Kymmenen syytä, miksi loppu on lähellä

Johdantona tähän artikkeliin kehotuksen sana, että nyt jos koskaan kannattaa seurata Lähi-idän ja Israelin tapahtumia. Se mitä tiedotusvälineissä kerrotaan Israelin tekevän esimerkiksi palestiinalaisille, on äärimmäisen yksipuolista vihervasemmistolaista tiedotusta. Seuraa esimerkiksi suomalaissyntyisen Gavriel Eskelin suomenkielistä uutisointia Israelin ja Lähi-idän tapahtumista, niin näet asiat aivan toisenlaisessa valossa: http://israblockupdate.blogspot.fi. Suosittelen myös tilaamaan sähköpostiisi ECI:n (European Coalition for Israel) suomenkielisen uutiskirjeen, jossa on ajankohtaista ja tärkeää Israeliin liittyvää tietoa. Uutiskirjeen voit tilata ECI:n kotisivun aivan lopussa olevalla lomakkeella: https://www.ec4i.org

---

 

The End is Nigh: Ten Reasons Why
By Pete Garcia, 23.4.2018, suom. SK

Vaikka on mahdotonta tietää seurakunnan tempauksen päivää ja hetkeä (Mark. 13:32), niin on kuitenkin mahdollista tunnistaa Hänen paluunsa ja sitä seuraavan vapautuksemme aikakausi (1. Tess. 5:1-3, Hepr. 10:25). Niille, jotka väittävät, että jo meidän halumme pohtia, milloin Kristus voisi palata, olisi lievää päivämäärän asettamista, kehottaisin muistamaan, että Kristus moitti fariseuksia ja saddukeuksia sekä Jerusalemin kaupunkia siitä, etteivät he tunnistaneet etsikkoaikaansa (Matt. 16:1-4, Luuk. 19:41-44). [Ja ajan merkkien tunnistamisesta: ”Aamulla te sanotte: ‘Tänään tulee rajuilma, sillä taivas ruskottaa ja on synkkä.’ Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta aikojen merkkejä ette osaa.” (Matt.16:3 Raamattu Kansalle)]

Meidän tulee aktiivisesti valvoa ja odottaa Herran pikaista paluuta (Luuk. 12:37). Se ei tarkoita, että myymme kaikki kamppeemme ja menemme vuorenlaelle odottamaan joutilaana, vaan että elämme elämäämme tunnistaen, että lähtömme on kohta käsillä. Meillä tulee olla löyhä ote tämän elämän asioihin ja meidän tulee ymmärtää nykyisen olemassaolomme väliaikainen luonne. Näin tehden me uudistamme ja ylläpidämme toivoamme ja uskoamme Kristukseen eläessämme maailmassa, joka on rajusti hajoamassa.

Näissä ajatuksissa olen koonnut 10 ehdotonta merkkiä, jotka osoittavat Kristuksen hyvin pikaiseen paluuseen seurakunnalleen. Tähän sisältyy kuitenkin hiukan jumalallista paradoksia. Seurakunnan tempaus on ainoa Raamatussa mainittu merkitön tapahtuma. Kaikilla muilla profeetallisilla tapahtumilla on joko merkki, tai jokin siihen johtava asia, tempauksella ei.

Kuinka sitten voi nähdä todisteita tapahtumasta, jolla ei ole mitään ennakkotodisteita?

Raamattu opettaa selvästi, että tempaus tapahtuu ennen (pre) Danielin 70. viikkoa (eli Ahdistusta eli vihan aikaa eli Jaakobin vaivaa). Ahdistukselle on kaksi ensisijaista tarkoitusta: 1) kurittaa Israelia ja tuoda se takaisin suhteeseen Jumalan kanssa, 2) tuhota kaikki Kristuksen hylkäävät kansakunnat nykyisessä tilassaan (Jer. 30:7-11). Koska seurakunta ei ollut olemassa Danielin ensimmäisten 69 viikon aikana, niin meidän pitäisi pystyä päättelemään luottavaisesti, ettei sitä ole myöskään Danielin 70. viikolla.

Sitä paitsi Danielin 70 viikkoa määrättiin yksinomaan juutalaisille ja Jerusalemille. Seurakunnan (so. Kristuksen monijäseninen yhteinen ruumis) jäseninä me olemme vain edunsaajia (Kristuksen kautta) kuudesta asiasta, jotka on lueteltu jakeessa Dan. 9:24 ja joiden TÄYTYY tapahtua 70 viikon täyttyessä:

• luopumus päättyy
• synti sinetillä lukitaan
• pahat teot sovitetaan
• iankaikkinen vanhurskaus tuodaan
• näky ja profetia sinetöidään
• kaikkeinpyhin voidellaan

Koska Israelin kansa vielä tänä päivänä edelleen laajalti hylkää Jeesuksen messiaanisuuden, niin tiedämme, että tämän viimeisen vuosiviikon täytyy vielä olla tulevaisuutta. Sitä paitsi, jos näemme jo merkkejä tapahtumista, jotka tapahtuvat vasta tempauksen jälkeen, niin tempauksen luonnollisesti täytyy olla vielä lähempänä.

1. Israel. Selvästikin lopunaikojen supermerkki on Israelin valtion jälleensyntyminen. Syy, miksi voimme olla varmoja, että se on supermerkki, on, ettei ole muuta selitystä yliluonnolliselle vihalle sen olemassaoloa kohtaan kansojen keskuudessa. Ei edes planeetan hirmuvaltaisin valtio nostata myrkyllistä arvostelua vasemmistolta, jumalattomilta, sosialisteilta ja islamisteilta yhtä paljon kuin Israel. Maailma ei ole nähnyt tämän tasoista antisemitismiä Euroopassa toista maailmansotaa edeltävien aikojen jälkeen. Sellaiset liikkeet kuin reformoitu teologia ja liittoteologia sekä amillennialismin, preterismin ja post-millennialismin eskatologiset käsitykset ovat kaikki tarkoitettuja kumoamaan Israelin laillisuus sekä kansakuntana että 1. Moos. 15. luvun lupausten oikeina perijöinä. 5. Moos 30:1-10, Hes. 37

2. Jerusalem. Se tosiasia, että Jerusalem on taas Israelin valvonnassa, varsinkin sen valossa, kuinka se sai sen takaisin, on kerta kaikkiaan ihmeellinen. Lisäksi maailma on vuodesta 1967 raivokkaasti yrittänyt riistää Jerusalemin valvonnan Israelin käsistä. Kuitenkin joulukuun 6. päivänä 2017 presidentti Donald Trump’ista tuli ensimmäinen pakanallinen maailmanjohtaja (yli 2500 vuoteen), joka on virallisesti tunnustanut Jerusalemin Israelin valtion pääkaupungiksi, mikä edelleen raivostuttaa antisemiittejä ympäri maailman. Sak. 12:3, Luuk. 21:24

3. Damasko. Jesaja 17 ennustaa tämän Syyrian kaupungin lopullisen ja täydellisen tuhon kaupunkina. Se, että arabikevät on enimmäkseen vähitellen hävinnyt ja laantunut muualla Lähi-Idässä, mutta on jatkanut viipymistään Syyriassa, puhuu sikäläisten olosuhteiden profeetallisesta luonteesta. Eikä vain siitä, vaan siitä tuli casus belli (sodan syy) vetämään sinne Hesekielin lukujen 38-39 mainitsemat pääpelurit

4. Goog ja Magog. Se, että näemme tämän koalition muotoutuvan silmiemme edessä Syyrian yllä, on varma merkki, että seurakunnan Tempaus on äärimmäisen lähellä. Venäjä, Iran ja Turkki (kaikki entisiä kilpailevia valtakuntia) eivät ole milloinkaan ennen tehneet taloudellista, sotilaallista ja poliittista yhteistyötä mielessään yhteinen päämäärä. Lueteltuina muinaisilla nimillään nykyajan Venäjä, Turkki ja Iran ovat muodostaneet Israelin ja Yhdysvaltain vastaisen liiton, joka nyt rakentaa voimiaan vain muutamien kymmenien mailien päässä Israelin rajalta (pohjoiseen). He eivät ole siellä siksi, että huolehtisivat Assadista tai hänen hallinnostaan. He ovat siellä sen läheisyyden vuoksi Israeliin ja rikkauksiin (saaliiseen). Voin erottaa tässä kaksi asiaa:

• Israelin liittolaiset ovat joko kyvyttömiä tai haluttomia auttamaan (Hes. 38:13).
• Jumala lyö tämän koalition niin näyttävästi, että hengellinen Israel lopulta herää ja kansa lopulta vaatii jälleenrakentamaan kolmannen temppelinsä (Hes. 39:22, 28-29)

Viimeiset 2000 vuotta Jeesus on aktiivisesti rakentanut ruumistaan, seurakuntaa (so. yhteinen monijäseninen, universaalinen Kristuksen ruumis – Matt. 16:18, Kol. 3:8-11). Syy, että tämä tapahtuma (Hes. 38-39) osoittaa Tempauksen olevan lähellä, on, että tämä sota on se tapahtuma, jossa Jumala kääntää taas kaiken huomionsa Minun maahani ja Minun kansaani juutalaisiin (Hes. 38:16). Seurakunnan ei pitäisi enää olla pelissä maan päällä, mikä on järkeenkäyvää. Sanon uudelleen: seurakunta ei ollut pelissä Danielin 70 viikon ensimmäisten 69 viikon aikana, joten miksi meidän pitäisi olla 70. viikolla? Minusta näyttää, että Goog/Maagog palvelee ei vain tuuliviiritapahtumana Tempaukselle, vaan myös siirtymävaiheena viimeiseen 70. viikkoon.

5. Idän kuninkaat. Samalla kun Venäjää, Turkkia ja Irania vedetään selittämättömästi kohti Syyriaa, niin Yhdysvaltoja vedetään selittämättömästi toiselle laidalle maailmaa johtuen Idän uhkasta. Pohjois-Korea on ollut oka Yhdysvaltain ulkopolitiikan kyljessä vuoden 1953 Korean aselevosta saakka. Asiat ovat kuitenkin kääntyneet päälaelleen presidentti Trump’in valinnan jälkeen johtuen hänen haluttomuudestaan tehdä tavanomaista politiikkaa. Johtuen useista tekijöistä, kuten maanlaajuinen aliravitsemus ja nälänhätä, lisääntyvä korruptio ja epätoivon paheneminen, menneisyyden status quo ei ole enää vaihtoehto Pohjois-Korealle. Vain kolme tulosta ovat mahdollisia Pohjois-Korean Kim-hallinnolle:

• Sota ja hallituksen vaihto
• Ydinaseiden poistaminen ja jälleenyhdistyminen
• Taloudellinen romahdus

Mikään näistä vaihtoehdoista ei kelpaa Kiinan hallinnolle. Kiinalaiset pitävät parempana nykyistä status quota, koska se antaa heille vaikutusmahdollisuutta Yhdysvaltoihin. He myös ymmärtävät, että taisteltuaan 17 vuotta Irakissa ja Afganistanissa, USA:n armeijalla (nykyisessä tilassaan) tuskin on kykyä, resursseja ja miehiä osallistumaan samanaikaisesti kahteen suureen sotateatteriin, kuten kerran teimme toisessa maailmansodassa. Filippiinit, Etelä-Korea, Japani ja Taiwan, ovat kaikki tärkeitä Yhdysvaltain liittolaisia, jotka vaativat välitöntä suojelustamme, jos Kiina käy sotilaallisesti jonkun niistä kimppuun (tai meidän kimppuumme). Se vaatisi, että Yhdysvallat siirtää suurimman osan resursseistamme eri puolilla maapalloa vastaamaan Kiinan sotilaalliseen uhkaan. Haluttomuutemme tulla Israelin avuksi Googin/Maagogin näyttämöllä, voi johtua siitä, että olemme täysin kiinni muualla, emmekä voi vastata sotilaallisesti.

6. Modernisaation vauhti. Uusi kilpavarustelu ei koske ydinaseita; se on digitaalinen. Valtiot ympäri maailman kilpailevat vallatakseen markkinat tekoälyn, kryptovaluutan, kvanttitietokoneiden, geneettisen muokkauksen/kloonauksen, tiedonkeruun ja analysoinnin (data mining), valvonnan, tappavien itsenäisten asejärjestelmien (lethal autonomous weapon systems = LAWS) ja monilta muilta aloilta. Itseasiassa teknologinen edistys on tänä päivänä niin nopeaa, että väistämätön läpimurto jollakin näistä aloista voi kääntää ylösalaisin nykyisen geopoliittisen vallan tasapainon. Erityisen huomionarvoisia ovat CERN:in kokeilut (ulottuvuukselliset portaalit, teleportaatio jne.) Euroopassa, jotka voisivat nopeasti muuttaa vallan tasapainon heidän hyväkseen. Lisäksi tekoäly avaa mahdollisuuden demonisille olennoille asuttaa elottomia esineitä (toisin kuin ihmisiä). Jos demonit voivat käyttää Ouija-lautoja, niin kuvittele, mitä ne voivat tehdä itsenäisellä (eli ”aistivalla”) järjestelmällä ja robotilla.

7. Väistämätön uhka. Maailmassa on tällä hetkellä lukuisia näköjään ratkaisemattomia kriisejä (todellisia tai näennäisiä), jotka vaativat globaalia huomiota. Esimerkkejä: Ilmastomuutos, taloudellinen epävakaus, räjähtävä väestönkasvu, aseistettu maahanmuutto, valuuttojen ja muiden 1900-luvulta periytyvien instituutioiden heikkeneminen, terrorismin ja rikollisuuden hybridimuotojen lisääntyminen, kosmiset uhat (komeetat, asteroidit, aurinkomyrskyt jne.), globaali matkustaminen ja pandemiat, luonnonkatastrofit (supertulivuoret, tsunamit, 9–10 asteen maanjäristykset jne.). Jo näiden uhka on aiheuttanut valtavaa huolta maailman johtajien ja väestöjen keskuudessa.

”Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät.” (Luuk. 21:25-26)

8. Rauha ja turvallisuus. Mitä epävakaammaksi maailma käy, sitä enemmän ihmiset vaativat rauhaa ja turvallisuutta. Ihmiset ovat valmiita myymään vapautensa turvallisuudesta, mitä globalistit ovat halunneet kaiken aikaa (hegeliläisen dialektiikan kautta). Vaikka näin on ollut viimeiset 30 vuotta ja ylikin, niin vaatimus siihen on vain tehostunut, kun maailma on mennyt yhä pahemmin pois tolaltaan. Vaikka tämä on passiivinen merkki, niin se on kuitenkin se yksi lause, jota Paavali käski meitä kuulostamaan, sillä se edeltäisi välittömästi Tempauksen aiheuttamaa tuhoa.

”Mutta aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa; sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä. Kun he sanovat: ’Nyt on rauha, ei hätää mitään’, silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon.” (1. Tess. 5:1-3).

9. Jumalattomuus. Apostoli Paavali huomautti, että viimeisinä päivinä tulisi esiin pilkkaajia, jotka sanoisivat, että Kristus ei ole vielä palannut (2. Piet. 3:3-4). Paavali kirjoitti, että viimeisinä päivinä tulisi vaarallisia aikoja (1. Tim. 3:1). On mielenkiintoista, että Paavalin määritelmään vaarallisista ajoista ei sisälly sotaa eikä luonnonkatastrofeja, vaan kuvausta, kuinka petollisiksi ja pahoiksi ihmiset tulisivat. Jeesus sanoi, että viimeisinä päivinä, koska laittomuus lisääntyy, monien rakkaus kylmenee (Matt. 24:12). Lisäksi Jeesus sanoi, että Hänen paluunsa päivät olisivat samanlaisia kuin Nooan ja Lootin aika, joiden molempien mainitaan olleen äärimmäisen väkivaltainen ja paha (Luuk. 17:26-30).

Jumalattomuuden nousu ja yleinen Jumalan pelon / kunnioituksen puute alkoi tulla esiin 1800-luvulla, kun ihminen ensin alkoi edistyä sekä tieteessä että teknologiassa. Tämä tapahtui samalla, kun monia humanistisia filosofioita kehitettiin. Eksistentialismi, Marxilaisuus, Darwinismi, Sekularismi, Sosialismi, Eugeniikka, Korkeampi ja Matalampi kritiikki jne. olivat kaikki tarkoitettuja joko epäilemään, keksimään uudelleen tai hylkäämään Jumala ja Raamattu. Joko pakottamisen, petoksen tai manipulaation kautta näistä humanistisista opeista tuli uusi moderni vasemmiston dogmi julkisille ja korkeammille koulutusjärjestelmille (jopa pappisseminaareille).

Vaikka uskon, että suurin osa Jumalan ominaisuuksista ovat rajattomia, niin on yksi, joka ei ole. Se on Hänen pahuuden suvaitsevaisuutensa. Jumala on pitkämielinen, mutta tuo pitkämielisyys ei jatku loputtomiin. Jossakin vaiheessa Jumalan on tuotava tuomio tämän maan päälle, koska Hänen vanhurskautensa vaatii sitä. Ruth Graham’in (Billy Graham’in vaimo) kerrotaan kerran sanoneen, että jos Jumala ei rankaise Amerikkaa pian, Hänen on pyydettävä anteeksi Sodomalta ja Gomorralta.

Koska vasemmisto hallitsee mediaa ja hallintoa (sekä valtion että liittovaltion), niin sillä on laajat foorumit edistää näitä humanistisia kertomuksia; niiden tarkoitushan on tukahduttaa aito raamatullinen kristinusko. Miksi kristinuskoa vastustetaan niin raivokkaasti, toisin kuin islamia ja kommunismia? Niillä kummallakin on pitkä, likainen ja todistettu kuoleman ja väkivallan historia.

Vastaus on, että Saatana johtaa nykyisin tätä planeettaa ja suvaitsee mitä tahansa paitsi totuutta. Itseasiassa olemme nyt tulleet sellaiseen aikaan, että jumalattomat ovat henkisesti, hengellisesti ja fyysisesti kyvyttömiä erottamaan oikeaa väärästä, ylöspäin menoa alaspäin menosta, miestä naisesta jne. Luuk. 4:5-7; Room. 1:18-32; Ef. 2:2; 1. Piet. 5:8

10. Yhteentuleminen. Vaikka jokainen sukupolvi voisi tästä luettelosta löytää omakseen yhden tai kaksi, niin vain meidän sukupolvemme voi tunnistaa ajassaan ne kaikki. Surullinen tosiasia on, että tämä luettelo ei ole läheskään täydellinen. On niin monia asioita, jotka osoittavat Kristuksen pikaiseen paluuseen, että tila ei riitä kirjoittaa niistä. Danielille sanottiin, että loppu tulisi kuin tulva ja tulva se todella on (Dan. 9:26). Huomionarvoista ei kuitenkaan ole vain merkkien yhteentuleminen, vaan myös niiden uskovien yhteentuleminen, jotka kaikki tulevat samaan johtopäätökseen.

Missään kirkkohistorian vaiheessa niin monet uskovat niin monista piireistä eivät ole olleet yhtä vakuuttuneita, että me elämme viimeisiä päiviä. Uskon tämän puhuvan Pyhän Hengen todistamisesta meille, jotka olemme hereillä ja valvomme. Myönnettäköön, että suurin osa valtavirran ja eksytysseurakunnista ja -liikkeistä (Esiintuleva, Heprealaiset juuret, Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden evankeliumi, Menestysevankeliumi, Etsijäystävällinen liike jne.) nukkuvat sikeästi; eivät kuitenkaan vartijat. Voimme olla eri mieltä joistakin eskatologian hienouksista, mutta me kaikki yleisesti olemme yksimielisiä, että nämä ovat sitä, mitä Raamattu kuvailee viimeisinä päivinä.

Amen, tule, Herra Jeesus!

 

Read Full Post »

Tie luopumukseen

Pathway to Apostasy

Commentary by Roger Oakland, suom. Samuel Korhonen
Understand The Times International: Roger Oakland Ministries
www.understandthetimes.org

Hiljattain minuun otti yhteyttä eräs ystävä ja kollega, jolla on myös erottamispalvelutyö. Hän tutki toisia erottamispalvelutyöjärjestöjä saadakseen luettelon kymmenestä hienovaraisesta tavasta, joilla Kristuksen ruumista nykyisin eksytetään. Koska tuolla hetkellä, kun sain hänen sähköpostinsa, olin kiireinen puhuessani eräässä konferenssissa, vastasin hänelle ja sanoin palaavani hänen asiaansa muutaman päivän kuluessa.

Lentäessäni takaisin kotiin konferenssin jälkeen, otin tietokoneeni ja vastasin ystäväni pyyntöön. Konferenssissa esittämäni aiheet olivat vielä tuoreina mielessäni. Seuraavassa ensimmäiset 10 trendiä, jotka olen henkilökohtaisesti kohdannut. Vaikka olen varma, että on monia muitakin, niin seuraavat 10 trendiä antavat hyvän yleiskuvan siitä, mitä seurakunnassa tapahtuu tänä päivänä:

• Ekumeeninen yhteys hinnalla millä hyvänsä ilman mitään kytkentää sanomaan, että Jeesus kuoli ristillä.
• Seurakuntakasvuliike, joka on keskittynyt markkinavetoiseen, etsijäystävälliseen kristinuskoon, joka painottaa megaseurakunta-ajattelua.
• Kristinusko, joka on keskittynyt seuraamaan ihmisiä, heidän menetelmiään ja liikkeitään.
• Jesuiitta-agenda, jota edistävät roomalaiskatolisen kirkon ja roomalaiskatolisten mystikoiden opetuksia ja ideoita julistavat kustantajat ja pastorit.
• Raamatullisen luomisen hylkääminen ja teistisen evoluution ja progressiivisen luomisen hyväksyminen.
• Uuden ajan (New Age) babylonialaisten käytäntöjen hyväksyminen, kuten jooga ja kontemplatiivinen rukous keinona ”päästä lähemmäs Jeesusta”.
• Väärä kristinusko, joka korvaa Raamatun mukaisen evankeliumin sosiaalisella evankeliumilla.
• ”Päämäärätietoinen (purpose driven) P.E.A.C.E. -suunnitelma”, joka valmistaa seurakunnan globaalia maailmanuskontoa varten.
• Kokemuspohjainen ”kristinusko”, joka etsii merkkejä ja ihmeitä ja hylkää Raamatun varoitukset viimeisten päivien hengellisestä petoksesta.
• Kompromisseja – tullakseen ”postmoderniksi” ja ”edistykselliseksi” – tekevä seurakunta yrityksessä saavuttaa postmoderni sukupolvi.

Tarkoitukseni ei ollut asettaa näitä erilaisia trendejä tärkeysjärjestykseen. On tosiasia, että jokainen on käynnissä ja valtava enemmistö tunnustavista kristityistä ei ole edes tietoinen, että nämä trendit ovat käynnissä, tai että edes on ongelmaa. Ehkä tulevaisuudessa nämä 10 kohtaa olisivat hyviä lukuotsikoita pieneen kirjaan, joka käsittelisi kutakin aihetta yksityiskohtaisemmin.

Salli minun sanoa nyt, että raamatullinen kristinusko on hyökkäyksen kohteena, niin kuin ei koskaan ennen. Emme ole vain ”liukkaassa rinteessä” – kristinusko on valmis putoamaan kalliojyrkänteeltä. Kuten Jeesus kysyi jakeessa Luuk. 18:8: Kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa?

Nykytapahtumat osoittavat, että tie luopumukseen johtaa täsmälleen Raamatun ennustamaan suuntaan.

Read Full Post »

Sana vuodelle 2015

Loppuvuodesta 2014 ajatukseni kietoutuivat kerta toisensa jälkeen yhden kysymyksen ympärille: mikä on Raamatun arvovalta nykyaikana? Elämme nyt aikaa, jolloin on elämän ja kuoleman kysymys – hengellisen elämän kannalta – uskommeko Raamattuun Jumalan sanana ja ojentaudummeko sen mukaan.

Koimme vuoden 2014 aikana monenlaisia asioita. Nostan hengelliseltä kentältä pari surullista esimerkkiä tarkasteltavaksi.

Yhdessä äärilaidassa on niin sanottu uuskarismaattisuus, jossa Pyhä Henki on keskipisteenä samoin kuin sellaiset kokemukset ja ilmiöt, joita ei löydy Raamatusta. Viittaan tällä esimerkiksi David Herzogiin, joka vieraili kesällä Suomessa. Toisessa ääripäässä ovat suuret kirkkokunnat maailmanlaajuisesti Suomi mukaan lukien. Niissä Raamatun arvovaltaa poljetaan oikein urakalla. Siitä olemme saaneet esimerkkejä viime syksynäkin vaikkapa niin sanotun tasa-arvoisen avioliittolain muodossa, jota yritetään ajaa eteenpäin ihan arkkipiispan siunauksella.

Saatana kuiskuttelee sitä samaa tänäkin päivänä kuin jo ensimmäisille ihmisille: ”Onko Jumala todella sanonut?” Jeesus sanoi aikanaan fariseuksille – ja samalla meille muistutukseksi: ”Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa” (Matt. 22:29).

En voi olla siteeraamatta Paavalia, joka kirjoittaa Roomalaiskirjeen alussa osuvasti tämän päivän ihmisille. Paavalin mukaan Jumalan viha on ilmestyvä taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan. Jumala vihastuu niihin, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa. He eivät voi olla tietämättömiä Jumalasta ja Hänen tahdostaan, sillä ”onhan Jumala ilmoittanut sen heille, sillä hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja ymmärrettävissä hänen teoissaan. Siksi he eivät voi mitenkään puolustautua. Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi.” (Room. 1:19-22 RK)

On paljon pelkästä ihmisviisaudesta kumpuavaa julistusta ja Raamatun tulkintaa, jossa ei vaikuta Pyhä Henki ja johon Pyhä Henki ei voi yhtyä. On käynyt niin, että kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet. ”Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä hullutusta. Onhan kirjoitettu: ’Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa’, ja vielä: ’Herra tuntee viisaiden ajatukset, hän tietää, että ne ovat turhanpäiväisiä.'” (1. Kor. 3:19,20 RK)

Etenkin meillä luterilaisuuden piirissä on jo todella isoja näkemyseroja Raamatusta ja sen keskeisistä kohdista. Leif Nummela viittaa tähän Uusi Tie -lehden 2.1.2015 pääkirjoituksessa sanoen: ”Voidaan todeta, että meillä on yksi kansankirkko, jonka sisällä on monta eri uskontoa. Kaikki tämä merkitsee suurempaa luopumusta kristillisestä uskosta ja kristillisistä arvoista… Ihminen ei voi asettua Raamatussa kuvattua Jumalan luomisjärjestystä vastaan, ilman että hän samalla asettuu Jumalaa vastaan ja vahingoittaa myös itseään.”

Kun Jumalan sanaa muutetaan tai sitä tulkitaan ihmislähtöisesti, siitä tulee uutta ja vääristeltyä evankeliumia – uusi uskonto. Se kyllä sopii tämän ajan ihmisten korville, mutta vetää Jumalan vihan päälleen.

Nykyisin yhä useammin jäävät yleisessä mielipiteessä vähemmistöön ne uskovat, jotka uskovat Raamattuun Jumalan inspiroimana sanana. Mutta mitä sanoikaan Jeesus: ”… joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias (Matt. 10:38).” Vaihtoehtoina meillä on joko hävetä Jeesusta ja Jumalan sanaa, tai seisoa Raamatun ilmoituksen takana. Nyt elämme aikaa, jolloin joudumme ottamaan tämän ristin ympärillämme vallitsevista mielipiteistä huolimatta.

Oletko miettinyt, mitä yhteistä on erilaisilla eksytyksillä tässä ajassa? Se on sitä, että Jeesus laitetaan sivurooliin tai vaietaan kuoliaaksi. Jeesuksesta on tehty vain jonkinlainen hyvien elämänohjeiden antaja. On unohdettu Jeesuksen keskeinen tehtävä ihmiskunnan syntien sovittajana. Jeesuksen veren voimasta kuulee puhuttavan yhä harvemmin, ja se on kuitenkin kristinuskon ydinasia. Kun nykyisin ei ole sopivaa puhua synnistä, parannuksenteosta, iankaikkisesta kadotuksesta ja sielujen pelastumisesta, niin eihän silloin Jeesustakaan enää tarvita.

