Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Carl Jung’

THE PERFECT SPIRITUAL STORM LOOMING
1.6.2017 McMahon, T.A., suom. SK

Täysmyrskyn määritelmä: Näennäisesti erilaisten tapahtumien sekoitus, joka yhdistyy luomaan suuremman luokan tuhon.

Muistan kuin eilisen erään keskustelun Dave Hunt’in kanssa ei kovin kauan siitä, kun hän muutti Oregon’in Bend’iin. Hän halusi minunkin muuttavan Bend’iin, jotta voisimme jatkaa kommunikoimista niiden kanssa, jotka olivat reagoineet myönteisesti kirjaan The Seduction of Christianity, joka minulla oli etuoikeus kirjoittaa hänen kanssaan. Tuo kirja ja monet hänen myöhemmistä kirjoistaan, artikkeleistaan ja saarnoistaan antoivat oivalluksia useimpiin asioista, jotka myöhemmin osoittautuivat enteiksi kehittyvästä luopumuksesta, jonka tänä päivänä näemme etenevän valtavaa vauhtia ja laajoilla alueilla.

Olemme laajasti käsitelleet luopumuksen eri puolia. 25 vuoden aikana palvelutyömme, The Berean Call, kautta. Vaikka joillakin suuresti mainostetuilla poikkeamilla Raamatusta on ollut kukoistuksensa ja sitten näyttäneet häipyneen, niin itseasiassa ne ovat vain läpikäyneet muutoksia, vaihtaneet toimijoita, sulautuneet muihin harhaoppeihin, sopeutuneet aikaan ja tulleet ovelammaksi so. olleet piilossa kaikkien nähtävissä. Yksi esimerkki tästä on Uskonsanan liike (Word/Faith Movement). Menneitä suosittuja johtajia olivat Oral Roberts, Kenneth Hagin vanhempi, Charles Capps, David (aikaisemmin Paul) Yonggi Cho ja Gloria ja Kenneth Copeland. Copeland’it vaikuttavat edelleen yhdessä kannattajiensa kanssa ja edistävät samaa väärää opetusta, mutta uskonsanan liike on laajentunut uskolla parantamisen liikkeeseen (Faith Healing Movement), menestyksen opetuksiin (Prosperity Teachings), positiivisen tunnustamisen liikkeeseen (Positive Confession Movement) ja sisäisen parantamisen liikkeeseen (Inner Healing Movement), jotka kaikki on viritetty uudelle hienostuneisuuden tasolle Vihollisen tärkeimpinä menetelminä. Nämä Jumalan Sanan perversiot saivat alkunsa, kun Saatana petti Eevan sanoilla: Onko Jumala todellakin sanonut…?” (1. Moos. 3:1). Kyseenalaistaa ja torjua se, mitä Jumala on sanonut, on ollut Saatanan strategia alusta saakka ja tulee olemaan, kunnes hänet heitetään tuliseen järveen.

Tuo Pettäjä ja valheen isä on käyttänyt myös monia näennäisesti erilaisia petoksia, jotka kuitenkin ovat sidoksissa toisiinsa. Uskonsanan opetukset eivät ole pelkästään raamatullisen uskon perversio, vaan ne on hiljattain kerätty mielentieteen kulteista sisältäen käsityksiä, jotka tulevat hindulaisuudesta ja muista Idän mystisistä uskonnoista. Tämän liikkeen opetukset löytyvät transsendentalismista ja uudesta ajattelusta sekä Henry David Thoreau’n ja Ralph Waldo Emerson’in kirjoituksista. Mary Baker Eddy’n kristillinen tiede ja Helena Blavatsky’n Teosofinen Seura toivat itämaiset hengelliset uskomukset valtavirran Amerikkaan.

E. W. Kenyon’ia (1867-1948) on sanottu Uskonsanan liikkeen isäksi. Monet hänen opetuksistaan olivat tulosta hänen koulutuksestaan Uuden Englannin Emerson’in puhekoulussa (Emerson School of Oratory), joka on transsendenttisen filosofian pesäpaikka. Jotkut kirjailijat, kuten Thoreau, kokosivat uskomuksensa hindujen pyhistä teksteistä, kuten Bhagavad-Gita ja Vedat. Kenyonin kirjoitukset ja saarnat olivat sekoitus uskonnollista tiedettä, ihmiskunnan jumaluutta ja Raamattua, josta kaikesta tuli perustus suurelle joukolle Uskonsanan tarjouksia.

Suhde itämaiseen mystiikkaan on kiistaton. Hindulaisuus, buddhalaisuus ja muut Idän uskonnot opettavat, että fyysinen maailma on maya, illuusio, ja näin ollen sitä voidaan manipuloida erilaisilla menetelmillä: ajattelulla (meditaatio, mielen voima), puhumalla (mantroja) ja mielikuvilla (visualisoiminen). Hindulaisuuden korkein jumaluus on persoonaton jumala – hengellinen energia, josta kaikki koostuu. Tuo energiavoima on positiivinen ja negatiivinen (yin ja yang) ja sitä voivat hallita jumalat so. kaikki ihmiset. Itsensä tiedostaminen – tiedostaa oma jumaluutensa – on joogan päämäärä.

