Ja sitten tulee loppu

And Then The End Will Come
By Steve Schmutzer 4.6.2021, suom. SK

Harmaantunut vanha lähetyssaarnaaja keskeytti. Hän oli saarnannut evankeliumin hyvää uutista, mutta nyt hänen karhea äänensä oli vaiennut.

Hän asetti molemmat kätensä saarnapöntön päälle ja tuijotti täpötäyteen huoneeseen. Syvät juonteet hänen suunsa ja silmiensä ympärillä antoivat hänelle ankaran ilmeen ja hän näytti katsovan vihaisesti jokaista ihmistä.

Oli joulukuu Etelä-Afrikassa. Kesäaika. Ulkona oli polttavan kuuma.

Ei paljon parempi sisällä. Helteinen ilma oli seisovaa ja pieni puskaseurakunta haisi kuin ummehtunut pukuhuone. Tunsin hikinorojen valuvan alas pitkin niskaani. Minulla oli kurja olo.

Kuivilla mutaseinillä oli liskoja. Ne vahtivat tuhruisia ikkunoita vasten pörrääviä kärpäsiä. Vangittu kana korissa huohotti nokka avoinna. Värikkäästi pukeutuneet naiset tuulettivat itseään paperiarkeilla, ruohotukoilla ja huiveilla – millä tahansa, mitä vain voivat käyttää.

BAM!

Vanha saarnaaja löi yhtäkkiä nyrkillä saarnapönttöön. Kaikki sävähtivät.

”JA TÄMÄ VALTAKUNNAN EVANKELIUMI PITÄÄ SAARNATTAMAN KAIKESSA MAAILMASSA!” hän mylvi. Hänen äänensä oli kuin sora-arinan lävitse pakotettu mahtava murina.

THUNK!

Nuori zulu-tulkki kurkotti yleisöön päin ja iski samaa saarnapönttöä toisella puolella. Tällä kertaa me kaikki näimme sen tulevan, joten kukaan ei säikähtänyt.

”LELI VANGELI LOMBUSO LIYAKUSHUNYAYELWA EMHLABENI WONKE, KUBE NGUBUFAKAZI EZIZWENI ZONKE!” Hänen äänensä oli korkea ja kimeä, mutta hän yritti parhaansa mukaan jäljitellä vanhaa saarnaajaa.

Olin tuolloin melko nuori. Lähetyskentällä kasvaneena olin usein kuullut lainattavan jaetta Matteus 24:14 näin. Vasta kun olin vanhempi, tajusin, että tässä jakeessa on vielä loppu-osa: ”… ja sitten tulee loppu.”

Toivoisin voivani kertoa teille, että tuo uskollinen vanha soturi oli ainoa, jonka olen koskaan kuullut käyttävän tätä jaetta kontekstin ulkopuolella, mutta se on lähetyskonferenssien perusasioita (staple for mission conferences). Tätä jaetta käytetään edelleen innostamaan kandidaatteja ja valamaan heihin ”korkeampaa kutsumusta”.

Aiemmin, jakeessa Matteus 24:3, opetuslapset kysyvät Jeesukselta: ”…mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?” Se tapahtui juuri ennen Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja jae 14 on osa Hänen vastaustaan.

Vastatessaan opetuslastensa kyselyihin Jeesus korosti kahta teemaa. Ne ovat:

JUUTALAISET – Jakeessa 2 Jeesus kertoo Jerusalemin temppelin tuhon. Jakeessa 16 Hän kutsuu ulos ”Juudeassa olevat”. Jakeessa 20 Hän varoittaa sapatin rajoituksista ja jakeessa 23 vääristä Messiaista. Jakeessa 32 Jeesus käytti myös viikunapuun esimerkkiä. Raamattu vertaa Israelin kansaa viikunapuuhun ja Hänen opetuslapsensa eivät sivuuttaneet tätä kytkentää.

AJAN LOPPU – Matteuksen 24. luvussa sekä Markuksen 13. ja Luukkaan 21. luvun rinnakkaisissa kohdissa Jeesus paljastaa läheisen toisen tulemuksensa merkit. Nämä on lueteltu merkkeinä maaplaneetalla (maanjäristykset, nälänhädät), merkkeinä ihmiskunnassa (laittomuus, petos), merkkeinä katoavasta uskosta (luopumus, väärät profeetat), merkkeinä taivaissa (pelottavat kosmiset häiriöt, asteroidit) ja merkkeinä koskien Israelia ja juutalaisia (sodat, ankara vaino, kaikkien kansojen viha).

Lause ”… tämä valtakunnan evankeliumi”, on täsmälleen näiden kahden teeman sekoitus. Se on juutalaiskeskeinen lause ja se liittyy ajan loppuun juuri ennen Jeesuksen Kristuksen toista tulemusta.

Kontekstissa Matt. 24:14 koskee lähinnä Kristuksen tulevaa tuhatvuotista valtakuntaa, jonka aikana Hän hallitsee Jerusalemista käsin. Varmasti Jeesus saarnasi sekä henkilökohtaisen parannuksen että valtakunnan odottamisen sanomaa (Matt. 3:2 ym.), mutta kuten tohtori Stan Toussaint huomauttaa: ”Joka kerran kun termiä valtakunta käytetään teologisesti Matteuksessa, se viittaa samaan asiaan, valtakuntaan, joka on vielä tulossa maan päälle, Messiaan perustamaan ja hallitsemaan.”

Myös Jeesuksen opetuslapset ymmärsivät sen niin. Apostolien tekojen jakeessa 1:6 kohta Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen he kysyivät Jeesukselta asiaan liittyen: ”Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?” He muistivat Jeesuksen sanat Matt. 24:14 vain muutamaa viikkoa aikaisemmin. Tämä osoittaa, että Israelin luvattu valtakunta oli päällimmäisenä heidän mielessään, vaikka ajoitus olikin ehkä ”vähän pielessä”.

Kaiken kaikkiaan on lähinnä tietämättömyyttä olettaa, että seurakunta onnistuu kokonaan evankelioimaan tämän langenneen maailman. On lähinnä ylimielisyyttä väittää, että kirkko tulee saamaan hallinnan tämän nykyisen maan päällä hengellisen taistelun avulla. Raamattu ei tue kumpaakaan kantaa.

Raamattu tukee sitä tosiasiaa, että evankeliointi saavuttaa huippunsa ahdistuksen aikana – sen JÄLKEEEN, kun seurakunta on poistettu. Se, mitä Raamattu tukee, ON se tosiasia, että hyvä uutinen pelastuksesta lopulta saavuttaa maailman kaikki kulmat noiden seitsemän kauhun vuoden aikana. Nämä totuudet sopivat jakeen Matt. 24:14 suurempaan sanomaan.

Jotta voisimme oikein ymmärtää tätä tulevaa ennennäkemättömän trauman aikaa, jolloin hyvää uutista pelastuksesta edistetään, kuin ei koskaan ennen, meidän on hyväksyttävä kolme perustavaa tosiasiaa:

1. Se on yliluonnollisten ilmiöiden aikaa (Matt. 24:24; 2. Tess. 2:9; Ilm. 13:13; ym.)
2. Se on ennennäkemättömän petoksen aikaa (Matt. 24:24; 2. Tess. 2:11; Ilm. 13:14; ym.)
3. Se on vertaansa vailla olevan vainon aikaa (Dan. 7:21,25; Matt. 24: 9; Ilm. 12:17, 13:7; ym.)

Yhdessä nämä kolme tosiasiaa selventävät, kuinka ja miksi seitsemästä ahdistuksen vuodesta tulee maailmanlaajuisen evankelioinnin huippukohta.

Tänä päivänä strategioita hyvän pelastuksen uutisen levittämiseksi on monia. Henkilökohtainen todistaminen, painetut materiaalit, radio, televisio, sosiaalinen media, julkiset tapahtumat sekä musiikki ja taide ovat käytettävissä olevia keinoja edistää lähetyskäskyn periaatteita (Matt. 28:18-20; Mark. 16:15; Apt. 1:8; ym.)

Kuitenkin hyvin harvat näistä tavanomaisista lähestymistavoista löytävät mitään mahdollisuutta ahdistuksen aikana. Antikristus ja hänen murhanhimoinen globalistinen hallintonsa tulevat varmistamaan sen. He pyrkivät lopettamaan sen kaiken,

Sensuuri on jo alkanut. On yhtä todennäköistä, että Facebook- tai Twitter-tilisi suljetaan, koska sanot, että Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä, kuin jos paljastat tosiasioita COVID-19:stä, tai tuet laajaa rukoustyötä juutalaisten puolesta (Friends of Zion & Mike Evans). Totuus ei ole enää tervetullut.

Siksi vuosina juuri ennen Jeesuksen Kristuksen toista tulemusta tapaan levittää hyvää uutista pelastuksesta sisältyy joitakin epätavallisia menetelmiä. Se on Jumalan tapa saada työ tehdyksi vaikka Saatana tekee kaikkensa sen litistämiseksi.

Raamattu purkaa nämä poikkeukselliset menetelmät seuraavasti:

PYHÄT – Ei ole epäilystäkään siitä, että ihmisiä tulee pelastavaan uskoon Ahdistuksen aikana. Lopun ajan profetia on täynnä näitä todisteita ja Pyhä Henki pysyy kaikkialla läsnä olevana, kun Hän jatkaa maailman vakuuttamista sen synnistä (Joh. 16: 8).

Tämän artikkelin tarkoitus ei ole perustella näitä näkökohtia. Tarkoitan sen sijaan, että evankeliumi etenee edelleen henkilökohtaisen todistamisen kautta – niiden pyhien kautta, jotka ovat saaneet pelastuksen sen JÄLKEEN, kun seurakunta on yliluonnollisesti temmattu.

Nämä eivät kuitenkaan ole tavanomaisia pyhiäsi! He erottuvat nykyisistä pyhistä – siksi heidän henkilökohtainen todistuksensa on poikkeuksellinen. Nämä ihmiset ovat eläneet seurakunta-ajassa, mutta he eivät kuulu seurakuntaan. Vaikka ”he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä” (Ilm. 7:14), he eivät kuulu Kristuksen morsiameen.

Nämä Ahdistuksen pyhät ovat poikkeuksellisia kahdella muullakin tavalla. Ensinnäkin ryhmänä he ovat radikaalisti sitoutuneet pelastuksen evankeliumiin ihmiskunnan historian ehdottomasti pahimman jakson aikana (Matt. 24:22; Ilm. 6:9; 12:11, 17; 20:4; ym.).

Nämä ahdistuksen pyhät ELÄVÄT aktiivisesti ja JULISTAVAT evankeliumia ja siten erottuvat jyrkästi ympärillään olevasta ennennäkemättömästä turmeluksesta ja petoksesta. Ehkä jotkut heistä ovat kerran käyneet kirkossa, mutta eivät koskaan todella pelastuneet. He tajuavat, että kuuluivat tuolloin paljon enemmän maailmaan, kuin mihinkään osaan Kristuksen ruumista.

Tämä johtaa toiseen syyhyn, miksi nämä ahdistuksen pyhät ovat poikkeuksellisia, koska jälleen – ryhmänä – he kärsivät marttyyrikuoleman uskonsa tähden paljon todennäköisemmin, kuin välttyvät siltä (Ilm. 6: 9; 20:4, ym.). Maailma ei lupaa heille mitään – paitsi että he tulevat menettämään henkensä – joten he elävät 100-prosenttisesti varmuudesta, joka heillä on Jeesuksessa Kristuksessa. He ymmärtävät intuitiivisesti Paavalin sanat: ”Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto” (Fil. 1:21).

144 000 JUUTALAISTA – Tästä erityisestä ryhmästä on väitelty paljon. On useita pyrkimyksiä määritellä se joksikin muuksi, kuin mitä Jumalan Sana selvästi sanoo (Ilm. 7: 4-8).

Tärkein näiden harhaanjohtavien pyrkimysten joukossa on väite, että nämä 144 000 eivät ole etnisiä juutalaisia – mutta Raamattu on tämän suhteen läpinäkyvä. He ovat 12 000 juutalaista jokaisesta 12 Israelin heimosta ja heidät tunnistetaan Ahdistuksen alkamisen vaiheilla. Se, että me – tai edes he itse – emme ehkä tunne heidän sukupuutaan, ei vähennä sitä tosiasiaa, että Jumala TIETÄÄ!

Toinen arvostelijoiden väite on, että nämä 144 000 juutalaista eivät ole evankelistoja. Tätä pointtia mainostetaan, koska Raamattu ei nimenomaan sano heitä sellaisiksi. Samanlainen virheellinen logiikka päättelee, että seurakuntaa ei tempaista yliluonnollisesti maan päältä, koska sanaa ”tempaus” ei esiinny Raamatussa. Raamattu tekee tempauksen kohdat aika selviksi ja sama pätee pitkälti näihin 144 000 juutalaiseen. Se, mitä opimme heistä ja asiayhteys, jossa sen opimme, kertoo meille, mikä heidän vaikutuksensa on oleva. On ilmeistä, että tällä ryhmällä on tärkeä rooli julistettaessa pelastuksen evankeliumia Ahdistuksen aikana.

Juutalaisen alkuperänsä lisäksi he ovat Jumalan yliluonnollisesti valitsemia ja sinetöimiä kuudennen ja seitsemännen sinettituomion avaamisten välillä. Heitä kutsutaan ”Jumalan palvelijoiksi” ja heidät on merkitty jumalalliseen suojeluun tuon ajan vertaansa vailla olevalta vainolta (Ilm. 7: 3-4). He ovat omistautuneet täysin Herransa ja Vapahtajansa palvelukseen (Ilm. 14: 3-4), he ovat ”ensihedelmiä Jumalalle” (Ilm. 14: 4) ja heidät tunnetaan puhtaudestaan ja vanhurskaasta käytöksestään (Ilm. 14:4-5).

Minulla on vahvistuva vakaumus, että nämä 144 000 juutalaista eivät silloin, kun Jumala sinetöi heidät, välttämättä ole Israelin maasta. Raamattu ei sano, että he olisivat. Vaikka he lopulta ilmestyvät Siionin vuorelle (Ilm. 14:1), on järkevää olettaa, että he saapuvat Israeliin tuolloin osana toista – ja viimeistä – maailmanlaajuista juutalaisten kokoontumista kotimaahansa.

Raamatun mukaan tämä juutalaisten tuleva jälleenkokoontuminen Israeliin on tapahtuva uskossa (Jes. 11:11–12:6). Todellinen usko Jeesukseen Kristukseen Messiaana on merkkinä tämän tulevaisuuden tapahtuman juutalaisilla. Se on hyvin erilaista dynamiikkaa kuin ”tehdä Alija” epäuskossa, profeetallisesti merkittävä prosessi, jonka näemme nykyisessä ajassamme (Hes. 34-37, ym.).

Samaan aikaan diasporan seurauksena juutalaisia elää lähes jokaisessa kansakunnassa (5. Moos. 28:64; Jer. 29:18; Hes. 12:15; Aam. 9: 9; Sak. 10:9; ym.). He tuntevat ihmiset, kulttuurit ja kielet näistä erilaisista paikoista, joihin he nyt kuuluvat. Pelastuksen hyvän uutisen levittämisen kannalta heidät on sijoitettu täydellisesti ”kaikkeen maailmaan”, kun Jumala sinetöi yliluonnollisesti 144 000 heistä.

Kuvittele, vaikutusta, joka 144 000 juutalaisella maapallon kaikista osista on, kun heidät valtuutetaan antautuneiksi ”Jumalan palvelijoiksi”. Jotkut pitävät tätä 144 000 -kertaisena Paavalin palvelutyönä. Ei ihme, että tämä ryhmä näyttää olevan avaintekijä ”… suuren joukon, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä” (Ilm. 7:9) pelastumisessa. Tämä tukee jakeen Matt. 24:14 ydinsanomaa.

KAKSI TODISTAJAA – Salaperäinen kaksikko ilmestyy Ahdistuksen alkaessa. Kuten 144 000 juutalaisen kohdalla me tiedämme heistä joitakin asioita ja joitakin voimme päätellä.

Kohdan Ilm. 11:3-12 perusteella tiedämme muun muassa, että he vaikuttavat Jerusalemissa. Heidän tehtävänsä on ”profetoida”; he julistavat Jumalan Sanaa ja tulevia tapahtumia. He tekevät sitä 1260 päivän ajan (3½ vuotta) Ahdistuksen puoliväliin saakka. Tiedämme, että heidän sanomansa on niin ei-toivottu turmeltuneelle maailmalle, että tapahtuu useita yrityksiä näiden kahden hahmon vahingoittamiseksi. Ne epäonnistuvat.

Tiedämme myös, että näillä kahdella todistajalla on ihmeellisiä voimia, kuten ”lyödä maata vitsauksilla, muuttaa vesi vereksi, pysäyttää sade ja kuluttaa vihollisiaan tulella” (Ilm. 11: 6). ”Näkeminen on uskomista”, eikä tässä ole eroa, kun nämä kaksi todistajaa vahvistavat sanomansa.

Kun heille määrätty palvelutyön aika on päättynyt, Jumala sallii antikristuksen tappaa heidät. Heidän kuolemaansa juhlitaan maailmanlaajuisena nähtävyytenä. Aivan yhtä julkinen on heidän yliluonnollinen ylösnousemuksensa ja nousunsa taivaaseen kolme ja puoli päivää ”post mortem, kuoleman jälkeen”.

Se, mitä voimme päätellä näistä kahdesta todistajasta, on, että heidän profetoimisen palvelutyönsä on suorapuheinen. ”Ne, jotka maan päällä asuvat”, vihaavat heitä, koska he puhuvat totuutta ja osoittavat todisteita yliluonnollisesta valtuutuksestaan Jumalalta. Voimme myös päätellä, että nämä kaksi todistaa keskittyvät ensisijaisesti Israelin juutalaisiin asukkaisiin. Vaikka heidän sanomansa vaikutus on maailmanlaajuinen, näyttää todennäköisimmältä, että Jumala lähettää nämä kaksi todistajaa muistuttamaan juutalaisia messiaanisista profetioista, paljastamaan totuuden antikristuksesta ja hänen liitostaan Israelin kanssa (Dan. 9:27) ja haastamaan kansakunnan harhainen paluu temppelin palvontajärjestelmään.

Kun kaikki kysymykset punnitaan, voimme mielestäni päätellä, että nämä kaksi todistajaa ovat kahden Raamatun hahmon, Mooseksen ja Elian, ihmeellinen fyysinen paluu. Vaikka myös Eenokia voidaan perustellusti harkita, niin juutalaisille Mooses ja Elia edustavat parhaiten ”lakia ja profeettoja”. Ihmeet, joita nämä kaksi todistajaa tekevät, ovat samankaltaisia kuin ne, joita Mooses ja Elia tekivät.