Silti läpi koko Raamatun punaisena lankana kulkee Jumalan pelastustyö, ja Jeesus luvattuna Messiaana on siinä kaiken keskipiste. Aikojen saatossa ei ole mihinkään muuttunut se tosiasia, että ihminen ei voi itseään pelastaa, vaan se tapahtuu vain ja ainoastaan Jeesuksen sovitustyön kautta.

Avain herätykseen, jota niin paljon odotetaan, on synnintunnossa. Ja sen saa aikaan lain ja evankeliumin julistaminen, jotka yhdessä johtavat Pyhän Hengen vaikutuksesta parannuksentekoon – meidät jokaisen.

Raamattu on ihmeellinen kirja, jossa Jumala jo alkulehdiltä lähtien esittelee suunnitelmansa ihmisten pelastamiseksi. Jumala tiesi jo meidät luodessaan, että emme pysty elämään Hänen tahtonsa mukaisesti. Niinpä Hän suuressa rakkaudessaan meitä kohtaan valmisti itsensä uhriksi meidän syntiemme vuoksi. Tästä Jumalan ihmeellisestä suunnitelmasta koko Raamattu kertoo.

Vanha testamentti on täynnä Jumalan ilmoitusta siitä, miten Hän tulee itse pelastamaan ihmiskunnan sen synneistä – miten Hän itse pojassaan Jeesuksessa on se virheetön uhrikaritsa, joka meidän puolestamme annetaan. Siellä ilmoitetaan myös se, että tarjottu pelastus ei meille kelpaa, vaan lähetetty Messias on oleva muukalaisena omiensa joukossa, vihattu ilman syytä.

On monia kirjoja ja nettisivustoja, jotka esittelevät lukuisia Vanhan testamentin Messias-profetioita ja niiden täyttymyksen Uudessa testamentissa. Jo niiden perusteella luulisi ihmisten silmien avautuvan näkemään, että ei kukaan muu ole voinut olla Raamatun tekstien takana kuin Jumalan Pyhä Henki.

Meille, jotka uskomme Raamattuun Jumalan sanana, se on tänä levottomana aikana – lopun aikana – valtava lohdun tuoja. Saamme uskoa todeksi kaikki ne Raamatun lupaukset, jotka Jumala on sinne ihmisten välityksellä kirjoittanut. Kun kuulemme sanomia sodista, terroriteoista, luonnonmullistuksista, kulkutaudeista, eksytyksistä ja niin edelleen, niin tiedämme, että ne ovat osa Jumalan suunnitelmaa, ja vapautuksemme aika on lähellä. Kaiken kauhistuksenkin keskellä saamme luottaa Jumalan lupaukseen, että Hän on kanssamme joka päivä maailman loppuun asti.

Joku saattaa kaiken tämän nykymenon keskellä ajatella, että Herra on meidät hylännyt. Herra kyllä voi hylätä jumalattoman maailman – ja myös luopuneet seurakunnatkin – syntisiin menoihinsa, jos ne eivät tee parannusta, mutta Hän ei hylkää niitä, jotka turvaavat Häneen.

1800-luvulla elänyt Charles H. Spurgeon kirjoitti eräässä hartaustekstissään näin: ”Ajatteletko, että sinut on hylätty? Miksi luulet sellaista Herrastasi, joka on kihlannut sinut itselleen? Vaienna tuollaiset ajatukset äläkä anna niille enää koskaan tilaa sielussasi! ”Ei Jumala ole hylännyt kansaansa, jonka hän edeltäkäsin on valinnut” (Room. 11:2). ”Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra” (Malakia 2:16).

Alussa mainitsin Jeesuksen lauseen ”Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa”. Mutta mitä on tämä Jumalan voima?

Joku saattaa sanoa Jumalan voimaksi vaikkapa erilaisia tunnekokemuksia. On totta, että Pyhä Henki vaikuttaa myös tunteisiimme, mutta pohjimmiltaan tässä on kyse jostain muusta. Toinen voi pitää Jumalan voimana ihmeitä ja erilaisia voimatekoja, mutta olen varma, että Jumalan voimalla on vieläkin syvempi merkitys.

Moni meistä on ollut – tai on parhaillaan – jonkinlaisessa Jumalan koulussa. Uskon, että vasta sellaisen kautta pystymme näkemään jotain Jumalan voimasta. Jumala saattaa viedä meidät sellaiseen tilanteeseen, että meidän on pakko jättää pois kaikki omavoimaisuutemme – meillä ei yksinkertaisesti ole mitään keinoja selvitä eteenpäin. Kun sitten meidän on ”pakko” luottaa Jumalaan, Hän auttaa usein ihmeelliselläkin tavalla. Olen vakuuttunut siitä, että elämme juuri nyt sellaista aikaa, jossa Jumala haluaa opettaa erityistä luottamusta Häneen; Hänen haluunsa, voimaansa ja kykyynsä auttaa meitä.

Jumala ilmaisee itsensä Raamatun kautta, ja kun luemme Raamattua, sieltä käy kyllä ilmi, miten voimallinen Jumala meillä onkaan!

Jumalan viesti sinulle tässä ajassa on erityisesti, että ”Älä pelkää”. Vaikka olemme menossa inhimillisesti katsoen yhä huonompia aikoja kohti, sinun ei tarvitse pelätä tulevaa. Herra huolehtii sinusta kaikkina aikoina, kaikissa tilanteissasi ja kaikissa vaikeuksissasi. Muista, että Jumala ei sinua koskaan hylkää, kun käännyt Hänen puoleensa!

Lue vaikkapa psalmeja, joissa on paljon rohkaisua elämän eri tilanteisiin. Tässä muutamia jakeita alkuun – katso lisää artikkelista Herra pitää huolen niistä, jotka turvaavat häneen:

Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin. Meret pauhaavat ja kuohuvat, vuoret vapisevat Jumalan suuruuden edessä. (Ps. 46:2-4)

Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua. (Ps. 50:15) (vanhan käännöksen mukaan Ja sinun pitää kunnioittaman minua)

Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen. Hän ei ikinä salli hurskaan sortua. (Ps. 55:23)

Ahdingossani minä huusin Herraa. Hän kuuli ja avasi tien. Kun Herra on minun kanssani, en minä mitään pelkää. Mitä voisivat ihmiset silloin? (Ps.118:5,6)

Herra on luotettava kaikissa sanoissaan, uskollinen kaikissa teoissaan. Herra tukee horjuvia, maahan painetut hän nostaa jaloilleen. Kaikki katsovat odottaen sinuun, ja sinä annat heille ruoan ajallaan. Sinä avaat kätesi ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää. Herra on kaikessa oikeamielinen, hän on uskollinen kaikissa teoissaan. Hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi, sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa. Hän täyttää niiden pyynnöt, jotka häntä pelkäävät, hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä. (Ps. 145:13-19)

Herra, anna Raamatun – ja sitä kautta Jeesuksen – tulla meille entistä rakkaammaksi. Herra, anna Pyhän Henkesi avata Raamatun sanaa meille yhä enemmän, ja anna sen avautua juuri siinä merkityksessä, kuin Sinä olet sen alun perin antanut. Auta meitä juurtumaan sinun Sanaasi ja sen muuttumattomaan totuuteen. Jää meitä siunaamaan. Jeesuksen nimessä, aamen.

Read Full Post »

Wilkersonin näky

David Wilkerson sai Jumalalta vuonna 1973 näyn, joka käsitteli viittä aihepiiriä. Se ei ollut uni, vaan ilmestyskirjamainen näky, joka toistui yö toisensa jälkeen.

”Kun olin rukouksessa eräänä iltana, nämä näyt maailmaa kohtaavista onnettomuuksista tulivat eteeni niin vaikuttavasti, etten kyennyt muuta kuin polvistumaan aivan naulittuna siihen paikkaan ja ottamaan kaiken vastaan”, kirjoittaa Wilkerson.

Silloisessa maailmantilanteessa, hyvinvoinnin ja seesteisyyden keskellä, näky tuntui aivan käsittämättömältä, mutta nyt se toteutuu silmiemme edessä vääjäämättömästi. Jos joku väittää, ettei mitään merkittävää muutosta ole tapahtunut näiden 40 vuoden aikana, hänen täytyy olla hengellisesti täysin sokea. Varsinkin viimeisten 20 vuoden aikana tapahtumat näyn mainitsemissa asioissa ovat olleet helposti havaittavissa; aivan viime vuosina kehitys on ollut erityisen nopeaa.

Wilkerson oli vakuuttunut, että näky oli Jumalasta, ja julkaisi sen kirjana, joka ilmestyi Suomessa nimellä Näky ja myöhemmin nimellä Näky nyt. Hän uskoi vahvasti, että suurin osa näyn katastrofeista tapahtuisi tämän sukupolven aikana.

1. Taloudellinen sekasorto

Selvin Wilkersonin näyssään näkemä asia oli maailmanlaajuinen taloudellinen sekasorto. Hän näki talouden joutuvan sekasortoon ensin Euroopassa, sitten vaikutukset heijastuisivat Japaniin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja ennen pitkää kaikkialle maailmaan. Wilkerson näki niin laajamittaisen taloudellisen taantuman, että se vaikuttaa lähes jokaisen palkansaajan elintasoon.

Vuoden 1973 jälkeen Suomea on koetellut 1990-luvun alun lama ja vuodesta 2008 alkanut maailmanlaajuinen taantuma, jolle ei tunnu olevan loppua näkyvissä. Tämä viimeisin talouden syöksykierre alkoi finanssikriisistä, jossa rahoituslaitokset kärsivät jättitappioita. Sen seurauksena suuriakin pankkeja meni konkurssiin, kuten yhdysvaltalainen Lehman Brothers. Samoin suuriakin yrityksiä joutui selvitystilaan, kuten maailman suurin autonvalmistaja, niin ikään yhdysvaltalainen General Motors.

Näin Wilkerson kirjoitti kirjassaan: ”Uskon, että näemme joidenkin amerikkalaisten suurimpien ja tunnetuimpien yhtiöiden joutuvan vararikkoon. Luottolaitokset joutuvat suunnattomiin vaikeuksiin. On paljon ihmisiä, jotka eivät kykene maksamaan suuria maksusitoumuksia suurille luottolaitoksille; tämä aiheuttaa lähes kaaoksen… Autoteollisuus kärsii pahoja vahinkoja… Lama alkaa paikoittain – mutta vaikuttaa lopulta melkein kaikkeen teollisuuteen.”

Hyvin moni suomalainen on joutunut kokemaan muutaman viimeisimmän vuoden aikana irtisanomisen työpaikastaan. Esimerkiksi pelkästään vuonna 2013 Yt-neuvottelujen alaisena oli Suomessa lähes 120 000 henkilöä noin 370 yrityksessä, ja 14 500 irtisanottiin (SAK:n tilastot).

Wilkerson kirjoittaa ammattiyhdistysten ahdingosta: ”Heitä kohtaa melkein mahdoton tilanne, koska heillä ei ole varaa lakkoilla – ja kuitenkin samalla heillä ei ole varaa olla lakkoilematta… Työrauha on vain haavetta, eikä edessämme ole muuta kuin todellista levottomuutta.”

Wilkerson varoittaa luottamasta edes kullan tai hopean arvoon: vaikka niiden arvo nousee nopeasti, niiden kerääjät kärsivät suuria tappioita. Lopulta kaikki johtaa yleismaailmalliseen rahajärjestelmään.

2. Rajuja säänmuutoksia ja maanjäristyksiä

”Rajut säänmuutokset rikkovat ennätyksiä ympäri maailmaa”, kirjoittaa Wilkerson. Maanjäristykset, tulvat, hirmumyrskyt, raemyrskyt ja muut luonnonkatastrofit lisääntyvät. Sen seurauksena avustus- ja onnettomuusrahastot tyhjenevät ja vakuutusyhtiöt kärsivät suunnattomia tappioita.

Wilkerson toteaa, että luonto villiintyy niin, että asiantuntijat sanovat luonnon menettäneen tasapainonsa; luonto ei ole enää hallittavissa. ”Säätä on vaikeampi ennustaa. Äkillisiä myrskyjä esiintyy varoittamatta. Eteläisimmät alueet ovat ennätyksellisten kylmien aaltojen kourissa, ja pohjoisemmat seudut joutuvat kokemaan erikoisen kuumia aaltoja.” ”Voimakkaimmat hirmumyrskyt ovat tulossa. Maailman monia osia kohtaavat kaikkien aikojen ankarimmat talvet. Eurooppa kokee mitä pahimmat talven iskut.”

Maan viljeleminen vaikeutuu ja sadot tuhoutuvat kuivuuden, tulvien tai lumettomien talvien vuoksi. Tämä johtaa ennennäkemättömään nälänhätään.

Nälänhädän ja luonnonkatastrofien jälkeen puhkeavat kulkutaudit, eikä lääkkeitä riitä kuin pienelle osalle niitä tarvitsevia.

Wilkerson sanoo nähneensä näyssä samankaltaisia outoja ja hämmästyttäviä merkkejä taivaalla kuin Joelin kirjassa (Joel 2:30,31) on kerrottu. ”Pyhä Henki vakuuttaa sydämelleni: tämä sukupolvi todellakin näkee ja kokee profeetta Joelin ennustukset.”

Wilkerson puhuu näistä katastrofeista Jumalan vihan maljoina: ”Jumala puuttuu tällä tavalla yliluonnollisesti ihmisten asioihin. Se on Hänen hävitystä ja tuomiota aiheuttavaa työtään, jolla Hän kutsuu ihmisiä parannukseen ja kunnioitukseen.”

3. Saastan tulva

Wilkerson näki olevan tulossa moraalisen romahduksen. ”Kristityt joutuvat sellaisen kiihkeän saastan ja aistillisuuden kohteeksi, että tarvitaan Jumalan väkevää kosketusta, jotta he voisivat elää”, hän kirjoittaa tästä saastan tulvasta.

Wilkerson ennustaa alastomuuden, pornografian ja kaikenlaisen rivouden lisääntymisen. ”Niinkuin oli Lootin päivinä, niin on myös Ihmisen Pojan tulemuksen päivinä.”

