Aika on melkein lopussa – muulla ei väliä

Time Is Almost Up. This Is All That Matters
By Alice Childs, 26.5.2021, suom. SK

”Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä. Pankaamme sentähden pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin” (Room. 13:12).

Aikaa ei ole paljon jäljellä. Me, jotka olemme olleet Herramme Jeesuksen Kristuksen seuraajia ja Raamatun profetian tarkkailijoita, tiedämme, että olemme viimeisissä sekunneissa ennen seurakunta-ajan päättymistä. Kaikella sisällämme olevalla monet meistä, jotka ovat osa Jumalan jäännösseurakuntaa kaikkialla maailmassa, ovat valvoneet, rukoilleet, pyytäneet ja varoittaneet yhä suuremmalla intohimolla, kiireellisyydellä ja voimakkuudella, ”kun näemme tuon päivän lähestyvän” (Hepr. 10:25).

Ei ole enää mitään sanottavaa, jota ei ole sanottu jo moneen kertaan. Itse asiassa varoituksiamme on huudettu katoilta ikään kuin yhä suuremmalla kiireellä. Ainoa jäljellä oleva asia sanottavaksi on edelleen tärkein asia, joka voidaan koskaan sanoa ja se on ainoa tärkeä sanoma, joka on koskaan annettu langenneelle ihmiselle. Se sanoma on, että ihmiskunta on toivoton ja avuton syntinen, joka tarvitsee täydellisen ja vanhurskaan Vapahtajan.

Se näet ei ole jokin erityinen tai muu synti, joka vie ihmisen helvettiin. On vain yksi synti, joka johtaa sielun ikuiseen kadotukseen ikuisessa helvetissä ikuisesti erotettuna Jumalasta ja tuo synti on Jeesuksen Kristuksen ja Hänen vapaan armahduksensa hylkääminen.

Jeesus on se Ainoa, joka maksoi täysin äärettömän rangaistuksen ihmiskunnan syntivelasta. Ainoa, joka pystyi pelastamaan kadotetun ja langenneen ”jo tuomitun” ja ”synnin kirouksen” alaisen ihmisen, oli Poika Jumala, joka kääriytyi ihmislihaan tullakseen siksi yhdeksi ja ainoaksi Jumal-ihmiseksi, ollen sekä täysin Jumala että täysin ihminen.

Vain Hän oli pätevä, kykenevä ja halukas ”tulemaan synniksi” kantamalla itsessään koko maailman synnit niin, että kaikki – jokainen, joka on halukas uskomaan yksin Häneen – kaikki, jotka ovat halukkaita asettamaan uskonsa ja luottamuksensa Hänen täydelliseen elämäänsä, hänen kuolemaansa ristillä meidän asemestamme, Hänen hautaamiseensa ja ruumiilliseen ylösnousemukseensa kolmantena päivänä, saavat uskonsa perusteella lukea hyväkseen ja siirtää Kristuksen vanhurskauden päällensä niin, että kaikki, jotka uskovat Raamatun mukaan, voidaan heti vanhurskauttaa, julistaa ”syyttömiksi” aivan kuin eivät olisi koskaan tehneetkään syntiä, ikuisesti sinetöidyiksi ja turvatuiksi ”Kristuksessa” Pyhän Hengen sisäisen läsnäolon kautta.

”Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi” (2. Kor. 5:21).

”Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi – hänen kirkkautensa kiitokseksi” (Ef. 1:13-14).

Tämä on ainoa sanoma, jolla on merkitystä, jolla on sitä koskaan ollut ja jolla sitä koskaan tulee olemaan. Tämä viesti on nyt tärkeämpi kuin koskaan ennen, koska aika on loppumassa. Armon aika on nopeasti tulossa loppuun, ja kauhea hirmuinen Herran vihan ja koston päivä on jo melkein tämän Jumalaa vihaavan maailman päällä. Siinä juuri me olemme.

On vain kahdenlaisia syntisiä:

1. Me, jotka olemme kurjia syntisiä, pelastettuja kaikkivaltiaan, kaikkia rakastavan, kaikille armollisen Isäjumalan armosta Poikajumalan, Jeesuksen, kautta.
2. Sitten on kurjat kadotetut, vielä epäuskoiset syntiset, jotka ovat tähän saakka hyljänneet – jotka jatkuvasti hylkäävät ainoan pelastuksen keinon, koska kieltäytyvät uskomasta ja luottamasta yksin Jeesukseen Kristukseen.

