Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘diaspora’

The Seven-Year Tribulation: Is it, or Isn’t It?
By Gary Stearman 25.2.2019, suom. SK

Profeetallisissa piireissä on nyt käynnissä tärkeä keskustelu. Siinä syvennytään Jeesuksen itsensä jakeessa Matt. 24:21 ”suureksi ahdistukseksi” nimeämän ajanjakson kestoon.

Kestääkö ahdistus seitsemän vuotta, vai ainoastaan kolme ja puoli vuotta? Usein väitetään, että lukuisat Danielin- ja Ilmestyskirjan viittaukset: ”aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa”, ”tuhatkaksisataakuusikymmentä päivää” ja ”neljäkymmentäkaksi kuukautta”, tukevat vain kolmen ja puolen vuoden ahdistusta. Heidän mukaansa nämä ovat todistus siitä, että tämä aika on vain puolet perinteisestä seitsemästä vuodesta.

Useista syistä pidämme edelleen kiinni perinteisestä opetuksesta, että todellinen ahdistus kestää täydet seitsemän vuotta.

Lisäksi luotettavat sananselittäjät ovat yksimielisiä, että sitä edeltää seurakunnan ylösoton jälkeinen siirtymäkausi. Tämä aika voisi olla jopa kolme vuotta tuoden maailmalle kymmenen vuoden hengellisen irstailun ja henkisen kuohunnan ajan, jota seuraa ennennäkemätön fyysinen katastrofi.

Asiaa koskevien Kirjoitusten tutkiminen osoittaa, että jotta ennustetut Ahdistuksen ajan tapahtumat voisivat täysin kehittyä, niin tietty aika täytyy kulua – varmasti enemmän kuin kolme tai neljä vuotta.

Tämä pätee Ahdistusta edeltävään ajanjaksoon, kuten myös Antikristuksen ilmestymiseen ja valtaannousuun. Kun seurakunta on poistettu ja Jumalan Pyhä Henki Hänen nykyisestä vaikutusvallan asemastaan, nämä avaintekijät voivat alkaa putoilla paikoilleen.

Sitten, ja vasta sitten, tietyt tekijät saavat aikaan ennustetun globaalin hallituksen ja sen keskeisten toimijoiden lopullisen sijoittelun – joista numero yksi on Antikristus itse.

Miksi on oltava Ahdistus?

Usein toistettu itsestäänselvyys on, että Ahdistus tulee erottaa ahdistuksesta yleensä.

Jobin kirjassa löydämme miehen, joka kärsii tällaisesta ahdistuksesta ystäviensä seuratessa tilannetta. Yhdessä he painiskelevat ratkaistakseen hänen ongelmansa. Elifas, yksi Jobin neuvonantajista, sanoo: ”…vaan ihminen syntyy vaivaan ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle” (Job 5:7). Tässä piinaavassa kuvassa hän maalaa ihmisen typeränä olentona, jonka luontoon kuuluu ajautua vaikeuksiin.

Todellisuudessa tämä onkin Raamatun kertomus, koska ihminen rikkomuksen kautta huomaa, että hänen elämäänsä leimaa jokin ahdistuksen muoto toisensa jälkeen.

Kuten Joh. 16:33 sanoo, Jeesus kertoi opetuslapsilleen käytännössä saman asian: Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.”

Hänen sanansa ovat tarkoitetut lohduttamaan niitä, jotka Hän on valinnut, mutta ne myös ilmoittavat ihmisen maanpäällisen elämän hyvin todellisen seurauksen.

Tämän todettuamme on tärkeää vetää erillinen linja yleisen ahdistuksen ja erityisesti profetoidun ajanjakson välille, joka on tarkoitettu Daavidin huoneelle ja Israelin kahdelletoista sukukunnalle. Muista, että Israel on hengellinen nimi, jonka Jumala antoi kahdentoista heimon isälle.

Silloin hän sanoi: ‘Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut.’” (1. Moos. 32:28)

Tämä lausunto annettiin tilanteessa, jossa Jaakobilla oli koko yön kestävä painiottelu Herran enkelin kanssa, joka antoi hänelle uuden kuninkaallisen nimen ja erityisen lupauksen. Tästä ajasta eteenpäin Israelilla ja hänen jälkeläisillään oli oleva erikoinen voima ja kutsumus.

Heillä oli myös Jumalan tuki, niin että riippumatta siitä, kuinka pahasti heitä vainottiin, heille taattiin aina lupaus ennallistamisesta. On vahvat perusteet, että tämä on syy tulevaan ahdistukseen. Jeremian luku 30 puhuu kauniisti Israelin ja Juudan lopullisesta palauttamisesta luvattuun maahan.

Sillä katso, tulee aika, sanoo Herra, jolloin minä käännän kansani Israelin ja Juudan kohtalon, sanoo Herra ja palautan heidät maahan, jonka olen antanut heidän isillensä ja he saavat periä sen” (Jer. 30:3).

Sama luku jatkuu kertoen heidän paluunsa ehdot. Jeremia maalaa pelottavan kuvan, josta tulee lause, joka on tullut edustamaan Ahdistusta erityisellä tavalla:

”Kysykää ja katsokaa: synnyttääkö miehenpuoli? Miksi näen kaikkien miesten pitelevän käsin lanteitansa synnyttäväisten tavalla, ja miksi ovat kaikki kasvot käyneet valjuiksi? Voi! Suuri on se päivä, ei ole sen kaltaista. Se on Jaakobille ahdistuksen aika, mutta hän on pelastuva siitä. Ja sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, minä särjen ikeen sinun kaulastasi ja katkaisen sinun siteesi. Eivät tee enää muukalaiset heitä palvelijoikseen, vaan he saavat palvella Herraa, Jumalaansa, ja Daavidia, kuningastansa, jonka minä heille herätän.” (Jer. 30:6-9)

Täällä näemme kaikki klassiset kuvat ahdistuksesta. Jeremia puhuu synnytystuskista, jotka liittyvät Israelin uuteen syntymiseen Maassa. Näemme myös, että puhutaan ”siitä päivästä”. Se on ”Herran päivä”, joka vapauttaa Israelin pakanoiden kahleista, joiden alaisena se on raatanut vuosisatojen ajan. Lopuksi Jeremia ennustaa Daavidin valtaistuimen ennallistamisen, jolle Jeesus asetetaan.

Tämä on nimenomaan profetia viimeisistä päivistä, joiden aikana Herra lunastaa Jaakobin – Israelin – ja tekee sen kanssa uuden liiton, joka ei ole kirjoitettu kivitauluihin, vaan hänen kansansa sydämiin.

Siten ahdistuksen tärkein tulos on Israelin ennalleen asettaminen Maahan. Se on ”Jaakobin vaivan” aika, ei ”pakanoiden”. Danielin suuressa profetiassa 70 vuosiviikosta näemme toisen kuvan tästä samasta ilmoituksesta:

”Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi. Sitten loppuu lain rikkominen, synnistä tehdään loppu ja pahat teot sovitetaan. Iankaikkinen vanhurskaus saatetaan voimaan, näky ja profetia vahvistetaan sinetillä ja kaikkeinpyhin voidellaan.” (Daniel 9:24)

Tässä lausunnossa on tärkeää nähdä, että se on tarkoitettu Israelille. Seitsemänkymmentä viikkoa (eli seitsemänkymmentä seitsemää) on suunnattu nimenomaan ”sinun kansallesi”, toisin sanoen Israelille ja ”sinun pyhälle kaupungillesi” eli Jerusalemille. Tämä on ajastettu profetia, jonka tärkein seuraus koskee vain Israelia, ei pakanoita.

Yllä oleva jae mainitsee kuusi erityistä tavoitetta, jotka ”70 viikon” jakso tuo Israelille. Ensiksi Israelin ”lainrikkominen” loppuu. Herra armollisesti vihdoinkin lopettaa sen vuosisataisen epäonnistumisen Jumalan liiton pitämisessä. Hänen saapumisensa viimeisen viikon lopulla tuo suuren sovituksen Hänen kansalleen Israelille.

Toiseksi ”synti” lakkaa. Israelin syntien vuosisadat pyyhitään vihdoin pois. Kolmanneksi sovitetaan ”vääryys”, jota Israel on osoittanut alusta saakka epäonnistuessaan Mooseksen lain pitämisessä.

Neljänneksi ”iankaikkinen vanhurskaus” tulee. Tämä on tietysti lupaus messiaanisesta valtakunnasta.

Viidenneksi Danielin ”näky ja profetia” lopulta toteutuu ja sinetöidään lopullisesti. Profeettojen lausunnoista tulee lopulta todellisuutta.

Kuudenneksi ”kaikkein pyhin” tuodaan väkevään todellisuuteen, kun Kristus ja Hänen temppelinsä muodostavat lähtökohdan tuhatvuotiselle valtakunnalle. Lopussa on oltava kirjaimellinen fyysinen temppeli.

Ensimmäiset 69 viikkoa ovat aika Baabelin vankeuden jälkeisestä Jerusalemin ennallistamismääräyksestä Kristuksen ristiinnaulitsemiseen. Kun ne ovat kuluneet loppuun Danielin kansan nähdään menevän määrittelemättömään vainon aikaan. Tänä päivänä käytämme siitä nimitystä ”Diaspora”.

Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja. Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki (KJV: the people of the prince that shall come shall destroy the city and the sanctuary = tulevan ruhtinaan kansa hävittää kaupungin ja pyhäkön), mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty.” (Dan. 9:25,26)

Jerusalemin temppelin tuho (Francesco Hayes 1867)

Jerusalemin ja temppelin tuhon jälkeen vuonna 70 Israel joutui katastrofiin toisensa jälkeen, kunnes heidät ajettiin lopulta ulkomaille etsimään selviytymistä monissa maissa. ”Tulevan ruhtinaan kansa” – roomalaiset – varmistivat, että Israel ja Juuda ajettiin maan ääriin. Mutta profetian loppu koskee tulevaa ruhtinasta, joka on roomalaisten geneettinen jälkeläinen, erityisesti temppelin tuhoajien, Tiituksen ja Vespasianuksen, kuningashuoneen. Hän on Antikristus. (Suomessa ei ilmeisesti vieläkään osata kääntää Raamattua, koska myös Raamattu Kansalle kääntää jakeen Dan. 9:26 samalla tavalla väärin kuin KR38. Jokseenkin kaikki englantilaiset käännökset kääntävät sen kuten KJV. Suom. huom.) Olemme toisaalla kuvailleet, kuinka seleukidien dynastia, johon kuului Antiokus IV Epifanes, avioitui näiden roomalaisten kuningashuoneiden kanssa. Antiokus, Antikristuksen esikuva, perusti sukulinjan, joka on tuova viimeisten päivien Antikristuksen. Nykyään tämä roomalainen sukuperä on levinnyt kattamaan koko maailman. Kukaan ei voi tietää hänen tarkkaa esiintymispaikkaansa, mutta pahan ruhtinaan sukulinja odottaa hetkeään historiassa.

Seitsemäskymmenes viikko

Tulee olemaan helppoa havaita Danielin 70. viikon alkaminen. Sen merkitsee se hetki, jolloin tuleva ruhtinas (Antikristus) tukee Jumalan muinaista liittoa Israelin kanssa. Se sisältää Aabrahamille annetun Maata koskevan liiton:

Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse.” (Dan. 9:27)

KJV-käännös, jota Stearman käyttää tässä artikkelissa: “And he shall confirm the covenant with many for one week: and in the midst of the week he shall cause the sacrifice and the oblation to cease, and for the overspreading of abominations he shall make it desolate, even until the consummation, and that determined shall be poured upon the desolate (Ja hän vahvistaa liiton monien kanssa yhden viikon ajaksi: ja keskellä viikkoa hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin ja iljetysten leviämisen vuoksi hän tekee sen autioksi jopa täyttymykseen saakka ja se, mikä on päätetty vuodatetaan aution päälle” Dan. 9:27).

