Kotkat kokoontuvat

”The Eagles be Gathered Together”
By Mark A. Becker, 29.12.2020, suom. SK

Johdanto

Tämä artikkeli on kommentaari kahdesta hyvin salaperäisestä, mutta raamatullisesti symbioottisesta kohdasta johtuen symboliikastaan ja sanarakenteestaan ja ne löytyvät kohdista Matt. 24:28 ja Luuk. 17:37. Suomalaisen 38-käännöksen mukaan nämä jakeet kuuluvat näin:

”Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat” (Matt. 24:28).

”Missä raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat” (Luuk. 17:37).

On harvinaista, että Raamattua tutkiessani haen kommentteja muilta. Nautin todella yrittäessäni selvittää asiat itse luottaen, että Pyhä Henki ohjaa ja opettaa. Tämä tutkimus ei ollut mitenkään poikkeava. Huomasin, että selittäjät antoivat hyvin lyhyen, melko epämääräisen lausunnon, tai sivuuttivat jakeet kokonaan. Se ei todellakaan yllättänyt minua, koska nämä jakeet ovat hyvin haastavat.

Seuraavassa on se, mitä keksin analysoituani huolellisesti jakeita ja niiden kontekstia.

Erot kahdessa kertomuksessa

Matteuksessa Jeesus sisällyttää sen Ahdistuksen ja näkyvän Toisen Tulemuksensa kuvaukseen sanoen: ”Sillä missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat.” Sanaa raato vastaa kreikan sana 4430 ptóma, joka tarkoittaa lankeemusta (engl. fall), näin ollen epäonni, rappio, raato, kalmo, kuollut ruumis.

Luukkaan kertomuksessa siihen viitataan sen jälkeen, kun Herra on ilmoittanut seurakunnan Ahdistusta edeltävän tempauksen (ks. Luuk. 17:34-36 tempausjakeet ”toinen otetaan, toinen jätetään”). Opetuslapset halusivat tietää, mihin heitä vietiin ja kysyivät: ”Missä Herra?” Kristus vastasi: ”Missä tahansa ruumis (engl. body) on, sinne kotkat kokoontuvat.” Sanaa ruumis (engl. body) vastaava kreikan sana on 4983 sṓma ja tarkoittaa fyysinen ruumis, keho, liha. Sanan juuri on kuitenkin verbi 4982 sozo, jota käytetään pääasiassa Jumalasta, joka pelastaa uskovan synnin rangaistuksesta ja vallasta – Hänen huolenpitoonsa (turvaan). Sanaa sozo käytetään hyvin laajasti soveltaen, kirjaimellisesti tai kuvaannollisesti – ruumiillinen, ruumis, orja, kun taas sanaa soma käytetään fyysisestä ruumiista, mutta myös kuvaannollisesti mystisestä Kristuksen ruumiista (= Seurakunta, Jumalan yksi kansa).

Lopputulos on, että soma tarkoittaa elävää ruumista, jota edustaa Herran käyttämä sana Luukkaan tempauskohdassa, toisin kuin Hänen käyttämänsä sana raato Toista Tulemusta koskevassa kohdassa Matteuksella.

Luukkaan kertomusta koskevia huomautuksia

Synoptikoiden tempausjakeet löytyvät kullakin Öljymäen puheen lopussa, Matt. 24:36-51, Mark. 13:32-37 ja Luuk. 21:34-36. Syy siihen on hyvin yksinkertainen: Jeesus vastasi armollisesti opetuslasten esittämiin kysymyksiin ja kertoi sitten seurakuntansa siemenelle salaisuuden, jota hän koskettaa myös kohdassa Joh. 14:1-3 ja jonka Paavali kirjeissään paljastaa kokonaan.

Nöyrä mielipiteeni on, että ne, jotka väittävät, että Kristuksen täytyy noudattaa rajoja vastatessaan opetuslasten erityiskysymyksiin, tekevät vakavan virheen ja itse rajoittavat Herraa siinä, mitä Hän voi tehdä ja mitä ei.

Lue artikkelini Is the Rapture of the Church in the Olivet Discourse? (Onko seurakunnan tempaus Öljymäen puheessa?). Se kattaa tämän aiheen.

Mutta suhteessa käsiteltävään Luukkaan jakeeseen kohta voidaan jakaa näin:

Luuk. 17:26-29 kuvaa maailman tilaa ennen Jumalan vihan vuodattamista, joka alkaa myös nimellä ”Kristuksen päivä” tai ”Jeesuksen Kristuksen päivä” tunnetulla seurakunnan tempauksella.

Katso lisätietoja tästä aiheesta artikkelistani An Examination of the Day of the Lord (suomennettu artikkeli Herran päivän tarkastelua).

Nämä jakeet kuuluvat näin:

”Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä: he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki. Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat, mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta ja se hukutti heidät kaikki.” (Luuk. 17:26-29)

Näitä vertaamisia Nooan ja Lootin päiviin voidaan soveltaa vain olosuhteisiin ennen seurakunnan tempausta. Elämä näyttää jatkuvan kuten aina ennenkin (2. Piet. 3:2-4). Toki ongelmia on – aina on – mutta maailma ei odota, mitä sille tapahtuu, kun liipaisintapahtuma, seurakunnan tempaus tapahtuu.

Herran Toisessa Tulemuksessa maailma ei toimi mitenkään tavalliseen tapaan, sillä seitsemällä vuodella Jumalan vihaa ihmiskunnan ja luomakunnan päälle – samoin kuin sodilla, demonisilla hyökkäyksillä, luonnonkatastrofeilla, rutoilla ym. – tulee olemaan ehdottoman tuhoisa vaikutus jäljellä olevaan vähään elämään.

Jae 30 on tiivistelmä Herran Toisesta Tulemuksesta.

”…samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy” (Luuk. 17:30).

Siten neljässä jakeessa – Luuk. 17:26-30 – Jeesus antaa meille alun ja lopun merkit Jumalan vihan ajalle alkaen tempausta edeltävistä olosuhteista (Luuk. 17:26-29) ja loppuen Toiseen Tulemukseen (Luuk. 17:30).

Sitten jakeissa Luuk. 17:31-33 Jeesus varoittaa juutalaisia hävityksen kauhistuksesta (ks. Matt. 24:15-20 ja Dan. 9:27), joka tapahtuu ”sinä päivänä”, joka on ”Jaakobin ahdistuksen aika”. (Jer. 30:7).

”Sinä päivänä älköön se, joka katolla on ja jolla on tavaransa huoneessa, astuko alas niitä noutamaan; ja älköön myös se, joka pellolla on, palatko takaisin. Muistakaa Lootin vaimoa! Joka tahtoo tallettaa elämänsä itselleen, hän kadottaa sen; mutta joka sen kadottaa, pelastaa sen.” (Luuk. 17:31-33)

Sitten opetuksen lopussa jakeissa Luuk. 17:34-36 Jeesus paljastaa, kuten Öljymäen puheessakin, joitakin yksityiskohtia seurakunnan tempauksesta:

”Sanon teille: sinä yönä on kaksi miestä yhdellä vuoteella, toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista jauhaa yhdessä, toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi miestä on pellolla, toinen otetaan, toinen jätetään.” (Luuk. 17:34-36, Aapeli Saarisalon UT)

Kahta erilaista tapahtumaa näyttävät erottavan toisistaan ilmaukset ”sinä päivänä” (hävityksen kauhistus) ja ”sinä yönä” (tempaus). Muista, että juutalainen päivä alkaa auringonlaskun aikaan, jatkuu yöhön ja päättyy aamutunteina.

Tästä voidaan myös olettaa, että hävityksen kauhistus voisi tapahtua Israelissa päivällä (itäisellä pallonpuoliskolla), kun taas tempaus voisi tapahtua Israelissa yöllä (vaikka tässä ei pitäisi olla kovin dogmaattinen).

Niille, jotka uskovat, että Luuk. 17:34-36 ei puhu tempauksesta, vaan tuomiosta Kristuksen Toisen Tulemuksen jälkeen ja että otetut ovat jumalattomia, minun täytyy huomauttaa muutamista asioista ja päättää ratkaisevalla tekijällä.

Ensinnäkin tämä opetus ei sovi lampaiden erottamiseen vuohista kohdassa Matt. 25:31–46. Kun Jeesus tuomitsee kansat, niin kaikki maan päällä elävät ihmiset tulevat Hänen luokseen (joko omasta tahdostaan, tai enkelien vaatimuksesta) ja Hän tuomitsee heidät sen mukaan.

Toiseksi, kun Kristus palaa takaisin, elämä ei ole ”normaalia toimintaa” kaupankäynnin ja työn jatkuessa, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämä maailma on oleva täydellinen sotku, jonka läpi vain harvat selviävät ja koko maa odottaa Kristuksen Toista Tulemusta.

Kolmanneksi Raamatussa en juuri tiedä olevan muita jakeita, joissa puhuttaisiin ihmisten ottamisesta muusta syystä kuin seurakunnan tempaus. Kristuksen tuomion ja ”lampaiden ja vuohien” erottelun jälkeen enkelit ”heittävät heidät [vuohet] tuliseen pätsiin”, mutta eivät jokapäiväisen toiminnan aikana, jota tuossa vaiheessa ei edes ole. Vertaus nuotasta tekee tämän täysin selväksi:

”Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja. Ja kun se tuli täyteen, vetivät he sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he viskasivat pois. Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.” (Matt. 13:47-50)

Lopuksi, mitä tulee kohtaan Luuk. 17:26-37, niin Jeesus koskettelee vain joitakin lopunaikojen eri puolia tässä lyhyessä kohdassa. Sen ei ole tarkoitus olla kronologinen ja tyhjentävä aikajana. Aivan kuten Öljymäen puheessa, Jeesus puhuu tempauksesta opetuksensa lopussa – jotakin, jota Herran opetuslapset eivät ymmärtäisi täysin, ennen kuin Paavali selittäisi tämän salaisuuden kirjeissään.

Herran seurakunnan siemen oli Hänen edessään, eikä hän varmasti olisi jättänyt pois tätä tärkeää yksityiskohtaa, varsinkin, koska Hän viittaisi siihen uudelleen kohdassa Joh. 14:1–3.

Määrittävä tekijä

Ottaen huomioon kohdan Joh. 14:1-3 – ja tämä on äärimmäisen tärkeää – kohdissa Matt. 24:40–41 ja Luuk. 17:34–36 on yhteys, jota ei voida sivuuttaa.

Kreikan sana ”otetaan” – kuten ilmauksessa ”toinen otetaan ja toinen jätetään” – kohdissa Matt. 24:40-41 ja Luuk. 17:34-36 on 3880 paralambánō (sanoista 3844 pará, ”läheltä” ja 2983 lambánō, ”aggressiivisesti ottaa”) ja tarkoittaa ottaa (vastaanottaa) osoittamalla vahvaa henkilökohtaista aloitetta. Vastaanottaa lähellä, toisin sanoen, olla yhteydessä itsensä kanssa (missä tahansa tutussa tai läheisessä teossa tai suhteessa); analogisesti ottaa virka; kuvaannollisesti oppia – vastaanottaa, ottaa, viedä. 1. Mieltyä (vrt. Παρά, IV. 1), viedä mukanaan, liittää itseensä: τινα, kumppani, seuralainen. 2. Vastaanottaa jotakin lähetettyä. [Määritelmät sivustolta Biblehub.com]

Tämä on täsmälleen sama sana, jota Kristus käyttää sanalle ”vastaanottaa” (engl. receive) kohdassa Joh. 14:1–3:

”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.”

Ei voi olla epäilystä, että Matteuksen ja Luukkaan kohdat ”toinen otetaan ja toinen jätetään” puhuvat tempauksesta, eikä niillä ole yhtään mitään tekemistä jumalattomista puhdistamisen tai heidän tuomitsemisensa kanssa.

Huomautus Jumalan Sanan oikeasta jakamisesta

Kuten usein huomautan artikkeleissani: Toisinaan se kyllä voi olla hämmentävää, mutta siksi Paavali kehotti Timoteusta:

”Pyri osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetukset kestää, työntekijäksi, joka ei työtään häpeä, joka oikein jakelee totuuden sanaa” (2. Tim. 2:15).

Sama konsepti, että kahdelle eri tapahtumalle voi olla kaksi eri aikakehystä samassa Raamatun kohdassa, löytyy lukuisia kertoja Raamatusta, varsinkin, mitä tulee profetiaan.

Esimerkki tästä on Jes. 9:6:

”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu [ensimmäinen tulemus], jonka hartioilla on herraus [toinen tulemus], ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.”

Huomaa, että Herramme molemmat tulemukset, joita erottaa 2000 vuotta, tulevat esiin vain yhdessä jakeessa.

Artikkelissa A Study of Zechariah 14:12-21 käsittelen hieman yksityiskohtaisemmin, miksi Raamattu käsittelee profetioita tällä tavalla.

Palatkaamme kahden kohdan eroihin

Tämän tiedon valossa uskon siis, että Herra käyttää samankaltaista sanankäyttöä kahdelle erilaiselle tapahtumalle ja ainoa ero on, että Matteus käyttää sanaa ”raato” (engl. carcase) Toisessa Tulemuksessa ja Luukas sanaa ”ruumis” (engl. body) tempauksessa. [Suomalaiset käännökset käyttävät sanaa raato molemmissa kohdissa. Suom. huom.]

Matteuksen jae vastaa, mitä löydämme kohdasta Ilm. 19:17-18, koskien Herran Toista Tulemusta:

”Ja minä näin enkelin seisovan auringossa ja hän huusi suurella äänellä sanoen kaikille keskitaivaalla lentäville linnuille: ’Tulkaa, kokoontukaa Jumalan suurelle aterialle syömään kuningasten lihaa ja sotapäällikköjen lihaa ja väkevien lihaa ja hevosten sekä niiden selässä istuvien lihaa ja kaikkien vapaitten ja orjien lihaa, sekä pienten että suurten’.”

Niinpä Jeesus sanoo: ”Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat” (Matt. 24:28).

Tempaukseen viittaava Luukkaan kertomus näyttää olevan paljon vertauskuvallisempi. Raamatussa linnut ovat usein pahan symboli (kuten hapatus), joko paha ihmisessä, Saatana ja hänen kätyrinsä, tai vain paha yleensä.

Esimerkiksi kylväjävertauksessa Jeesus sanoo, että linnut, jotka syövät siemenen tien varrella, edustavat ”pahaa” (KJV: the wicked one) eli Saatanaa, joka ottaa pois sydämeen kylvetyn Jumalan sanan:

”Katso, kylväjä meni kylvämään. Ja hänen kylväessään putosivat muutamat siemenet tien oheen ja linnut tulivat ja söivät ne” (Matt. 13:3-4).

”Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen” (Matt. 13:19). (Kaksi muuta vertausta, joissa Jeesus käyttää lintuja ja hapatusta pahan vertauskuvana seurakunnan sisällä, ks. Matt.13:31-33).

Tämän sanottuani uskon, että oikea tulkinta lauseelle ”Missä raato (body, ruumis) on, sinne myös kotkat kokoontuvat” jakeessa Luuk. 17:37, on, että kun tempaus tapahtuu, niin ainoat maan päälle jätetyt ”ruumiit” ovat pelastumattomat yhdessä pahan voimien ja valtojen – se on lintujen eli ”kotkien” kanssa.

Joten kun pidämme mielessämme selkeänä sanan ”otetaan” määritelmän, niin epäsuora vastaus opetuslasten kysymykseen, mihin nämä ihmiset seurakunnan tempauksessa vietiin, on: ”olemaan Hänen kanssaan”. Sillä kaikki, jotka ovat maan päällä seurakunnan tempauksen jälkeen, ovat Kristuksen siihen saakka hyljänneet ja pimeyden voimat.

Matteuksen tekstiin asti osa Luukkaan tekstissä maan päälle seurakunnan tempauksessa jääneistä ruumiista ovat samat ”raadot”, joihin viitataan Herran Toisessa Tulemuksessa, josta Ilm. 19:17-18 puhuu, kuten edellä on todettu.

Tämä poikii lisäajatuksen, että tempauksessa elossa olevat ”kohtaavat Herran yläilmoissa”, jossa nuo samat ”kotkat” – eli ”Saatana ja hänen kätyriinsä” – kerran asuivat.

Mieti näitä kahta sanankohtaa, jotka ensimmäisessä kohdassa tarkoittavat tempausmuutosta ja toisessa paikkaa, jossa Saatana ja hänen pahat olentonsa tällä hetkellä asuvat:

”Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa” (1. Tess. 4:16-17).

”…joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa” (Ef. 2:2).

Näin ollen, kun meidät, jotka olemme elossa ja olemme jääneet tänne, on temmattu yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin, Saatanan ja hänen kätyriensä hallinta ei ole vain ”ilmavalloissa”, vaan hänellä on näennäisesti rajoittamaton valta maan päällä – kun Pyhän Hengen pidättäminen seurakunnan kautta on nyt poissa (2. Tess. 2:6) – kunnes Kristus palaa Toisessa Tulemuksessaan.

Sivuhuomautus

Niille, jotka sanovat, että kreikan sṓma voidaan määritellä myös ”ruumiiksi, jossa ei ole sielua eikä henkeä”, huomauttaisin seuraavaa:

1. Jeesus olisi helposti voinut käyttää sanaa ptóma, kuten hän teki Matteuksen kertomuksessa kuvaamaan ruumista – mutta Hän ei käyttänyt. Täytyy olla syy, että Hän ei käyttänyt ja sen pitäisi olla ilmeistä, että Hän puhuu kahdesta eri tapahtumasta.
2. Sana sṓma käännetään myös ”ruumiiksi” suhteessa seurakuntaan, kuten ilmauksessa ”Kristuksen ruumis”. Uskoisin, että olemme kaikki yhtä mieltä, että Kristuksen ruumiilla on henki ja sielu ja että se mitä varmimmin on elävä.
3. Jos joku vaatii tämän toissijaisen määritelmän käyttämistä, niin myös se näyttää sopivan täydellisesti yllä olevaan tulkintaan, sillä niillä Jumalan kieltävillä, Kristuksen hylkäävillä ihmisillä, jotka ovat jääneet jäljelle maan päälle, ei välttämättä olisi sielua eikä henkeä Jumalan asioille. Toisin sanoen he olisivat hengellisesti kuolleita sielussaan ja hengessään (aivan kuten mekin, ennen kuin tulimme Kristuksen tykö), mutta fyysisesti eläviä.

