Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘hengellinen näkökyky’

The Sight of God (part 2)
By Simon Desjardins, 15.10.2020, suom. SK

Tämä on jatkoa artikkelille Jumalan kyky nähdä (osa 1).

Saattaako joku niin piiloon piiloutua, etten minä häntä näe? sanoo Herra. Enkö minä täytä taivasta ja maata? sanoo Herra.” (Jer. 23:24)

Jumalan yleismaailmallinen näkökyky

Jumalan näkökyky ei ole vain pysyvä; se on myös yleismaailmallinen. Kuten olemme lukeneet jakeesta, tämä johtuu siitä, että Jumala on läsnä kaikkialla. Hän täyttää taivaan ja maan. Siksi kukaan ei voi piiloutua Jumalalta:

”Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä? Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä. Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin, sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun. Ja jos minä sanoisin: ’Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi’, niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.” (Ps. 139: 7–12)

Näin ollen mikään ei voi paeta Hänen universaalista näkökentästään. Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja” (Sananl. 15:3). Näin ollen suuri MINÄ OLEN näkee aina ja kaikkialla iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaiken, mitä hän näkee, hän näkee nykyhetkessä. Tämä on yksi syy siihen, miksi Hän tietää kaiken, eikä unohda mitään. Hän on ikuinen ja universaali todistaja, joka meidän pitää kohdata tuomiopäivänä.

Jumalan kyky nähdä läpi

”…eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili” (Hepr. 4:13).

Kun ihminen voi nähdä vain pinnallisesti, niin Jumala näkee läpi kaiken ja jokaisen ihmisen. Jumala siis ei tarvitse röntgenkuvia, tietokonetomografiaa, PET-skannauksia, magneettikuvauksia eikä tähystyksiä, koska Hänelle kaikki on alastonta ja paljastettua – ei vain alastonta, vaan myös paljastettua. Tämä on valtava ero Jumalan ja meidän välillä. Vaikka meitä ympäröivät rajoitukset, Jumala on rajoittamaton aina ja kaikissa olosuhteissa.

Tämä ääretön kuilu Jumalan ja meidän kykymme välillä näkyy 1. Samuelin kirjan tarinassa, jonka me kaikki tunnemme:

”Kun he sitten tulivat ja hän näki Eliabin, ajatteli hän: ’Varmaan on nyt tässä Herran edessä hänen voideltunsa’.  Mutta Herra sanoi Samuelille: ’Älä katso hänen näköänsä äläkä kookasta vartaloansa, sillä minä olen hänet hyljännyt. Sillä ei ole, niinkuin ihminen näkee: ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen.’” (1. Sam. 16:6,7)

Samuel oli tässä katastrofin partaalla. Hän oli aikeessa voidella Eliab tulevaksi Israelin kuninkaaksi ja hän aikoi tehdä sen, koska hänen rajoitettu näkökykynsä johti häntä harhaan. Me menemme usein samaan ansaan, mutta Jeesus ei koskaan mennyt siihen ansaan. Hänestä sanotaan:

”Hän halajaa Herran pelkoa; ei hän tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta korvan kuulolta, vaan tuomitsee vaivaiset vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille” (Jes. 11:3,4).

Kun Jeesus sanoo: Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen” (Joh. 5:30), Hän viittaa kykyynsä kuulla Isän ääni. Mutta kuinka monta kertaa me tuomitsemmekaan silmiemme näöllä ja päätämme korviemme kuulolla ikään kuin olisimme itseriittoisia? Ulkonäöllä voi pettää ihmisiä, mutta ei Jumalaa. Siksi kielto:

”Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio” (Joh. 7:24).

Jumalan kaikkitietävä näkö

Toinen ero Jumalan ja meidän näkömme välillä on siinä, että Jumalan näkökyky on aina tiedon mukainen. Hän tietää, mitä näkee ja näkee, mitä tietää ja tämän pysyvästi. Mutta niin ei ole meidän kohdallamme.

Ihmettelen, kuinka moni ihminen tunnistaisi atomipommin, jos löytäisi sen pellolta, tai Didier Queloz’in, jos tapaisi hänet kadulla. Hyvin usein näkömme ei ole tiedon mukainen. Joten joskus näemme ja teemme johtopäätöksiä tietämättä, mitä näemme. Mutta Jumala on täysin erilainen ja Hänen johtopäätöksensä ovat aina totta.

Ainoa toivomme

Siksi meidän täytyy nähdä El Roi (ראי אל), ”Jumala, joka näkee minut”, sillä hänessä on toivomme. Haagarin kysymys on edelleen ajankohtainen: ”Olenko minä tässä paikassa saanut nähdä takaapäin hänet, joka näkee minut?” Psalmeista löytyy ihana lupaus:

Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa; minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee” (Ps. 32:8).