Jokainen meistä kuuluu jompaankumpaan näistä kahdesta luokasta. Olet joko armosta pelastettu syntinen, tai kadotettu lunastamaton syntinen ja menossa suoraan ikuiseen helvettiin, koska kieltäydyt uskomasta Raamatun mukaiseen pelastuksen evankeliumiin.

Kumpaanko luokkaan sinä kuulut?

Aika on melkein lopussa. Tuomio on tulossa. Itse asiassa tulevan ahdistuksen esijärkytykset ovat jo alkaneet. Milloin tahansa uskova jäännösseurakunta, Jumalan todellinen seurakunta, Kristuksen morsian, tempaistaan maan päältä kohtaamaan Herraa yläilmoissa. Tämä tapahtuma merkitsee seurakunta-ajan loppua. Se tuo lopun ajan – ihmiskunnan historian viimeiset seitsemän vuotta. Se alkaa liiton vahvistamisella vielä ilmoittamattoman globaalin johtajan ja Israelin välillä.

Kun seurakunta on poissa, mikään ei ole entisellään. Tämä on se sanoma, jota me uskovat olemme itkevin sydämin pyytäneet sinua kuuntelemaan ja uskomaan.

Älä viivyttele enää. Raamattu kertoo meille, että ”nyt on pelastuksen päivä”.

”Sillä hän sanoo: ’Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut’. Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.” (2. Kor. 6:2)

Älä jatka sydämesi kovettamista äläkä käännä kuuroa korvaa, tai pilkkaa niitä, jotka todella välittävät kuolemattoman sielusi ikuisesta kohtalosta!

Suuri evankelista George Whitefield, Suuren Herätyksen saarnaaja 1700-luvulla, sanoi näin: ”Syytätte minua itkemisestä, mutta kuinka voisin olla itkemättä, kun ette itse itke, vaikka kuolemattomat sielunne ovat tuhon partaalla.”

Hyvä lukija, en uskalla olettaa, että kaikki, jotka tulevat tälle sivustolle ja lukevat tänne kirjoitettuja artikkeleita, olisivat pelastettuja. Vain Jumala tuntee niiden sydämet, jotka Hän lähettää tälle sivustolle. Jos luet tätä artikkelia etkä ole koskaan huutanut avuksi Jeesusta pelastamaan sinut, niin salli minun vakuuttaa sinulle Jumalan sanan auktoriteetilla, ettet ole täällä vahingossa. Jos olet löytänyt itsesi tältä sivustolta lukemassa tätä, tai jotakin toista täällä julkaistua artikkelia, se johtuu siitä, että Jumala, joka ”rakasti maailmaa niin paljon”, on lähettänyt sinut tänne ja asettanut nämä sanat sinun polullesi, jotta kuulisit ehkä ensimmäisen tai viimeisen kerran pelastuksen evankeliumin.

”Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin” (Jes. 55:10-11).

Joten kun lopetan, salli minun tehdä se vielä kerran antamalla sinulle evankeliumi niin selkeästi kuin osaan. Tämä sinun täytyy uskoa pelastuaksesi. Tämä sinun täytyy uskoa muuttaaksesi ikuisen kohtalosi helvetistä taivaaseen. Ensinnäkin sinun täytyy ymmärtää ja hyväksyä totuus, että olet syntinen. Et ole syntinen, koska teet syntiä; vaan teet syntiä, koska olet syntinen. Olet sitä luonnostasi. Raamattu sanoo, että pelastuakseen täytyy:

1) Ymmärtää ja tunnustaa, että olet synnintekijä, toivottomasti ja auttamattomasti kadoksissa, leikattu irti Jumalasta synnin ”kirouksella”, jonka alaisena koko ihmiskunta on siinnyt ja että näin ollen olet tuomittu helvettiin sen takia.

”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room. 3:23).

”…niinkuin kirjoitettu on: ”Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään” (Room. 3:10-12).

Tässä on huono uutinen, joka on hyväksyttävä ja tunnustettava:

”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme” (Room. 6:23).