Johtopäätös

Arviona ja yhteenvetona tarkastelkaamme uudelleen kahta kohtaa kontekstissa ja harkitkaamme kahta erillistä tapahtumaa, joita ne edustavat.

Tempaus:

”Sanon teille: ’sinä yönä on kaksi miestä yhdellä vuoteella, toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista jauhaa yhdessä, toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi miestä on pellolla, toinen otetaan, toinen jätetään.’ Vastasivat ja sanoivat Hänelle: ’Missä, Herra?’ Sanoi heille: ’Missä raato [sṓma], sinne myös kotkat kokoontuvat.’” (Luuk. 17:34-37, Aapeli Saarisalon mukaan).

Toinen Tulemus:

”Sillä niin kuin salama lähtee idästä ja valaisee hamaan länteen, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. Missä raato [ptóma], sinne kotkat kokoontuvat. Mutta heti niitten päivien vaivan jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, tähdet putoavat taivaalta ja taivaitten voimat järkkyvät. Silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat. Näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kunnialla” (Matt. 24:27-30, Aapeli Saarisalon mukaan)

Herramme Jeesus Kristus käytti samaa allegorista lausetta Jumalan vihan alkamiselle (tempaus) ja sen loppumiselle (Toinen Tulemus) erottamaan ne toisistaan.

Sanon jälleen, että nämä ovat vaikeat jakeet, mutta uskon tämän olevan oikea tulkinta.

Rakkaus, armo ja shalom Messias Jeshuassa ja maranata!

Email: mab10666@yahoo.com

Read Full Post »

Suurin yksittäinen lopunajan merkki

The Single Greatest Sign of the End Times
By Britt Gillette, 18.5.2019, suom. SK

Tänä päivänä näyttää, että minne katsommekin, niin näemme väkivaltaa, vihaa ja kaikenlaista irstautta. Kaupungit seuraavat murhien määrää vuosittain ja paikallisuutiset raportoivat, oliko viimeinen ruumiiden määrä uusi ennätys. Elokuvat ja televisio-ohjelmat siirtävät jatkuvasti rajoja kuvaillen alati lisääntyvää väkivaltaa ja kaikenlaista seksuaalista moraalittomuutta. Tämä on sitä, mitä Paavali sanoi viimeisten päivien olevan. Hän sanoi, että ihmiset rakastavat vain itseään ja rahojaan. He ovat kerskailevia, ylpeitä, pilkallisia, tottelemattomia, kiittämättömiä, rakkaudettomia ja anteeksiantamattomia. He eivät pidä mitään pyhänä. He herjaavat muita eikä heillä ole itsehillintää. He ovat julmia ja vihaavat hyvää, kavaltavat ystävänsä, ovat holtittomia, paisuneita ylpeydestä ja rakastavat nautintoja enemmän kuin Jumalaa. (2. Tim. 3:2-5). Juuri tällaista käytöstä me näemme tänä päivänä. Siksi ei ole yllätys, että niin monet ajattelevat lopun olevan lähellä.

Itseasiassa osoittautuu todeksi, mitä monet vaistomaisesti ajattelevat. Loppu on lähellä. Kuinka voin olla näin varma? Koska Jeesus ja heprealaiset profeetat viittasivat tiettyihin tapahtumiin, joiden sanoivat olevan lopunajan merkkejä. Tänä päivänä me näemme noita tapahtumia. Evankeliumi on saarnattu maan ääriin (Matt. 24:14)… Matkustaminen ja tieto lisääntyvät eksponentiaalisesti (Dan. 12:4)… Juutalaiset hallitsevat jälleen Jerusalemia (Luuk. 21:24)… Ja nämä ovat vain muutamia merkeistä. Jeesus sanoi: ”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä” (Luuk. 21:28). Tämä tarkoittaa, että kaikkien näiden merkkien yhteen tuleminen on tärkein syy uskoa, että Hänen toinen tulemuksensa on lähellä.

Mutta mikä sitten kaikista merkeistä on suurin? Mikä on tärkein yksittäinen merkki siitä, että Jeesus on palaamassa?

Jälleenkokoaminen

Minun mielestäni epäilemättä suurin merkki on juutalaisten jälleenkokoaminen Israelin maahan. Jumala ei ainoastaan luvannut, että se tapahtuisi viimeisinä päivinä, vaan itse ahdistus ei voi toteutua ilman Israelia. Tässä on vain muutamia lopunajan tapahtumia, jotka edellyttävät Israelin olemassaoloa:

Antikristuksen liitto – Ahdistus alkaa, kun Israel tekee liiton eli sopimuksen Antikristuksen kanssa

(Dan. 9:27). Miten Israel voisi hyväksyä tällaisen liiton, jos sitä ei ole olemassakaan?

Ahdistuksen tarkoitus – Jumalan ensisijainen tarkoitus ahdistuksessa on toteuttaa lupauksensa Israelin kansalle (Dan. 9:24). Ennen kuin se voi tapahtua, Israelin täytyy olla olemassa.

Jerusalem – Jeesus sanoi, että juutalaiset menettävät määräysvaltansa Jerusalemissa, mutta myöhemmin he saavat sen takaisin (Luuk. 21:24). Vasta silloin toteutuvat Hänen kuvailemansa lopunajan tapahtumat. Se tarkoittaa, että ahdistus ei voi toteutua, elleivät juutalaiset hallitse Jerusalemia.

Hes. 38-39 – Raamattu sanoo, että viimeisinä päivinä, kun Jumala tuo juutalaiset takaisin maahan monista maista, joissa he olivat hajotettuina (Hes. 38:8), massiivinen armeijoiden koalitio valtaa Israelin. Se ei voi tapahtua, ellei Israelia ole olemassa.

Israelin ”tavattoman suuri” armeija – Hesekiel sanoo, että Israelilla tulee viimeisinä päivinä olemaan ”tavattoman suuri armeija” (exceedingly great army) (Hes. 37:10, KJV). Jumala sanoo, että Israel on oleva kuin tuli lyhteiden keskellä, joka polttaa naapurivaltiot (Sak. 12:6). Hän sanoo, että heikoinkin sotilas heidän joukossaan on kuin Daavid (Sak. 12:8). Jälleen, kuinka tämä voi toteutua, ellei Israelia ole olemassa?

Hävityksen kauhistus – Ahdistuksen puolivälissä Antikristus lakkauttaa temppeliuhrit (Dan. 9:27). Sitten hän asettuu temppeliin ja julistaa itsensä Jumalaksi (2. Tess. 2:3-4). Tämä on häpäisevä teko, jota Jeesus kutsuu ”hävityksen kauhistukseksi” (Matt. 24:15). Ennen kuin se tapahtuu, niin juutalaisen temppelin täytyy olla olemassa. Rooman legioonat tuhosivat sen vuonna 70 jKr. Se merkitsee, että on rakennettava uusi temppeli. Ja jotta se voisi toteutua, niin juutalaisten on oltava maassansa ja hallittava Jerusalemia.

Nämä ovat vain muutamia niistä tapahtumista, joita Raamattu sanoo tapahtuvan lopunajassa. Kuinka ne voivat tapahtua, jos Israelia ei ole olemassa? Eivät mitenkään. Ne edellyttävät, että juutalaiset ovat jälleen Israelin maassa. Epäilemättä Israelilla on johtava rooli Jumalan lopunajan suunnitelmassa. Ilman sitä ei voi olla mitään lopunaikaa.

Ennen toukokuun 14. päivää vuonna 1948 se oli ongelma. Israelia ei ollut olemassa. Maailman silmissä Israel oli mennyt pois ikuisesti.  Raamatun profetiaa ymmärtävät tiesivät kuitenkin paremmin. He tiesivät Jumalan luvanneen tuoda juutalaiset takaisin maahan. He tiesivät, että heprealaiset profeetat sanoivat uudelleen ja uudelleen, että viimeisinä päivinä Israelin kanssa tuodaan takaisin maahan. Ja juuri niin tapahtui.

Jumalan lupaus

Koko Raamattu (ja varsinkin Vanha testamentti) sisältää selviä ja kiistämättömiä Jumalan lupauksia tuoda Hänen kansansa takaisin Israelin maahan. Esimerkiksi Jumala lupasi Moosekselle ja israelilaisille: ”Vaikka sinun karkoitettusi olisivat taivaan äärissä, niin Herra, sinun Jumalasi, kokoaa ja noutaa sinut sieltäkin. Ja Herra, sinun Jumalasi, tuo sinut siihen maahan, jonka sinun isäsi ovat omistaneet, ja niin sinä otat sen omaksesi.” (5. Moos. 30:4-5).

Kautta Israelin historian yksi profeetta toisensa jälkeen sanoi saman asian. Heidän kauttansa Jumala lupasi tuoda juutalaiset takaisin maahan huolimatta vaikeuksista, joita he kohtasivat (Jes. 43:1-13). Hän lupasi kerätä heidät ”maan neljästä äärestä” (Jes. 11:12), ”pakanakansojen keskuudesta” (Hes. 39:28) ja ”pohjoisesta, etelästä, idästä ja lännestä” (Ps. 107:3). Hän lupasi tuoda heidät kotiin ja näyttää pyhyytensä kansoille (Hes. 20:41-42). Hän lupasi toivottaa heidät tervetulleiksi kotiin ”maista, joissa he olivat hajotettuina” (Hes. 20:34). Hän sanoi palauttavansa heidät Israelin maahan kaukaisista maista (Jer. 30:2-10). Ja Jumala lupasi, että vaikka olivat hajotettuina kansojen sekaan, Hänen kansansa ei koskaan unohtaisi Häntä ja Hän toisi heidät takaisin Israelin maahan (Sak. 10:9). Jumala piti lupauksensa. Nykyinen Israel todistaa sen.

Mutta Jumala lupasi tehdä enemmän kuin vain palauttaa Israelin valtion. Hän sanoi kuinka Hän tekisi sen. Hän sanoi, että Israel synnytettäisiin yhdessä päivässä (Jes. 66:7-8), palaisi yhdistyneenä kansana (Hes. 37:22), muuttuisi autiomaasta vehreäksi puutarhaksi (Hes. 36:34-35; Jes. 51:3) ja muodostaisi ”tavattoman suuren armeijan” (Hes. 37:10, KJV). Joka ainoa näistä asioista on toteutunut.

Milloin tämä kaikki tapahtuu?

Mutta niin hämmästyttäviä kuin nämä toteutuvat profetiat ovatkin, niin se, mikä on yllätys useimmille, on, että milloin Jumala sanoi niiden toteutuvan, koska heprealaiset profetiat suoraan yhdistivät Israelin jälleensyntymisen Jeesuksen Kristuksen toiseen tulemukseen.

Hoosean kautta Jumala sanoi, että Israelin kansa on oleva kauan ilman kuningasta, uhreja, pyhiä pilareita ja pappeja ja sitten he palaavat maahan ja etsivät Jumalaansa ja Messiastaan viimeisinä päivinä (Hoos. 3:4-5). Joel sanoi, että maailman armeijat kokoontuvat yhteen Harmageddonin taistelua varten ”aikana, jolloin Jumala kääntää Juudan ja Jerusalemin kohtalon” tuoden kansansa takaisin kansojen seasta, jossa he olivat hajotettuina (Joel 3:1-2). Toisin sanoen, kun Jumala palauttaa Israelin kansan, niin Harmageddon ja lopunaika seuraavat pian.

Jumala lupasi, että juutalaiset palaavat maahan ja erämaa kukoistaa (Jes. 35:1). Sitten Herra palaa tuhoamaan Israelin viholliset (Jes. 35:2-4). Jeremian kautta Jumala lupasi koota laumansa jäännöksen kansoista, jonne hän oli ajanut heidät ja tuoda heidät takaisin maahan (Jer. 23:3-4). Sitten Hän lupasi herättää kuningas Daavidin vanhurskaan jälkeläisen, kuninkaan, joka hallitsee maata viisaudella (Jer. 23:5-6). Tämä on kauan odotettu Messias ja Hän tulee hallitsemaan ”kun kansa asuu omassa maassansa” (Jer. 23:7-8).

Jesajan kautta Jumala lupasi palauttaa Israelin valtion ja nostaa sen lipun kansakuntien keskuudessa (Jes. 11:12). Kun se toteutuu, niin Jumala sanoo, että ”susi asuu lampaan kanssa” ja ”leopardi makaa vuohien vieressä”. Jopa vauva leikkii kobran kanssa, eikä se pure! (Jes.11:6-9). Daavidin valtaistuimen perillinen (Jeesus Kristus) hallitsee kansakuntia ja muuttaa maailman rauhan ja tyyneyden paikaksi (Jes. 11:10). Tämä kuvailee Jeesuksen Kristuksen tuhatvuotista valtakuntaa. Milloin sitten Hänen valtakuntansa tulee? Sen jälkeen, kun Hänen kansansa on palautettu ”kaukaisista maista” ja ”maan ääristä” (Jes. 11:11-12) ja sen jälkeen, kun Israel on jälleensyntynyt yhtenä yhdistettynä kansakuntana (Jes. 11:13).

Eikä tässä kylliksi, Jeesus sanoi, että kun juutalaiset palaavat maahan, he saavat takaisin Jerusalemin hallinnan. Hän sanoi, että pakanat tallaavat Jerusalemia, kunnes pakanain ajat täyttyvät. Kun tämä tapahtuu, Hän sanoi sen olevan merkki Hänen paluustaan (Luuk. 21:24). Vuonna 1967 Israelin valtio otti haltuunsa Jerusalemin ensimmäisen kerran 1897 vuoteen. Sattumaltako? Ei. Jeesus sanoi, että se sukupolvi, joka todistaa näitä tapahtumia, ei mene pois, ennen kuin Hän palaa (Luuk. 21:32).

Tänä vuonna nykyinen Israelin valtio juhlii 71. vuosipäivää perustamisestaan. Siitä on 52 vuotta, kun Israel otti jälleen Jerusalemin hallinnan. Kuinka monta vuotta voi mennä, ennen kuin se sukupolvi, joka todisti näitä tapahtumia, on mennyt pois? Kuinka monta vuotta vielä voi mennä, ennen kuin Jeesus palaa? Ei montakaan.

Miksi sillä on merkitystä?

Juutalaisten jälleenkokoaminen takaisin Israelin maahan on lopunajan tärkein merkki. 1878 vuoden ajan tätä merkkiä ei ollut olemassa. Tänä päivänä se on. Ajattele sitä ihmettä, jota se edustaa. Kautta historian valloitetut kansakunnat katoavat. Ne assimiloituvat ympäröiviin kansoihin. Missä ovat Israelin muinaiset naapurit? Missä ovat heettiläiset, girgasilaiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset? (4. Moos. 7:1)? Ne ovat kadonneet historiaan. Silti siitä huolimatta, että ovat olleet melkein 2000 vuotta ilman kotimaata, juutalaiset menestyvät edelleen. He säilyttävät edelleen ainutlaatuisen kulttuurisen, uskonnollisen ja etnisen identiteettinsä. Huolimatta melkein 2000 vuoden rehottavasta antisemitismistä, jota ilmensivät Espanjan inkvisitio, Venäjän pogromit ja natsien holokausti, juutalaiset ovat yhä maisemassa. Nyt he ovat jälleen maassa. Tämä ei ole yhtään vähemmän kuin moderni ihme. Se on selvä todistus koko maailmalle, että Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala on ainoa tosi Jumala. Se on myös tärkein syy uskoa, että Jeesus tulee pian!

Britt Gillette is author of the free ebook Coming to Jesus as well as the books Signs of the Second Coming and Racing Toward Armageddon. Receive his book 7 Signs of the End Times for free when you sign up for his monthly newsletter.

 

Read Full Post »

Ahdistus – seitsenvuotinen vai ei?

The Seven-Year Tribulation: Is it, or Isn’t It?
By Gary Stearman 25.2.2019, suom. SK

Profeetallisissa piireissä on nyt käynnissä tärkeä keskustelu. Siinä syvennytään Jeesuksen itsensä jakeessa Matt. 24:21 ”suureksi ahdistukseksi” nimeämän ajanjakson kestoon.

Kestääkö ahdistus seitsemän vuotta, vai ainoastaan kolme ja puoli vuotta? Usein väitetään, että lukuisat Danielin- ja Ilmestyskirjan viittaukset: ”aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa”, ”tuhatkaksisataakuusikymmentä päivää” ja ”neljäkymmentäkaksi kuukautta”, tukevat vain kolmen ja puolen vuoden ahdistusta. Heidän mukaansa nämä ovat todistus siitä, että tämä aika on vain puolet perinteisestä seitsemästä vuodesta.

Useista syistä pidämme edelleen kiinni perinteisestä opetuksesta, että todellinen ahdistus kestää täydet seitsemän vuotta.

Lisäksi luotettavat sananselittäjät ovat yksimielisiä, että sitä edeltää seurakunnan ylösoton jälkeinen siirtymäkausi. Tämä aika voisi olla jopa kolme vuotta tuoden maailmalle kymmenen vuoden hengellisen irstailun ja henkisen kuohunnan ajan, jota seuraa ennennäkemätön fyysinen katastrofi.

Asiaa koskevien Kirjoitusten tutkiminen osoittaa, että jotta ennustetut Ahdistuksen ajan tapahtumat voisivat täysin kehittyä, niin tietty aika täytyy kulua – varmasti enemmän kuin kolme tai neljä vuotta.

