivät osaa selittää sitä tosiasiaa, että Raamattu ja uskovien vaino maan päällä todistavat muuta. Jeesus sanoi, että maailma vainoaa todellisia uskovia, koska se vainosi Häntä. Saatanallinen vaino ei päättynyt, mikä todistaa, että Saatana ei ole vielä sidottu.

Jokainen yritys perustaa Jumalan valtakunta maan päälle ihmisen ponnistuksilla epäonnistuu aina. Se epäonnistuu, koska Jumala ei ole siinä mukana. Israel asetettiin tulemaan Jumalan valtakunnaksi, mutta saatanalliset pahat kuninkaat nousivat ja turmelivat Israelin. Saatana vaikuttaa aina pahoihin ihmisiin ja asettaa heitä valta-asemiin. Valtakunta olisi voinut toteutua Jeesuksen myötä, mutta Israelin saatanalliset hallitsijat ristiinnaulitsivat valtaistuimen perijän. Jeesus selvästi samaisti Israelin hallitsijat isänsä Perkeleen lapsiksi. He ristiinnaulitsivat Hänet erottaakseen Hänet Hänen perinnöstään tietäen hyvin, että ristiinnaulitsivat Jumalan Kristuksen ja Daavidin valtaistuimen perillisen.

Jeesus teki selväksi, että ne, jotka hylkäävät Hänet, ovat isästään Perkeleestä. He eivät voi tulla Valoon pelastuakseen, koska Saatanan musta valo on sokaissut heidät. Vain ne, jotka Isä määräsi valon lapsiksi, voivat tulla Jeesuksen tykö. Siksi Jeesus sanoi, ettei kukaan voi tulla minun tyköni muuten, kuin että Isän Henki vetää häntä. Se on myös syy siihen, että Jeesus sanoi, ettei Hän kadota yhtäkään niistä, jotka Isä Hänelle antaa. Jumalan Henki kamppailee jatkuvasti ihmisten sieluista. Valon lapset tulevat Totisen Valon tykö pelastumaan, mutta pimeyden lapset eivät. On olemassa nisu ja luste. On ihmissieluja, jotka on määrätty tulemaan Jumalan tykö ja Saatanan istuttamia rikkaruohoja.

Seurakunta ei voi käännyttää Perkeleestä olevia kristillisen esimerkin ja sosiaalisten oikeudenmukaisuusohjelmien kautta. Se on yksi syy, miksi kaikki yritykset perustaa Jumalan Valtakunta maan päälle kirkon ponnistusten kautta epäonnistuvat. Ne, jotka luulevat voivansa kollektiivisesti käännyttää maailman Kristukselle, uskovat virheellisesti, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Raamattu opettaa, että kukaan ei ole hyvä. Meidän täytyy jokaisen ymmärtää, että olemme syntisiä, erossa Jumalasta ja että meidän on yksilöinä tultava Kristuksen tykö pelastuaksemme. Ei ole olemassa mitään kollektiivista pelastusta maailman kristillistämisen kautta.

Jeesus nousi kuolleista ja vetää nyt tykönsä kaikkia, jotka Isä antaa Hänelle, hengelliseen ruumiiseensa, jota kutsutaan seurakunnaksi. Ne sielut, jotka eivät ole Isältä, eivät voi tulla tuohon seurakuntaan. Ihmiset syntyvät seurakuntaan kuulemalla, mitä Jumala sanoi Jeesuksesta ja uskomalla siihen. Ihmisten täytyy tulla Jeesuksen tykö pelastuakseen. Ei ole mitään muuta tietä pelastukseen. Ne, jotka eivät tule Jeesuksen tykö, jäävät tuomituiksi, koska eivät tule Jumalan Vapahtajan tykö pelastuakseen synneistään. Ne, jotka rakastavat syntejään ja pahaa maailmanjärjestelmää, eivät koskaan tule Jeesuksen tykö pelastuakseen, koska ovat isästään Perkeleestä.

Ensimmäisen ja toisen vuosisadan uskovat olivat täysin tietoisia, että seurakunta koostuu vain niistä, jotka ovat Hengestä syntyneitä. Pian kuitenkin vääriä käännynnäisiä tuli sisälle ja Saatana nosti heitä johtoon. He opettivat, että Jumalan Valtakunta on maan päällä jo nyt ja että heidän johtamansa uskonnolliset instituutiot hallitsevat sitä. Nämä väärät saatanalliset soluttautujat perustivat väärän Jumalan valtakunnan. He hallitsivat tätä väärää valtakuntaa, jolla oli sellaisia rienaavia nimiä, kuin Pyhä Rooma, Jumalan Kaupunki ja Kristikunta (Christendom).

Hallitsevat saatanalliset soluttautujat väärennetyssä valtakunnassa vihasivat pelastuksen sanomaa armosta uskon kautta Jeesukseen, joten he vainosivat niitä, jotka uskoivat tämän todellisen evankeliumin. Kaikki menneisyyden väärennetyt valtakunnat on tuhottu, tai tuhotaan, koska Jumala tuomitsee sellaisen porttouden. Kristikunta jakautui moniksi kirkkokunniksi ja monet niistä edelleen uskovat, että heidän instituutionsa edustaa Jumalan Valtakuntaa maan päällä.

Kristillisiä uskonsuuntia tulee usein esiin, kun todellisia uskovia eroaa Saatanan turmelemista instituutioista. Silti muutamassa sukupolvessa saatanalliset soluttautujat nousevat uusien uskonsuuntien johtoon ja turmelevat myös ne. Näimme sen tapahtuvan kirkkokunnissa, jotka tulivat ulos roomalaiskatolisuudesta ja sitten liberaaleissa päälinjan kirkkokunnissa, jotka tulivat ulos alkuperäisistä uskonpuhdistuksen kirkkokunnista. Nyt korruptio on käynnissä evankelikaalisissa ja helluntailaisissa liikkeissä ja todelliset uskovat harkitsemassa lähtöä. Monia kirkkoja, jotka kerran olivat Raamattuun perustuvia, turmelevat nyt saatanalliset soluttautujat, jotka korvaavat kirjoitetun sanan kulttuurisilla marxilaisilla sosiaalisilla oikeudenmukaisuusohjelmilla, ihmisten filosofioilla ja hengellisillä kokemuksilla.

Viimeisin väärä opetus, jota taas kierrätetään, ehdottaa, että kristityt voivat perustaa Jumalan Valtakunnan maan päälle yhdistetyn kristikunnan kollektiivisilla ponnistuksilla. Monet tämän väärän opetuksen nielleet seurakunnat ovat kääntymässä niitä jäseniään vastaan, jotka uskovat kirjaimelliseen Raamatun tulkintaan. He hyökkäävät varsinkin niitä vastaan, jotka pitävät kiinni syntiä, moraalia ja Jeesuksen tulemusta koskevista opeista.

Tämä uuskalvinistinen ja uusapostolinen uudistusliike (New Apostolic Reformation = NAR) perustaakseen Jumalan Valtakunnan maan päälle rakentaa väärennettyä valtakuntaa ja myös se tuhotaan. Jumalan Valtakuntaa ei saada maan päälle kasaamalla opettajia, jotka ajavat sosiaalisia ohjelmia, toisia, jotka opettavat ihmisen järkiperäistämistä (rationalization) ja vielä toisia, jotka opettavat hengellistä mahtailua (presumption). Pahat täytyy poistaa, ennen kuin Valtakunta tulee maan päälle. Siitä on kyse lopunajan tuomioissa. Vasta, kun Jeesus on palannut ja Saatana sidottu, voidaan Valtakunta perustaa. Eri lailla uskovat kieltävät kirjoitetun sanan. Mitä nämä harhautetut ihmiset näissä seurakunnissa uskovatkaan rakentavansa, niin se ei ole Jumalan Valtakunta. He luulevat, että uskonnolliset ponnistukset tuovat Valtakunnan. Todellisuudessa he ovat kuitenkin porttoudessa saatanallisen maailmanjärjestelmän kanssa ja heidät voidaan samaistaa Ilm. 17. luvun uskonnolliseen Babyloniin.

Jotkut kristityt sanovat, että kristittyjen ei pitäisi olla mukana politiikassa, mutta he ovat väärässä. Kristityt hillitsevät pahaa ottamalla osaa kansalliseen politiikkaan. Ne, jotka ajavat saatanallista ohjelmaa, valitsevat aina autoritarismin, jossa Saatanan nostama hallitseva eliitti valvoo kaikkia muita. Useimmat niistä, jotka nyt samaistuvat vasemmistoon, omaksuivat humanismin ja ihmisten filosofiat. Jos kansakuntien kristityt eivät vastusta ihmisten ja riivaajien vasemmistolaisia oppeja, niin kuka sitten? Saamme osaksemme vainon, kun vasemmistolaiset hallitsevat. Jumala antoi uskoville mitan päättää, mikä on Hänestä ja mikä Saatanasta. Se mitta on 10 käskyä.

Sosialistinen autoritaarinen vasemmisto opettaa ihmisiä rikkomaan 10 käskyä. Humanistiset vasemmistolaiset luulevat tietävänsä paremmin kuin Jumala, koska eivät tunne Jumalaa lainkaan. Kuten isänsä Perkele, nämä ihmiset kapinoivat Jumalaa vastaan. Kaikki ihmisen hallinto ja kaikki uskonto voidaan arvioida 10 käskyn valossa. Itseasiassa kaikki, jotka eivät ole Kristuksessa tuomitsee laki eli 10 käskyä.

Liberaalit vasemmistolaiset esimerkiksi väittävät, että Jumalan tykö on muitakin teitä, kuin vain Jeesuksen kautta. Liberaalit vasemmistolaiset kannattavat syntymättömien lasten murhaamista. Liberaalit kannattavat kaikenlaista seksuaalista moraalittomuutta ja ahneutta (jne.). Minulle on lähes käsittämätöntä, miksi jotkut kristityiksi itseään sanovat eivät näe, että vasemmistolainen agenda on antikristillinen. Sanon lähes, koska minun mielestäni siihen on syy, miksi ns. kristityt eivät välitä 10 käskystä. He eivät alun perinkään ole vastaanottaneet Jumalan henkeä. Jos olisivat, he eivät edistäisi kapinaa Hänen lakiaan vastaan.