Jumala, jonka näkökyky on täydellinen – ja täydellinen koko elämän kirjon alueella – tarjoutuu opastamaan meitä silmillään. Kun Hän sanoi Haagarille: ”Palaa emäntäsi tykö ja nöyrry hänen kätensä alle” (1. Moos. 16:9), Hän opasti häntä silmillään. Tämä ei ole jonkinlainen utopia. Se on lupaus, joka annetaan kaikille, jotka alistuvat Hänen neuvoillensa ja tottelevat Hänen ääntänsä. Tietenkään, kuten Haagarin kohdalla, ei ole aina helppoa noudattaa Hänen opastustaan, mutta se, joka luottaa Hänen rakkauteensa ja myötätuntoonsa, kokee kirkkauden.

”Kuka teistä pelkää Herraa ja kuulee Hänen Palvelijansa ääntä? Joka vaeltaa pimeydessä ja valoa vailla, se luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaansa.” (Jes. 50:10)

Tämä, eikä mikään vähäisempi, johtaa meidät elämän tielle, sinne, missä on ikuinen ilon ja nautintojen täyteys.

Read Full Post »

The Sight of God (part 1)
By Simon Desjardins, 15.9.2020, suom. SK

Vielä Herran enkeli puhui hänelle: ’Katso, sinä olet raskaana ja synnytät pojan ja kutsut hänet Ismaeliksi, sillä Herra on kuullut sinun hätäsi. Hänestä tulee mies kuin villiaasi: hänen kätensä on kaikkia vastaan, ja kaikkien käsi on häntä vastaan, ja hän on kaikkien veljiensä niskassa.’ Ja Haagar nimitti Herraa, joka oli häntä puhutellut, nimellä: ’Sinä olet ilmestyksen Jumala’. Sillä hän sanoi: ’Olenko minä tässä vilaukselta saanut nähdä hänet, joka minut näkee?’ Sentähden kutsutaan kaivoa nimellä Lahai-Roin kaivo; se on Kaadeksen ja Beredin välillä.” (1. Moos. 16:11–14)

Inhimillistämisen vaara

On myönnettävä, että me uskovat tiedämme, että Jumala on hyvin erilainen kuin ihminen, mutta silti me otamme riskin – ainakin joillakin alueilla – antropomorfisoida, inhimillistää suuri MINÄ OLEN, että hänestä tulisi ymmärrettävämpi ja helpommin saavutettava. Emme ehkä ole tietoisia tuosta vaarasta, mutta mahdollisuus väijyy mielemme rajoilla odottaen suotuisaa hetkeä hypätä sisään ja vääristää käsityksemme Hänestä.

Että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi persoonallisuuden alueella, on kiistatonta, mutta kun on kyse siitä kuinka pitkälti, niin samankaltaisuus romahtaa, sillä Jumala on ääretön ja ihminen rajoitettu. Siitä seuraa, että äärettömyyden käsite jää meille abstraktiksi ja sitä tuskin voidaan kuvitella asianmukaisesti; toisin sanoen Jumalan ja meidän äärettömyyskäsitysten välillä on aukko. Tämän ei pitäisi yllättää meitä, sillä Jumala kokee sen ensimmäisessä persoonassa, me emme.

Haagar

Haagarin tarina luo arvokasta valoa vaikeuteen, joka meillä on muodostaessamme itsellemme asianmukaista käsitystä Jumalasta. Omin avuin meillä ei ole toivoa menestyksestä ja jumaluuden häpäiseminen olisi ainoa mahdollinen tulos. Onneksi Jumala voi paljastaa itsensä ja osittain sulkea rajallisuutemme luoman aukon. Siksi voimme hankkia pätevää tietoa, mutta vain osittain (1. Kor. 13:9).

Juuri näin tapahtui Haagarille. Herran enkeli löysi hänet vesilähteen luota erämaassa ja kertoi hänelle, että hän synnyttäisi pojan. Hän kertoi myös, millainen mies hän tulee olemaan ja että hänen jälkeläisensä lisääntyvät niin, että heitä ei voida laskea heidän paljoutensa vuoksi. Hän antoi myös välittömän ohjeistuksen siitä, mitä Haagarin pitäisi tehdä seuraavaksi. Niinpä hän kuuli Jumalan äänen fyysisillä korvillaan. On kuitenkin hämmästyttävää, että se, mikä vaikutti häneen eniten ei ollut se, että Jumala puhuu, vaan ennemminkin se, että hän näkee:

”Haagar kutsui Herraa, joka oli puhutellut häntä, nimellä ’Sinä olet El-Roi’. Haagar näet ajatteli: ’Olenko minä tässä paikassa saanut nähdä takaapäin hänet, joka näkee minut?’” (1. Moos. 16:13, Raamattu Kansalle).

Siellä tuon vesilähteen luona Jumala ilmoitti Hagarille jotakin itsestään. Ja se ilmoitus liittyi Hänen näkökykyynsä.