Tämä pätee Ahdistusta edeltävään ajanjaksoon, kuten myös Antikristuksen ilmestymiseen ja valtaannousuun. Kun seurakunta on poistettu ja Jumalan Pyhä Henki Hänen nykyisestä vaikutusvallan asemastaan, nämä avaintekijät voivat alkaa putoilla paikoilleen.

Sitten, ja vasta sitten, tietyt tekijät saavat aikaan ennustetun globaalin hallituksen ja sen keskeisten toimijoiden lopullisen sijoittelun – joista numero yksi on Antikristus itse.

Miksi on oltava Ahdistus?

Usein toistettu itsestäänselvyys on, että Ahdistus tulee erottaa ahdistuksesta yleensä.

Jobin kirjassa löydämme miehen, joka kärsii tällaisesta ahdistuksesta ystäviensä seuratessa tilannetta. Yhdessä he painiskelevat ratkaistakseen hänen ongelmansa. Elifas, yksi Jobin neuvonantajista, sanoo: ”…vaan ihminen syntyy vaivaan ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle” (Job 5:7). Tässä piinaavassa kuvassa hän maalaa ihmisen typeränä olentona, jonka luontoon kuuluu ajautua vaikeuksiin.

Todellisuudessa tämä onkin Raamatun kertomus, koska ihminen rikkomuksen kautta huomaa, että hänen elämäänsä leimaa jokin ahdistuksen muoto toisensa jälkeen.

Kuten Joh. 16:33 sanoo, Jeesus kertoi opetuslapsilleen käytännössä saman asian: ”Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.”

Hänen sanansa ovat tarkoitetut lohduttamaan niitä, jotka Hän on valinnut, mutta ne myös ilmoittavat ihmisen maanpäällisen elämän hyvin todellisen seurauksen.

Tämän todettuamme on tärkeää vetää erillinen linja yleisen ahdistuksen ja erityisesti profetoidun ajanjakson välille, joka on tarkoitettu Daavidin huoneelle ja Israelin kahdelletoista sukukunnalle. Muista, että Israel on hengellinen nimi, jonka Jumala antoi kahdentoista heimon isälle.

”Silloin hän sanoi: ‘Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut.’” (1. Moos. 32:28)

Tämä lausunto annettiin tilanteessa, jossa Jaakobilla oli koko yön kestävä painiottelu Herran enkelin kanssa, joka antoi hänelle uuden kuninkaallisen nimen ja erityisen lupauksen. Tästä ajasta eteenpäin Israelilla ja hänen jälkeläisillään oli oleva erikoinen voima ja kutsumus.

Heillä oli myös Jumalan tuki, niin että riippumatta siitä, kuinka pahasti heitä vainottiin, heille taattiin aina lupaus ennallistamisesta. On vahvat perusteet, että tämä on syy tulevaan ahdistukseen. Jeremian luku 30 puhuu kauniisti Israelin ja Juudan lopullisesta palauttamisesta luvattuun maahan.

”Sillä katso, tulee aika, sanoo Herra, jolloin minä käännän kansani Israelin ja Juudan kohtalon, sanoo Herra ja palautan heidät maahan, jonka olen antanut heidän isillensä ja he saavat periä sen” (Jer. 30:3).

Sama luku jatkuu kertoen heidän paluunsa ehdot. Jeremia maalaa pelottavan kuvan, josta tulee lause, joka on tullut edustamaan Ahdistusta erityisellä tavalla:

”Kysykää ja katsokaa: synnyttääkö miehenpuoli? Miksi näen kaikkien miesten pitelevän käsin lanteitansa synnyttäväisten tavalla, ja miksi ovat kaikki kasvot käyneet valjuiksi? Voi! Suuri on se päivä, ei ole sen kaltaista. Se on Jaakobille ahdistuksen aika, mutta hän on pelastuva siitä. Ja sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, minä särjen ikeen sinun kaulastasi ja katkaisen sinun siteesi. Eivät tee enää muukalaiset heitä palvelijoikseen, vaan he saavat palvella Herraa, Jumalaansa, ja Daavidia, kuningastansa, jonka minä heille herätän.” (Jer. 30:6-9)

Täällä näemme kaikki klassiset kuvat ahdistuksesta. Jeremia puhuu synnytystuskista, jotka liittyvät Israelin uuteen syntymiseen Maassa. Näemme myös, että puhutaan ”siitä päivästä”. Se on ”Herran päivä”, joka vapauttaa Israelin pakanoiden kahleista, joiden alaisena se on raatanut vuosisatojen ajan. Lopuksi Jeremia ennustaa Daavidin valtaistuimen ennallistamisen, jolle Jeesus asetetaan.

Tämä on nimenomaan profetia viimeisistä päivistä, joiden aikana Herra lunastaa Jaakobin – Israelin – ja tekee sen kanssa uuden liiton, joka ei ole kirjoitettu kivitauluihin, vaan hänen kansansa sydämiin.

Siten ahdistuksen tärkein tulos on Israelin ennalleen asettaminen Maahan. Se on ”Jaakobin vaivan” aika, ei ”pakanoiden”. Danielin suuressa profetiassa 70 vuosiviikosta näemme toisen kuvan tästä samasta ilmoituksesta:

”Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi. Sitten loppuu lain rikkominen, synnistä tehdään loppu ja pahat teot sovitetaan. Iankaikkinen vanhurskaus saatetaan voimaan, näky ja profetia vahvistetaan sinetillä ja kaikkeinpyhin voidellaan.” (Daniel 9:24)

Tässä lausunnossa on tärkeää nähdä, että se on tarkoitettu Israelille. Seitsemänkymmentä viikkoa (eli seitsemänkymmentä seitsemää) on suunnattu nimenomaan ”sinun kansallesi”, toisin sanoen Israelille ja ”sinun pyhälle kaupungillesi” eli Jerusalemille. Tämä on ajastettu profetia, jonka tärkein seuraus koskee vain Israelia, ei pakanoita.

Yllä oleva jae mainitsee kuusi erityistä tavoitetta, jotka ”70 viikon” jakso tuo Israelille. Ensiksi Israelin ”lainrikkominen” loppuu. Herra armollisesti vihdoinkin lopettaa sen vuosisataisen epäonnistumisen Jumalan liiton pitämisessä. Hänen saapumisensa viimeisen viikon lopulla tuo suuren sovituksen Hänen kansalleen Israelille.

Toiseksi ”synti” lakkaa. Israelin syntien vuosisadat pyyhitään vihdoin pois. Kolmanneksi sovitetaan ”vääryys”, jota Israel on osoittanut alusta saakka epäonnistuessaan Mooseksen lain pitämisessä.

Neljänneksi ”iankaikkinen vanhurskaus” tulee. Tämä on tietysti lupaus messiaanisesta valtakunnasta.

Viidenneksi Danielin ”näky ja profetia” lopulta toteutuu ja sinetöidään lopullisesti. Profeettojen lausunnoista tulee lopulta todellisuutta.

Kuudenneksi ”kaikkein pyhin” tuodaan väkevään todellisuuteen, kun Kristus ja Hänen temppelinsä muodostavat lähtökohdan tuhatvuotiselle valtakunnalle. Lopussa on oltava kirjaimellinen fyysinen temppeli.

Ensimmäiset 69 viikkoa ovat aika Baabelin vankeuden jälkeisestä Jerusalemin ennallistamismääräyksestä Kristuksen ristiinnaulitsemiseen. Kun ne ovat kuluneet loppuun Danielin kansan nähdään menevän määrittelemättömään vainon aikaan. Tänä päivänä käytämme siitä nimitystä ”Diaspora”.

”Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja. Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki (KJV: the people of the prince that shall come shall destroy the city and the sanctuary = tulevan ruhtinaan kansa hävittää kaupungin ja pyhäkön), mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty.” (Dan. 9:25,26)

Jerusalemin temppelin tuho (Francesco Hayes 1867)

Jerusalemin ja temppelin tuhon jälkeen vuonna 70 Israel joutui katastrofiin toisensa jälkeen, kunnes heidät ajettiin lopulta ulkomaille etsimään selviytymistä monissa maissa. ”Tulevan ruhtinaan kansa” – roomalaiset – varmistivat, että Israel ja Juuda ajettiin maan ääriin. Mutta profetian loppu koskee tulevaa ruhtinasta, joka on roomalaisten geneettinen jälkeläinen, erityisesti temppelin tuhoajien, Tiituksen ja Vespasianuksen, kuningashuoneen. Hän on Antikristus. (Suomessa ei ilmeisesti vieläkään osata kääntää Raamattua, koska myös Raamattu Kansalle kääntää jakeen Dan. 9:26 samalla tavalla väärin kuin KR38. Jokseenkin kaikki englantilaiset käännökset kääntävät sen kuten KJV. Suom. huom.) Olemme toisaalla kuvailleet, kuinka seleukidien dynastia, johon kuului Antiokus IV Epifanes, avioitui näiden roomalaisten kuningashuoneiden kanssa. Antiokus, Antikristuksen esikuva, perusti sukulinjan, joka on tuova viimeisten päivien Antikristuksen. Nykyään tämä roomalainen sukuperä on levinnyt kattamaan koko maailman. Kukaan ei voi tietää hänen tarkkaa esiintymispaikkaansa, mutta pahan ruhtinaan sukulinja odottaa hetkeään historiassa.

Seitsemäskymmenes viikko

Tulee olemaan helppoa havaita Danielin 70. viikon alkaminen. Sen merkitsee se hetki, jolloin tuleva ruhtinas (Antikristus) tukee Jumalan muinaista liittoa Israelin kanssa. Se sisältää Aabrahamille annetun Maata koskevan liiton:

”Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse.” (Dan. 9:27)

KJV-käännös, jota Stearman käyttää tässä artikkelissa: “And he shall confirm the covenant with many for one week: and in the midst of the week he shall cause the sacrifice and the oblation to cease, and for the overspreading of abominations he shall make it desolate, even until the consummation, and that determined shall be poured upon the desolate (Ja hän vahvistaa liiton monien kanssa yhden viikon ajaksi: ja keskellä viikkoa hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin ja iljetysten leviämisen vuoksi hän tekee sen autioksi jopa täyttymykseen saakka ja se, mikä on päätetty vuodatetaan aution päälle” Dan. 9:27).

Geri Ungurean, messiaaninen juutalainen, jonka artikkeleita on paljon sivustolla Rapture Ready, esittää eräässä artikkelissaan tällaisen käännöksen:

”He will confirm a covenant with many for one ‘seven.’ In the middle of the ‘seven’ he will put an end to sacrifice and offering. And on a wing of the temple he will set up an abomination that causes desolation, until the end that is decreed is poured out on him.” (Hän vahvistaa liiton monien kanssa yhden ‘seitsemän’ ajaksi. ‘Seitsemän’ keskellä hän lopettaa teurasuhrin ja ruokauhrin. Ja temppelin siivelle hän pystyttää kauhistuksen, joka aiheuttaa hävityksen, kunnes loppu, joka on säädetty, vuodatetaan hänen päällensä.)

Jälleen näemme, että tämä seitsemäskymmenes ”seitsemän” (”viikko”) on suunnattu nimenomaan kohti profetian täyttymistä Israelissa. Siihen liittyy temppeliuhraaminen, joka on saastutettu pahoilla ja okkulttisilla iljetyksillä, joita on selvitetty muissa Antikristusta koskevissa kohdissa.

Tärkeintä on kuitenkin, että näemme sen, että teko, joka aloittaa viikon, on Antikristuksen suorittama liiton vahvistaminen. Siihen saakka, kunnes hän tekee tämän teon, koko viikko lepää täyttymättömänä.

Perustellessaan lyhennettyä ahdistusta jotkut ovat ehdottaneet, että osa viikosta olisi kulunut jo Herran ensimmäisen tulemuksen aikana, mutta se ei yksinkertaisesti voi olla näin. Jos olisi, niin hänen ei voitaisi sanoa vahvistavan liiton yhden viikon ajaksi.

Herra haluaa, että kansallinen Israel luottaa täydellisesti Hänen johtoonsa. Deuteronomian neljännessä luvussa (5. Moos. 4) Mooses selittää kansalleen, miksi heidän täytyy pitää Hänen käskynsä. Hän profetoi, että tulevaisuudessa heidän laiminlyöntinsä johtaisi heidän hajottamiseensa maailman kansojen keskuuteen. Tämä profetia sisältää seuraavan lausunnon:

”Kun olet ahdistuksessa ja kaikki tämä kohtaa sinua aikojen lopussa, niin sinä palajat Herran, sinun Jumalasi, tykö ja kuulet hänen ääntänsä. Sillä Herra, sinun Jumalasi, on laupias Jumala. Hän ei jätä sinua eikä hukuta sinua; hän ei unhota sinun isiesi kanssa tekemäänsä liittoa, jonka hän on heille valalla vahvistanut.” (5. Moos. 4:30,31)

Tässä ahdistuksen jakso tunnistetaan useiden vuosituhansien tottelemattomuuden huipentumaksi. Mooseksen tarkoitus on kuitenkin antaa kansansa tietää, että jopa koko tuon ajan jälkeen Jumala ei unohda heidän kanssansa tekemäänsä liittoa.

Kaikki, mitä Hän haluaa, on, että he vilpittömästi katuvat ja tunnustavat Hänen valtansa ja riittävyytensä. Jakeessa Daniel 12:7, joka viittaa ahdistuksen jakson toiseen puoliskoon, näemme saman ajatuksen ilmaistuna:

”Silloin kuulin, kuinka pellavapukuinen mies, joka oli virran vesien yläpuolella, vannoi hänen kauttaan, joka elää iankaikkisesti. Hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi: ’Vielä kuluu aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Kun pyhän kansan voiman murskaaminen on päättynyt, silloin tämä kaikki toteutuu.’” (Dan. 12:7, Raamattu Kansalle)

Tässä ”pyhän kansan” (Israel) voiman ”murskaaminen” kertoo meille, että tämä kärsimyksen pidennys Antikristuksen vallan alla on julma välttämättömyys. Vasta mitä ankarimpien koettelemusten jälkeen Israelin jäännös lopulta kumartaa Jumalaansa ja Kuningastaan.

Vuosisatojen ajan he ovat itsepäisesti tarrautuneet omaan ”voimaansa” luottaen Jumalan huolenpidon asemesta omiin kykyihinsä ja hyveisiinsä. Kuten näemme, niin Danielin profetia yhdistää yksiselitteisesti heidän itseluottamuksensa murtamisen seitsenvuotisen ahdistuksen täydelliseen kehittymiseen.

On oltava Ahdistuksen aika, koska se on mekanismi, jonka kautta Herra ennallistaa Israelin ja perustaa Valtakunnan.

Muita syitä ahdistukselle

Kautta Vanhan Testamentin on lukuisia profetioita, jotka yhdistävät Ahdistuksen jakson Israeliin. Mainitakseni muutamia, Joel, Jesaja, Hesekiel, Amos ja Sakarja viittaavat Herran päivään, tai jopa ”suureen ja peljättävään Herran päivään” (Joel 2:31) ennennäkemättömän mullistuksen aikana, joka aloittaa todellisuuden uuden järjestyksen maan päällä.

Kuten edellä totesimme viittauksessa Jaakobin vaivaan nämä profetiat keskittyvät aina Israeliin. Deuteronomiassa on viittauksia ahdistukseen eli vaivaan. Jesaja ja Jeremia viittaavat synnytystuskiin, jotka tuovat esiin uuden Israelin, joka vihdoin omistaa Abrahamille luvatun maan.

Jesaja kutsuu sitä myös ”Herran päiväksi” ja ”koston päiväksi”. Toisaalla siihen viitataan ”hädän, hävityksen, pimeyden ja vihan päivänä”. Epäilemättä sen tärkein seuraus koskee kansakuntaa, jonka kautta se ilmoitettiin maailmalle, nimittäin Israelia.

Kohdassa Luukas 21:22-25 Jeesus yhdistää ahdistuksen jakson pakanoiden vallan aikakauden loppuun ja Israelin nousuun uudelleen:

”Sillä ne ovat koston päiviä, että kaikki täyttyisi, mikä kirjoitettu on. Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri hätä on oleva maan päällä ja viha tätä kansaa vastaan; ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan, ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät. Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat.”

Samaan aikaan ahdistus lopettaa pitkän oikeudellisen sokeuden ajan, joka on asetettu Israelille rangaistukseksi, koska se ei pitänyt Mooseksen lakia ja hylkäsi Jeesuksen, Messiaansa. Room. 11:25 tekee selväksi, että pakanain talouden loputtua Israelin sokeus lakkaa:

”Sillä minä en tahdo, veljet – ettette olisi oman viisautenne varassa – pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut.”

Ahdistus tuo myös ennennäkemättömän messiaanisen odotuksen ajan, mikä johtaa valtavaan herätykseen. Ilmestyskirjan seitsemäs luku kertoo hengellisen etujoukon sinetöimisestä, joka on peräisin Israelin kahdestatoista heimosta – 144 000. Heidät näytetään suuren, koko maailman kattavan, herätyksen yhteydessä. Kun Israel korotetaan valta-asemaan yli pakanamaailman, niin Ahdistus myös puhdistaa maan jumalattomista ja jumalattomuuden vaikutuksesta, kuten nähdään kohdassa Jesaja 13:6-11:

”Valittakaa, sillä Herran päivä on lähellä, se tulee kuin hävitys Kaikkivaltiaalta. Sentähden herpoavat kaikki kädet ja kaikki ihmissydämet raukeavat. He peljästyvät, kivut ja tuskat valtaavat heidät, he vääntelehtivät kuin synnyttäjä, tuijottavat toisiinsa tyrmistyneinä, kasvot tulenkarvaisina. Katso, Herran päivä tulee, tulee armottomana, tulee kiivaus ja vihan hehku, tekemään autioksi maan ja hävittämään siitä sen syntiset. Sillä taivaan tähdet ja Kalevanmiekat eivät loista valollansa, aurinko on pimeä noustessansa, kuu ei kirkkaana kumota. Minä kostan maanpiirille sen pahuuden ja jumalattomille heidän pahat tekonsa; minä lopetan julkeitten kopeuden ja painan maahan väkivaltaisten ylpeyden.”