En väitä, että ihmiset ovat pelastettuja pitämällä käskyt. Väitän kuitenkin, että todelliset kristityt tietävät, että Jumalan käskyt ovat Jumalan vaatimuksia. Jumala ei muutu. Kristuksessa olevia ei tuomita käskyjen mukaan, koska me olemme Kristuksessa ja Hän piti lain puolestamme ja maksoi synneistämme verellään. Ne, jotka eivät ole Kristuksessa, tuomitaan kuitenkin lain mukaan. Jumala ei ole minkään takana, joka on vastoin Hänen lakiaan. Vasemmisto luulee olevansa valaistunut ja tietävänsä paremmin, kuin mitä Jumalan sana opettaa. Itseasiassa he ovat tehneet ihmisjohdon, ihmistekoisen uskonnon ja itsensä vääräksi Jumalan korvikkeeksi.

Tämän maailman hallitsijan (Saatanan) johtama maailmallinen järjestelmä voidaan parhaiten tunnistaa vasemmistolaisuudessa. Jokainen oppi, joka tulee esiin vasemmiston hallitsemassa maailmassa, osoittautuu antikristilliseksi. Todisteet siitä ovat selvät. Milloin tahansa vasemmistolainen hallitus saa täydellisen hallinnan, se aina vainoaa Jumalan kansaa. Vain Jumalan Henki, joka toimii Hänen enkeliensä ja kansansa kautta, estää Saatanaa tappamasta kaikki uskovat.

Ei mitään uutta auringon alla. Nämä vasemmistolaiset humanistit tulivat ihmisistä, jotka olivat kiinnostuneet okkultismista. He ovat peräisin olennoista, jotka olivat maan päällä ennen vedenpaisumusta. He ovat syy siihen, että vedenpaisumuksen tuomio tuli. Ja näiden pahojen oppien uusi tulemus riivaajien kautta on syy, että Ilmestyskirjan tuomiot toteutuvat tämän aikakauden lopussa.

Jumala asetti kansakunnat maan päälle ja antoi ihmisille vapaan tahdon, mutta vasemmistolaiset haluavat globalistisen hallinnon, jossa kaikkien maan päällä on mukauduttava kollektiiviin ja ruokittava kollektiivia hallitsevia kuningatarmuurahaisia. Saatanan täydellisessä hallinnassa kaikki ihmiset eläisivät vankilaplaneetalla ja ne, jotka eivät noudata hänen agendaansa, tapettaisiin. Saatanan haluamaa maailmanjärjestelmää on esitelty maan päällä monesti, ja kaksi viimeistä olivat fasistinen kansallissosialismi ja kommunistinen sosialismi. Joten pitäisikö kristittyjen kannattaa Saatanan käsitystä Valtakunnasta liittymällä vasemmistolaiseen globalistiseen järjestelmään, jota Saatana pyrkii edelleen luomaan? Pian eräänä päivänä pidättäjä poistetaan ja maailma kokee Saatanan täydellisen hallinnan väärennetyssä Valtakunnassaan.

Vapaus ja totuus tulevat Jumalalta, mutta maailmallinen valehteleva vasemmisto hyökkää näitä käsitteitä vastaan. Nämä ihmiset valehtelevat, koska ovat valheen isästä. Miksi siis kukaan todellinen kristitty samaistuisi jumalattomaan vasemmistolaiseen agendaan ja kannattaisi sitä? Kaikkien kristittyjen pitäisi lähteä pois kirkoista, jotka hyväksyvät vasemmistolaisia maailmallisia filosofioita ja luulevat niiden kautta rakentavansa Jumalan Valtakuntaa maan päälle. He rakentavat Babylonia ja henki, joka heitä motivoi, on Perkeleen henki.

Read Full Post »

Raamattuun perustuva kommentti ajankohtaisista kysymyksistä, jotka koskevat sinua.

Roger Oaklandin on kirjoittanut erinomaisen kirjan Faith Undone, jonka Bileamin Aasi on suomentanut nimellä Uskon nollaus: http://www.lampaille.com/pdf—kirjoja/uskon-nollaus/

Myös Bob DeWaay on tehnyt kirjan samasta aiheesta nimellä The Emergent Church Undefining Christianity (Esiintuleva kirkko epämääräistää kristinuskon). Hänen kirjassaan on hyvin tärkeä näkökulma, joka puuttuu Oaklandin kirjasta, nimittäin esiintulevan liikkeen eskatologia, joka on ainut asia, josta he edes keskenään ovat yhtä mieltä:

Esiintulevan Kirkon liike on yksilöiden yhdistys, jota yhdistää yksi hyvin tärkeä avainidea: että Jumala on tuomassa historian kohti loistavaa Jumalan maanpäällistä valtakuntaa ilman tulevaa tuomiota. He inhoavat dispensationalismia enemmän kuin mitään muuta teologiaa, koska se sanoo juuri päinvastoin: että maailma on tulossa yhä syntisemmäksi ja luisumassa kohti mullistavaa tuomiota.

Miksi tämä aihe on tärkeä? Siksi, että tätä petollista eskatologiaa kannatetaan ja opetetaan monissa itseään kristillisinä pitävissä piireissä myös Suomessa. Suomalaisille ehkä tunnetuin Esiintulevan liikkeeseen liittyvistä nimistä on Rick Warren.

Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: ‘Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.’” (2. Piet. 3:3)

Alla olevaan artikkeliin sisältyy ensimmäinen luku edellä mainitusta DeWaayn kirjasta.

Tässä vielä Bob DeWaay’n kirjan esittely verkkokauppa Amazonissa:

Esiintuleva Kirkko. Sen nimi sisältää itsessään oikeaoppisen kristinuskon innovatiivisia käsityksiä. Mutta mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa? Mitä se opettaa? Kirjassaan The Emergent Church Undefining Christianity Bob DeWaay paljastaa ydinkäsityksen, joka yhtenäistää Esiintulevan Kirkon eskatologian. Hän osoittaa, että heidän systeemissään jokainen toinen kristillinen käsitys on avoin keskustelulle ja väittelylle, mutta heidän eskatologian määritelmänsä pysyy vakiona ja kiinteänä; se on heidän yhteinen perustuksensa. Ilman heidän eskatologiaansa ei ole mitään Esiintulevaa Kirkkoa. Monet ovat yrittäneet ymmärtää liikettä, mutta ovat kohdanneet turhautumisen törmätessään epämääräiseen kieleen ja ristiriitaisiin käsityksiin, jotka ovat ristiriidassa tekstin sisällä ja kirjoittajien välillä. Esiintuleva Kirkko johtajineen todellakin tarkoituksellisesti välttää määritelmiä ja tarkkoja opin julistuksia, joita voidaan ymmärtää ja arvostella ja sen sijaan toivottaa tervetulleeksi määritelmät, jotka perustuvat tunteisiin ja kokemuksiin. Ei ihme, että seuraus on turhautuminen. Kun nämä tosiasiat ymmärretään, käy selväksi, että Esiintuleva Kirkko ei ole ollenkaan uusi; se on ikivanhaa heresiaa, paketoitu uudelleen postmoderniin subjektiivisuuteen, jonka tarkoitus on edelleen vietellä sinisilmäisiä ja niitä, jotka eivät suostu rakastamaan ja tottelemaan totuutta.


 

Emergent Eschatology
The Road to Paradise Imagined
By Bob DeWaay, 6.4.2018, suom. Bileamin Aasi 2.5.2018

“Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista” (Apt. 17:31).

Julkaistuani kirjani1 Esiintulevasta Kirkosta (The Emergent Church), osallistuin Esiintulevaan konferenssiin Chicago’ssa, jossa tri. Moltmann puhui hartaalle kannattajakunnalleen – 250 Esiintulevaa johtajaa. Eräs sellainen kannattaja, Danielle Shroyer, oli julkaissut kirjan teologiastaan ja kuvaili sitä ”uus-hegeliläisenä, panenteistisenä universalismina”.2 Kirjan kannessa on tri. Moltmann’in suosittelu. Ajatusten vaihtaminen eri Esiintulevien johtajien kanssa vahvisti, kuinka perustava Moltmann’in teologia ja sen ainutlaatuinen eskatologia on heidän liikkeelleen.

Osallistumalla tuohon konferenssiin ja kuuntelemalla Moltmann’ia itse, vahvistin todeksi tämän luvun sisällön. Hän todella opetti universalismia. Hän todella opettaa kaiken kosmista sovittamista Jumalalle ilma tulevaa mullistavaa tuomiota. Kuten osoitan seuraavassa tutkimuksessa, niin G. W. F. Hegel’in filosofia sisältää käsityksen, että kaikkien ristiriitojen täytyy syntetisoitua asteittain paremmaksi maailmaksi. Tämän idealistisen filosofian kannattajat väittävät, ettei ole välttämätöntä tehdä valintaa teismin ja ateismin välillä, koska synteettinen sovinto tapahtuu joka tapauksessa. He uskovat sen olevan sisäänrakennettu maailmankaikkeuden olemukseen. Voimme joko edistää tai estää sitä, mutta se toteutuu.

Sen jälkeen, kun kirjoitin tämän kirjan, liike on jatkunut ja on nyt monella tapaa uusi versio teologisesta liberalismista. LeRon Shults on muuttanut Eurooppaan ja on nyt ateisti. Teologisella ja poliittisella liberalismilla on tuskin paljon eroa. Kun kuulemme sanan ”progressiivinen”, meidän pitäisi ymmärtää, että ”edistyksen (progress)” määritelmä tulee Hegel’iltä ja hänen erilaisilta kannattajiltaan (teistit ja ateistit). Syy kiihkoon, jonka näemme poliittisessa väittelyssä, on, että niiden, jotka eivät liity progressiiviseen agendaan, katsotaan estävän sosiaalisen ja hengellisen kehityksen prosessia, joka muka tekee uuden kosmoksen paratiisiksi kaikille.