Kahdenlaista näkökykyä

Kun Haagar sanoi: Olenko minä tässä paikassa saanut nähdä takaapäin hänet, joka näkee minut?” (1. Moos. 16:13), hän tuo esiin ilmoituksella saadun tiedon. Vasta silloin ja siellä hän näki Jumalan, joka näkee hänet. Sen juuri ilmoitus tekee; se avaa silmämme ja saa meidät näkemään jonkin totuuden Jumalasta.

Kiinnitä huomiota Haagarin sanoihin: ”Olenko minä tässä paikassa saanut nähdä takaapäin hänet, joka näkee minut?” (1. Moos. 16:13). Hänen sanansa korostavat kontrastia hänen näkökykynsä ja Jumalan näkökyvyn välillä, toisin sanoen inhimillisen näkökykymme ja jumalallisen näkökyvyn välillä.

Jumalan pysyvä näkökyky

Haagar ei sanonut: ”Olenko minäkin täällä nähnyt Hänet, joka näki minut?” Vaan ennemminkin: ”Olenko minäkin täällä nähnyt Hänet, joka näkee minut?” Haagar oli tullut ilmoituksen kautta tietämään, että kun hän oli lakannut näkemästä Jumalan, Jumala näki hänet edelleen, toisin sanoen, hän oli kokenut Jumalan pysyvän näkökyvyn. On yksi asia, että tämä tieto on päässämme, mutta kokonaan toinen asia tietää se, kuten Haagar sen tiesi. Hän oli nähnyt El Roi’n (ראי אל), ”Jumalan, joka näkee minut”. Kun Jeesus sanoi: ”Ennenkuin Abraham oli, Minä Olen” (Joh. 8:58), hän julisti jumaluuttaan. Mutta hän julisti sen myös – vai pitäisikö sanoa ilmoitti – tavatessaan Natanaelin:

”Jeesus näki Natanaelin tulevan tykönsä ja sanoi hänestä: ’Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!’ Natanael sanoi hänelle: ’Mistä minut tunnet?’ Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ’Ennenkuin Filippus sinua kutsui, kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut’. Natanael vastasi ja sanoi hänelle: ’Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas’.” (Joh. 1:47-49)

Natanael ymmärsi silloin ja siellä, että Jeesus oli nähnyt hänet kaiken aikaa. Hän sai välähdyksen Jumalan pysyvästä näkökyvystä ja tuli siihen tulokseen, että tämä ei ollut tavallinen ihminen. ”Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas!”

Ensimmäinen kontrasti

Joten tässä meillä on ensimmäinen vastakohtaisuus Jumalan ja oman näkökykymme välillä. Meidän näkökykymme on hetkellinen ja ohimenevä, Jumalan näkökyky on pysyvä. Hän näkee meidät keskeytyksettä. Itse asiassa Hän näkee jokaisen ihmisen ja kaiken tällä tavalla. Tämä ajatus ahdisti Nietzsche’ä. Kirjassaan Näin puhui Zarathustra hän loi hahmon, josta lopulta tulee Jumalan murhaaja. Myöhemmin rikollinen selittää tekonsa syytä:

Mutta hänen … täytyi kuolla: hän näki kaikkinäkevillä silmillä – hän näki ihmisten syvyydet ja pohjat; hän näki kaiken heidän kätketyn nöyryytyksensä ja rumuutensa. Säälissään hän ei hävennyt mitään; hän tunkeutui likaisimpiin nurkkiini. Tämän ehdottoman uteliaan, liian tunkeilevan, liian säälivän, oli kuoltava. Hän näki minut aina: halusin kostaa tällaiselle todistajalle – tai muuten en voisi elää.

Jumalan, joka näki kaiken, mukaan lukien jokaisen ihmisen – tämän Jumalan täytyi kuolla! Ihminen ei voi sietää, että tällaisen todistajan pitäisi elää.

Nämä sanat saattavat heijastaa Nietzsche’n henkilökohtaista motivaatiota, ei tappaa Jumala, kuten hän luuli, vaan tappaa sisäinen tieto, joka hänellä oli Jumalasta ja oikeutukseton tietoisuus, joka hänellä oli itsestään.

Jumala on todella El Roi (אל ראי), ”Jumala, joka näkee minut” ja näkee minut aina.

”Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä, että olisitte moitteettomat ja puhtaat, olisitte tahrattomat Jumalan lapset kieron ja nurjan sukukunnan keskellä, joiden joukossa te loistatte niinkuin tähdet maailmassa tarjolla pitäessänne elämän sanaa, ollen minulle kerskaukseksi Kristuksen päivänä siitä, etten ole turhaan juossut enkä turhaan vaivaa nähnyt” (Fil. 2:14-16).

Jatkuu artikkelissa Jumalan kyky nähdä (osa 2).