Sitä paitsi ne olivat Mooses ja Elia, jotka olivat Jeesuksen kanssa kirkastusvuorella (Matt. 17:3-4). Jeesus puki tämän tapahtuman lopunajan kieleen sanomalla, että jotkut Hänen opetuslapsistaan olisivat vielä elossa, kun näkevät ”…Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan” (Matt. 16:28). Se tosiasia, että Jeesus näytti tulevan kirkkautensa Mooseksen ja Elian fyysisessä seurassa, ei ole noin vain hyljättävää dynamiikkaa.

Viimeinen asia, jonka voimme päätellä vastuullisesti koskien näitä kahta todistajaa – riippumatta siitä, keitä he ovat – on, että he kutsuvat muita oikeaan suhteeseen Jeesuksen Kristuksen kanssa. Sitä ei ole erityisesti mainittu, mutta se on selvää asiayhteydestä. Miksi nämä kaksi todistajaa lähettäisivät tuomioita maan päälle ja kuluttaisivat vihollisiaan tulella, elleivät tällaiset seuraukset olisi todisteita kaikkivaltiaasta Jumalasta, joka lähetti heidät?

ENKELI – Kaikista epätavanomaisista menetelmistä pelastuksen sanoman välittämiseksi Ahdistuksen aikana enkeli ”… joka lentää keskitaivaalla” (Ilm. 14: 6-7) on dramaattisin. Se korostaa Jumalan päättäväisyyttä välittää evankeliumia kaikilla keinoilla – jopa niillä, jotka ovat erossa ihmisen toiminnasta.

Tässä kohdassa enkeli lentää ympäri maan ja toimittaa tärkeän sanoman. Muista, että tämä on aikaa, jolloin elämä maan päällä näkee luonnottoman ja luonnollisen rinnakkain. Emme voi arvioida Ahdistuksen tapahtumia tämän päivän rutiineilla. Yliluonnolliset ilmiöt leimaavat noita vuosia.

Vähän epäilen, että tämä enkeli näkyy ”maan päällä asuvaisille”. Tärkeintä on, että Hän on heille kuultavissa. Raamattu sanoo, että tämä enkeli toimittaa sanomansa ”…  suurella äänellä”, ja se kuuluu ”… kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille”.

Se tarkoittaa, että ketään ei jätetä väliin. Amazonin syrjäisimmistä viidakoista Siperian jäisiin maisemiin ja Tyynenmeren yksinäisiltä atolleilta Saharan pölyisiin kyliin – kaikki kuulevat enkelin sanat ja ymmärtävät ne.

Raamatun mukaan enkelin sanoma on ”iankaikkinen evankeliumi”, mutta se ei ole se, mitä saatat kuulla kirkossa. Käsitteen jokaisessa merkityksessä se on ”viimeinen toivo” jokaiselle sen kuulevalle:

”Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet”.

Se on yksinkertainen ja suoraviivainen. Se on Genesiksestä Ilmestyskirjaan. Se on luominen ja se on tuomio. Se koskee tarvetta oikeaan suhteeseen Jeesuksen Kristuksen kanssa. Jokainen, joka kuulee sen, joutuu tekemään valinnan.

Se ei ole etsijäherkkä pelastuksen sanoma, jonka tänä päivänä usein heitämme ihmisille epäilyttävin tarkoituksin. Enkelin lähestymistavassa ei ole päämäärää olla houkutteleva kadotetuille tai ”käydä keskustelua”.

Enkelin julistama ”iankaikkinen evankeliumi” perustuu kiireellisyyteen ja terveeseen järkeen. Tuolloin vallitsevat olosuhteet maailmassa tukevat kaikkea, mitä hän sanoo. Tuloksena enkelin sanat ovat hyökkääviä, lyhyitä – ja kaikkien tämän päivän haaleiden normien mukaan ”poliittisesti epäkorrekteja”.

Ne ovat myös tehokkaita! Jokainen planeetalla tietää totuuden ja jokainen on tilivelvollinen sille.

Noin kaksi tuhatta vuotta sitten Jeesus istui Öljymäellä ja katsoi alas kaupunkiin ja uskonnolliseen järjestelmään, joka oli hylännyt hänet. Hän tiesi, että seurakunta-aika oli alkamassa. Vaikka Jeesus antaisi seurakunnalle tehtävän olla Hänen todistajinaan ”… maan ääriin” (Apt. 1: 8), hän tiesi myös, että se päättyisi työn ollessa vielä kesken.

Opetuslapsensa ympärillään Jeesus veti verhot takaisin tulevaisuuden eteen. Hänen sanansa olivat synkät. Hän selitti, kuinka asiat maailmassa suuresti pahenisivat, mutta Jumalan suvereenin suunnitelman mukaan se kaikki kuului suunnitelmaan. Evankeliumin hyvää uutista saarnattaisiin lopulta kaikkialla maailmassa.

Ja sitten tulee loppu.

© Steve Schmutzer 2021. All Rights Reserved

Read Full Post »

Titanic ja tämän päivän seurakunta

Dr. David R. Reagan, suom. SK
Kirja-arvostelu

Warren Smith’in viimeisin kirja The Titanic and Today’s Church (Titanic ja tämän päivän seurakunta) on ehdottoman kiehtova, haastava ja vakavoittava analysoidessaan lopun ajan seurakunnan säälittävää tilaa. En ole vuosiin lukenut yhtä mukaansa tempaavaa kirjaa.

Kirjoittaja on New Age -liikkeen asiantuntija. Itse asiassa hän oli New Age -harjoittaja löytäessään Jeesuksen ja hyväksyessään hänet Herrana ja Vapahtajana. Siitä lähtien hän on palvellut muurinvartijana ja tehnyt kaikkensa varoittaessaan seurakuntaa New Age -liikkeen soluttautumisesta epäraamatullisilla, mutta hyvin viettelevillä opeilla.

Tässä kirjassa hän härnää taitavasti lukijaa vertaamalla Titanicin kohtaloa tuhoon, johon nykyinen kirkko on menossa. Siinä prosessissa hän paljastaa kiehtovia yksityiskohtia Titanicista ja käyttää niitä sitten esittämään silmiä avaavia rinnakkaisuuksia nykyisen seurakunnan kanssa; kuten kirjan alaotsikko sen ilmaisee: ”Tarina kahdesta haaksirikosta.”

Hän tiivistää kirjan teesin tässä lauseessa: ”Tämän kirjan väite on, että suuresta osasta tämän päivän seurakuntaa on tullut käynnissä oleva haaksirikko, kun se vääjäämättä etenee kohti täydellistä petosta ja katastrofia” (sivu 11).

Hän todistaa selvästi lukuisilla lainauksilla, että monet seurakunnan johtajat ovat tänä päivänä uskoneet New Agen peruskäsitteen ”Jumala meissä”. He ilmaisevat sen usein ”Jumalan unelmana ykseydestä” – ”ykseyden” ollessa ”koko ihmiskunnan yhteinen yleinen jumaluus” (sivu 103). Warrenin vastaus on, että ”Jumala ei haaveile, unelmoi eikä rakentele pilvilinnoja tulevaisuudesta. Jumala tietää jo tulevaisuuden ja mitä se pitää sisällään” (sivu 84).

Täysin epäraamatullisen ajatuksen lisäksi, että Jumala muka asuu kaikissa ihmisissä, Warren osoittaa, että monien tämän päivän seurakunnan johtajien ”unelma” on suuri lopunajan herätys. Warren’in vastaus on, että ”Raamattu kuvailee suurta viimeisten päivien petosta, eikä suurta viimeisten päivien herätystä” (sivu 125). Olen täysin samaa mieltä.

Warren ilmaisee turhautuneisuutensa tämän päivän kristittyjen johtajien haluttomuudesta ottaa huomioon hengellisten vartijoiden varoitukset, aivan kuten Titanicin kapteeni jätti huomiotta hänelle annetut pelottavat varoitukset jäävuorista laivansa läheisyydessä (sivu 144).

Jos yrität antaa hälytyksen, olet ”pelonlietsoja”. Jos kritisoit vääriä opettajia, sinussa on ”arvostelun henki”. Jos paljastat harhaopin, olet ”harhaoppien metsästäjä”. Jos jaat oikein Jumalan Sanaa ja merkitset ne, jotka aiheuttavat hajaannusta, olet ”hajottava”. Jos varoitat lopunajan petoksesta ja Antikristuksesta, olet ”tuomiopäiväpettäjä” (doomsday deceiver).

Niinpä seurakunta seilaa ja kuten Titanic, etenee kohti katastrofia. Warren tiivistää sen seuraavasti: ”Kuten opimme Titanicista, turvallisuutemme, voimamme, turvapaikkamme ja vahva luottamus eivät tule suurilta miehiltä, suurista laivoista eikä suurista kirkoista, jotka voivat lopulta kaatua ja upota, vaan kunnioittavan Herran pelon ja hänen Pyhän Sanansa kautta” (sivu 132).

Kun pääsin kirjan loppuun, kirjoitin otsikkosivulle nämä sanat: ”Ehdottomasti fantastinen menestyskirja!” Mitä muutakaan voisin sanoa?

Note: Copies of Warren Smith’s book can be secured from this ministry for $20, including the cost of shipping. To order, call 972-736-3567 Monday thru Friday, 8am to 5pm, Central time. Or, place your order through our website at http://www.lamblion.com.

Read Full Post »

Matteus 24:7 – Älkää eksykö

Matthew 24:7 – Don’t Be Deceived
By Gary W. Ritter, 12.2.2021, suom. SK

Aikakauden loppu on tulossa. Jeesus varoitti opetuslapsiaan, että tällä maailmalla, sellaisena kuin sen tunnemme, on rajallinen ikä. Valitettavasti vuosien varrella Jeesuksen sanoja on väännelty ja ymmärretty väärin. Muiden kirkon sisäisten kiistojen joukossa, jotka ovat nousseet tästä opetuksesta, on sen ajoitus ja kuinka se kaikki tapahtuu.

Suuri osa tästä tulkintaongelmasta liittyy tapahtumien järjestykseen. Raamatun profetiassa on usein kaukoputkiaspekti. Kaukainen näyttää läheiseltä. Profeetat näkivät tulevaisuuden, kuten Jumala tarkoitti, mutta eivät välttämättä voineet erottaa toisistaan, mikä tapahtuisi aikaisemmin ja mikä myöhemmin. Se johti joidenkin profetioiden kaksoistoteutumiseen ja monien tapahtumien yhteen muussittamiseen niin, että ne kaikki näyttivät tapahtuvan samaan aikaan. Tästä on kysymys Jeesuksenkin profetioissa Matteuksen 24. luvussa.

Kuinka tiedämme tämän? Ensinnäkin Jeesus varoittaa jakeessa Matt. 24:4 opetuslapsiaan eräästä tärkeästä periaatteesta heidän kysyttyään häneltä, miltä loppu näyttäisi:

”Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ’Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.’”

NIV- ja KJV-käännökset käyttävät sanaa ”deceive” (pettää). Varmista, ettei sinua petetä. Se on pääkäsky, joka aloittaa tämän lopunajan tapahtumien jakson. Jos olet Jeesuksen opetuslapsi, niin sinun on oikein jaettava Jumalan Sanaa tehdäksesi tämän oikein.

Jeesus sanoo, että vuosien varrella tulee nousemaan vääriä profeettoja; sotia; huhuja sodista; toisia kansakuntia vastaan taistelevia kansakuntia; sisäistä konfliktia kansakunnissa, kun ryhmittymät eli valtakunnat kilpailevat keskenään ja suuri määrä luonnonkatastrofeja, kuten nälänhätiä ja maanjäristyksiä. Nämä kaikki lisääntyvät dramaattisesti viimeisinä päivinä, mutta kuten pian synnyttävän naisen raskaus, ne ovat vain merkkejä tästä lähestyvästä tapahtumasta (Matt. 24:5-8).

Olemme nähneet kaikkien näiden merkkien lisääntyvän 1900-luvun alusta lähtien. Ensimmäistä maailmansotaa seurasi toinen maailmansota, jota seurasi Israelin syntyminen valtiona tärkeäksi virstanpylvääksi, mikä aloitti Lähi-idän konfliktit lisäten kansalaislevottomuutta valtioiden sisällä mukaan lukien Amerikassa alkaen radikaalista 1960-luvusta tähän päivään saakka sellaisella erilaiset poliittiset, rodulliset ja sosiaaliset käsitykset omaavien ihmisten välisellä vihamielisyydellä, että sisällissota näyttää välittömältä; moninkertaistuneet laajuudeltaan ennennäkemättömät luonnonkatastrofit ja niin voimakkaat, että sellaisia ei ole koskaan ennen koettu maan päällä; kaikki nämä ovat vasta synnytystuskia.

Seuraava sana, jonka Jeesus sanoo, on kriittinen: ”Silloin” – Matteus 24:8 sanoo näin:

”Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden.”

Websters Dictionary 1828 antaa tämän toisen määritelmän sanalle ”silloin”: Jälkeenpäin; pian sen jälkeen tai välittömästi.

Siten erilaisia synnytyskipuja tulee ja vasta sitten seuraava tapahtuma. Puhuen seurakunnasta Jeesus kertoo meille, että ”he” antavat meidät vaivaan ja kaikki kansat vihaavat meitä Jeesuksen nimen tähden. Ketkä he? Epäuskoiset, joille kristinusko on uhka. Mitä tosi kristityt tekevät? He erottavat ja käsittävät totuuden. Tässä heitä ei petetä, kuten muuta maailmaa. ”He” eivät voi sietää sitä, koska se ei salli heidän valvoa Kristuksen seuraajia, kuten kaikkia muita. 10/40-ikkunassa tämä ahdistus on ollut käynnissä monien vuosien ajan. Jotta profetia toteutuisi, uskon, että sen täytyy tulla myös Amerikkaan.

Tämän vainon jälkeen – kutsukaamme sitä siksi, mitä se on – Jeesus kertoo meille seuraavan tapahtumien sarjan jakeissa Matt. 24:10-12:

”Ja silloin monet lankeavat pois ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan. Ja monta väärää profeettaa nousee ja he eksyttävät monta. Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.”

”Ja silloin” osoittaa, että tämä tapahtuu vainon ahdistuksen jälkeen, tai ehkä sen keskellä. Ketkä lankeavat pois? Täytyy kuulua johonkin, että voi langeta siitä pois. Tässä tapauksessa seurakunta on jälleen kohde, josta ihmiset kääntyvät pois.

Seurakunnassa tulee tapahtumaan kavalluksia.

Yhä enemmän vääriä oppeja opetetaan, kun niin sanotut profeetat kutittelevat monien korvia.

Olemme jo nähneet laittomuuden suuren lisääntymisen muutaman viime vuoden aikana. Sen aiheuttavat ne, joilla on kova sydän ja joiden omatunto on poltinraudalla merkitty ja totuus on heille vieras. Tämä johtaa kasvavaan kylmyyteen, välinpitämättömyyteen ja kaikenlaisen rakkauden puutteeseen toisia kohtaan. Se, mikä on näkyvästi edennyt tähän pisteeseen, tulee korostuneemmaksi.

Olemmeko nähneet merkkejä tästä?

Ehdottomasti. Ajattele, kuinka seurakunnat ovat hyljänneet Raamatun erehtymättömänä horjumattomana Jumalan Sanana. Ihmiset näissä kirkoissa uskovat vaikka mitä, koska ovat hyljänneet totuuden. Kaikki, jotka hyväksyvät valheita, kääntyvät niitä vastaan, jotka pitävät kiinni todellisista raamatullisista arvoista. Sudet lammasten vaatteissa ovat maailman asialla – koska ovat maailmasta – ja todellisesta seurakunnasta jää vain jäännös.

Kaikki tämä tulee jatkumaan tempaukseen asti, kunnes Jeesus tempaa pois tämän jäännöksen – todellisen morsiamensa – antaakseen epäuskoisen maailman Jumalan vihalle. Ahdistuksen aikana Kristukseen uskomisen herätys saa monet seuraamaan Häntä huolimatta kaikesta kärsimyksestä, jota saavat kestää niiltä, jotka vihaavat Kristusta.

Tämä tuo meidät ajoitusjärjestyksessä jakeisiin Matt. 24:13-14:

”Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu. Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.”

Niiden, jotka tulevat uskoon tänä kauheana aikana, on kestettävä. Kun he uskovat, heidän uskonsa peräänantamattomuus Jeesukseen pelastaa heidät. Mitä tulee evankeliumin saarnaamiseen kaikkialla maailmassa, Mitä tulee evankeliumin saarnaamiseen kaikkialla maailmassa, Jumalalla on siihen varattuna todistajat, jotka hän tuo esiin ja jopa enkeli, joka julistaa hyvää uutista. Kaikki nämä asiat tapahtuvat Jumalan aikajärjestyksen mukaisesti; sitten tulee loppu, kun Jeesus palaa toisessa tulemuksessaan.

Varoitettuaan kaikista näistä asioista, joita Ahdistuksen ajan seurakunta tulee kokemaan, Jeesus kääntää huomionsa takaisin Israeliin ja tapahtumiin, jotka tapahtuvat alkaen Ahdistuksen puolivälissä. Antikristus häpäisee vasta rakennetun temppelin ja juutalaiset, jotka ovat kuulleet ja uskoneet Jeesuksen sanat, pakenevat Petran linnoitukseen, kun seitsemän vuoden kauhujen jälkipuoliskon Suuri Ahdistus edelleen kohtaa maailmaa.

Kaaos ja väkivalta ovat tänä aikana niin valtavia, että ihmiskunta tuhoaisi itsensä ja maailman kokonaan ilman Jumalan väliintuloa. Hän kuitenkin tuo lopun ja tekee sen niiden vuoksi, jotka ovat tulleet uskoon Häneen ja pelastaakseen heidät tuleviin tarkoituksiinsa.

Siinä kaikessa on järkeä, kun käsitämme ajoituksen oikein.

Kaikki tapahtuu oikeassa järjestyksessään. Kiitos Jumalalle, että Hän on antanut meille tämän välähdyksen tulevista asioista, että voimme valmistautua; että voimme rohkaista itseämme ollaksemme valo maailmalle asioidessamme, kunnes Jeesus tulee.