Ne, jotka uskovat Raamatussa määriteltyyn kristilliseen teismiin, nähdään pahimpina mahdollisina vihollisina niiden kuvitteelliselle eskatologialle, jotka tämän teologian/filosofian mukaan ovat ”progressiivisia”. Usko pysyvään eroon hyvän ja pahan, Jumalan ja luomakunnan, taivaan ja helvetin jne. välillä, on täysin yhteensopimaton heidän mielenmaailmassaan rakentamalleen esiintulevalle paratiisille. Raamattuun uskovat kristityt jatkuvasti hidastavat prosessia, koska me ajattelemme eri kategorioissa, jotka eivät koskaan syntetisoidu johonkin parempaan kosmokseen ilman tulevaa tuomiota. Näin he sen näkevät.

On loogista nähdä Hegel ja hänen saksalaisen filosofiansa kannattajat Esiintulevan Kirkon perustajina. Jälleen näemme saksalaisen romantiikan ja idealismin pettävän monet. Kun tämä tapahtui viimeksi, niin tuloksia olivat kansallissosialismi Natsisaksassa ja kommunismi Neuvostoliitossa.  Moltmann taisteli Natsisaksan puolesta. Mutta oltuaan sodan jälkeen vankina Englannissa, hänestä tuli teisti ja hän loi ”Toivon Teologian”. Toimiikohan tämä teistinen versio yhtään paremmin? Siitä ei ole mitään todisteita. Raamattu ei opeta sosiaalista ja hengellistä evoluutiota tulevaan paratiisiin ilman tuomiota. Meitä varoitetaan, että pakenisimme Kristukseen ja Hänen evankeliumiinsa välttääksemme tulevan tuomion, joka on varma. Me tarvitsemme syntien anteeksiantamuksen, jonka vain Hänen vuodatettu verensä tarjoaa.

Seuraava on luku 1 kirjasta The Emergent Church—Undefining Christianity (Esiintuleva Kirkko – Kristinuskon hämmentäminen)

Kuvittele maailmaa, jossa ajankulku on käännetty niin, että historia liikkuu taaksepäin kohti paratiisia, ennemmin kuin eteenpäin kohti tuomiota. Ajattele maailmaa, jossa Jumala niin luonnostaan sisältyy luomakuntaan, että Hän tekee tyhjäksi entropian3 ja uudelleen luo maailman jo nyt käynnissä olevien prosessien kautta. Ajattele maailmaa, jossa tulevaisuus johtaa Jumalan itsensä tykö pelastavalla tavalla kaikille ihmisille ja koko luomakunnalle. Tämä kuvitteellinen maailma on meidän maailmamme nähtynä Esiintulevan eskatologian linssin läpi.

Useat Jumalan kaitselmuksen teot toivat minut tuntemaan Esiintulevan teologian luonteen ja sen ainutlaatuisen eskatologian. Ensimmäinen tapahtui vuonna 1999 viimeisen seminaarivuoteni aikana, kun seminaari palkkasi uuden professorin nimeltä LeRon Shults. Shults’ista, joka oli saksalaisen teologin Wolfhart Pannenberg’in opetuslapsi, tuli logiikan kurssini professori. Shults kuvaili usein uskomuksiaan tällä yksinkertaisella lausunnolla: ”Jumala on tulevaisuus, joka vetää kaiken itseensä.”

Joitakin vuosia myöhemmin useat ihmiset ehdottivat, että kirjoittaisin artikkelin palvelutyömme uutiskirjeeseen, Critical Issues Commentary, joka tarkastelisi uutta ”Esiintulevaksi Kirkoksi” kutsuttua liikettä. Tutkimustani varten luin huolellisesti Brian McLaren’in kirjan A Generous Orthodoxy (Suurpiirteinen oikeaoppisuus).4 Se, mikä hämmensi minua hänen teologiassaan, oli, että hänen näkemyksensä olivat lähes samanlaiset, kuin ne, joita Francis Schaeffer oli torjunut 40 vuotta aikaisemmin ja kutsunut niitä ”uudeksi teologiaksi”. Mutta kuten Schaeffer selvästi osoitti, tämän teologian seuraus on epätoivo, koska sen alla ei ole mitään toivoa tietää totuus. Esiintulevat kirjoittajat kuitenkin kuvailevat teologiaansa toivon teologiana. Ellei ole mitään toivoa tietää totuus (kuten he väittävät) Jumalasta, ihmisestä ja maailmankaikkeudesta, jossa elämme, niin kuinka seuraus voi olla toivo? Näyttää, että 1960-luvun teologia, joka ensin esitettiin Saksassa, kun Schaeffer kirjoitti kirjojaan, on vastaus. Palaamme tähän myöhemmin.

Tämä johtaa toiseen kaitselmukselliseen tapahtumaan. Eräs seurakuntamme jäsen ojensi minulle kirjan nimeltä: A is for Abductive – The Language of the Emerging Church (A tarkoittaa abduktiivinen – Esiintulevan Kirkon kieli)5, jonka arveli kiinnostavan minua tutkimuksessani. Hakusanan ”Eschaton” alla on otsikko ”The end of entropy” (Entropian loppu)6. Sitten sanotaan: ”Postmodernissa matriisissa meillä on hyvä mahdollisuus, että maailma kääntää kronologisen polariteettinsa. Sen sijaan, että olisimme sidottuja menneisyyteen syyn ja seurauksen kahleilla, tunnemme, että Jumalan tahdon, Jumalan unelman, Jumalan halun magneetti vetää meitä tulevaisuuteen.”7 Tämän lukeminen vei minut takaisin vuoteen 1999 ja Shults’in tulkintaan Pannenberg’ista: ”Jumala on tulevaisuus, joka vetää kaiken itseensä.” Voisiko tämä olla Esiintulevan ”toivon” pohja?

Kolmas kaitselmuksellinen tapahtuma oli väittely Doug Pagitt’in kanssa, vuoden 2006 tapahtumassa aiheesta ESIINTULEVA KIRKKO JA POSTMODERNI HENGELLISYYS. Tuo tapahtuma antoi minulle tilaisuuden kysyä Pagitt’ilta, joka on kansallisesti tunnustettu johtaja Esiintulevassa liikkeessä, että uskoiko hän vai ei kirjaimelliseen tulevaan tuomioon. Hän ei halunnut vastata kummallakaan tavalla, mutta sanoi kyllä, että tuomio toteutuu nyt seurausten kautta historiassa. Hänen kieltäytymisensä vastata tuohon kysymykseen vakuutti minut, että Pannenberg/Shults’in eskatologia oli liikkeen takana!

Neljäs kaitselmuksellinen tapahtuma oli tapaaminen Emergent Village’n Tony Jones’in kanssa tarkoituksella järjestää uusi väittely. Osoittautui, etteivät he halunneet uutta väittelyä, mutta Jones lupasi vastata kaikkiin Esiintulevaa koskeviin kysymyksiini. Vastasin sähköpostilla kysyen Stanley Grenz’ista, Wolfhart Pannenberg’ista, LeRon Shults’ista ja Jürgen Moltmann’ista ja heidän vaikutuksestaan Esiintulevaan teologiaan.

Jones vastasi, että Grenz (joka, kuten myöhemmin osoitan, ylistää sekä Pannenberg’in että Moltmann’in teologiaa) oli vaikutusvaltainen ja että hän itse opiskeli professorin nimeltä Miroslav Volf alaisuudessa, joka oli opiskellut Moltmann’in alaisuudessa. Hän myös auttoi minua kommentillaan, että heidän toivontäyteinen käsityksensä yleensä johtaa heitä hylkäämään eskatologiat, jotka ”saarnaavat katastrofaalista loppua kosmokselle”. (Arvostin Jones’in auliutta osoittaa minulle, että katselin tutkimuksissani oikeaan suuntaan.)

Viides kaitselmuksellinen tapahtuma oli, kun puita leikatessani putosin ja nilkkani murtui. Murtunut nilkka vaati minua istumaan jalka koholla kokonaisen viikon, jotta turvotus laskisi. Olin löytänyt Jürgen Moltmann’in kirjan Theology of Hope ja tiesin, että minun on luettava se, jos aion kirjoittaa tämän kirjan ja todistaa väitteeni. Moltmann’in lukeminen oli niin työlästä, ettei ollut todennäköistä, että kirja olisi nopeasti luettu, mutta liikuntakyvyttömyydestäni johtuen selvitin Moltmann’in ja tein muistiinpanoja jokaisen sivun sisällöstä. Samalla viikolla, jolloin luin Moltmann’ia, sain juuri julkaistun kirjan An Emergent Manifesto of Hope (Esiintuleva toivon julistus), jonka toimittajia Pagitt ja Jones olivat. Luin myös sen ja huomasin, että kaksi esiintulevaa kirjoittajaa lainasivat Moltmann’ia myönteisesti.8 Tuossa samassa kirjassa Jones kuvailee, miksi tämä teologia on heille niin täynnä toivoa: ”Jumalan lupaama tulevaisuus on hyvä ja se odottaa meitä viittoen meitä eteenpäin. Meidät on pyydystetty lunastuksen ja uudelleenluomisen puoleensavetävään valonsäteeseen (tractor beam) eikä ole mitään järkeä panna hanttiin, joten voimme myös tehdä yhteistyötä.”9 Tai kuten professori Shults aina sanoi: ”Jumala on tulevaisuus, joka vetää kaiken itseensä.”

Kaikki tämä johtaa väitteeseeni: Että maailmankuva, jota edustaa Grenz’in, Pannenberg’in, Moltmann’in ja Shults’in teologia, on Esiintulevan Kirkkoliikkeen peruskallio. Heidän kielensä ja ideansa esittäytyvät monien Esiintulevien kirjojen sivuilla. Esimerkiksi McLaren kirjoittaa: ”Näin nähtynä Jumala seisoo edessämme ajassa matkan lopussa lähettäen meille ikään kuin aalloissa nykyisyyden lahjan, tulevaisuuden sisään syöksymisen, joka työntää menneisyyden taaksemme ja huuhtoo ylitsemme uusien mahdollisuuksien, uusien vaihtoehtojen, uusien tilaisuuksien taukoamattomalla virralla ajatellaksemme uudelleen ja saadaksemme uuttaa ohjausta, uutta voimaantumista.”10 Tässä Pagitt’in versio siitä:

Jumala luo alinomaa uudelleen. Ja Jumala myös kutsuu meitä olemaan uudelleenluotuja ja liittymään Jumalan työhön kumppaneina uudelleenluomisessa …  Kuvittele Jumalan Valtakunta Jumalan luovana prosessina, joka sitoutuu uudelleen kaikkeen, mitä tunnemme ja koemme. … Kun käytämme luovuutta parantamaan tätä maailmaa, me osallistumme Jumalan kanssa maailman uudelleenluomiseen.11

Nämä kirjoittajat viittaavat usein ”Jumalan unelmaan”. Ilmeisesti he tarkoittavat, että Jumala kuvittelee maailmalle ihanteellisen tulevaisuuden, johon me voimme liittyä ja auttaa sitä toteutumaan. Kun tämä unelma tulee todellisuudeksi tulevaisuudessa, se on sitten Jumalan Valtakunta.