Read Full Post »

Days of Lot Boom on Track
By Terry James, 17.12.2019, suom. SK

[Kirjoittaja Terry James on fyysisesti täysin sokea, mutta hänen hengellinen näkökykynsä toimii erinomaisesti!]

Viimeksi 2. syyskuuta 2019 käsittelin talouden piirissä tapahtuvia asioita, jotka osoittavat, että kaikki menee tarkalleen Jumalan profeetallisessa aikataulussa. Koska tuo aikataulu avautuu niin dynaamisella tavalla, tunnen välttämättömäksi muistuttaa ajoittain tuosta profeetallisesta edistyksestä.

Kuten aikaisempien kommentaarien, niin tämänkään tarkoitus ei missään nimessä ole saada aplodeja itselleni. Tarkoitukseni on osoittaa, että tämä sukupolvi näyttää olevan samassa asemassa, kuin Jeesus itse sanoi lopunajan sukupolven olevan tempauksen aikaan.

Jokainen taustalla oleva indikaattori, että tämän talouden olisi pitänyt jo kauan sitten luhistua, tuijottaa asiantuntijoita silmiin. Vielä tuo luhistuminen ei ole tapahtunut. Itse asiassa nuo asiantuntijat – eli ne, joiden foorumina on valtavirran media – julistavat ennennäkemätöntä taloudellista nousua. He julistavat niin sanotusti katonharjoilta, että tämä on suurenmoisin taloudellinen trendi, mitä voidaan muistaa.

Silti vähemmän tunnetut rahamaailman huomioitsijat – monet heistä blogosfääristä [bloggarit] – huomauttavat, että tämä koettu taloudellinen trendi tuntemattomiin stratosfääreihin pääsemiseksi on kokonaan rakennettu, ei millekään muulle, kuin luottamukselle tuohon perustusta vailla olevaan taloudelliseen rakenteeseen, eli tämä taloudellinen korkeasuhdanne on rakennettu, ei minkään muun, kuin tyhjän päälle. Se on kuin The Roadrunner -sarjakuvien hahmo. Se on kuin Kojootti, ripustettuna ilmaan syvän kanjonin yllä. Hän vain riippuu siellä ja lopulta painovoima tekee tehtävänsä ja hän päätyy pölytuprahdukseksi kanjonin pohjalla.

Tarkoittamatta olla rienaava, tai vähänkään epäkunnioittava Herran menettelyjä kohtaan ihmiskunnan suhteen, sanon, että nämä ajat heijastavat jotain vastaavaa. Näyttää, että taloudellinen romahdus, jonka olisi pitänyt jo tapahtua, on ripustettu ilmaan. On ikään kuin velan valtava paino – biljoonia dollareita, joita ei koskaan voida maksaa takaisin – olisi yliluonnollisesti tehty vaikutuksettomaksi. Eli kauhistuttavalla painolla ei vain ole merkitystä. Taloudellinen romahdus ei voi tapahtua jonkin näkymättömän voiman vuoksi.

Taloustieteilijät, jotka sanovat, että on tulossa suuri romahdus, eivät osaa selittää, miksi se ei ole jo tullut. He voivat vain spekuloida, että se johtuu velhojen suorittamista silmänkääntötempuista valtiovarainministeriössä ja muissa ylhäisissä rahoituksen linnakkeissa. Mutta sitten heidän on myönnettävä, että ei ole olemassa sellaista rahoitusalan velhoa, joka voisi pidättää näin tyrmistyttävän fiskaalisen painon.

Nämä eivät tietenkään näe sellaista asiaa minään yliluonnollisena, joka pidättäisi romahduksen. Varmasti, suurin osa ei koskaan yhdistäisi tuon romahduksen pidättämistä Taivaan Jumalaan.

Heidän on kuitenkin myönnettävä, että se on täysin ennennäkemätön ja että siinä on luonnottomia osatekijöitä kautta koko ilmiön.

Ja se on todella ilmiö. Niiden ”asiantuntijoiden” mukaan, joita olen lukenut ja joiden kanssa keskustellut, ei koskaan ole jatkettu näin kauan, ennen kuin taloudellinen korjaus tapahtuu.

He sanovat, että tähän mennessä tällaisen välttämättömän korjauksen olisi pitänyt johtaa ainakin suhteellisen vahvaan lamaan. Jotkut uskovat, että laman, syvyydeltään yhtä suuri kuin 1930-luvun suuri lama, olisi pitänyt jo toteutua.

Nyt syystä, josta kirjoitin tämän kommentaarin alussa, ei ole tarkoitukseni mitenkään taputtaa itseäni selkään.