Geri Ungurean, messiaaninen juutalainen, jonka artikkeleita on paljon sivustolla Rapture Ready, esittää eräässä artikkelissaan tällaisen käännöksen:

”He will confirm a covenant with many for one ‘seven.’ In the middle of the ‘seven’ he will put an end to sacrifice and offering. And on a wing of the temple he will set up an abomination that causes desolation, until the end that is decreed is poured out on him.” (Hän vahvistaa liiton monien kanssa yhden ‘seitsemän’ ajaksi. ‘Seitsemän’ keskellä hän lopettaa teurasuhrin ja ruokauhrin. Ja temppelin siivelle hän pystyttää kauhistuksen, joka aiheuttaa hävityksen, kunnes loppu, joka on säädetty, vuodatetaan hänen päällensä.)

Jälleen näemme, että tämä seitsemäskymmenes ”seitsemän” (”viikko”) on suunnattu nimenomaan kohti profetian täyttymistä Israelissa. Siihen liittyy temppeliuhraaminen, joka on saastutettu pahoilla ja okkulttisilla iljetyksillä, joita on selvitetty muissa Antikristusta koskevissa kohdissa.

Tärkeintä on kuitenkin, että näemme sen, että teko, joka aloittaa viikon, on Antikristuksen suorittama liiton vahvistaminen. Siihen saakka, kunnes hän tekee tämän teon, koko viikko lepää täyttymättömänä.

Perustellessaan lyhennettyä ahdistusta jotkut ovat ehdottaneet, että osa viikosta olisi kulunut jo Herran ensimmäisen tulemuksen aikana, mutta se ei yksinkertaisesti voi olla näin. Jos olisi, niin hänen ei voitaisi sanoa vahvistavan liiton yhden viikon ajaksi.

Herra haluaa, että kansallinen Israel luottaa täydellisesti Hänen johtoonsa. Deuteronomian neljännessä luvussa (5. Moos. 4) Mooses selittää kansalleen, miksi heidän täytyy pitää Hänen käskynsä. Hän profetoi, että tulevaisuudessa heidän laiminlyöntinsä johtaisi heidän hajottamiseensa maailman kansojen keskuuteen. Tämä profetia sisältää seuraavan lausunnon:

”Kun olet ahdistuksessa ja kaikki tämä kohtaa sinua aikojen lopussa, niin sinä palajat Herran, sinun Jumalasi, tykö ja kuulet hänen ääntänsä. Sillä Herra, sinun Jumalasi, on laupias Jumala. Hän ei jätä sinua eikä hukuta sinua; hän ei unhota sinun isiesi kanssa tekemäänsä liittoa, jonka hän on heille valalla vahvistanut.” (5. Moos. 4:30,31)

Tässä ahdistuksen jakso tunnistetaan useiden vuosituhansien tottelemattomuuden huipentumaksi. Mooseksen tarkoitus on kuitenkin antaa kansansa tietää, että jopa koko tuon ajan jälkeen Jumala ei unohda heidän kanssansa tekemäänsä liittoa.

Kaikki, mitä Hän haluaa, on, että he vilpittömästi katuvat ja tunnustavat Hänen valtansa ja riittävyytensä. Jakeessa Daniel 12:7, joka viittaa ahdistuksen jakson toiseen puoliskoon, näemme saman ajatuksen ilmaistuna:

”Silloin kuulin, kuinka pellavapukuinen mies, joka oli virran vesien yläpuolella, vannoi hänen kauttaan, joka elää iankaikkisesti. Hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi: ’Vielä kuluu aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Kun pyhän kansan voiman murskaaminen on päättynyt, silloin tämä kaikki toteutuu.’” (Dan. 12:7, Raamattu Kansalle)

Tässä ”pyhän kansan” (Israel) voiman ”murskaaminen” kertoo meille, että tämä kärsimyksen pidennys Antikristuksen vallan alla on julma välttämättömyys. Vasta mitä ankarimpien koettelemusten jälkeen Israelin jäännös lopulta kumartaa Jumalaansa ja Kuningastaan.

Vuosisatojen ajan he ovat itsepäisesti tarrautuneet omaan ”voimaansa” luottaen Jumalan huolenpidon asemesta omiin kykyihinsä ja hyveisiinsä. Kuten näemme, niin Danielin profetia yhdistää yksiselitteisesti heidän itseluottamuksensa murtamisen seitsenvuotisen ahdistuksen täydelliseen kehittymiseen.

On oltava Ahdistuksen aika, koska se on mekanismi, jonka kautta Herra ennallistaa Israelin ja perustaa Valtakunnan.

Muita syitä ahdistukselle

Kautta Vanhan Testamentin on lukuisia profetioita, jotka yhdistävät Ahdistuksen jakson Israeliin. Mainitakseni muutamia, Joel, Jesaja, Hesekiel, Amos ja Sakarja viittaavat Herran päivään, tai jopa ”suureen ja peljättävään Herran päivään” (Joel 2:31) ennennäkemättömän mullistuksen aikana, joka aloittaa todellisuuden uuden järjestyksen maan päällä.

Kuten edellä totesimme viittauksessa Jaakobin vaivaan nämä profetiat keskittyvät aina Israeliin. Deuteronomiassa on viittauksia ahdistukseen eli vaivaan. Jesaja ja Jeremia viittaavat synnytystuskiin, jotka tuovat esiin uuden Israelin, joka vihdoin omistaa Abrahamille luvatun maan.

Jesaja kutsuu sitä myös ”Herran päiväksi” ja ”koston päiväksi”. Toisaalla siihen viitataan ”hädän, hävityksen, pimeyden ja vihan päivänä”. Epäilemättä sen tärkein seuraus koskee kansakuntaa, jonka kautta se ilmoitettiin maailmalle, nimittäin Israelia.

Kohdassa Luukas 21:22-25 Jeesus yhdistää ahdistuksen jakson pakanoiden vallan aikakauden loppuun ja Israelin nousuun uudelleen:

Sillä ne ovat koston päiviä, että kaikki täyttyisi, mikä kirjoitettu on. Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri hätä on oleva maan päällä ja viha tätä kansaa vastaan; ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan, ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät. Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat.”

Samaan aikaan ahdistus lopettaa pitkän oikeudellisen sokeuden ajan, joka on asetettu Israelille rangaistukseksi, koska se ei pitänyt Mooseksen lakia ja hylkäsi Jeesuksen, Messiaansa. Room. 11:25 tekee selväksi, että pakanain talouden loputtua Israelin sokeus lakkaa:

Sillä minä en tahdo, veljet – ettette olisi oman viisautenne varassa – pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut.”

Ahdistus tuo myös ennennäkemättömän messiaanisen odotuksen ajan, mikä johtaa valtavaan herätykseen. Ilmestyskirjan seitsemäs luku kertoo hengellisen etujoukon sinetöimisestä, joka on peräisin Israelin kahdestatoista heimosta – 144 000. Heidät näytetään suuren, koko maailman kattavan, herätyksen yhteydessä. Kun Israel korotetaan valta-asemaan yli pakanamaailman, niin Ahdistus myös puhdistaa maan jumalattomista ja jumalattomuuden vaikutuksesta, kuten nähdään kohdassa Jesaja 13:6-11:

Valittakaa, sillä Herran päivä on lähellä, se tulee kuin hävitys Kaikkivaltiaalta. Sentähden herpoavat kaikki kädet ja kaikki ihmissydämet raukeavat. He peljästyvät, kivut ja tuskat valtaavat heidät, he vääntelehtivät kuin synnyttäjä, tuijottavat toisiinsa tyrmistyneinä, kasvot tulenkarvaisina. Katso, Herran päivä tulee, tulee armottomana, tulee kiivaus ja vihan hehku, tekemään autioksi maan ja hävittämään siitä sen syntiset. Sillä taivaan tähdet ja Kalevanmiekat eivät loista valollansa, aurinko on pimeä noustessansa, kuu ei kirkkaana kumota. Minä kostan maanpiirille sen pahuuden ja jumalattomille heidän pahat tekonsa; minä lopetan julkeitten kopeuden ja painan maahan väkivaltaisten ylpeyden.”

Yksi supermies – seitsemän vuotta

Olemme jo tarkastelleet Danielin 70. viikon alkua aikana, jolloin Antikristus vahvistaa Israelin liiton. On syytä toistaa, että koska tämä teko aloittaa viikon, se käynnistää tapahtumaketjun, joka kestää seitsemän vuotta.

Tätä kirjoitettaessa viikko odottaa toteutumistaan. Jotkut ovat sanoneet, että koska tähän seitsenvuotiseen viikkoon viitataan vain kerran koko Raamatussa (Dan. 9:27), niin se ei anna riittävää näyttöä, että ahdistus todella olisi seitsenvuotinen. Kuten edellä todettiin, he perustelevat siksi kolmen ja puolen vuoden kestoa.

Danielin täydellinen selitys Antikristuksen hallinnosta annetaan kuitenkin vasta luvussa 11. Tämän luvun 45 jaetta on omistettu selostukselle hallitsevista voimista, jotka polveutuivat Aleksanteri Suuresta hänen vuonna 323 eKr. tapahtuneen kuolemansa jälkeen. Jakeen Dan. 11:3 ”sankarikuningas” Aleksanterista tuli maailman valtaavan armeijan johtaja.

Daniel kirjaa neljä kenraalia, Kassandros, Lysimakhos, Ptolemaios ja Seleukos, joiden kesken valtakunta sen jälkeen jaettiin. Mutta tultaessa puoliväliin lukua vain Ptolemaios ja Seleukos on mainittu. Lähestyttäessä luvun loppua fokus tarkentuu yksin Seleukokseen ja dynastiaan hänen jälkeensä. Tämän dynastian pahamaineisin jäsen on Antiokos IV Epifanes (jakeen 21 ”kelvoton”), jolle on omistettu laaja kuvaileva osuus.

Jakso Dan. 11:21-35 on omistettu Raamatun yhdelle tarkimmista Antikristuksen profiileista. Antiokos on tämän pahan miehen esikuva tulenpalavan Israelin vihansa täysin valtaamana. Hän yrittää jopa kaataa heidän ”pyhän liittonsa” Jumalan kanssa, mutta Antiokos on vasta esikuva siitä synkästä todellisuudesta, joka nousee Ahdistuksen päivinä.

Jakso Daniel 11:36-45 tuo meille sitten katsauksen tuohon todellisuuteen – ns. ”omapäisen kuninkaan” profetian. Lähes kaikki luotettavat selittäjät näkevät tämän kuninkaan Antikristuksena. Hän on äärimmäinen suuruudenhullu, joka korottaa itsensä jopa Jumalan yläpuolelle. Danielin profetia paljastaa hänet kummallisen vallan vieraaksi mieheksi, joka on antautunut pimeisiin menoihin ja himokkaisiin taipumuksiin:

Ja kuningas tekee, mitä hän tahtoo ja korottaa itsensä ja uhittelee jokaista jumalaa, itse jumalien Jumalaa vastaan hän puhuu kauheita. Ja hän menestyy, kunnes vihan aika on lopussa; sillä mikä on säädetty, se tapahtuu. Hän ei välitä isäinsä jumalista, ei naisten lempijumalasta, eikä hän välitä mistään muustakaan jumalasta, sillä hän uhittelee niitä kaikkia. Mutta sen sijaan hän kunnioittaa linnoitusten jumalaa. Sitä jumalaa, jota hänen isänsä eivät tunteneet, hän kunnioittaa kullalla ja hopealla, kalliilla kivillä ja muilla kalleuksilla. Ja tätä hän tekee vahvoille linnoituksille – hän vieraine jumalineen. Niille, jotka hän omikseen tuntee, hän osoittaa suurta kunniaa ja panee heidät monien hallitsijaksi ja jakaa heille maata palkaksi.” (Dan. 11:36-39).