**

Gary W. Ritter is a lay pastor and Bible teacher. He is also a prolific author. His Whirlwind Series comprises three books: Sow the Wind, Reap the Whirlwind, and There Is A Time. These books are contained in the collected volume of the Whirlwind Omnibus. Gary has been given the Christian Redemptive Fiction award for two novels: The Tattooed Cat and Alien Revelation. He has collaborated with Terry James on a soon-to-be released third book, The Minion Protocols, in James’ Second Coming Chronicles series. Gary has also recently released a four-volume set of Awaken Bible Study Notes that comment verse-by-verse through Scripture from a Biblical prophetic lens. Gary’s intent in all his writings is to bring a strong Christian witness to what people read.

You can reach him at his website: www.GaryRitter.com or his Facebook Author page: https://www.facebook.com/gritter3390. You can also see his video Bible teachings on his Gary Ritter YouTube channel – look for the fish symbol.

 

Read Full Post »

Tuleva markkinaromahdus

The Coming Market Crash
By Britt Gillette, 22.1.2021, suom. SK

Kun COVID-19 levisi kaikkialle maailmaan vuoden 2020 alussa, taloudellinen toiminta jähmettyi. Kiinassa suljettiin kokonaisia kaupunkeja ja sulkemiset levisivät pian Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja koko maailmaan. Ihmisten ollessa rajoitettuina koteihinsa, monet yritykset sulkivat. Maailmantalous pysähtyi kirskahtaen. Globaalit toimitusketjut katkesivat, lentoyhtiöt peruuttivat lentoja ja öljyn ylitarjonta laski hinnat.

Koronaviruksen taloudellinen shokki vasaroi globaaleja markkinoita. Joukkovelkakirjamarkkinat menivät vapaaseen pudotustilaan, osakkeet laskivat jyrkästi ja maailmankauppa hidastui lähes pysähdystilaan. COVID-19:n äkillinen vaikutus maailmantalouteen aiheutti paniikkia ympäri maailmaa ja tämä paniikki pakotti hallitukset ja keskuspankit ryhtymään ennennäkemättömiin toimiin. Biljoonien stimulus-dollareiden seuraus oli, että Yhdysvaltain osakemarkkinat ja osakemarkkinat ympäri maailman kääntyivät päinvastaiseen suuntaan ja ovat olleet siitä lähtien nousussa. Yhdysvaltain toisen vuosineljänneksen bruttokansantuote (BKT), joka mittaa Yhdysvaltain talouden taloudellista tuottoa, oli ennätyksellisen huono, eli miinuksella 31,4 %, mutta kolmannen vuosineljänneksen BKT oli kaikkien aikojen paras, 33,4 %. Kun sekaan vielä heitetään useiden rokotteiden tulo marras–joulukuussa 2020, niin rajaton optimismi ajaa markkinoita edelleen korkeammalle perustuen ajatukseen, että talous avautuu jälleen ja pandemia päättyy. Mutta onko näin todella käymässä?

Maailmantalouden terveys

Aloittaessamme vuotta 2021 globaalit markkinat antavat merkkejä taloudellisen toiminnan elpymisestä. Laajalti vallitseva uskomus on, että kaikki lopulta pomppaa takaisin pandemiaa edeltäville tasoille, kunhan COVID on kukistettu. Ainakin se on konsensus. Valitettavasti se ei pidä paikkaansa. Globaali talous on kauheassa mallissa, ehkä jopa terminaalisessa tilassa.

Tällä hetkellä maailmantalous on paljolti kuin juuri hengissä selvinnyt pahassa autokolarissa. Heti sen jälkeen hän vain kävelee pois. Hän tuntee olonsa hyväksi ja luulee selvinneensä vahingoittumattomana. Hän ei vielä ymmärrä vammojensa laajuutta ja huomaa, kuinka vakavia ne ovat vasta tuntien tai päivien kuluttua. Juuri tässä olemme nyt globaalissa taloudessa.

Hallituksen ohjelmat ovat kattaneet vahingon todellisen laajuuden, mutta ne eivät voi tehdä sitä ikuisesti. Yritysten pelastamiset, hallituksen korvaukset yksityisille sekä vuokrien ja lainojen lykkäykset ovat viivästyttäneet kipua. Niistä johtuen monet eivät näe taloudellisen vahingon todellista laajuutta. Mutta nämä hallituksen laastaroimiset eivät estä väistämätöntä. Talous ei ”ponnahda takaisin” patoutuneen kysynnän takia. Pandemian päätyttyä useammat ihmiset kyllä saattavat lähteä risteilylle tai syödä ulkona ravintolassa, mutta he eivät varaa kahta risteilyä samalle viikonlopulle, eivätkä tilaa 15 ateriaa samana iltana korvaamaan risteilyjä, joita olisivat tehneet, tai aterioita, joita olisivat syöneet. Nuo liiketoimet on menetetty lopullisesti.

Monissa tapauksissa COVID-19:n aiheuttama taloudellinen vahinko on pysyvä. USA:n kansallinen ravintolayhdistys (National Restaurant Association) ilmoittaa, että yli 110 000 ravintolaa USA:ssa sulki ovensa pysyvästi vuonna 2020. Se on verrattuna vuoteen 2019, jolloin oli kasvua yli 10 000 ravintolaa, eikä verilöyly ole vielä ohi. Monet vuodesta 2020 selvinneistä lopettavat toimintansa vuonna 2021. Pelkästään Yhdysvalloissa yli 15 000 vähittäiskauppaa sulki ovensa vuonna 2020. Luetteloon yrityksistä, joihin vaikutus kohdistuu, sisältyy tunnettuja tuotemerkkejä, kuten Pier 1 Imports, Lord & Taylor ja Neiman Marcus.

Kärsivällisyys vuokrien ja lainojen maksuissa on estänyt monia menettämästä kotiaan, mutta entä vuokranantajat ja joukkovelkakirjojen haltijat, joille ei ole maksettu? Lopulta jonkun on maksettava kaikkien niiden puolesta, jotka ovat asuneet vapaina vuokrasta ja asuntolainamaksuista vuonna 2020. Ja entä kaupallinen kiinteistöala? Ravintoloiden ja vähittäiskauppiaiden maksamattomien vuokrien vuoksi liikekiinteistöyrityksillä on edessään tuho. Koska monet työntekijät työskentelevät onnistuneesti kotoa käsin, niin monet liikekiinteistöjen vuokrasopimukset jäävät uusimatta. Se jättää valtavat määrät toimistotilaa tyhjäksi suurkaupungeissa kaikkialla maailmassa. Ja tämä on vain yksi esimerkki tulevista velkarästeistä ja konkursseista, jotka heijastuvat pian kautta koko globaaliin talouden.

Juuri nyt maailma on hukkumassa velkaan – 277 biljoonaa dollaria. Suurta osaa siitä ei koskaan makseta takaisin. Kun maksujen viivästymiset ja konkurssit alkavat tapahtua, ne kasaantuvat koko globaalissa pankkijärjestelmässä ja aiheuttavat uuden rahoituskriisin. Hallitusten ainoa keino välttää Suuren Laman kaltainen massiivinen deflaatiospiraali on painaa ja jakaa valuuttaa ihmisten ja yritysten pitämiseksi pinnalla. Se kuitenkin luo oman kriisinsä – hyperinflaation. Toisin sanoen, ei ole mitään ulospääsyä. Olemme suuren rahoituskriisin partaalla. Hallituksen politiikka voi lykätä sitä, mutta kaikki lykkäykset ovat vain tyyntä myrskyn edellä.

Varallisuuskuplan puhkeaminen

Pitkällä aikavälillä osakemarkkinat eivät voi suoriutua paremmin kuin taloudet, joissa ne toimivat. Sitä olemme kuitenkin nähneet COVID-kriisin jälkeen. Globaalit osakemarkkinat ovat nousussa. Talouskasvu on miinuksella. Lähes jokaisella mittarilla Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat yliarvostetummat kuin koskaan historiassa.

Warren Buffett’in suosima mittari osakkeiden arvostuksessa on jakaa osakemarkkinoiden kokonaisarvo BKT:llä. Kun markkinoita arvostetaan kohtuullisesti, suhde on 75–90 %. Tällä hetkellä suhde on noin 190 % – korkein arvo kirjatussa historiassa. Se tarkoittaa, että osakemarkkinat ovat nyt kaikkien aikojen suurimmassa kuplassaan. Tähän sisältyy vuoden 1929 kupla, joka johti kolmen vuoden ja 89 %:n romahdukseen ja toi Suuren Laman. Se sisältää Dot Com -kuplan, joka aiheutti spekulaation ja järjettömän innostuksen manian ja päätyi lopulta NASDAQ:in 78 % romahtamiseen.

Ja tämäkään ei rajoitu vain Yhdysvaltojen markkinoihin. Siblis Research‘in mukaan maailman osakemarkkinoiden hinta-voittosuhde on yli 27, huomattavasti korkeampi kuin 30 vuoden keskiarvo. Yhdistä nämä ennätysarvostukset vaikeuksissa olevaan maailmantalouteen, niin sinulla on resepti katastrofille.

Vaarallinen taloudellinen kriisi

Joten mitä tämä kaikki merkitsee? Se merkitsee, että suuri talouskriisi on horisontissa. Se voi olla kaikkien aikojen pahin maailmantalouden kriisi – pahempi kuin Suuri Lama. Se on syy huoleen muistakin, kuin vain taloudellisista syistä.

Kaaoksen ja taloudellisen epävakauden aikoina vaaralliset poliittiset johtajat ja kansankiihottajat valtaavat yleisön mielikuvituksen. Aikaisemmat talouskriisit johtivat Napoleonin nousuun, bolshevikkivallankumouksen käynnistymiseen ja Saksan valtion vallan vakiinnuttamiseen Adolf Hitlerin käsissä. Kaikilla näillä tapahtumilla oli vakavia seurauksia koko maailmalle, ei vain kyseisille yksittäisille kansakunnille. Miksi meidän pitäisi uskoa, että tämä aika tulee olemaan mitenkään erilainen?

Miksi tämä on merkityksellistä Raamatunprofetian kannalta?

Raamattu kuvailee lopunaikojen kauhistuttavia taloudellisia olosuhteita. Ilmestyskirjan 6. luku kertoo, että koko päivän palkka tuskin riittää ruuan ostoon hengissä pysymiseksi (Ilm. 6:5-6). Tämä kuvaa hyperinflaation tuhoamaa maailmaa ja sitä taustaa vasten Antikristus pyrkii globaaliin valloitukseen (Ilm. 6:3-4).

Viime kädessä Antikristus toteuttaa globaalin talousjärjestelmän, joka vaatii maailman ihmisiä palvomaan häntä. Raamatun mukaan hän vaatii jokaista maan päällä ottamaan merkin, eikä kukaan voi ostaa eikä myydä ilman sitä (Ilm. 13:17). Tänä päivänä näemme tämän järjestelmän alkua. Keskuspankit puhuvat avoimesti suunnitelmista korvata kansalliset valuutat uusilla kryptovaluutoilla, jotka antavat heidän hallituksilleen ennennäkemättömän vallan. Tällaisella vallalla hallitus pystyy, paitsi seuraamaan kaikkea, mitä ostat tai myyt, myös potkaisemaan sinut ulos talousjärjestelmästä – aivan kuten Raamattu sanoo.

Mitä sinun pitäisi tehdä

Tietäessäsi kaiken tämän mitä sinun pitäisi tehdä? Maailmanlaajuinen talouskriisi on tulossa. Kuinka voit parhaiten valmistautua siihen?

Tärkeintä, mitä voit tehdä, on rakentaa elämäsi lujalle perustukselle. Jeesuksen mukaan jokainen, joka kuuntelee Häntä ja seuraa hänen opetuksiaan, on kuin viisas mies, joka rakentaa talonsa vahvalle kalliolle. Kun myrsky tulee, hänen talonsa ei sorru, koska se on rakennettu vahvalle kalliolle. Mutta jokainen, joka kuulee Hänen opetuksensa, eikä tottele, on kuin mies, joka rakentaa talonsa liikkuvalle hiekalle. Kun myrsky tulee, hänen talonsa sortuu ja sen sortuminen on suuri. (Matt. 7:24-27).

Ole kuin mies, joka rakentaa talonsa kiinteälle kalliolle. Rakenna elämäsi liikkumattomalle kalliolle – joka on Jeesus Kristus. Jos teet niin, et vain selviydy globaalissa talouskriisissä, vaan myös menestyt. Itse asiassa Jeesuksen kanssa voit selviytyä jokaisesta maailman tuomasta kriisistä. Muista, että tässä maailmassa kohtaat monia koettelemuksia ja suruja, mutta ole rohkea, sillä Hän on voittanut maailman (Joh. 16:33). Tulevat päivät ovat vaikeita koko maailmalle, mutta ne, jotka luottavat Häneen, eivät tule pettymään (Room. 10:11).

Britt Gillette is the founder of End Times Bible Prophecy and the author of Coming To Jesus and Signs Of The Second Coming. Receive his book 7 Signs of the End Times for FREE when you sign up for his monthly newsletter.

 

Read Full Post »

Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 3)

THE WORLD AND THE CHURCH: WHERE ARE THEY HEADED? – PART  THREE
1.12.2020, T. A. McMahon, suom. SK

Tämä on jatkoa artikkelille Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 2)

Raamattu on Jumalan suora yhteydenotto ihmiskuntaan. Genesiksestä Ilmestyskirjaan meille kerrotaan, kuinka Jumalan luomakunta alkoi ja myöhemmin, kuinka maa korvataan uudella taivaalla ja uudella maalla (Ilm. 21:1). Raamattu kertoo myös tapahtuneista merkittävistä tapahtumista (esim. Ihmisen tottelemattomuus, Kristuksen syntymä, ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus ihmiskunnan sovittamiseksi Jumalan kanssa) ja mitä tulevaisuudessa tapahtuu juuri ennen Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen paluuta (seurakunnan tempaus, Suuri Ahdistus ja lyhytkestoinen Antikristuksen uskonnon ja valtakunnan perustaminen). Tämä kolmiosainen sarjani on keskittynyt eskatologiaan, joka on se, mitä Raamattu julistaa viimeisistä päivistä, jolloin Jeesus palaa perustamaan tuhatvuotisen hallintansa maan päälle.

Viime kuun uutiskirjeessä (osa 2) esitin esimerkkejä siitä, kuinka erilaisiin kristityiksi tunnustautuviin uskonnollisiin ryhmiin vaikutetaan ja niitä jopa mukautetaan Antikristuksen uskontoon. Siihen liittyy erilaisia panteistisia uskomuksia, kuten että ihminen on Jumala tai osa Jumalaa, että Jumala on kaikessa, että ihmisen on tiedostettava oma jumaluutensa, saavutettava ykseys Jumalan kanssa, saavutettava oma ääretön potentiaalinsa, päästävä käsiksi omiin luontaisiin jumalallisiin voimiinsa jne. Vaikka kontemplatiivinen liike kristinuskossa ei esitä yhtään avoimesti panteistista julistusta, se on kuitenkin edistänyt monia panteistisen itämaisen mystiikan käytäntöjä. [Lue myös kirjoitukset Kontemplatiivinen rukous ja Lectio Divina – pyhä lukeminen]

Tähän sisältyy myös kristittyjen tahaton apu Antikristuksen valtakunnan tuomiseksi. Monet uskovat erheellisesti olevansa perustamassa Kristuksen valtakuntaa ehtona Hänen paluulleen maan päälle. Tämä väärä opetus on nimetty valtakuntadominionismiksi. Uskonnolliset ryhmät, joilla on opetuksissaan ja käytännöissään elementtejä, jotka heijastavat panteismia ja valtakuntadominionismia, ovat sekä monimuotoisia että lukuisia. Heidän toivonsa on olla yhteydessä toisiinsa ja jonakin päivänä yhtyä luoden ”täydellisen myrskyn” skenaarion (ks. osa 2).

Vaikka suuri osa Antikristuksen valtakunnan teologiasta on yhdistetty niihin, jotka pitävät kiinni äärikarismaattisesta teologiasta, siemeniä löytyy myös konservatiivisten kristittyjen ryhmistä. Ajattele esimerkiksi uskonpuhdistuksen teologian ja kalvinismin opetuksia. Muutamia huomionarvoisia poikkeuksia lukuun ottamatta suurin osa kalvinisteista on amillennialisteja. Se on jäänne opista, joka uskonpuhdistajille jäi ajaltaan roomalaiskatolisina. He eivät usko Jeesuksen Kristuksen kirjaimelliseen tuhatvuotiseen valtakuntaan maan päällä. Kalvinismi vetosi voimakkaasti Augustinukseen, Jumalan Kaupunki -teoksen tekijään ja useimpien roomalaiskatolisuuden dogmien isään.

Monet kalvinistit noudattavat Augustinuksen raamatuntulkinnan menetelmää luottaen vahvasti allegoriaan ja Raamatun hengellistämiseen. Se on subjektiivinen keino saada Raamattu sanomaan mitä haluaa. Allegoria välttää jakeen kontekstia, sanojen yleistä merkitystä, jakeen kielioppia, logiikkaa ja erottamista pitäisikö se ymmärtää kirjaimellisesti vai kuvaannollisesti. Käytettäessä tätä lähestymistapaa Raamattuun berealaisuus (Apt. 17:10-12) on lähes mahdotonta. Se on myös portti mystiseen lähestymistapaan, jota käytetään panteismin edistämiseen. Se merkitsee, että hermeneutiikka (raamatullinen tapa ymmärtää Raamatun opetuksia) on kuollut. Siihen sisältyy myös eisegeesi – omien käsitysten lukeminen Raamattuun sen sijaan, että keskityttäisiin siihen, mitä Jumala sanoo.

Selkeä esimerkki amillenniaalisesta allegorisoimisesta on tapa, jolla he suhtautuvat Ilmestyskirjassa annettuihin yksityiskohtiin koskien Kristuksen tuhatvuotista hallintaa. Näitä kohtia ei pidetä kirjaimellisina mukaan lukien Saatanan sitominen ja myöhempi vapauttaminen pettämään epäuskoiset tuhatvuotisen valtakunnan lopussa. Sanoilla sanotaan olevan syvempi merkitys, jota asiayhteys, yleinen ymmärrys, tai selvä järki sen suhteen, miten sanat määritellään ja miten niitä käytetään, eivät tarkoita.

Amillennialistit uskovat, että tuhatvuotinen valtakunta alkoi Jeesuksen taivaaseenastumisessa ja jatkuu edelleen. He opettavat, että Saatana sidottiin ristillä. Koska Kristus ei ole palannut ja olemme muka 1000-vuotisessa valtakunnassa Saatanan ollessa sidottuina, niin Hänen valtakuntansa perustamisesta tulee Kristuksen ruumiin tärkein tehtävä! Taas meillä on ruumis ottamassa hallinnan seurakunnan päältä. Augustinuksen kirjan jälkeen Calvin päätti perustaa Jumalan valtakunnan maan päälle Geneveen. Siitä tuli katastrofi täynnä legalismia.