Yksi supermies – seitsemän vuotta

Olemme jo tarkastelleet Danielin 70. viikon alkua aikana, jolloin Antikristus vahvistaa Israelin liiton. On syytä toistaa, että koska tämä teko aloittaa viikon, se käynnistää tapahtumaketjun, joka kestää seitsemän vuotta.

Tätä kirjoitettaessa viikko odottaa toteutumistaan. Jotkut ovat sanoneet, että koska tähän seitsenvuotiseen viikkoon viitataan vain kerran koko Raamatussa (Dan. 9:27), niin se ei anna riittävää näyttöä, että ahdistus todella olisi seitsenvuotinen. Kuten edellä todettiin, he perustelevat siksi kolmen ja puolen vuoden kestoa.

Danielin täydellinen selitys Antikristuksen hallinnosta annetaan kuitenkin vasta luvussa 11. Tämän luvun 45 jaetta on omistettu selostukselle hallitsevista voimista, jotka polveutuivat Aleksanteri Suuresta hänen vuonna 323 eKr. tapahtuneen kuolemansa jälkeen. Jakeen Dan. 11:3 ”sankarikuningas” Aleksanterista tuli maailman valtaavan armeijan johtaja.

Daniel kirjaa neljä kenraalia, Kassandros, Lysimakhos, Ptolemaios ja Seleukos, joiden kesken valtakunta sen jälkeen jaettiin. Mutta tultaessa puoliväliin lukua vain Ptolemaios ja Seleukos on mainittu. Lähestyttäessä luvun loppua fokus tarkentuu yksin Seleukokseen ja dynastiaan hänen jälkeensä. Tämän dynastian pahamaineisin jäsen on Antiokos IV Epifanes (jakeen 21 ”kelvoton”), jolle on omistettu laaja kuvaileva osuus.

Jakso Dan. 11:21-35 on omistettu Raamatun yhdelle tarkimmista Antikristuksen profiileista. Antiokos on tämän pahan miehen esikuva tulenpalavan Israelin vihansa täysin valtaamana. Hän yrittää jopa kaataa heidän ”pyhän liittonsa” Jumalan kanssa, mutta Antiokos on vasta esikuva siitä synkästä todellisuudesta, joka nousee Ahdistuksen päivinä.

Jakso Daniel 11:36-45 tuo meille sitten katsauksen tuohon todellisuuteen – ns. ”omapäisen kuninkaan” profetian. Lähes kaikki luotettavat selittäjät näkevät tämän kuninkaan Antikristuksena. Hän on äärimmäinen suuruudenhullu, joka korottaa itsensä jopa Jumalan yläpuolelle. Danielin profetia paljastaa hänet kummallisen vallan vieraaksi mieheksi, joka on antautunut pimeisiin menoihin ja himokkaisiin taipumuksiin:

”Ja kuningas tekee, mitä hän tahtoo ja korottaa itsensä ja uhittelee jokaista jumalaa, itse jumalien Jumalaa vastaan hän puhuu kauheita. Ja hän menestyy, kunnes vihan aika on lopussa; sillä mikä on säädetty, se tapahtuu. Hän ei välitä isäinsä jumalista, ei naisten lempijumalasta, eikä hän välitä mistään muustakaan jumalasta, sillä hän uhittelee niitä kaikkia. Mutta sen sijaan hän kunnioittaa linnoitusten jumalaa. Sitä jumalaa, jota hänen isänsä eivät tunteneet, hän kunnioittaa kullalla ja hopealla, kalliilla kivillä ja muilla kalleuksilla. Ja tätä hän tekee vahvoille linnoituksille – hän vieraine jumalineen. Niille, jotka hän omikseen tuntee, hän osoittaa suurta kunniaa ja panee heidät monien hallitsijaksi ja jakaa heille maata palkaksi.” (Dan. 11:36-39).

Tämä profetia näyttää Antikristuksen hänen hallintonsa kehittymisvaiheessa. Hänellä on vapaus toteuttaa tahtoaan ja ryhtyä mitä julkeimpaan itsensä korottamiseen. Lisäksi hänellä on ilmeisesti valta puhua ihmeellisen voimakkaita sanoja Jumalaa vastaan – hän haastaa Jumalan ja näyttää jonkin aikaa voittavan! Eikä se lopu tähän, hänen sanotaan ”menestyvän” koko Ahdistuksen ajan. Eli vaikka kaikenlaiset fyysiset ja hengelliset mullistukset raunioittavat maailmaa, hänen suunnitelmansa onnistuvat jopa Ahdistuksen loppuun saakka.

Hän seisoo ainutlaatuisena ja ilmiömäisenä ihmisenä, jonka valta ja päämäärä lopulta paljastuu kokonaan satanistiseksi. Riippumattomana perheestä tai perinteisestä uskosta Jumalaan hän seisoo lopullisena arkkivihollisena, jota ei mikään vastuu paina.

Epäilemättä hän herättää uudelleen muinaisten pakanallisten jumalien palvonnan. Ja vielä enemmän, maailma näkee hänet älykkäiden muukalaisvoimien valtuuttamana, jotka ehkä esittäytyvät ihmiskunnan muinaisina luojina, nyt palanneina tarkastamaan työtänsä ja saattamaan sen uudelle evoluution tasolle. Joka tapauksessa Antikristus varmasti vahvistaa ihmiskunnan nykyajan mytologioita, joihin kuuluu laajalle levinnyt usko, että okkulttiset muukalaisten tiedustelupalvelut ovat läsnä ja tarjoavat ihmiselle uuden elämän toivon. On selvää, että jakeet 36–39 puhuvat sellaisten tapahtumien etenemisestä, jotka tuovat Antikristuksen zeniittiinsä, jota Jeesus jakeessa Matt. 24:15 kutsui ”hävityksen kauhistukseksi”.

Mutta Jeesus asettaa tämän tapahtuman Ahdistuksen puoliväliin, ei loppuun. Hän varoittaa Juudeassa olevia (ei pakanamaailmaa) pakenemaan vuorille, kun näkevät tämän temppelin häpäisemisen. Hän varoittaa heitä pysähtymästä ottamaan tavaroitaan, ja pakenemaan henkensä edestä. Sitten Hän sanoo:

”Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule” (Matt. 24:21).

Toisin sanoen, pahin osa kärsimyksestä tulee hävityksen kauhistuksen jälkeen! Tavallisesti ajatellaan, että tämä otsikko edustaa ahdistuksen toisen puoliskon tuomioita. Antikristuksen valtaan asettaminen, poliittinen vakauttaminen sodassa hänen vastustajiaan vastaan, taloudellinen kehitys ja jumaluuden vaatiminen – sekä suuri Ahdistus – ahtaassa ja rajoittavassa kolmen ja puolen vuoden jaksossa eivät jätä kylliksi aikaa kaikille profetoiduille tapahtumille. Palatessamme Danielin antamaan kuvaan huomaamme, että sama tarve koskee seitsemän vuoden jaksoa. Dan. 11:40-45 kertoo ajasta suurin piirtein silloin, kun hän ensi kerran alkaa julistaa jumaluuden vaatimustaan:

”Mutta lopun ajalla Etelän kuningas iskee yhteen hänen kanssansa. Ja Pohjan kuningas käy tämän kimppuun vaunuilla ja ratsuilla ja monilla laivoilla, hyökkää hänen maihinsa, tulvana leviten niiden ylitse. Hän hyökkää myös Ihanaan maahan, ja monta kaatuu. Mutta hänen kädestänsä pelastuvat nämä: Edom ja Mooab ja ammonilaisten pääosa. Ja hän ojentaa kätensä maita kohti; Egyptin maa ei ole säästyvä. Hän valtaa kulta- ja hopea-aarteet ja kaikki Egyptin kalleudet, ja liibyalaiset ja etiopialaiset liittyvät häntä seuraamaan. Mutta sanomat idästä ja pohjoisesta säikähdyttävät häntä ja hän lähtee täynnä kiukkua hävittämään monia ja vihkimään heitä tuhon omiksi. Hän pystyttää hovitelttansa meren ja pyhäkön ihanan vuoren välille. Mutta hänen loppunsa tulee, eikä häntä kukaan auta.”

Nämä jakeet tekevät selväksi, etteivät kaikki hyväksy hänen vaatimustaan maailman johtajuudesta. Eri vallat – etelän, idän ja pohjoisen kuninkaat – yrittävät torjua hänen suunnitelmansa. Hänet näytetään myös sodassa useiden Lähi-idän valtojen kanssa. Huomaa kuitenkin erityisesti jakeet 44 ja 45, joissa hänen joukkonsa lähetetään tuhoamaan nuo viholliset – ”vihkimään heidät tuhon omiksi”. Tässä alkuperäinen kieli osoittaa, että hän ”leikkaa heidät pois” tai ”pyyhkäisee heidät pois”. Sitten hän perustaa päämajansa ”merten välille”, eli Välimeren ja Kuolleenmeren välille. Hän asuu Jerusalemissa ”ihanalla pyhällä vuorella”. Toisin sanoen, hän hallitsee Siionin Vuorelta. Hän on voittoisa.

Kaikki tämä on tapahtunut ennen hänen lopullista jumalaksi julistautumistaan. Mistä tiedämme sen? Koska seuraava jae – Dan. 12:1 – on yhtä selvä viittaus Ahdistuksen toiseen puoliskoon, kuin mikä tahansa Raamatusta löytyvä:

”Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.” (Dan. 12:1).

Mihin aikaan?

Tässä meidän on esitettävä kysymys edellä olevassa jakeen sanoista ”siihen aikaan”. Meidän on yksinkertaisesti tiedettävä, mitä aikaa tarkoitetaan. Ja aika osoitetaan selvästi kontekstilla, johon se viittaa, nimittäin aikaan, jolloin Antikristus nousee valtaan, hänen jumalaksi julistautumiseensa ja hänen menestyksekkääseen kampanjaansa vihollisiaan vastaan. Tämä on edellisissä jakeissa – Dan. 11:36-45 – esitetty ajanjakso.

Kaikki nämä yksityiskohdat on ratkaistava, ennen kuin hän voi nousta Ilm.13 luvun surullisenkuuluisaksi despootiksi. Tässä me näemme ”sen ajan” kaikkein väkivaltaisimman jakson – seitsemän vuoden toisen puoliskon – alkamisena. Ja ”siihen aikaan” Miikaelin, arkkienkelin, joka taistelee Israelin ja Jumalan puolella, sanotaan nousevan ja aloittavan puolustamisensa tosissaan.

Tämä vastaa täsmälleen kohtaa Ilm. 12:6-8 ja tapahtumia, jotka selvästi merkkaavat Danielin 70. viikon toisen puoliskon alkamisen:

”Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää. Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat, mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa.” (Ilm. 12:6-8)

Tässä 1260 päivää (kolme ja puoli vuotta) vastaavat tarkalleen Danielin mainitsemaa ajanjaksoa. Se on Jaakobin vaivan aika, jolloin Israel menee piiloon. Tämä ei olisi voinut tapahtua Antikristuksen ylivallan aikana, kun hän oli syventynyt asemansa turvaamiseen ja valvomaan pakanavaltoja, jotka pyrkivät voittamaan hänet.

Itseasiassa Daniel 12:5-7 viittaa tähän kolmen ja puolen vuoden ajanjaksoon ilmaisulla ”aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa”. Toisin sanoen, siitä hetkestä, kun Antikristus perustaa päämajansa Siionin vuorelle, ahdistuksen loppuun on kolme ja puoli vuotta:

”Sitten minä, Daniel, näin kaksi muuta miestä. Toinen seisoi virran tällä, toinen tuolla rannalla. Toinen heistä sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vesien yläpuolella: ’Kuinka kauan on vielä näiden ihmeellisten asioiden toteutumiseen?’ Silloin kuulin, kuinka pellavapukuinen mies, joka oli virran vesien yläpuolella, vannoi hänen kauttaan, joka elää iankaikkisesti. Hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi: ’Vielä kuluu aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Kun pyhän kansan voiman murskaaminen (KR38: hajotus) on päättynyt, silloin tämä kaikki toteutuu.” (Dan. 12:5-7, Raamattu Kansalle)

Kuten edellä mainittiin, tämä ”hajotus” eli ylpeän Israelin itsevarman ylimielisyyden murskaaminen tapahtuu ahdistuksen jakson lopussa, ei alussa. Tässä esitetty kysymys on: ”Kuinka kauan on vielä loppuun?” On täysin selvää, että kyseinen aika on laskettava siitä hetkestä, jolloin Antikristus perustaa palatsinsa merien välille, ahdistusjakson loppuun.

Vastaus on kolme ja puoli vuotta edellytyksellä, että lopussa on lisäaika. Korostaakseni tätä, Daniel 12:11 mainitsee jälleen hävityksen kauhistuksen:

”Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää” (Dan. 12:11).

Öljymäen puheessa (Matt. 24) Jeesus kehottaa Juudeassa olevia pakenemaan nähdessään tämän kauhistuksen. Vertailukohdat Danielissa, Matteuksessa ja Ilmestyskirjassa vahvistavat, että Antikristus tarvitsee huomattavan paljon aikaa – vähintään kolme ja puoli vuotta – valtansa vahvistamiseen. Sen jälkeen Israelia vainotaan toiset kolme ja puoli vuotta. Se tekee seitsemän vuotta ynnä lisäaika:

”Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää” (Dan. 12:12).

Danielille kerrotaan tässä, että ahdistuksen jälkimmäisellä kolmen ja puolen vuoden jaksolla olisi lisäys. Ensinnäkin, jakeessa 11 kerrotaan vielä 30 päivästä, jolloin kokonaissumma on 1290 päivää. Sitten jakeessa 12, meitä valistetaan, että sen jälkeen on siunaus niille, jotka odottavat, kunnes on kulunut 1335 päivää.

Tämä tekee ahdistuksen jälkipuoliskon kolmen ja puolen vuoden pituiseksi, johon lisätään vielä kaksi ja puoli kuukautta. Useimmat tutkijat ovat sillä kannalla, että tämä lyhyt jakso menee Kristuksen tulemukseen Ahdistuksen lopussa.

Mikä sitten on se siunaus? Mahdollisesti se on aika pedon ja väärän profeetan tuomitsemiselle ja syytteeseen asettamiselle, kuten Ilm. 19 kertoo. Mikä se sitten onkin, niin se ulottuu Danielin 70. viikon seitsemän vuoden tuolle puolelle.

Viikon ensimmäinen puolisko

Ottaen huomioon, että ahdistuksen jälkeen on profeetallisesti tärkeä jakso, niin voisiko sellainen olla myös ennen seitsemää vuotta? Kun kysymyksessä on nimenomaan Antikristus, niin kuinka paljon hänen kehityksestään tapahtuu ennen liiton vahvistamista Israelin kanssa (Dan. 9:27)? Kun Karitsa avaa ensimmäisen sinetin, Antikristus ratsastaa esiin valloittajana:

”Ja minä näin, ja katso: valkea hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja hänelle annettiin seppele, ja hän lähti voittajana ja voittamaan” (Ilm. 6:2).

Tässä väärä messias ratsastaa esiin valloittajana. Tämä sinetti merkitsee hänen imperiumin rakentamistoimiensa aloittamista. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan voida varmasti sanoa, että hän on vahvistanut liiton Israelin johtajien kanssa. Antikristuksen valkoinen hevonen ja sitä seuraavat kolme muuta hevosta, näyttävät merkitsevän vasta pahan imperiumin pelkkiä alkeita. Hän tarvitsee paljon aikaa voidakseen taistella Jumalan kahden todistajan ja pakanamaailman armeijoiden kanssa ja sitten paljastua yliluonnollisesti Saatanan inkarnaatioksi.

Tri. Arnold Fruchtenbaum’in sanat kirjassa The Footsteps of the Messiah sopivat tähän mitä parhaiten:

”Joten kun Antikristus allekirjoittaa seitsemän vuoden sopimuksen Israelin kanssa, niin viimeinen viikko, eli Jumalan profeetallisen kellon viimeiset seitsemän vuotta Israelille, alkavat tikittää. Tämä ja vain tämä on lähtökohta ahdistuksen seitsemälle vuodelle. Tämän valossa pitäisi olla hyvin selvää, ettei se ole tempaus, joka aloittaa ahdistuksen. Kuten on jo osoitettu, niin tempaus tapahtuu jonkin verran ennen ahdistusta. Se voi tulla juuri ennen ahdistusta, tai se voi tulla useita vuosia ennen ahdistusta.”

Muutkin tunnetut selittäjät pitäytyvät tähän samaan näkemykseen. Jos tempaus tapahtuisi esimerkiksi kaksi tai kolme vuotta ennen ahdistusta, niin salaperäisen Babylonin maailmanlaajuinen hallitus voisi aloittaa fuusiojakson, joka loppuisi hyvissä ajoin, ennen kuin Antikristus vahvistaa liiton ja Danielin 70. viikko alkaa.

Niinpä kun Antikristus ratsastaa esiin sodan punaisella hevosella, taloudellisen romahduksen mustalla hevosella ja kuoleman hallavalla hevosella, niin se tapahtuu olemassa olevan geopoliittisen järjestelmän purkamiseksi. Myöhemmin hän korvaa tuhoamansa järjestelmän omallaan – tunnistamismerkkien ja despoottisen kontrollin saatanallisella järjestelmällä.

10 vuotta plus?