Tämä kaitselmuksellisten tapahtumien sarja elämässäni toimi yhdessä auttaen minua tarkasti ymmärtämään liikettä, joka tekee lujasti töitä pysyäkseen epämääräisenä (undefined). Määritelmät vetävät rajoja. Määritelmät ovat pysyviä, mutta ne ovat välttämättömiä ymmärtääksemme yhtään mitään. Ilman määriteltyjä kategorioita olisimme toivottomia ihmisiä, koska tarvitsemme esimerkiksi rationaalisen mielemme ja pätevän luokittelun erottaaksemme ruuan myrkystä. Määritelmät ovat välttämättömiä, eikä mikään määrä filosofisia silmänkääntötemppuja voi muuttaa sitä todellisuutta. Määritelmät vietyinä heidän ajattelutapaansa estävät lunastuksen ”puoleensavetävän säteen” prosessin, jota he kokevat. He pitävät määritelmiä liian ”perustuksellisina” (foundationalist), jota käsittelemme myöhemmässä luvussa. Uskon, että nyt voin määritellä Esiintulevan Kirkon liikkeen tarkemmin, koska ymmärrän, mitä he uskovat.

Esiintulevan Kirkon liike on yksilöiden yhdistys, jota yhdistää yksi hyvin tärkeä avainidea: että Jumala on tuomassa historian kohti loistavaa Jumalan maanpäällistä valtakuntaa ilman tulevaa tuomiota. He inhoavat dispensationalismia enemmän kuin mitään muuta teologiaa, koska se sanoo juuri päinvastoin: että maailma on tulossa yhä syntisemmäksi ja luisumassa kohti mullistavaa tuomiota.12

Nämä molemmat käsitykset eivät voi olla totta. Joko on kirjaimellinen tuleva tuomio tai sitten ei. Tätä kysymystä ei voi jättää makuasiaksi.

Jürgen Moltmann

Paras keino ymmärtää Esiintulevaa toivon teologiaa on tutkia sen ensisijaista lähdettä: Jürgen Moltmann’in vuonna 1964 julkaistua kirjaa Theology of Hope (Toivon teologia). Minun kappaleeni siitä on vuoden 1991 uusi painos, joka sisältää uuden johdannon.13 Siinä Moltmann antaa syyn ajatteluun, joka sai hänet kirjoittamaan kirjansa: ”Löysin tärkeitä kategorioita tämän ryijyn koristeluun uusmarxilaisen Ernst Bloch’in messiaanisesta filosofiasta.”14 Bloch oli ateisti. Vuonna 1960 Moltmann luki Bloch’in kirjan Principal of Hope (Toivon pääoma) ja eteni kehittämään ideaansa, että kristillinen toivon teologia olisi suurenmoinen oivallus. Se ei myöskään välttämättä kilpailisi Bloch’in ateistisen version kanssa: ”Ateismi, joka tahtoo vapauttaa ihmiset taikauskosta ja idolatriasta ja kristinusko, joka tahtoo johtaa heidät ulos sisäisestä ja ulkoisesta orjuudesta tulevan Jumalan valtakunnan vapauteen – näiden kahden ei tarvitse olla vastakkain. Ne voivat myös toimia yhdessä. Kumpi niistä pitkällä tähtäyksellä osoittautuu vahvemmaksi, on jotakin, jonka voimme luottavaisesti jättää tulevaisuuteen.”15

Useimmille meistä ajatus, että ateistinen filosofia ja kristillinen teologia voisivat molemmat olla päteviä, on ristiriitainen. Sitä se on ainakin minulle. Mutta se, mikä yhdistää Moltmann’in ja Bloch’in, on Georg Wilhelm Friedrich Hegel’in filosofia. Ajatus, että ristiriitaisuudet historian prosessien kautta syntetisoituvat paremmaksi maailmaksi, voidaan löytää Moltmann’in teologiasta. Tämä on hänelle totta, koska toivon Jumala on sekä tuleva että läsnä oleva ja koska maailman tulevaisuus on myös Jumalan tulevaisuus. Siksi sen täytyy olla myös loistava tulevaisuus, jossa kaikki on uutta ja parempaa. Marxilaiselle ateistille historian prosessit syntetisoituvat paremmaksi tulevaisuudeksi, koska se kuuluu niiden luonteeseen. Moltmann’in mielestä kristitty ja ateisti voivat toimia yhdessä tuon paremman tulevaisuuden puolesta ja jos Moltmann oikeassa, niin ateisti osallistuu tuohon Jumalan tuomaan loistavaan tulevaisuuteen. Jos ateisti on oikeassa, niin myös Moltmann osallistuu (ainakin tässä elämässä).

On sanottu, että Hegel on filosofeista yksi vaikeimpia ymmärtää. Voidaan sanoa, että hegeliläisen ajattelun innoittamat teologit ovat myös vaikeita. Se pitää paikkansa Moltmann’iin. Moltmann’in kirjan sanahakemiston tarkastelu osoittaa, että seuraavat henkilöt on mainittu useimmin: Karl Barth 26 sivulla; Rudolph Bultmann 32 sivulla; ja Hegel 34 sivulla. Hän käyttää näitä kolmea mielenkiintoisella tavalla. Hän luonnehtii Barth’in teologiaa ”Jumalan yliaistillisena subjektiivisuutena” (the transcendental subjectivity of God)16 ja Bultmann’in teologiaa ”ihmisen yliaistillisena subjektiivisuutena” (transcendental subjectivity of man).17 Tämä tulee pitkässä jaksossa, jossa hän pyrkii osoittamaan, mitä ajatus Jumalan itseilmoituksesta voisi mahdollisesti tarkoittaa. Hänen ehdottamansa vastaus on ristiriitojen dialektinen18 synteesi:

Jakautuneisuutta konkretisoimiseen ja subjektiivisuuteen ei tule paeta – eikä teologiakaan voi paeta sitä tuodessaan evankeliumin nykyajan maailmaan – julistamalla yhden puolen tällaista ajattelua turhaksi, puutteelliseksi, korruptoituneeksi ja rappeutuneeksi.  Pikemminkin, teologian on otettava kovettuneet antiteesit ja tehtävä ne uudelleen nestemäisiksi välittääkseen niiden välisessä ristiriidassa ja saadakseen ne sovintoon. Tämä on kuitenkin mahdollista vasta, kun se historian kategoria, joka putoaa pois tässä dualismissa, löydetään uudelleen sellaisella tavalla, ettei se kiistä kyseessä olevaa antiteesiä, vaan kattaa sen ja ymmärtää sen edistyvän prosessin osana.19

Tämä paksu (dense) teologia perustuu Hegeliläiseen synteesiin, kuten sitä populaaristi kutsutaan tarjoten ateisti Bloch’ille ja kristitylle Moltmann’ille toivon, että tuleva historia on matkalla kunniakkaaseen olemassaoloon.

En liioittele, kun sanon, että Moltmann’ille ajatus dialektiikasta selittää melkein kaiken teologiassa ja historiassa. Esimerkiksi Kristuksen kuolema ja ylösnousemus tulkitaan ristiriitana ja synteesinä. (Koeta kestää minua tässä kohdassa, koska tämä materiaali on paksua ja pitkää, mutta välttämätön käsitellä, jos aiomme ymmärtää Esiintulevaa Kirkkoa.) Moltmann muuten käyttää usein kirjassaan sanaa ”esiintuleva” (emerging) luonnehtimaan sellaista, joka syntetisoituu ristiriidoista:

Todelliset ongelmat nousevat vasta, kun näemme eskatologiset käyttövoimat ristin ja itse ylösnousemuksen ristiriitaisessa tapahtumassa. Ilmoitus – so. ylösnousseen Herran ilmestymiset – ei saa progressiivisuuden luonnettaan sille vieraasta todellisuudesta, Pääsiäisen jälkeen salaperäisesti jatkuvasta historiasta, vaan itse luo edistyksen ristiriidan prosessissaan synnin ja kuoleman jumalattomalle todellisuudelle. Se ei tule progressiiviseksi ”menemällä sisälle” ihmisen historiaan, vaan lupauksen, toivon ja kritiikin kolhaisulla se tekee ihmisen todellisuuden historialliseksi ja progressiiviseksi. Se on se ilmoitus Jumalan mahdollisuudesta ja voimasta sen yhden herättämisessä, joka oli ristiinnaulittu ja siinä tunnistettava Jumalan pyrkimys ja tarkoitus, josta muodostuu se horisontti, jota sanotaan historiaksi ja jota tulee odottaa historiana. Jumalan ilmoitus ristissä ja ylösnousemuksessa pystyttää siten näyttämön historialle, jolla tulee esiin (emerges) mahdollisuus kaiken mitätöimisestä ja uudesta luomisesta. Tehtävä, jolle toivon mies lähetetään tälle universaalisten mahdollisuuksien ennakkoalueelle, tavoittelee Jumalan oman toiminnan pyrkimyksen suuntaa kaikkivoipaisesti tavoitellessaan hänen uskollisuuttaan ja lupaustaan.20

Niinpä risti ja ylösnousemus dialektiikkana nähtyinä, syntetisoituvat historiassa esiintulevaksi uudeksi todellisuudeksi ja me voimme osallistua siihen. Toivon meidän kaikkien huomaavan, että tällä ei ole mitään tekemistä raamatullisten kategorioiden kanssa, nimittäin verisovituksen, uskosta vanhurskauttamisen ja Kristuksen paluun palkitsemaan hurskaat ja tuomitsemaan pahat. Ne on ilmoitettu Raamatussa, mutta Moltmann ei katso Raamatun yksin olevan Jumalan itseilmoitus. Pikemminkin pyhät kirjoitukset, mennyt pelastushistoria ja Jumalan tulevaisuus ovat osa suurta dialektiikkaa, joka on menossa johonkin hyvään ja toiveikkaaseen.