Jo pinnallinen Uskonsanan opetusten arvioiminen paljastaa sen selkeän yhteyden pakanuuden ja okkultismin alkuperään. Sellaiset käsitteet, kuin positiivinen tunnustaminen, negatiivinen ajattelu, paranemisen esiin puhuminen, varallisuuden komentaminen, rukoiltavan visualisoiminen ja tiedostaminen, että ihmiset ovat Jumalan alaisia jumalia, ovat runsaita tässä liikkeessä, joka on turmellut raamatullisen opin uskosta miljoonille. Viimeisin kehitys Uskonsanan kannattajien keskuudessa on Uuden Apostolisen Uskonpuhdistuksen (New Apostolic Reformation = NAR) agenda, joka väittää tuovansa uusia apostoleja ja profeettoja, jotka valtaavat maailman ja muuttavat sen paratiisiksi perustaen Kristuksen valtakunnan, ennen kuin Hän voi palata taivaasta. He tulevat palvelemaan voimassa jumalina.

Näitä harhaoppeja opetetaan tulevalle kristittyjen nuorten sukupolvelle kouluissa, jotka ovat yhteydessä Mike Bickle’n kansainväliseen rukoushuoneeseen (International House of Prayer = IHOP) Missouri’n Kansas City’ssä ja Bill Johnson’in yliluonnollisen palvelutyön Bethel-kouluun (Bethel School of Supernatural Ministry) Kalifornian Redding’issä ja niiden satelliitteihin maailmanlaajuisesti. (Yksi ”satelliitti” on TV7 – Mike Bickle’n ja Bill Johnson’in harhaoppien pahin levittäjä Suomessa. Suom. huom.)

Uskonsanan liikkeen käsityksiin liittyy myös opetus positiivisesta mielen asenteesta ja mahdollisuusajattelusta (Positive Mental Attitude and Possibility Thinking), jonka toivat seurakuntaan ensisijaisesti Norman Vincent Peale ja Robert Schuller ja jota edistävät sellaiset ”kristilliset” liike-elämän järjestöt, kuin Amway ja Mary Kay Cosmetics. Peale’n lukuisiin vääriin opetuksiin kuuluu, että hän hyväksyy okkulttisen visualisoimisen raamatullisena rukousmenetelmänä; Schuller puolusti itsetunnon rakentamista (esitettynä hänen kirjassaan Self-Esteem: The New Reformation, joka lähetettiin 250 000 pastorille) psykologisoidun evankeliuminsa ensisijaisena tavoitteena. Peale oli työkalu psykologian tuomisessa seurakuntaan neuvontana, mikä sitten valmisti tien ns. kristillisen psykologian harjoittajille, jonka tärkein hoitomenetelmä on epäraamatullinen oppi itserakkaudesta.

Siirtyessäni psykologiaan toivon sinun näkevän yhteydet tähän mennessä mainitsemieni uskomusten ja harjoitusten välillä. Kaikki nämä asiat on dokumentoitu kirjoissa, artikkeleissa, videoissa, radio-ohjelmissa ja keskusteluissa, joita Dave’n kanssa olemme esittäneet vuosien mittaan ja ne on arkistoitu TBC:n verkkosivustolla. Mitä siis psykologiasta? Lehden Psychology Today toimittaja julisti, että Idän mystiikka tulisi länteen psykologian opetusten kautta.

Vaikka psykologiassa on yli 50 eri alaa, niiden yhteisvaikutus kalpenee verrattuna psykoterapiaan ja psykologiseen neuvontaan. Vaikka psykoterapia esiintyy tieteenä, niin sekulaarit tutkijat kertovat, että sen käyttämät menetelmät eivät juurikaan poikkea niistä, joita käyttävät shamaanit ja noitatohtorit (jotka ovat välittäjiä ihmisen ja henkimaailman välillä). Psykologian yhteys henkimaailmaan on räikein transpersonaalisen psykologian alalla, joka tunnetaan myös hengellisenä psykoterapiana. Sen suhde Idän mystiikkaan on kiistämätön. Joogameditaatio, joka on vallannut Länttä 1970-luvulta saakka, on sisällytetty psykoterapeuttisiin ohjelmiin nimillä MindUp ja Mindfulness ja sitä mainostetaan yleislääkkeenä elämän erilaisiin ongelmiin. Näiden ohjelmien väitetään olevan erityisen hyödyllisiä lapsille.