Seksin ja alastomuuden tulva saavat hartaimpienkin kristittyjen rakkauden kylmenemään. ”Se johtaa suruttomuuteen ja epäuskoisuuteen. Se on pääsyy suureen lankeamiseen. On ainoastaan harvoja, jotka vastustavat tätä saastan tulvaa, ja heitä valistunut yhteiskunta ja sitä myötäilevä kirkko pitävät ajastaan jälkeen jääneenä.” Tähän liittyen aivan hiljattain oli uutinen, jossa eräs pappi piti hienona erään poliitikon ja kirjailijan kirjoitusta ”Seksuaalisella pidättyväisyydellä ei ole mitään arvoa”. Pappi toteaa, että kirjoittaja on napannut ”keskeisen pointin kirkon seksuaalisuudesta eli seksuaalisuus on Jumalan luomaa ja hyvää”.

Wilkerson kirjoittaa: ”Avioero ja siveettömyys tulevat yhä yleisimmiksi pappien keskuudessa. Yhä lukuisammat papit sekaantuvat sukupuolijuttuihin ja jättävät pappeuden.” Avioero ei ole pappienkaan keskuudessa mikään häpeä, vaan siihen suhtaudutaan yhä suopeammin. Monet hyvinkin uskonnolliset henkilöt nauttivat salassa sukupuolisynneistä, mutta ”Jumala suojaa ja vapauttaa ne, jotka kääntyvät Hänen puoleensa koko sydämestään”.

Vuonna 1973 yhteiskunta ei hyväksynyt homoseksuaalisuutta, samoin kirkon opetukset olivat sitä vastaan. Homous tulee lisääntymään voimakkaasti Wilkersonin näyn mukaan, kunhan esteet yhteiskunnan taholta poistuvat ja kun kirkkokaan ”ei enää saarnaa heidän synnistään vaan tukee heitä heidän sukupuolisissa toiminnoissaan”. ”Tulvaportit ovat auki, ja homoseksuaaleja rohkaistaan jatkamaan synnissään. Näyssäni olen nähnyt, että nämä kaksi estettä pyyhitään pois tieltä, ja kun ne otetaan pois, seuraa kaaos.” Nyt kaikki tämä on täyttä todellisuutta. Viime vuosina nähty homoseksuaalisuuden invaasio länsimaissa on jotain aivan järkyttävää. Suuntautumista samaan sukupuoleen pidetään nykyään hyväksyttävänä, normaalina ja jopa ihannoitavana.

Wilkerson on nähnyt tämän sukupolven Jeesukseen uskovat ”viimeisinä kristittyinä”, joita saatana yrittää saada kaikin keinoin otteeseensa. ”Saatana tulee valon enkelinä niin viekkaasti, viattomasti ja huomaamatta, että vain harvat käsittävät, mitä heille on tapahtumassa.” Wilkersonin mukaan näille viimeisille kristityille suurin kiusaus on hyvinvointi. Materialismi saa heidät unohtamaan Jumalan. Toisena on vapaa-ajan väärinkäyttö. ”He rakastavat Jumalaa, mutta rakastavat nautintoja vielä enemmän”, kuten televisio, teatteri, elokuvat, kutsut, seuraelämä, urheilu ja erilaiset harrastukset. Kristitty ei ole langennut sinänsä mihinkään erityiseen syntiin, vaan on tuhlannut aikaansa, jonka olisi voinut käyttää keskustelemiseen taivaallisen Isänsä kanssa.

Saatana käy sotaa jokaista todellista kristittyä vastaan. Yksi ase sillä tässä sodassa on ilkeät ja perättömät juorut, joilta eivät tule säästymään sen enempää vakaat rivikristityt kuin kirkkojen pastoritkaan, sanoo Wilkerson.

Eksyttävistä opeista, joita tämä aika on pullollaan, Wilkerson sanoo: ”Ihmiset mielistyvät enemmän vääriin oppeihin ja uusiin aatteisiin kuin Jumalan Pyhän Sanan totuuteen… He kiinnittävät huomion houkutteleviin henkiin ja pahojen henkien oppeihin.” Wilkerson varoittaa, että uudet opit kyllä käyttävät Jeesuksen nimeä, mutta Jeesus sanoo niihin uskoville: ”Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät” (Matt. 7:23).

4. Tulevaisuuden suurin nuoriso-ongelma

”Tulevaisuuden suurin nuoriso-ongelma on viha vanhempia kohtaan”, sanoo Wilkerson. Tämä kohtaa myös hyviä koteja, edes evankeliumin julistajat eivät voi siltä välttyä.

Vanhemmat eivät aina edes ymmärrä, mistä viha ja katkeruus ovat saaneet alkunsa. Toisaalta on liian jyrkkiä asenteita, toisaalta liiallista sallivuutta, jota nuoret käyttävät hyväksi. Avioliitoista yhä useampi päättyy eroon, ja lapset kärsivät siitä. ”Heidät on opetettu vihaamaan toista tai molempia vanhemmistaan.” ”He ovat nähneet vanhempiensa pettävän toisiaan, valehtelevan, riitelevän ja lähtevän tiehensä.”

Raamattu sanoo selvästi, että lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja saattavat heidät jopa kuolemaan (Matt. 10:21, Miika 7:6).

Vihollisen hyökkäyksen keskellä Wilkerson näkee Herran Hengen nousevan sitä vastustamaan: ”Kuulen tuhansien ja taas tuhansien nuorten liikuttavaa, sydäntäsärkevää itkua. He haluaisivat elää kodissa, jossa vallitsee turvallisuus, rauha ja rakkaus. Ja Jumala tulee mukaan. Kapinoinnin keskellä tapahtuu yliluonnollinen herääminen. Pyhä Henki parantaa ja uudistaa monia. Hän kääntää lasten sydämet jälleen vanhempiensa puoleen ja yhdistää heidät jälleen. Mutta tämä tapahtuu vain niille, jotka tottelevat Pyhän Hengen kutsua.”

5. Mieletön vainoaminen

”Näen, että tulossa on sellainen vaino, jota ihmiskunta ei ole vielä koskaan nähnyt. Se on todellisten Jeesukseen uskovien vaino, joka nousee kuin monipäinen hirviö merestä. Se leviää hitaasti ja kavalasti aikana, jolloin uskonnollinen vapaus näyttää olevan huipussaan.”

Wilkerson näkee ajan, jossa evankeliumin levittämistä radion ja television kautta, samoin kuin lähetysjärjestöjen työtä, valvotaan, tutkitaan ja vaikeutetaan voimakkaasti. Antikristillisessä hengessä toimivat virkamiehet pyrkivät lakitoimin vaikeuttamaan ja estämään itsenäisten kirkkojen, lähetystyöntekijöiden ja pappien työtä. Tätähän tapahtuu koto-Suomessammekin: esimerkiksi kirkon perinteistä raamattukäsitystä edustavien herätysliikkeiden ja niiden lähetysjärjestöjen mainetta yritetään kyseenalaistaa ja mustamaalata kaikin tavoin sekä lopetetaan niiden taloudellinen tukeminen.

Wilkerson näkee myös eri kirkkokunnista muodostuvan ekumeenisen maailman ylikirkon nousun. Se on yksi voimakkaimmista uskonnollisista voimista maan päällä, mutta on hengellinen ainoastaan nimellisesti. Se käyttää vapaasti Jeesuksen Kristuksen nimeä, mutta on antikristillinen ja poliittinen monissa toiminnoissaan. Tämä voimakas kirkkounioni on mukana sosiaalisessa toiminnassa ja suunnattomissa hyväntekeväisyyssuunnitelmissa. ”Sen johtajan selittävät, miten ihmisen tarpeet tyydytetään vaatimalla uudistettua sosiaalitoimintaa, poliittista asioihin puuttumista ja suurempaa äänivaltaa maailman asioissa.”

”Näen tämän ylikirkon ’ymmärtämyksen’ valepuvussa hyväksyvän homot ja lesbot jäsenikseen. Kirkon johtajat puolustavat homo- ja lesborakkautta eivätkä vain toivota sitä tervetulleeksi, vaan rohkaisevat harjoittamaan sitä.”

”Homo- ja lesbopappeja asetetaan virkoihin ja heille annetaan vaikutusvaltaisia paikkoja tässä kirkkounionissa, ja heitä tervehditään uudenlaisina uranuurtajina, jotka esittävät uusia käsityksiä rakkaudesta ja evankeliumista.” Wilkerson näkee myös, miten homoille ja lesboille perustetaan omia kirkkoja.

No, ei tarvitse katsoa kuin pohjoismaisia kirkkoja, niin näkee, miten tuo Wilkersonin näky toteutuu jo silmiemme edessä julkisesti homoseksuaalisuutensa tunnustavine pappeineen ja sateenkaarimessuineen.

Wilkerson sanoo kaikkein murheellisinta olevan, että hän näkee tulevan päivän, jolloin homoseksuaalit eivät ainoastaan etsi apua kirkolta. ”Sen sijaan ylikirkko puolustaa ja ihailee heitä heidän rohkeutensa vuoksi ja siitä syystä, että haluavat olla erilaisia. Tämä ylikirkko mukautuu ihmisen lihan heikkouksiin ja lähtee rohkaisemaan ihmiskuntaa synnissään.” Vanhanaikaisia synnistä tuomitsevia saarnaajia syytetään syyllisyyskompleksista.

Tiedotusvälineet ja televisio-ohjelmat edistävät vainoa: perinteisiä arvoja halvennetaan ja show-ohjelmista tulee täysin Jumalaa pilkkaavia. Kristillinen kasvatus turmeltuu, kun opettajat, koulujen johtajat ja valtaapitävät liberalisoituvat.

”Kristillisten oppilaitosten johtajien pitää valmistautua tulevia vaikeita aikoja varten sekä rahallisesti että hengellisesti. Ne, jotka uskovat rukouksen voimaan, kärsivät vähemmän. Ne, jotka antavat etusijan hengellisille asioille, kokevat Jumalan yliluonnollisen avun.”

Samaan aikaan Wilkerson näkee nousevan yliluonnollisen kirkon, joka koostuu todellisista Jeesuksen Kristuksen seuraajista eri kirkkokunnista. Kun maallistunut ylikirkko saa poliittista valtaa, samalla näkymättömän yliluonnollisen kirkon hengellinen voima kasvaa valtavasti; sen saavat aikaan vainot.

* * *

Wilkerson lohduttaa kristittyjä, että Jumalalla on kaikki hallinnassaan. ”Hän kuulee yhä pyynnöt, ennen kuin niitä on edes esitettykään. Hän vastaa yhä, ennen kuin edes huudetaan. Hän antaa yhä enemmän kuin osaamme pyytää tai ajatella. Miksi meidän siis pitäisi olla peloissamme?”

Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät (Ps. 34:7).

Me tiedämme, että koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa. Eikä vain luomakunta, vaan myös me, jotka olemme ensi lahjana saaneet omaksemme Hengen, huokailemme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi. (Room. 8:22,23)

Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä (Luuk. 21:28).

”Jumalan valtakunta on tulossa. Saatanan valtakunta tuhoutuu. Niinpä kristitty voi sanoa luottavaisesti: ’Jumalalla on kaikki hallinnassaan!'”, kiteyttää Wilkerson.

Read Full Post »

Seurakunnan neutralisoiminen valmistautumisena Antikristuksen tulemukseen

The neutralisation of the church in preparation for the coming antichrist

By Gregory R. Reid

Suomentanut Samuel Korhonen

Kirjoittajan huomautus:

Jotkut näistä varoituksista olivat ensimmäisen kerran artikkelissani ”The Trojan Horse”. Tämä artikkeli on päivitetty käsitykseni, joka perustuu nykyisiin olosuhteisiin (2007) evankelikaalisessa seurakunnassa läntisessä maailmassa – Gregory Reid

Jeesus sanoi, että helvetin portit eivät voita seurakuntaa. Seurakunta ovat ne, jotka kokoontuvat yhteen Hänen nimessään tekemään Hänen tahtoaan ja levittämään Hänen evankeliumiaan. Ja se seurakunta ei todellakaan epäonnistu, mutta silloin sen täytyy merkitä, että suurin osa siitä, mitä näemme evankelikaalisissa, postmoderneissa, esiintulevissa uskonnollisissa piireissä, ei ole ”seurakunta”, vaan ennemmin uskonnon muoto, jolla on seurakunnan ulkoiset merkit, mutta ei sitä voimaa, eikä valtakirjaa, eikä arvovaltaa, joka tulee vain Jumalan Sanasta ja Pyhän Hengen voimasta.

Se on vain kadotetuista ihmisistä koostuva fyysinen kuori, jotka jostakin syystä on vedetty yhteen uskonnolliseen paikkaan ja uskonnollisiin ideoihin, mutta heitä ei ole vedetty täydelliseen antautumiseen Jeesukselle eikä alistumaan Hänen täydelliseen herruuteensa. He ovat niitä, joista Paavali puhuu, että heillä on ”jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman” (2. Tim. 3:5).

Siksi Paavali kehottaakin meitä, ”Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa” (2. Kor. 13:5), koska on ilmeistä, että voidaan olla SEURAKUNNASSA olematta USKOSSA. Sitten hän antaa kriteerin: ”Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.” Toisin sanoen, ellei Jeesus elä sinuSSA, et ole Hänen omansa. Sinun elämäsi täytyy kuulua Herralle Jeesukselle Kristukselle – kaikkineen.

Jeesuksen ”vastaanottaminen” (engl. accepting) on nykyajan keksintö. Keith Green’illä oli tapana huomauttaa, että Jeesuksella ei ole ongelmaa minä-kuvan suhteen, joten Hän ei tarvitse meidän ”hyväksymistämme” (engl. accept). Me tarvitsemme, että hän hyväksyy meidät ja Hän tekee sen, kun tulemme ristin luokse ja luovutamme ”vanhan elämämme” kuolemalle ja ”uuden elämämme” Hänelle.

Pelkään, että nykyajan seurakunta on suurimmaksi osaksi ryhmä mukavia ihmisiä, jotka ovat viehättyneet mukaviin ideoihin Jeesuksesta, perheestä ja seurakunnasta, mutta eivät koskaan ole olleet alttarilla, eivätkä huutaneet Hänen armoaan ja anteeksiantamusta synneistään, eivätkä luovuttaneet elämäänsä Hänen herruuteensa. Ja se, rakkaat ystävät, on sitä, mitä ”kristittynä” oleminen todella on.