Tämä profetia näyttää Antikristuksen hänen hallintonsa kehittymisvaiheessa. Hänellä on vapaus toteuttaa tahtoaan ja ryhtyä mitä julkeimpaan itsensä korottamiseen. Lisäksi hänellä on ilmeisesti valta puhua ihmeellisen voimakkaita sanoja Jumalaa vastaan – hän haastaa Jumalan ja näyttää jonkin aikaa voittavan! Eikä se lopu tähän, hänen sanotaan ”menestyvän” koko Ahdistuksen ajan. Eli vaikka kaikenlaiset fyysiset ja hengelliset mullistukset raunioittavat maailmaa, hänen suunnitelmansa onnistuvat jopa Ahdistuksen loppuun saakka.

Hän seisoo ainutlaatuisena ja ilmiömäisenä ihmisenä, jonka valta ja päämäärä lopulta paljastuu kokonaan satanistiseksi. Riippumattomana perheestä tai perinteisestä uskosta Jumalaan hän seisoo lopullisena arkkivihollisena, jota ei mikään vastuu paina.

Epäilemättä hän herättää uudelleen muinaisten pakanallisten jumalien palvonnan. Ja vielä enemmän, maailma näkee hänet älykkäiden muukalaisvoimien valtuuttamana, jotka ehkä esittäytyvät ihmiskunnan muinaisina luojina, nyt palanneina tarkastamaan työtänsä ja saattamaan sen uudelle evoluution tasolle. Joka tapauksessa Antikristus varmasti vahvistaa ihmiskunnan nykyajan mytologioita, joihin kuuluu laajalle levinnyt usko, että okkulttiset muukalaisten tiedustelupalvelut ovat läsnä ja tarjoavat ihmiselle uuden elämän toivon. On selvää, että jakeet 36–39 puhuvat sellaisten tapahtumien etenemisestä, jotka tuovat Antikristuksen zeniittiinsä, jota Jeesus jakeessa Matt. 24:15 kutsui ”hävityksen kauhistukseksi”.

Mutta Jeesus asettaa tämän tapahtuman Ahdistuksen puoliväliin, ei loppuun. Hän varoittaa Juudeassa olevia (ei pakanamaailmaa) pakenemaan vuorille, kun näkevät tämän temppelin häpäisemisen. Hän varoittaa heitä pysähtymästä ottamaan tavaroitaan, ja pakenemaan henkensä edestä. Sitten Hän sanoo:

Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule” (Matt. 24:21).

Toisin sanoen, pahin osa kärsimyksestä tulee hävityksen kauhistuksen jälkeen! Tavallisesti ajatellaan, että tämä otsikko edustaa ahdistuksen toisen puoliskon tuomioita. Antikristuksen valtaan asettaminen, poliittinen vakauttaminen sodassa hänen vastustajiaan vastaan, taloudellinen kehitys ja jumaluuden vaatiminen – sekä suuri Ahdistus – ahtaassa ja rajoittavassa kolmen ja puolen vuoden jaksossa eivät jätä kylliksi aikaa kaikille profetoiduille tapahtumille. Palatessamme Danielin antamaan kuvaan huomaamme, että sama tarve koskee seitsemän vuoden jaksoa. Dan. 11:40-45 kertoo ajasta suurin piirtein silloin, kun hän ensi kerran alkaa julistaa jumaluuden vaatimustaan:

Mutta lopun ajalla Etelän kuningas iskee yhteen hänen kanssansa. Ja Pohjan kuningas käy tämän kimppuun vaunuilla ja ratsuilla ja monilla laivoilla, hyökkää hänen maihinsa, tulvana leviten niiden ylitse. Hän hyökkää myös Ihanaan maahan, ja monta kaatuu. Mutta hänen kädestänsä pelastuvat nämä: Edom ja Mooab ja ammonilaisten pääosa. Ja hän ojentaa kätensä maita kohti; Egyptin maa ei ole säästyvä. Hän valtaa kulta- ja hopea-aarteet ja kaikki Egyptin kalleudet, ja liibyalaiset ja etiopialaiset liittyvät häntä seuraamaan. Mutta sanomat idästä ja pohjoisesta säikähdyttävät häntä ja hän lähtee täynnä kiukkua hävittämään monia ja vihkimään heitä tuhon omiksi. Hän pystyttää hovitelttansa meren ja pyhäkön ihanan vuoren välille. Mutta hänen loppunsa tulee, eikä häntä kukaan auta.

Nämä jakeet tekevät selväksi, etteivät kaikki hyväksy hänen vaatimustaan maailman johtajuudesta. Eri vallat – etelän, idän ja pohjoisen kuninkaat – yrittävät torjua hänen suunnitelmansa. Hänet näytetään myös sodassa useiden Lähi-idän valtojen kanssa. Huomaa kuitenkin erityisesti jakeet 44 ja 45, joissa hänen joukkonsa lähetetään tuhoamaan nuo viholliset – ”vihkimään heidät tuhon omiksi”. Tässä alkuperäinen kieli osoittaa, että hän ”leikkaa heidät pois” tai ”pyyhkäisee heidät pois”. Sitten hän perustaa päämajansa ”merten välille”, eli Välimeren ja Kuolleenmeren välille. Hän asuu Jerusalemissa ”ihanalla pyhällä vuorella”. Toisin sanoen, hän hallitsee Siionin Vuorelta. Hän on voittoisa.

Kaikki tämä on tapahtunut ennen hänen lopullista jumalaksi julistautumistaan. Mistä tiedämme sen? Koska seuraava jae – Dan. 12:1 – on yhtä selvä viittaus Ahdistuksen toiseen puoliskoon, kuin mikä tahansa Raamatusta löytyvä:

Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.” (Dan. 12:1).

Mihin aikaan?

Tässä meidän on esitettävä kysymys edellä olevassa jakeen sanoista ”siihen aikaan”. Meidän on yksinkertaisesti tiedettävä, mitä aikaa tarkoitetaan. Ja aika osoitetaan selvästi kontekstilla, johon se viittaa, nimittäin aikaan, jolloin Antikristus nousee valtaan, hänen jumalaksi julistautumiseensa ja hänen menestyksekkääseen kampanjaansa vihollisiaan vastaan. Tämä on edellisissä jakeissa – Dan. 11:36-45 – esitetty ajanjakso.

Kaikki nämä yksityiskohdat on ratkaistava, ennen kuin hän voi nousta Ilm.13 luvun surullisenkuuluisaksi despootiksi. Tässä me näemme ”sen ajan” kaikkein väkivaltaisimman jakson – seitsemän vuoden toisen puoliskon – alkamisena. Ja ”siihen aikaan” Miikaelin, arkkienkelin, joka taistelee Israelin ja Jumalan puolella, sanotaan nousevan ja aloittavan puolustamisensa tosissaan.

Tämä vastaa täsmälleen kohtaa Ilm. 12:6-8 ja tapahtumia, jotka selvästi merkkaavat Danielin 70. viikon toisen puoliskon alkamisen:

Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää. Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat, mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa.” (Ilm. 12:6-8)

Tässä 1260 päivää (kolme ja puoli vuotta) vastaavat tarkalleen Danielin mainitsemaa ajanjaksoa. Se on Jaakobin vaivan aika, jolloin Israel menee piiloon. Tämä ei olisi voinut tapahtua Antikristuksen ylivallan aikana, kun hän oli syventynyt asemansa turvaamiseen ja valvomaan pakanavaltoja, jotka pyrkivät voittamaan hänet.

Itseasiassa Daniel 12:5-7 viittaa tähän kolmen ja puolen vuoden ajanjaksoon ilmaisulla ”aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa”. Toisin sanoen, siitä hetkestä, kun Antikristus perustaa päämajansa Siionin vuorelle, ahdistuksen loppuun on kolme ja puoli vuotta:

Sitten minä, Daniel, näin kaksi muuta miestä. Toinen seisoi virran tällä, toinen tuolla rannalla. Toinen heistä sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vesien yläpuolella: ’Kuinka kauan on vielä näiden ihmeellisten asioiden toteutumiseen?’ Silloin kuulin, kuinka pellavapukuinen mies, joka oli virran vesien yläpuolella, vannoi hänen kauttaan, joka elää iankaikkisesti. Hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi: ’Vielä kuluu aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Kun pyhän kansan voiman murskaaminen (KR38: hajotus) on päättynyt, silloin tämä kaikki toteutuu.(Dan. 12:5-7, Raamattu Kansalle)

Kuten edellä mainittiin, tämä ”hajotus” eli ylpeän Israelin itsevarman ylimielisyyden murskaaminen tapahtuu ahdistuksen jakson lopussa, ei alussa. Tässä esitetty kysymys on: ”Kuinka kauan on vielä loppuun?” On täysin selvää, että kyseinen aika on laskettava siitä hetkestä, jolloin Antikristus perustaa palatsinsa merien välille, ahdistusjakson loppuun.

Vastaus on kolme ja puoli vuotta edellytyksellä, että lopussa on lisäaika. Korostaakseni tätä, Daniel 12:11 mainitsee jälleen hävityksen kauhistuksen:

Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää” (Dan. 12:11).

Öljymäen puheessa (Matt. 24) Jeesus kehottaa Juudeassa olevia pakenemaan nähdessään tämän kauhistuksen. Vertailukohdat Danielissa, Matteuksessa ja Ilmestyskirjassa vahvistavat, että Antikristus tarvitsee huomattavan paljon aikaa – vähintään kolme ja puoli vuotta – valtansa vahvistamiseen. Sen jälkeen Israelia vainotaan toiset kolme ja puoli vuotta. Se tekee seitsemän vuotta ynnä lisäaika:

Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää” (Dan. 12:12).

Danielille kerrotaan tässä, että ahdistuksen jälkimmäisellä kolmen ja puolen vuoden jaksolla olisi lisäys. Ensinnäkin, jakeessa 11 kerrotaan vielä 30 päivästä, jolloin kokonaissumma on 1290 päivää. Sitten jakeessa 12, meitä valistetaan, että sen jälkeen on siunaus niille, jotka odottavat, kunnes on kulunut 1335 päivää.

Tämä tekee ahdistuksen jälkipuoliskon kolmen ja puolen vuoden pituiseksi, johon lisätään vielä kaksi ja puoli kuukautta. Useimmat tutkijat ovat sillä kannalla, että tämä lyhyt jakso menee Kristuksen tulemukseen Ahdistuksen lopussa.

Mikä sitten on se siunaus? Mahdollisesti se on aika pedon ja väärän profeetan tuomitsemiselle ja syytteeseen asettamiselle, kuten Ilm. 19 kertoo. Mikä se sitten onkin, niin se ulottuu Danielin 70. viikon seitsemän vuoden tuolle puolelle.

Viikon ensimmäinen puolisko

Ottaen huomioon, että ahdistuksen jälkeen on profeetallisesti tärkeä jakso, niin voisiko sellainen olla myös ennen seitsemää vuotta? Kun kysymyksessä on nimenomaan Antikristus, niin kuinka paljon hänen kehityksestään tapahtuu ennen liiton vahvistamista Israelin kanssa (Dan. 9:27)? Kun Karitsa avaa ensimmäisen sinetin, Antikristus ratsastaa esiin valloittajana:

Ja minä näin, ja katso: valkea hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja hänelle annettiin seppele, ja hän lähti voittajana ja voittamaan” (Ilm. 6:2).

Tässä väärä messias ratsastaa esiin valloittajana. Tämä sinetti merkitsee hänen imperiumin rakentamistoimiensa aloittamista. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan voida varmasti sanoa, että hän on vahvistanut liiton Israelin johtajien kanssa. Antikristuksen valkoinen hevonen ja sitä seuraavat kolme muuta hevosta, näyttävät merkitsevän vasta pahan imperiumin pelkkiä alkeita. Hän tarvitsee paljon aikaa voidakseen taistella Jumalan kahden todistajan ja pakanamaailman armeijoiden kanssa ja sitten paljastua yliluonnollisesti Saatanan inkarnaatioksi.