Kirjoitin vuodenvaihteessa 2010–2011 artikkelisarjan Scanning a Fearful Future (Pelottavan tulevaisuuden kartoitusta). Johtopäätökseni tämän 10-osaisen artikkelisarjan lopussa oli, että taloudellista romahdusta ei tapahdu – että sen sijaan tulisi taloudellinen nousu – jopa noususuhdanteen aika. Tämä kaikki perustui ajatukseen, pohdiskeluun, että oliko tämä sukupolvi juuri siinä ajassa, jolloin Kristus puuttuu ihmiskunnan asioihin – erityisesti, jos seurakunnan tempaus oli aivan tapahtumaisillaan.

Kaikki tämä tietenkin perustui Raamatun profetiaan. Se tuli Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen sanoista, kun hän oli maan päällä ja opetti opetuslapsiaan.

Ilmaisemani käsitys oli, ettei tulisi mitään sellaista taloudellista romahdusta, kuin mistä monet sähköpostittajat kirjoittivat minulle pelätessään, että Yhdysvallat ja maailma olivat kohtaamassa Ahdistuksen kaltaisia ongelmia. Useimmat kirjoittaneet pelkäsivät, että nämä ongelmat olisivat pohjimmiltaan vakavia taloudellisia ongelmia.

Väitteeni oli – ja on edelleen – että jos olemme niin pitkällä tässä armon aikakaudessa, kuin uskon tämän sukupolven olevan, niin ei ole aikaa kaiken romahtamiselle – taloudellisesti ja muutenkaan – sitten rakentaa jälleen positiivisesti, kunnes maailma tulisi taas uuteen aikaan, juuri samanlaiseen, kuin se, jossa nyt huomaamme elävämme. Kestäisi vuosia, ehkä useita vuosikymmeniä päästä siihen, missä tämän sukupolvi on nyt – varsinkin, mitä tulee Amerikkaan. Ja Amerikka on taloudellisesti maailman huippuvaltio. Jos Yhdysvallat romahtaisi, niin koko maailma, joka on niin monimutkaisesti sidoksissa kaikkivaltiaaseen dollariin, kärsisi vieläkin suuremman romahduksen.

Koko johtopäätökseni perustui ja edelleen perustuu Jeesuksen profetiaan Nooan ja Lootin päivistä ja löytyy kohdista Matteus 24:36-42 ja Luukas 17:26-30.

Jeesus sanoi, että taloudellisen katastrofin sijasta tapahtuisi suuri nousu ostamisessa, myymisessä, rakentamisessa ja jopa maatalousasioissa, kuten istuttamisessa jne.

Sen jälkeen, kun kirjoitin tästä vuonna 2011, löydökseni on vahvistettu. Tämä johtuu jälleen siitä, että uskon Jumalan sanaan profeetallisissa asioissa, en omiin ennustajankykyihini enkä ”tiedon sanaan”.

Amerikka on tällä hetkellä valtavassa taloudellisessa nousussa ja jopa Trumpin haastajat myöntävät sen vastahakoisesti. Jeesuksen Kristuksen ennustama taloudellinen nousu on aikataulussaan.

Donald J. Trump, kenties ennennäkemättömän kyvykäs rakentaja, asetettiin yliluonnollisesti asemaansa pitämään huoli siitä, että Herran Jeesuksen profetoima taloudellinen noususuhdanne toteutuu. Tämä on väitteeni, joka ainakin minun hengessäni, on täysin vahvistettu.

Tilastot asetetaan päivittäin DOW:lla ja muilla talouden sektoreilla. Näin siitä huolimatta, että edelleen on olemassa pahaenteinen biljoonien ja jälleen biljoonien dollarien taloudellisen painovoiman veto, jonka pitäisi milloin tahansa aiheuttaa katastrofaalinen romahdus.

Jeesus sanoi, että on sellainen romahdus, joka todella tulee tapahtumaan. Se tulee olemaan sillä hetkellä, kun hänet seuraavan kerran ”paljastetaan” maailmalle. Tuo suuri katastrofaalinen tapahtuma on Tempaus, kun Hänen kansansa – kaikki pelastettuja uskon kautta hänen kuolemaansa, hautaamiseensa ja ylösnousemukseensa – kutsutaan taivaan kotiin olemaan Hänen kanssaan iankaikkisesti (Ilm. 4:1). Jeesus sanoi, että tuomio lankeaisi noiden maaplaneetan kapinallisten päälle juuri tuona päivänä.

Jeesus Kristus, jonka syntymäpäivää juhlimme tähän aikaan vuodesta, on ainoa varma suoja tuota tulevaa maailmanlaajuista ennennäkemättömän kauhun aikaa vastaan. Seuraavassa on jälleen tapa varmistaa, että olet Hänen suojeluksessaan tuon suuren tulevan myrskyn aikana.

Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan (Room. 10: 9-10).

Read Full Post »

Spiritual sight (part two)
16.8.2019, by Simon Desjardins, suom. SK

Tämän on jatkoa artikkeliin Hengellinen näkökyky (osa 1).