Moltmann’in näkemys Kristuksen ylösnousemuksen historiallisesta luonteesta itse perustuu dialektiseen ymmärrykseen, joka syntetisoi ristiriitaiset ideat. Hän esimerkiksi näkee modernistisen, mekanistisen käsityksen historiasta ”itsenäisenä syyn ja seurauksen järjestelmänä”,21 joka sulkisi pois ylösnousemuksen. Hän asettaa sen vastakkain ylösnousemuksen eksistentiaalisen ymmärtämisen kanssa, mikä perustuu opetuslasten ”eksistentiaaliseen päätökseen”.22 Sen sijaan hän irrottaa ylösnousemuksen jokaisesta nykyisestä historiakäsityksestä (eli käsityksistämme siitä, mitä ”todella tapahtui” todistettavasti) ja käyttää ennakko-olettamusta Kristuksen ylösnousemuksesta pohjana uudelle historiakäsitykselle:

Silloin ylösnousemuksen teologiaa ei enää sovitettaisi olemassa olevaan historiakäsitykseen, vaan olisi tehtävä yritys, verrattaessa ja havaittaessa ristiriita olemassa oleviin historiakäsityksiin, päästä uuteen ymmärrykseen historiasta lopullisin mahdollisuuksin ja toivein, jotka kiinnittyvät siihen ennakko-olettamuksessa Kristuksen kuolleista herättämisestä.23

Mutta jos emme voi jollakin tavanomaisella historiallisia tapahtumia koskevan totuuden tietämisen tavalla tietää, että Kristus herätettiin, niin kuinka voimme tietää, että ennakko-olettamus sellaisesta ylösnousemuksesta on yhtään parempi, kuin sanokaamme ennakko-olettamus, että Joseph Smith’illä todella oli lopullinen Jumalan ilmoitus?

Moltmann’ille tämä ennakko-olettamus on pohja uskolle, että Jumala edelleen on luovasti mukana historian prosesseissa johtaen niitä loistavaan tulevaisuuteen:

Kristuksen herättämistä tulee silloin sanoa ”historialliseksi”, ei siksi, että se tapahtui historiassa, johon jotkut muut kategoriat antavat avaimen, vaan sitä tulee sanoa historialliseksi, koska osoittamalla tietä tuleville tapahtumille se tekee historiaa, jossa voimme ja jossa meidän täytyy elää. Se on historiallinen, koska se paljastaa eskatologisen tulevaisuuden. Tämän väitteen täytyy silloin todistaa itsensä ristiriidassa muiden historiakäsitysten kanssa, jotka kaikki lopulta perustuvat ”historiaa tekeviin” tapahtumiin, järkytyksiin, tai vallankumouksiin historiassa.24

Moltmann’in lukeminen saa minut kuitenkin melkein kirkumaan: ”Herätettiinkö Jeesus kuolleista todella ruumiillisesti ja ilmestyikö Hän ruumiillisesti luotettaville todistajille ja täytyykö minun uskoa Hänen kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemuksensa pelastavaan arvoon pelastuakseni Jumalan vihasta?” Vastaus on, ettemme voi odottaa tietävämme näitä asioita, koska todisteet maailman, tai historian mallista, ovat tulevaisuudessa, jonne Jumala on viemässä historiaa. Niinpä, kuten hän sanoi edellä, se voisi olla tulevaisuus, kuten ateistiset marxilaiset sen ymmärsivät. Jos näin on, niin saamme sen tietää. Tämän näkemyksen mukaan toivomme ei ole Jeesuksen ylösnousemuksessa, joka antoi todisteet kaikille ihmisille ja siten teki heidät vastuullisiksi (kuten Paavali sanoo Apt. 17:31), vaan Jeesuksen ylösnousemuksessa historiakäsityksenä, johon sisältyy toiveikas tulevaisuus.

Kuten tulemme näkemään niin Esiintulevan Kirkon teologiassa, joka tulee Moltmann’ilta ja kumppaneilta, on vakava ongelma. Ongelma on, että tämä toivo perustuu ajatukseen, että historia ei ole johtamassa kohti mullistavaa tuomiota, jossa ne, jotka eivät usko kristilliseen evankeliumiin, tuomitaan ja ovat ikuisesti kadotettuja, vaan on menossa kohti Jumalan maanpäällistä valtakuntaa, johon kaikki osallistuvat. Mutta entäpä, jos Paavali olikin oikeassa ja Kristuksen ylösnousemus merkitsee tuomiota kaikille, jotka torjuivat sen tarjoamat ”todisteet”? Moltmann’in ja Esiintulevan Kirkon ajattelussa emme voi tietää, mikä on ”totta” koskien kilpailevia uskonnollisia käsityksiä, ennen kuin tulevaisuudessa, jolloin Jumala vie asiat siihen, mihin Hän on niitä viemässä. Useimmille se on myöhäistä! Emme voi odottaa seisovamme Jumalan tuomioistuimen edessä ja sanovamme: ”Hyvä, nyt minä näen, mikä historiakäsitys oli oikea; päästä minut valtakuntaan.”

Moltmann’in ymmärrys Kristuksen ylösnousemuksesta on niin hämärä, että tarvitaan sivukaupalla paksua tekstiä selvittämään, mitä tarkoittaa puhua tapahtumasta ”historiallisena”. Hegeliläinen synteesi muka auttaa meitä löytämään tämän merkityksen tulevaisuudessa – tulevaisuudessa, jonka ennustetaan olevan hyvä. Tämä kuitenkin merkitsee, että apokalyptiset näyt Jumalan vihan aiheuttamasta tulevasta mullistuksesta, eivät voi olla Raamatun sanoma. Siksi hän hylkää ”apokalyptisen” ajatuksen, että Jumala tuomitsee pahan ja perustaa uskovien asuttaman vanhurskauden maailman. Moltmann kirjoittaa:

Apokalyptinen odotus ei enää suuntaudu kohti luomakunnan täyttymystä sen kautta, että hyvä voittaa pahan, vaan kohti hyvän ja pahan erottamista ja siten ”pahan vallassa olevan maailman” korvaamista ”tulevalla vanhurskauden maailmalla”. Tämä osoittaa fatalistista dualismia, jota ei vielä löydy profeetoista.25

Se, mitä hän tarkoittaa sillä, että hyvä voittaa pahan, on, että tämä tapahtuu historian tuolla puolen (jota hän kutsuu ”Kristuksen tulevaisuudeksi”) eikä minkään mullistavan tuomion kautta pahoille, jotka lopulta päätyvät tuliseen järveen. Se olisi ”fatalistista dualismia” hänen ajattelutavalleen. Taivas ja helvetti, jos ovat kirjaimellisesti olemassa, eivät ole dialektisen prosessin aihe, joka päätyy parempaan tulevaisuuteen universaalisesti kaikille. Jotkut tulevat ikuiseen tuomioon.

Moltmann’in teologia, joka omaksuu hegeliläisen dialektiikan ja käyttää sitä tulkitsemaan kristillistä toivoa, tulee filosofiasta, ei huolellisesta Raamatun tulkinnasta. Hän ei tunne mitään tarvetta käsitellä Raamatun kohtia, jotka ovat ristiriidassa hänen ajatustensa kanssa, mutta se ei ole yllättävää 1900-luvun saksalaiselta teologilta. Saksalaisissa teologisissa kouluissa teologia ja filosofia olivat usein niin toisiinsa kietoutuneita, että olivat erottamattomia. Näin kävi, kun Raamattua lakattiin pitämästä Jumalan erehtymättömänä sanallisena ilmoituksena itsestään. Jos Raamattua pidettäisiin sellaisena, niin sen lausunnot taivaasta ja helvetistä, tulevasta tuomiosta, vanhurskautuksen ehdoista ja kaikesta muusta määrittelisivät totuuden, mutta Moltmann ja hänen 2000-luvun esiintulevat kannattajansa eivät näe Raamattua sellaisena.

Moltmann’in nykyiset opetuslapset

Tyypillisesti esiintulevat kirjoittajat joko näyttävät ajattelevan Moltmann’in lailla tai esittelevät Moltmann’in ajattelua. Osoituksena tästä lainaan joitakin esimerkkejä edellä mainitusta kirjasta An Emergent Manifesto of Hope. Barry Taylor, joka opettaa Fuller’in teologisessa seminaarissa, aloittaa esseensä tällä paradoksilla: ”God is nowhere. God is now here” (Jumala ei ole missään. Jumala on nyt täällä).”26 Mitä tämä paradoksi tarkoittaa? Se tarkoittaa, että meidän tulee heittää pois historialliset käsitykset Jumalasta: ”Usko 2000-luvulla ei keskity yksinomaan käsityksiin Jumalasta.”27 Hän toistaa ”God is nowhere, God is now here” puolentusinaa kertaa. Taylor analysoi ajatusta Jumalan kuolemasta samalla tavalla kuin Hegel Moltmann’in lainaamana. Taylor kirjoittaa: ”Me elämme jälki-Nietzsche’läisessä uskon ja hengellisyyden maailmassa. Nietzsche’n julistus, että Jumala on kuollut, on yhä totta, koska kiinnostus kaikkeen hengelliseen ei välttämättä käänny uskoksi metafyysiseen Jumalaan eikä tietyn uskonnon opinkappaleiksi.”28 Vertaa, mitä Moltmann kirjoitti: ”Vuonna 1802 Hegel kuvaili ”Jumalan kuolemaa” nykyajan uskonnon perustuntemuksena …”29 Se oli ennen Nietzsche’n syntymää. Sitten Moltmann lainaa Hegel’iä ja osoittaa, kuinka Hegel’in ideoita voitaisiin käyttää tulkitsemaan pitkää perjantaita ja ylösnousemusta dialektisen prosessin kautta, mikä vapauttaisi meidät sekä ”romanttisesta nihilismistä” että ”tieteen menetelmällisestä (metholodical) ateismista” synteettiseen toiveikkaaseen tulevaisuuteen.30 Voimme nähdä saman ajattelun Taylor’illa: ”God is nowhere. God is now here. Jumala on läsnä. Jumala on poissa. Uskon tulevaisuus lepää näiden sanojen välisessä jännitteessä ja tästä hankalasta ja monimutkaisesta asemasta uusi elämä tulee esiin.”31 Myös tämä käy yksiin Hegelin ajatusten kanssa.