Tri. Arnold Fruchtenbaum’in sanat kirjassa The Footsteps of the Messiah sopivat tähän mitä parhaiten:

”Joten kun Antikristus allekirjoittaa seitsemän vuoden sopimuksen Israelin kanssa, niin viimeinen viikko, eli Jumalan profeetallisen kellon viimeiset seitsemän vuotta Israelille, alkavat tikittää. Tämä ja vain tämä on lähtökohta ahdistuksen seitsemälle vuodelle. Tämän valossa pitäisi olla hyvin selvää, ettei se ole tempaus, joka aloittaa ahdistuksen. Kuten on jo osoitettu, niin tempaus tapahtuu jonkin verran ennen ahdistusta. Se voi tulla juuri ennen ahdistusta, tai se voi tulla useita vuosia ennen ahdistusta.”

Muutkin tunnetut selittäjät pitäytyvät tähän samaan näkemykseen. Jos tempaus tapahtuisi esimerkiksi kaksi tai kolme vuotta ennen ahdistusta, niin salaperäisen Babylonin maailmanlaajuinen hallitus voisi aloittaa fuusiojakson, joka loppuisi hyvissä ajoin, ennen kuin Antikristus vahvistaa liiton ja Danielin 70. viikko alkaa.

Niinpä kun Antikristus ratsastaa esiin sodan punaisella hevosella, taloudellisen romahduksen mustalla hevosella ja kuoleman hallavalla hevosella, niin se tapahtuu olemassa olevan geopoliittisen järjestelmän purkamiseksi. Myöhemmin hän korvaa tuhoamansa järjestelmän omallaan – tunnistamismerkkien ja despoottisen kontrollin saatanallisella järjestelmällä.

10 vuotta plus?

Tempauksen hetkestä Danielin 1335 päivän loppuun aikaa voisi hyvinkin olla yli kymmenen vuotta. Sitä voi olla paljon vähemmän, mutta tietyt esikuvalliset ennakkotapaukset viittaavat mieluummin pitempään kuin lyhempään aikaan. Yksi asia on varma, globaalia hallitusta ei voida perustaa ilman taistelua. Danielin profetia viittaa tähän hyvin selkeästi!

Sitä ei myöskään voida perustaa yhdessä yössä. Valtuuksien ja sopimusten lujittaminen voimakkaiden ryhmittymien kanssa vie aikaa. Vasta sitten Antikristus pystyy lupaamaan jotakin.

Tietysti hänen lupauksensa Israelille ja hänen liitonvahvistamisensa ovat 70. viikon käynnistävä tekijä. Lopuksi, Paavalin profetiassa Antikristuksesta, näemme juuri tämän kuvan. Hänen ”laittomuuden ihmistään” ei voida paljastaa, ennen kuin tietyt edellytykset ovat täyttyneet. Tältä osin hänen profetiansa on varsin yksiselitteinen:

Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala” (2.Tess. 2:3,4).

Paavali kertoo tessalonikalaisille, että ”se päivä” (Herran päivä) ei voi tulla välittömästi eikä ilman varoitusta. Hän sanoo, että kaksi asiaa täytyy tapahtua ensin.

Ensiksi, ”luopumuksen” täytyy tulla. Monta keskustelua on syntynyt siitä, mitä tämä tarkoittaa. Jotkut ovat sanoneet, että sana viittaa täysimittaiseen luopumiseen, eli luopumiseen uskosta Jumalaan. Toiset ovat sanoneet, että kreikan verbi tässä voi viitata ”lähtemiseen” eli pois menemiseen. Niin sanoessaan he julistavat käsitystä, että se on tempaus, johon tässä viitataan. Kuinka onkaan, niin sanotaan, että kuluu määrittelemätön aika tämän ”luopumuksen” ja Ahdistuksen välillä.

Toiseksi ”laittomuuden ihmisen” – Antikristuksen – täytyy ilmestyä. Ja on tunnustettava, että tämä on vasta hänen ilmestymisensä alku maailmalle. Tämän jälkeen, kuten olemme huomauttaneet, hän tarvitsee paljon aikaa voidakseen kaapata maailman valtajärjestelmät ja kääntää ne omaan käyttöönsä. Sitten hänen on vahvistettava liitto Israelin kanssa, ennen kuin Herran päivä (Ahdistus) voi alkaa.

On varmaa, että Danielin 70. viikko on kestoltaan täydet seitsemän vuotta, ynnä jonkin verran lisäaikaa alussa ja sen päättymisen jälkeen. Sitä edeltää määrittelemätön aika, mahdollisesti jopa kolme vuotta. Ja sen jälkeen kaksi ja puoli kuukautta kestävä puhdistusjakso seuraa seitsemän vuoden ahdistusta. Uskollisena uskovana seurakunnan ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen saat olla kiitollinen, ettet koskaan tule henkilökohtaisesti kärsimään Antikristuksen vallan alla. Jo kauan ennen, kuin maailma hänet tuntee – kauan ennen kuin hän vahvistaa liiton Israelin kanssa – sinä tulet olemaan kotona Herran luona.

Et myöskään tule kokemaan Ahdistuksen ajan mullistuksia. Sinä olet Hänen kanssansa katselemassa, kun Hän valmistelee maaplaneettaa valtakunnan aikaa varten.

Read Full Post »

Judgment Day Approaching
1.7.2018 Dave Hunt, suom. SK
Julkaistu ensimmäisen kerran kesäkuussa 2005

Israel on tärkeä aihe Raamatussa. Sana Israel esiintyy Raamatussa 2565 kertaa 2293 jakeessa. Enemmän kuin riittävästi profetioita on jo toteutunut Israelin ainutlaatuisessa historiassa todistaen, että ”Israelin Jumala” (jota ilmaisua Hänestä on käytetty 203 kertaa) on tosi Jumala. Sakarjan kirjassa Hän julistaa:

“Katso, minä teen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille yltympäri ja myös Juudan kohdalle se on tuleva Jerusalemia piiritettäessä. Ja sinä päivänä minä teen Jerusalemin väkikiveksi kaikille kansoille: kaikki, jotka sitä nostavat, repivät pahoin itsensä; ja kaikki maan kansakunnat kokoontuvat sitä vastaan.” (Sak. 12:2-3)

Tämä on hämmästyttävä profetia – ei vain, että Jerusalem, joka silloin oli raunioina, tulisi väkikiveksi koko maailmalle – vaan että kaikki Israelin naapurit yhdistyisivät sitä vastaan. Menneisyydessä ne ovat taistelleet toisiaan vastaan. Tänä päivänä kuitenkin ensimmäistä kertaa historiassa Islam on yhdistänyt ”kaikki kansat yltympäri” tuhoamaan Israelin. Yli 50 vuotta Israelin naapurit ovat käynnistäneet yllätyshyökkäyksiä sitä vastaan ja se on osoittautunut sotilaallisesti liian vahvaksi, vaikka heidän lukumääränsä on 40-kertainen. Jumala sanoi: Sinä päivänä minä teen Juudan sukuruhtinaat ikäänkuin tulipannuksi puitten sekaan ja ikäänkuin tulisoihduksi lyhteitten sekaan, ja he kuluttavat oikealta ja vasemmalta, kuluttavat kaikki kansat yltympäri…” (Sak. 12:6). Perin pohjin lyötyinä Israelin musliminaapurit teeskentelevät halua rauhaan toivoen pettävänsä ja lopulta tuhoavansa sen – Muhammedin perustama strategia.

Todellinen taistelu ei ole arabien ja juutalaisten välinen vaan Allahin ja Jahven. Lopputuloksesta ei ole epäilystä, mutta se tulee kalliiksi kummallekin osapuolelle: Israelia rangaistaan ankarasti kapinoimisesta ja sen viholliset tuhotaan.

Juuri kuten on ennustettu, Jerusalem on väkikivi kaikille maailman kansoille. YK:ssa on annettu yli 60 000 yksittäistä ääntä Israelia vastaan. Tämä pikkuinen kansa, jonka väkiluku on tuhannesosa maailman väestöstä, on käyttänyt kolmanneksen YK:n ajasta – todellinen väkikivi!

Epäilijät syyttävät kristittyjä, että he yrittävät sovittaa nykytapahtumia Raamattuun väittäen, että kukaan ei tunnistanut sellaisia profetioita, ennen kuin Israel muodostettiin vuonna 1948. Asia on päinvastoin, sillä satoja vuosia evankeliset kristityt ovat saarnanneet Raamatusta juutalaisten paluuta omalle maalleen. Jopa John Owen, johtava kalvinisti, kirjoitti 1600-luvulla: ”Juutalaiset pitää koottaman … kotimaahansa.”1 Tämä oli myös runoilija John Milton’in, John Bunyan’in, Roger Williams’in, Oliver Cromwell’in ja monien muiden mielipide.

Martti Luther kirjoitti: ”Jos juutalaiset ovat Aabrahamin jälkeläisiä … heidän pitäisi olla takaisin omassa maassaan ja omassa valtiossaan. Mutta … he ovat hajotettuina ja halveksittuina.”2 Siksi hän jätti pois laskuista juutalaiset Jumalan valittuna kansana ja vainosi heitä. Tänä päivänä kuitenkin juutalaiset ovat taas omassa maassaan oltuaan 2500 vuotta hajotettuina maailmanlaajuisesti ja puhuvat hepreaa, aivan kuten kuningas Daavid puhui 3000 vuotta sitten. Yksikään toinen kansa ei ole palannut uudelleenperustamaan omaa valtiotaan ja kieltään oltuaan ulos heitettynä maastaan sellaisen ajanjakson.

Jotkut vain meidän aikaamme koskevat profetiat ovat pelottavia, ennustaen Jumalan tuomiota. Kieli on usein aika rajua.  Kuuntele tätä:

”…minä teroitan salamoivan miekkani ja käteni ryhtyy toteuttamaan tuomiota. Minä kostan vastustajilleni, maksan vihamiehilleni, minun miekkani syö lihaa…” (5. Moos.32:41-42, Raamattu Kansalle). ”Sillä katso, Herra tulee tulessa, ja hänen vaununsa ovat kuin myrskytuuli; ja hän antaa vihansa purkautua hehkussa ja nuhtelunsa tulenliekeissä. Herra käy tuomiolle kaiken lihan kanssa tulella ja miekallaan…”  (Jes. 66:15,16). ”Ja Herran surmaamia on oleva sinä päivänä maan äärestä maan ääreen. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata; he tulevat maan lannaksi.” (Jer. 25:33).

Usein kysytään, onko Yhdysvallat (tai Kanada, Australia ym.) Raamatun profetiassa. Tietysti on. Raamattu julistaa, että kaikki kansakunnat maailmassa kokoontuvat yhteen hyökkäämään Israeliin viimeisinä päivinä ja tuhotaan Harmageddonin taistelussa:Mutta sinä päivänä minä tahdon hävittää kaikki pakanakansat, jotka hyökkäävät Jerusalemia vastaan. … Minä kokoan kaikki pakanat sotaan Jerusalemia vastaan. Kaupunki valloitetaan. … ja Herra on lähtevä liikkeelle ja sotiva näitä pakanoita vastaan…” (Sak. 12:9, 14:2-4).

Mutta eikö Yhdysvaltoja säästetä, koska se on Israelin ystävä? Tosiasiassa Yhdysvaltojen ulkoministeriö on usein ollut Israelia vastaan. Näin oli Jom Kippur -sodassa. Yllätyshyökkäyksessä (lokakuussa 1973) 80 000 egyptiläistä musersivat 500 israelilaista puolustajaa Suezilla ja 1400 syyrialaista tankkia pyyhälsivät Golanille, jossa vain yksi israelilainen panssariprikaati oli palveluksessa vastustamassa niitä. Israel yllätettiin. Suurin osa sen asevoimista oli lomalla. Hyökkääjien alkumenestys innoitti arabimaailmaa niin, että yhdeksän muuta arabivaltiota ryntäsivät mukaan teurastukseen.