Eräs kirkkohistorioitsija sanoo: ”Calvin ryhtyi toimimaan suunnitelmansa toteuttamiseksi muuttaa Geneve ensimmäiseksi Jumalan valtakunnaksi maan päällä … yhteisöksi ilman korruptiota, häiriöitä, pahetta tai syntiä; … Uudeksi Jerusalemiksi, josta maailman pelastus säteilisi. … Hänen elämänsä oli omistettu tämän yhden idean palvelukseen.” Se muistutti roomalaiskatolisuuden globaaleja valtaussuunnitelmia, mikä on yksi syy, että Calvin’ista puhuttiin protestanttisena Geneven paavina.

Muita kalvinistien toteuttamia Kingdom Dominion -yrityksiä tapahtui Yhdysvalloissa alkaen 60- ja 70-luvuilla. Uskonpuhdistuksen teologien johdolla kristillinen rekonstruktionismi (teonomia) opettaa, että soveltamalla Jumalan lakeja (mukaan lukien VT:n lait) maa muutetaan ja Jumalan valtakunta tulee. Kristillinen rekonstruktionismi vaikutti suuresti tämän päivän kristilliseen oikeistoon ja moraaliseen enemmistöliikkeeseen (Moral Majority).

Sitä seurasi herätyksen koalitio (Coalition On Revival), joka sai kristittyjä valituiksi paikallisiin virkoihin, kongressiin, senaattiin ja presidentin virkaan. Näiden toimien uskottiin olevan välttämättömiä toteuttamaan valtuutuksen, joka perustaisi Jumalan valtakunnan. Calvinin sanoin ”valtion on suostuttava kirkon palvelijaksi”. Päästä (Jeesus Kristus) erotettuna kirkosta tuli kuitenkin usein valtion palvelija – tila, jonka amillennialismi aiheutti. Valtion viranomaiset nimittivät sananpalvelijat. Monin paikoin, kuten Hollannin reformoitujen dominoimassa Alankomaissa, valtion virkamiehet sovittelivat uskonnollisten ryhmien välisiä opillisia ristiriitoja. Tämä oli paluu Konstantinukseen, joka laillisti kristinuskon ja astui sitten johtamaan uskonnollista näytöstä joksikin aikaa.

Tänä päivänä näemme nuoria kristittyjä yhä enemmän altistettavan Kingdom Dominion -opetuksille. Tapahtuma Send oli ensisijaisesti tunnevetoinen Kingdom Dominion -ajoneuvo 50 000 nuorelle osallistujalle. Hillsong United’in ja Jesus Culture’n musiikki viettelee monet. Heidän teologiansa on valtakuntadominionismi, minkä todistaa joidenkin heidän kappaleidensa sanoitus.

Kristillinen rekonstruktionismi ja kalvinismi ovat tehneet yllättäviä tunkeutumisia kotiopetusliikkeeseen. Erittäin onnistunut Apologetiikka-sarja nimeltä Totuus-projekti (The Truth Project), jonka on tuottanut Focus on the Family, opettajina kalvinistit, kannusti nuorta yleisöä toimimaan globaalin muutoksen puolesta johtajuuden kautta yhteiskunnan tärkeillä vaikutusalueilla, kuten valtio, perhe, yhteisö, koulutus, työväki, media, taide jne. Kaikesta arvokkaasta huolimatta, jota jotkut näistä Jumalan valtakuntaa rakentavista liikkeistä ehkä puolustavat, elleivät ne ole uskollisia kurssille, jonka on Raamatussa esittänyt seurakunnan pää Jeesus Kristus, niin nämä johtajat osallistuvat tietämättään Vihollisen juoniin.

Amillennialismi, jolla on luontainen motivaatio ”perustaa valtakunta”, on samanlainen kuin laivan kompassi, joka näyttää muutaman asteen pieleen. Se ei voi ohjata alusta tarkoitettuun päämäärään. Kalvinismin epäraamatullisen eskatologian lisäksi amillennialismi on yleisin uskomus tunnustavien kristittyjen keskuudessa. Se on roomalaiskatolisten, kreikkalais- ja venäläis-ortodoksisten kirkkojen, luterilaisten, presbyteerien, anglikaanien, episkopaalien, Kristuksen Kirkon (Church of Christ) ja useimpien itsenäisten baptistien näkemys.

Tämä viimeinen liike, jota aion käsitellä, on mielestäni tehokkain pyrkimyksissä valmistella maailma ja kristikunta Antikristuksen uskontoa ja valtakuntaa varten. Saatat yllättyä kuullessasi, että se on psykologia – erityisesti psykoterapia eli psykologinen neuvonta. Väitteeni perustelemiseksi soveltakaamme kriteerejä, joita käytin muihin liikkeisiin, jotka myös olivat antikristuksen hyväksymisen valmisteluprosessissa.

Ensin vähän taustaa:

• Psykoterapia on näennäistiedettä, joka teeskentelee olevansa tiedettä. Sen sisältö on puhua – vain puhua.
• Terapeuttinen puhe on täysin subjektiivista. Siinä painotetaan voimakkaasti tunteiden, kokemusten, intuitioiden, tuntemusten jne. käsittelyä.
• Psykoterapiassa on noin 500 hoitoa ja tuhansia tekniikoita, joista suurin osa on ristiriidassa keskenään.
• Psykoterapia on uskonto, joka teeskentelee olevansa tiedettä kuten myös lääketiedettä.
• Hoidon arvioinnin pääkriteerit psykoterapiassa ovat potilaan omat uskomukset tai tunteet.

Psykoterapeutin henkilökohtainen mielipide ennemmin kuin objektiivinen tiede on diagnoosin periaate psykologisessa neuvonnassa.

Osassa 1 käsittelin niiden epäonnistuneita yrityksiä, jotka ovat hyljänneet Raamatun Jumalan ja Hänen ohjeensa ratkaisuna ihmiskunnan syntiongelmaan ja sen aiheuttamaan tuhoon. Viittasin siihen ”sotkuna”, jossa ihmiskunta ja muu luomakunta on. Maailma on ruman kuoleman prosessissa. Koska ei ole löytynyt toivoa ihmisen pyrkimyksessä korjata sotku tieteellisen materialismin, evoluutioteorian eikä naturalismin kautta, niin löytääkseen pelastuksen ihminen on kääntynyt koko sydämestään mystiikkaan. Hän asettaa toivonsa panteismiin, käsitykseen, että hän itse on Jumala kaiken muun ohella. Se saattaa tuntua järkevältä viimeisenä oljenkorsikeinona. Ongelmahan on Jumalan kokoinen, mutta uskominen ”jumaluuteen” synnyttää uuden ongelman.

Kuinka saada ihmiset hyväksymään ajatus, että he itse ovat Jumala tai jumalia? Vihollinen on työstänyt tuota valhetta kauan kohtuullisen menestyksekkäästi, mutta mieti, kuinka menestysaste voisi nousta, jos jumaluudelle, varsinkin lännessä, annetaan tieteen pintaviilu, joka samalla vähentää häpeää tuovaa uskonnollista leimautumista!

Menkäämme psykologian valetieteelliseen maailmaan. Eräs tutkijapsykologi kirjoittaa omasta ammatistaan: ”Olen henkilökohtaisesti nähnyt terapeuttien vakuuttavan asiakkaillensa, että kaikki heidän ongelmansa johtuvat heidän äidistään, tähdistään, biokemiallisesta koostumuksestaan, ruokavaliostaan, elämäntavoistaan ja jopa menneen elämänsä ’karmasta’.”

Karma ja muut idän mystiset ideat ovat siirtyneet terapialuettelon kärkeen. Eräs humanistisen psykologiayhdistyksen (Association of Humanistic Psychology) entinen presidentti on ehdottanut, että psykoterapia tullaan todennäköisesti tuntemaan 20. vuosisadan huijauksena. Sen sijaan, että luopuisivat selvästi konkurssiin menneestä ammatistaan, monet psykologit ja psykiatrit ovat pahentaneet harhaansa yrittämällä pönkittää romahtavan korttitalonsa yhden tai toisen muotoisella itämaisella mystiikalla.

Kuten Kalifornian yliopiston professori Jacob Needleman on sanonut: ”Suuri ja kasvava määrä psykoterapeutteja on nyt vakuuttunut, että itämaiset uskonnot tarjoavat mielen ymmärtämisen, paljon täydellisemmän kuin mikään, mitä länsimainen tiede on koskaan visioinut. Samalla uusien uskontojen johtajat (nykyään lännessä olevat lukemattomat gurut ja hengelliset opettajat) itse muotoilevat uudelleen ja mukauttavat perinteisiä järjestelmiä modernin psykologian kielen ja ilmapiirin mukaisiksi.”

Psychology Today -lehden artikkelissa todettiin, että itämaiset filosofiat ”näyttävät vähitellen etenevän [lännessä] psykologioina, ei uskontoina”. Jumaluus on helpompi hyväksyä käärittynä sveitsiläisen psykiatri Carl Jungin kollektiivisen alitajunnan, ihmisen korkeamman potentiaalin, tai liike-elämän itsensä parantamista koskevien seminaarien paketteihin. Stanfordin yliopiston MBA-ehdokkaat oppivat hyödyntämään ”sisäistä olemustaan” (korvaava ilmaus Jumalalle) etsimällä sisäistä ohjausta kurssilla nimeltä ”Luovuus liiketoiminnassa”, jolla opetti professori Michael Ray, intialaisen Guru Muktananda’n opetuslapsi. Itämaisen mietiskelyn harjoitukset, jotka on siirretty ”Joogaa terveydeksi”- tai holotrooppisina (eheyttä tuovina) hengitystekniikkoina, avaavat ihmisen kokemaan ”jumalatietoisuuden”.

Normaali tietoisuus luovuttaa ohjauksen ”korkeammalle tietoisuudelle”, joka saavutetaan enimmäkseen huumeiden aiheuttamien muutostilojen ja erilaisten huumeettomien joogatekniikoiden avulla. Maalaisjärki on tehnyt tietä epätavalliselle ”korkeammalle tietoisuudelle”. Psykoterapeutit ja psykiatrit itse ovat saavuttaneet kaikkitietävän, jumalankaltaisen suuruuden ennen tavallista kansaa. Tämä yhdessä heidän 300 miljardin dollarin teollisuutensa kanssa tekee heistä tärkeän voiman mystiikan myymisessä massoille.

Entä sitten psykoterapian vaikutus seurakunnassa? 1970-luvulla psykoterapia tulvi seurakuntaan kuin tsunami. Psykologi James Dobson’in ja muiden ”kristillistä psykologiaa” edustavien johdolla he tulkitsivat Raamatun uudelleen koskien sen opetuksia ”minästä” ollakseen yhteensopivia psykologian näkökulman kanssa. ”Minä/Itse” (self) hallitsee psykologiassa; sitä on psykoterapia kokonaan.

Olemme selittäneet, että jos uskomme, että Raamatun Jumala on todella Jumala, niin pitäisi olla selvää, että me emme ole Jumala. Jos joku ei usko sitä, niin käsitys, johon hänet johdetaan, on, että hän itse on Jumala. Kristityt, ovatpa sitten todellisia tai vain nimellisiä, ovat vastahakoisia menemään siihen. Silti psykologia siirtää heitä siihen suuntaan. Kuinka? Uskovalla on Jumala ja minä. Hänen elämänsä on jatkuvaa taistelua alistumisesta jommallekummalle. Kuitenkin viime vuosisadan loppupuolella psykologiasta johdetut ”minä/itse”-opetukset tulivat seurakuntaan: Itserakkaus, itsetunto, minäkuva, itseluottamus, omanarvontunto ja kuten Dave Hunt sanoi: self-ad nauseam (minää että oksettaa).

Nämä opetukset kristillisten psykologien ja neuvonantajien armeijan tukemina käänsivät ”minää” koskevat Raamatun jakeet täysin päälaelleen. Itselleen kuolemisen sijaan seurakuntaa on kehotettu rakastamaan ja arvostamaan itseään! Uskon, että se on ollut Saatanan tehokkain juoni kirkkohistorian viimeisten 50 vuoden aikana.

Kuten Tobia Jeremian kirjassa, psykologia, joka johtaa minä-epäjumalan palvelukseen – jopa sen jumalallistamiseen – on perustanut myymälän seurakuntaan aiheuttaen sanomatonta hengellistä tuhoa Kristuksessa olevien veljien ja sisarten keskuudessa.

Kuinka sitten elämme? Mikä on vastalääke, raamatullinen suojelusuunnitelma mitä tulee varoitukseen, jonka Jeesus antoi koskien viimeisinä päivinä tapahtuvaa petosta? ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä” (Matt. 24:4). Meidän on oltava kuin isaskarilaiset, jotka ymmärsivät ajan ja käsittivät, mitä Israelin oli tehtävä (1. Aik. 12: 32). Petoksen vastalääke ei ole monimutkainen, mutta se vaatii ahkeruutta erottamisen suhteen. Meidän tulee ensin alistua Jumalalle, joka tekee meille mahdolliseksi Hänen Pyhän Henkensä avulla vastustaa paholaista (Jaak. 4:7). Seuraavaksi meidän on jatkettava vakaasti Raamatun opissa ja ohjeissa. Se tarkoittaa tapaa lukea Jumalan Sanaa päivittäin ja se on tärkein tapa, joka meillä voi olla. Sitten meidän on tehtävä, mitä Jumalan Sana sanoo, ”ei väellä eikä omalla voimallamme, vaan Pyhän Hengen avulla” (Sak. 4:6). Meidän tulee myös olla yhteydessä muihin uskoviin tukien toisiamme rukouksessa sekä rukoilla jatkuvasti Herraa Jeesusta opastamaan ja ohjaamaan meitä Hänen tahtoonsa (Apt. 2: 42).

Ps. 1:2-3 antaa meille Jumalan ohjeita hedelmällisyyteen näinä vaikeina aikoina, kun Herra lähestyy. Uskovina meidän tulee ”iloita” Sanassa ja ”mietiskellä” sitä ”päivin öin”. Se tekee meistä hengellisesti ”kuin istutetun puun vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy”.

TBC

Read Full Post »

Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 2)

THE WORLD AND THE CHURCH: WHERE ARE THEY HEADED? – PART TWO
1.11.2020 T. A. McMahon, suom. SK

Tämä on jatkoa artikkelille Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 1)

Osassa 1 tarkastelimme, mitä Raamattu kertoo tapahtuvan lopunaikoina juuri ennen Jeesuksen Kristuksen paluuta ja sen aikana. Keskityimme ensisijaisesti maailmaan – toisin sanoen niihin, jotka ovat hylänneet raamatullisen kristinuskon, Jeesuksen Kristuksen ja Hänen tarjoamansa pelastuskeinon, jonka Hän on hankkinut kaikille niille, jotka haluavat hyväksyä sen. Huomautimme, että ne, jotka hylkäsivät Kristuksen keinon ihmiskunnalle olla sovitettu Luojansa kanssa, kääntyivät mystiikkaan panteismin muodossa. He korvasivat todellisen ja elävän Jumalan, Luojamme, itsellänsä (Room. 1). He ovat uskoneet valheen, jota Saatana oli käyttänyt pettämään Eeva (ks. 1. Moos. 3) ja heitä valmistetaan hyväksymään Antikristuksen väite, että hän on Jumala, kuten toinen Tessalonikalaiskirje sanoo:

”Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.” (2. Tess. 2:3-4)

Puntaroimme Samuel Andrews’in kirjoituksia hänen kirjassaan Christianity and Anti-Christianity in their Final Conflict ja hänen menetelmäänsä tutkia lopun aikoja koskevia Raamatun tekstejä. Hän tarkasteli nähdäkseen, josko se, mitä Raamattu sanoi tapahtuvan, olisi jossakin määrin ilmenemässä hänen omassa ajassaan. Hän löysi esimerkkejä melkein jokaisesta petoksesta, joista Raamattu varoittaa. Ainoa ero hänen aikansa ja meidän aikamme välillä on, että maailma ja paholainen ovat kasvattaneet näitä valheita valtavasti. Siitä, mikä oli vasta alkamassa tulla esiin 120 vuotta sitten, on tullut räikeää nyt. Uskon, että sananparsi ”hidden in plain sight” (piilotettu selvästi näkyville) kuvaa parhaiten tapahtuvaa.

Itämaisen mystiikan, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden uskomukset ovat lähestulkoon syrjäyttäneet perinteiset kristilliset käsitykset Lännessä. Yksi sadoista ”näkyville piilotetuista” esimerkeistä on Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys (NMKY, YMCA). Siitä on tullut suosittu keskus joogakursseille. Useimmat tänä päivänä eivät osaisi kertoa, mitä kirjaimet YMCA tarkoittavat ja monet arvelevat, että Y varmaan tarkoittaa Yoga. Tämän päivän teini-ikäiset eivät ole tietoisia itämaisten uskonnollisten termien hengellisestä pohjasta, joita ovat lisänneet sanastoonsa (esim. karma, mantra, avatar, diva, guru, nirvana). [Kotimaasta todettakoon, että Suomen ev.lut. kirkon sisälle ajetaan joogaa, mindfulnessia jne. hyvin voimakkaasti. Ne, jotka eivät sitä sulata, leimataan vanhanaikaisiksi ja jälkeenjääneiksi. Pari tuoretta esimerkkiä tässä ja tässä.]

Osassa 1 keskityimme lähinnä maailmaan, jota vedettiin panteismiin, uskoon, että kaikki ja jokainen ovat Jumala. Tämä on ennakoitavissa oleva tulos, joka johtuu siitä, että maailma hylkää Jeesukseen Kristuksen ja siitä, että sitä sen vuoksi vedetään Antikristuksen uskontoon. Tässä artikkelissa tarkastelemme lyhyesti, millaiseksi kristikunnan tila oli tullut maailman vaikutuksesta Samuel Andrews’in päivinä ja sitten vertailun vuoksi tarkastelemme tämän päivän seurakunnan tilaa.

Andrews viittaa lukuun Ilm. 2, jossa Jeesus puhuu Efeson seurakunnalle. Vaikka seurakunta teki monia hyviä tekoja, Jeesus nuhtelee sitä: ”Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi.” Andrews yhdistää seurakunnan ajautumisen pois rakkaudestaan Jeesusta kohtaan luopumukseen: ”Siten se on ensimmäisen rakkauden menetys, ei opilliset harhat, josta löydämme uskosta luopumisen juuren ja avaimen seurakunnan koko myöhempään historiaan. Sitten alkoi tuo hengellinen ero Päästä, joka ei voi loppua, ennen kuin ensimmäinen rakkaus on saatu takaisin.”