Toinen esiintuleva kirjailija, Dwight J. Friesen, kannattaa Moltmann’in hegeliläistä ajattelua niin paljon, että on otsikoinut esseensä ”Orthoparadoxy – Emerging Hope for Embracing Difference” (Ortoparadoksisuus – Esiintuleva toivo hyväksyä erilaisuus).32 Friesen ylistää Moltmann’in kirjaa Theology of Hope ”uraauurtavana” ja lainaa sitä hyväksyvästi koskien ristiriitoja, joihin sisältyy tulevaisuuden toivon mahdollisuuksia.33 Friesen kirjoittaa: ”Samoin kuin hän [Moltmann] korostaa ristiriitojen välttämättömyyttä elämälle, niin minäkin julistan, että ristiriitojen monimutkaisuuksien, vastakkaisuuksien ja ihmiselämän paradoksien hyväksyminen on vaeltamista Jeesuksen tiellä.”34 Noudattaen Moltmann’in teologiaa ja Esiintulevaa ajattelua yleensä Friesen näkee prosessin hyväksyä ristiriita johtavan siihen, että Jumalan valtakunta ”manifestoituu” maailmassa: ”Ortoparadoksaalinen etiikka aivan oikein pitää yllä eroja, jännitteitä ja paradokseja viedessään yhtä liikettä kohti ykseyttä toisen kanssa. Kun ortoparadoksisuudesta tulee tapamme olla maailmassa, niin Jumalan valtakunta on manifestoitunut.”35

Kateissa tässä näkökulmassa on kaikki toivo todella tietää jonkin olevan totuus, joka jatkaa totuutena olemista ikuisesti ja sitoo niitä, jotka eräänä päivänä ilmestyvät Jumalan eteen tuomiolle. Friesen sanoo: ”Ortoparadoksaalinen teologia on vähemmän kiinnostunut luomaan ‘kertakaikkisia’ opinjulistuksia, tai dogmaattisia väitteitä ja on enemmän kiinnostunut pitäytymään kilpaileviin totuusväitteisiin oikealla jännitteellä.”36 Kuten Moltmann, Friesen’kään ei koskaan käsittele selviä Raamatun lausuntoja, jotka kumoavat hänen väitteensä. Juuda kehottaa meitä ”kilvoittelemaan sen uskon puolesta, joka kertakaikkiaan on pyhille annettu”. Raamatun kirjoittajat eivät nähneet tätä kertakaikkiaan pyhille annettua uskoa suurena ristiriitojen ja paradoksien sekamelskana.

Paradoksi muuten on merkityksetön, kuten nelikulmainen ympyrä. Voit sanoa sanat ”nelikulmainen ympyrä”, mutta et voi miettiä lausunnon merkitystä. Jeesus ei ajatellut sanojaan ristiriitaisina eikä paradoksaalisina:Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä” (Joh. 12:48). Tämä yksi lausunto Jeesukselta haastaa Esiintulevan teologian ydintään myöten. Jeesus puhui sanoja ja nämä sanat välittivät sitovan totuuden kerta kaikkiaan ja ovat niin arvovaltaisia, että niille, jotka hylkäävät ne, ne toimivat raskauttavana todisteena heitä vastaan Jumalan tulevalla tuomiolla. Tämä ei ole mikään dialektinen prosessi, vaan kaikille ihmisille puhuttu totuus, joka käskee heitä joko uskomaan ja pelastumaan, tai hylkäämään ja hukkumaan.

Toinen vaikutusvaltainen teologi Esiintulevassa liikkeessä ja postmodernissa teologiassa yleensä on edesmennyt Stanley Grenz. Grenz’in kirja Beyond Foundationalism – Shaping Theology in a Postmodern Context  (Perustuksellisuuden tuolla puolen – Teologian muotoilua postmodernissa kontekstissa) (kirjoitettu yhdessä John R. Franke’n kanssa) osoittaa, kuinka Pannenberg’in ja Moltmann’in ajatuksia ollaan täydentämässä Amerikassa 2000-luvun alussa.37 Grenz lainaa Moltmann’ia laajasti ja myönteisesti aika tarkasti selittäen hänen teologiaansa jopa niin pitkälle, että tunnustaa sen marxilaiset juuret.38 Grenz antaa varoituksen, että on huolestunut siitä, että Moltmann’in tulkinta Bloch’ista on vaarassa ”luiskahtaa ihmiskeskeiseen perustuksellisuuteen (foundationalism), joka korvaa raamatullisen toivon spesifisyyden toivolla ihmisen olemassaolon rakenteena”.39 Sikäli kuin Moltmann sanoi, että marxilainen versio ei kilpaile hänen versionsa kanssa, Grenz on oikeassa ollessaan huolestunut siitä. Mutta se, mikä hämmästyttää, on, että hän väittää meidän haluavan omaksua ”raamatullisen toivon spesifisyyden”, kun en näe Grenz’in tekevän niin itse! Sanon, että koska kirjaimellinen tuleva tuomio, jossa jotkut herätetään ikuiseen elämään ja toiset herätetään ja määrätään tuliseen järveen, on yhtä poissa Grenzin teologiasta kuin Moltmann’inkin.

Yksi syy Jumalan tulevien lupausten poissaololle Grenz’in eskatologian mukaan on hänen käytäntönsä (mainittu edellä) tuntea olevansa vapaa sivuuttamaan kaiken raamatullisen materiaalin, joka ei sovi hänen tarkoituksiinsa. Tässä esimerkiksi on kohta, jonka Paavali kirjoitti vainotuille kristityille ja joka kuvailee nimenomaan kristillistä toivoa:

“…ja jotka ovat osoituksena Jumalan vanhurskaasta tuomiosta, että teidät katsottaisiin arvollisiksi Jumalan valtakuntaan, jonka tähden kärsittekin, koskapa Jumala katsoo oikeaksi kostaa ahdistuksella niille, jotka teitä ahdistavat ja antaa teille, joita ahdistetaan, levon yhdessä meidän kanssamme, kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille. Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta, kun hän sinä päivänä tulee, että hän kirkastuisi pyhissänsä ja olisi ihmeteltävä kaikissa uskovissa, sillä te olette uskoneet meidän todistuksemme.” (2. Tess. 1:5-10)

Kun laitat sivuun kaiken viisastelun, jota Grenz on käyttänyt tuhotakseen mahdollisuuden, että todella voimme tietää kirkkaasti, mitä Raamattu tarkoittaa, niin tämä kohta ei ole niin vaikea ymmärtää. On tuleva tuomio eikä tulevaisuus ole universaalisesti ihanteellinen kaikille nykyisistä uskomuksista ja teoista riippumatta. Paavali opetti sitä, eikä kukaan voi kiistää sitä. Moltmann’ille, Grenz’ille ja heidän Esiintuleville seuraajilleen ei jää muuta mahdollisuutta, kuin kieltää, että voisimme tietää, mitä Raamattu tarkoittaa. Käsittelen heidän menetelmäänsä toisessa luvussa, mutta tiedä, että kun he puhuvat ”kristillisestä toivosta”, he eivät käytä samoja ajattelun kategorioita, kuin Raamatun kirjoittajat.

Tämä lainaus luvusta otsikolla ”Eschatology: Theology’s Orienting Motif” (Eskatologia: Suunnan antaja teologialle) osoittaa, kuinka poikkeava Grenz’in ja hänen kumppanikirjoittajansa eskatologia on nimenomaisista Raamatun lopunaikoja koskevista lupauksista. Ajattele tätä:

Olemme valmiit tunnustamaan, että ”siellä ulkona” on todellinen universumi. Mutta tämä todellisuus – tämä ”siellä ulkona” – on ”edellä” enemmin kuin ”alla” tai ”ympärillämme”. Universumissamme on käynnissä luomisen prosessi, kuten monet tiedemiehet tunnustavat [kirja teologiasta evoluution maailmassa mainitaan]. Siksi sen sijaan, että löydettäisiin pelkästään kokeilun kautta uusi luomakunta, jota kohti maailmamme kehittyy, koetaan ennakkoaavistuksen (anticipation) kautta. … Jumalan kuvan kantajina meillä on jumalallinen mandaatti osallistua Jumalan työhön rakentaa tässä ja nyt maailma, joka heijastaa Jumalan omaa eskatologista tahtoa luomakunnalle.40

Hän jatkaa perustaen sosiaalisesti rakennetun todellisuuden ideaan ja kielitieteeseen selittäen, kuinka me osallistumme Jumalan kanssa Hänen tarkoittamansa maailman rakentamiseen. Esimerkiksi: ”Me osallistumme Jumalan kanssa, sillä kielen rakentavan voiman kautta me asutamme nykyistä kielellistä maailmaa, joka näkee kaiken todellisuuden tulevaisuuden näkökulmasta, todellisen maailman, jota Jumala on toteuttamassa.”41 Mutta Grenz’in ymmärryksen mukaan tätä tulevaisuuden maailmaa ei nyt voida tuntea, koska se on objektiivinen vasta tulevaisuudessa. Tämä postmoderni ajattelu kieltää historiallisen tiedon objektiivisuuden, kieltää nykyisen tiedon objektiivisuuden, mutta puolustaa tulevan tiedon objektiivisuutta. Grenz kirjoittaa: ”Siksi sen maailman objektiivisuus, josta voimme todella puhua, on tulevan eskatologisen maailman objektiivisuutta.”42

Joten tässä näkemyksessä me elämme nyt sosiaalisesti rakennetussa kielellisessä todellisuudessa, jota ei tunneta objektiivisesti. ”Todellinen” maailma on tulevaisuuden maailma; Raamatun sanat eivät ole arvovaltaisia, eivätkä objektiivisia kertomaan tulevan maailman yksityiskohtia ja Jumala on kaikkialla olevana (immanently) mukana nykyisessä maailmassa luoden ja saaden sen siirtymään kohti tulevaisuuden maailmaa. Tässä näkemyksessä meidän tulee osallistua Jumalan työhön luoda tulevaisuuden maailma, mutta meillä ei ole objektiivista tietoa siitä, mitä tämä tulevaisuuden maailma on – vielä. Moltmann, Grenz ja Esiintuleva Kirkko kertovat meille, että tämä on se ”toivo”.