Historioitsija David A. Rausch kirjoittaa: ”Jordanian kuningas Hussein lähetti kaksi parasta panssariprikaatiaan Syyriaan. Saudi-Arabia ja Kuwait vastasivat valtavista kustannuksista samalla lähettäen tuhansia miehiä taistelemaan Israelia vastaan. Kuwait lainasi brittivalmisteisia Lightning-hävittäjiä Egyptille. Libyan Gaddafi luovutti 40 ranskalaista Mirage III -hävittäjää ja 100 panssaria. Irakin MiG-hävittäjät kuten myös panssarit ja jalkaväkidivisioonat taistelivat Golanilla, samalla kun Egypti käytti laivuetta Irakin Hunter-hävittäjiä. Arabit ennustivat juutalaisvaltion tuhoa ja Palestiinan ’vapautusta’…”

Neuvostoliitto esti kaikki YK:n tulitaukoaloitteet ja vahvisti arabijoukkoja ase- ja varustetoimituksilla meri- ja ilmateitse. Israelin häviö oli silloin lähempänä kuin koskaan. Mutta kun sota loppui, Israelin panssarikiilat olivat Damaskon ja Kairon liepeillä ja olisivat voineet vallata nuo kaupungit, ellei niitä olisi käännytetty takaisin. On traagista, että Israelilaisia kuoli noin 3000 – mikä suhteessa väkilukuun vastaa 150 000 kuollutta Yhdysvalloissa. Ilman Jumalan ihmeiden sarjaa Israel ei olisi selvinnyt.

Missä oli sen ystävä Yhdysvallat? NSA (National Security Administration) lähetti kymmeniä huomautuksia Nixon’in valkoiseen taloon, että arabien Pearl Harbor oli alkamassa Israelia vastaan. Nixon istui niiden päällä. Kissinger piiloutui hyökkäyspäivänä New York’in Waldorf Astoria -hotelliin ja odotti vielä kolme päivää, ennen kuin kutsui koolle YK:n turvallisuusneuvoston. Kieltäytyen kiidättämästä kipeästi tarvittuja sotatarvikkeita Israelille Valkoinen Talo sanoi, että sen oli oltava varovainen, ettei hermostuttaisi arabeja ja aiheuttaisi öljykriisiä.

Kuusi vuotta aiemmin kesäkuun 8. päivänä 1967, ”kuuden päivän sodan” neljäntenä aamuna USS Liberty, sähköinen salakuuntelualus, saapui Siinain rannikolle ja alkoi imeä jokaisen sotilaallisen yhteydenpidon välittäen sen kaiken brittien salaisen palvelun jättiläismäiselle tietokoneinstallaatiolle Kyproksella. Sieltä täydelliset kartat jokaisesta Israelin sotilaallisesta liikkeestä lähetettiin etukäteen arabien asevoimille. Tuolla avulla arabit olisivat pystyneet käyttämään musertavaa lukumääräistä ylivoimaansa kääntämään sodan kulun. Israelilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin upottaa Liberty. Media tietysti kirkui tästä ”kylmäverisestä hyökkäyksestä”. Kukaan ei uskonut Israelin julkista selitystä, että Liberty’ä oli luultu vihamieliseksi egyptiläiseksi laivaksi – eivätkä Yhdysvallat ja Israel ole julkisesti kertoneet totuutta.

Myös Yhdysvallat tulee hyökkäämään Israelia vastaan ja sitä rangaistaan Harmageddonilla. Jumala julistaa selvästi, että Hän tuo kaikki kansakunnat Israelia vastaan tuhotakseen ne.

”Päivien lopulla on tämä tapahtuva. Ja minä annan sinun karata maahani, että pakanakansat tulisivat tuntemaan minut, kun minä osoitan pyhyyteni sinussa, Goog, heidän silmäinsä edessä.

Näin sanoo Herra, Herra: Etkö se ole sinä, josta minä muinaisina päivinä puhuin palvelijaini, Israelin profeettain, kautta, jotka niinä päivinä ennustivat, vuodesta vuoteen, että minä annan sinun karata heidän kimppuunsa? Mutta sinä päivänä, jona Goog karkaa Israelin maahan, sanoo Herra, Herra, nousee minun vihani hehku. Kiivaudessani, tuimuuteni tulessa minä sanon: Totisesti tulee sinä päivänä suuri maanjäristys Israelin maahan. Ja minun edessäni vapisevat meren kalat ja taivaan linnut ja metsän eläimet ja kaikki maassa liikkuvat matelijat ja kaikki ihmiset, jotka maan pinnalla ovat; ja vuoret luhistuvat, ja vuorenpengermät sortuvat, ja kaikki muurit sortuvat maahan. Ja minä kutsun häntä vastaan kaikille vuorilleni miekan, sanoo Herra, Herra: toisen miekka on oleva toista vastaan. Minä käyn oikeutta hänen kanssansa rutolla ja verellä. Ja minä annan sataa kaatosadetta, raekiviä, tulta ja tulikiveä hänen päällensä, hänen sotalaumojensa päälle ja lukuisain kansojen päälle, jotka hänen kanssansa ovat. Niin minä osoitan suuruuteni ja pyhyyteni sekä teen itseni tunnetuksi lukuisain pakanakansain silmien edessä. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.” (Hes. 38:16-23).

Tämä on pelottavaa kieltä! Mikä aiheuttaa tämän koko planeetan ja sen päällä elävän jokaisen luontokappaleen ”suuren järistyksen”? Jumala on itse tulossa maan päälle, kuten Hän tuli Siinain vuorelle antaessaan Lain – ja Hän tulee kostamaan Israelin vihollisille!

Jumalan tuomiolle on kaksi erityistä syytä: ”Minä myös kokoan kaikki kansakunnat … Joosafatin laaksoon [Jerusalemin ja Öljymäen välillä, jossa Jumala ihmeellisesti tuhosi hyökkäävät kansat ilman, että Israel nosti sormeaan (2. Aik. 20:10-25)] ja käy oikeutta niiden kanssa [rankaisee] ”kansani ja perintöosani Israelin tähden, jonka he ovat hajottaneet pakanakansain sekaan ja jakaneet minun maani” (Joel 3:2).                                                                                                                                                                                           

Tietysti kaikki kansakunnat ovat osallistuneet juutalaisten vainoamiseen ja hajottamiseen maasta maahan 2500 vuoden ajan. Toinen syy Jumalan tuomioon, joka lankeaa kaikille kansakunnille, on jotakin, jota on tapahtunut vasta meidän sukupolvessamme: ”he ovat jakaneet minun maani”.

Hyökkääjät ovat vallanneet Israelin monta kertaa – mutta milloinkaan ei valloittaja jakanut maata. Voittaja ei jaa saalistaan muiden kanssa. Kuitenkin ensimmäisen maailmansodan jälkeen kaikki kansakunnat ovat liittyneet jakamaan Israelin maata.

Vuoden 1917 Balfour’in julistus, vuoden 1919 Pariisin rauhankonferenssi ja vuoden 1922 Kansainliiton periaatteiden julistus kaikki tunnustivat, että maa, joka oli tullut tunnetuksi nimellä ”Palestiina” (sen jälkeen, kun roomalaiset antoivat uuden nimen Israelille vuonna 135), kuului juutalaisille. Se varataan juutalaisten kansalliseksi kotimaaksi, jolla on ”kansainvälinen takuu … ja virallinen tunnustus muinaisen historiallisen yhteyden nojalla”. Historia tietysti sitoo koko Israelin maan koko ”Palestiinaan”.

Britannia valtuutettiin valvomaan, että juutalaiset asettuvat sinne turvallisesti. Valtavien öljyvarantojen löytyminen arabien maiden alla sai britit pitämään juutalaiset maahanmuuttajat ulkona ja päästämään maahan kymmeniätuhansia arabeja. Juuri kun miljoonat juutalaiset epätoivoisesti tarvitsivat turvapaikkaa, johon paeta Natsi-Saksasta, niin Britannian vuoden 1939 Valkoinen Paperi rajoitti juutalaisten maahanmuuton 10 000 henkeen vuodessa korkeintaan viiden vuoden ajaksi ynnä 25 000 ylimääräiseen ”pakolaiseen” tuona aikana – ja sitten ovi Palestiinaan sulkeutuisi kokonaan juutalaisilta. Koska natsit olivat merkinneet tuhottavaksi 11 miljoonaa juutalaista Euroopassa, niin 25 000 hengen kiintiö uhmasi Jumalaa ja omaatuntoa.

Vuotta aikaisemmin presidentti Roosevelt oli koonnut valtuutetut 32 maasta Ranskan Evian’iin keskustelemaan juutalaisten pahenevasta ahdingosta. Roosevelt teki selväksi, että Yhdysvallat ei tekisi mitään. Britannia sanoi, että Palestiinassa ei ole tilaa ja siitä ei keskustella. Tunnustaen suuren myötätuntonsa Euroopan juutalaisille, joista kaikki tiesivät, että heidät oli määrä tuhota, valtiot esittivät erilaisia tekosyitä, miksi eivät voineet mitenkään puuttua asiaan.

Hitler julisti ovelasti: ”Me … olemme valmiit asettamaan kaikki nämä rikolliset näiden maiden haltuun … jopa luksuslaivoilla.” Kun konferenssi päättyi juutalaisten täydelliseen hylkäämiseen, Hitler pilkkasi osallistujia: ”Hiljattain sitä pidettiin täysin käsittämättömänä, miksi Saksa ei halunnut säilyttää väestössään … juutalaisia … [kuitenkin nämä] maat eivät näytä mitenkään innokkailta [ottamaan heitä] nyt, kun on tilaisuus.” Koko maailma oli Hitlerin kumppani juutalaisten tuhoamisessa!

Vuonna 1944 Hitler tarjoutui myymään liittoutuneille 500 000 Unkarin juutalaista hintaa 2 dollaria kappale – eikä kukaan halunnut ottaa heitä! Englanti sanoi, että Palestiinassa ei ole heille ”tilaa”. Vuonna 1943 Britannia ja Amerikka olivat sopineet, etteivät puhu eivätkä tee mitään holokaustin suhteen peläten, että painostettaessa Hitler dumppaisi juutalaiset arvostelijoidensa päälle. Liittoutuneet torjuivat päättäväisesti juutalaisjärjestöjen kiireelliset vetoomukset pommittaa tuhoamisleireille johtavia raiteita. Jumala tulee tuomitsemaan kaikki kansakunnat!

Sodan jälkeen vähäinen jäännös Hitlerin kuolemanleirien riutuneita eloonjääneitä yritti päästä ”Palestiinaan” puoliksi uponneilla aluksilla. Jotkut, jotka pääsivät näköetäisyydelle maasta, jonka Jumala oli antanut heille ikuiseksi perinnöksi (1. Aik. 16:15-18), Britannian laivasto ajoi takaisin ja pani vankileireille Kyproksella. Monia, jotka onnistuivat löytämään suojaa alueelta, josta tulisi uusi Israelin juutalaisvaltio, britit keräsivät yhteen ja veivät pois noille leireille. Britannia loi Jordanian valtion suurimmasta osasta Luvattua Maata. Brittiläisen imperiumin, jonka yllä ”aurinko ei koskaan laske”, kuoleman voidaan katsoa alkavan ajasta, jolloin Britannia kavalsi juutalaiset – jälleen yksi profetian täyttymys. ”Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat” (1. Moos. 12:3).