(2) Ymmärtää ja tunnustaa, ettet voi tehdä mitään, sanoa mitään niin, että koskaan pystyisit pelastamaan itsesi. Et voi pelastaa itseäsi, koska parhaatkin yrityksesi aina ”jäävät” vajaaksi Jumalan kirkkaudesta.

”Kaikki me olimme kuin saastaiset, ja niinkuin tahrattu vaate oli kaikki meidän vanhurskautemme. Ja kaikki me olemme lakastuneet kuin lehdet ja pahat tekomme heittelevät meitä niinkuin tuuli” (Jes. 64:6).

”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi” (Ef. 2:8-9).

(3) Pelastus tulee vain Jeesuksen Kristuksen kautta Raamatun mukaan.

”Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman” (Apt. 4:12).

(4) Tämän sinun täytyy uskoa pelastuaksesi:

”Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet. Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan, ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan” (1. Kor. 5:1-4).

(5) Lopuksi huuda avuksi Herraa.

”Sillä jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu” (Room. 10:13).

Tämä on se iankaikkisen pelastuksen evankeliumi, jonka Jeesus maksoi täysin ja jonka Hän tarjoaa lahjana ilmaiseksi kaikille, jotka uskovat Häneen.

”Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu” (Apt. 2:21).

”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.” (Joh. 3:16-21).

Pyydän sinua kaikesta sydämestäni, jos et ole vielä tehnyt sitä, niin tule ristille. Siellä Jumala Poika ihmisen muodossa ojensi kätensä ja naulittiin ristille omasta vapaasta tahdostaan ja valinnastaan. Ja koska hän rakasti meitä niin, hän riippui ristillä taivaan ja maan välillä ja otti päällensä koko maailman synnit tarjoten siten vapaan syntien anteeksiantamuksen kaikille, jotka haluavat uskoa [asettaa uskonsa ja luottamuksensa] Häneen ja huutaa Häntä avuksi pelastuakseen. Älä viivyttele. Tule Vapahtajan tykö nyt, ennen kuin on lopullisesti myöhäistä.

”Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin. Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni.” (Joh. 10:17-18).

Rukoilen sinua, tule pelastukseen nyt. Aika on melkein lopussa ja millään muulla ei ole merkitystä.

alice.joan.childs@gmail.com

Read Full Post »

Astuminen ikuisuuteen

Stepping Into Eternity
By Grant Phillips, 7.9.2020, suom. SK

Epäuskoiset

Ei-uskovalle maailmalle ihmisen maallisen elämän loppu ja elämän alku ikuisuudessa on niin hirvittävä, että sitä ei voi kuvitellakaan.

Jeesus varoitti:

”Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin” (Matt. 10:28).

Rikas mies helvetissä huusi kurjuudessaan:

”Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!” (Luuk. 16:24).

”Hän sanoi: Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon – sillä minulla on viisi veljeä – todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan” (Luuk. 16:27-28).

Mikä paradoksi se onkaan, että ovi on auki ja niin monet kieltäytyvät menemästä sisälle. Jeesus sanoi:

”Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen” (Joh. 10:9).

Kiitos Jumalalle niille meistä, jotka olemme pelastuneet, mutta haluamme vain, että myös muut tulevat Jeesuksen tykö ja pelastuvat. On niin paljon parempi nauttia Hänen rakkaudestaan nyt ja ikuisuudessa, kuin kohdata Hänen tuomionsa ikuisuudessa.

Uskovat

Ikuisuuteen astuminen on tapahtuma, jota jokainen kristitty odottaa, varsinkin ne, jotka kärsivät jollakin tavalla.

Kun viimeinen henkäys lähtee kehostamme täällä maan päällä, näemme Jumalan kasvot Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on se sama Jeesus, joka hetkeksi jätti kotinsa taivaassa ja tuli maan päälle maksamaan syntivelkamme ja tarjoamaan ainoan tien Jumalan luokse. Hän käveli Galilean kaduilla ja rukoili puolestamme Getsemanen puutarhassa Öljymäen juurella (Joh. 17: 20-26). Hän on sama Jeesus, josta enkelit kertoivat opetuslapsille:

”Galilean miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva samalla tavalla, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän.” (Apt. 1:11).