Edellisessä postissani (linkki yllä) näimme, että hengellinen näkökyky kristillisen tiedon hankkimiseksi on välttämätön. Itse asiassa, jos paholainen voi toimia omalla tavallaan, hän tekee meidät sokeiksi heti, kun tilaisuus tarjoutuu, sillä hän tietää, että sokea on helppo pettää, johtaa harhaan ja voittaa. Toisesta Kuningastenkirjasta löytyvä tarina on hyvä esimerkki:

“Kun viholliset sitten tulivat häntä vastaan, rukoili Elisa Herraa ja sanoi: ‘Sokaise tämä väki’. Silloin hän sokaisi heidät Elisan pyynnön mukaan. Ja Elisa sanoi heille: ‘Ei tämä ole oikea tie, eikä tämä ole oikea kaupunki. Seuratkaa minua, niin minä vien teidät sen miehen luo, jota te etsitte.’ Ja hän vei heidät Samariaan.” (2. Kun. 6:18,19)

Heti, kun syyrialaiset sokeutuivat, Elisa pystyi johtamaan heidät harhaan vähällä vaivalla. Hengellisessä maailmassa toimii sama malli. Tämä on yksi syy, miksi monia evankelisia harhautetaan ja petetään; moraalista piittaamattomat käytännöt ovat hautaamassa useat kirkot ja harvat näyttävät olevan todella tietoisia, mitä on tapahtumassa. En puhu tässä lakihenkisistä käytännöistä, vaan moraalittomista osatekijöistä, jotka Raamattu tuomitsee.

Kuten kirjoitin toisaalla, niin henkilö, joka kieltäytyy seuraamasta Jeesusta Hänen ehdoillaan, ei voi nähdä, mitä Jeesus näkee, eikä tietää, mitä Jeesus tietää. Tuon henkilön sokaisee hänen omapäisyytensä ja hän on sokeiden johtajien helposti värvättävissä.

Hengellinen näkökyky ja palvelutyö

Jeesuksen mukaan hengellinen näkökyky on välttämätön myös tehokkaan palvelemisen kannalta.

“Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ‘Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee. Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.’” (Joh. 5:19,20)

Jeesuksen suorittama palvelutyö oli kokonaisuudessaan riippuvainen siitä, että hän näki Isän toimivan. Hän tunnusti avoimesti, että ”Poika ei voi tehdä mitään itsestään, vaan mitä Hän näkee Isän tekevän”. Siitä seuraa, että sokeuden tilassa ei voida tehdä mitään arvokasta tai ikuista. Voidaan ryntäillä sisään ja ulos ja työskennellä ylen määrin, mutta ilman näkökykyä tulokset on tuomittu alusta lähtien. Jeesus ei olisi voinut ilmaista sitä selvemmin sanoessaan:

”Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois” (Matt. 15:13).

Tragedia on nykyään se, että monet ns. kristillisistä saarnamiehistä ovat sokeita, tai likinäköisyydestä kärsiviä. Olemme alkaneet uskoa, että raamattukouluilla on kyky tuottaa päteviä saarnaajia ja että tutkintotodistukset riittävät ollaksemme hengellisesti tuottavia. Näin ollen monet tutkintotodistuksineen juoksevat ja hikoilevat, saarnaavat ja työskentelevät saadakseen jonkin verran suosiota ja harvoilla on aikaa mietiskellä Jumalan kirkkautta Jeesuksen Kristuksen edessä, eli nähdä Isä työssä, kuten Jeesus näki hänet. Muistettakoon ikuisesti: palvelutyömme ei voi olla suurempi, kuin mitä näemme Isältä.

Psalmista oli tullut samaan johtopäätökseen:

“Minä nostan silmäni sinun puoleesi, joka taivaissa asut. Katso, niinkuin palvelijain silmät katsovat heidän isäntäinsä käsiin, ja niinkuin palvelijattaren silmät katsovat hänen emäntänsä käsiin, niin meidän silmämme katsovat Herran, meidän Jumalamme, puoleen, kunnes hän armahtaa meitä” (Ps. 123:1,2).

Hengellinen näkökyky synnyttää aitoa palvontaa

Kun Jumalan kirkkaus nähdään, siinä on viehätystä, ihailua ja mietiskelyä; tapahtuu hengellinen herääminen, joka ajaa tarkkailijan korkeampaan käsitykseen jumalallisesta. Sitä voitaisiin verrata kehdossaan makaavaan lapseen, jota kiehtoo kehdon yläpuolella riippuva vauvan lelu. Hän haluaa koskettaa sitä, tuoda sen lähemmäksi silmiään, leikkiä sillä, koska sen värit ja muodot kiehtovat häntä. Jos lapsi olisi sokea, kaikki olisi yksitoikkoista; ei olisi mitään vetovoiman tunnetta, intoa eikä kiinnostusta; mutta hänen näkökykynsä laukaisee kaiken.