Meille kerrotaan, että vastaukset elämän kysymyksiin löytyvät katsomalla sisäänpäin, kaivautumalla alitajuntaan, josta todellinen minä löytyy. Sigmund Freud ja Carl Jung opettivat, että ihmisen elämän tapahtumat asustavat alitajunnassa ja että nuo tapahtumat psyykkisesti määrittelevät tuon elämän jokaisen osa-alueen. Alitajunnan oletetut toiminnot tarjoavat valetieteellisen selityksen sille, mitä hindujoogit ovat opettaneet tuhansia vuosia karmana ja jälleensyntymisenä.

Psykologian pelastus ihmiskunnalle on juurtunut ”itseen” ja sen itsensä toteuttamisen käsitys on sama kuin hindulaisuuden itsensä toteuttamisen käsitys. Kummankin lopullinen päämäärä on ihmisen jumalaksi korottaminen ja itsensä palvominen. Tämä ei pitäisi olla yllätys raamatulliselle kristitylle, koska Raamattu kertoo, että itsepetos alkoi Lusiferista taivaassa ja hän toi sen maan päälle pettäessään Eevan (Jes. 14:12-14; 1. Moos. 3:1-5). Lisäksi Raamattu kertoo, että demonien valtaama Antikristus ”asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala” (2. Tess. 2:4). Se on se valhe.

”Se valhe” ottaa monia muotoja, jotkut paljon vähemmän ilmeisiä, kuin mitä on kuvailtu. Silti ne voidaan kaikki tunnistaa esittämällä tämä yksinkertainen kysymys: Sisältääkö se, mitä esitetään, että ihminen syrjäyttää Jumalan pyrkimällä pelastamaan itsensä joko hoitamalla ajalliset ongelmansa tai turvaamalla ikuisen kohtalonsa? Mikä tahansa edistää noita tavoitteita, on ”teoista pelastumisen” muoto, so. ihminen leikkii Jumalaa. Jokainen uskonnollinen uskomussysteemi (ateismi mukaan lukien), muu kuin raamatullinen kristinusko, on ihmiskunnan yritys pelastaa itsensä ilman todellisen ja elävän Jumalan apua. Ihmiskunnan pelastaminen on jotakin sellaista, jonka vain Jeesus Kristus voi tehdä. Raamattu kutsuu ihmiskunnan kapinallista yritystä pelastua tuhoon johtavaksi laveaksi tieksi, jota, niin traagista kuin se onkin, monet seuraavat (Matt. 7:13).

Valhe jumaluudesta löytyy jossakin muodossa kaikessa, mitä edellä on mainittu ja paljon enemmässä, kuin mitä tämä lyhyt artikkeli voi käsitellä. Miksi? Koska ne tulevat yhteen näinä viimeisinä päivinä ennen Herran paluuta morsiamelleen ja lujasti vahvistetaan, kun seurakunta on otettu pois. Tällä hetkellä on paljon vaatimuksia yhteydestä ja ykseydestä julistaen, että me kaikki olemme yhdistetyt. Heidän keskinäiset uskomuksensa ja käytäntönsä ovat osatekijöitä sellaiselle, joka tulee yhdessä muodostamaan jumalattomuuden täysmyrskyn – Antikristuksen uskonnon.

Jos seurakunta otetaan pois tempauksessa (mikä tulee tapahtumaan!), niin miksi meidän pitäisi olla huolissamme uskonnosta, joka tulee yhteen vasta, kun uskovat on otettu pois? Ensinnäkin,

Antikristuksen uskonto ei tupsahda esiin yhdessä yössä. Se on ollut tekeillä siitä saakka, kun Saatana petti Eevan paratiisissa. Toiseksi, Jeesus antoi vastauksen opetuslapsilleen, kun he kysyivät lopun ajoista. Hän luonnehti noita aikoja sanomalla: ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä” (Matt. 24:4-5).

Tuolla petoksella, josta Hän varoitti opetuslapsiaan, on kaksi seurausta: 1) Se estää kadotettuja kääntymästä Herran puoleen ja 2) Se estää uskovia olemasta hedelmällisiä ja tuottavia. Mitä tulee jälkimmäiseen, kaikki uskovat on pelastettu hyviä töitä varten (ei hyvillä teoilla) ja Herran sanoin meidän tulee kantaa paljon hedelmää ja tulla Hänen opetuslapsikseen (Joh. 15:8). Joten näyttäisi siltä, että uskovan hyvien tekojen toisaalle kääntäminen tai tärveleminen on saatanan ainoa tehokas juoni Herran morsianta vastaan. Tämä juoni löytyy joissakin ”kristillisissä” ohjelmissa, jotka ovat huijanneet uskovia tukemaan ohjelmia, jotka itseasiassa edistävät Kristuksen valtakunnan perustamista, ennen kuin Kuningas itse palaa. Tänä päivänä useat hyvin vaikutusvaltaiset silti monipuoliset ohjelmat yrittävät tehdä juuri tuon asian valtakuntadominionistien, amillennialistien ja ekumeenisten leireillä. Raamatun tulevien tapahtumien aikataulu paljastaa selvästi, että se valtakunta, joka tulee esiin seurakunnan tempauksen jälkeen, on Antikristuksen valtakunta ja siten kaikki uskovat, jotka nyt on kaapattu noihin tämän päivän epäraamatullisiin ohjelmiin, tietämättään ja hedelmättömästi palvelevat Vastustajan asiaa.