Hän määrittelee luopumuksen: ”Luopumus eli pois putoaminen (falling away) … tarkoittaa yleensä putoamista pois jostakin annetusta normista; loikkausta. Tässä se tarkoittaa putoamista pois Jumalan asettamasta seurakunnan todellisesta asemasta. Tämä yleinen merkitys jättää määrittelemättä luopumuksen eli pois putoamisen asteen, onko se totuuden täydellinen vai osittainen kieltäminen. Apostoli [Paavali] erottaa luopumuksen kaksi muotoa, joista toinen on kristinuskon korruptoituminen, toinen sen ehdoton hylkääminen. Pois putoamista, joka alkaa rakkauden menetyksestä, ei tule rajoittaa oppiin; se käsittää koko hengellisen elämän; ja siten seurakunnan koko ulkoisen järjestyksen.”

Kun Jeesus puhuu seurakunnille Ilmestyskirjassa, Hän tekee sen seurakunnan Päänä. Hän puhuu ruumiilleen. Kun ruumiin rakkaus Häntä kohtaan vähenee, myös sen kuuliaisuus Häntä kohtaan vähenee, minkä seurauksena ruumis tekee omia asioitaan alistumatta Jeesukselle, seurakunnan Päälle.

Näin luopumus turmelevassa merkityksessään kehittyy. Se on totuuden hylkääminen sen kautta, että lakataan rakastamasta ja noudattamasta Herramme ja Vapahtajamme ohjeita. Andrews tunnisti paljon siitä, mikä oli vaikuttanut hänen aikansa seurakuntaan. Kyse oli seurakunnasta maailmassa ja maailmasta seurakunnassa, minkä kaiken oli aiheuttanut huomaamaton ajautuminen pois Päästä: ”Sentähden tulee meidän sitä tarkemmin ottaa vaari siitä, mitä olemme kuulleet, ettemme vain kulkeutuisi sen ohitse” (Hepr. 2:1).

Pään kehotusta ”sitä tarkemmin ottaa vaari” ei huomioitu silloin – eikä nyt. ”Kulkeutumisesta” on siksi tullut ajassamme massiivinen hengellinen maanvyöry, joka hautaa Jumalan Sanan totuuden kaikilla mahdollisilla demonisesti suunnitelluilla tavoilla – siltä se ainakin näyttää. Jos olet seurannut The Berean Call’ia kohtuullisen kauan, tai jopa vuosikymmenen ennen TBC-palvelutyön alkua vuonna 1992, niin olet epäilemättä tutustunut kirjaan The Seduction of Christianity (1985). Näin ollen olet tullut tietoiseksi useammista seurakuntaa saastuttavista harhaopeista ja vääristä opettajista, kuin mistä useimmat kristityt todennäköisesti välittävät tietää. Se voi olla toisinaan hieman masentavaa – eräänlaista suouintia. Se on usein verkkaista hommaa, kun inhottavat iilimadot tarttuvat kehoosi ottamaan kyytiä – ja lounaan. Niinpä säästän sinut harhaoppien luettelemiselta, koska ne täyttäisivät nopeasti tämän artikkelin.

Toisaalta siinä, mitä Herra on antanut meille mahdollisuuden tehdä, on paljon kehotusta ja rohkaisua. Loppujen lopuksi minä en ole se, joka sanoi: ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.” (Matt. 24:4). Tai: ”Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja” (1. Tim. 4:1). Tai: ”Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin” (2. Tim. 4:3). Tai: ”Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa. Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin.” (Apt. 20:29-31). Tai koko Juudan kirje! Tai: ”Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?” (Luuk. 18:8). Joten se ei koskaan käy tylsäksi, vaikkakaan luopumuksen ajat eivät ole mukavia.

Jos olet ollut epävarma luopumuksesta ja ajattelusi on enemmän ”positiivisilla” linjoilla, kuten odotettavissa oleva maailmanlaajuinen herätys ja kansallinen parannus – ja edellä mainitut jakeet eivät anna sinulle rauhaa – niin Raamattu antaa meille kymmenittäin lisää. Sen sijaan, että haluaisin arvioida tämän ajan harhaoppien paljoutta, haluan jakaa näkökulman, jota Samuel Andrews’in kirjan nimi kannustaa minua miettimään.

Jälleen kerran kirjan nimi on: ”Christianity and Anti-Christianity in Their Final Conflict” (Kristinusko ja antikristillisyys lopullisessa konfliktissaan). Tämä saa minut uskomaan, että nuo kaksi entiteettiä jatkavat taistelua, kunnes Jeesus palaa tuhoamaan kaikki ne, jotka Saatana on koonnut Häntä vastaan. Saatana kooten joukkonsa vetää heitä petostensa, juoniensa, huijaustensa, viettelystensä, valheidensa, Raamatun vääntelemistensä, väärien profeettojensa ja opettajiensa, kulttiensa, ihmisen himoihin ja etenkin ihmisen egoon vetoamistensa moninaisuudesta, joita kaikkia hän käyttää saattamaan heidät ansaan.

Nuo petokset ovat vanginneet, ei vain ne, jotka ovat hyljänneet Kristuksen, vaan myös uskovat, jotka Saatanan, ”valon enkelin”, petokset ja hänen valheellisten merkkiensä ja ihmeidensä paljous ovat kietoneet pauloihinsa. Tavoitteeni on osoittaa, kuinka toisiinsa liittyviä vastustajan näennäisesti erilaiset petokset ovat ja kuinka ne yhtyvät edistäessään Antikristuksen uskonnon ja valtakunnan kehittymistä ja hyväksymistä.

Aloittakaamme roomalaiskatolisesta kirkosta, joka on täynnä antikristuksen valtakuntaa tukevia olennaisia asioita. Ensinnäkin se näkee itsensä kristikunnan päänä. Sen paavia kutsutaan Kristuksen sijaiseksi (Vicar of Christ), mikä tarkoittaa Kristuksen inhimillistä edustajaa maan päällä. Sen eskatologia on amillenniaalinen (tuhatvuotisen valtakunnan kieltävä). Se on korvannut Israelin ja yrittänyt perustaa Kristuksen valtakuntaa Rooman keisari Konstantinuksen ajasta lähtien, samalla kun paavit ovat hallinneet maailman valtakuntia.

Suuri osa katolisuudesta on mennyt mystiikkaan ja panteismiin erämaaisien, jesuiittojen Ignatius Loyolan ja viime aikoina buddhalaiskatolisen munkin, Thomas Mertonin, kuten myös johtavien evankelikaalien suosikkipapin, Henri Nouwenin, kautta. Suorempi yhteys panteismiin löytyy viimeisimmästä katolisesta katekismuksesta: ”Sillä Jumalan Poika tuli ihmiseksi, että me voisimme tulla Jumalaksi.” Ja: ”Jumalan ainosyntyinen Poika, joka haluaa tehdä meistä jumalallisuutensa jakajia, omaksui meidän luontomme, että hän, ihmiseksi tehtynä, voisi tehdä meidät jumaliksi.” Nämä lainaukset, jotka ovat virallisessa katolisessa katekismuksessa, ovat peräisin pyhältä Tuomas Akvinolaiselta ja pyhältä Atanasiukselta. [Lue myös artikkeli Vakava varoitus kristillisestä mystiikasta.]

On paljon muuta Rooman kirkkoa koskevaa, jonka voisi mainita, mutta haluan käsitellä tässä lyhyessä artikkelissa mahdollisimman monta ”täydellisen myrskyn” tekijää. Olen kuitenkin varma, että tajuat, että puoltatoista miljardia katolilaista ollaan valmistamassa vastaanottamaan Antikristuksen panteistinen uskonto ja valtakunta.

Siirrytään kirkko-organisaatioon, joka yrittää kilpailla Rooman kirkon kanssa vallassa ja rahassa – nimittäin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Mormonismin perustava uskomus on, että ihminen voi tehdä tiensä jumaluuteen. Kuten sanonta, jonka mormonijumalat muka välittivät ihmiselle, kuuluu: ”Sellainen kuin sinä olet, mekin olimme kerran. Sellaisia kuin me olemme, sinustakin tulee.” Brigham Young julisti: ”Herra loi sinut ja minut sitä varten, että tulisimme hänen itsensä kaltaisiksi Jumaliksi … tulemaan jumaliksi kuten taivaallinen Isämme” ja: ”Paholainen kertoi totuuden. En syytä äiti Eevaa kielletyn hedelmän syömisestä. Näin meistä tulee jumalia.”

Mormonit ovat ilmeisesti hyvin valmistautuneita hyväksymään Antikristuksen panteistiset valheet. He uskovat myös hallitsevansa maailmanhallitusta, joka perustetaan viimeisinä päivinä Jumalan valtakuntana maan päällä. Mikään ei ole liian haastavaa mormonien uskolle, koska he ovat vakuuttuneita, että mitä epärealistisemmalta ja epäkäytännöllisemmältä mormonien oppi heistä näyttää, sitä suurempi on heidän uskonsa, kun he kuitenkin uskovat siihen. Tähän sisältyy mormonien opetusten hyväksymisiä, joilla ei ole mitään raamatullista, arkeologista, kielitieteellistä, maantieteellistä tai antropologista näyttöä tukemaan niiden väitteitä.

Uskonsanan, menestyksen, ja parantumisen saarnaajien keskuudessa jumaluus on ollut merkittävä osa heidän juonimistaan. Kuten yksi heidän vaikutusvaltaisista johtajistaan julisti: ”Aivan kuten koirilla on koiranpentuja ja kissoilla kissanpentuja, niin Jumalallakin on pieniä jumalia.” Kenneth Copeland sanoo: ”Ihminen luotiin jumalaluokkaan. Olemme jumalaluokka.” Viime vuonna luentoni TBC-konferenssissa käsittelivät lähes 50 000 nuoren aikuisen aikaisempaa kokoontumista eräällä stadionilla Floridan Orlandossa. Kokoontumisen nimi oli Send (Lähetä). Julistettu tarkoitus oli lähettää nuoret ulos evankelioimaan maailmaa, alkaen lähiöstään, koulustaan, yhteisöstään, maastaan ja aina maan ääriin saakka. Mikä siinä voisi olla vialla?

Kokoontumisen järjestäjät olivat valtakuntadominionisteja, jotka edustivat YWAM:ia (Suomessa nimellä Missionuoret), Bethel-kirkkoa ja sen yliluonnollisen palvelutyön koulua, uutta apostolista uskonpuhdistusta (NAR) ja lukuisia Uskonsanan saarnaajia. Tapahtuman vanhin-johtajat esiteltiin ”väkevinä Jumalan miehinä”. Heidän joukossaan oli vääriä profeettoja ja vääriä opettajia, kuten Benny Hinn, Rodney Howard-Browne, Lou Engels, Bill Johnson ja Loren Cunningham.

Mitä sitten ovat valtakuntadominionistit? He uskovat, että Jeesus seurakunnan päänä on määrännyt ruumiin ottamaan maailman haltuunsa hänen ollessaan poissa fyysisesti ja heidän on perustettava Hänen valtakuntansa, jotta Hän voisi palata.

Ne, jotka ovat menneet tähän, kailottavat nyt maailmanlaajuista herätystä. Se on ollut niiden helluntailaisten ja karismaatikkojen kutsu, jotka olivat mukana 1940-luvun puolivälin Myöhäissateen Manifest Sons of God -liikkeessä ja myöhemmin Toronton siunauksessa, Brownsvillen herätyksessä, Kansas City -profeetoissa, IHOP:issa (International House of Prayer, Kansainvälinen rukoushuone) ja uudessa apostolisessa uskonpuhdistuksessa (NAR, New Apostolic Reformation).

Miksi? He uskovat, että maailmanlaajuinen kristillinen herätys asettaa heidät johtoon. Haastattelin erästä nuorta miestä, joka kävi yliluonnollisen palvelutyön Bethel-koulua. Hänellä oli menossa kolmas vuosi. Kysyin häneltä hänen eskatologiastaan. Hän ei tiennyt, mitä sana tarkoitti. Sitä ei tarvitse ihmetellä. Raamatullista eskatologiaa ei opeteta siellä. Se on ristiriidassa koulun Kingdom Dominion -agendan kanssa. Istuttuani Bethel-tilaisuudessa sanoin hänelle, että minua kiinnosti saarnaaja, joka mainitsi tulevan maailmanlaajuisen herätyksen ja voisiko hän kertoa minulle, mistä se löytyy Raamatussa? Hän ei ollut varma. Kysyin häneltä, mikä Raamatun mukaan oli seuraava tuleva valtakunta. Hän näytti enemmän kuin säikähtäneeltä, kun ilmoitin hänelle, että se olisi ”Antikristuksen valtakunta”. Monia nuoria kristittyjämme, jotka ovat tietämättömiä siitä, mitä Jumalan sana julistaa viimeisistä päivistä, rekrytoidaan edistämään ”laittomuuden ihmisen, pedon”, uskonnon ja valtakunnan kehittämistä. En usko, että tosi kristitty voi menettää pelastuksensa, mutta uskon kyllä, että kannattamalla Saatanan petoksia uskovan elämä ja hedelmällisyys voidaan haaksirikkouttaa.

Ensi kuun uutiskirjeessä käsittelemme vielä kahta ”täydellisen myrskyn” tekijää, jotka saavat monet konservatiiviset evankelikaalit kannattamaan liittyviä uskomuksia ja tahattomasti osallistumaan toimintoihin Antikristuksen valtakunnan rakentamiseksi.

TBC

Jatkuu artikkelissa Maailman ja seurakunta: minne menossa? (osa 3)

Read Full Post »

Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 1)

THE WORLD AND THE CHURCH: WHERE ARE THEY HEADED? – PART ONE
1.10.2020 T. A. McMahon, suom SK

Otsikko herättää tärkeän kysymyksen, joka korostaa raamatullisen eskatologian tuntemisen tärkeyttä. Ensinnäkin, mitä on raamatullinen eskatologia ja toiseksi, miksi on tarpeen ymmärtää sitä oikein?

Raamatullinen eskatologia on se, mitä Raamattu sanoo lopun ajoista – kaikki, mitä se julistaa, tulee tapahtumaan. Kuinka saamme siitä oikean käsityksen? Se on hyvin yksinkertaista. Meidän on vain luettava, mitä Raamatulla on sanottavaa siitä. Voimme myös lukea joitakin raamatullisesta eskatologiasta kirjoitettuja kirjoja, mutta ne on asetettava Raamatun valoon.

Raamattu on kirja maailman historiasta – maailman luomisen alusta sen loppuun, jolloin se korvataan uusilla taivailla ja uudella maalla. Miksi se korvataan? Koska sen luomisen jälkeen jokin meni pahasti pieleen.

Luojamme Jumala on välittänyt ihmiskunnalle valittuja yksityiskohtia luomakunnastaan, jonka hän julisti olevan ”sangen hyvä”. Kun Aadam ja Eeva luotiin, Hän antoi heille käskyn, jota he eivät totelleet. Tottelemattomuuden seuraukset toivat synnin maailmaan ja turmelivat koko luomakunnan.

Saatana, langennut enkeli Lusifer, petti Eevan olemaan tottelematon Jumalalle. Aadam, jota ei petetty, teki syntiä tahallaan. Heidän syntinsä tarttui kaikkiin heidän jälkeläisiinsä. Siksi ihmiskunnalla oli kaksi vaihtoehtoa syntisen tilansa suhteen. He voisivat 1) hyväksyä Jumalan sovinto- ja pelastussuunnitelman, jonka Hän tarjosi lähettämällä Poikansa Jeesuksen tulemaan ihmiseksi maksaakseen täyden rangaistuksen kaikista ihmiskunnan synneistä; tai 2) ihmiskunta voisi kääntyä Saatanan puoleen etsimään hänen ratkaisuaan tämän maailman jumalana, johon kuului hänen ”jumaluuden” tarjouksensa yhdelle ja kaikille.

Eevan viettelemisen ajasta aina Antikristuksen uskonnon ja valtakunnan perustamiseen Raamattu kertoo jatkuvasta hengellisestä taistelusta ihmiskunnan sieluista. Vanha Testamentti kertoo tapahtumat, joissa Jumala valitsee ja erottaa Israelin tarkoituksiinsa – ensisijaisesti sellaisen kansan perustamiseksi, jolle Hän lähettäisi Poikansa. Israelin historiaan sisältyi jaksoja Jumalalle alistumisesta ja kapinasta häntä vastaan, tosi palvonnan ja epäjumalanpalveluksen aikoja sekä saatanan edistämiä yrityksiä tuhota juutalaiset. Israelin historiaan sisältyi Jumalalle alistumisen jaksoja ja kapinoimista häntä vastaan, aidon palvonnan ja epäjumalanpalveluksen aikoja sekä saatanan edistämiä yrityksiä tuhota juutalaiset. Jos juutalaiset voitaisiin pyyhkäistä pois, Jumalan lupauksilla ei olisi mitään vaikutusta, eikä Israelin kautta maailmaan tulevaa Messiasta.

Uusi testamentti kertoo Saatanan yrityksestä tappaa Jeesus vauva Herodeksen kautta, kuten myös muista vastustajan juonista juutalaisen Messiaan eliminoimiseksi. Epäilemättä Saatana luuli voittaneensa taistelun, kun Kristus ristiinnaulittiin, mutta vain järkyttyäkseen, kun Jeesus nousi kuolleista! Hän ei ilmeisesti käsittänyt Jeesuksen tulemuksen tarkoitusta, joka oli ”tehdä tyhjäksi paholaisen teot” maksamalla täysi rangaistus ihmiskunnan synneistä kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemuksensa kautta. Saatanan päätyö oli keskittyä pitämään ihmiskunta synnin orjuudessa, joka murtuisi niiden kohdalla, jotka kääntyisivät – yksin uskon kautta – Jeesuksen puoleen Hänen sovitusuhrinsa vuoksi.

Joten taistelu ihmiskunnan sieluista on ohi, vai mitä? Ei. Itse asiassa se on kiihtymässä – ja suuresti! Saatanan jatkuva itsepetos, joka alkoi taivaassa, kun hän väitti olevansa ”Korkeimman kaltainen”, on laajentunut käsittämään hänen oman uskontonsa ja valtakuntansa maan päällä. Sen kautta hän saa lopulta haluamansa palvonnan vallatessaan miehen, jonka hän voimaannuttaa, Antikristuksen.

Edellä esitetty asettaa eskatologisen taustan maailmalle ja kristinuskolle niiden viimeisessä konfliktissa. Maailma on lyhyen ajan oleva Antikristuksen valvonnassa, joka näyttää vihdoin voittavan kristikunnan. Jumala tuomitsee sitten maailman Suuren Ahdistuksen kautta.