Kun YK lopulta äänesti Palestiinan jakamisesta marraskuun 29. päivänä 1947 (YK:n päätöslauselma 181) Jumalan ”valittu kansa” sai noin 13 % maasta, joka kerran oli kuulunut heille! Näin toteutui Joelin profetia, että kaikki kansakunnat liittyvät jakamaan Israelia. Ainoa osa profetiaa, joka vielä odottaa toteutumistaan, on tuomio kansakunnille siitä, että ovat ”jakaneet” Jumalan maan: Älköön maata ainaiseksi myytäkö [jaettako], sillä maa on minun” (3. Moos. 25:23).

Jumalan viha on nousemassa tämän maailman kansakuntia vastaan, koska ne ovat ryöstäneet Israelilta sen, minkä Jumala sille antoi. Silti uhmaten jatkuvasti Jumalaa jokainen Lännen Israelille asettama rauhanehdotus on sisältänyt Jumalan maan edelleen jakamista. Presidentti Bush, tunnustava kristitty, aloitti niin sanotun ”tiekartan rauhaan”, joka vaatii Israelin maan edelleen jakamista. Hänen pitäisi vavista ja katua, kuten myös presidentti Putin’in, EU:n ja YK:n, jotka ovat liittyneet Bush’iin muodostaen ”kvartetin”, joka sponsoroi tätä suunnitelmaa.

Israel puolestaan on ollut valmis antamaan pois yhä enemmän maata vastineeksi PLO:n ”rauhan” lupauksista siitä huolimatta, että sen peruskirja vaatii Israelin tuhoamista ja että sen kartat ja koko arabimaailman kartat eivät edes tunnusta Israelin olemassaoloa. Se, että Länsi on pakottanut Israelin tekemään niin, ei ole mikään puolustus. Siitä sitä rangaistaan ankarasti sellaisessa, jota kutsutaan ”Jaakobin ahdistuksen ajaksi” (Jer. 30:7). Jumala kyllä vapauttaa sen, mutta vasta kun kaksi kolmannesta kaikista maailman juutalaisista on tapettu (Sak. 13:8,9).

Ei ole sopivampaa paikkaa ja tapaa tuhota Israelia rääkänneet kansakunnat, kuin silloin, kun ne Saatanan hengessä tulevat toteuttamaan lopullisesti sen, mitä Hitler kutsui ”loppuratkaisuksi” juutalaisongelmaan. Uskovien tulee kokoontua yhteen rohkaisemaan ja kehottamaan toisiaan Sanasta: ”…sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän” (Hepr. 10:25). Täyttyneet profetiat ovat merkkinä tuosta päivästä, kuin ei koskaan ennen.

Read Full Post »

The Proof God Exists
By Britt Gillette 19.6.2018, suom. SK

Monet väittävät, ettei Jumalaa ole ja usein kuulen ihmisten sanovan, ettei ole mitään todisteita uskoa Jumalan olemassaoloon. ”Sinun on vain hyväksyttävä se uskolla”, he sanovat. ”Siitä ei ole todisteita.” Tämä lausunto esitetään ikään kuin se olisi fakta. Vaan onko se? Ei mitenkään. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Ihmiset voivat todistaa Jumalan olemassaolon vaikka kuinka monella tavalla, mutta minusta yksi todiste on kaikkien muiden yläpuolella. Se on kiistämätön. Me kaikki voimme nähdä sen. Se on nykyajan ihme – todistus Jumalan olemassaolosta selvästi nähtävänä jokaiselle tänä päivänä maailmassa elävälle. Mikä on tämä kallionluja todistus?

Ellet jo arvannut, niin se on nykyajan Israelin valtio.

Todistus, että Jumala on olemassa

Raamattu sanoo, että noin 4000 vuotta sitten Jumala lupasi Aabrahamille: ”Minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet” (1. Moos. 22:17) ja “minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat(1. Moos.12:3). Jumala piti lupauksensa ja me kaikki olemme todistajia. Huolimatta vuosisatojen vainosta ja kansallisesta tragediasta, sekä juutalaiset että Israelin valtio kestävät.

Kuinka monet muut voivat esittää saman väitteen? Kuinka moni muu kansanryhmä on ollut valloitettu, orjuutettu ja vainottu kaikkialla maailmassa, ja silti onnistunut, ei vain jäämään eloon, vaan myös säilyttämään ainutlaatuisen kulttuurisen, uskonnollisen ja etnisen identiteettinsä? Vain juutalaiset voivat esittää tämän väitteen. Ja se todistaa, että Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala on se yksi oikea Jumala. Miksi sanon tämän? Koska kaiken sen jälkeen, mitä vuosisatojen mittaan tapahtui, juutalaiset jatkuvasti menestyvät ja Israelin kansa on edelleen olemassa – aivan kuten Jumala lupasi.

Lupaus Jumalalta

Melkein kaikki tuntevat kertomuksen, kuinka Jumala käytti Moosesta vapauttamaan juutalaiset Egyptin orjuudesta. Mutta tuhansia vuosia sitten Jumala lupasi, että tulee päivä, jolloin maailma ei enää viittaa Israelin Jumalaan sellaisena, joka pelasti kansansa Egyptin maasta. Sen sijaan he viittaavat Häneen sellaisena, joka toi kansansa takaisin Israelin maahan kaikista maista maailmassa, jonne Hän oli heidät karkottanut (Jer. 16:14-15).

Tämä profetia alkoi täyttyä lähes 2000 vuotta sitten, kun Jeesus kertoi opetuslapsilleen, että Temppeli hävitetään ja Israelin kansa hajotetaan kansojen sekaan palvelemaan orjina. Tämä toteutui vuonna 70. Tiitus ja Rooman legioonat valloittivat Jerusalemin, tuhosivat Temppelin ja veivät eloonjääneet israelilaiset joka puolelle Rooman imperiumia palvelemaan orjina. Jokainen toinen kansakunta olisi hajonnut. Jokainen toinen kansa olisi assimiloitunut seuraavien 2000 vuoden aikana.

Historia vahvistaa tämän todeksi. Oletko muuten koskaan tavannut karthagolaista? Entä babylonialaista? En minäkään. Juutalaiset kuitenkin selvisivät ihmeellisesti erillisenä kansana lähes 2000 vuotta ilman omaa kotimaata, eikä vain roomalaisten valloittajien edessä. He selvisivät Espanjan inkvisitiosta, Hitlerin Holokaustista ja lukuisista muista hirmuteoista. Kuinka se on mahdollista?

Siihen on vain yksi selitys – Jumala sanoi, että he selviäisivät. Juutalaisten selviytyminen ja menestys todistaa Jumalan olemassaolon. Mutta niitä varten, jotka tarvitsevat lisätodisteita, Jumala järjesti toisen ihmeen meidän ajassamme – ennallistetun Israelin valtion ihmeen.

Israelin jälleensyntyminen

Kuinka moni valloitettu kansakunta on tullut uudelleen? Kuinka monta kansakuntaa on tuhottu, niiden kansa viety muihin maihin orjina ja sitten 19 vuosisataa myöhemmin he tulevat uudelleen? Minun tietääkseni vain yksi – Israelin kansa. Eikä tämä ole vain historiaa, vaan se ennustettiin yli 2000 vuotta etukäteen.

Jumala lupasi juutalaisille, että he selviytyisivät ja menestyisivät huolimatta kohtaamistaan vaikeuksista (Jes. 43:1-13).

Hän lupasi kutsua heidät ”pakanain seasta” (Hes. 39:28), ”maan neljästä äärestä” (Jes. 11:12), ja “idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä” (Ps. 107:3).

Hän lupasi tuoda heidät kotiin ja näyttää pyhyytensä kansakunnille (Hes. 20:41-42). Hän lupasi tuoda heidät kotiin maista, joihin heidät oli hajotettu (Hes. 20:34).

Hän sanoi palauttavansa heidät Israelin maahan kaukaisista maista (Jer. 30:3, 10). Ja Jumala lupasi, että vaikka oli hajotettuina kansojen seassa, Hänen kansansa ei koskaan unohtaisi Häntä ja Hän toisi heidät takaisin Israelin maahan (Sak. 10:9).

Jo Mooseksen päivinä Jumala antoi tämän lupauksen:Vaikka sinun karkoitettusi olisivat taivaan äärissä, niin Herra, sinun Jumalasi, kokoaa ja noutaa sinut sieltäkin. Ja Herra, sinun Jumalasi, tuo sinut siihen maahan, jonka sinun isäsi ovat omistaneet, ja niin sinä otat sen omaksesi.(5. Moos. 30:4-5). Jumala piti lupauksensa. Nykyinen Israel on siitä todistus.

Mitä sitten tapahtuu?

Juutalaisten olemassaolon jälleensyntyneessä Israelin valtiossa pitäisi saada kaikki vakuuttuneiksi, että Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala on todellinen. Hänen toteutuneet lupauksensa ovat täysin näkyviä omassa ajassamme. Jumala kuitenkin antoi muitakin lupauksia:

Hän sanoi, että silloin, kun Hän tuo kansansa takaisin Israelin maahan, erämaa kukoistaa (Jes. 35:2-4). Jeremian kautta Jumala sanoi, että kun Hän tuo kansansa takaisin maahan, Hän herättää hurskaan kuninkaan, joka hallitsee maata viisaudella – kauan odotetun Messiaan (Jer. 23:3-6). Miikan kautta Jumala lupasi koota karkotettunsa ja muodostaa heistä väkevän kansan. Sitten Hän lupasi hallita Jerusalemista heidän kuninkaanaan iankaikkisesti (Miika 4:6-7).

Uudelleen ja uudelleen profeetta Jesaja välitti Jumalan lupauksen tuoda Israelin karkotetut ja muodostaa heistä uusi kansakunta. Jesajan kautta Jumala lupasi ennallistaa Israelin kansakunnan ja nostaa sen lipun kansakuntien keskuudessa (Jes. 11:12). Ja sitten?

Sitten Hän lupasi, että susi ja lammas lepäävät yhdessä. Leopardi makailee vuohien kanssa. Jopa lapsi leikkii kobran kanssa eikä tule purruksi! (Jes. 11:6-9). Kuinka tämä on mahdollista?

Koska Daavidin valtaistuimen perillinen (Jeesus Kristus) hallitsee kansoja muuttaen maailman rauhan ja tyyneyden paikaksi (Jes. 11:10). Ja milloin sitten Jumala sanoo tämän tapahtuvan? Sen jälkeen, kun Hänen kansansa on koottu kaukaisista maista ja maan ääristä (Jes. 11:11-12). Sen jälkeen, kun Israel on jälleensyntynyt yhdeksi yhtenäiseksi kansakunnaksi (Jes. 11:13). Toisin sanoen, meidän ajassamme. Koska Raamattu sanoo, että kohta kun Israel on ennallistettu, Jeesus palaa maan päälle hallitsemaan Jerusalemista käsin!

Jumala ei lupaa ennallistaa Israelia ja sitten lähettää Messiaan tuhat vuotta myöhemmin. Profeetat yhdistivät nämä tapahtumat läheisiksi eivätkä vain he. Jeesus itse teki samoin. Hän sanoi: ”Ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät” (Luuk. 21:24). Tänä päivänä juutalaiset valvovat Jerusalemia. Se on Israelin pääkaupunki. Sitten Jeesus sanoi: Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä” (Luuk. 21:28).

Asiat, joita Jeesus käski tarkkailla, ovat täällä. Israel on jälleen kansakunta. Pakanat eivät enää valvo Jerusalemia. Joten nosta pääsi. Jeesus on tulossa!

**

Britt Gillette is author of the free ebook Coming to Jesus as well as the books Signs of the Second Coming and Racing Toward Armageddon. Receive his book 7 Signs of the End Times for free when you sign up for his monthly newsletter.


Katso myös Juutalainen aikajana.

Read Full Post »

SIGNS OF THE SECOND COMING
By The Paleofundamentalist (Dr. Steven Hayes), suom. SKSoli Deo Gloria!