Minun on sanottava, etten voi nähdä, miksi objektiivisen tiedon puuttuminen nykyisin tuntemattomasta tulevaisuudesta pitäisi tulkita ”toivoksi”. Tämä konsepti pitää paikkansa vain, jos he ovat oikeassa, että maailma kasvaa kohti valtakuntaa ja ettei tulevaa tuomiota ole. Jos tämä tulevaisuuden maailma on erilainen, kuin he (välittämättä raamatullisesta tulevaa tuomiota koskevasta tiedosta) katsovat sen olevan, niin he voivat olla vain romantikkoja, jotka katsovat elämää ruusunpunaisten lasien läpi. Grenz sanoo, ”Käyttämällä kielellisiä malleja Pyhän Hengen ohjauksessa kristillinen yhteisö rakentaa tietynlaisen maailman ihmisen asuttavaksi. … Lyhyesti sanoen teologit siis auttavat seurakuntaa maailman rakentavassa toiminnassa, johon osallistumme.”43 Minun mielestäni tämä toivo, vaikka sen sanotaan olevan toivo Jumalaan, on todellisuudessa toivo ihmiseen.

Raamattu sanoo, että Jumala puhui ja maailma, jossa elämme, tuli olevaiseksi. Se sanoo, että se turmeltui syntiinlankeemuksen kautta ja sillä on edessään tuomio. Teologia, joka synnytti Esiintulevan Kirkon, sanoo, että me rakennamme maailman parempaan tulevaisuuteen Jumalan avulla uudelleenluojina Jumalan kumppaneina (käyttäen Pagitt’in terminologiaa: as co-(re)creators of the world with God). He näkevät tämän toteutuvan eri tavoilla. Moltmann asetti suuren painon hegeliläiselle dialektiikalle. Grenz painottaa sosiaalisesti rakennettua todellisuutta ja kielitiedettä tulevaisuuden maailman luomiseksi. Nykyajan Esiintulevat kirjoittajat painottavat erilaisia muunnelmia hyvistä töistä, sosiaalisesta evankeliumista ja yhteistyöstä muiden uskontojen kanssa tulevan Jumalan valtakunnan toteuttamiseksi. Kaikki ovat kuitenkin yksimielisiä, että tulevaisuus on loistava, toiveikas, universaalisesti hyvä uutinen kaikille ihmisille ja itse luomakunnalle ja kieltävät, että mullistava kosminen tuomio tapahtuu, joka pysyvästi erottaa hyvän pahasta. Esiintulevat johtajat näkevät loistavan matkan kohti paratiisia, eivät jumalallisen tuomion uhkaa. Mutta jospa he ovatkin väärässä?

Tiivistäen, Esiintulevan/postmodernin teologian ”toivo” perustuu hegeliläiseen ideaan, että ristiriidat syntetisoituvat paremmiksi tulevaisuuden todellisuuksiksi. Hegel’in ideat ovat filosofisia eikä niitä ole todistettu reaalimaailmassa. Moltmann otti Hegel’in ideat ja loi ”toivon teologiaksi” kutsutun kristillisen vaihtoehdon marxilaisuudelle (joka myös perustuu Hegel’in filosofiaan). Esiintulevan Kirkon johtajat julkaisivat kirjan nimeltä, An Emergent Manifesto of Hope (Esiintuleva toivon julistus), joka lainaa ja toistaa Moltmann’in ajatuksia. Grenz’in kirjoittama postmodernin teologian keskeinen kirja tekee samaa. Näiden opettajien kannattama ”toivo” ei perustu Raamatusta löytyviin kirjaimellisiin lupauksiin, vaan ennemmin filosofiseen spekulaation. Tämän kirjan viimeisessä luvussa palaan tähän ideaan ja käsittelen nykyajan filosofin Ken Wiberin ajatuksia, jotka myös perustuvat Hegel’iin ja ovat suuresti vaikuttaneet Esiintuleviin opettajiin.

Seuraavassa luvussa tarkastelemme, mitä Esiintuleva Kirkko tarkoittaa, kun sanoo olevansa ”missionaalinen”. Tulemme näkemään, että he epäilevät, että totuus koskien jäykkiä teologisia kategorioita, voitaisiin tietää, mutta ovat silti varmoja, että voivat tietää kristillisen mission luonteen.

Issue 136; Spring 2018

Viitteet

  1. THE EMERGENT CHURCH—UNDEFINING CHRISTIANITY; BOB DEWAAY, 2009. AVAILABLE HERE or as an EBOOK HERE.
  2. DANIELLE SHROYER, THE BOUNDARY-BREAKING GOD, JOSSEY-BASS, 2009
  3. ENTROPY IS THE PRINCIPLE BY WHICH PHYSICISTS DESCRIBE HEAT LOSS IN A CLOSED SYSTEM. THE EXISTENCE OF ENTROPY IS A PROOF THAT THE UNIVERSE IS NOT ETERNAL BECAUSE IF IT WERE INFINITELY OLD IT WOULD HAVE ALREADY DIED OF HEAT DEATH.
  4. CIC ISSUE 87, March/April 2005.
  5. LEONARD SWEET, BRIAN MCLAREN, AND JERRY HASELMAYER, A IS FOR ABDUCTIVE – THE LANGUAGE OF THE EMERGING CHURCH (GRAND RAPIDS: ZONDERVAN, 2003).
  6. IBID. 113.
  7. IBID.
  8. IN AN EMERGENT MANIFESTO OF HOPEDOUG PAGITT AND TONY JONES EDITORS (GRAND RAPIDS: BAKER, 2007); MOLTMANN IS CITED FAVORABLY BY DWIGHT FRIESEN ON PAGE 203 AND TROY BRONSINK PAGE 73 N. 24.
  9. IBID. TONY JONES, 130.
  10. BRIAN D. MCLAREN, A GENEROUS ORTHODOXY;(GRAND RAPIDS: ZONDERVAN, 2004) 283.
  11. DOUG PAGITT, CHURCH RE-IMAGINED; (GRAND RAPIDS: ZONDERVAN, 2003/2005) 185.
  12. PLEASE NOTE THAT CLASSICAL AMILLENNIALISM ALSO BELIEVES THAT THE WORLD IS FACING FUTURE JUDGMENT. EMERGENT IS NOT MERELY OPPOSED TO DISPENSATIONALISM, BUT ANY VERSION OF ESCHATOLOGY THAT ASSERTS THAT GOD WILL BRING CATACLYSMIC JUDGMENT AT THE END OF THE AGE.
  13. JURGEN MOLTMANN, THEOLOGY OF HOPE, (HARPERCOLLINS: NEW YORK, 1991)
  14. IBID. 9.
  15. IBID.
  16. IBID. 50 FF.
  17. IBID. 58 FF.
  18. DIALECTIC,” AS I USE IT AND AS MOLTMANN USES IT, DESCRIBES A PROCESS WHEREBY APPARENTLY CONTRADICTORY IDEAS ARE RESOLVED INTO A SUPERIOR BUT OFTEN PRESENTLY UNSEEN THIRD OPTION. IN POPULAR LANGUAGE THIS IS DESCRIBED AS “THESIS, ANTITHESIS, AND SYNTHESIS.”
  19. MOLTMANN THEOLOGY OF HOPE
  20. IBID. 226, 227
  21. IBID. 177.
  22. IBID. 178.
  23. IBID. 180.
  24. IBID. 181 EMPHASIS IN ORIGINAL.
  25. IBID. 134.
  26. BARRY TAYLOR, “CONVERTING CHRISTIANITY THE END AND BEGINNING OF FAITH” IN EMERGENT MANIFESTO
  27. IBID. 165
  28. IBID.
  29. MOLTMANN, THEOLOGY OF HOPE
  30. TAYLOR, 169.
  31. IBID. 170.
  32. DWIGHT J. FRIESEN IN EMERGENT MANIFESTO OF HOPE, 201 – 212.
  33. IBID. 203.
  34. IBID.
  35. IBID. 206.
  36. IBID. 209.
  37. STANLEY GRENZ AND JOHN R. FRANKE, BEYOND FOUNDATIONALISM – SHAPING THEOLOGY IN A POSTMODERN CONTEXT(LOUISVILLE: WESTMINSTER JOHN KNOX PRESS, 2001).
  38. IBID. 247.
  39. IBID.
  40. IBID. 272.
  41. IBID.
  42. IBID. EMPHASIS IN ORIGINAL.
  43. IBID. 273.

 

Read Full Post »

The Abandonment of the Reformation
By Mike Gendron, suom. SK

Kun juhlimme uskonpuhdistuksen 500. vuosipäivää, on hyvin huolestuttavaa, että monet kristityt ovat hylkäämässä oleelliset evankeliumin totuudet, joita puolustamaan uskonpuhdistajat antoivat elämänsä.

Toiset kristityt uskovat, että uskonpuhdistus oli kallis virhe, koska se jakoi kirkon. He pyrkivät nyt peruuttamaan uskonpuhdistuksen ja yhdistymään jälleen roomalaiskatoliseen kirkkoon.

Mistä johtuu tämä erottamisen puute? Miksi kerran mustavalkoiset opilliset erot ovat nyt käymässä harmaiksi? Kuinka voivat ne, jotka totuus on pyhittänyt, haluta yhteyttä luopiokirkon kanssa? Johtuuko se siitä, että ihmiset eivät tiedä, kuinka poissulkeva aito evankeliumi on? Vai eivätkö he vain tiedä, kuinka väärä ja kuolettava Rooman evankeliumi on?

Uskonpuhdistajat lähtivät roomalaiskatolisesta kirkosta ensisijaisesti kahden tärkeän Raamatun opin perusteella: 1) Raamatun ylin auktoriteetti ja 2) vanhurskautus yksin uskon kautta yksin Kristukseen.