Toivottavasti jokainen tätä lukeva on tietoinen siitä, että olosuhteet maailmassa ja varsinkin seurakunnassa ovat muuttuneet dramaattisesti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Varoitukset, jotka on esitetty Apostolien Teoissa, 1. ja 2. Timoteus-kirjeessä, Juudan kirjassa, 1. ja 2. Pietarin-kirjeessä ja Ilmestyskirjan kolmessa ensimmäisessä luvussa, ovat ilmenneet räikeästi.

Jakeet, jotka ennustavat: ”Kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?”; ”Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia… ja kääntävät korvansa pois totuudesta…”; ”viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita…”; ”teidän keskuuteenne tulee julmia susia … teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.” (Luuk.18:8; 2. Tim. 4:3-4; 2. Tim. 3:1-2; Apt. 20:29-30). Neljän vuosikymmeneni aikana uskovana, joka osallistuu havainnointiin, puhumiseen ja kirjoittamiseen kysymyksistä, jotka ovat vaikuttaneet haitallisesti Kristuksen ruumiiseen, nuo jakeet monien muiden joukossa, joita voisi mainita, näyttävät vähättelyltä – nousuvedeltä verrattuna siihen hengellisesti synkkään tsunamiin, jota nyt koemme. Voisiko herätys estää tulvan? Se ei ole mahdotonta Jumalalle, mutta maailmassa eikä seurakunnassa ole mitään merkkiä kollektiivisesta parannuksesta eikä myöskään ole profeetallista kirjoitusta tukemaan sellaista toivoa. Näin ollen luopumus jatkuu entisellään.

Kuinka meidän sitten pitäisi käsitellä sitä? Me Berean Call’issa näemme tehtävämme pelastusoperaation työntekijöinä, jotka rukoilevat, että materiaalimme saavuttavat niitä, ”joilla on korvat kuulla … ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen, niin että tulevat tuntemaan totuuden” (Mark. 7:16; 2. Tim. 2:25). Haluamme viedä tietoa erottamisesta veljillemme ja sisarillemme Kristuksessa, erityisesti rohkaisten toinen toisiamme tuomaan Jumalan Sanan valoon, mitä heille opetetaan. Mitä tulee johtajiin, niin haluamme tukea heitä heidän käsitellessään tiettyjä harhaisia oppeja ja käytäntöjä, vaikutusvaltaisia vääriä opettajia ja Raamatun ulkopuolisia virtauksia ja ohjelmia, joita voi tulla seurakuntaan. Sydämemme yhtyy Paavalin kehotukseen Efeson vanhimmille: Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut” (Apt. 20:28).

Tätä varten olemme kehittäneet verkkosivustollemme ”Topics”-osaston, jossa on yli 25 vuoden arkistoidut lähdeaineistot. Sinne pääsee etusivultamme http://www.thebereancall.org. Klikkaa vain ”Topics”-sivun yläreunassa. Sieltä löydät kustakin aiheesta luettelon aiheista, joita olemme käsitelleet vuosien mittaan, sekä linkit uutiskirjeisiin, Questions&Answers-sessioihin, radio-ohjelmiin ym.

Jos sinulla ei ole pääsyä sivustollemme, emme ole unohtaneet sinua! Heinäkuussa suunnittelemme julkaista ensimmäiset painetut ”Topics”-kirjasemme. Ne sisältävät paljon samaa sivustollamme esitettyä tietoa lyhennetyssä, mutta kattavassa muodossa. Kirjaset mystiikasta, heprealaisista juurista ja Esiintulevasta kirkosta ovat nyt tekeillä ja jos Herra suo, niitä seuraa joukko muita aiheita. Haluamme, että nämä huokeat pienet kirjaset ovat suurenmoinen lähde niille, jotka etsivät tietoa tehden heille mahdolliseksi päästä nopeasti jyvälle tietystä kysymyksestä, tai jakaa se jonkun toisen kanssa. Toivomme voivamme tulla tehokkaammiksi Kristuksen ruumiin avustamisessa varsinkin niitä, joilla on paimenen kutsumus ja palvelevat Herran lampaita. Tässä me tarvitsemme teidän rukouksianne.