Jos saan korostaa vielä yhtä seikkaa; tämä on sama Jeesus kuin Ilmestyskirjan ilmoittama.

”Ja minä käännyin katsomaan, mikä ääni minulle puhui; ja kääntyessäni minä näin seitsemän kultaista lampunjalkaa, ja lampunjalkain keskellä Ihmisen Pojan muotoisen, pitkäliepeiseen viittaan puetun ja rinnan kohdalta kultaisella vyöllä vyötetyn. Ja hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin valkoinen villa, niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki; hänen jalkansa olivat ahjossa hehkuvan, kiiltävän vasken kaltaiset, ja hänen äänensä oli niinkuin paljojen vetten pauhina. Ja hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, ja hänen suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, kun se täydeltä terältä paistaa. Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: ’Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.’” (Ilm. 1:12-18)

Tämä sama Jeesus, jonka näemme evankeliumeissa (Matteus, Markus, Luukas, Johannes) ja Apostolien teoissa, on sama Jeesus, jonka näemme koko Raamatussa (Vanha ja Uusi testamentti), mukaan lukien Jeesuksen Kristuksen Ilmestys Raamatun viimeisessä kirjassa.

Psalmissa 22 ja Jesajan luvussa 53 on Jeesus Vapahtajamme Golgatan ristillä maksamassa syntivelkaamme. Luvussa Matt. 28 Vapahtajamme nousee haudasta aivan kuten sanoi nousevansa. Luvussa Joh. 20 Hän ilmestyy Maria Magdaleenalle ja opetuslapsilleen.

Luvussa 1. Moos. 1 Hän puhuu kaiken olevaiseksi. Jakeessa 1. Moos. 3:15 hän ilmoittaa Saatanan kohtalon. Luvussa 1. Moos. 6 Hän kertoo Nooalle tuovansa maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen ja käski rakentamaan arkin. Luvussa 1. Moos. 12 hän synnyttää Israelin juutalaisen kansan miehestä, jolle antoi nimen Aabraham.

Luvussa 2. Moos. 3 hän kutsuu miehen nimeltä Mooses vapauttamaan kansansa Egyptistä. Luvussa 1. Sam. 16 hän kutsuu nuoren paimenpojan, Daavidin, Israelin kuninkaaksi. Luvussa Dan. 3 hän on Sadrakin, Meesakin ja Abednegon kanssa Nebukadnessarin tulisessa pätsissä.

Tämä on vain pieni otos Jeesuksen työstä kautta koko Hänen kirjoitetun sanansa, Raamatun. Hänen tärkein lähetyssaarnaajansa, apostoli Paavali, kirjoitti suurimman osan Uudesta testamentista Jumalan Hengen innoittamana, kuten muutkin Vanhan ja Uuden testamentin kirjoittajat. Raamattu kokonaisuudessaan on Jeesuksesta, samasta, jonka näemme, kun meidät toivotetaan tervetulleiksi taivaaseen ja ikuisuuteen.

”Ja hän [Jeesus] alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu” (Luuk. 24:27).

”…ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut; niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen” (2. Piet. 3:15-16).

Hänen näkemisensä on kaikista suurin palkintomme, mutta edessä on enemmänkin ihania ”yllätyksiä”, kiitokset siitä Hänelle. Kenelläkään Jumalalle kuuluvalla ei ole enää ruumista, joka olisi täynnä sairautta – edes pahaa vilustumista. Uudessa ruumiissamme ei ole kipua. Maan päällä sokeat näkevät taivaassa. Maan päällä kuurot kuulevat taivaassa. Jäsenettömät ovat ehjiä taivaassa. Uudessa ruumiissamme ei ole vikoja, ei edes näppylöitä. Uusi kehomme on jälleen kaikin puolin täydellinen. Ei se kuitenkaan tähän lopu, vaan paranee.