Miten on meidän laitamme? Näemmekö Hänet pyhyyden kauneudessa? Näemmekö Jumalan kirkkauden tiedon valon Jeesuksen Kristuksen edessä? Jos emme, niin kokemamme elämä on äärettömän paljon vähemmän, kuin aito kristillinen elämä.

Muutamia varoituksia

Yleensä, kun hengellinen näkökykymme hämärtyy, alamme alitajuisesti etsiä aineellisia korvikkeita ja uskokaa minua, niitä on nykyään helppo löytää, sillä on monia seurakuntia, jotka markkinoivat viihdetapoja, jotka haastavat Hollywoodin värit ja houkutukset. Älä käsitä minua väärin! En tarkoita, että kokouksiemme tulisi olla värittömiä ja ikäviä. Sanon vain, että heidän värinsä eivät tarjoa mittaria, jolla aitoa hengellisyyttä voitaisiin mitata ja jos emme ole varovaisia, ihmiset saattavat päätyä kokouksiimme, ei katsomaan Jumalan kirkkautta, vaan nauttimaan taitavien viihdyttäjien viehätysvoimasta.

Hengessä ja totuudessa

Todellinen palvoja ei tarvitse näitä maallisia vempeleitä, sillä hän on ylittänyt verhon ja näkee Shekinan ilmestyneessä kunniassaan – mitä terävämpi näky, sitä suurempi kokemus. Tämä, eikä mikään muu, on ollut muinaisten pyhien kokemus. Heitä eteenpäin ajava motivoiva voima liittyi heidän terävään näkökykyynsä. Ei tarvitse olla profeetta käsittääkseen sen. Raamattu todistaa uudestaan ja uudestaan, että ilman terävää havaintoa hengellisestä todellisuudesta varma alamäki on alkamassa.

Laodikean seurakunta on räikeänä esimerkkinä tämän periaatteen luotettavuudesta. Heidän hengellisen näkökyvyn puutteensa oli aiheuttanut tuhoa heidän yhteisössään ja Jumalan oli kehotettava heitä sanomalla: “Minä neuvon sinua ostamaan minulta … silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit” (Ilm. 3:18). Tässä piilee toivo todelliselle herätykselle, sillä ilman hengellistä näkökykyä ihminen on ennalta tuomittu olemaan maahan ja aineellisuuksiin sidottu. Sellainen on sokeuden perintö.

Read Full Post »

Spiritual sight (part one)
6.7.2019, by Simon Desjardins, suom. SK

Ensimmäinen väite, jonka haluan tuoda esiin tässä postissa, on, että hengellinen näkökyky on yhtä todellinen kuin sen fyysinen vastine ja että molemmat ovat välttämättömiä ihmisen elämän täydellisen ilmaisun saavuttamiseksi. Tämä ei ole vain minun väitteeni, vaan se on juurtunut pyhiin kirjoituksiin ja sitä tukevat ihmisten kokemukset muinaisista ajoista lähtien.

Näkökyky tuo tiedon

Apostoli Paavali – Pyhän Hengen innoittamana – vakuuttaa, että ilman hengellistä näkökykyä kristillisen tiedon hankkiminen tulee mahdottomaksi. Hän kirjoittaa näin:

“Sentähden, kun kuulin siitä uskosta, joka teillä on Herrassa Jeesuksessa ja teidän rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan, en minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani, anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme – sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan…” (Ef. 1:15–19).

Tässä Paavali sanoo, että ymmärryksemme silmät täytyy valaista tietääksemme. Hänen mukaansa ilman tällaista näkökykyä meidät suljetaan pois kristillisestä tiedosta. Kuten olen kirjoittanut toisaalla, että niin hyödylliset kuin aivot ovatkin, ne eivät voi tuottaa tietoa Pyhästä, sillä tuo tieto on varattu niille, jotka ovat ylittäneet pyhitetyn elämän kynnyksen.

Jumalan vahvistus

Jumala itse vahvistaa saman asian. Puhuen profeetta Jeremian kautta Hän sanoo:

“Minä kasvatan erämaahan setripuita, akasioita, myrttejä ja öljypuita; minä istutan arolle kypressejä, jalavia ynnä hopeakuusia, jotta he näkisivät ja tietäisivät, huomaisivat ja myös ymmärtäisivät, että Herran käsi on tämän tehnyt, Israelin Pyhä sen luonut” (Jes. 41:19,20).

Tässä se on sanottu selvästi: ”…jotta he näkisivät ja tietäisivät.” Näkökyky on ja tulee aina olemaan välttämätön edellytys kristityn oppimiselle. Tästä syystä sokeilla ei ole juurikaan sanottavaa ohjausta tarvitseville ihmisille. Jeremian kirjasta luemme myös: “Kiertäkää Jerusalemin katuja, katsokaa ja tiedustelkaa…” (Jer. 5:1).