TBC

 

Read Full Post »

Divination Finds Further Expression In The Evangelical Church
By Orrel Steinkamp, The Plumbline, Volume 9, No. 3, June/July (2004), suom. SK

Ennustaminenko? Ennustaminen tuomitaan Raamatussa (5. Moos. 18:9-14; 2. Kun. 17:17­-18) ja se on siksi hyvin negatiivinen käsite. Kuinka sitä voisi olla evankelikaalisessa seurakunnassa? Onko Plumbline nyt mennyt liian pitkälle tai asiattomuuksiin tässä aiheessa? Nykykielellä tämän täytyy olla aivan ”ulkona”. Kaikesta huolimatta, jos luet tämän uutiskirjeen läpi, niin luulenpa, että tulet myöntämään, että ennustaminen on ehdottomasti “sisällä” ja elää ja voi hyvin monissa seurakunnissamme.

On välttämätöntä määritellä ennustaminen hyvin huolellisesti. Tässä asiassa olen kutsunut pastori Bob DeWaay’n tekemään tämän raskaan työn ja keskittymään oikeaan, raamatulliseen määritelmään ennustamisesta. Tässä johdantoartikkelissa yritän antaa joitakin historiallisia konteksteja nykyisille seurakunnissa kierteleville ilmiöille. Pohjimmiltaan tässä kaikessa on kysymys yhdestä ilmiöstä vähäisin eroin ja muunnelmin.

Ennustaminen (engl. divination) viittaa yrityksiin tietää “salaisia asioita”, joita ei tavallisin keinoin voida tietää. Ennustaminen jakautuu kahteen laajaan kategoriaan: mekaaniseen ja sisäiseen. Mekaaninen ennustaminen käyttää fyysisiä keinoja salaisen tiedon saamiseksi. Esimerkkeinä voitaisiin mainita tuijottaminen kristallipalloihin, eläinten maksan ja muiden sisäelinten tutkiminen, ilmaan heitetyn nuolen putoamistavan tutkiminen ja Tarot-korttien lukeminen. Sisäinen kategoria, josta joskus käytetään englanninkielistä nimitystä ”soothsaying” (totuuden kertominen), sisältää henkiolennon esiin kutsumisen transsissa eli muuttuneessa tietoisuuden tilassa. Joskus tämä henkiolento ilmestyy jo kuolleena ihmisenä, joka palaa ja puhuu viisauden sanoja. Joskus ”kutsuttu” henki puhuu meedion ”kautta”. Apt. 16:16 jakeessa orjatytössä oli ”tietäjähenki” (engl. spirit of divination). (On mielenkiintoista panna merkille, että koska siihen sisältyi usein petkutusta, niin ensimmäisellä vuosisadalla ennustamista tarkoittavaa sanaa käytettiin myös yleisesti tarkoittamaan vatsastapuhumista.)

Mitä kategoriaa tai menetelmää sitten käytetäänkin, niin ennustaminen on yritys saada selville salaista (okkulttista) informaatiota. Ennustamisen tulva seurakuntaan on ennemmin sisäistä kuin mekaanista lajia ja se keskittyy visualisoimismenetelmiin, joita käytetään ”sisäisessä parantamisessa” ja mielikuvitukseen perustuvassa (engl. imaginative) rukouksessa (jäljempänä fantasiarukous).

Visualisoimismenetelmillä on pitkä historia, joka ulottuu aina muinaiseen Egyptiin, jossa perinne opetti, että fyysinen voidaan muuttaa henkisen kuvittelemisen avulla, ne esiintyvät hindujen ja buddhistien harjoituksissa sekä ennen että nyt ja niillä on ilmaisunsa varhaisen kristillisen luostariliikkeen kontemplatiivisessa rukouksessa. Näitä kuvittelumenetelmiä on myös hyvin dokumentoitu nykyisessä okkulttisessa ja New Age -kirjallisuudessa. New Agen piireissä ymmärretään yleisesti, että kaikkein tehokkain ja eniten käytetty menetelmä saada yhteys henkiolentoihin tai henkioppaisiin on ”imaginative visualization” (mielikuvitukseen perustuva visualisointi). Kirjassaan Magic: an Occult Primer johtava okkulttinen kirjoittaja David Conway julistaa visualisoimisen ehdottoman välttämättömyyden rituaalisessa noituudessa:

”…visualisoimisen tekniikka on jotakin sellaista, jonka vähitellen tulet hallitsemaan ja se todella täytyy hallita, jos aiot yleensä ollenkaan edistyä noituudessa…”1

Kristityt harjoittajat, jotka opettavat ja kokevat sisäistä parantamista ja fantasiarukouksia, esittävät todennäköisesti kiihkeän vastalauseen, kun käytämme sanaa ”divination” (ennustaminen), mutta miksi muuksikaan voisi kutsua mielikuvitukseen perustuvaa itsensä Jeesuksena esittäytyvän henkiolennon visualisoimista (esiin manaamista, engl. conjuring up)? Kutsukaamme lapiota lapioksi – tämä on ennustamista!