* * * Kuinka lähellä olemme? * * *

Johdanto

Jeesus nuhteli fariseuksia ja saddukeuksia siitä, että he eivät tunnistaneet Hänen ensimmäisen tulemuksensa merkkejä (Matt. 1-3). Tunnistettavia merkkejä olivat:

  1. neitsyt synnyttää Betlehemissä (Jes. 7:14; Miika 5:2; Matt. 2:1-12; Luuk.1:26-35; 2:1-14),
  2. profetoidut ihmeet (Jes. 61:1-2; Luuk. 4:16-21),
  3. Danielin profetia 69 viikosta, joka ilmoitti päivän, jolloin Messias esittäisi itsensä Israelille (Dan. 9:25; Luuk. 19:41-44).

Palvellessaan Israelia ensimmäisessä tulemuksessaan Jeesus opetti, että olisi merkkejä, jotka edeltäisivät Hänen toista tulemustaan (Matt. 24:3 alkaen; Luuk. 21:25-28).

Tempaus

Älä sekoita tempausta (Joh.14:1-3; 1. Kor. 15:51-53; 1. Tess. 4:13-18; 2. Tess. 2:1-3) toiseen tulemukseen (Matt. 24:29-30; Ilm. 19:11-21). Kuten alla olevasta kaaviosta näkyy, niin tempaus on tapahtuma, joka edeltää Ahdistuksen (so. Danielin 70 viikon) alkamista, kun taas toinen tulemus on tapahtuma, joka päättää sen. Kun Herra Jeesus sanoi: Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin (Matt. 24:36), Hän puhui seurakunnan tempauksesta. Tempaus on aina läheinen, merkitön tapahtuma, joka voi tapahtua milloin tahansa; tempaus todellakin voisi tapahtua milloin tahansa nykyisessä seurakunta-ajassa, joka alkoi Pyhä Hengen tulemisella helluntaipäivänä (Apt. 2; noin vuonna 32 jKr.). Kun tempaus voisi tapahtua tänään, toinen tulemus ei voi tapahtua ainakaan seitsemään vuoteen.

Lopunajan tapahtumien aikajärjestys

Toisen tulemuksen merkit

Raamattu (sekä VT että UT) antaa valtavan määrän profeetallista materiaalia, joka kuvailee 7-vuotista ahdistuksen aikaa (so. Danielin 70. viikkoa, myös ”Herran päiväksi” nimettyä) yksityiskohtaisesti. Kun Danielin 70. viikko alkaa, niin toisen tulemuksen tarkka päivämäärä voidaan tietää, aivan kuten ensimmäisen tulemuksen tarkka päivä voitiin tietää. Toisen tulemuksen merkit muodostuvat valtavasta määrästä profetoituja yksityiskohtia. Ajattele seuraavia tärkeitä merkkejä, vaikka ne eivät ole mitenkään tyhjentäviä.

  1. Elpynyt Rooman valtakunta. Rooman valtakunta, neljäs (vain) neljästä Danielin ennustamasta (Dan. 2:31-35, 40-45; 7:7-8) pakanallisesta valtakunnasta hallitsi maailmaa ensimmäisen tulemuksen aikaan (Luuk. 2:1). Vaikka Rooma pirstoutui moniksi erillisiksi itsenäisiksi valtioiksi ensimmäistä tulemusta seuranneina vuosisatoina monien niistä kilpaillessa huonolla menestyksellä toisten valtaamiseksi, niin Raamattu opettaa, että elpynyt Rooma tulee hallitsemaan maailmaa toisen tulemuksen aikaan (Dan. 2:41-45; 9:26-27; Ilm. 17:18). Se, mitä ei saavutettu yli tuhatvuotisella sotilaallisella valloituksella (so. Euroopan valtioiden yhdistämisessä yhtenäiseksi valtakunnaksi), näyttää tänä päivänä olevan toteutumassa, kun nämä kansakunnat vapaaehtoisesti kokoontuvat Euroopan unioniin, joka käynnistyi 25.3.1957 allekirjoitetulla Rooman sopimuksella. Rooman valtakunta on se, josta Antikristus tulee nousemaan (Dan. 9:26-27; Ilm. 17:11; Dan. 7:7-8).
  2. Babylonialainen globalismi. Kun Antikristus nousee valtaan ahdistuksen aikana, hän yrittää harjoittaa maailmanlaajuista taloudellista valvontaa (Ilm. 6:5-6; 13:19-22). Kiihtyvä trendi kohti rahatonta, täysin sähköistä, yhteen liitettyä globaalia yhteiskuntaa näyttää olevan pystyttämässä näyttämöä tällaisen globaalin valvonnan toteutumiselle. Ylpeä ihmisen globalismi alkoi Baabelissa (1. Moos. 11:1-9) ja tulee jälleen keskittymään lopunaikojen Babyloniin. Näin ollen aivan kuten Rooman valtakunnan täytyy elpyä, myös Babylonin täytyy palata näkyvään asemaan. (Ilm. 17-18). Muinaista Babylonia ei ole koskaan tuhottu, kuten on profetoitu (Jes. 13:19-22; Jer. 50:40). Se tuhotaan tulella Ahdistuksen aikana (Ilm. 18:8-10). Hämmennys vallitsee siitä, kuinka erottaa Salaisuus Babylonia koskevat profetiat, jotka selvästi näyttäisivät koskevan Roomaa (Ilm. 17:9,18) ja kirjaimellista Babylonia koskevat profetiat (Ilm. 18). On historiallinen tosiasia, että babylonialainen salaisuus siirtyi Babylonista Pergamoon (vrt. Ilm. 2:13) ja sitten Roomaan (Ilm. 17:5). Sakarjan profetia puhuu vielä tulevasta muutosta Roomasta takaisin kirjaimelliseen Babyloniin, joka rakennetaan ”Sinearin maahan” (Sak. 5:5-11). On kammottavaa katsella nousevan EU:n tarkoituksellisesti ottavan itselleen Babylonin raamatulliset symbolit.

    Baabelin torni ja EU:n parlamenttirakennus
    Strasbourgissa

  3. Israelin kokoaminen. Jotkut ovat sanoneet Israelia lopun aikojen ”supermerkiksi” eikä syyttä. Profetia edellyttää, että Israel kootaan kansakuntana ennen 7-vuotisen Ahdistuksen ajan alkamista, koska se on Israelin turvallisuuteen liittyvän liiton (so. rauhansopimuksen) pakottaminen Antikristuksen toimesta ja tuo rauhansopimus käynnistää Danielin 70 viikon (Dan. 9:27). Roomalaisten toimesta vuonna 70 jKr. (huom. Jes. 11:11-12) tapahtuneen toisen kansallisen hajotuksensa jälkeen Israelista tuli jälleen kerran valtio toukokuun 14. päivänä 1948. Vaikka on koottu epäuskoisena (Hes. 37:1-14), koko Israel pelastuu Ahdistuksen ajan lopulla (Room. 11:25-27; Hes. 20:33-38). Temppelin täytyy olla jälleenrakennettu ja toiminnassa Jerusalemissa Ahdistuksen ajan puolivälissä (Dan. 9:27; Matt. 24:15; 2. Tess. 2:3-4; Ilm. 11:1-2). Jerusalem tulee ”väkikiveksi” ja ”kaikki maan kansakunnat” kokoontuvat sitä vastaan. (Sak. 12:1-3; 14:1-2). Israelin valtion ennallistamisestaan vuonna 1948 Israelin valtiolla on ollut yksi ainut liittolainen, USA. Sen veto-oikeutta YK:n turvallisuusneuvostossa on käytetty toistuvasti suojelemaan ja puolustamaan Israelia. Raamatun mukaan tuon USA:n ja Israelin välisen suhteen täytyy loppua. USA tulee liittymään kaikkiin maailman kansakuntiin vastustamaan Israelin valtion jatkuvaa olemassaoloa (vrt. Ps. 2).
  4. Seurakunnan luopumus. Tämä merkki on erilainen kuin muut. Kun edelliset merkit osoittavat olosuhteita, jotka ovat olemassa Ahdistuksen aikana, Raamattu ennustaa seurakunnan luopumuksen Ahdistuksen alkamisen edellä, kun seurakunta-aika tulee loppuunsa (2. Tim. 3:1-13; 4:3-4; 2. Piet. 3:1-16). Toisin kuin muut merkit, tämä merkki ei milloinkaan voi olla ehdoton, koska luopumuksen perustekijät alkoivat apostoli Paavalin elinaikana ja ovat sen jälkeen ”menneet yhä pitemmälle pahuudessa” (2. Tim. 3:13). Kaikki todelliset uskovat, pieni jäännös sellaisessa, joka esittäytyy kristillisenä kirkkona, poistetaan maan päältä (todellisen) seurakunnan tempauksessa. Se, mikä jää jäljelle menemään Ahdistukseen, on uudestisyntymätön portto Kirkko (Ilm. 17:1 alkaen). Herran Jeesuksen kuvailemat olosuhteet Laodikean seurakunnassa (Ilm. 3:14-17) todennäköisesti ilmentävät lopunajan luopiokirkkoa.

Kuinka lähellä olemme?

Koska tempaus on aina läheinen tapahtuma, ei ole mitään suoraa merkkiä, että se on lähellä (so. mitään profetiaa, jonka täytyisi toteutua ennen sitä). Kuitenkin voi olla monia merkkejä, että Ahdistus on lähellä, koska se on aiheena monissa hyvin selvissä profetioissa sekä Uudessa että Vanhassa Testamentissa. Sellaisia merkkejä nopeasti lähestyvästä Ahdistuksen ajasta ovat:

  1. Juutalaisia kaikkialta maailmasta kootaan Israelin maalle (Jes. 11:11-16; Hes. 20:33-38; 22:17-22; 37:11-14);
  2. heidän pyrkimyksensä jälleenrakentaa Jerusalemin temppeli (Matt. 24:15; 2. Tess. 2:3-4; Ilm. 11:1-2);
  3. muinaisen Rooman valtakunnan elpyminen (so. yhdistynyt Eurooppa) ja sen paluu maailmanvallan asemaan (Dan. 2:40- 45; 7:7-8,19-28) Antikristus johtajanaan (Dan. 9:26);
  4. globaali talous (Ilm. 13:16-17); ja
  5. maailmanlaajuiset ponnistukset neuvotella rauhansopimus Israelin kanssa (Jes. 28:14-22; Dan. 9:27).

Kuitenkin, koska seurakunnan tempaus edeltää Ahdistuksen ajan alkamista, niin merkit, että nämä tapahtumat ovat lähellä, tarkoittavat, että tempaus on vielä lähempänä!

Read Full Post »

Get Your head Out of the Sand
By Nathele Graham 7.5.2017, suom. SK

Todennäköisesti laiminlyödyin raamatuntutkimuksen aihe on profetia. Koko Raamattu on Jumalan innoittama, ei tarkoitettu aiheuttamaan hämmennystä, vaan valistamaan ja opastamaan. Aina joulun tullessa me tiedämme muutamia profeetallisia kohtia Vanhasta testamentista koskien Jeesuksen syntymää, kuten Miika 5:2, joka sanoo, että Hän syntyy Betlehemissä, tai Jesaja 7:14, joka sanoo, että neitsyt synnyttää Messiaan.

Sen syvemmälle siihen, mitä Jumala haluaisi meidän tietävän, useimmat kristityt eivät kaivaudu. Tämän päivän maailman uutisotsikot osoittavat, että Raamatun profetia on täyttymässä, mutta ellet ole valistettu, et voi nähdä, että Jumalan profeetallinen Sana on käymässä toteen juuri niin kuin Hän sanoi. Tarkkailetko esimerkiksi, mitä tapahtuu Syyriassa ja vielä nimenomaisemmin Damaskossa?

Ennustus Damaskosta. Katso, Damasko poistetaan kaupunkien luvusta ja luhistuu raunioiksi (Jes. 17:1).