Useista syistä haluan aloittaa Samuel Andrews’in kirjasta ”Christianity and Anti-Christianity in Their Final Conflict” (Kristinusko ja antikristillisyys lopullisessa konfliktissaan). Kirja julkaistiin vuonna 1898. Luettuani hyvin vanhan kopion, olin erittäin motivoitunut saada se uudelleenpainetuksi Berean Call’in kautta. Tajusin, että se ei pelkästään sisältänyt valtavia oivalluksia profetioiden täyttymisestä, vaan hänen kirjansa osoitti myös erinomaisen tavan ymmärtää paremmin raamatullista eskatologiaa. Andrews ei koskaan väittänyt, että hänellä olisi ollut mitään profetiaan liittyvää erityistä armoitusta. Se, mitä hän teki, oli kuitenkin hämmästyttävää! Silti se on jotakin, mitä me kaikki voimme tehdä ja mitä meidän on tehtävä näinä kasvavan luopumuksen päivinä. Seuraavassa siitä, mitä hän teki.

Samuel Andrews uppoutui Ilmestyskirjaan kootakseen, mitä siellä on sanottu viimeisistä päivistä. Hän pohti, keitä olivat tärkeimmät hahmot, mikä oli heidän pelisuunnitelmansa, mitkä olivat heidän uskonkäsityksensä, poliittinen agendansa ja kuinka nuo asiat sopivat yhteen Jumalan Sanan totuuden kanssa. Johanneksen kirjoitusten lisäksi Ilmestyskirjassa ja hänen kirjeissään Andrews tutki, mitä sanottavaa muilla Raamatun kirjoittajilla – Daniel, Matteus, Markus, Luukas, Paavali, Pietari ja Juudas – oli viimeisistä päivistä.

Jälleen, Samuel Andrews ei tehnyt mitään, mitä me uskovaisina emme voi tehdä. Kerätessään tuota tietoa hän tarkkaili nähdäkseen, josko jotakin hänen lukemastaan tulisi esiin ja vaikuttavaksi hänen omassa ajassaan. Hän oli niin raamatullisesti ymmärtäväinen yksilö, että epäilen, ettei hän ollut edes yllättynyt huomatessaan, kuinka paljon siitä oli vallitsevaa kaikkialla hänen aikansa maailmassa – ja jopa kristikunnassa. Surullinen hän oli, siitä olen varma, mutta ei yllättynyt.

Hän esimerkiksi tunnisti, että suurin osa hänen aikansa suuresti arvostetuista ja vaikutusvaltaisista filosofeista olivat kristinuskoa vastaan, sellaiset miehet kuten Baruch Spinoza, Immanuel Kant ja Georg Hegel. Suurin osa meistä on todennäköisesti paremmin perehtynyt sellaisiin miehiin kuin Henry David Thoreau ja Ralph Waldo Emerson, jotka olivat amerikkalaisia.

Jos mietit, mistä nämä filosofit tulivat hengellisesti, niin he, samoin kuin suurin osa 1800-luvun johtavista filosofeista, olivat ateisteja ja agnostikkoja. He hylkäsivät Raamatun Jumalan päättäen, että ”Jumala” on persoonaton voima, joka on kaikessa ja jokaisessa. He edistivät evoluutiota ja naturalismia, jotka he aikanaan yhdistivät idän mystiikkaan.

Andrews näki yhteyden heidän uskomustensa ja Raamatun julistuksen välillä, jonka mukaan Antikristus julistaa olevansa Jumala ja häntä palvotaan Jumalana (2. Tess. 2:3-4).

Se on tärkeä havainto, koska valhe, jolla Saatana vietteli Eevan – että hänestä tulisi ”niin kuin Jumala” – ei ole uskomus, jonka ihmiset omaksuvat välittömästi, varsinkaan ne, jotka perinteisesti pitävät Jumalaa persoonallisena olentona ja maailmankaikkeuden Luojana.

Tänä päivänä siihen kuuluisi esimerkiksi noin 2,5 miljardia kristittyä ja miljardi muslimia. Riippumatta siitä uskooko kristinuskon Jumalaan vai Allahiin, vaihto uskoon, että itse olet Jumala, tai tulossa sellaiseksi, ei tapahdu välittömästi. Andrews kirjoittaa: ”Niin kauan, kuin ihmiset uskovat persoonalliseen Jumalaan, maailmojen ja ihmisen Luojaan, joka hallitsee kaikkea tahtonsa mukaan ja on olemassa kaikesta erillään, kukaan ei voi istuutua Jumalan temppeliin ’todistaen itsensä Jumalaksi’; tällainen väite hylättäisiin välittömästi sekä rienaavana että absurdina. Ennen kuin tällaista väitettä voidaan kuunnella, on monissa mielissä saatava aikaan sellainen muutos heidän käsityksessään Jumalasta, että tämä väite jumaluudesta ei loukkaa heitä jonakin outona ja uskomattomana, vaan hyväksytään täysin yhdenmukaisena sen kanssa, mitä he uskovat jumalallisesta luonteesta ja sen suhteista ihmiskuntaan.” Sitten Andrews esittää joitakin oivalluksia, kuinka uskonnollisia vaikutuksia omaavat filosofiat edistävät jumaluuden hyväksymistä ihmiskunnalle.

Filosofian luonne soveltuu selityksiin käsitteistä, jotka perustuvat melkein kokonaan ihmisen älyyn ja päättelyihin. Se saattaa tuntua hyväksyttävältä joillekin asioille, mutta ihmisen äly ja perustelut ovat hyödyttömiä, kun on vastattava elämän tärkeimpiin kysymyksiin.

Yhden esimerkin pitäisi riittää. Mitä filosofit voivat kertoa meille Jumalasta? Ei mitään totta olevaa – muuta kuin sen vähän, jonka ovat ehkä johtaneet Raamatusta. Kun tarkastelee vaikutusvaltaisimpia filosofeja, niin uskonnollisissa kysymyksissä he ovat, kuten totesin, ateisteja ja agnostikkoja. Ateisteina he hylkäävät Raamatun Jumalan omien ideoidensa hyväksi; agnostikkoina he vetoavat tietämättömyyteensä Jumalasta. Molemmissa tapauksissa heillä on kuitenkin paljon sanottavaa Raamatun ilmoittamasta Jumalasta. Heillä ei kuitenkaan ole mitään sanottavaa totuudesta. Heidän kirjoituksensa Jumalasta ovat toivottomia harjoituksia tietämättömyydessä. Miksi näin? Eikö heitä pidetä briljantteina miehinä? Miksi sitten ”briljantit” filosofit ovat niin tietämättömiä ajattelussaan Jumalasta?

Hyvin yksinkertaisesti, syntisestä luonteestaan huolimatta he ovat rajallisia olentoja, jotka yrittävät selittää ääretöntä Jumalaa. Se ei tule onnistumaan, ainakaan missään totuuden merkityksessä. Oletko koskaan ajatellut jaetta Sananl. 3:5: ”Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.” Miksi emme nojaisi omaan ymmärrykseemme? Ulkopuolella sen, että tunnustamme luomakunnassa, että kaiken luoneen Jumalan on oltava kaikkitietävä, kaikkivoiva ja kaikkialla läsnä oleva, kaikki muu ymmärryksemme on pelkästään maailmallista viisautta Jumalaa koskevan tiedon varjolla. Tämä koskee kaikkia (ei vain filosofeja).

Jokainen, joka nojaa omaan ymmärrykseensä, on juuttunut omaan lihalliseen viisauteensa. Jälleen, rajallinen ihminen ei voi tuntea Luomakunnan Jumalaa, joka on ääretön, ellei…? Ellei Jumala viestitä hänelle, ja siihen täytyy sisältyä sellaisten asioiden paljastamista, joita ihmiskunta voi vain spekuloida: Hänen iankaikkisen luonteensa, täydelliset ominaisuutensa ja Hänen tarkoituksensa ihmiskunnalle. Jumalan on myös paljastettava meitä koskevia asioita. Mikä on ongelmamme? Mistä syntinen luontomme tuli? Onko mitään toivoa synnin saastuttaman tilamme parantamisesta?

Kaikkea tätä ja paljoa muuta emme voi tietää totuudessa, ellei Jumala valista meitä. Emme tunne edes omaa sydäntämme! ”Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen tuntea?” (Jer. 17:9); ja: ”Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija” (Hepr. 4:12). Tämä oivallus ei tule rajallisen ja syntisen ihmisen mielestä, viisaudesta tai älystä!

Palatkaamme Samuel Andrews’in ajan vaikutusvaltaisiin filosofeihin, esim. Spinoza, Kant, Hegel, Thoreau ja Emerson – nämä olivat niitä, jotka hylkäsivät Raamatun Jumalan ja antoivat maailmalle omat antikristilliset käsityksensä. Antikristilliset käsitykset? Se on, mitä ihmiselle jää, kun hän hylkää Jumalan ja Hänen ilmoituksensa. Hänelle jää myös toinen valtaisa ongelma: hänen on keksittävä oma ratkaisunsa sotkuun, jossa maailma on.

Raamatun Jumala julistaa, että ongelma on synti ja että hänellä on ratkaisu siihen. Filosofien mielestä sitä ei voida hyväksyä ja he ovat siinä peräänantamattomia – jopa ällöttäviä. Maailman on siis keksittävä oma lääkkeensä. Kaikki sen kokeilemat lääkkeet ovat kuitenkin epäonnistuneet! Esimerkkejä on runsaasti, kuten:

Tieteellinen materialismi: usko siihen, että mitään aineetonta todellisuutta ei ole olemassa. Aiheesta käytävät keskustelut voivat käydä rumiksi – kuten myös typeriksi. Silti tämä aihe oli aikaisemmin päivän sääntö suurimmassa osassa tiedettä, mutta nykyisin se enimmäkseen hylätään. Miksi? Koska se uhmaa sekä kokemusta että järkeä ja on myös ”antikristus”-käsite.

Samuel Andrews kommentoi: ”Koska tiede kaipaa absoluuttista ja muuttumatonta lakia, se on taipuvainen tieteelliseen materialismiin. Se ei tykkää mistään jumalallisista väliintuloista [hyläten hengellisen maailman]; sen tavoite on aineellinen, ei moraalinen.”

Siksi se väittää, että ”vain aine on olemassa”. Todellako?

Jos minun pitäisi kysyä joltakulta, joka uskoo tieteelliseen materialismiin, miksi hän ajattelee sen olevan totta ja hän alkaisi luetella syitä, niin keskeyttäisin hänen selityksensä toisella kysymyksellä: ”Tätäkö sinä ajattelet?” Hänen todennäköinen vastauksensa olisi: ”Ehdottomasti”. Seuraava kysymykseni olisi sitten: ”Niinkö luulet? Ovatko ajatuksesi aineellisia? Entä syysi? Ovatko ne aineellisia?” Siitä voisimme jatkaa luetteloon asioita, joilla ei ole aineellista pohjaa, mutta silti ovat kiistattomasti osa elämää: rakkaus, himo, oikeudenmukaisuus, myötätunto, viha, estetiikka, ylpeys jne. jne.

Todellinen tiede on ollut hyödyllinen ihmiskunnalle, mutta se ei ole kyennyt ratkaisemaan likimainkaan kaikkia ihmiskunnan ongelmia – ja vielä vähemmän siirtyessään skientismiin, joka on itse asiassa tieteen muodonmuutos uskonnoksi. Tieteellinen materialismi on siis pudonnut pois ratkaisuna.

Seuraavaksi filosofit käänsivät katseensa evoluutioon: uskoon, että ihmiskunta kehittyy ylöspäin muuntuen ”alkulimasta jumalalliseksi”. Jotkut julistavat, että ihminen on evoluutiotikkaiden ylimmällä puolalla ja saavuttamassa korkeamman tilan. Näin ajattelevilla on kuitenkin voitettavanaan useita esteitä. Evoluutioteoria on konkurssissa – sillä ei ole vastauksia elämän peruskysymyksiin. Esimerkiksi miten elämä alkoi elottomasta? Moinen väite on ristiriidassa biogeneesin lain kanssa. Mikä on todennäköisyys, että elämä – sanokaamme ihmisen solu – muodostui sattumalta? Nolla!

Englantilainen tähtitieteilijä ja matemaatikko Sir Fred Hoyle esitti ongelman selvästi: ”…mahdollisuus tuottaa elämän perusentsyymejä satunnaisilla prosesseilla ilman älykästä ohjausta olisi yksi mahdollisuus luvusta, jossa on ykkönen ja perässä 40 000 nollaa. Geneetikot ovat hyvin tietoisia tästä matemaattisesta mahdottomuudesta, mutta silti kukaan ei näytä puhaltavan hälytyspilliin päättäväisesti.”

Löydettyjen miljoonien ja miljoonien fossiilien joukossa ei ole ainuttakaan siirtymäkauden fossiilia; eli ei ole olemassa mitään välilajia minkään kahden lajin välillä. Kuinka aika ja sattuma, evoluution pohjakallio, saavat aikaan hyvin erilaisia, silti hyvin välttämättömiä tekijöitä ihmisen lisääntymiselle? Miehillä on hyvin erilainen rakenne kuin naisilla, ja kunkin välinen ero on kriittinen vauvojen tekemiselle.

Jälleen, mitä tulee näihin kysymyksiin ja moniin muihin, evoluutiolla ei ole vastauksia. Siitä huolimatta ateistit etsivät jatkuvasti ratkaisuja.

Evoluutioon liittyy läheisesti naturalismi. Siihen sisältyy uskomus, että ihmiskunta on osa luontoa. Silti jotenkin olemme menettäneet yhteyden siihen. Näin ollen naturalismin ratkaisu sotkuun, jossa olemme, on ”palata Luontoon”. Miksi luonto? No niin, meille kerrotaan, että luonto on puhdas ja hyvä ja jostakin syystä meistä on tullut ”epäluonnollisia” ja siksi se, mitä teemme, on enimmäkseen luontoa vastaan.

Todellako?

Kun majava rakentaa kotinsa eli luo padon, se yleensä sekoittaa ekologisen ympäristönsä, jolloin vahingoittuneet puut seisovat puoliksi järsittyinä maan tulviessa. Mutta se on okei, koska se on ”luonnollista” ja näin ollen katsotaan täysin hyödylliseksi. Kun insinöörit rakentavat padon ihmiskunnan hyväksi ottaen huomioon useimmat ekologiset huolenaiheet, sitä ei pidetä hyvänä. Se on luonnotonta.

Hetkinen! Jos ihminen on todella osa luontoa, kuten väitetään, niin kaiken, mitä hän tekee, on oltava luonnollista ja siksi hyvää, puhdasta ja hyödyllistä. Palataksemme naturalismin yhteyteen evoluutioon, tärkeä väite evoluutioprosessille on ”sopivimpien eloonjääminen”. Minulla on syöttölaite talitiaisille. Söpöille pienille talitiaisille. Ne voivat tyhjentää linnunsiemenillä täytetyn 18-tuumaisen sylinterini muutamassa tunnissa. Toisinaan se on kuin katselisi villikoirien kemuja. Olen iloinen, ettei näillä söpöillä pikkuisilla ole torahampaita!

Luulen kaipaavani sitä hyvää, puhdasta ja hyödyllistä osaa luonnosta.

Siitä huolimatta meille sanotaan, että meidän kaikkien on ”jälleen sovitettava itsemme luontoon”. Kuten Dave Hunt tapasi sanoa, että yritä viihtyä äiti luonnon kanssa. Halaa purkautuvaa tulivuorta. Mene uimaan juoksuhiekkaan. Kuivaa itsesi myrkkymuratin lehdillä.

Naturalismi ei siivoa sotkua, jossa olemme. Se on osa sotkua!

Joten jos kaikki ihmiskunnan yritykset ratkaista surkea tilanteensa tieteellisen materialismin, evoluutioteorian ja luontoon palaamisen kautta, ovat epäonnistuneet, saatat ajatella, että ihminen heittäisi pyyhkeen kehään ja palaisi Luojansa tykö.

Ei missään tapauksessa! Vaikka filosofit väittävät olevansa ateisteja ja agnostikkoja, heidän oli – ja heidän on – käännyttävä uskonnon puoleen pyrkiessään ratkaisemaan sotku, jossa olemme. He ovat perustelleet, että koska Raamatun persoonallista Jumalaa ei ole, ihminen pysyy oletettavasti korkeimpana itsensä tiedostavana olentona. Siten hänen asemansa asettaa hänet jumalallisen piiriin.

Tämä on panteismia.

Se johtaa itsensä korottamiseen, mikä on välttämätöntä sellaisten ongelmien ratkaisemiseksi, joita vain kaikkivaltias Jumala pystyy käsittelemään. Siksi oman jumaluuden tiedostaminen on äärimmäisen tärkeää. Ralph Waldo Emerson, suuresti ihailtu kapinallinen filosofi ja panteisti, näytti tietä:

”Mikään ei ole pyhää, paitsi oman mielemme eheys. Mitä minulla on tekemistä perinteiden pyhyyden kanssa, jos elän kokonaan sisäpuolelta? … Mikään laki ei voi olla minulle pyhä, paitsi oman [jumalan kaltaisen] luonteeni laki. … Kartan isää ja äitiä, vaimoa ja veljeä, kun nerouteni kutsuu minua. Jeesus oli parempi kuin toiset, koska hän kieltäytyi kuuntelemasta toisia.”

Andrews panee merkille toisen ominaisuuden, kenties ensisijaisen, mitä tulee panteismiin. Panteismi on täysin subjektiivista, intuition ja tunteiden ajamaa, jota ei voida todistaa eikä kumota. Hän lainaa Emerson’in tunteiden tekemistä tuomariksi sille, mitä hän oli valmis hyväksymään tai hylkäämään. Herran ehtoollinen on Emersonin tutkinnassa: ”Jos uskoisin, että Jeesus määräsi sen opetuslapsilleen ja että hän jopa pohti tämän muotoisen muistelemisen tekemistä pysyväksi kaikin tavoin miellyttävänä … ja silti kokeilemisen aikana se oli vastenmielinen omille tunteilleni. Minun ei pitäisi hyväksyä sitä.”

Sen suhteen on olemassa vain kaksi uskonnollista tai hengellistä vaihtoehtoa: raamatullinen teismi ja panteismi. Raamatullinen teismi liittyy Jumalaan, joka ilmoittaa itsensä Raamatussa. Hän yksin on Jumala, joka on luonut kaiken. Hän ei ole osa luomakuntaansa – Hän on täydellisesti ”toinen”, joka on ikuisesti olemassa kaiken luomansa ulkopuolella. Jos Jumala olisi osa luomakuntaa, Hän olisi osa ”sotkua”, jossa olemme, mutta hän ei ole. Hän on ratkaisu!