Nykyajan seurakuntasekoitus koostuu monista ihmisistä, jotka on vedetty seurakunnan ideoihin ja ulkoisiin merkkeihin, mutta jotka eivät ole Herran Jeesuksen antautunutta omaisuutta, ynnä niistä, jotka OVAT antautuneet Jeesukselle jossakin vaiheessa, mutta ovat väsyneet hyvän tekemiseen ja lakanneet olemasta vartijoita ja ovat yksinkertaisesti sallineet kaikkien uusien muutosten ”seurakunnassa” tulla sisään tutkimatta niitä, vastustamatta niissä olevaa väärää ja asettumatta vastustamaan lisääntyvää okkulttisten New Age’n valheiden soluttautumista, koska he ovat….väsyneet.

Kolmantena on pieni ryhmä, jotka tietävät, mitä on tulossa ja joita marginalisoidaan, koska he nostavat varoitushuudon.

Jotta maailmanjärjestys/maailmanuskonto voisi onnistua ja valmistaa tien antikristuksen valtaannousulle, niin ensimmäinen ryhmä on tunnustettava ”seurakunnaksi”, toinen todellisten uskovien ryhmä täytyy neutralisoida, nukuttaa tai väsyttää liian heikoksi taistelemaan ja kolmas täytyy marginalisoida, kritisoida, pilkata ja hylätä, niin että he eivät enää kuulu esiintulevaan ”seurakuntaan”, vaan heidän katsotaan olevan hylkiöitä, eksteemistejä ja kummajaisia.

Tämä tehdään seuraavasti:

1. He muuttavat seurakunnan sanaston

Paljolti kuin Orwellilaisessa hengellisessä painajaisessa seurakunnan ”antiikkinen ja vieraannuttava” kieli korvataan kokonaan uudella iskulauseiden sanakirjalla, viehkeillä ja sointuvilla tyhjänpäiväisyyksillä, vinkeillä ja lausahduksilla, kuten myös new-age-ystävällisillä ja -vaihtokelpoisilla sanoilla ja lauseilla. Kelpaamattomia ovat sanat ”synti, parannus, Jeesuksen toinen tulemus, ahdistus, taivas, ikuinen elämä, tuomio, risti, Jeesuksen veri, kärsimys, nuhteleminen, Herra Jeesus”.

Sen sijaan uusi sanasto on lauma-ajattelun messu, sopulimaisia seuraavia moderneja sanoja ja sanontoja, joiden tarkoitus on aivopestä ja saada meidät kaikki ”samalle sivulle” (käyttääkseni erästä uuspuheen sanontaa) sisältäen nämä heikot ja voimattomat korvikkeet ”tuolle vanhan ajan uskonnon” puheelle: paradigman muutos, esiintuleva, valaistus, transformaatio (= muutos), etsijäystävällinen, vuoropuheleminen, pyhät heimot (= kultit, noidat, pakanat, saatanistit), Jeesus johtajana ja ohjaajana (ei Herrana), valtakunta nyt, valtakunta tulkoon, kuten ylhäällä niin alhaalla (as above so below = okkulttinen termi, suom. huom.), maailman muuttajat, unelman etsijät (dream seekers), vision casting (näyn valaminen), suunnan tai ajattelutavan muuttaminen (katumisen asemesta), keskittyminen (centering), kontemplatiivinen (mietiskelevä) rukous, unelman pyydystäjät (dream catchers), uudistus (reformation) jne.

Kun kaikki ne sanat, jotka aina ovat määritelleet ja vahvistaneet evankeliumin, ei vain sanoina vaan voimana, on eliminoitu, niin silloin tämä uusi sanasto tulee ikäänkuin poissulkevaksi kieleksi, joka saa ”vanhan puhujat” näyttämään vanhentuneilta (outdated), ”valaistumattomilta” ja pysähtyneiltä hengellisiltä entisajan reliikeiltä vähemmän ”transformoidulta” ajalta.

Koska New Age’n sanakirja on malli kaikelle uudelle esiintulevalle ”seurakuntapuheelle”, niin kaikki uudet ”esiintulevat” (emergents) todellakin ovat ”samalla sivulla” – suoraan Saatanan käsikirjasta ”seurakunnan” absorboimiseksi ja neutralisoimiseksi. Se tekee tuosta seurakunnasta yhtä voimattoman kuin hampaaton puudeli.

2. He suolistavat Jumalan Sanan voiman

Tätä ollaan tekemässä monilla hyvin harkituilla keinoilla. Ensiksi, he ovat kyllästämässä kristilliset markkinat uusilla raamatunkäännöksillä, joista useimmat perustuvat väärään tekstiin, jota on vuosisatojen ajan pidetty virheellisenä, jonka sitten kaksi englantilaista spiritualistia (viite 1) (Westcott & Hort – tarkista käännöksesi ja voit nähdä siinä heidän nimensä) työstivät uudelleen ja se on ollut teksti, jota on ajettu siksi tekstiksi, johon melkein KAIKKI uudet raamatunkäännökset perustuvat NIV:istä New Century:iin. Sitten he heittävät sekaan valtavat määrät Raamatun ”translitterointeja”, jotka eivät ole käännöksiä, vaan vain henkilön idea siitä, mitä hän luulee sen tarkoittavan, kuten The Message (Sanoma). Kun kerran luotettavasta KJV-käännöksestä tulee reliikki, joka ei ole tervetullut ”esiintulevassa kirkossa”, niin Saatana iloitsee nähdessään hämmentyneen katseen ihmisten kasvoilla, kun yhtä jaetta näytetään powerpointilla ja kymmenellä ihmisellä on kymmenen erilaista käännöstä, jotka eivät ole lähelläkään videotykillä näytettyä – ja he päättelevät hiljaa: ”Tämä on hämmentävää. Minä kyllä lopetan oman lukemiseni.” Tämän vuoksi niin harvat lapset koskaan tulevat seurakuntaan Raamattu mukanaan ja vain luottavat siihen, että mitä tahansa videokankaalta näytetään, on ok.

Koska sadat viittaukset Jeesuksen herruuteen, ristiin, syntiin ja Jeesuksen vereen on rutiininomaisesti (ja useinkin sattumanvaraisesti perustuen translitteroijan näkemykseen) poistettu, niin kohta Jumalan Sanan voima ja arvovalta otetaan pois seurakunnasta ja jätetään vain niille harvoille, jotka uskaltavat todella uskoa sen olevan Jumalan täydellinen Sana. Tämä uusi ”seurakunta” ja uusi ”nuorison paradigma” tulee olemaan sellainen, joka käyttää Raamattua vain ”hyödyllisenä oppaana”. Lapsia ei enää kehoteta ”osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetukset kestää” (2. Tim. 2:15), vaan sen sijaan syötetään ”kokemusta” tärkeämpänä kuin Raamattua. Saarnaamisen ja opettamisen voimaa – ja tärkeyttä – vähätellään ja jopa pilkataan. Tämä ”kokemuksen” etsiminen tulee olemaan portti massiiviseen petokseen, koska yksi kokemus avaa tien uudelle. Niitä, jotka haastavat kokemukset, jos ne eivät ole sanan linjoilla, kutsutaan Raamatulla takojiksi, ekstreemisteiksi, fariseuksiksi ja Pyhän Hengen rajoittajiksi.

Kun vanhemmat ja seurakunnan johtajat lakkaavat pitämästä tärkeimpänä Jumalan Sanaa, niin lapsetkaan eivät enää ota sitä vakavasti. Kehotuksesta ”hiljaiseen hetkeen” tulee vähän enemmän kuin Raamatun puraisu (scripture bite) ”kontemplatiivisten” toimien, ”henkäysrukousten” ja muiden hinduvetoisten temppujen kanssa. Raamattu tulee merkityksettömäksi tai enintään mukavaksi oppaaksi parempaan elämään.

Kuinka kaukana tämä onkaan siitä pyhästä Jumalan Sanasta, joka vuosisatojen aikana on maksanut MILJOONILLE uskoville heidän HENKENSÄ siksi, että he omistivat siitä vain OSANKIN!

On vaikea uskoa, että tulee päivä, jolloin käsitys Jeesuksesta, kuka Hän oli ja on, on niin uudelleenmääritelty ja muutettu, että ”rauhan mies” tulee ja monet ’esiintulevan’ kirkon uskovat sanovat: ”Me käsitimme sen väärin! Hän on tullut takaisin, mutta ei ihan niin kuin luulimme! Hän on tullut takaisin ihmisenä ja hänellä on rakkaus ja ihmeet ja voima todistaa se!” Ja siten petos on oleva täydellinen.

Sen jälkeen, kun riittävä määrä uusia raamatunkäännöksiä on täyttänyt seurakunnan, niin että samalla, kun me kaikki olemme ”samalla sivulla”, KUKAAN ei ole oikealla sivulla, koska sivut ja sanat ovat niin erilaisia ja kun riittävästi ”inklusiivista” kieltä on pantu uusiin Raamattuihin korvaamaan vanhaa, niin sitten tulee ”new age’n” versio, jonka jopa hindut, buddhistit, wiccalaiset ja pakanat voivat hyväksyä. Ja minä uskon, että se on jo tätä kirjoittaessani tekeillä. Silloin, kun sitä julkaistaan ja ylistetään inklusiivisena kaikkien aikojen lopullisena Raamattuna, niin ne, jotka puolustavat Jumalan Sanan puhtautta ja arvovaltaa, tulevat olemaan niin pilkattuja ja hyljättyjä, että he ovat näille uusille ”new age -uskoville” vain vitsi ja ärtymyksen aihe.

3. Heidän täytyy tuoda seurakunta pakanuuteen synkretismin kautta

Tämä on jopa nyt käynnissä oleva ohjelma, jossa me vähitellen ”madallamme totuuden kynnystä” antaaksemme seurakunnattomien (unchurched) ihmisten päästä sisälle – ei Jumalan valtakuntaan – vaan tähän uuteen seurakuntaan.

Tässä seurakunnassa ei puhuta okkultismista eikä okkulttisista harjoituksista ”pahana”, ei muista uskonnoista pahana, ei Jeesuksesta AINOANA tienä. Se tulee olemaan seurakunta, joka painottaa positiivista ja poistaa negatiivisen ja se tulee kasvamaan eksponentiaalisesti, koska noidat, okkultistit, homot, radikaalit feministit, sosialistit, huorintekijät ja pedofiilit tiedostavat, että tämä on seurakunta, joka ei esitä mitään kysymyksiä, ei aseta mitään mallia, eikä vaadi katumusta. Uusi viiri: ”Tule sellaisena kuin olet”, ei koskaan tule saamaan lisäystä: ”Mene äläkä enää syntiä tee.” Siellä ei ole mukavuuden puutetta, ei haastetta, ei tuomitsemista. Tämä seurakunta on oleva suuri teoissa ja siitä tulee täydellinen ”malli” maailmanjärjestykselle, joka pakottaa ihmiset ”parantamaan maailman” ennemmin kuin valmistautumaan Kristuksen paluuta varten. Se on oleva sosialistinen klubi, joka suutelee buddhistipapin poskea, kun he vajoavat ikuiseen helvettiin, ottaa saarnapöntössä, kädestä homo pastoria  joka menee ja kihlaa nuo samat kädet vastenmielisessä ja kielletyssä perversiossa ja he kutsuvat häntä ”hurskaaksi” ja siten täyttävät Babylonin porton rienauksen ja uudelleen perustavat Baalin profeetat ja homoseksuaaliset prostituoidut Jumalan huoneeseen.

Kun seurakuntaa viedään pois odottamasta ”tempausta” ja kohti sosialistista tekoihin suuntautunutta uskontoa, joka tulee ottamaan yhteiskunnallisten ohjelmien paikan, niin se tulee siirtymään täsmälleen siihen asemaan, johon ne, jotka valvovat lusiferistista ohjelmaa, sen tarkoittivat. He eivät kuitenkaan tahdo eliminoida evankelikaalista seurakuntaa, vaan neutralisoida, valita kumppaniksi ja absorboida sen. Sillä tämä lusiferistinen järjestys ei halua tuhota maailmaa, vaan tehdä siitä TÄYDELLISEN – vapaan taudeista, vapaan köyhyydestä, vapaan sodasta – yksin Lusifer jumalana, eikä Jeesus kaiken Herrana. Esiintulevan kirkon kannalta liike tulla työnnetyksi kohti ”maailman korjaamista” ja olla vastustamattomasti sekaantunut yhteiskunnallisiin ja poliittisiin rientoihin on kaikki osa suunnitelmaa.

4. Valheelliset merkit ja ihmeet ovat tulleet

Kun totuuden muuri on revitty alas ja ”uusi totuuden ymmärtämisen ja tulkitsemisen muuri” on pystytetty polttamattomalla laastilla, niin minä näen valtavan halkeaman eli aukon seurakunnan peräseinässä. Tämän seurakunnnan keskellä on oleva tuskaa tuntevia sieluja, jotka kaipaavat Jumalan yliluonnollista voimaa – kuten meidän kaikkien pitäisi. Mutta siellä on valtava joukko niitä, jotka EIVÄT ole harjoitettuja Jumalan Sanassa erottamaan totuutta harhasta. Heille ei ole opetettu, eivätkä he sitä harjoita, kuinka ”koetella henget, ovatko ne Jumalasta” (1. Joh. 4:1). He etsivät kokemusta Jumalan kanssa (kuten meidän pitäisi!), mutta totuuden rajaa ei ole vahvistettu vuosien sitoutumisella kirjoitettuun, oksastettuun Sanaan, joten se  ei ole siellä varjelemassa heitä. Tämä väistämättä tarjoaa hengellisen halkeaman, joka sallii yliluonnollisten tapahtumien pisaroimisen, sitten virran, sitten tulvan täyttää tämän uuden seurakunnan. Olen murheellinen ja epäröin sanoa, mutta minä uskon, että paljon tästä on jo tapahtunut uuden ns. ”profeetallisen” liikkeen kautta. Halkeama on jo ammottava aukko ja tulva on alkanut (Tätä saamme todistaa Suomessakin ainakin TV7:n ohjelmassa ”Yliluonnollista”. Suom. huom.)