Meillä ei ole sisällämme vihaa. Sydämessämme on vain rakkautta. Kateus ja mustasukkaisuus ovat kuin dodo-lintu – sukupuuttoon kuolleita, olemattomia. Meissä ei ole surua eikä pelkoa. Jokainen päivä on maanantain asemesta perjantai (tämän ymmärtävät ne, jotka pelkäävät maanantaita, mutta kaipaavat perjantaita). Ajattelepa tätä: ei minkäänlaisia syntisiä ajatuksia. Älä vain väitä, ettei sinulla ei ole niitä kuitenkaan. Meillä kaikilla on syntisiä ajatuksia täällä maan päällä, mutta emme hyssyttele niitä taivaassa. Autokolarien, murhien, sodan ja onnettomuuksien uhrit ovat vahingoittumattomia taivaassa uusin ruumiin. Niillä, joiden ruumiin ja mielen Alzheimerin tauti tuhosi, on selkeä mieli ja uusi ruumis.

On niitä, jotka sanovat, että tämä on vain unelmaa. Meitä sanotaan sinisilmäisiksi unelmoijiksi, mutta sinisilmäisiä ovat ne, jotka uskovat pimeyden ruhtinaan, Saatanan, valheisiin. Saatana on valehtelija. Jumalan Poika ei.

”Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.” (Joh. 8:44)

”Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden” (Joh. 8:45).

”Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.’” (Joh. 14:6)

En ole maininnut kymmenettä osaa niistä ongelmista, joita meillä on tämän maan päällä. Ruumiimme, mielemme ja sielumme ovat jatkuvan hyökkäyksen alaisia koko ihmiskuntaa kohdanneiden synnin seurausten johdosta, mutta ei mitään – toistan: EI MITÄÄN – niistä ole olemassa taivaassa ollessamme Herramme ja Vapahtajamme kanssa. Jokainen, joka vain asettaa kaiken luottamuksensa Jeesukseen, voidaan siunata Hänen läsnäolollaan ja kaikella, mitä Hän tarjoaa meille iankaikkisuudessa.

Grant Phillips

Email: Phillip5769@twc.com

Pre-Rapture Commentary: http://grant-phillips.blogspot.com

Rapture Ready: https://www.raptureready.com/featured/phillips/phillips.html

 

Read Full Post »

Vain Jeesuksen kalliilla verellä

Only With the Precious Blood of Jesus
By Pastor Mike Taylor, 29.5.2019, suom. SK

“… tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan, hänen, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten, jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan” (1. Piet. 1:18-21).

“Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat? Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.” (1. Kor. 6:19-20)

”Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat? Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.” (1. Kor. 3:16-17)

Se, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, on kirjattu Genesikseen: Ja Jumala sanoi: ’Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat’. Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” (1. Moos. 1:26-27)

Mutta kautta aikain ihminen on luullut tietävänsä paremmin kuin Jumala, lain antaja, kaiken Luoja. Jumala asetti tiettyjä periaatteita, luonnon lakeja ja omiaan ohjaamaan ihmisiä Hänen teilleen ja opettamaan heitä hurskaassa elämässä. Raamattu on kuitenkin täynnä kertomuksia ihmisistä, jotka eivät kuunnelleet Jumalan sanoja, vaan poikkesivat tieltä lihansa ja syntisen luontonsa syntien mukaisesti seuraten sen sijaan ilmavallan ruhtinasta ja tämän maailman väliaikaista hallitsijaa Lusiferia – Saatanaa, paholaista.

Ihminen on lihasta tehty, mutta hänessä on hengellinen osa, joka hänen poiketessaan Jumalan Laista määritellään synniksi. Mitä on synti? Sellaiset sanat kuin rikos, virhe, likainen, väärä ja pahe, tulevat mieleen. Kukin näistä sanoista nimeävät käytöksen, joka ei saavuta hyväksyttyä mallia. Jokainen ryhmä, joka liittyy tavoittelemaan päämäärää, asettaa joukon sääntöjä, lakeja, ohjeita tai periaatteita sääntelemään asianmukaista käytöstä. Kun sellaista koodia käytetään väärin, tai ei huomioida, niin tavallisesti määrätään rangaistus.