Kaikesta huolimatta kaikkialla maassa muistojen parantamisen spesialistit johtavat kokonaisia seurakuntia visualisoimaan Jeesusta läsnäolevana kunkin syntymässä, jossakin traumaattisessa lapsuuden kokemuksessa, tai jopa synnytystä edeltävissä tapahtumissa. Uskotaan, että tämä visualisoitu Jeesus lausuu anteeksiannon sanoja ja todella muuttaa historian tapahtuman. Fantasiarukous toimii samalla tavalla.

Ne, jotka harjoittavat ja opettavat näitä visualisoimismenetelmiä kyllä tunnustavat – kuten heidän täytyykin, että samanlaisia menetelmiä on nykyisin myös okkultismin piirissä. Heidän puolustuksensa syytöksiä okkulttisen menetelmän käyttämistä vastaan on, että okkulttinen maailma vain väärentää totuutta, jonka lähde on Jumala. Heidän puolustuksensa on kuitenkin valhetta – Raamattu ei opeta visualisoimista missään; okkulttiselle väärennökselle ei ole mitään raamatullista vastinetta. Muista, että ennustaminen pyrkii löytämään salaista hengellistä tietoa ja Raamattu tuomitsee sen.

Hiljattainen esimerkki yhä suositummaksi tulevasta sisäisestä parantamisesta ja fantasiarukouksesta tulee Gregory A. Boyd’in kynästä. Boyd kasvoi UPC-kirkossa (United Pentecostal Church, kolminaisuuden kieltävä helluntaikirkko USA:ssa. (Gregory A. Boyd kuuluu myös Aikamedian menestyskirjailijoihin. Suom. huom.). Vielä kaksi vuotta sitten hän opetti Bethel College’ssa, mutta on nyt Woodlands Hills -kirkon pastori Minnesota’n St. Paul’issa 5000–6000 jäsenen seurakunnassa. Yhdessä muiden evankelikaaleiksi julistautuneiden kanssa, kuten Clark Pinnock, Richard Rice ja John Sanders, Boyd ehdottaa nyt kirjassaan, Seeing is Believing: Experience Jesus Through Imaginative Prayer (Näe ja usko: Koe Jeesus fantasiarukouksen kautta), että seurakunnan täytyy omaksua sisäisen parantamisen ja fantasiarukouksen mnenetelmiä.2

Se, että Baker Book House kustantajana tarjoaa meille tätä kirjaa, on kamala osoitus nykyisestä erottamisen puutteesta evankelikalismissa. Se enemmän kuin vihjaa raamatullisen rehellisyyden puutteesta ja että vanha kunnon pragmaattinen voitontavoittelu elää ja voi hyvin amerikkalaisessa evankelikalismissa.

Christianbook.com’in julkaisemassa haastattelussa Boyd ilmoittaa syynsä tämän kirjan julkaisemiselle ja puhuu harjoituksestaan kokea Jeesus fantasiarukouksen kautta ja seuraavassa lausunnossa kertoo, miksi hän tuntee, että tätä rukoustekniikkaa tarvitaan:

”Koko kirjan tarkoitus on osoittaa ihmisille muuttumisen tie, josta he ehkä eivät ole tietoisia… Niinpä se, mitä olen tuonut esiin tässä kirjassa, on hyvin perinteisen rukousmuodon sovellus, joka on hyvin muuttava. Sitä kutsutaan myöntäväksi (cataphatic) rukoukseksi eli käyttäen yleisempää terminologiaa mielikuvitukseen perustuvaksi fantasiarukoukseksi (imaginative prayer)… Se on rukousta, joka tarkoituksellisesti avaa mielemme ja mielikuvituksemme niin, että Pyhä Henki voi toimia ja vaikuttaa meihin sillä tavalla. Katson, että suuri syy siihen, että monet uskovat eivät koe mitenkään dynaamisesti eivätkä johdonmukaisesti Jeesuksen Kristuksen ja kristinuskon todellisuutta, on, että he eivät koskaan ole oppineet käyttämään mielikuvitustaan rukouselämässä.”

Boyd’in mukaan monet uskovat eivät ilman tätä rukoustekniikkaa koe Jeesuksen ja kristinuskon ”todellisuutta”. Tässä on houkutteleva perinteinen syötti, jota käytetään saamaan uskovat koukkuun: Raamatun – Jumalan Sanan – opettaminen ja soveltaminen elämäämme ei ”oikein toimi”, joten me tarvitsemme lisäpotkua näistä fantasiarukousmenetelmistä ja kokemuksista. Kristityt, varokaa! Näiden menetelmien käyttäminen merkitsee Raamatun pitämistä ennemmin riittämättömänä (deficient) kuin riittävänä (sufficient).