Kuten edellä totesimme, panteismi on usko siihen, että Jumala on kaikessa ja siksi kaikki on Jumala. Raamatullisen teismin hylkääminen (tai mikä tahansa poikkeava näkemys) kääntää ihmiskunnan panteismiin. Kaikki edellä mainitsemani filosofit (ja monet muut, joita en maininnut), olivat panteisteja. He hylkäsivät Raamatun Jumalan ja etsivät omaa jumaluuttaan.

Samuel Andrews, jonka teos vuodelta1898 Christianity and Antikristianity in the Final Conflict, jota olen lainannut, dokumentoi saksalaisten filosofien panteistiset uskomukset, jotka valtasivat sivistyneen maailman taiteen, tieteen, kirjallisuuden ja uskonnon kautta. Andrews kirjoittaa: ”Edellä mainitun osalta on jo annettu joitakin todisteita, että joissakin muodoissaan panteismi ei kyllästä vain nykyistä modernia filosofiaa, vaan on yhä enemmän tunkeutumassa uskontoon, tieteeseen, kirjallisuuteen ja kaikille ihmisen ajattelun osa-alueille. Suuri yleisö perehdytetään sen periaatteisiin aikakauslehtien ja sanomalehtien, luentojen ja saarnatuolien kautta. Sen vallitsevuus näkyy siinä, kuinka nopeasti sellaiset järjestelmät kuin kristillinen tiede, mielentiede, teosofia ja muut niiden sukulaiset ovat levinneet kristillisissä yhteisöissä, sillä niillä kaikilla on panteistinen pohja. Moraalinen ilmapiiri on täynnä sen henkeä ja se vaikuttaa moniin heidän tietämättään.”

Tähän suuntaan kaikki menee.

Panteismia ei edistä pelkästään sen vetovoima ihmisiin ”olla niin kuin jumala”, vaan sitä vahvistaa myös poliittinen toiminta, varsinkin demokratia. Miten niin?

Andrews kirjoittaa: ”… demokratian kasvu auttaa valmistamaan tietä Antikristukselle tekemällä kansan tahdosta korkeimman sekä hallitsijoiden valinnan että heidän hallintonsa luonteen ja laajuuden suhteen; ja antamalla tälle tahdolle laillisen ilmaisun. Kun kansa valitsee lainsäätäjänsä, lainsäädäntö on sitä, mitä äänestäjien enemmistö vaatii. Menneisyydessä kaikkien kristittyjen kansojen keskuudessa tällainen lainsäädäntö on suurelta osin perustunut kristillisiin periaatteisiin ja siihen on kuulunut Jumalan auktoriteetin tunnustaminen. Niin kauan kuin tämä auktoriteetti, sellaisena kuin se on julistettu Raamatussa tai kirkon toimesta, tunnustetaan, kansan tahto ei ole ylin; mutta kun se kiistetään, tämä ylivalta yhä kasvaa. Jos sitten uskomus muuttuu yleiseksi joko sen suhteen, ettei ole Jumalaa, lain antajaa, eikä mitään Hänen tahtonsa ilmausta, joka olisi arvovaltainen, niin mikä periaate määrää silloin lainsäädännön luonteen ja rajoitukset? Ainoa periaate on [oletetun] yhteisen hyvän periaate; mitä ikinä se vaatii, on oikein.” Toisin sanoen tullakseen valituksi tai uudelleenvalituksi poliitikot usein mielistelevät äänestäjiä. Se on varmasti tämän päivän politiikkaa!

Muista, että Andrews’in kirja on kirjoitettu 120 vuotta sitten ja koskettelemme vain joitakin asioita, jotka hän paljastaa omasta ajastaan. Silti hänen kirjansa on kuin hän olisi uutiskommentaattori meidän ajassamme. Ja uutiset eivät olisi väärennettyjä!

Tämä artikkeli keskittyi ensisijaisesti maailmaan ja siihen, mihin se on menossa. Osassa 2 pääpaino on kirkossa, todellisessa ja tunnustavassa seurakunnassa, sekä luopumuksessa (joka muuten käsittää todellisia uskovia).

Aloitin tämän viestin korostamalla eskatologian merkitystä ja varsinkin sen arvoa suojellessamme uskovia petokselta, mukaan lukien tuleminen vedetyksi Antikristuksen uskontoon ja valtakuntaan ja niiden tahaton edistäminen. On traagista, että tätä tapahtuu tänä päivänä järkyttävissä mittasuhteissa, kun Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen paluu lähestyy.

TBC

Jatkuu artikkelissa Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 2)

Read Full Post »

Tuleva rahan romahdus

The Coming Monetary Collapse
By Britt Gillette, 23.8.2020, suom. SK

COVID-19:n saapumisen ja sitä seuranneen päätöksen jälkeen sulkea kokonaisia kaupunkeja ja valtioita maailman taloudellinen toiminta on vähentynyt merkittävästi. Kun normaalit taantumat iskevät, ne yleensä käsittävät vain yhden valtion tai yksittäisen alueen. COVID-taantuma on kuitenkin iskenyt koko maailmaan kerralla. Tämä on ensimmäinen kerta Suuren Taantuman jälkeen, kun jokainen valtio on kokenut tuotannon laskun samanaikaisesti.

Tämän taloudellisen katastrofin laajuudesta huolimatta monet ekonomistit uskovat, että tapahtuu nopea V-muotoinen toipuminen, kunhan koronavirus on saatu hallintaan. Mutta onko se todennäköistä? Ei ole. Vaikka virus häviäisi huomenna, emme tule näkemään V-muotoista toipumista. Miksi? Syy on keskuspankkien politiikka ja hillitsemätön hallituksen rahankäyttö. Maailman keskuspankit (Yhdysvaltain Federal Reserve, Euroopan keskuspankki, Japanin pankki ym.) ovat vuosikymmenien ajan tehneet holtittomia poliittisia päätöksiä, mutta niiden huonot poliittiset päätökset karkasivat ylikierroksille vuosien 2008-2009 Suuren Taantuman jälkeen.

Syyskuun 11. päivän jälkeen keskuspankit työnsivät ulos keinotekoisen matalat korot. Nämä alhaiset korot yhdessä muun huonosti harkitun hallituksen politiikan kanssa puhkaisivat valtavan asuntokuplan. Kun kupla puhkesi, keskuspankkiirit ja poliitikot palkitsivat korruptoituneet ja epäpätevät pankkiirit ja yritysjohtajat valtavilla pelastustoimilla. Rajoittavan kultakannan puuttuessa he loivat uutta valuuttaa täyttämään huonoista päätöksistä, huonosta hallinnasta ja resurssien väärästä kohdentamisesta johtuvat aukot. He pönkittivät rikkoutuneen rahoitusjärjestelmän ja puhalsivat siinä prosessissa vielä toisen varallisuuskuplan.

Kun COVID poksautti tämän kuplan, näimme uuden kierroksen pelastustoimia ja keskuspankkien temppuja rahoitusmarkkinoiden kohottamiseksi ja väistämättömän väistämiseksi. Näimme myös suorat hallituksen maksut yksityishenkilöille toivossa ”stimuloida” taloutta. Tämä on mahdollista vain siksi, että hallitukset voivat luoda uutta valuuttaa halutessaan. Yhdysvaltain dollari ja kaikki muut kansalliset valuutat maailmassa ovat ns. fiat-valuuttoja. Se tarkoittaa, että niitä ei tueta millään muulla, kuin hallituksen lupauksella. Niillä on arvoa vain, koska hallitukset sanovat, että niillä on. Ne eivät ole muuta kuin paperinpaloja tai ykkösiä ja nollia tietokoneessa ja se tarkoittaa, että hallitukset voivat luoda valuuttaa niin paljon kuin haluavat vain napin painalluksella.

Fiat-valuutoilla ei ole kullalla, hopealla ja muilla kovilla varannoilla tuettujen valuuttojen arvoa. Se tarkoittaa, että poliitikot ja keskuspankkiirit voivat luoda uutta valuuttaa tyhjästä rahoittamaan loputonta määrää stimulus-ohjelmia, sosiaalietuuksia ja juonia ystäviensä pelastamiseksi ja rikastuttamiseksi.

Vuosikymmenien ajan ja varsinkin Suuren Taantuman jälkeen nämä poliitikot ja keskuspankkiirit ovat tehneet kaikkensa välttääkseen taantuman kivun tai jopa pitkittyneen osakemarkkinoiden laskun. Mutta niin kovasti kuin he yrittävätkin väistää väistämätöntä, tilintekopäivä on tulossa. He ovat vääristäneet vapaat markkinat, eivätkä voi pysäyttää seurauksia ikuisesti. Lasku erääntyy pian. COVID ei aiheuttanut tulevaa kriisiä. Se vain nopeutti sitä.

Tie edessämme

Kaikki nämä typerät hallituksen politiikat ovat asettaneet maailmantalouden no-win-tilanteeseen. Siitä seuraa, että jäljellä on vain kaksi vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1: Deflaatio – Suuri Lama (1900-luvulla) on tunnetuin esimerkki taloudellisesta deflaatiosta. Deflaatiospiraalissa luottosopimukset ja rahan kokonaismäärä kutistuvat. Ihmiset leikkaavat menojaan ja työntekijät menettävät työpaikkansa. Velkaantumisesta tulee valtava taakka. Yrityksillä menee huonosti ja konkurssit lisääntyvät. Työttömyys lisääntyy ja leipäjonoja muodostuu. Deflaatiospiraali on tuskallinen tapahtuma koko yhteiskunnalle. Se lietsoo mellakoita ja kutsuu vallankumousta. Deflaation kipu on välttämätön talouden puhdistamiseksi huonoista veloista ja huonosti hoidetuista yrityksistä. Siitä huolimatta keskuspankkiirit ja poliitikot yrittävät välttää deflaation hinnalla millä hyvänsä. Miksi? Koska väliaikainen ja välttämätön taloudellinen kipu uhkaa viedä heidän valtansa.

Vaihtoehto 2: Suuri inflaatio tai hyperinflaatio – Weimarin tasavalta on tunnetuin esimerkki hyperinflaatiosta. Sodanjälkeisten velkojen ja korvausten vuorten alle muserrettu Saksan tasavalta painoi lisää ja lisää valuuttaa täyttääkseen velvoitteensa. Tuloksena oli valtava Saksan valuutan – markan – ostovoiman menetys. Hinnat nousivat nopeasti vastaamaan uutta todellisuutta. Vuoden 1922 lopussa 160 markan leipä maksoi yli 200 miljardia markkaa vähemmän kuin vuotta myöhemmin. Eräässä tarinassa tuolta ajalta nainen kuljetti kottikärryllistä markkoja leipomoon ostaakseen leivän. Kun hän meni leipomoon, varas vei kottikärryt, mutta jätti kasan arvottomia markkoja. Näin nopeasti valuutta menetti arvonsa.

Kaikki tämä tapahtui, koska holtiton hallitus kasvatti valtavasti valuuttansa tarjontaa ja taloustieteen perusoppien mukaan, kun tarjonta kasvaa ilman kysynnän kasvua, hinta laskee. Toisin sanoen Saksan kansalaiset tajusivat nopeasti, että se, mitä he pitivät ”rahana”, olikin vain arvottomia paperinpaloja. Markka ei ollut ankkuroitu kultaan tai hopeaan eikä mihinkään, jolla on todellista arvoa. Kun tämä todellisuus tuli esiin, maailma menetti kaiken uskonsa markkaan ja sen ostovoima romahti. Lopulta siitä tuli arvoton.

Muutamien viimeisten kuukausien aikana keskuspankkiirit ja poliitikot ovat hukuttaneet maailman biljooniin dollareihin uutta valuuttaa. Heidän vastauksensa jokaiseen taloudelliseen ongelmaan on syytää yhä enemmän valuuttaa jatkuvasti laajenevaan luetteloon valtionapuohjelmia ja kohdennettuja pelastamisia. Kuten Weimarin Saksa, maailma yksinkertaisesti painaa yhä enemmän valuuttaa pyrkiessään ratkaisemaan taloudelliset ongelmansa. Parhaimmillaan tulos on 1970-luvun tyylinen stagflaatio, jossa on korkea työttömyys ja käsistä karannut inflaatio. Pahimmassa tapauksessa tulemme näkemään kaikkien fiat-valuuttojen ostovoiman romahtamisen kultaan, hopeaan ja muihin koviin varantoihin nähden.

Jälleen kerran tarvitaan kottikärryllinen dollareita, euroja tai jenejä yhden leivän ostamiseen. Ei ole yllätys, että Raamattu sanoo sellaisen ajan tulevan – ajan, jolloin koko päivän palkalla ei voi ostaa muuta kuin yhden leivän (Ilm. 6: 6). [Tulee mieleen Tukholman profetia]

Minkä tien valitsemme?

Poliitikot ja keskuspankkiirit eivät koskaan hyväksy vaihtoehtoa 1. Tämä johtuu siitä, että deflaatio on välitön uhka heidän vallalleen ja asemalleen. Järjestelmän selvittäminen tappiollisesta velasta on välttämätöntä terveelle taloudelle. Sen aiheuttama kipu saa äänestäjät kuitenkin vaatimaan uutta johtoa. Se pelottaa poliitikkoja ja keskuspankkiireja, jotka rakastavat vallan asemiaan ja arvostustaan. Deflaatiospiraalin edessä vaihtoehto 2 houkuttelee heitä. He uskovat voivansa ”suunnitella” toipumisen samalla hoitaen ja halliten inflaation. Historia on kuitenkin osoittanut, että keskussuunnittelu ei toimi. Lopussa he menettävät hallinnan ja kaikki maailman fiat-valuutat romahtavat.

Näemme jo tämän kriisin alkuvaiheita. Kun hallitukset ympäri maailmaa vaativat yritysten, paikallishallintojen ja työttömien pelastamista, näemme heidän ison hallinnon menettelytapojensa kustannusten heijastuvan nousevissa kullan ja hopean hinnoissa. Globaalin Weimar-tyylisen hyperinflaation mahdollisuudet ovat paljon vakavammat kuin yleisö uskookaan.

Mitä seuraavaksi?

Kun maailma kokee massiivisen inflaatiokierteen, nykyinen rahasysteemi (voimassa vuodesta 1971) tulee loppuunsa. Uusi rahajärjestelmä nousee tuhkasta. Miltä se näyttää? Emme tiedä varmasti, mutta todennäköisesti se rakennetaan jonkinlaisen digitaalisen valuutan varaan. Maailman keskuspankit ovat jo järjestäytyneet käynnistämään omat kryptovaluuttansa. Kiina testaa parhaillaan omaa valtion tukemaa kryptovaluuttaa ja kymmenet muut maat ovat jo ilmoittaneet suunnitelmistaan käynnistää omansa. Juuri viime viikolla uutiset kertoivat Yhdysvaltain keskuspankin yhteistyöstä MIT:n kanssa oman digitaalisen valuutan kehittämiseksi.

Jos hallituksen kryptovaluutta korvaa paperivaluutan, yksilönvapaus ja kansallinen vapaus katoavat. Hallitukset voivat ”sammuttaa” yksilön kryptovaluutan. Tämä tarkoittaa, että jos teet jotakin, jota hallitus ei hyväksy, se voi sulkea mahdollisuutesi ostaa ja myydä. Tämänkään ei pitäisi yllättää sinua. Raamatun mukaan juuri näin käy lopun aikoina. Antikristus perustaa globaalin kauppajärjestelmän. Hänen järjestelmällään on rooli jokaisessa maailman taloudellisessa tapahtumassa. Se tulee olemaan niin hallitseva, ettei kukaan voi ostaa eikä myydä mitään ilman Antikristuksen hyväksymistä (Ilm. 13:17).

Lähestymme nopeasti aikaa, josta profeetat varoittivat. Olemme keskellä maailmanlaajuista pandemiaa (Luuk. 21:11). Israel on jälleen maassaan (Jer. 23:7-8). Juutalaiset ovat jälleen Jerusalemissa (Luuk. 21:24–28) ja evankeliumia saarnataan kaikkialla maailmassa (Matt. 24:14). Lopunajat lähestyvät. Ahdistus, Antikristus ja maailmanhallitus ovat osa maailman lähitulevaisuutta. Älä kuitenkaan vaivu epätoivoon; se myös tarkoittaa, että Jeesus on paluunsa kynnyksellä. (Ilm. 22:20). Hän perustaa iankaikkisen valtakuntansa (Dan. 2:44), jossa ei ole enää kuolemaa eikä itkua eikä kipua (Ilm. 21:4). Pidä siis katseesi Häneen kiinnitettynä!

———–

Britt Gillette is author of the free ebook Coming to Jesus as well as the books Signs of the Second Coming, Racing Toward Armageddon, and The End Times. Receive his book 7 Signs of the End Times for free when you sign up for his monthly newsletter.

 

Read Full Post »

Tarkkaileeko Antikristus uutisia?

Is the Antichrist Watching the News?
21.8.2020 by Olivier Melnick, suom. SK

Ensimmäiseksi meidän on tiedostettava, että Antikristus on todellinen henkilö. Hän ei ole kristillinen legenda ihmisten pelottelemiseksi. Antikristus on todellinen ja vaikka kukaan ei tiedä sitä varmasti, hän voi elää jo nyt. Voin sanoa teille, että jos hän elää, hän todennäköisesti tarkkailee uutisia päivittäin ja odottaa pääsevänsä maailman näyttämölle suurimpana ”rauhantekijänä”, mitä koskaan on esitelty ihmiskunnalle – ottamatta tietenkään huomioon todellista rauhantekijää Messias Yeshuaa! Joten mitä me todella tiedämme Antikristuksesta? Tätä varten meidän on mentävä lähteeseen, josta löytyy totuus. Raamatussa on oikeastaan aika paljon häntä koskevia yksityiskohtia:

• Antikristus tulee globaalina ihmishallitsijana (Dan. 7-12)
• Hän on pakana (Ilm. 13:1)
• Hänet paljastetaan Pyhän Hengen poistuttua (tempauksen jälkeen) (2. Tess. 2:6-7)
• Hän nousee täydelliseen valtaan – (Dan. 7:8, 20; 8:23)
• Hän allekirjoittaa seitsenvuotisen sopimuksen (liiton) Israelin kanssa (Dan. 9:27)
• Hän rikkoo sopimuksensa seitsenvuotisen Ahdistuksen puolivälissä (Dan. 9:27; Matt. 24:21; Ilm. 13:14-15)
• Hän väittää olevansa Jumala (Dan. 11:36)
• Hän vainoaa juutalaisia (Dan. 7:21)
• Hän pystyttää ja käynnistää ”hävityksen kauhistuksen” (Dan. 12:11)
• Hän hyökkää Israeliin (Dan. 11:40-45; Hes. 38-39)
• Hän voittaa (Dan. 11:38-44)
• Hänet voitetaan (Dan. 7:11,26; 9:27)

Paljon enemmän voi oppia Mark Hitchcock’in kirjasta: The End: A Complete Overview of Bible Prophecy and of the End days.