Tempauksen hetkestä Danielin 1335 päivän loppuun aikaa voisi hyvinkin olla yli kymmenen vuotta. Sitä voi olla paljon vähemmän, mutta tietyt esikuvalliset ennakkotapaukset viittaavat mieluummin pitempään kuin lyhempään aikaan. Yksi asia on varma, globaalia hallitusta ei voida perustaa ilman taistelua. Danielin profetia viittaa tähän hyvin selkeästi!

Sitä ei myöskään voida perustaa yhdessä yössä. Valtuuksien ja sopimusten lujittaminen voimakkaiden ryhmittymien kanssa vie aikaa. Vasta sitten Antikristus pystyy lupaamaan jotakin.

Tietysti hänen lupauksensa Israelille ja hänen liitonvahvistamisensa ovat 70. viikon käynnistävä tekijä. Lopuksi, Paavalin profetiassa Antikristuksesta, näemme juuri tämän kuvan. Hänen ”laittomuuden ihmistään” ei voida paljastaa, ennen kuin tietyt edellytykset ovat täyttyneet. Tältä osin hänen profetiansa on varsin yksiselitteinen:

”Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala” (2.Tess. 2:3,4).

Paavali kertoo tessalonikalaisille, että ”se päivä” (Herran päivä) ei voi tulla välittömästi eikä ilman varoitusta. Hän sanoo, että kaksi asiaa täytyy tapahtua ensin.

Ensiksi, ”luopumuksen” täytyy tulla. Monta keskustelua on syntynyt siitä, mitä tämä tarkoittaa. Jotkut ovat sanoneet, että sana viittaa täysimittaiseen luopumiseen, eli luopumiseen uskosta Jumalaan. Toiset ovat sanoneet, että kreikan verbi tässä voi viitata ”lähtemiseen” eli pois menemiseen. Niin sanoessaan he julistavat käsitystä, että se on tempaus, johon tässä viitataan. Kuinka onkaan, niin sanotaan, että kuluu määrittelemätön aika tämän ”luopumuksen” ja Ahdistuksen välillä.

Toiseksi ”laittomuuden ihmisen” – Antikristuksen – täytyy ilmestyä. Ja on tunnustettava, että tämä on vasta hänen ilmestymisensä alku maailmalle. Tämän jälkeen, kuten olemme huomauttaneet, hän tarvitsee paljon aikaa voidakseen kaapata maailman valtajärjestelmät ja kääntää ne omaan käyttöönsä. Sitten hänen on vahvistettava liitto Israelin kanssa, ennen kuin Herran päivä (Ahdistus) voi alkaa.

On varmaa, että Danielin 70. viikko on kestoltaan täydet seitsemän vuotta, ynnä jonkin verran lisäaikaa alussa ja sen päättymisen jälkeen. Sitä edeltää määrittelemätön aika, mahdollisesti jopa kolme vuotta. Ja sen jälkeen kaksi ja puoli kuukautta kestävä puhdistusjakso seuraa seitsemän vuoden ahdistusta. Uskollisena uskovana seurakunnan ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen saat olla kiitollinen, ettet koskaan tule henkilökohtaisesti kärsimään Antikristuksen vallan alla. Jo kauan ennen, kuin maailma hänet tuntee – kauan ennen kuin hän vahvistaa liiton Israelin kanssa – sinä tulet olemaan kotona Herran luona.

Et myöskään tule kokemaan Ahdistuksen ajan mullistuksia. Sinä olet Hänen kanssansa katselemassa, kun Hän valmistelee maaplaneettaa valtakunnan aikaa varten.

Read Full Post »

Varoitus niille, jotka ovat tästä maailmasta

Warning to Those Who Are Of This World
By Geri Ungurean, October 25, 2018, suom. SK

Jos olet lukemassa tätä artikkelia, niin ehkä ihmettelet, miksi minä varoitan niitä, jotka ovat tästä maailmasta. Minä näet en ole tästä maailmasta – minä kuulun Jeesukselle Kristukselle. Minä olen maailmassa, mutta en maailmasta.

Sivustolta gotquestions.org:

Kysymys: ”Kuinka uskovat voivat olla maailmassa, mutta ei maailmasta?”

Vastaus: Kun luemme ”maailmasta” Uudessa Testamentissa, niin luemme kreikan sanan kosmos. Useimmiten se viittaa asuttuun maahan ja ihmisiin, jotka elävät maan päällä ja jotka toimivat erillään Jumalasta. Saatana on tämän ”kosmoksen” hallitsija (Joh. 12:31; 16:11; 1. Joh. 5:19). Yksinkertaisella määritelmällä, että sana maailma viittaa Saatanan hallitsemaan maailman järjestelmään, voimme helpommin ymmärtää Kristuksen väitteitä, että uskovat eivät enää ole maailmasta – synti ei enää hallitse meitä, emmekä ole tämän maailman periaatteiden sitomia. Lisäksi meitä muutetaan Kristuksen kuvaksi, mikä saa mielenkiintomme maailman asioihin tulemaan yhä vähäisemmäksi, kun kypsymme Kristuksessa.

Jeesukseen Kristukseen uskovat ovat kyllä maailmassa – fyysisesti läsnä – mutta eivät siitä, eivät osa sen arvoja. (Joh. 17:14-15). Uskovina meidän pitäisi erottautua maailmasta. Tätä tarkoittaa se, että olemme pyhiä ja elämme pyhää ja hurskasta elämää – erottaudumme. Meidän ei tule sitoutua syntiseen toimintaan, jota maailma edistää, eikä meidän tule säilyttää sitä tyhjänpäiväistä turmeltunutta mieltä, jonka maailma synnyttää. Sen sijaan meidän tulee mukauttaa itsemme ja mielemme Jeesuksen Kristuksen mieleen (Room. 12:1-2). Se on päivittäinen tehtävä ja velvollisuus.

Meidän täytyy myös ymmärtää, että olla maailmassa, mutta ei siitä, on välttämätöntä, jos aiomme olla valona niille, jotka ovat hengellisessä pimeydessä. Meidän tulee elää niin, että epäuskoiset näkevät hyvät tekomme ja tapamme ja tietävät, että meissä on jotakin ”erilaista”. Kristityt, jotka pyrkivät kaikin tavoin elämään, ajattelemaan ja toimimaan kuin ne, jotka eivät tunne Kristusta, tekevät Hänelle karhunpalveluksen. Pakanatkin tietävät, että ”hedelmistään te tunnette heidät” ja kristittyinä meidän pitäisi osoittaa Hengen hedelmää itsessämme.

Maailmassa oleminen tarkoittaa myös, että voimme nauttia maailman asioista, kuten Jumalan antamasta kauniista luomakunnasta, mutta meidän ei tule uppoutua siihen, mitä maailma arvostaa, eikä meidän tule ajaa takaa maailmallisia huvituksia. Nautinto ei enää ole kutsumuksemme elämässä, kuten se kerran oli, vaan sen sijaan Jumalan palvominen. Lähde

Vuonna 1983 tajusin olevani kadotettu syntinen. Ymmärsin myös, että jos olisin kuollut hetkeä ennen, kuin tajusin olevani syntinen, olisin joutunut helvettiin. Halusin kuoltuani mennä taivaaseen. Muutamat tapaamani kristityt kertoivat minulle kaiken Jeesuksesta ja kuinka Hän kuoli puolestani. Tuo ilta oli koko elämäni ihmeellisin ilta. Jumala rakasti minua! Hän halusi antaa minulle anteeksi, jotta voisin olla Hänen perheessään. Kuinka ihanaa se onkaan!

Hän antoi minulle anteeksi kaikki syntini. Ymmärsin, että Jeesuksen kuolema ristillä oli maksu synnistäni – kaikesta synnistä – ja jokaisen puolesta, joka uskoo Häneen ja luottaa Häneen.

“Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.” (Joh. 3:16-17)

Takaisin varoitukseeni sinulle, jos olet maailmasta. Jos et ole koskaan kuullut Jeesuksen evankeliumia, niin et voi enää sanoa niin. Sinä luet sitä nyt. Jumala rakastaa sinua niin paljon. Hän tahtoo sinun olevan Hänen perheessään. Tähän asti sinä olet hyljännyt Hänet. Vain sinä tiedät, miksi et ole halunnut kuulua Jumalan perheeseen. Olet ehkä ajatellut, että menetät ystäväsi ja jopa perheesi.

Minä menetin perheen. Olin näet kasvatettu juutalaisessa kodissa. Useimmat perheestäni ovat hylänneet minut. Herra antoi minulle etuoikeuden johdattaa isäni Hänen tykönsä. Hän odottaa minua taivaassa, mutta muut perheestäni ovat hyljänneet minut. Jeesus sanoo siitä näin:

“Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta. Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan, isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa vastaan.” (Luuk. 12:51-53)

Aika on lyhyt. Raamatussa on sadoittain profetioita – monet ovat jo toteutuneet. Kuitenkin profetiat Ilmestyskirjassa, Danielissa ja muissa paikoissa Sanassa ovat vielä toteutumatta.

On tulossa aika, jota kutsutaan Ahdistukseksi. Raamattu sanoo, että ne hirvittävät tapahtumat, jotka tapahtuvat maailmassa Ahdistuksen aikana, eivät ole tapahtuneet koskaan aikaisemmin eivätkä tule koskaan tapahtumaan uudelleen. Seurakunnan (johon minä kuulun) vie taivaaseen Jeesus itse ja sitten se ”Ahdistus” alkaa.

Mikä on ahdistus?

Sivustolta gotquestions.org:

Kysymys: ”Mikä on Ahdistus? Mistä tiedämme, että Ahdistus kestää seitsemän vuotta?”

Vastaus: Ahdistus on tuleva seitsemän vuoden ajanjakso, jolloin Jumala vie päätökseen kurituksensa Israelille ja viimeistelee tuomionsa epäuskoiselle maailmalle. Seurakunta, joka koostuu kaikista, jotka ovat luottaneet Herran Jeesuksen persoonaan ja työhön pelastamaan heidät synnin rangaistuksesta, ei ole läsnä ahdistuksen aikana. Seurakunta otetaan pois maan päältä tapahtumassa, joka tunnetaan tempauksena (1. Tess. 4:13-18; 1. Kor. 15:51-53). Seurakunta pelastetaan tulevasta vihasta (1. Tess. 5:9).

Kaikkialla Raamatussa ahdistukseen viitataan muilla nimillä, kuten Herran päivä (Jes. 2:12; 13:6-9; Joel 1:15; 2:1-31; 3:14; 1. Tess. 5:2); tuskan ja ahdistuksen päivä (5. Moos. 4:30; Sef. 1:15); suuri ahdistus, joka viittaa pahempaan seitsemän vuoden jakson toiseen puoliskoon (Matt. 24:21); ahdistuksen aika tai päivä (Dan. 12:1; Sef. 1:15); Jaakobin vaivan aika (Jer. 30:7).

Kohdan Dan. 9:24-27 ymmärtäminen on välttämätöntä ahdistuksen tarkoituksen ja ajan ymmärtämiseksi. Tämä kohta puhuu 70 viikosta, jotka on julistettu ”sinun kansaasi” vastaan. Danielin kansa ovat juutalaiset, Israelin kansa ja Daniel 9:24 puhuu ajanjaksosta, jonka Jumala on antanut ”lopettamaan luopumuksen, lukitsemaan synnin, sovittamaan pahat teot, tuomaan iankaikkisen vanhurskauden, sinetöimään näyn ja profetian ja voitelemaan kaikkeinpyhimmän.” Jumala julistaa, että ”70 seitsemää” toteuttaa kaikki nämä asiat. Tämä on 70 vuosiviikkoa, eli 490 vuotta (jotkut käännökset puhuvat 70 vuosiviikosta).

Tämän vahvistaa em. Danielin kohdan toinen osa. Jakeissa 25 ja 26 Danielille kerrotaan, että Messias tuhotaan ”seitsemän seitsemän ja kuudenkymmenenkahden seitsemän” (kaikkiaan 69 seitsemän) jälkeen, jotka alkavat määräyksellä jälleenrakentaa Jerusalem. Toisin sanoen 69 vuosiviikkoa (483 vuotta) määräyksestä jälleenrakentaa Jerusalem Messias tuhotaan. Raamatun historioitsijat vahvistavat, että 483 vuotta kului Jerusalemin jälleenrakentamismääräyksen ajasta aikaan, jolloin Jeesus ristiinnaulittiin. Useimmilla kristillisillä tutkijoilla riippumatta eskatologisesta näkemyksestään on em. käsitys Danielin 70 vuosiviikosta. Kun 483 vuotta on kulunut määräyksestä jälleenrakentaa Jerusalem, niin jää vielä yksi seitsemän vuoden jakso toteutumaan jakeen Daniel 9:24 puitteissa: ”silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan ja pahat teot sovitetaan ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan ja kaikkeinpyhin voidellaan:” Tämä viimeinen seitsemän vuoden jakso tunnetaan ahdistuksen aikana – se on aika, jolloin Jumala vie loppuun Israelin tuomitsemisen sen synneistä.

Daniel 9:27 antaa muutaman kohokohdan seitsemän vuoden ahdistuksen jaksosta: ”Hän vahvistaa liiton monien kanssa yhden ’seitsemän’ ajaksi. ’Seitsemän’ keskellä hän lopettaa teurasuhrin ja ruokauhrin. Ja temppelin siivelle hän pystyttää kauhistuksen, joka aiheuttaa hävityksen, kunnes loppu, joka on säädetty, vuodatetaan hänen päällensä” (Gerin käyttämä käännös suomennettuna).

”Hän tekee lujan liiton monien kanssa yhdeksi vuosiviikoksi, mutta viikon puolivälissä hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin, ja hävittäjä tulee iljetysten siivin. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän yli.” (Raamattu Kansalle)

Henkilö, josta tämä jae puhuu, on henkilö, jota Jeesus kutsuu ”kauhistukseksi, joka aiheuttaa hävityksen” (Matt. 24:15) ja ”pedoksi” Ilm.13. luvussa.

Daniel 9:27 sanoo, että peto tekee liiton seitsemäksi vuodeksi, mutta keskellä viikkoa (kun ahdistusta on kulunut 3½ vuotta) hän rikkoo liiton lakkauttaen uhraamisen. Ilm. 13 selittää, että peto asettaa oman kuvansa temppeliin ja vaatii maailmaa palvomaan häntä. Ilm. 13:5 sanoo, että tämä jatkuu 42 kuukautta, mikä on 3½ vuotta.

Koska Daniel 9:27 sanoo, että tämä tapahtuu keskellä viikkoa ja Ilm. 13:5 sanoo, että peto tekee sitä 42 kuukauden ajan, niin on helppo nähdä, että ajan kokonaispituus on 84 kuukautta eli seitsemän vuotta. Katso myös kohtaa Daniel 7:25, jossa ”aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa” myös viittaavat ”suureen ahdistukseen”, seitsenvuotisen ahdistuksen jakson jälkimmäiseen puoliskoon, jolloin peto on vallassa.

Lisää viittauksia ahdistukseen on kohdassa Ilm. 11:2-3, joka puhuu 1260 päivästä ja 42 kuukaudesta sekä kohdassa Daniel 12:11-12, joka puhuu 1290 päivästä ja 1335 päivästä. Näiden päivämäärien referenssipiste on ahdistuksen puoliväli. Lisäpäivät Daniel 12 luvussa voivat sisältää lopussa ajan kansojen tuomiolle (Matt. 25:31-46) ja ajan Kristuksen tuhatvuotisen valtakunnan perustamiselle (Ilm. 20:4-6).

Lyhyesti: Ahdistus on seitsemän vuoden ajanjakso lopunaikoina, jolloin ihmiskunnan rappio ja turmelus on tullut täydelliseksi ja Jumala tuomitsee sen mukaisesti. Lähde

Vedenpaisumus ja Jumalan lasten tempaus

Raamattu kertoo, että Jumala tuhosi maan, lukuun ottamatta Nooaa ja hänen perhettään, suurella vedenpaisumuksella. Kertomus tästä on Vanhassa Testamentissa. Jumala sanoi, että ihmisten ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat ja että Hän katui, että oli luonut heidät. Ihmisrotu oli hyljännyt tekijänsä – Herran.

Jumala ei ole vastuussa kaikista hirvittävistä asioista, joita tapahtuu tällä pallolla. Eedenin paratiisi oli täydellinen. Siellä ei ollut syntiä. Aadam ja Eeva vaelsivat Jumalan kanssa ja puhuivat Hänen kanssaan. Kaikki oli juuri, kuten Jumala halusi. Jumala loi Aadamin ja Eevan kuvakseen, mutta antoi heille myös mahdollisuuden valita vapaasti joko hyvä tai paha. Saatana petti Eevan ja Aadam teki syntiä tahallaan. Siitä lähtien tämä maa on ollut täysin kaaoksessa. Ahdistus on sitä, että Jumalan viha vuodatetaan kaiken lihan päälle heidän syntinsä ja tottelemattomuutensa tähden.

Jeesus on pelastuksen arkki kaikille, jotka luottavat Häneen

Raamattu sanoo:

“Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.” (Matt. 24:37-39)

Laittomuuden ihmisen tulemus

Mies, jota Raamattu kutsuu ”Antikristukseksi” narraa maailmaa ja monet palvovat häntä. He ottavat hänen ”merkkinsä”, mikä osoittaa, että he ovat alamaisia Pedolle (Antikristukselle). Pedon ”merkin” ottavat tuomitaan kuollessaan helvettiin. Seurakunta on siinä vaiheessa mennyt taivaaseen, kuten myös lapset, jotka eivät ole saavuttaneet vastuullista ikää. Jos olet jäänyt tempauksesta, joudut kärsimään suuresti. Raamattu sanoo, että ihmiset haluavat kuolla, mutta eivät voi.