Uskonpuhdistajat väittivät rohkeasti, että Raamatun auktoriteetti on katolisen kirkon opetusten ja perinteiden yläpuolella. He myös vaativat evankeliumin puhtautta, jonka avulla katuvat syntiset voivat tulla oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa yksin armosta yksin uskon kautta.

Sanan ”yksin” tärkeys

Jeesuksen Kristuksen kirkas evankeliumi oli ollut piilotettuna katolisen kirkon uskonnollisten perinteiden alle yli 1000 vuotta. Rooma oli kauan opettanut, että syntiset pelastuvat armosta ynnä ansioista, uskon kautta Kristukseen ja muihin välittäjiin ynnä tekoihin, Raamatun ynnä perinteen mukaan, Jumalan ynnä Marian kunniaksi.

Uskonpuhdistajat hylkäsivät katolisuuden väärän ja kuolettavan evankeliumin julistamalla pelastusta yksin armosta, yksin uskon kautta yksin Kristukseen yksin Raamatun mukaan ja kaikki yksin Jumalan kunniaksi.

Samoin apostoli Paavali 2000 vuotta sitten ajoi paalun maahan suojelemaan evankeliumin puhtautta ja poissulkevuutta. Käyttäen uransa ankarinta ja jyrkintä kieltä, hän kirjoittaa: ”… on vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin. Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu!” (Gal. 1:7-8).

On selvää, että roomalaiskatolinen kirkko kuuluu tämän jumalallisen tuomion alaisuuteen. Se on vääristänyt evankeliumin asettamalla lisävaatimuksia pelastukselle, kuten: sakramentit, hyvät teot, lain pitäminen, kiirastuli ja aneet.

Kipinä joka käynnisti uskonpuhdistuksen

Kun Martti Luther ei voinut enää kestää, että Jumalan anteeksiantamusta käsiteltiin niin alentavasti, hän naulasi 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen. Kirkolla oli näytteillä yli 1900 pyhäinjäännöstä, kuten pyhimysten ihoa, hiuksia, sormenkynsiä ja jopa päitä. Katolisille myönnettiin aneita heidän syntiensä anteeksisaamiseksi, jos he katselivat pyhäinjäännöksiä ja ripittäytyivät papille.

Lutherin ensimmäinen protesti paljasti paavin iljettävän käytännön myydä pelastusta kiirastulesta aneiden hinnalla. Anekaupan kautta jumalallista anteeksiantamusta myytiin kuin mitä tahansa tavaraa torilla. Johtuen tällaisesta laajalle levinneestä korruptiosta ja harhaopista katolisessa kirkossa vanhurskautuksen opista tuli uskonpuhdistuksen määrittävä oppi.

Vanhurskautuksen oppia on sanottu saranoiksi, joiden varassa taivaan ovi avautuu ja sulkeutuu. Ne, jotka ovat väärässä koskien vanhurskautusta, joutuvat väärään ja kuolettavaan evankeliumiin.

Katolinen kirkko ei vain ymmärtänyt vanhurskautusta väärin, vaan tuomitsi jokaisen, joka omaksui Raamatun opin vanhurskautuksesta uskon kautta Kristuksen hyväksi luetun laillisen vanhurskauden perusteella. Sen sijaan Rooma opetti annettua moraalista vanhurskautta, joka käynnistettiin vesikasteella, menetettiin kuolemansynnillä ja saatiin takaisin sakramenttien kautta, kunnes täydellinen vanhurskaus voitaisiin saavuttaa.

Rooman oppi vanhurskautuksesta oli täysin Raamatun opin vastainen. Toinen oli Jumalan ilmoittama, toinen ihmisten keksimä; toinen oli armosta, toinen ansiosta; toinen perustui Kristuksen täytettyyn ja riittävään työhön, toinen syntisen ihmisen vajavaisiin tekoihin. Uskonpuhdistajat luottivat, että Jumalan Sanan totuus paljastaa laittomien ihmisten harhan, aivan kuten valo karkottaa pimeyden pahat teot.

Miksi uskonpuhdistus hylätään nyt?

Vuodesta 1965 Vatikaani on toteuttanut hyvin määriteltyä strategiaa uskonpuhdistuksen peruuttamiseksi ekumeniaa koskevan määräyksensä kautta. He ovat hyvällä menestyksellä suostutelleet evankelikaaliset johtajat allekirjoittamaan lukuisia yhteyssopimuksia katolisten kanssa, jotka julistavat, että kaikki kristikunnan haarat jakavat yhteisen uskon evankeliumiin. Ei ole tarpeen sanoa, että se on sen evankeliumin traaginen kavaltaminen, jota puolustaessaan monet uskonpuhdistajat kuolivat.

Vielä traagisempi on se tosiasia, että evankelikaalit ovat niitä, jotka tinkivät Jumalan Sanan totuudesta, samalla kun katolinen kirkko edelleen pysyy tiukasti ”erehtymättömissä” opeissaan, jotka pettävät kansan, jolla on vähän tai ei lainkaan erottamiskykyä.

Tietämättömyys Raamatusta ja erottamiskyvyn puute luovat hedelmällistä maaperää petokselle ja luopumukselle. On paljon evakelikaalisia seurakuntia, jotka eivät enää uskollisesti opeta Jumalan koko neuvoa jae jakeelta.

Kun kristittyjä ei ravita vakaalla Sanan ruokavaliolla, he eivät saa totuutta ja siitä tietämättöminä eivät osaa erottaa totuutta harhasta. Ne, joilta puuttuu erottamiskyky, hyppäävät ensimmäisinä ekumenian rattaille ja hylkäävät opit, jotka erottavat uskovat epäuskoisista.

Ajattele vain Teksasin Irving Bible Church’in pastori Andy McQuitty’n sanoja: ”Repeämä, joka tapahtui katolisten ja protestanttien välillä 500 vuotta sitten, on ’teologinen mitättömyys’. Meillä on runsaasti aikaa taivaassa selvittää, kuka oli oikeassa koskien kiirastulta ja Mariaa” (The Chatter, May 2005).

Tämä ei ole mikään yksittäinen kavallustapaus. Kun Life Way Research haastatteli 1000 johtavaa evankelikaalista pastoria, niin paljastui, että melkein kaksi kolmannesta heistä piti paavi Fransiskusta veljenään Kristuksessa. Yli kolmannes sanoi, että he arvostavat paavin näkemystä teologiasta ja että hän on parantanut heidän käsitystään katolisesta kirkosta.

Tämä uskonpuhdistuksen teologian hylkääminen on säälittävää, kun sovittelijat asetetaan vastakkain Lutherin syvällisen näkemyksen kanssa paaviudesta. Hän julisti rohkeasti: ”Paavi on Antikristus, joka on korottanut itsensä Kristuksen yläpuolelle ja asettunut Kristusta vastaan, koska hän ei salli kristittyjen pelastua ilman hänen valtaansa … valehdella, tappaa ja tuhota ruumis ja sielu, siitä hänen paavillinen hallituksensa todella koostuu” (Article IV, The Smalcald Articles).

Vatikaanin strategia peruuttaa uskonpuhdistus

Katolinen kirkko ei enää kutsu protestantteja ”harhaoppisiksi”, koska se yrittää peruuttaa uskonpuhdistuksen. Sen sijaan meistä puhutaan nyt ”eronneina veljinä” meidän viettelemiseksi tulemaan takaisin kotiin Roomaan pelastuksen ”täyteydeksi”.

Heidän strategiansa on suostutella hyvin näkyviä evankelikaaleja edistämään katolisuutta kristinuskon aitona ilmauksena. Toinen osa heidän strategiaansa on lumota ihmiset katolisella mystiikalla, kontemplatiivisella hengellisyydellä ja postmodernismilla.

Postmoderni kulttuurimme edistää moniarvoisuutta, moraalista relativismia (suhteellisuutta) ja suvaitsevaisuutta samalla hyljäten ehdottoman auktoriteetin ja objektiivisen totuuden. Tämä tukee Rooman strategiaa yhdistää kaikki tunnustavat kristityt paavinvallan alle.

Mitä meidän tulee tehdä?

Meidän täytyy pysyä Jumalan Sanan totuuden pyhittäminä (Joh. 17:17). Jumala on kutsunut kansansa ulos pimeyden valtakunnasta Poikansa kirkkauden valoon. Meidän on vastustettava kaikkia liikkeitä, jotka pyrkivät yhdistymään epäuskoisiin hengellisissä riennoissa (2. Kor. 6:14-18).

Meillä ei voi olla mitään yhteyttä katolisten kanssa, koska olemme eri mieltä evankeliumin olennaisissa kysymyksissä, kuinka ihminen uudestisyntyy, kuinka hänet vanhurskautetaan, kuinka hänet puhdistetaan synnistä ja kuka välittää ihmisen ja Jumalan välillä.

Olemme eri mieltä, mitä tulee Jeesuksen Kristuksen kyvystä vaikuttaa, Hänen riittävyydestään ja välttämättömyydestään. Jokaisen uudestisyntyneen kristityn on tarpeen liittyä Herran armeijaan taistelemaan hyvää uskon taistelua (1. Tim. 6:12).

Meidän täytyy kasvattaa intohimoamme ja rakkauttamme totuuteen ja kilvoitella vakavasti uskon puolesta luopumuksen tuulia vastaan. Meidän täytyy puolustaa Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkkautta, kunniaa ja nimeä ja varjella evankeliumin puhtautta ja poissulkevuutta. Lopuksi meidän on oltava uskollisia lähetyskäskylle ja evankelioitava monia uskonnollisen petoksen uhreja!


Kirjoittaja Mike Gendron oli harras katolinen 34 vuotta ja ”yhden tosi kirkon” vahva puolustaja, ennen kuin kehitti omakohtaisen suhteen Jeesukseen vuonna 1981.

Hän jätti katolisen kirkon vuonna 1985 ja menestyvän uran liikkeenjohdossa vuonna 1988 opiskellakseen Dallas’in teologisessa seminaarissa. Neljä vuotta myöhemmin hän perusti Proclaiming the Gospel Ministries’in ensisijaisena päämääränä katolisten saavuttaminen evankeliumilla.

Voit päästä hänen postituslistalleen ja löydät täydellisen luettelon hänen kirjoistaan ja videoistaan hänen palvelutyönsä sivustolla: www.pro-gospel.org

Read Full Post »

Older Posts »