Kun kristillisen sisäisen parantamisen ja fantasiarukouksen sukutaulua seurataan, voidaan nähdä, että ne perustuvat ateistisen psykologin Sigmund Freud’in opetuksiin. Juuri Freud opetti, että jokaisessa on syvä tiedostamaton mieli, ja vastaus tunne-elämän terveyteen on paljastaa tämä kätketty tiedostamaton mieli ja parantaa se. Freudilaisen opin mukaan itse kukin tukahduttaa lapsuutensa traumat. Tässä tukahduttamisessa me unohdamme tapahtumat, koska ne ovat kerta kaikkiaan liian kauheita mietittäviksi. Emme voi muistaa näitä unohdettuja tapahtumia tietoisen muistin normaalein prosessein. Juuri tämä freudilainen oppi nosti esiin psykoterapian ja hypnoositerapian harjoittamisen nykyisessä laajuudessaan.

Carl Jung, alun perin Freud’in yhteistyökumppani 1920- ja 1930-luvuilla, riitaantui Freud’in kanssa hengellisten ja okkulttisten ilmiöiden tulkitsemisesta. Sen sijaan, että olisi ollut ateisti, Jung oli lapsuudestaan lähtien tuntenut vetoa henkimeedion rooliin. Jung eteni asettaen oman okkulttisen ajattelunsa freudilaiselle pohjalle. Hän kirjoittaa erityisestä henkioppaastaan, jota kutsui Filemoniksi, ja jonka ansioksi hän katsoo monet opinkohtansa. 1940-luvulla Agnes Sanford sulautti Jung’in psykologisoidut okkulttiset näkemykset omiin okkulttisiin kokemuksiinsa ja esitteli ne seurakunnalle. Sanford’ista ja hänen kirjoituksistaan ja seminaareistaan tuli jungilaisen okkulttisen opetuksen kristillinen lähde. Hänen näkemyksensä siirtyivät suoraan ketjulle ”kristillisiä” kirjoittajia, kuten Francis McNutt, Ruth Carter Stapleton, John ja Paula Sandford, Thomas Merton, Morton Kelsey ja Richard Foster.

“Kristillistetty” sisäinen parantaminen palauttaa ihmisen hänen menneisyyteensä erilaisilla mystisillä ja täysin shamanistisilla proseduureilla ja sitten tuo ”todellisen ja elävän Jeesuksen” ihmisen muuttuneessa tietoisuuden tilassa. Tällä menetelmällä menneisyydestä tulee mystisesti nykyisyys. Tämä esiin manattu Jeesus-hahmo ei ainoastaan paranna menneisyyttä, vaan myös muuttaa historian faktat saadakseen aikaan halutun paranemisen.

Suositun kirjansa Celebration of Discipline luvussa ”Meditation”, Richard Foster pohdiskelee Agnes Sanford’in vaikutusta ja mainostaa erästä visualisoimisrukouksen muotoa. Brooks Alexander huomioi:

“Opiskeluoppaassaan (1983) Foster lisää ehdottomasti epäraamatullisen lopetuksen. Hän vihjaa, että luomamme kuollut kuvittelu voi tulla meille eläväksi ja kosketuskohdaksi kirjaimelliselle kohtaamiselle Elävän Kristuksen kanssa.”4

Foster ei jätä epäselväksi, että Jeesus voidaan “kutsua” mielikuvituksen (okkulttisilla) menetelmillä. Hän sanoo:

”Se voi olla enemmän kuin mielikuvituksen harjoitus. Se voi olla aito kohtaaminen. Jeesus Kristus voi todella tulla sinun tykösi.”5

Alexander huomioi myös:

”On selvää, että se [fantasiarukous] muuttaa tapamme lähestyä Jumalaa. Anomisesta tulee manipuloimista. Hänen tahtonsa etsimisestä tulee omaa suunnittelua. Tekninen korvaa henkilökohtaisen ja mekaaninen korvaa eettisen. Suoraan sanoen: se ei ole raamatullinen käsitys rukouksesta.”6

Sisäinen parantaminen ja fantasiarukous kumpikin lähtevät olettamuksesta, että rationaalinen mieli täytyy ohittaa, jotta kätkettyyn sisäiseen sieluun saadaan yhteys. Koska kuitenkin rationaalinen mieli vastustaa tätä, niin täytyy käyttää erilaisia menetelmiä sen ohittamiseksi. Osallistuin erääseen esitykseen, jossa opetettiin ”keskittymistä”. Keskittyminen on kummallista mielen keskittämistä mielikuvaan Jeesuksesta.  Ihmisiä kehotetaan ”pitämään” tuota Jeesuksen kuvaa mielessään. Aluksi se on kuin still-kuva, mutta jossakin vaiheessa Jeesuksen kuva alkaa liikkua ja sitten puhua. Tässä vaiheessa oppilasta neuvotaan aloittamaan päiväkirja Jeesuksen puhumien sanojen kirjaamiseksi.

Juuri tämä visualisoimisen henkienmanaamistekniikka, joka on lainattu sekä muinaisesta että nykyajan okkultismista, on se, joka kaikkein selvimmin edustaa ennustamista seurakunnassa.