Itse Saatana tulee asumaan Antikristuksessa

Kun ahdistus alkaa, jotkut tajuavat, etteivät nähneet totuutta – että Jeesus Kristus on todella Jumala ja että Hän on maailman Vapahtaja. Nämä ihmiset antavat sydämensä Kristukselle. Antikristus metsästää ja teurastaa heitä, koska he eivät kumarra häntä. Heidän kärsittyään marttyyrikuoleman Jeesus ottaa heidät valtakuntaansa. Tämä ajanjakso on pahin, mitä koskaan on nähty maan päällä.

Aika on lyhyt. Päivittäin lukemasi uutisotsikot koskien Lähi-itää ovat vain toteutuvaa Jumalan profeetallista Sanaa. Kukaan ei tiedä Jeesuksen Kristuksen tulemuksen hetkeä tempaamaan seurakuntansa! Kenellekään ei ole taattu uutta päivää eikä minuuttiakaan tässä elämässä. Oletko valmis menemään iankaikkisuuteen ilman Kristusta ja tulemaan tuomituksi helvettiin?

Pallo on sinulla

Haluatko olla täällä tuona aikana? Sinun ei tarvitse olla täällä. Voit pysähtyä nyt heti – missä ikinä oletkin ja tunnustaa ja myöntää Jumalalle olevasi syntinen ja tehdä parannuksen noista synneistä. Voit sanoa Jeesukselle tarvitsevasi Häntä Vapahtajaksesi ja että luotat Häneen, että Hän pelastaa sinut.

Tiedä kuitenkin tämä: Jumalaa ei pilkata. Hän tietää, onko tunnustuksesi uskosta Häneen vilpitön. Mikään ei ole salassa Herraltamme.

Kuinka voit pelastua?

ÄLÄ usko, että Jumalan luokse on monta tietä. Sinne on YKSI tie: ”Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.’” (Joh. 14:6). Ei ole mitään jälleensyntymistä. Se on paholaisen valhe. Ei ole sellaista asiaa kuin Krislam. Se on myös paholaisesta. Raamatun Jumala ja Allah eivät ole sama. Allah on väärä jumala.

”Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio” (Hepr. 9:27).

Toivon ja rukoilen, että monet tästä maailmasta olevat ottavat sydämelleen asiat, joista olen puhunut tässä artikkelissa. Se, missä vietät iäisyytesi, riippuu siitä, hyväksytkö Jeesuksen sydämeesi, vai hylkäätkö Hänet.

Hänen rakkautensa sinua kohtaan on rajaton ja Hän odottaa sinua syli avoinna. Riippumatta mitä olet tehnyt tässä elämässä Hän odottaa antaakseen sinulle anteeksi, tehdäkseen sinusta uuden ihmisen ja ottaakseen sinut omaan perheeseensä.

Rukoilen, että avaisit sydämesi Hänelle.

How Can I Be Saved?

Siunausta Jeesuksessa,

MARANATHA (Come O Lord!)

Grandmageri422@gmail.com

Articles at grandmageri422.me

 

Read Full Post »

Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita

Behold the Fig Tree And All The Trees
By Jack Kinsella, 23.1.2012, suom. SK
(Rapture Ready  26.4.2018)

“Ja hän puhui heille vertauksen: “Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita.” (Luuk. 21:29)

Raamatussa on kolme nimenomaista puuta, joita käytetään Israelin vertauskuvina; viinipuu, viikunapuu ja öljypuu.

Viinipuu on Israelin hengellisten etuoikeuksien vertauskuva, viikunapuu kuvaa Israelin kansallisia etuoikeuksia ja oliivipuu Israelin uskonnollisia etuoikeuksia.

”Sinä siirsit viinipuun Egyptistä, sinä karkoitit pakanat ja istutit sen. Sinä raivasit sille sijan ja se juurtui ja täytti maan. Se peitti vuoret varjollansa ja oksillansa Jumalan setrit.” (Ps. 80:8-10)

Psalmista maalaa tässä selvän kuvan Israelista, joka poistetaan Egyptin maaperästä ja siirretään Israelin hedelmälliseen maaperään.

Kun viinipuu on istutettu, se alkaa kasvaa ja täyttää maata, kunnes psalmistan sanoin, se lähettää haaransa Välimerelle ja oksansa Eufrat-joelle, kuten kuningas Salomon hallitessa.

“Minä laulan ystävästäni, laulan rakkaani laulun hänen viinitarhastaan. Ystävälläni oli VIINITARHA lihavalla vuorenrinteellä (Kanaan). Hän kuokki ja kivesi sen ja istutti siihen JALOJA KÖYNNÖKSIÄ, rakensi sen keskelle tornin ja hakkasi sinne myös kuurnan.” (Jes. 5:1-2).

Apostoli Paavali käyttää öljypuuta Israelin ja seurakunnan vertauskuvana:

“Mutta jos uutisleipä on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on pyhä, niin ovat myös oksat. Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta, niin älä ylpeile oksien rinnalla; mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua.” (Room. 11:16-18).

Apostoli Paavali viittaa jaloon öljypuuhun (Israel) ja metsäöljypuuhun (pakanat). Jalo öljypuu oli ”jalo”, koska se oli erotettu (pyhä), kun taas oksat metsäöljypuusta (pakanoista) ovat oksastettuja siihen.

”Sillä jos sinä olet leikattu luonnollisesta metsäöljypuusta ja vasten luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä luonnolliset oksat tulevat oksastettaviksi omaan öljypuuhunsa!” (Room. 11:24).

Huomaa tarkoin, että jaloa öljypuuta (Israel) EI juuriteta pois eikä tuhota eikä metsäöljypuuta istuteta sen tilalle. Näin olisi, jos korvausteologit olisivat oikeassa ja pakanaseurakunta ottanut Israelin paikan.

“Sillä minä en tahdo, veljet – ettette olisi oman viisautenne varassa – pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on: ‘Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista.’” (Room. 11:25-26)

Sen sijaan jalo öljypuu jää eloon ja antaa elämän sekä itselleen että metsäöljypuulle. Seurakunta ei syrjäytä eikä korvaa Israelia, vaan se oksastetaan jo olemassa olevaan puuhun.

Paavali selittää, että ”Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut.”

Toisin sanoen seurakunnan ajassa Jumalan huomio keskittyy pakanoihin, kunnes viimeinen pakana (jonka Jumala edeltä tiesi pelastuvan) on pelastunut tuoden sisälle pakanauskovien täyden luvun.

Kun jokainen pakana, jonka tulee pelastua, on pelastunut, niin SILLOIN:

”… Herra itse on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa” (1. Tess. 4:16-17).

Viikunapuu on kolmas ja useimmin käytetty vertauskuva Israelista. Raamattu opettaa, että kun Hän istui Öljymäellä, opetuslapset tulivat Hänen tykönsä kysymään Häneltä, ”mikä on sinun tulemuksesi merkki?”

Vastauksessaan Jeesus luetteli kolme tärkeää merkkiä, jotka juutalaiset tunnistaisivat.

1. ”Hävityksen kauhistuksen” ilmestyminen, josta puhutaan kohdassa Daniel 9:27 (antikristuksen ilmestyminen).
2. Ihmisen Pojan merkki, joka ilmestyy pilvessä (Apt. 1:9, Matt. 24:30).
3. Viikunapuun merkki – vertauskuvana juutalaisten paluusta omaan maahansa.

Viikunapuu on erityisen sopiva vertauskuva siksi, että viikunapuussa hedelmä näkyy ENNEN puun kukkimista. Raamattu sanoo, että Israel kootaan jälleen maahansa ja vasta sen jälkeen kansakunta ”kukoistaa”, kun isäntä on palannut.

Israelin ennallistaminen on kuin viikunapuun nupulle tuleminen keväällä vertauskuvana kukkaan tulevasta puusta – Israelin kansallisten etuoikeuksien symbolina.

”Viikunapuu” oli hiirenkorvalla toukokuun 14. päivänä 1948 aloittaen lähtölaskennan seurakunta-ajan lopulle tempauksessa ja Jeremian mainitseman ”Jaakobin ahdistuksen” (Jer. 30:7) käynnistymiselle

Mutta onko olemassa jokin keino tämän vahvistamiseksi?

Arviointi:

Raamatunprofetian mukaan viimeisinä päivinä tulee esiin poliittisen Rooman valtakunnan elvytetty muoto. Profeetta Daniel ennusti (Dan. 9:26), että antikristus on oleva sen kansan ruhtinas, joka tuhoaa kaupungin ja pyhäkön (Jerusalemin ja temppelin). (Valitettavasti tämä mielenkiintoinen seikka ei tule esiin suomalaisissa käännöksissä. Se on kuitenkin useimmissa englantilaisissa käännöksissä, esim. KJV, NASB, Darby: ”And after threescore and two weeks shall Messiah be cut off, but not for himself: and the people of the prince that shall come shall destroy the city and the sanctuary; Dan. 9:26 alkuosa KJV:n mukaan. Suom. huom.)

Vuonna 1948, kun Eurooppa ponnisteli jälleenrakentamisessa, kuusi Länsi-Euroopan valtiota allekirjoitti Benelux-tulliliiton aloittaen Euroopan yhdistymisen prosessin, joka laillistettiin maaliskuussa 1957 Rooman sopimuksella

Niinpä yhtenäinen Eurooppa katsoo olevansa perustettu tammikuun 1. päivänä 1948. Onko se merkittävää? Olemme tarkastelleet tätä kysymystä aiemmin, mutta se on uuden tarkastelun arvoinen.

Raamattu ennusti myös kristinuskon luopion muodon kehittymisen, jolla on oleva maailmanlaajuinen auktoriteetti. Ilm. 13:11 kuvailee tätä uskonnollista järjestelmää, että ”sillä on kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet” – kristinuskon vertauskuvat.

Kirkkojen maailmanneuvosto (World Council of Churches = WCC) syntyi Amsterdamissa vuonna 1948. WCC ei ole ”globaali uskonto”, mutta on nykyisin lähinnä uskonnollista auktoriteettia, joka väittää puhuvansa maailmanlaajuisen kristikunnan puolesta.

Raamattu ennustaa myös keskitetyn globaalin taloudellisen vallan, josta tulee yksi antikristuksen taloudellisen valvonnan periaatteista.

Maailman kauppajärjestö (The World Trade Organization = WTO) – valtuutettu sääntelemään globaalia taloutta – sai alkunsa tariffien ja kaupan yleissopimuksessa, jonka YK sääti vuonna 1948.

Raamattu ennustaa, että globaali talous menee yhden henkilön valvontaan, joka pystyy sääntelemään kauppaa yksilötasolla – ”…ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku” (Ilm. 13:17). Sellainen yksilöllinen valvonta oli mahdotonta ennen tietokoneiden tuloa.

Vaikka tietokoneet oli keksitty jo toisen maailmansodan aikaan, ne olivat valtavan suuria kömpelöitä rumiluksia, jotka käyttivät tunnetusti epäluotettavia erittäin tehottomia tyhjiöputkia. Ensimmäiset tietokoneet olivat hitaampia kuin taskulaskin, täyttivät suuria ympäristöstä tiiviisti eristettyjä huoneita ja vaativat yhtä paljon sähköä kuin pieni kaupunki.

Tuo kaikki muuttui vuonna 1948, kun Bell Labs patentoi transistorisirun, mikä oli merkki, että tietokoneaika oli virallisesti alkanut.

”Huhut sodista” olisivat merkkinä tuosta viimeisestä ajasta (Matt. 24:6-7).

• Lopullinen ”huhu sodasta” oli kylmä sota.
• Se alkoi vuoden 1948 Berliinin ilmasillalla. Neuvostoliiton romahtaminen oli suora seuraus kylmän sodan kustannuksista.
• Maanjäristykset alkoivat vuonna 1984 osoittaa merkittävää kasvua koossa, laajuudessa ja voimakkuudessa.
• Nykyinen etnisten levottomuuksien (Matt. 24:7) aika voidaan jäljittää kolonialismin vuonna 1948 alkaneeseen kuolemaan. Lisääntyvä ”rutto” eli tappava tauti voidaan jäljittää vuoteen 1948, jolloin tulivat sulfalääkkeet ja antibioottien yliannostus. (Suomalaisista käännöksistä ainakin Biblia 1776 mainitsee ruton tässä jakeessa. Monissa englantilaisissa se on, esim. KJV, Darby, Youngs Literal. Suom.huom.)
• Taloudelliset ”valtakunnat” alkoivat ensimmäisten monikansallisten yhtiöiden tulolla vuonna 1948.
• Maailmanlaajuinen moraalin lasku voidaan jäljittää hetkeen, kun abortin käyttö syntyvyyden säännöstelyn menetelmänä tuli hyväksyttäväksi.
• Japanin rodunjalostuslaki – ensimmäinen abortin pyynnöstä salliva laki, joka koskaan on säädetty modernissa yhteiskunnassa – hyväksyttiin vuonna 1948.
• Amerikkalainen Margaret Sanger oli niin otettu ajatuksesta, että perusti johtavan aborttioikeuksia ajavan ryhmän – Planned Parenthood (Suunniteltu Vanhemmuus) – vuonna 1948.
• Korkein oikeus määräsi ensimmäistä kertaa, että julkiset koulut eivät saa käyttää verorahoja uskonnollisiin tarkoituksiin löytäen siinä prosessissa modernin ”kirkon ja valtion erottamisen periaatteen”. (McCollum v Board of Education, 1948)

Vuonna 1948 Mao Tse Tungin kommunistit ajoivat Tsiang Kai-sekin kansalliset pois mannermaalta Formosan saarelle ja ottivat itselleen nimen Taiwan julistautuen Kiinan lailliseksi hallitukseksi.

Kahden Kiinan välinen konflikti edelleen järjesti uudelleen alueellisia poliittisia liittoja, kunnes ne sopivat profeettojen ennustamaan kehitykseen.

Muita tähän liittyviä asioita, joilla on juurensa samassa vuodessa kuin viikunapuun nupulle tulolla, ovat: kaupallinen TV, holografia (lasertekniikkaan perustuva kolmiulotteisten kuvien valmistus- ja esitysmenetelmä), kybernetiikka (säätö- ja viestintäjärjestelmiä ja -tapahtumia tutkiva tiede), meteorologia, ydinasekilpailu, mikroelektroniikka, Big Bang (alkuräjähdys), NATO, kylmä sota, YK:n ihmisoikeuksien julistuksen hyväksyminen ja ”seksuaalisen vallankumouksen” käynnistänyt Kinseyn raportti.

Israel on Raamatun profetian keskeinen osa. Sen olemassaolo ja historia todistavat Raamatunprofetian tarkkuuden. Tähän saakka kirjatussa historiassa Raamatunprofetia – missä se voidaan osoittaa – on osoittautunut sataprosenttisen tarkaksi sadassa prosentissa ajasta.

Sen avautuminen jatkuu silmiemme edessä. Olemme vasta koskettaneet korkeita kohtia isossa kuvassa, mutta malli on selvä. Tapahtumat, joiden on ennustettu tapahtuvan yhdessä sukupolvessa, jossakin ajassa – tapahtumat, jotka voivat tapahtua vain kerran – ovat tulossa yhteen – kaikki kerralla ja TÄSSÄ sukupolvessa.

Sama Jumala, joka ennusti jo tapahtuneen niin erehtymättömällä tarkkuudella, jatkaa tahtonsa toteuttamista, kunnes Hänen tarkoituksensa on toteutunut. Raamatunprofetia todistaa, että Jumala on edelleen valtaistuimellaan ja läheisesti kiinnostunut ihmisten asioista.

”Muistakaa entisiä ikiajoista asti, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole; minä olen Jumala, eikä ole minun vertaistani. Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole tapahtunut; minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen.” (Jes. 46:9-10)

Tällä lupauksella ei ole vanhentumispäivää. Jumalan suunnitelma jatkaa avautumistaan samalla tarkkuudella edessä olevina päivinä, kuin menneinä vuosituhansina.

Profetia on Hänen luotettavuutensa signeeraus.

”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä” Luuk. 21:28).

Tämän kirjeen kirjoitti edesmennyt Jack Kinsella 23.1.2012.

 

Read Full Post »

Ei ole mitään seitsenvuotista ahdistusta!

There Is No Seven Year Tribulation!
By Jack Kelley, suom. SK

”Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.” (Joh. 16:33)

”Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule” (Matt. 24:21).

Aina silloin tällöin joku kysyy minulta, että vaikka ennen ahdistusta -käsitys näyttää Raamatun kannalta järkevältä, he eivät voi hyväksyä sitä, koska Jeesus sanoi, että meillä olisi ahdistus tässä maailmassa ja sen täytyy merkitä, että seurakunta tulee käymään läpi ainakin ahdistuksen ensimmäisen osan. Näin sanoessaan he ajattelevat ensimmäistä 3½ vuoden jaksoa.

Selvittäkäämme tämä. Raamatussa ei ole yhtään mainintaa seitsenvuotisesta ahdistuksesta.

Strong’in sanakirjan mukaan näissä kahdessa kohdassa ahdistukseksi käännetty kreikan sana esiintyy Uudessa Testamentissa 45 kertaa ja niistä 21:ssä se on käännetty englannin sanalla tribulation ja myös em. kahdessa kohdassa. Se tulee juuriverbistä ”pusertaa” (press) kuten viinirypäleitä puserretaan. Vertauskuvallisesti käytettynä se voi tarkoittaa sortoa, ahdistusta, hätää, vaikeutta, tai vaivaa. Mutta vaikka ahdistus on sana, joka esiintyy näissä molemmissa jakeissa, niiden merkitys on täysin erilainen.

Mitä se merkitsee?

Jakeessa Joh. 16:33 Jeesus sanoo itseasiassa, että uskoon tuleminen ei tarkoita, että ongelmasi ovat ohi. Ongelmat ovat tämän maailman ominaispiirre ja niin kauan kuin olet siellä, sinulla on niitä. Hän on kuitenkin voittanut maailman ja uskon kautta Häneen sinäkin voitat.