Siinä ei ole mitään eroa, kun on kyse taivaallisesta Isästämme. Jumala vahvisti käytöskoodin, jota kutsutaan Hänen Laikseen, määriteltynä kymmenessä käskyssä. Se määritteli Hänen täydellisen luonteensa ja Hänen halunsa, että ihminen noudattaisi Hänen määrittelemäänsä tapaa elää. Ihminen on hyljännyt Jumalan elämäntavan kautta aikain ja rangaistus siitä, että hän ei noudata Jumalan täydellistä lakia, on kuolema. Room. 6:23: ”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”

Rakkaudesta luotuihinsa Jumala antoi meille ainoan Poikansa tietäen, ettemme voisi pitää Jumalan lakeja, koska olemme myydyt synnin alle. Yhden lain kohdan rikkominen on koko lain rikkominen, koska Jumalan silmissä synti kuin synti on yhtä paha. Laki oli kasvattajamme johtamaan meidät parannukseen tietäessämme, ettemme pystyneet pitämään lain kirjainta. Se oli koko ajan Jumalan suunnitelma lunastaa luotunsa, kaikki jotka katsoisivat Hänen Poikaansa maksuna menneistä, nykyisistä ja tulevista synneistä. Jumala kattoi ne kaikki yhdellä täydellisellä uhrilla, joka oli Hänen ainosyntyinen Poikansa Jeesus Kristus. Se ei kuitenkaan estä ihmistä luulemasta, että hänellä on parempi keino – sitä sanotaan ”uskonnoksi.”  Sana on ihmisen yritys päästä Jumalan tykö ja luulonsa, että hän tietää, mitä Jumala haluaa, mutta Jumalan yritys päästä ihmisen tykö on Hänen ainoa poikansa, Jeesus Kristus. Vanhan sanonnan mukaan kaikki riippuu Jeesuksesta. Se ei riipu uskonnosta, se riippuu suhteesta ainoaan tiehen Jumalan tykö ja se on Herramme Jeesuksen kautta.

Taistelu ihmisen pelastuksesta ja gnostilaisuus

Ihmisen ”yrityksessä” luonnehtia, mitä Jumala haluaa, muodostui erilaisia yrityksiä ”uskonnossa”. Aivan alkuseurakunnan alussa kehittyi harhaoppi, että ihminen tiesi paremmin kuin Jumala. Sitä kutsuttiin gnostilaisuudeksi, joka tulee sanasta gnosis, salainen tieto. Nämä harhaoppiset uskoivat dualismiin, eli taisteluun aineen ja hengen, hyvän ja pahan sekä valon ja pimeyden välillä määriteltynä, että ruumis on paha ja henki hyvä. Nämä alkuseurakunnan varhaiset soluttautujat tunnustivat, ettei ollut väliä, mitä teit ruumiissasi, koska henki on se, jolla on väliä. He uskoivat, että Jeesus ei ollut Jumala lihassa, koska Hänen lihansa oli turmeltunut, eikä voinut olla meidän lunastajamme, vaan että pelastus tulee toisella kahdesta tavasta:

Että ainoa keino saavuttaa tosi hengellisyys on kieltää lihaltaan (aine) kaikki, mikä voisi houkutella heitä syntiin. Niistä, jotka ajattelivat näin, tuli askeetikkoja eli lihansa kiduttajia. Vastakkainen äärimmäisyys oli, että lihassa tehdyt asiat ovat merkityksettömiä, koska vain hengellä on väliä. Nämä gnostikot lankesivat irstauteen.

Raamattu osoittaa, että Paavali taisteli tätä harhaoppia vastaan erityisesti ensimmäisessä Korinttolaiskirjeessä, Galatalais- ja Kolossalaiskirjeessä. Apostoli Johannes taisteli sitä vastaan kaikissa kirjoituksissaan. Ensimmäisen Johanneksen kirjeen luku 3 on yksi esimerkki:

3:3  Ja jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin hän on puhdas.
3:4  Jokainen, joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden; ja synti on laittomuus.
3:5  Ja te tiedätte hänen ilmestyneen ottamaan pois synnit; ja hänessä ei ole syntiä.
3:6  Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.
3:7  Lapsukaiset, älköön kukaan saako teitä eksyttää. Se, joka vanhurskauden tekee, on vanhurskas, niinkuin hän on vanhurskas.
3:8  Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot. (1. Joh. 3:3-8)