Kuulkaa nyt minua – olin hengellisesti kasvatettu helluntailainen, minä uskon kaikkiin Pyhän Hengen lahjoihin ja ilmiöihin ja minä uskon, että tarvitsemme niitä nyt enemmän kuin koskaan historiassa. Minä olen sekä esirukoilija että vartija. Minä uskon, minä uskon, MINÄ USKON! – KOKO Jumalan Pyhän Hengen ihmeitätekevään voimaan! Ja minä KAIPAAN sitä kaikkea.

Minä olen kuitenkin myös entinen okkultisti ja olen taistellut noita voimia vastaan koko ikäni. Ja voin kertoa teille Jumalan edessä, että Saatana osaa matkia sitä KAIKKEA. Olen kuullut kielilläpuhumista ja profetoimista ja kuullut evankeliumivirsiä ja kuoroja spiritualistiseurakunnassa. Olen nähnyt demonisia parantumisia ja valheellisia merkkejä ja ihmeitä, jotka saisivat hiuksenne nousemaan pystyyn.

Ja minä kerron teille, että niin paljon kuin näenkin profeetallisuuden tarpeellisuuden ja uskon, että aito on Jumalasta, niin minä näen, että suuri osa siitä on toisesta lähteestä. On niin paljon arvaamista, spekuloimista, taitavaa sanailua, jota ei koetella. Raamattu ei voisi sanoa selvemmin: ”Älkää jokaista henkeä uskoko” (1. Joh. 4:1). Olen huolestunut, koska sukupolvi, joka on kasvatettu ja totutettu ja okkultismiin median ja kirjojen kautta, ei osaa luonnostaan erottaa toisistaan okkulttista toimintaa ja aitoa Pyhän Hengen ilmenemistä!

Ovi on avattu ”tyydyttämään” ”yliluonnollisen etsijät”, jotka eivät erota, koska heitä ei ole opetettu, kuinka ”koetella henget”. Heitä ei käsketä koettelemaan henkiä, etteivät he ”epäilisi Jumalaa” ja ”rajoittaisi Henkeä”. Tämä halkeama totuudessa antaa tietä ”valheellisille merkeille ja ihmeille”, ”pyhitetylle” henkien manaamiselle eli nekromantialle (sitä jo tapahtuu), tyhjänpäiväisille ihmeille (mitä tarkoitusta kultapöly palvelee?) ja suoralle ”profetialle” valhehengiltä. ”Kaikelle avoin” seurakunta on joutumassa kaiken saaliiksi.

Minä uskon Jumalan todelliseen voimaan ja yliluonnollisiin ihmeisiin enemmän nyt kuin koskaan olen uskonut. Siitä syystä annan tämän varoituksen. KAIKKI, MIKÄ KIILTÄÄ, EI OLE JUMALA! Koetelkaa se kaikki!

Viimeinen askel: Poistakaa apokalyptinen

Mikään New Age’n ohjelmassa eikä maailmanuskonnossa voi onnistua, ellei poisteta suurinta estettä evankelikaalisesta seurakunnasta sellaisena kuin se nyt seisoo, nimittäin Herran Jeesuksen Kristuksen paluu pilvissä, tuleva ahdistus ja kaiken loppu.

Ahdistus, vaino, ilmestys, toinen tulemus, tempaus, kaikki täytyy eliminoida ”esiintulevan kirkon” sanastosta, saarnasta ja opetuksesta, jos he aikovat onnistua evankelikaalisen seurakunnan viettelemisessä. Ja olemme jo nyt melkein siinä pisteessä. Juuri tänä aamuna luin nämä pelottavat sanat eräästä ”profeetallisesta” konferenssista: ”Meidän täytyy lopettaa harhainen luulottelu pakenemisesta tempauksella. Tehkäämme siitä parannus! Seurakunta on VUOKRALLA asumisen kannalla, mutta Jumala haluaa haluaa omistaa koko asian (maan)!”

Tässä me näemme tämän uuden ajattelun villakoiranytimen: ”Valtakunta nyt”, ”valtakunta on teissä ja keskuudessanne”, ”tapahtukoon Sinun tahtosi maan päällä … nyt”-sanoman. Tunnustan, että Jeesus todella puhui ”nykyisestä” (evankeliumin) valtakunnasta, josta Hän sanoi, ettei se tule ”julkisesti” ja joka on ”keskuudessamme” (s.o. sydämissämme (teissä) ja keskellämme) – vrt. Luukas 17:21. Kuitenkin Hän puhui myös tulevasta ”valtakunnan tulemisesta”, jonka ajan ja paikan tietäminen ei kuulu meille, vrt. Apt. 1:6-7. ”Valtakunta nyt” on oksymoron jopa niille, jota sitä kannattavat, sillä he sanovat, että me ”seurakunta” tuomme valtakunnan, joten he tunnustavat, että se tapahtuu tulevaisuudessa. He ovat tietysti väärässä, koska Raamattu sanoo, että Kristus tuo palatessaan valtakunnan. Harha sisältää lähes aina jonkin verran totuutta – kun totuus viedään äärimmäisyyksiin, siitä tulee aina harhaa.

Ja se tulee lähettämään valtaisan joukon sinisilmäisiä ja erottamiskyvyttömiä uskovia luulottelun ansaan, että he muka tulisivat hallitsemaan maan päällä, mutta sen sijaan he kohtaavatkin uskovien vangitsemisen ja vainon, jonka kaltaista maailma ei koskaan ole nähnyt. Tätä en ole sanonut minä, vaan Jeesus. Lue Matteuksen luku 24.

Uuden Testamentin perinpohjainen ja rehellinen lukeminen tekee ylenmäärin selväksi, että Hän tulee takaisin pilvissä ja että seurakunnan tulee odottaa Hänen Tulemustaan – kirjaimellisesti ”rakastaa Hänen ilmestymistään” (2. Tim. 4:8). Viimeisiä päiviä koskevat profetian sanat ovat ylenpalttiset ja lukuisat.

Miksi on sitten niin, että tälle sukupolvelle tämä kaikki on täysin outoa? Milloin viimeksi kuulit sanoman Jeesuksen tulemuksesta, tai viimeisten päivien tapahtumista, tai valmistautumisesta?

Pelkään, että mitä tahansa hyvää ”Left Behind”-kirjat (viite 2) saivatkin aikaan, niin vahinko voi olla vielä suurempi, koska nyt se kaikki on tarua – pelkkiä tarinoita, tai jopa fantasiaa.

Jotta tulevan antikristuksen ohjelma onnistuisi, hänellä täytyy olla seurakunta, joka sanoo:”Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.” (2. Piet. 3:4).

Emmekö ole jo siinä? Eikö ne, jotka saarnaavat Jeesuksen pikaista paluuta, jotka varoittavat tulevasta ahdistuksesta ja tuomiosta, olekin luokiteltu ja hyljätty ”tuomiopäivän saarnaajina”, ihmisinä, joita tulee nauraa ja pilkata, tai vähintäänkin, ovatko ihmiset lempeästi kääntäneet silmänsä heihin huvittuneina ja säälien?

Tarkkaile sitä, että ”esiintuleva kirkko” nopeasti uudelleen määrittelee, selittää pois ja muuttaa kaikkien niiden kirjoitusten merkityksen, jotka koskevat profetiaa ja viimeisiä päiviä. Ja koska suurin osa uuden ”seurakunnan” väkeä ei itse lue oikeaa Raamattua, niin kysymystä harvoin edes tiedostetaan.

Sen sijaan, että olisivat pyhiinvaeltajia ja muukalaisia, joiden koti on taivaassa, jotka uskovat, että ”olla Kristuksen kanssa olisi monin verroin parempi” (Fil. 1:23), jotka tietävät, että valtakunta on näkymätön ja jotka tietävät, ettemme ole täällä ”parantamassa maailmaa”, vaan kutsumassa jokaista ihmistä parannukseen, tästä uudesta seurakunnasta tulee vähän enemmän kuin sosiaaliaputoimisto tälle tulevalle antikristuksen maailmanjärjestelmälle ja se antaa heille väärän uskonnollisen tunteen ”tarkoituksesta” ja ”päämäärästä” ja ”hyvien tekojen tekemisestä”, kun he kadottavat oikean valtuutuksensa: saarnata Jeesuksen tulista evankeliumia, koska tietävät, että ”kaiken loppu on lähellä” (1. Piet. 4:7).

On vaikea uskoa, että tulee päivä, jolloin käsitys siitä, kuka Jeesus oli ja on, tulee olemaan niin vääristetty, että ”rauhan mies” tulee ja monet näistä ”esiintulevan” seurakunnan uskovista sanovat: ”Me käsitimme sen väärin! Hän on tullut takaisin, vaan ei ihan niin kuin luulimme! Hän on tullut takaisin ihmisenä ja hänellä on rakkaus ja ihmeet ja voima osoittaa se!” Ja siten petos – ja tie – asioiden lopulle – on oleva täydellinen ja valmis aloittamaan lopullisen lähtölaskennan.

En pysty lopettamaan tätä positiiviseen huomautukseen, etten vähentäisi sen vakavuutta, mitä olen kirjoittanut ja osoittanut.

Haluan vain sanoa niille, joilla on korvat kuulla, että säilyttäkää asemanne; olkaa vahvoja; käyttäytykää kuin elävän Jumalan miehet ja naiset; pukeutukaa koko sota-asuunne, valvokaa ja kilvoitelkaa vakavasti sen uskon puolesta, joka teille annettiin; pitäkää laukkunne pakattuna ja pitäkää vain kevyesti kiinni käsissänne olevasta; saarnatkaa tinkimätöntä sanaa, joka saa ihmiset hikoilemaan, vihastumaan ja lähtemään pois, tai sitten katumaan ja itkemään ja pelastumaan; älkää sovitelko; valmistautukaa vaikeisiin aikoihin ja nostakaa katseenne ja ILOITKAA, koska teidän lunastuksenne lähestyy!

Miehittäkää etulinjan asemat! Pidä linjat. Ole soturi. Älä peräydy. Seiso lujana totuudessa ja helvetin portit EIVÄT VOITA niitä, jotka seisovat ja taistelevat loppuun asti!

Viitteet:

1. Molemmat uskoivat olevan mahdollista kommunikoida kuolleiden kanssa ja tekivät monia yrityksiä tehdä juuri sitä organisoimansa yhteisön kautta, jolle antoivat nimen ”The Ghostly Guild” (Aavekilta) http://www.chick.com/reading/books/158/158_44.asp

2. Tämä on viittaus suosittuun Tim LaHaye’n ja Jerry B. Jenkins’in kirjasarjaan, jotka suomeksi on julkaissut Aikamedia Oy – ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Left_Behind

Read Full Post »

Arvio hartauskirjasta ”Jeesus kutsuu”

Suomessakin on myynnissä Sarah Youngin menestyskirjaa Jeesus kutsuu (Jesus Calling). Muista hartauskirjoista poiketen tässä kaikki teksti esitetään yksikön ensimmäisessä persoonassa Jeesuksen sanomana.

En ole itse kirjaa lukenut, mutta sain siitä Tim Challiesin suomennetun arvioinnin, linkki alempana. Lopussa on linkkejä moniin muihinkin kirjasta huolestuneiden tekemiin kirjoituksiin.

Kun etsin netistä tietoa kirjasta, kaikki viisi avaamaani arviota olivat syvästi huolissaan kirjan sisällöstä. Seuraavassa on joitakin näistä arvioinneista poimittuja huomioita.

Kirjan kirjoittaja Sarah Young on sanonut, että ”Kirja sai alkunsa tiiviistä keskittymisestä Jeesukseen: odottamista Hänen läsnäolossaan, Hänen kommunikaationsa kuuntelemista mielessäni. Kun kuuntelin ja kirjoitin, pyysin jatkuvasti Pyhän Hengen apua.” Myös seuraavan kirjansa hän sanoo kirjoittaneensa samalla tavalla: ”Olen jatkanut kirjoittamista Pyhän Hengen avulla, joka ohjaa ajatuksiani kun olen kuuntelulla Hänen läsnäolossaan.”

Joissain yhteyksissä Young antaa ymmärtää, että sanat hänen teksteissään ovat suoraan Jeesukselta – Jeesus puhuu hänen kauttaan. Onko kyseessä jotain uutta ilmoitusta ohi Raamatun? Eikö hänelle riitä se, mitä Jumala ilmoittaa itsestään Raamatussa? Ilmeisesti ei riitä, sillä hän on sanonut: ”… aloin pohtia josko minäkin voisin saada viestejä kommunikoidessani Jumalan kanssa. Olin kirjoittanut rukousjulkaisuihin vuosien ajan, mutta se oli yksisuuntaista kommunikaatiota: vain minä puhuin. Tiesin, että Jumala kommunikoi kanssani Raamatun kautta, mutta kaipasin enemmän. Lisääntyvästi halusin kuulla, mitä Jumalalla oli sanottavaa minulle henkilökohtaisesti tiettynä päivänä. Päätin kuunnella Jumalaa kynä kädessä ja kirjoittaa muistiin kaiken, minkä uskon Hänen sanovan.”

Useat kirjan arvioijat pitävät erittäin vaarallisena sitä, että sanoma annetaan ikään kuin Jeesuksen itsensä sanomana. Kirjansa johdannossa hän sanoo, että ”Tiesin, että nämä kirjoitukset eivät ole samalla tavalla inspiroituja kuin Raamattu”. Jos ajatukset eivät ole todella Jeesuksen puhetta, niin eikö Young olisi voinut kirjoittaa: ”Jeesus tahtoo, että tulet Hänen luokseen ja lepäät Hänessä.” Sen sijaan hän kirjoittaa: ”Pidä ’antennisi’ valmiina kuulemaan heikoinkin pilkahdus Minusta.” Ajatukset on näin saatu samalle tasolle Raamatun tekstien kanssa. Jotkut arvioijat sanovat suoraan, että Sarah Young asettaa New Agen panteistisia ajatuksia Jeesuksen suuhun.

On sanottu, että kirja esittää suhteen Jeesukseen romanttisena ja aistillisena, mikä tietenkin on täysin sopimatonta. Kirjassa Jeesus laitetaan toistuvasti sanomaan esimerkiksi ”Kuiskaa nimeäni”. Romantiikka ja aistillisuus ilmeisesti miellyttää monia lukijoita, onhan kirja bestseller.