Hän viittasi siihen, että johtuen uskosta meillä voi olla rauha jopa vaivan aikoina (Fil. 4:4-7). Ensiksi, koska tiedämme, että hän saa kaiken elämässämme vaikuttamaan parhaaksemme (Room. 8:28) ja toiseksi, koska eräänä päivänä tämä kaikki on ohi ja elämme ikuisessa rauhan ja onnen tilassa Hänen luonaan.

Siksi meidän pitäisi keskittyä siihen maailmaan eikä tähän (2. Kor. 4:16-18). Kun luet jakeen Joh. 16:33 kontekstissaan, voit nähdä, että se on tarkoitettu koko seurakunta-ajalle ja käsittelee yksilöitä ja itse kunkin elämää.

Eri asia

Matteus 24:21 on kuitenkin kokonaan eri asia. Ennen kaikkea se koskee tiettyä ajanjaksoa, joka alkaa hävityksen kauhistuksen (Matt. 24:15) jälkeen ja loppuu juuri ennen toista tulemusta (Matt. 24:29). Jeesus varusti sanan ahdistus etuliitteellä ”suuri” sanoen, että mitään sen kaltaista ei ole koskaan tapahtunut maailmanhistoriassa eikä koskaan tule tapahtumaan uudelleen. Muista viittauksista tiedämme, että Suuri Ahdistus tulee kestämään 3½ vuotta ja on paljon ankarampi, kuin kukaan voi kuvitellakaan. Niin ankara, että ellei Herra palaisi lopettamaan sitä, ainutkaan ihminen ei jäisi eloon (Matt. 24:22)

Raamattu tuntee kahdenlaista ahdistusta. Ensimmäinen on langenneen luomakuntamme yleinen tila. Vaikeudet, sairaudet, vaino ja muunlainen epäoikeudenmukainen kohtelu ja yleinen epävarmuus luonnehtivat maailmaamme. Nämä ihmisen elämän tosiasiat ovat suuremmassa tai pienemmässä määrässä vaikuttaneet kaikkiin ihmisolentoihin kautta ihmisen aikakauden. Tämä on se ahdistus, josta Jeesus puhuu jakeessa Joh. 16:33. Niistä 21 kerrasta, kun sana ahdistus esiintyy Uudessa Testamentissa (KJV), 16 esiintyy tässä kontekstissa.

Sitten siellä on Suuri Ahdistus, kolme ja puoli vuotta äärimmäisiä tuomioita, jotka lankeavat vain yhden sukupolven päälle, sen yhden, joka on elossa juuri ennen toista tulemusta. Tämä on jakeen Matteus 24:21 ja vain neljän muun jakeen fokus (Matt. 24:29, Mark. 13:24, Ilm. 2:22, Ilm. 7:14). Voit nähdä, että näiden kahden lajin ahdistuksen olosuhteet ovat hyvin erilaiset. Aina, kun sana ahdistus esiintyy, se viittaa toiseen näistä kahdesta lajista ja tiedät, mitä Raamattu tarkoittaa tarkastelemalla kontekstia, jossa sanaa on käytetty. Et kuitenkaan koskaan näe sitä käytettynä kuvailemaan seitsemää vuotta juuri ennen toista tulemusta.

Mistä se tuli?

Joten mistä sai alkunsa ajatus seitsenvuotisesta ahdistuksesta? No niin, ellei se tullut Jumalalta, sen oli tultava ihmiseltä. Tätä tutkiessani en pystynyt löytämään, kuka ensiksi opetti sitä, mutta uskon sen alkaneen aikoina, jolloin oppineimmatkaan tutkijat eivät ymmärtäneet, että Israel syntyisi uudelleen. He eivät myöskään ymmärtäneet, että armon aikakausi ei seurannut lain aikakautta, vaan ennemminkin keskeytti sen seitsemää vuotta ennen sen täyttymistä. Joten ei ollut mitään järkeä kutsua viimeisiä seitsemää vuotta niiden vanhatestamentillisella nimellä, Danielin 70. viikko, koska se olisi merkinnyt, että Israelin olisi herättävä kuolleista ja näyteltävä osaa lopun aikoina. Tämä on jotakin sellaista, jota useimmat tutkijat eivät uskoneet voivan tapahtua.

Silti oli seitsemän vuotta, jotka oli selitettävä. Viimeiset kolme ja puoli vuotta oli helppo selittää. Jeesus oli jo nimennyt ne Suureksi Ahdistukseksi (Matt. 24:21). Se jätti jäljelle vain ensimmäiset kolme ja puoli vuotta. Niitä on kutsuttu milloin synnytystuskien alkamiseksi, milloin vääräksi rauhaksi, milloin ahdistuksen jaksoksi, mutta lopulta tutkijat alkoivat virheellisesti kutsua koko seitsemän vuoden jaksoa ahdistukseksi ja jälkimmäistä puoliskoa Suureksi Ahdistukseksi. Koska tempaus tapahtuu ennen kuin seitsemän vuotta alkaa, se on myös saanut väärän nimen. Sen sijaan, että olisi pre–trib (ennen ahdistusta), se on todellisuudessa pre -70th Week (ennen 70. viikkoa).

Joten mikä on ongelma?

Muut saamani kysymykset koskevat tämän virheellisen tulkinnan vaikutusta. ”Miksi sillä on väliä?” he kysyvät. Sillä on väliä, koska se ei ole raamatullinen. Ja mikä pahempi, se on hämmentävä, kuten kysymykset, joita saan lopunajoista, osoittavat. Monet eivät tee eroa sanan ahdistus kahden käyttötavan välillä ja virheellisesti käyttävät jaetta Joh. 16:33 ja samanlaisia kohtia kieltämään pre–trib-tempauksen.

Esimerkiksi Apt. 14:21-22 on toinen kohta, jota joskus käytetään kyseenalaistamaan pre–trib-tempaus:

Ja julistettuaan evankeliumia siinä kaupungissa ja tehtyään monta opetuslapsiksi he palasivat Lystraan ja Ikonioniin ja Antiokiaan ja vahvistivat opetuslasten sieluja ja kehoittivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: ”Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan.”

Paavali ja Barnabas rohkaisivat uusia pakanauskovia säilyttämään uskon välittämättä vaikeuksista ja vainosta, joita he kohtasivat sanoen, että itseasiassa juuri sitä heidän pitäisi odottaakin uskonsa tunnustamisen seurauksena. Kun luemme kristittyjen nykyisestä ahdingosta sellaisissa paikoissa kuin Intia, Indonesia ja Kiina, niin se osoittaa meille, että nämä asiat jatkuvat edelleen maailmassa. Jopa Amerikassa alamme tottua näkemään hallituksen tekevän asioita, jotka perustuslaki kieltää: kristittyjen vainoa ja muiden uskontojen edistämistä. Mutta kuten Paavalin aikana tällä ei ole mitään tekemistä Suuren Ahdistuksen kanssa ja se liittyy kokonaan uskonnolliseen vainoon.

Viittaaminen Danielin 70. viikkoon (joka koskee Israelia) ahdistuksena (joka on maailmanlaajuinen), kätkee sen tosiasian, että Israel ja seurakunta eivät molemmat voi olla olemassa tuona aikana.

Tästä johtuen monet kristityt eivät ymmärrä, että Danielin 70. viikon aikana Jumalan huomio keskittyy Israeliin, sen Vanhan Liiton temppeleineen, eläinuhreineen, käskyjen ja kaikkien juutalaisuuksien pitämisineen. Kuinka voivat lain ja armon dispensaatiot olla olemassa samassa paikassa yhtä aikaa, kun nuo kaksi ovat teologisesti yhteensopimattomia? Kerrottakoon totuus, että tämä on ehkä pakottavin syy tempaukselle ennen 70. vuosiviikkoa (pre -70th Week rapture).

Mentyämme

Kohdassa Room. 11:25-27 Paavali sanoo, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut, mutta sen jälkeen Israel pelastuu. Kreikan sana paatumukselle tarkoittaa myös sokeutta. Se on selvä osoitus, että Jumalan keskeneräinen työ Israelin kanssa ei pääty, ennenkuin hän on lopettanut seurakunnan kanssa. Tiedämme, että Hän ei lopeta meidän kanssamme ennen tempausta. Siihen saakka Israel pysyy ainakin osittain sokeana totuudelle, aivan kuten Jeesus varoitti jakeissa Luuk. 19:41-44.

Tätä näkemystä toistettiin Jerusalemin kokouksessa, kun Jaakob paljasti, että Jumala ensin ottaisi pakanoista kansan itselleen (seurakunnan) ja sen jälkeen kääntyisi jälleen Israelin puoleen (Apt. 15:13-18). Kreikan kielessä ottamiseksi käännetty sana tarkoittaa kirjaimellisesti ”ottaa viedäkseen pois” ja on vielä yksi lisäviittaus tempaukseen.

Näitä kahta Raamatun kohtaa ei käytetä laajalti pre–trib-tempauksen puolustamiseksi, koska ne puhuvat ennemmin teologiasta seurakunnan tempauksen takana, kuin itse tapahtumasta. Ne ovat kuitenkin äärimmäisen hyödylliset laittamaan puuttuvan Danielin viikko (Dan. 9:24-27) oikeaan perspektiiviinsä. Se on jäljellä olevat 7 vuotta Jumalan toimeksiannosta Israelille toteuttaa 6 tehtävää tulevaan valtakuntaan valmistautumisessa, kuten on hahmoteltu jakeessa Daniel 9:24:

”Seitsemänkymmentä viikkoa (seitsemänkymmentä seitsemää) on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy ja synti sinetillä lukitaan ja pahat teot sovitetaan ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan ja kaikkeinpyhin voidellaan.”

Alkukielen sanat seitsemänkymmentä seitsemää tarkoittaa seitsemääkymmentä vuosiviikkoa eli 490 vuotta. Jotkut näistä tehtävistä olivat ainakin osittain valmiit 483. vuotena ristiinnaulitsemisen aikana, mutta kun Israel hylkäsi Messiaan, se pysäytti kellon 7 vuotta ennen valmistumista jättäen loput tekemättömäksi. Nämä 7 vuotta on vielä saatava valmiiksi, mutta kuten Paavali ja Jaakob kumpikin täsmentävät, kello ei käynnisty, ennenkuin seurakunta katoaa. Tämä on se, mikä tekee seurakunnalle niin tärkeäksi, että tiedämme kaiken Danielin 70. viikosta. Se auttaa meitä ymmärtämään, miksi tempaus ei voi tapahtua sen minkään osan aikana.

Raamattu ei ole yleisluontoinen kirja; se on yksityiskohtien kirja. Nuo 7 vuotta puuttuvat ja niiden täytyy valmistua. Kun luet Raamattua kirjaimellisesti, kuten on tarkoitus, niin ei ole mitään järkisyytä, että ne voitaisiin sijoittaa historiaan. Ne ovat osa tulevaisuutta, eikä niitä kutsuta ahdistukseksi, vaan Danielin 70. viikoksi.

Read Full Post »

Mutta he eivät sitä näe

But They Do Not See It
3.7.2017 by Jonathan C Brentner, suom. SK

Muistatko, millaista on odottaa junan tuloa? Minulle elävin muisto siitä on paikallisjunan odottaminen Washington D.C.:n Foggy Bottom -metroasemalla. Paitsi sähkökelloa, joka näytti minuutteja junan tuloon, tarkkailin usein muitakin merkkejä junan välittömästä saapumisesta.

Uppovalojen vilkkuminen laiturilla raiteiden vieressä osoitti ensimmäiseksi tulevan junan lähestymisen. Kohta sen jälkeen näin junan ajovalon heijastuvan läpi pimeän tunnelin kaukana aseman toisessa päässä. Kun se tuli lähemmäs, kuulin äänen jyrisevän raiteita myöten ja sitten sen jarrujen vinkumisen, kun se tuli asemalle. Melkein samanaikaisesti näiden merkkien kanssa ihmiset kiiruhtivat alas liukuportaita ja ryntäsivät hyviin asemiin noustakseen saapuvaan junaan.

Näen monia yhtäläisyyksiä näiden merkkien ja sen välillä, mitä näen maailmassa sen katastrofaalisen ajanjakson edellä, joka tunnetaan Raamatussa Suurena Ahdistuksena eli Herran päivänä. Salli minun selittää.

Jeesuksen meille antamat merkit

Kohdassa Matteus 24:4-28 Jeesus antaa monia merkkejä siitä, mitä voidaan odottaa Suureen Ahdistukseen johtavana aikana ja itse Ahdistuksen aikana. Hän sanoi esimerkiksi, että me saisimme todistaa lisääntyviä maanjäristyksiä, nälänhätiä, sotia ja huhuja sodista. Kuten synnytystuskat ne lisääntyisivät sekä lukumäärän että ankaruuden suhteen. Näemme tätä varsinkin maanjäristysten suhteen. Yksin menneellä viikolla on ollut noin 90 voimakkuudeltaan vähintään 4,0 asteen järistystä. Kaikki merkit esiintyvät nyt täsmälleen, kuten Jeesus ennusti.

Kaikki merkit esiintyvät nyt täsmälleen, kuten Jeesus ennusti.

Jakeissa 9-14 Herra ennustaa, että suuri uskovien vaino tapahtuu tänä aikana, kun kaikki kansat vihaavat hänen seuraajiaan. Silti tästä huolimatta evankeliumi julistetaan kaikille kansoille, ennen kuin Hän palaa maan päälle. Eikö tämäkin sovi täydellisesti siihen, mitä näemme maailmassamme tänä päivänä?

Temppeli

Jakeessa Matteus 24:15 Jeesus viittaa Danielin ennustamaan ”hävityksen kauhistukseen”. Se tapahtuu Ahdistuksen puolivälissä, kun antikristus saastuttaa juutalaisen temppelin ja aloittaa ankaran juutalaisten vainon kaikkialla maailmassa. Se merkitsee, että juutalaisen temppelin on oltava paikoillaan, jotta antikristus voi sen saastuttaa.

Näemmekö mitään merkkiä siitä, että tämä temppeli voitaisiin pian rakentaa? Ehdottomasti! Israelin Temppeli-instituutti on käyttänyt 30 vuotta temppelin yksityiskohtien tutkimiseen. He ovat konstruoineet monia sen varusteista, kuten alttari ja kynttilänjalka. Juuri menneellä viikolla Israelin hallitus ilmoitti suunnittelevansa infrastruktuuria odotettavissa olevien suurten joukkojen kuljettamiseksi kolmanteen temppeliin, kunhan se on rakennettu. Vaikka heillä ei ole pääsyä temppelivuorelle, niin hallituksen johtajat Israelissa odottavat, että temppeli rakennetaan aika pian ja laativat suunnitelmia sille, mitä tapahtuu jälkeenpäin.

Isaac Newton kirjoitti 300 vuotta sitten ennustaen, että Israel palautettaisiin tulevaisuudessa maahan ja temppeli jälleenrakennettaisiin.

Vuonna 180 jKr., 110 vuotta viimeisen temppelin hävityksestä, Ireneus kirjoitti päivästä, jolloin temppeli jälleen rakennettaisiin. Isaac Newton, joka kirjoitti 300 vuotta sitten, ennusti, että Israel palautettaisiin tulevaisuudessa maahansa ja temppeli jälleenrakennettaisiin. Hän perusti johtopäätöksensä Danielin ja Ilmestyskirjan perusteelliseen tutkimiseen.

Kautta kirkkohistorian premillennialistit ovat aina uskoneet, että eräänä päivänä temppeli jälleenrakennetaan ennen Ahdistuksen puoliväliä ja tänä päivänä näemme tämän mahdollisuuden heräävän eloon silmiemme edessä. Mitä lisätodisteita Jeesuksen paluun läheisyydestä me vielä voisimme haluta?

Rauhansopimus

Daniel 9:27 ennustaa, että antikristus tekee ”monien kanssa” liiton, joka käynnistää kellon Ahdistuksen ajalle. Tämä rauhansopimus, joka epäilemättä koskee Israelia, voi ehkä valmistaa tien uuden temppelin rakentamiselle. Monien vuosien ajan monet ovat yrittäneet tuoda rauhan Lähi-itään ja epäonnistuneet siinä.

Niin monien epäonnistumisesta huolimatta se on edelleen niin monien maailmanjohtajien loputon haaste heidän etsiessään ”rauhaa ja turvallisuutta”. Jopa tämä kaikkialla maailmassa uutisissa usein toistettu lause on vielä toinen osoitus tämän päivän läheisyydestä (1. Tess. 5:3).

Maailmanhallitus

Kuten profeetta Daniel ensiksi ennusti, antikristus nousee valtaan maailmanhallituksen kautta. Näemme tämän Ilmestyskirjan 13. luvussa, jossa tämä tuleva johtaja valvoo ostamista ja myymistä maailmanlaajuisesti. Näemmekö valmistautumista tähän maailmanhallitukseen tämän päivän maailmassamme? Kyllä!

Juuri tällä viikolla paavi Fransiskus antoi kiireisen vetoomuksen maailmanhallituksen puolesta.

YK on jo 2030-aloitteensa kautta valmistellut rungon sellaiselle hallitukselle. Monet vaikutusvaltaiset äänet maailmassamme, kuten George Soros yhdessä monien mahtavien pankkiirien kanssa kaikkialla Euroopassa, ajavat nykyisin tätä uutta maailmanjärjestystä. Juuri tällä viikolla paavi Fransiskus antoi kiireisen vetoomuksen maailmanhallituksen puolesta.

En ole ennustamassa kuinka tuleva maailmanhallitus toteutuu; sanon vain, että monet mahtavat ja huomattavat ihmiset ajavat sitä ja kaikki on paikoillaan silloin, kun he pystyvät saamaan sen toteutumaan.

Maailmanuskonto

Maailmanhallituksen rinnalla Ahdistuksen ajassa nousee myös maailmanuskonto, jota johtaa Ilmestyskirjan vääräksi profeetaksi määrittelemä tuleva henkilö. Ahdistuksen puolivälissä hän pakottaa ihmiskunnan kumartamaan antikristusta tai kohtaamaan hirveitä seurauksia.