Tänä päivänä tämän profetian toteutuminen on lähellä, mutta jatka tuon luvun lukemista, niin tiedät lisää. Maailman tapahtumien tarkasteleminen Raamatun kautta avaa silmäsi sille, kuinka kiire on päästä sinne ulos kertomaan evankeliumia. Ajan loppu tulee nopeasti ja Jumala on antanut meille oppaan näitä lopunaikoja varten.

Se on meistä kiinni, tutkimmeko ja tulemmeko valistetuiksi. Daniel ennusti 70 vuosiviikkoa [70 x 7 vuotta = 490 vuotta], jotka johtavat lopunaikaan ja viimeinen viikko [7 vuotta] on nopeasti lähestymässä. Vain todelliset kristityt temmataan pois ja varjellaan tuon viikon tapahtumista. Varmista oma pelastuksesi ja ole rohkea todistaja toisille.

Monet eivät ymmärrä, että suurin osa Raamattua keskittyy Israelin ympärille. Vanha testamentti kertoo luomisesta, vedenpaisumuksesta ja sitten jatkaa kuvaillen, kuinka Jumala kutsui Aabrahamin pakanallisesta kulttuurista, jossa hän eli, tulemaan Israelin kansan isäksi. Jumalan valittu kansa ei ollut kuuliainen ja oli Jumalan suosiossa vain silloin tällöin.

Jumala puhui profeettojen kautta ja antoi paljon varoituksia, ennen kuin tuomio tuli. Kun eteläinen valtakunta oli voitettu, Daniel oli nuori mies ja vietiin vankina Babyloniin. Koska oli tutkinut profeetta Jeremian sanoja, hän pystyi tietämään, milloin vankeus loppuisi.

”…hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta (Dan. 9:2).

Vaikka oli ollut nuori, kun hänet vangittiin ja elänyt tuossa hyvin pakanallisessa kaupungissa 70 vuotta, Daniel kunnioitti Jumalaa ja arvosti profetiaa. Jeremian profetia sanoi: Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta (Jer. 25:11).

Daniel kiinnitti huomiota. Hän vaelsi lähellä Herraa ja erotti oikean profeetan väärästä. Jeremia oli oikea Jumalan profeetta. Jumala haluaa kansansa tietävän, mitä on tulossa. Kristittyjen täytyy ottaa päänsä pois pensaasta ja kiinnittää huomionsa profetiaan voidakseen ymmärtää aikaa, jossa elämme. Jumala antoi meille profetian koskien aikaa, jossa elämme, jotta Danielin lailla voisimme tuntea ajanmerkit.

Muistakaa entisiä ikiajoista asti, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole; minä olen Jumala, eikä ole minun vertaistani. Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole tapahtunut; minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen.(Jes. 46:9-10)

Jumala on ikuinen. Hän on aina ollut ja tulee aina olemaan. Hän ei ole rajoitettu aikaan, jossa elämme ja näkee, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Hän puhui muinaisten profeettojen kautta ja meidän asiamme on kiinnittää siihen huomiota. Kuulen monista kristityistä, joita maailmantapahtumat hämmentävät, kun he näkevät vain yksittäisiä uutisotsikoita, eivätkä osaa yhdistää tapahtumia profetian valossa.

Maailmantilanne on räjähtämäisillään ja kohta on ahdistus, jollaista ei ole ennen nähty.

”Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule (Matt. 24:21).

Sanoessaan tämän Hän oli puhunut Danielin viimeiselle viikolle johtavista tapahtumista. Tutki Hänen sanojaan huolellisesti, niin näet, että olemme nopeasti lähestymässä tuota viikkoa.

Jännitys on kasvamassa ympäri maailman, varsinkin Lähi-idässä ja nimenomaan Israelia vastaan. Jotkut harhautetut uskovat, että kristityt ovat korvanneet Israelin Jumalan sydämessä. Väärin.

Jumala ei ole hyljännyt Israelia ja Hän tulee viemään heidät päämäärään. Hän tiesi, että heidät hajotettaisiin, mutta Hän tiesi myös, että heidät jälleen koottaisiin. Profeetta Hesekielille annettiin monta mielenkiintoista profetiaa ja Jumala näytti hänelle, että eräänä päivänä koko Israelin heimo jälleen yhdistettäisiin.

Herran Henki vei Hesekielin laaksoon täynnä kuivia luita. Nuo kuivat luut tulivat yhteen ja niiden päällä oli liha, mutta niissä ei ollut henkeä. Hesekielin katsellessa luille annettiin henki ja ne elivät.

Ja hän sanoi minulle: ’Ihmislapsi, nämä luut ovat koko Israelin heimo. Katso, he sanovat: ’Meidän luumme ovat kuivettuneet, toivomme on mennyttä, me olemme hukassa.” (Hes. 37:11)

Tänä päivänä katselemme kuivien luiden yhteen tulemista. On jännittävää nähdä heidän palaavan maahan, jonka Jumala antoi heille ikuiseksi. Heidän hengessään on myös liikehdintää ja hitaasti he ovat tulossa eläviksi, eivät ainoastaan palaamassa maahansa, vaan palaamassa Jumalan tykö.

Katso sivustoa http://www.templeinstitute.org/ ja lue artikkeleita siitä, mitä tapahtuu juutalaisen kansan hengessä ja ponnistuksista jälleenrakentaa temppeli; Jumala asettaa Henkensä heihin:

Ja minä annan teihin henkeni, niin että te tulette eläviksi ja sijoitan teidät omaan maahanne. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra: minä olen puhunut ja minä sen teen, sanoo Herra.(Hes. 37:14)

Elämme jännittäviä aikoja, mutta vain ne, jotka tutkivat Raamatun profetiaa, voivat nähdä, mitä nyt todella on tapahtumassa. Vain ne, jotka tutkivat Raamatun profetiaa, ovat vetäneet päänsä ulos pensaasta ja avanneet silmänsä.

Jokainen, joka luulee, että Jumala on luopunut lupauksistaan Israelille, on sokea. Danielille annettiin lopunaikoja koskeva profetia. Se koskee nimenomaan Israelia ja paljastaa, että temppeli jälleenrakennetaan.

Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy ja synti sinetillä lukitaan ja pahat teot sovitetaan ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan ja kaikkeinpyhin voidellaan (Dan. 9:24).

Sanat ”kansallesi” ja ”kaupungillesi” voivat tarkoittaa vain juutalaisia ja Jerusalemia. Daniel ei ollut kristitty, joten se osoittaa vääräksi korvausteologian valheen. Profetia jatkuu kertoen miehestä, joka tulee valtaan ja näyttäisi tuovan rauhan.

”Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon [7 vuotta] ajaksi ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse.” (Dan. 9:27)

”And he will make a firm covenant with the many for one week, but in the middle of the week he will put a stop to sacrifice and grain offering; and on the wing of abominations will come one who makes desolate, even until a complete destruction, one that is decreed, is poured out on the one who makes desolate.” (Daniel 9:27, NASB)

Juutalaisten temppeli rakennetaan hyvin pian, koska teuras- ja ruokauhri tapahtuu siellä ja tämä laittomuuden ihminen saa ne lakkaamaan. Sitten hän rikkoo liiton ja asettaa iljetyksen temppeliin.

Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää [3,5 vuotta](Dan. 12:11). Jeesus vahvistaa tämän puhuessaan lopunajoista:

Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa – joka tämän lukee, se tarkatkoon – silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille” (Matt. 24:15-1).

Jeesus opetti profetiaa, mutta tänä päivänä useimmat pastorit ovat hyvin löysiä pyhien varustamisessa, kun eivät opeta profetiaa ja useimmat kristityt eivät välitä, vaikka opettaisivatkin.

Kun Jeesus puhui opetuslapsilleen lopunajoista, Hän puhui sodista ja sotahuhuista, maanjäristyksistä, nälänhädästä ja rutosta. Näemme kasvua kaikessa, mistä Jeesus puhui ja se tulee jatkuvasti pahenemaan, mutta kristityillä on lupaus, että he eivät ole maan päällä Danielin 70 vuosiviikon profetian viimeisellä viikolla.

Harpazo (tempaus) tapahtuu ennen viimeistä viikkoa, joka tunnetaan myös Jaakobin vaivan aikana (ei pakanoiden vaivan aikana). Lue Dan. 9:24, niin näet, että se koskee Israelia. Kristityt temmataan ylös Jeesuksen luokse, eikä maan päälle tuleva tuomio koske heitä.

Ilmestyskirja käsittelee lopunaikoja yksityiskohtaisesti, mutta on myös selvää, että kristityt kutsutaan kotiin, ennen kuin se kaikki alkaa. Jeesus saneli Johannekselle seitsemän kirjettä, jotka toimitettiin seitsemälle seurakunnalle. Nämä kirjeet ovat Ilmestyskirjan luvuissa 2 ja 3 ja tiivistävät ekklēsia’n (käännetty sanalla seurakunta) historian.

Kun tämä historia on lopussa, meidät kutsutaan kotiin.

Sen jälkeen minä näin, ja katso: taivaassa oli ovi avoinna, ja ensimmäinen ääni, jonka minä olin kuullut ikäänkuin pasunan puhuvan minulle, sanoi: ’Nouse ylös tänne, niin minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva. (Ilm. 4:1)

Sanat ”sen jälkeen” ja ”tämän jälkeen” on käännetty kreikan sanoilla meta tauta, joka tarkoittaa tapahtumasarjaa. Seitsemäs kirje kirjoitettiin ja sitten ääni sanoi: ”Nouse ylös tänne” ja sitten alkaa tapahtua. Yksinkertaista ymmärtää, mutta monimutkaista niille, jotka eivät ota Jumalan sanaa vakavasti. Pelkäätkö sinä tempausta? Meille kristityille sen pitäisi olla suuri lohtu tietäessämme pääsevämme Jeesuksen luokse, emmekä kohtaa Danielin 70. viikkoa.

Aina tulee olemaan pilkkaajia, jotka epäilevät Jumalan Sanaa, tai monimutkaistavat sen yrittäen mieluummin tulkita sitä, mitä Jumala ”tarkoitti sanoa”, sen sijaan, että hyväksyisivät sen, mitä Hän todella sanoi. Se ei ole yllätys Jumalalle. Pyhä Henki innoitti Pietarin puhumaan tästä:

”… että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet. Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: ’Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kun isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.’ Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta.” (2. Piet. 3:2-5)

Luomisen päivästä asiat ovat muuttuneet. Tuomio tuli vedenpaisumuksen kautta ja profetia sanoo, että pian tulee toinen tuomio. Tällä kertaa se on lopullinen tuomio. Ainoa keino välttää Jumalan viha on vastaanottaa Kristus Herranasi ja Vapahtajanasi. Emme tiedä tarkalleen, milloin harpazō tapahtuu, mutta katsoessamme ajanmerkkejä voimme olla varmoja, että se tapahtuu pian. Tunnetko jonkun, joka ei ole tehnyt päätöstä seurata Jeesusta? Tutki profetiaa ja selitä heille, mitä on tapahtumassa ja että Jeesuksen veren kautta he voivat paeta Jumalan tuomiota.

Hyvä keino yhdistää eri profetioita on tutkia Ilmestyskirjaa Raamatusta, jossa on viitteet. Tutki myös Danielia, Jesajaa, Hesekieliä ja Sakarjaa vain joitakin mainitaksemme. Sitten mene Jeesuksen Öljymäen puheeseen.

Tässä kolme hyvin informatiivista linkkiä, jotka tarkastelevat nykytapahtumia Raamatun näkökulmasta:

On aika ottaa pää pensaasta. Jumala antoi meille profetian ja odottaa, että tutkimme sitä.

Jumala siunatkoon teitä kaikkia,

Nathele Graham

twotug@embarqmail.com
http://www.straitandnarrowministry.com
ron@straitandnarrowministry.com

Ron and Nathele Graham’s previous commentaries archived at http://www.raptureready.com/featured/graham/graham.html

Koko Raamattu on ”theopneustos” (Jumalan henkeyttämä).

 

 

Read Full Post »