Eräs arvioija sanoi lukeneensa kirjan kolmeen kertaan ja tehneensä huolellisia merkintöjä lukemastaan. Pääkohdaksi nousivat sanat Läsnäolon tietoisuus (awareness of Presence) – Läsnäolo isolla alkukirjaimella. Tämän lisäksi kirjassa oli käytetty monia muita tätä vastaavia synonyymejä. Ne eivät ole kristillisiä käsitteitä, vaan panteististä New Age -sanastoa.

Young kirjoittaa: ”Eräänä aamuna, kun rukoilin, visualisoin Jumalaa suojelemaan meitä. Kuvittelin ensin tyttäremme, sitten poikamme ja vielä Steven Jumalan suojaavan läsnäolon ympäröimäksi, joka näytti kultaiselta valolta. Kun rukoilin itseni puolesta, olin yhtäkkiä kietoutunut kirkkaaseen valoon ja syvään rauhaan…” Tämä kuulosta aivan samalta kuin mitä newageistit ja okkultistit tekevät. Visualisointi on suosittu käytäntö, jonka harjoittajat uskovat, että he voivat luoda todellisuutta kuvittelemalla sen olemassaolon. Visualisointia ja muita idän uskonnoista tulevia käytäntöjä yritetään kovasti kristillistää, mutta niitä tulee varoa.

Lue lisätietoa kirjasta Tim Challiesin kirjoittamasta arvioinnista. Ei pitäisi olla kenellekään yllätys, kun arvioinnin lopuksi paljastuu, että kirjassa on yhtymäkohtia kontemplatiiviseen rukoukseen.

Lue myös erään naisen kertomus koskien kirjaa ”Jeesus kutsuu”. Lue lisäksi Kirja Jeesus kutsuu on kanavoidun New Age -kirjan innoittama!.

Tässä kirjoituksessa on tietoa Warren B. Smithin kirjasta ”Another Jesus” Calling (Toinen Jeesus kutsuu). Siinä Smith, entinen new-ageisti, arvioi kokonaisen kirjan verran Sarah Youngin kirjan sanomaa. Smith oli pakotettu kirjoittamaan arvionsa, koska Youngin kirjassa kanavoiminen, luova visualisointi, meditoiminen, jumalallinen alkemia, yhteisluominen Jumalan kanssa, läsnäolon harjoittaminen ja muut New Age -käsitteet on sisällytetty sanomiin kuin ne olisivat jokaisen kristityn arkipäivää.

Lue vielä pastori G. Richard Fisherin hyvä arvio Smithin kirjasta. Arvion lopussa käy ilmi, että Jeesus kutsuu -kirjan kirjoittaneet naiset käyttivät 1930-luvulla vaikuttaneen Oxfordin ryhmän meditatiivista menetelmää. ”Jokaista [Oxfordin ryhmän] jäsentä kehotetaan istumaan hiljaa mieli tyhjänä kaikista ajatuksista … odottaen Jumalan sanovan jotakin heille. … Joskus he sanovat minulle, ettei tapahdu mitään, toisilla kerroilla mitä ihmeellisimpiä asioita tapahtuu. Jumalan Sanalla koeteltuina monet näistä asioista ovat epäraamatullisia. He asettautuvat avoimiksi demoneille siirtämään niiden rienaavia ajatuksia heille.”

Aiemmin mainittiin kirjan Jeesus kutsuu yhteys kontemplatiiviseen rukoukseen. Tarkempi selonteko kontemplatiivisen eksytyksen yhteydestä kirjan taustoihin löytyy artikkelista AA ja kontemplatiivinen hengellisyys.

Tämän artikkelin kaikki PDF-liitteet on suomentanut Samuel Korhonen.

Read Full Post »

Riivaajien oppeja

(Kirjoittanut Anton Bosch, suomentanut Samuel Korhonen)

Paavali kirjoittaa paholaisesta, että “hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat” (2. Kor. 2:11), silti näyttää, että monet meistä ovat tietämättömiä niistä tempuista ja juonista, joita paha käyttää yrityksissään tehdä tyhjäksi Jumalan suunnitelma. Saatana tietää, että monia ei voida suostutella eikä uhkailla luopumaan hyvästä kilvoituksesta, joten se käyttää juonia, jotka palvelevat sen tarkoitusta yhtä hyvin. Yksi niistä on eksyminen pääasiasta.

Jotkut puhuvat “kaniinien ajamisesta,” kun menetämme näyn todellisesta päämäärästä ja alamme seurata punaisia sillejä ynnä muita asioita, jotka on tarkoitettu saamaan meidät pois kurssista.

Lopullinen päämäärämme pitäisi olla tuntea ja kirkastaa Herraa Jeesusta Kristusta ja tulla Hänen kaltaisekseen. Paavali sanoi:

Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana – että voittaisin omakseni Kristuksen ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella; tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta, jos minä ehkä pääsen ylösnousemiseen kuolleista. (Filipp. 3:8-11).

Kaikki muu toisarvoista. Saatana tietää, että jos hän saa meidät keskittymään johonkin muuhun, kuin Kristukseen, niin hän saa pääaineeksemme sivuasiat ja meidät on silloin harhautettu Jumalan päämäärästä elämässämme. Siksi hän käyttää monia asioita, jopa hengellisiä, raamatullisia ja hyviä asioita saamaan meidät tuhlaamaan aikaamme turhissa harrastuksissa, jotka ryöstävät ajan ja antaumuksen, joka kuuluu yksin Jumalalle.

Yksi niistä alueista, joka pyydystää yhä enemmän kristittyjä ja johtajia, on Saatanan ja demonien tutkiminen. Olen kuullut saarnaajien sanovan, että meidän täytyy tuntea vihollinen, jos aiomme tehokkaasti käydä hengellistä sotaa. Todellako? Joten onko Raamattu käsikirja, joka muun muassa kertoo kaiken paholaisesta ja demoneista, mistä ne tulevat ja kuinka toimivat? Itseasiassa ei. Raamattu puhuu hyvin vähän Saatanasta, hänen alkuperästään, demonien alkuperästä, kuinka ne toimivat jne. Se vain hyväksyy hänen olemassaolonsa Jumalan ja Hänen kansansa vihollisena.

Seuraavassa on, mitä Raamattu todella kertoo Saatanasta:

Hänellä oli korkea asema taivaassa, mutta hänet heitettiin ulos ylpeytensä ja kunnianhimonsa vuoksi (Jes. 14, 1.Tim. 3:6). Hän kiusasi Eevaa, Aadamia (1. Moos. 3) ja Jeesusta (Mt. 3). Jobin kirjassa hänellä oli pääsy Jumalan tykö ja valta vaivata Jobia (Jumalan valvonnassa). Hänellä on monia juonia, hän vastustaa Jumalan työtä ihmisissä (Lk. 8:12), kiusaa ja pettää ihmisiä (Ilm. 12:9) ja epäuskoiset ovat hänen lapsiaan (1.Joh. 3:8,10). Saatana lyötiin ristillä, mutta silti hyökkää kristittyjä vastaan (Ef. 6), antaa voiman Antikristukselle ja Väärälle Profeetalle ja lopulta hänet heitetään tuliseen järveen (Ilm. 20:10).

Siinä kaikki. Me emme tiedä, milloin hän lankesi ja heitettiin ulos taivaasta, missä hän asuu tällä hetkellä, tai millaiselta hän näyttää. On hyvin vähän, mitä tiedämme ja paljon, mitä emme tiedä.

Tiedämme demoneista seuraavaa: Ne toimivat Saatanan ohjauksessa (Mt. 12:24), jotkut ovat kahlehdittuina Syvyydessä ja toiset “vapaita” (Lk. 8:31; 2. Piet. 2:4). Ne voitettiin samoin ristillä  (Ef. 1:21, Kol. 2:15). Demonit voivat vallata ja valtaavatkin ihmisiä, mutta ne voidaan ajaa ulos Jeesuksen nimessä (Mt. 10:8, Mk. 16:17). Epäjumalat edustavat demoneita (1. Kor. 10:20,21). Demonit ovat väärien oppien lähde (1. Tim. 4:1, Jk. 3:15). Ne heitetään iankaikkiseen tuleen Saatanan kanssa  (Mt. 25:41). Niiden olinpaikka on “taivaan avaruuksissa” (Ef. 3:10, 6:12).

Vielä kerran, tässä on suurin piirtein kaikki, mitä tiedämme. Kaikki, mitä Jumala ilmoitti Sanassaan Saatanasta ja demoneista, voidaan sisällyttää kahteen kappaleeseen! Emme tiedä edes, mistä demonit tulivat, miltä ne näyttävät emmekä sitä, milloin ne heitetään tuliseen järveen. On tärkeää huomioida, että me emme edes voi olla varmoja siitä, että demonit ovat langenneita enkeleitä – Raamattu vain ei sano niin.

Tiedän kyllä, että ehkä luulet meidän tietävän paljonkin enemmän, mutta me emme tiedä. Tässä se on. Suurin osa siitä, mikä täyttää monet kirjat ja saarnat aiheesta, on puhdasta arvailua ja spekulaatiota. Emme voi rakentaa mitään oppia arvailulle, analogialle tai epäsuorille viittauksille. Tästä huolimatta merkittävä osa siitä, mitä kristityt pitävät oppina ja on julkaistu kirjoissa, on puhdasta spekulaatiota. Voimme kyllä spekuloida ja arvailla, mutta se ei koskaan voi olla oppi ja meidän pitäisi ennemmin käyttää aikamme totellen sitä, mitä tiedämme, kuin olla sen kiehtoma, mitä emme tunne.

On kuitenkin vieläkin pahempi, että meidän tietopohjaamme demonologiasta ollaan nopeasti laajentamassa Raamatun ulkopuolisten lähteiden, yli-aktiivisen mielikuvituksen, tieteistaru-kirjojen ja jopa Hollywood’in keinoin. Kaikkia näitä outoja ideoita ollaan nopeasti lisäämässä Raamattuun muodostamaan kuvaa, jota Jumala ei koskaan ole paljastanut. Jotkut ideoista, joita kirjailijat ja saarnaajat propagoivat, näyttävät huomattavan samankaltaisilta, kuin ne hirviöt, joita shamaanit, noitatohtorit ja huumeriippuvaiset “näkevät” huumeharhoissaan! Niitä ovat elävät kuvat maan ulkopuolisista olioista (extra-terrestrials), superihmishybrideistä, UFO-olioista, chimera-hirviöistä, mytologisista jumalista, kuolleiden haamuista ja ilmestyksistä, keijuista ja tontuista, isojalkaisista (Bigfoot) ja jättiläisistä.

Väitteleminen sellaisten yksilöiden kanssa on mahdoton tehtävä. Kuinka todistat huumeharhaiselle, ettei hänen näkemänsä hirviö ole todellinen? Sillä hetkellä, kun hylkäämme Raamatun turvan ja rajat, kaikesta tulee suhteellista. Kun jätämme Raamatun valon, menemme maallisen ja demonisen viisauden sekavuuteen ja pimeyteen (Jk. 3:15). Ilman Raamatun pohjakalliota looginen ja raitis järki lentää ulos ikkunasta. Kun kysymys “missä se on Raamatussa” hylätään merkityksettömänä ja kun Raamatun ulkopuoliset lähteet katsotaan yhtä arvovaltaisiksi kuin Raamattu, niin jokainen Raamattuun perustuva argumentti on hyödytön.

Mutta miksi Raamattu ei sitten anna meille enemmän tietoa Saatanasta, hänen demoneistaan ja langenneista enkelistä? Pitäisikö meidän katsoa muihin lähteisiin riittävän raamatullisen tiedon puutteessa? Ei.

Raamattu ei kerro meille enempää, koska se olisi häiriötekijä keskeiselle sanomalle – Kristus. Raamattu ei ole käsikirja demoneista, vaan se on Jumalan ilmoitus Hänen Pojastaan: “Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta” (Joh. 5:39). Jeesus sanoi nämä sanat juutalaisille, jotka väittivät olevansa Raamattuun perustavia ja silti hylkäsivät Hänet ja korvasivat Hänet keskittymisellä sivuasioihin, kuten loputtomiin väittelemisiin sanojen merkityksestä, lakeja koskeviin teknisiin detaljeihin jne.

Yksi asia, jonka tiedämme, on, että demonit sepittävät vääriä oppeja. Väärän opin kehittämisen prosessi ottaa monia muotoja, mutta yksi helpoimmin tunnistettavista (ainakin pitäisi olla) menetelmistä on korostaa totuuksia yli niiden Jumalan tarkoittaman tärkeyden. Juuri tästä on kyse tässä nykyisessä demonien, langenneiden enkelien, nefilimien ja Saatanan korostamisessa. Vaikka se, mitä he sanovat olisikin oikeaa, niin korostus itsessään ja itsestään on väärä.

“Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja” (1. Tim. 4:1).

He saavat voimansa Saatanalta. Tämä on ainoa kohta, jossa demonit on mainittu pastoraalisissa kirjeissä. Aivan kuten on olemassa ”jumalisuuden salaisuus” koskien Kristusta (1. Tim 3:16), niin on myös ”laittomuuden salaisuus,” joka ympäröi Saatanaa ja hänen toimintaansa (2. Ts. 2:7).

Saatana on jäljittelijä (2. Kor. 11:13-15); hänellä on omat palvelijansa ja oppinsa ja hän pyrkii pettämään Jumalan kansaa ja johtamaan heitä harhaan (2. Kor. 11:3). Jokaisen uskonnollisen opin ensimmäinen testi on, mitä se sanoo Jeesuksesta Kristuksesta (1. Joh. 4:1–6).

Wiersbe, W. W. (1996). The Bible exposition commentary (1 Ti 4:1). Wheaton, IL: Victor Books.

Raamattu sanoo, että nämä asiat ovat “salaisuuksia” eikä meidän pitäisi kaivautua Raamatun ulkopuolisiin lähteisiin yrittäessämme ymmärtää niitä. Varsinkaan meidän ei pitäisi lukea okkulttisia kirjoituksia, mytologiaa ja mitään muitakaan muinaisia ja nykyaikaisia Raamatun ulkopuolisia “hengellisiä” kirjoituksia.