Johannes väittää tätä harhaoppia vastaan. Jotkut Johanneksen työalueella näyttävät uskoneen, että he eivät voineet tehdä syntiä lihassaan, koska heidän lihansa, joka oli ainetta, oli lopulta paha joka tapauksessa, eikä sitä voitaisi lunastaa ja oli arvoton. Niinpä he päättelivät, että millään lihassa tehdyllä ei ollut vaikutusta pelastukseen. Näen tätä runsaasti tänäkin päivänä tässä likakaivossa, jota kutsumme maailmaksi. Se ympäröi meitä joka puolelta. New Age’laiset esiintulevat kirkot edistävät uutta evankeliumia, uutta tapaa seurata Jeesusta. Ja mainitsematta muodollista uskonnollista järjestöä nimeltä on olemassa toinen ”uskonto”, jonka uskon versoneen gnostilaisuuden harhaopeista, eli Raamatun ulkopuolisten perinteiden ”salaisesta tiedosta”, jolla ei ole lainkaan pohjaa Raamattusi sivuilla. Siten kukin edistää ”salaista tietoa” luomalla perinteitä, joiden luulevat määrittelevän Raamatun Jumalan.

Minusta oli ikävä lukea erään muka kristityn pastorin artikkelia, joka julisti, että meidän täytyy paketoida uudelleen Jeesuksen Kristuksen evankeliumi saavuttamaan tämän päivän ihmiset. Että mitä? Meidän siis täytyy pyntätä sanoma, että se houkuttelisi paremmin tämän päivän nuoria? Mitä väärää siinä on, että saarnataan Jeesusta Kristusta ja Häntä ristiinnaulittuna? Onko olemassa jokin toinen tie mennä Jumalan valtakuntaan, kuin Jeesuksen Kristuksen veri ja ruumis? EI!! Tarkoittaako se rock-musiikkia seurakunnassa? Tarkoittaako se, että luodaan ostoskeskustyyppinen ympäristö, joka kilpailee minkä tahansa shoppailupaikan kanssa? Tarkoittaako se, että meillä on oltava tatuointipalveluja seurakunnassa? Kyllä, sanoin tatuointipalveluja. Eräs rakas leidi kirjoitti ja kertoi, että seurakunnat hänen alueellaan mainostavat tatuointeja aivan näiden kirkkojen rakennuksissa. Jotkut näiden uusien ”valaistuneiden” seurakuntien harhaanjohdetut ihmiset luulevat, että heillä on oikeus koristella ruumiinsa erilaisilla värillisillä musteilla, mikä osoittaa, että he seuraavat ”kristillistä” sanomaa.

Hylkään kategorisesti tämän kristinuskon pseudo-muodon, koska se kirkastaa lihaa eikä Vapahtajaa. Milloin sinä töhrisit aerosolipullolla rakennusta, jossa palvot Jumalaa? Maalaisitko ristin rakennuksen sivuihin ja koristaisit pyhäkön ihmisen tekemillä symboleilla, jotka tärvelevät rakenteen eri värisillä musteilla? Onko siinä eroa, kun tatuoit ristin tai piikkikruunun selkääsi ja sanot julistavasi Jeesusta? Kuinka voimme tavoittaa kuolevan maailman, jos itse samaistumme heihin teoillamme? Sitten eräs toinen ”gnostilainen” kirkko uskoo kaikenlaiseen Raamatun ulkopuoliseen sianruokaan, jonka luulevat vievän heidät taivaaseen. (Jopa ateisti pääsee taivaaseen; tee vain hyvää) Kuultuani tämän melkein oksensin. He luulevat, että on monta tietä päästä Jumalan luokse, kun Jeesus julisti Totuuden, että HÄN on ainoa tie.

6  Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
7  Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästälähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet.” (Joh. 14:6-7)

Jälleen on kyse Jeesuksesta, ei perinteistäsi eikä Raamatun ulkopuolisista opetuksista, joita ei löydy Raamatusta, mutta jotka on loihdittu niiden mieliin, jotka luulivat tietävänsä paremmin kuin Jumalan Sana.