Verkkosivulla “Student Books Online” anonyymi arvostelija kuvailee Boyd’in kokemusta todellisuuden muuttamisesta fantasiarukouksella:

…ja se prosessi, jota tri. Boyd meille tarjoaa, rakentaa ”vaihtoehtoisen todellisuuden” hänen mielikuvituksessaan, joka on irrallinen objektiivisesta kirjoitetusta historiasta. Hän rakentaa valheen ja väittää, että se on ”todellinen”. Hän sisällyttää kuvittelemansa ”hengellisen Jeesuksen” valheeseen ja väittää sen olevan aito ja raamatullinen, koska se toimii. En liioittele. Tri. Boyd antaa tosiasioihin perustuvan historiallisen totuuden tapahtumasta elämässään. Hänellä oli julma isoäiti, joka ei antanut hänelle lahjaa ja kutsui häntä pahaksi, jota hän muistelee sivulla 117: ”Ei, Greggie on paha poika ja pahat pojat eivät saa lahjoja.” Tämä tapaus tuo tuskaa hänen elämäänsä. Tri. Boyd väittää, että Jeesus itse johtaa häntä tämän prosessin läpi. Kun prosessi paljastuu, me näemme, että se mitä tapahtuu, on, että Jeesus itse muuttaa Boyd’in sisarten todistaman objektiivisen kirjoitetun historian erilaiseksi tarinaksi, jota ei koskaan ole tapahtunut. Tarina kehittyy seuraavaksi selostukseksi sivulla 121: ”Mutta nyt sen sijaan, että olisin nähnyt isoäitini vihaiset ryppyiset kasvot, minä näin Jeesuksen säteilevät iloiset kasvot. Hän kumartui kassin puoleen ja katsoi sinne villin jännittävä hymy kasvoillaan. Sen sijaan, että olisin kuullut sanovan ’Ei, Greggie on paha poika’, minä kuulin Jeesuksen huudahtavan: ’Oi, tietysti Greggie saa lahjan. Hänhän on niin hyvä poika!’”…

Raamattu kertoo meille erilaisen tien anteeksiantamukseen, johon ei sisälly itse luomaani innoitettua ”subjektiivista todellisuutta”. Kun tiedostan olevani täysin syntinen ja ansioton, suunnattomassa velassa Jumalalle ja kyvytön sitä maksamaan, kadotus määränpäänä – ja Jumala tulee ja kuolee puolestani ja antaa anteeksi vuorenkorkuisen velkani ja sen tilalle iankaikkisen elämän kaiken sen vastakohtana, mitä olin ansainnut, niin kiitollisuus, joka valtaa sydämeni ja mieleni tiedostaessani tämän tekee minut kykeneväksi antamaan anteeksi isoäitien pienemmät velat minulle. Tämä on evankeliumi. Tämä ei vaadi henkiolentoja luomaan vapaamuotoista historiaa, jotta voisin antaa anteeksi. Se vain uskoo työhön, jonka Jumala todellisena ihmisenä teki puolestani ristillä. Tässä löydämme aidon ja todellisen voiman antaa anteeksi objektiivisessa historiassa, jonka todistajat ovat nähneet ja kirjoittaneet meitä varten luettavaksi ja ymmärrettäväksi.

Plumbline on luodannut tämän aiheen. Ennustaminen vaarallisessa valeasussa on saastuttanut seurakunnan ja kukoistaa siellä! Mitä lääkkeeksi? Aimo annos raamatullista erottamista.

Viitteet:

  1. David Conway, Magic an Occult Primer, p. 59 (Referenced by Dave Hunt in Seduction of Christianity; Harvest House Publishers: Eugene OR, 1985, p. 142.)
  2. God of the Possible, Baker: Grand Rapids, MI, 2000.
  3. Baker: Grand Rapids, MI, April 2004.
  4. SCP Journal, 9:3, 1990, p. 18.
  5. Celebration of Discipline, New York: Harper and Row, 1978, p. 26. (Referenced by Dave Hunt in Seduction of Christianity, Harvest House Publishers: Eugene OR,1985, p. 164.)
  6. SCP Journal,9:3, 1990, p. 16.

Plumblinen päämäärä

Me haluamme tiedottaa Kristuksen ruumiille laajasta valikoimasta uskomuksia ja käytäntöjä nykyajan seurakunnassa. Rukouksemme on, että tarjottu informaatio (1) paljastaisi tiettyjen opetusten ja käytäntöjen epäraamatullisen luonteen ja (2) kääntäisi sydämet takaisin todelliseen raamatulliseen uskoon. Emme väitä tietävämme kaikkea, mutta silti palvelemme nöyrästi Kristuksen ruumista. Plumblinella ei ole tilausmaksuja ja se luottaa lukijoidensa lahjoituksiin kaikkien kustannusten kattamisessa.

The Plumbline

Read Full Post »