Aikojen saatossa ihmiset ovat spekuloineet, kuka on Antikristus. Joka kerta, kun inhottava maailmanhahmo on tullut esiin uutisissa, se on hankkinut hänelle Antikristuksen tittelin, ainakin potentiaalisen.

Lopulta tuo henkilö haalistui tai kuoli ja väärin annettu titteli hänen mukanaan. Kuka hän onkin ja riippumatta siitä, onko hän jo elossa tänään vai ei, maailman on oltava oikeassa asemassa Antikristuksen astua näyttämölle ja kaikkien on hyväksyttävä hänet. Tämä johtaa minut huolenaiheisiin, joita minulla on koskien Israelin ja Arabiemiirikuntien suhteiden viimeaikaista normalisoitumista.

Ensimmäiseksi meidän on tarkasteltava rauhaa kolmesta erilaisesta näkökulmasta:

Inhimilliseltä näkökannalta alueella, jota sodat ovat vaivanneet siitä alkaen, kun Israel syntyi moderniksi valtioksi 14. toukokuuta 1948, kahden maan välisen rauhan näkeminen on hyvin odottamatonta ja jännittävää. Arabien ja juutalaisten välillä on ollut ”maankuulu” viha viimeisten 75 vuoden ajan. Rehellisesti sanottuna viha on toispuolinen. Useimmissa arabimaissa näyttää olevan enemmän vihaa Israelia ja juutalaisia kohtaan, kuin mitä Israelissa arabimaailmaa kohtaan silti huomioon ottaen sen tosiasian, että molemmilla osapuolilla on ystäviä ja vihollisia kummallekin puolelle. Se on monimutkaista! Inhimilliseltä näkökannalta rauha on kuitenkin hyvä. Niin kauan kuin ymmärrämme sen inhimilliseltä kannalta, rauha tarkoittaa yksinkertaisesti sodan puuttumista. Otan sen päivä kerrallaan!

Raamatun näkökulmasta se menee vielä pidemmälle. Meitä pyydetään elämään rauhassa naapuriemme kanssa ja rakastamaan heitä (3. Moos. 19:18; Room.12:18). Meidän oletetaan myös olevan rauhassa ja alistuvaisia hallituksillemme (Room. 13:1-3). Lisäksi, kuten Jeshua sanoi, meidän on rakastettava vihollisiamme (Matt. 5:43-48). Ihmisen näkökulmasta se on kova määräys ja se on myös ainoa sellainen käsky kaikissa maailman uskonnoissa. Minun on muistutettava itseäni joka päivä, että minun TÄYTYY rukoilla vihollisteni puolesta ja rakastaa niitä, jotka vainoavat minua. Tässä mielessä se tekee Yeshuan seuraajista hyvin ainutlaatuisia. Tarvitsemme siihen ehdottomasti Pyhän Hengen avun!

Haluaisin kuitenkin tarkastella vielä yhtä puolta, joka on profeetallinen näkökulma. Luemme kohdasta Dan. 9:26-27:

”Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty. Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse.”

Raamatussa ei ole monta kohtaa, joissa olisi niin paljon merkitystä ja kattaisi yhtä pitkän ajanjakson vain kahdessa jakeessa. Haluaisin kiinnittää huomiomme siihen näennäiseen rauhaan, jonka tämä yksilö tuo. Se tapahtuu ilmeisesti kohta seurakunnan ylösoton jälkeen, kun monet ihmiset ovat ”salaperäisesti” kadonneet. Kaaos tulee vallitsemaan maailmanlaajuisesti ja vakauden tarve on oleva suurempi kuin koskaan. Antikristus tulee ja allekirjoittaa liiton Israelin kanssa ja antaa maailmalle väärän käsityksen, että rauha on saapunut maan päälle yleensä ja varsinkin Lähi-itään. Meidän on aina muistettava, että Antikristus väärentää edukseen kaikkea, mitä Messias (Kristus) tekee. Jos Messias toi todellisen rauhan ihmisten sydämiin (ensimmäisessä tulemuksessaan) ja tuo todellisen rauhan maailmaan palatessaan Toisessa Tulemuksessa ahdistuksen jälkeen, niin Antikristus yrittää väärentää myös sitä väärällä rauhalla.

Alue maailmassa, joka on kaikkein epävakaisin ja on ollut sitä jo vuosikymmeniä, on Lähi-itä. Jos tuo alue voisi näyttää rauhalliselta, se auttaisi suuresti valmistamaan näyttämöä Antikristukselle. Siksi en suhtaudu Israelin ja Arabiemiirikuntien suhteiden normalisointiin samalla innostuksella kuin muut. Olen iloinen tuosta historiallisesta sopimuksesta ihmisen ajallisen rauhan kannalta, mutta pidän sitä myös mahdollisesti ensimmäisenä monista sopimuksista, jotka pystyttävät näyttämön Antikristukselle. Katson tätä suurella odotuksella, koska tiedän, että lopunaikojen kello tikittää kohti lopullista lähtölaskentaa.

Hesekiel kertoo meille, että Israeliin hyökätään, kun ”minun kansani Israel asuu turvallisena” (Hes. 38:14), joten Israelin täytyy tuntea elävänsä rauhassa, että voi jotenkin laskea valppautensa tasoa. Antikristus tulee tekemään parhaansa kerätessään kansakuntia Jerusalemia vastaan (Sak. 12:1-2; 14:1-3, Ilm. 16:16; 19:19). On paljon tuhoa ja kuolonuhreja (Sak. 13:9), mutta lopulta Antikristus kukistetaan (Ilm. 20:10) ja koko Israel tunnistaa Messiaansa (Sak.12:10; Room. 11:26).

Tarkoitukseni ei ole tuoda huonoja uutisia. Jälleen inhimillisestä näkökulmasta tämä normalisointi epäilemättä tuo alueelle hyvin ansaitun hengähdystauon vasta kolmannen Egyptin kanssa vuonna 1979 ja Jordanian kanssa vuonna 1994 solmittujen sopimusten jälkeen, puhumattakaan Iraniin kohdistuvasta uhasta, jos lisää arabimaita seuraa esimerkkiä – ja niitä todennäköisesti seuraa. Tarkasteltaessa maantieteellistä sijaintia suhteessa Iraniin liittoutumat Israelin ja minkä tahansa arabimaan välillä ovat edelleen uhka Iranin hegemoniapyrkimyksille. ”Viholliseni vihollinen on ystäväni”, kuten he sanovat, ja se on voinut jopa näytellä osaa äskettäisessä päätöksessä.

Päivän päättyessä maailma on valmis Antikristukselle, mutta se on valmis myös Messiaalle. Niiden meistä, jotka näkevät eron, tulee opettaa niitä, joilla on kiusaus seurata Antikristusta, ja johdattaa heidät ainoan tosi Rauhanruhtinaan tykö, joka tunnetaan Nasaretin Jeshuana (Jes. 9: 6-7; 52:13).

Read Full Post »

Kuulemattomat varoitukset ja äkillinen tuho

Unheeded Warnings and Sudden Devastation
By Jonathan Brentner, 11.9.2020, suom. SK

Kun Saint Helens -tulivuori jylisi keväällä 1980, niin yksi mies seisoi lujasti päättäneenä jäädä vuorelle. Majatalonpitäjä Harry R. Truman kieltäytyi lähtemästä kodistaan huolimatta evakuointimääräyksestä ja toistuvista varoituksista, jotka tulivat maanjäristyksinä.

Hän myönsi olevan ”mahdollista”, että vuori voisi ”räjähtää” jonain päivänä, mutta ei koskaan päässyt niin pitkälle, että olisi halunnut ”pakata laukkunsa” ja jättää kotinsa.

18. toukokuuta 1980 St. Helens -tulivuori räjähti sellaisella voimalla, että 1300 jalkaa vuoren huippua katosi heti. Räjähdys aiheutti valtavan maanvyöryn, joka liikkui alas vuoren rinteitä yli 110 mailin tuntinopeuksilla ja nieli kaiken reitillään olevan, mukaan lukien Harry R. Truman’in asuinpaikan hänen omistamassaan majatalossa Spirit Lake -järvellä.

Miksi mainita itsepäinen vanha mies, joka kieltäytyi ottamasta huomioon lähestyvän katastrofin varoituksia? Koska hän edustaa niin monia tämän päivän maailmassamme. Aivan kuten herra Truman, he kuulevat Raamatun profetian varoitukset ja tuntevat ajallemme luontaisen vaaran, mutta eivät käänny Vapahtajan puoleen, eivätkä odota Hänen ilmestymistään.

Varoitusmerkkejä on kaikkialla

Herra ei vaikene näinä viimeisinä päivinä. Viimeisten päivien merkit ovat aivan liian lukuisat kuvailtavaksi yhdessä viestissä. Viimeisten päivien ensimmäinen merkittävä indikaattori oli 18. toukokuuta 1948, kun Israelista tuli valtio, mikä toteutti ennustuksen Jes. 66:8. (Presidentti Harry S. Truman näytti tietä Israelin tunnustamisessa valtioksi.)

Hyppää eteenpäin vuoteen 2020 ja näemme ahdistuksen ajan maailmanhallituksen ponnahtavan eloon silmiemme edessä yhdessä teknologian kanssa, joka on välttämätön, että antikristus voi panna täytäntöön ”pedon merkin” kuolemanrangaistuksen uhalla. Aikamme laittomuus ja väkivalta yhdistettynä lukuisiin merkkeihin toistuvasti varoittavat meitä tulevan Herran päivän lähestyvästä tuhosta ja kuolemasta.

Kuten Harry R. Truman, monet uskovat eivät vielä halua ”pakata laukkujaan” Jeesuksen läheisen paluun odotuksessa. He eivät tunnista kiireellisyyttä ajassa, jossa elävät; ja siitä seuraa, että he elävät yksinomaan tämän maailman asioille ilman välttämätöntä ikuisuusperspektiivin tasapainottavaa vaikutusta. He toistavat saman erehdyksen kuin fariseukset ja saddukeukset, jotka olivat sokeita merkeille, että heidän luvattu Messiaansa seisoi heidän keskellään (Matt. 16:1-4). Aivan kuten muinaiset uskonnolliset johtajat, monet eivät nykyään tunnista lukuisia merkkejä, jotka osoittavat Jeesuksen välittömään ilmestymiseen.

Jeesus tulee pikaisesti

Jeesuksen viimeiset sanat seurakunnalleen sisältävät lupauksen hänen nopeasta paluustaan. ”Hän, joka näitä todistaa, sanoo: ’Totisesti, minä tulen pian’. Amen, tule, Herra Jeesus!” (Ilm. 22:20). Sana ”pian” kreikaksi on tachu, joka olisi paljon paremmin käännetty sanalla ”nopeasti”. Se viittaa toiminnan nopeuteen. Herra päätti suoran ilmoituksensa koko seurakunnalle lupauksella, että hän palaa nopeasti hakemaan morsiamensa.

Myös Paavali kirjoitti Jeesuksen ilmestymisen nopeudesta viemään meidät kotiin: ”…yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme” (1. Kor. 15:52). Jeesus herättää Kristuksessa kuolleet ja tempaa elossa olevat pyhät pois hetkessä, ”silmänräpäyksessä”.

Meillä ei ole varoitusta päivää tai kahta ennen tempausta; heti kun kuulemme pasuunan äänen, olemme ikuisesti Herran kanssa. Se, mitä jo nyt näemme maailmassa, kertoo meille, että tuo päivä on tavattoman lähellä.

Aivan kuten St. Helens -tulivuoren purkausta seurannut tuho, niin myös 1. Tess. 5:3 kertoo, että tempauksesta jäljelle jääneitä kohtaa ”yhtäkkiä turmio”. Tämä näyttää olevan Jumalan vihan ahdistuksen aikaa edeltävä vuodatus. Lähdettyämme maan päältä maailma kokee sanoin kuvaamattoman kauhun, joka pahenee paljon seitsenvuotisen ahdistuksen aikana.

Oletko valmis?

Jos et ole vielä asettanut luottamustasi Jeesukseen, niin tee, tee se, ennen kuin on myöhäistä välttää kauhua, joka on tulossa maailman päälle. Anna Jumalan Hengen avata sydämesi evankeliumin totuudelle, joka löytyy Raamatun sanoista lukiessamme, että Kristus kuoli ristillä syntiemme tähden, haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, astui ylös taivaaseen ja on tulossa takaisin hakemaan seurakuntansa.

Jeesuksen ylösnousemus todistaa, että hän on se, joka hän sanoi olevansa, ja pystyy näin ollen pelastamaan kaikki, jotka uskovat. Joh. 3:16 sanoo: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” Tämä yksinkertainen jae on iankaikkisen elämän avain.

Usko alkaa tunnustamisella, että tarvitsemme Jeesuksen ristillä suorittaman maksun synneistämme. Room. 3:23 sanoo: ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla.”

Vapahtajan tarpeemme on universaalinen. Koska kaikki ovat tehneet syntiä, niin jokainen tarvitsee Jeesusta (Joh. 14:6); ei ole poikkeuksia. Hän yksin maksoi velan synneistämme.

Jotkut luulevat erheellisesti voivansa kompensoida syntinsä hyvällä käytöksellä. Apostoli Paavali sanoo kohdassa Ef. 2:8-9, että näin ei ole: ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.” Iankaikkinen elämä tulee armosta uskon kautta; pelastava usko perustuu yksinomaan Jeesukseen ja Hänen uhriinsa syntiemme puolesta.

Jos olet riippuvainen omasta hyvyydestäsi tai käytöksestäsi saadaksesi iankaikkisen elämän, jäät hyvin kauas normista ja jäljelle, kun Jeesus tulee hakemaan seurakuntansa.

Jos lepäät turvallisesti Kristuksessa, niin tiedä, että sinulla on vain vähän aikaa jäljellä tässä maailmassa. Kirjoitin ajan myöhäisyydestä ennen Jeesuksen ilmestymistä artikkeleissa: One Minute to Midnight; Not Now, I have My Life to Live; jaThe Beast at Our Door.

Kun Jeesus tulee hakemaan seurakuntansa, kaikki Hänelle kuuluvat poikkeuksetta saavat kirkastetun ruumiin (Fil.3: 20-21. Kohdassa Joh. 10:27-29 Jeesus sanoo tämän kaikista hänen luoksensa tulleista: ”Ja minä annan heille iankaikkisen elämän ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.” Turvallisuutemme ei kuitenkaan poista tarvetta valppauteen ja valmiuteen (Matt. 24:44 ja 25:13).

Paavali viittaa ”vanhurskauden kruunuun”, joka on varattu ”kaikille, jotka ovat rakastaneet hänen ilmestymistään” (2. Tim. 4: 8); erityinen palkinto on niille, jotka innokkaasti odottavat Jeesuksen paluuta viemään meidät kotiin. Mitä tulee valmiuteen, niin apostoli Johannes kirjoittaa: ”Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan” (1. Joh.2:28). Varomattomuus vaelluksessamme Jeesuksen kanssa ei estä meitä pääsemästä taivaaseen, mutta se voi aiheuttaa meille häpeän, kun Hän ilmestyy.

Uskon autuus

Jakeessa Ilm. 22:7 Jeesus sanoo: ”Ja katso, minä tulen pian. Autuas se, joka ottaa tämän kirjan ennustuksen sanoista vaarin!” Ilmestyskirjan sanojen noudattamisessa on vielä enemmän autuutta.

Saatanan hyökkäyksen rajuudella Ilmestyskirjaa vastaan ei ole rajoja. Hän työskentelee päivin öin ryöstääkseen uskovilta sen lohduttavan sanoman, joka vakuuttaa heille vapautumista tulevasta seitsemän vuoden ahdistuksesta, kuten myös ajassamme niin vallitsevan pahuuden ja väkivallan lopullisesta rangaistuksesta.

Autuus, jonka Jeesus lupasi meille jakeessa Ilm. 22: 7, tulee myös siitä, että tiedämme, että Jumalan täydellisessä hallinnassa on jokainen uusi päivämme, riippumatta siitä, mitä tulee eteemme, tai väkivallasta ja kaaoksesta, joka ympäröi maailmaa. Psalmeissa (46:10) Herra sanoo, että ”minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä”. Ilmestyskirja tarjoaa yksityiskohdat Hänen synnin tuomiostaan, joka valmistaa tien hänen korotukselleen, josta luemme Ilmestyskirjan luvuissa 19 ja 20.

Ei ole aitoa välitöntä toivoa niille, jotka hylkäävät profeetalliset merkit ajassa, jossa elämme; vain ohikiitävä toivo, että ”jotenkin elämä palaa normaaliksi tulevaisuudessa”. He eivät näe, kuinka ”suuri nollaus”, jota maailmamme eliitti ajaa, johtaa antikristuksen valtakuntaan, aivan kuten Johannes kirjoitti Ilmestyskirjassa.

Ne meistä, jotka ymmärtävät Ilmestyskirjan varoitukset, tietävät, että sen sivuilla kuvatut tuomiot eivät ole vain mahdollisia, vaan myös hyvin lähellä. Toisin kuin Jeesuksen ajan fariseukset ja saddukeukset, me tunnistamme Jeesuksen paluun merkit ja katsomme ylöspäin odottaessamme Hänen ilmestymistään viemään meidät paikkaan, jota Hän valmistaa meille Isänsä talossa (Joh. 14: 1-3). Se ei siitä parane!

Harry R. Truman’in tarina varoittaa meitä siitä hulluudesta, kun jätämme huomiotta profeetalliset merkit, jotka kertovat meille, että elämme todellakin viimeisiä päiviä. Aivan kuten purkaus, joka yhtäkkiä tuhosi St. Helens -tulivuoren huipun, Herran päivä tuo äkillisen tuhon tähän maailmaan niille, jotka nyt hylkäävät evankeliumin pelastavan sanoman ja heidät jätetään kohtaamaan Herran päivä.

Harry R. Truman sivuutti lähestyvän katastrofin varoitukset. Mitä sinä aiot tehdä Raamatun profetian varoituksille?

Jonathan Brentner

Website: Our Journey Home
Please consider signing up for my newsletter on my website. Thanks!
E-mail: Jonathanbrentner@yahoo.com

 

Read Full Post »