Mitä tulee Jesajaan, niin hän julistaa: Eivät he tajua, eivät ymmärrä mitään, sillä suljetut ovat heidän silmänsä, niin etteivät he näe ja heidän sydämensä, niin etteivät he käsitä” (Jes. 44:18). Tieto on tässä liitetty silmiin ja ymmärrys sydämeen.

Yksi asia on varma: hengellisesti sokea kristitty ei saavuta kristillistä tietoa. Vaikka lukisi Raamattua neljä tuntia päivässä, kävisi kirkossa kahdesti viikossa ja raamattukoulua neljä vuotta, niin jos hänellä ei ole hengellistä näkökykyä, hän on tuomittu lojumaan tiedon valtameren rannalla kuin tyhjä simpukankuori, joka on täynnä hiekkaista tietoa, yhtä elotonta kuin kuu.

Sanat eivät riitä

Joitakin vuosia sitten kysyin eräältä espanjalaiselta veljeltä, voisiko hän kääntää yhden Amy Carmichael’in runon espanjaksi. Runon nimi on Fire Words. Veli vastasi myöntävästi vain palatakseen muutamaa päivää myöhemmin kertomaan minulle ymmärtävänsä runon kokonaan paitsi alkuosaa, joka kuuluu näin:

“O God, my words are cold:
The frosted frond of fern or feathery palm
Wrought on the whitened pane –
They are as near to fire as these my words;
Oh, that they were flames!”
Thus did I cry.

”Oi Jumala, sanani ovat kylmiä
Jäätynyt saniaisen tai koristepalmun lehvä
muodostunut kuuraiseen ikkunaruutuun
ne muistuttavat yhtä vähän tulta kuin minun sanani
Oi, jospa ne olisivat liekkejä!”
Niin minä itkin

Hän ei tiennyt, mitä nämä sanat tarkoittivat, sillä hän ei ollut koskaan nähnyt taidokkaita kuvioita, joita pakkanen voi tehdä ikkunaan. Pohjoisesta tuleville ihmisille Carmichael’in viittaus on selkeä ja ilmeinen, mutta ei sellaiselle, joka ei ole koskaan nähnyt jäätynyttä ikkunaruutua. Raamattu ei ole erilainen. Siinä on merkityksiä, joita ei tunneta, ennen kuin lukija näkee huurteen ikkunassa niin sanoakseni, taivaallisen todellisuuden sen pelkän kuvauksen sijaan.

Esimerkki periaatteesta

Toisessa Kuningastenkirjassa on tarina, joka ilmentää sitä, mitä olemme tähän mennessä nähneet. Se liittyy profeetta Elisan palvelijaan. Syyrian kuningas oli raivostunut profeetalle ja aikoi vangita hänet.

“Niin hän lähetti sinne hevosia ja sotavaunuja ja suuren sotajoukon. He tulivat sinne yöllä ja ympäröivät kaupungin. Kun Jumalan miehen palvelija nousi aamulla varhain ja meni ulos, niin katso, sotajoukko, hevoset ja sotavaunut piirittivät kaupunkia. Ja hänen palvelijansa sanoi hänelle: ’Voi, herrani, mitä me nyt teemme?’ Hän sanoi: ’Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssansa.’” (2. Kun. 6:14–16)

Elisan palvelija odotti tavallista päivää. Hän nousi ylös rauhallisesti, lähti talosta ja yhtäkkiä hänen kasvojensa ilme muuttui. Pelko tarttui häneen ja epäilykset valtasivat hänen sydämensä, koska hän näki Syyrian armeijan ympäröivän kaupungin. Niinpä hän ryntäsi takaisin ja kertoi herralleen, mitä oli tapahtumassa: ”Voi, herrani, mitä me nyt teemme?”

Palvelijaparka ei tiennyt mistä aloittaa. Niinpä Elisa meni ovelle, katsoi ulos ja hymyili. ”Älä pelkää”, hän sanoi palvelijalleen, ”niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssansa”. Niin palvelija sai rohkeutta Elisan sanoista; rohkeus ja rauha täyttivät hänen sydämensä ja tyyneys valtasi hänen hätääntyneen mielensä.

Tapahtuiko se, mitä palvelija pelkäsi? EI! Tuhannesti EI! Elisa tiesi, että hänen sanansa eivät riitä, joten hän rukoili:

”’Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi.’ Ja Herra avasi palvelijan silmät ja hän näki ja katso: vuori oli täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä.” (2. Kun. 6:17)

Vasta, kun palvelija näki, hän käsitti tiedon. Elisa olisi voinut täyttää päänsä tiedolla, mutta se ei olisi riittänyt. Hänen palvelijansa tarvitsi nähdä tietääkseen. Entä me?

Jatkuu artikkelissa Hengellinen näkökyky (osa 2).

Read Full Post »