Jälleen näemme pakottavia todisteita, että kaikki on myös paikoillaan tätä maailmanuskontoa varten. Kesäkuun lopulla paavi Fransiskus isännöi kaikkialla maailmassa olevien uskonnollisten johtajien videokonferenssia, joka ajoi juuri sellaista kaikkien uskontojen yhteyttä, kuin nähdään Ilmestyskirjan luvussa 13. Kaikki tapahtuu tämän maailmanuskonnon tuomiseksi, aivan kuten Raamattu sanoo tapahtuvan juuri ennen Jeesuksen toista tulemusta.

Uhkaavia katastrofeja

Oletko koskaan nähnyt tällaista aikaa, että näin paljon spekuloidaan uhkaavista katastrofeista? Puhuessaan suuresta tappavasta Kalifornian maanjäristyksestä geologit spekuloivat, että ”kun” se tapahtuu, eikä ”jos”. Vaikka nämä samat asiantuntijat sanovat, että vulkaaninen purkaus Yellowstonen puistossa ei ole todennäköinen pian, niin siellä kuitenkin on ollut yli 800 pientä maanjäristystä muutaman viime viikon aikana, mikä on lisännyt spekulaatioita, että sellainen katastrofaalinen tapahtuma voisi toteutua paljon aikaisemmin, kuin moni odottaa.

Näyttää, kuin nämä Ahdistuksen mittakaavan katastrofit yhdessä ennustetun maailmanlaajuisen talousromahduksen kanssa vain odottaisivat viivytettyinä oikeaa käynnistintä panemaan kaiken liikkeelle. Silti me odotamme.

On vielä jotakin, jonka huomasin odotellessani junien tuloa Foggy Bottom -asemalle. Vaikka saatoin ajoittain nähdä ajovalon heijastuksen seisoessani laiturilla, niin juna pysähtyi ennen asemalle tuloa. Joskus se tapahtui, koska asemalla oli vielä toinen juna ottamassa matkustajia. Toisinaan arvelin, että ehkäpä juna on edellä aikataulusta, mikä panee sen pysähtymään ennen asemalle tuloa.

Uskon, että olemme juuri tämän kaltaisessa tilanteessa, mitä tulee Ahdistukseen. Voimme nähdä junan ajovalon heijastuvan läpi pimeän tunnelin. Ahdistus on niin lähellä, että voimme melkein kuulla sen tulon, mutta silti se odottaa asetettua aikaa.

Jos kaikki on täsmällisesti valmiina sen alkamiseksi, niin miksi se viipyy? Uskon, että Herra armossaan odottaa mahdollisimman monia ihmisiä iankaikkiseen elämään Hänessä, ennen kuin käynnistää tämän hirvittävän tuomion ajan.

Jumalan käsitys ajasta on aivan erilainen kuin meidän (ks. 2. Piet. 3:8-9). Ahdistus voisi alkaa tänä vuonna, tai ensi vuonna, tai kenties useiden vuosien kuluttua tulevaisuudessa. Emme tiedä tarkalleen, milloin se alkaa; tiedämme vain näkemiemme merkkien perusteella, että kaikki on valmiina tuon päivän alkamiseksi.

Keskellä tämän Herran päivän kuvausta, joka eräänä päivänä valtaa maailman, profeetta Jesaja esittää tämän toteamuksen: “Herra, sinun kätesi on kohotettu, mutta he eivät sitä näe” (Jes. 26:11). Kun Herra jossakin vaiheessa kohottaa kätensä tuomiossa, niin monet eivät näe sitäkään. Onko se jo tapahtumassa? Näetkö sinä sen?

Jos on jotakin luonteenomaista tämän päivän Amerikalle (jopa monille seurakunnassa), niin se on täydellinen piittaamattomuus Raamatun sanoista. Monet palvovat omatekoista Jeesustaan kieltäytyen uskomasta, että Hän tuomitsisi tai rankaisisi ketään Hänet hylkäävää.

Oletko sinä valmis Vapahtajamme tulemukseen? Uppovalot raiteiden vieressä vilkkuvat ja merkkejä tulevasta ahdistuksesta on runsaasti maailmassamme. Ahdistuksen alun nopeasti lähestyessä ei voi mennä enää kauan, kun Jeesus tulee seuraajilleen ja vie meidät kotiin (ks. Joh. 14:2-3)? Hän tulee hakemaan meitä, ennen kuin tämä kauhea aika maan päällä alkaa (1. Tess. 5:3,9).

Read Full Post »

On aikaa ottaa pää pois pensaasta

Get Your head Out of the Sand
By Nathele Graham 7.5.2017, suom. SK

Todennäköisesti laiminlyödyin raamatuntutkimuksen aihe on profetia. Koko Raamattu on Jumalan innoittama, ei tarkoitettu aiheuttamaan hämmennystä, vaan valistamaan ja opastamaan. Aina joulun tullessa me tiedämme muutamia profeetallisia kohtia Vanhasta testamentista koskien Jeesuksen syntymää, kuten Miika 5:2, joka sanoo, että Hän syntyy Betlehemissä, tai Jesaja 7:14, joka sanoo, että neitsyt synnyttää Messiaan.

Sen syvemmälle siihen, mitä Jumala haluaisi meidän tietävän, useimmat kristityt eivät kaivaudu. Tämän päivän maailman uutisotsikot osoittavat, että Raamatun profetia on täyttymässä, mutta ellet ole valistettu, et voi nähdä, että Jumalan profeetallinen Sana on käymässä toteen juuri niin kuin Hän sanoi. Tarkkailetko esimerkiksi, mitä tapahtuu Syyriassa ja vielä nimenomaisemmin Damaskossa?

”Ennustus Damaskosta. Katso, Damasko poistetaan kaupunkien luvusta ja luhistuu raunioiksi” (Jes. 17:1).

Tänä päivänä tämän profetian toteutuminen on lähellä, mutta jatka tuon luvun lukemista, niin tiedät lisää. Maailman tapahtumien tarkasteleminen Raamatun kautta avaa silmäsi sille, kuinka kiire on päästä sinne ulos kertomaan evankeliumia. Ajan loppu tulee nopeasti ja Jumala on antanut meille oppaan näitä lopunaikoja varten.

Se on meistä kiinni, tutkimmeko ja tulemmeko valistetuiksi. Daniel ennusti 70 vuosiviikkoa [70 x 7 vuotta = 490 vuotta], jotka johtavat lopunaikaan ja viimeinen viikko [7 vuotta] on nopeasti lähestymässä. Vain todelliset kristityt temmataan pois ja varjellaan tuon viikon tapahtumista. Varmista oma pelastuksesi ja ole rohkea todistaja toisille.

Monet eivät ymmärrä, että suurin osa Raamattua keskittyy Israelin ympärille. Vanha testamentti kertoo luomisesta, vedenpaisumuksesta ja sitten jatkaa kuvaillen, kuinka Jumala kutsui Aabrahamin pakanallisesta kulttuurista, jossa hän eli, tulemaan Israelin kansan isäksi. Jumalan valittu kansa ei ollut kuuliainen ja oli Jumalan suosiossa vain silloin tällöin.

Jumala puhui profeettojen kautta ja antoi paljon varoituksia, ennen kuin tuomio tuli. Kun eteläinen valtakunta oli voitettu, Daniel oli nuori mies ja vietiin vankina Babyloniin. Koska oli tutkinut profeetta Jeremian sanoja, hän pystyi tietämään, milloin vankeus loppuisi.

”…hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta” (Dan. 9:2).

Vaikka oli ollut nuori, kun hänet vangittiin ja elänyt tuossa hyvin pakanallisessa kaupungissa 70 vuotta, Daniel kunnioitti Jumalaa ja arvosti profetiaa. Jeremian profetia sanoi: ”Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta” (Jer. 25:11).

Daniel kiinnitti huomiota. Hän vaelsi lähellä Herraa ja erotti oikean profeetan väärästä. Jeremia oli oikea Jumalan profeetta. Jumala haluaa kansansa tietävän, mitä on tulossa. Kristittyjen täytyy ottaa päänsä pois pensaasta ja kiinnittää huomionsa profetiaan voidakseen ymmärtää aikaa, jossa elämme. Jumala antoi meille profetian koskien aikaa, jossa elämme, jotta Danielin lailla voisimme tuntea ajanmerkit.

”Muistakaa entisiä ikiajoista asti, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole; minä olen Jumala, eikä ole minun vertaistani. Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole tapahtunut; minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen.” (Jes. 46:9-10)

Jumala on ikuinen. Hän on aina ollut ja tulee aina olemaan. Hän ei ole rajoitettu aikaan, jossa elämme ja näkee, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Hän puhui muinaisten profeettojen kautta ja meidän asiamme on kiinnittää siihen huomiota. Kuulen monista kristityistä, joita maailmantapahtumat hämmentävät, kun he näkevät vain yksittäisiä uutisotsikoita, eivätkä osaa yhdistää tapahtumia profetian valossa.

Maailmantilanne on räjähtämäisillään ja kohta on ahdistus, jollaista ei ole ennen nähty.

”Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule” (Matt. 24:21).

Sanoessaan tämän Hän oli puhunut Danielin viimeiselle viikolle johtavista tapahtumista. Tutki Hänen sanojaan huolellisesti, niin näet, että olemme nopeasti lähestymässä tuota viikkoa.

Jännitys on kasvamassa ympäri maailman, varsinkin Lähi-idässä ja nimenomaan Israelia vastaan. Jotkut harhautetut uskovat, että kristityt ovat korvanneet Israelin Jumalan sydämessä. Väärin.

Jumala ei ole hyljännyt Israelia ja Hän tulee viemään heidät päämäärään. Hän tiesi, että heidät hajotettaisiin, mutta Hän tiesi myös, että heidät jälleen koottaisiin. Profeetta Hesekielille annettiin monta mielenkiintoista profetiaa ja Jumala näytti hänelle, että eräänä päivänä koko Israelin heimo jälleen yhdistettäisiin.

Herran Henki vei Hesekielin laaksoon täynnä kuivia luita. Nuo kuivat luut tulivat yhteen ja niiden päällä oli liha, mutta niissä ei ollut henkeä. Hesekielin katsellessa luille annettiin henki ja ne elivät.

”Ja hän sanoi minulle: ’Ihmislapsi, nämä luut ovat koko Israelin heimo. Katso, he sanovat: ’Meidän luumme ovat kuivettuneet, toivomme on mennyttä, me olemme hukassa.” (Hes. 37:11)

Tänä päivänä katselemme kuivien luiden yhteen tulemista. On jännittävää nähdä heidän palaavan maahan, jonka Jumala antoi heille ikuiseksi. Heidän hengessään on myös liikehdintää ja hitaasti he ovat tulossa eläviksi, eivät ainoastaan palaamassa maahansa, vaan palaamassa Jumalan tykö.

Katso sivustoa http://www.templeinstitute.org/ ja lue artikkeleita siitä, mitä tapahtuu juutalaisen kansan hengessä ja ponnistuksista jälleenrakentaa temppeli; Jumala asettaa Henkensä heihin:

”Ja minä annan teihin henkeni, niin että te tulette eläviksi ja sijoitan teidät omaan maahanne. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra: minä olen puhunut ja minä sen teen, sanoo Herra.” (Hes. 37:14)

Elämme jännittäviä aikoja, mutta vain ne, jotka tutkivat Raamatun profetiaa, voivat nähdä, mitä nyt todella on tapahtumassa. Vain ne, jotka tutkivat Raamatun profetiaa, ovat vetäneet päänsä ulos pensaasta ja avanneet silmänsä.

Jokainen, joka luulee, että Jumala on luopunut lupauksistaan Israelille, on sokea. Danielille annettiin lopunaikoja koskeva profetia. Se koskee nimenomaan Israelia ja paljastaa, että temppeli jälleenrakennetaan.

”Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy ja synti sinetillä lukitaan ja pahat teot sovitetaan ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan ja kaikkeinpyhin voidellaan” (Dan. 9:24).

Sanat ”kansallesi” ja ”kaupungillesi” voivat tarkoittaa vain juutalaisia ja Jerusalemia. Daniel ei ollut kristitty, joten se osoittaa vääräksi korvausteologian valheen. Profetia jatkuu kertoen miehestä, joka tulee valtaan ja näyttäisi tuovan rauhan.

”Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon [7 vuotta] ajaksi ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse.” (Dan. 9:27)

”And he will make a firm covenant with the many for one week, but in the middle of the week he will put a stop to sacrifice and grain offering; and on the wing of abominations will come one who makes desolate, even until a complete destruction, one that is decreed, is poured out on the one who makes desolate.” (Daniel 9:27, NASB)

Juutalaisten temppeli rakennetaan hyvin pian, koska teuras- ja ruokauhri tapahtuu siellä ja tämä laittomuuden ihminen saa ne lakkaamaan. Sitten hän rikkoo liiton ja asettaa iljetyksen temppeliin.

”Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää [3,5 vuotta]” (Dan. 12:11). Jeesus vahvistaa tämän puhuessaan lopunajoista:

”Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa – joka tämän lukee, se tarkatkoon – silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille” (Matt. 24:15-1).

Jeesus opetti profetiaa, mutta tänä päivänä useimmat pastorit ovat hyvin löysiä pyhien varustamisessa, kun eivät opeta profetiaa ja useimmat kristityt eivät välitä, vaikka opettaisivatkin.

Kun Jeesus puhui opetuslapsilleen lopunajoista, Hän puhui sodista ja sotahuhuista, maanjäristyksistä, nälänhädästä ja rutosta. Näemme kasvua kaikessa, mistä Jeesus puhui ja se tulee jatkuvasti pahenemaan, mutta kristityillä on lupaus, että he eivät ole maan päällä Danielin 70 vuosiviikon profetian viimeisellä viikolla.

Harpazo (tempaus) tapahtuu ennen viimeistä viikkoa, joka tunnetaan myös Jaakobin vaivan aikana (ei pakanoiden vaivan aikana). Lue Dan. 9:24, niin näet, että se koskee Israelia. Kristityt temmataan ylös Jeesuksen luokse, eikä maan päälle tuleva tuomio koske heitä.

Ilmestyskirja käsittelee lopunaikoja yksityiskohtaisesti, mutta on myös selvää, että kristityt kutsutaan kotiin, ennen kuin se kaikki alkaa. Jeesus saneli Johannekselle seitsemän kirjettä, jotka toimitettiin seitsemälle seurakunnalle. Nämä kirjeet ovat Ilmestyskirjan luvuissa 2 ja 3 ja tiivistävät ekklēsia’n (käännetty sanalla seurakunta) historian.

Kun tämä historia on lopussa, meidät kutsutaan kotiin.

”Sen jälkeen minä näin, ja katso: taivaassa oli ovi avoinna, ja ensimmäinen ääni, jonka minä olin kuullut ikäänkuin pasunan puhuvan minulle, sanoi: ’Nouse ylös tänne, niin minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva.” (Ilm. 4:1)

Sanat ”sen jälkeen” ja ”tämän jälkeen” on käännetty kreikan sanoilla meta tauta, joka tarkoittaa tapahtumasarjaa. Seitsemäs kirje kirjoitettiin ja sitten ääni sanoi: ”Nouse ylös tänne” ja sitten alkaa tapahtua. Yksinkertaista ymmärtää, mutta monimutkaista niille, jotka eivät ota Jumalan sanaa vakavasti. Pelkäätkö sinä tempausta? Meille kristityille sen pitäisi olla suuri lohtu tietäessämme pääsevämme Jeesuksen luokse, emmekä kohtaa Danielin 70. viikkoa.

Aina tulee olemaan pilkkaajia, jotka epäilevät Jumalan Sanaa, tai monimutkaistavat sen yrittäen mieluummin tulkita sitä, mitä Jumala ”tarkoitti sanoa”, sen sijaan, että hyväksyisivät sen, mitä Hän todella sanoi. Se ei ole yllätys Jumalalle. Pyhä Henki innoitti Pietarin puhumaan tästä:

”… että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet. Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: ’Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kun isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.’ Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta.” (2. Piet. 3:2-5)

Luomisen päivästä asiat ovat muuttuneet. Tuomio tuli vedenpaisumuksen kautta ja profetia sanoo, että pian tulee toinen tuomio. Tällä kertaa se on lopullinen tuomio. Ainoa keino välttää Jumalan viha on vastaanottaa Kristus Herranasi ja Vapahtajanasi. Emme tiedä tarkalleen, milloin harpazō tapahtuu, mutta katsoessamme ajanmerkkejä voimme olla varmoja, että se tapahtuu pian. Tunnetko jonkun, joka ei ole tehnyt päätöstä seurata Jeesusta? Tutki profetiaa ja selitä heille, mitä on tapahtumassa ja että Jeesuksen veren kautta he voivat paeta Jumalan tuomiota.

Hyvä keino yhdistää eri profetioita on tutkia Ilmestyskirjaa Raamatusta, jossa on viitteet. Tutki myös Danielia, Jesajaa, Hesekieliä ja Sakarjaa vain joitakin mainitaksemme. Sitten mene Jeesuksen Öljymäen puheeseen.

Tässä kolme hyvin informatiivista linkkiä, jotka tarkastelevat nykytapahtumia Raamatun näkökulmasta:

• Prophecy Update Videos
• Amir Tsarfati’n Behold Israel -sivusto ja YouTube-kanava

On aika ottaa pää pensaasta. Jumala antoi meille profetian ja odottaa, että tutkimme sitä.

Jumala siunatkoon teitä kaikkia,

Nathele Graham

twotug@embarqmail.com
http://www.straitandnarrowministry.com
ron@straitandnarrowministry.com

Ron and Nathele Graham’s previous commentaries archived at http://www.raptureready.com/featured/graham/graham.html

Koko Raamattu on ”theopneustos” (Jumalan henkeyttämä).

 

 

Read Full Post »