Hengellinen harha johtuu harvoin viattomista virheistä. Useimmiten se johtuu Jumalan hengellisten vihollisten tietoisista strategioista (vrt. Ef. 6:12). Demonien opetukset (didaskaliais) ovat vääriä oppeja, joita opettavat erroristit (harhan edistäjät), joiden näkemykset ovat demonien nostattamia.

Litfin, A. D. (1985). 1 Timothy. (J. F. Walvoord & R. B. Zuck, Eds.)The Bible Knowledge Commentary: An Exposition of the Scriptures (Vol. 2, p. 739). Wheaton, IL: Victor Books.

Mitä sitten pitäisi sanoa kirjailijoista ja saarnaajista, jotka ovat “spesialisteja” demoneissa? Jokaista, joka kirjoittaa kirjan Saatanasta ja demoneista, täytyy karttaa, vaikka se, mitä ovat kirjoittaneet, näyttäisi täysin raamatulliselta.

Näin siksi koska jo sellaisen kirjan tutkimustyön ja kirjoittamisen prosessi on luonnostaan Kristusta vastustava. Kirjojen kirjoittaminen ja teorioiden esittäminen paholaisesta on juuri sitä, mitä hän haluaakin  – Jeesus ei ole enää valokeilassa. Sellaisten kirjojen julkaiseminen ja myyminen palvelevat Saatanan päämääriä, koska uskovat vietellään siirtämään katseensa pois Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta ja kohdistamaan se pimeyden valtakuntaan. On vain vähän eroa sellaisen materiaalin kulutuksen ja nykyisen viehtymyksen välillä hirviöihin, noituuteen, kuolemaan ja makaaberiin.

Saatanaa ja demoneja tuskin mainitaan Vanhassa Testamentissa ja ne saavat vain muutamia pintapuolisia viittauksia Uudessa Testamentissa, paitsi Ilmestyskirjassa, joka näyttää niiden lopullisen tappion. Vaikka Saatana olikin ihmisen lankeemuksen takana, minkä seurauksena Kristuksen oli kuoltava, ne ovat todellisuudessa sivuseikka Jumalan armon ja pelastushistorian kunniakkaassa suunnitelmassa.

Se voi tulla järkytyksenä joillekin, että Saatana käyttää tunnustavia kristittyjä seurakunnassa tekemään työtään. Kuitenkin Saatana käytti Pietaria yrittäessään johtaa Jeesuksen väärälle tielle (Mt. 16:21–23). Paavali varoitti, että vääriä opettajia nousisi seurakunnan sisältä (Apt. 20:30). Sekaantuminen tällaiseen aineistoon ei kirkasta Kristusta, minkä pitäisi olla perimmäinen päämäärämme, vaan se kirkastaa pimeyden valtakuntaa. Periaatteessa ei ole mitään eroa gootin, jota kaikki pimeä kiehtoo ja “kristityn” välillä, joka itseasiassa ostaa rahalla kirjan demoneista, maan ulkopuolisista olioista ja Saatanasta.

Todellista Jumalan palvontaa suoritetaan antamalla Hänelle uhriksi aikamme, huomiomme, rahamme, ajatuksemme ja energiamme, jotka Hän ansaitsee. Omistamalla mitä tahansa (vaikka vain 5 minuuttia ajastamme) Saatanalle, olemme ryöstäneet Herralta sitä, mikä on Hänen ja antaneet sen Hänen viholliselleen. Todellisuudessa olemme alkaneet palvoa Saatanaa. Vaikka me tunnustamme, että Saatana on voimakas ja aiheuttaa suurta vahinkoa kristityille ja seurakunnalle, niin hän on lyöty vihollinen, josta Kristus lopussa saa riemuvoiton. Meidän ei siis pitäisi tuhlata aikaamme antamalla voitetun vihollisen kiehtoa meitä, vaan antaa jakamaton huomiomme valloittavalle Kuninkaalle, herrojen Herralle, suurelle “Minä Olen.”!

Jokainen kristitty tarvitsee omistaa enemmän aikaa Herran Jeesuksen paremmalle tuntemiselle. Kuitenkin tuhannet on petetty tutkimaan tarua, kieroutuneiden mielten hallusinaatioita ja riivaajien oppeja, sen sijaan, että kiinnittäisivät katseensa vain Jeesukseen.

Ilmestyskirja ilmoittaa Kristuksen Alfana ja Omegana – alkuna ja loppuna. Sanoessaan Hänen olevan alku ja loppu Henki siksi sanoo, että Hän on myös kaikkea niiden välissä.

“Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa. Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen. Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa.“ (Kol. 1:16-20)

”Minä, Herra, se on minun nimeni, minä en anna kunniaani toiselle enkä ylistystäni epäjumalille” (Jes. 42:8).

Anton Bosch
Los Angeles, syyskuun 6. päivänä 2013
www.antonbosch.org
www.sunvalleycommunity.org

Read Full Post »

Myöhäissateen perintö

Pelkoni kävi toteen – Todd Bentley kutsuttiin Suomeen. Hän vieraili muutamien yhteisöjen järjestämissä tilaisuuksissa.

Mitään ei ole siis opittu Lakelandin ”herätyksestä” eikä taustoja selvitetty. Jos asenne on sellainen kuin erään seurakunnan johtoryhmään kuuluvalla, että parantamismetodit eivät kiinnosta pätkääkään, kunhan ne toimivat (lähde), niin mitään ei näköjään halutakkaan oppia.

Tuo edellä siteerattu lause kuulostaa ihan samalta kuin mitä Rodney Howard-Browne on sanonut kirjassaan (The Coming Revival, s. 10). Hän kirjoittaa, että kun herätys tulee, voidaan kokouksissa nähdä seuraavanlaisia ilmiöitä: (1) Pyhästä Hengestä, (2) lihasta ja (3) paholaisesta. ”Olisin mieluummin kirkossa, jossa paholainen ja liha ilmenevät kuin kirkossa, jossa ei tapahdu mitään, koska ihmiset ovat liian peloissaan ilmaistakseen (manifest) mitään… Ja jos paholainen ilmenee, älkää murehtiko siitä. Olkaa iloisia, että edes jotakin tapahtuu!”

Taustatietoa Bentleystä saat vaikkapa lukemalla Samuli Siikavirran artikkelin Yllätysvieraana väärä profeetta, tai oman artikkelini Toronton siunaus, Todd Bentley ja Lakelandin parantumisherätys.

Olisi jo vihdoinkin aika havahtua kaikissa seurakunnissa siihen, että on olemassa myös todellista ja vakavaa eksytystä. Ei eksytystä jossain hamassa tulevaisuudessa, vaan nyt tässä ajassa!

Silmiä avaavaa on lukea Charles S. Gravesin erinomainen kirja, jossa kerrotaan nykyisen uuskarismaattisuuden taustoista ja vaaroista:

• Voitelu vai harha? – Myöhäissateen perintö
• Anointing or Apostasy – The Latter Rain Legacy

Lisäys 25.9.2012:

Netissä on videoita Todd Bentleyn Suomen kiertueelta (löytyvät Googlen avulla hakusanoilla Youtube Todd Bentley Helsingissä). Pikaisesti niitä silmäillen meno ei ole muuttunut miksikään sitten Lakelandin-aikojen. Julistuksessa ei ole vähääkään ristin- ja armonevankeliumia, mutta sen sijaan täynnä kaikenlaista erikoisilla kokemuksilla mässäilyä. Jokaisen hiukankin Raamattua tuntevan pitäisi pystyä huomaamaan, että Todd Bentley on valheopettaja sieltä pahimmasta päästä – niin selkeästi havaittavissa on hänen epäraamatullisuutensa. Otan esille yhden lyhyen pätkän:

Todd Bentley kertoo, miten hän hotellissa Indonesiassa heräsi keskellä yötä siihen, että huoneessa on mies, enkeli, valkoisissa vaatteissa. Mies hyppäsi Toddin sänkyyn ja PAM – iski tätä nyrkillä mahaan ja sitä kautta hänen henkeensä. ”Sähkövirta täytti minut. Kaikki karvat kehossani olivat staattista sähköä täynnä, ja kehoni alkoi täristä – kaikki elimet sisälläni tärisivät, ja ajattelin, että pääni räjähtää. Täytyin sillä voimalla, joka on Jeesuksesta. Minne tahansa meninkään, niin valot kytkeytyivät päälle ja pois, ja huoneen sisällä salamoi. Kun vain osoitinkin ihmisiä, he parantuivat. Herran voima oli käsin kosketeltava; Jumalan voima lähti kehostani. Tuntui, kuin olisin joku supersankari.”

Ystävä hyvä, älä usko tuota valhetta! Ei Jumala, Jeesus eikä Pyhä Henki anna tuollaisia manifestaatioita. Kyseessä ovat demoniset ilmiöt!

“Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan” (1. Joh. 4:1).

Read Full Post »

Jeesus tulee pian, oletko valmis?

Muutama päivä sitten näin Savonlinnassa eräässä valaisinpylväässä julisteen, jossa luki Jeesus tulee pian, oletko valmis? Joskus 70-luvulla noita muistan nähneeni enemmänkin, mutta en enää sen jälkeen kuin satunnaisesti.

70-luvulla taisi olla melkoista Jeesuksen takaisintulon odotusta. Mihin lie innostus siitä hiipunut? Tulkittiinko ajan merkkejä silloin liian hätäisesti? Vaikka nyt on ilmassa selviä lopunajan merkkejä, niin pitäisikö olla hiljaa eikä varoitella Jeesuksen takaisintulosta? Ettei kukaan vaan ahdistuisi tai toisaalta pettyisi…

Tämän päivän Itä-Savossa oli kuva samanlaisesta tienvarsimainoksesta. Asian tiimoilta haastateltiin erästä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan pastoria. Kysymykset olivat hyviä, mutta vastaukset – jääköön sanomatta. Pastori esimerkiksi vastasi, että Jeesukseen tuloon valmistaudutaan auttamalla toisia ihmisiä ja ottamalla heidät huomioon. Kaikki on hänen mukaansa korkeimman kädessä – on hyvä keskittyä elämään nyt ja kantamaan vastuuta. Hän jatkaa: ”Joku varmasti ajattelee Jeesuksen tulemisella tuomiopäivää… Silloin se tarkoittaa, että on oltava valppaana, kun aika koittaa… Se voi olla myös oikeudenmukaisuuden päivä, jolloin vääryydet oikaistaan.” Pappi antoi ymmärtää, että nykyhetkessä ei ole viitteitä siitä, että Jeesuksen tulemuksen hetki olisi lähellä. Kunpa lehdessä olisi haastateltu oman seurakuntani pappeja, niin ei olisi tarvinnut tuollaista löperöä tekstiä lehdestä lukea!

Uudessa testamentissa on mainittu yli 300 kertaa Jeesuksen paluu maan päälle. Jeesus sanoi itse useaan kertaan tulevansa kerran takaisin ja ottavansa mukaansa Hänen omansa. Hän ottaa mukaansa ne, jotka valvovat – ne jotka odottavat Herraa ja ovat tulleet synteineen Hänen armahdettavakseen. Tästä tapahtumasta käytetään myös nimityksiä Jeesuksen toinen tuleminen ja ylöstempaaminen.

Jeesuksen paluun tarkkaa aikaa ja hetkeä ei tiedä kukaan muu kuin Jumala: ”Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin” (Matt. 24:36). Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa on kuitenkin kuvattu niitä asioita, jotka edeltävät Hänen paluutaan. Matteuksen evankeliumin 24. luvusta voimme lukea näistä Jeesuksen kertomista merkeistä:

1. Ensimmäisenä Jeesus varoittaa eksytyksistä. Niistä olen kirjoittanut muun muassa artikkelissa Väkevä eksytys.
   Samoin Jeesus varoittaa vääristä profeetoista ja siitä, että laittomuus pääsee valtaan. Laittomuus on luopumista Jumalan sanasta, joka johtaa kaikenlaiseen moraalittomuuteen ja Jumalan käskyistä piittaamattomuuteen. Tätä näemme nyt kaikkialla yhteiskunnassa ja valitettavasti myös Suomenkin ev.lut. kirkossa.
2. Sotien melske ja sanomat sodista.
3. Nälänhätä ja luonnonmullistukset.
4. Kristittyjen vainot.
5. Evankeliumi on saarnattu kaikille kansoille.

Sitten: ”Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät. Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.” (Matt. 24:29-31).

Lue myös Liisi Jokirannan hyvä yhteenveto Hän tulee takaisin.

Moni sanoo, että onhan odotettu jo ties kuinka kauan eikä Jeesus ole vielä tullut takaisin. Pyhän Hengen antamalla viisaudella Pietari muistuttaakin meitä: ”Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: ’Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.'” (2. Piet. 3:3, 4). Vain yksi asia viivyttää Jeesuksen tulemusta. Se käy selville, kun Pietari jatkaa: ”Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen” (2. Piet. 3.9).

Meidän pitää elää jatkuvasti niin, että olemme valmiit, kun Jeesus tulee. Kun kristityt jo vuosisatoja ennen meitä ovat näin tehneet, ovatko he menettäneet jotakin? He ovat toki menettäneet sen, että Jeesus ei ole tullut hakemaan heitä taivaan kirkkauteen, vaan ovat joutuneet vaeltamaan täällä maan päällä koko elinaikansa. Silti he ovat saaneet jotakin – he ovat saaneet elää lähellä Herraa.

Jeesuksen tuloon pitää toki valmistautua muita ihmisiä auttamalla, mutta ennen kaikkea oma henkilökohtainen suhde Jeesukseen on oltava kunnossa. Ei siinä tilanteessa auta se, että on tehnyt kuinka paljon tahansa toisten hyväksi. Jeesus ottaa ylös mukaansa vain ne, jotka ovat valkaisseet vaatteensa Karitsan verellä. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että pidämme joka hetki suhteemme Jeesukseen kunnossa – elämme puhtaalla sydämellä. Kun synnitöntä ihmistä ei kerta kaikkiaan ole, niin aina lankeamme uudestaan syntiin ja rikomme Jumalaa vastaan. Meidän tulee aina uudelleen ja uudelleen jättää syntimme Jeesukselle – kertoa ne Hänelle ja pyytää niitä anteeksi. Silloin Hän puhdistaa meidät: ”Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme” (Ps. 103:12). Se on sitä lähellä Herraa elämistä. Sen parempaa elämää ei olekaan!

Tule Herra Jeesus! (Ilm. 22:20)

Read Full Post »