Velvollisuutemme elävän jumalan edessä

Kristittynä, eli sellaisena, joka väittää tuntevansa Jeesuksen Kristuksen, mikä on velvollisuutemme yrittäessämme elää kristityn elämää? On vain yksi esimerkki, jonka mukaan meidän on elettävä ja jota seurattava ja Hän on meidän täydellinen esimerkkimme, Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus. Sallisiko Jeesus asettaa tatuoinnin Hänen vanhurskaaseen ruumiiseensa? Seuraisiko Hän tämän maailman syntejä tekemällä, mitä näen tapahtuvan tämän päivän esiintulevissa ”valaistuneissa” seurakunnissa? Sallisiko Jeesus rukoilla ketään, paitsi Jumalaa Isäämme Hänen kauttansa – sanot ei ja olet oikeassa. Se haiskahtaa gnostilaisuudelta.

4  Joka sanoo: ”Minä tunnen hänet”, eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija ja totuus ei ole hänessä.
5  Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut. Siitä me tiedämme, että me hänessä olemme.
6  Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin hän vaelsi. (1. Joh. 2:4-6)

Apostoli Pietari vahvisti tämän perustelun kirjoittaessaan:

21  Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä,
22  joka ”ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut”,
23  joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee,
24  joka ”itse kantoi meidän syntimme” ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen ”haavainsa kautta te olette paratut”.
25  Sillä te olitte ”eksyksissä niinkuin lampaat”, mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö. (1. Piet. 2:21-25)

Jeesus on täydellinen esimerkkimme ja persoonallisuus, jota meidän tulee jäljitellä. Jumala sanoo meille Sanassaan, että meidän täytyy erottautua lihan synneistä ja tämän maailman tavoista:

16  Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: ”Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani”.
17  Sentähden: ”Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani
18  ja olen teidän Isänne ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias”. (2. Kor. 6:16-18)

Jälleen on kyse Jeesuksesta, Raamatun Jumalasta, meidän sukulunastajastamme ja Vapahtajastamme, jos nöyrrymme ja kadumme syntejämme ja noudatamme Hänen teitään. Ei ole kyse perinteistä eikä Raamatun ulkopuolisesta retoriikasta, jolla ei ole muuta perustusta paitsi pahojen ihmisten ajatukset ja toiveet.

Heitä maailmalle pelastusköysi

Minua muistutetaan päivittäin, että MAAILMA ON KUOLEMASSA, kun näen sairaaloissamme paljon ihmisiä, jotka väärinkäyttävät ruumistaan kaikenlaisilla riippuvuuksilla. Näen alkoholin raunioittamia ihmisiä, jotka juovat rankasti päivittäin. Näen ihmisiä, jotka pääsevät pilveen millä tahansa valitsemallaan huumeella ja on monia laillisia kemiallisen väärinkäytön muotoja. Näin nuoren ihmisen, joka vahingoitti ruumistaan kylpysuoloja sisältävällä K2-nimisellä aineella, ruiskuttamalla, polttamalla tai sisään hengittämällä sitä päästäkseen pilveen. Se tuhoaa heidän aivonsa, sisäelimensä ja hengityssysteeminsä.

Näen ihmisiä, jotka ovat rajusti ylipainoisia ja jotka löytävät lohdun ruuasta ja ahmimisesta ja ovat diabeettisia elinten pettäessä. Tai entä 1-2 askin ketjupolttaja, joka tuhoaa keuhkonsa, sydämensä ja avaa oven syövälle? Jos kadotettu ja kuoleva maailma kärsii tällaisesta tuhosta, niin eikö meidän pitäisi erottautua tällaisesta käytöksestä riippuvuuksineen eikä näyttää muun maailman kaltaiselta? Jos he eivät näe mitään eroa meissä, niin miksi heidän pitäisi valita tämä mies, Jeesus Kristus? Jos he eivät näe Jeesusta sinussa, niin kuuntelevatko he sinun sanomaasi? Tuskin, mutta heille kyllä kelpaa viihde seurakunnissa, vaikka loppuviikon elävät kuin piru.

Puhun nuorille, jotka kutsuvat itseään kristityiksi, mutta elävät poika- tai tyttöystävänsä kanssa ilman avioliiton pyhyyttä. Kuinka joku voi sanoa tuntevansa Jeesuksen Kristuksen, vaikka elää vastoin sitä, mitä Hän käski ja kuinka Hän eli. Ovatko he sekaisin, vai tietävätkö vain paremmin? Hei, kaikkihan sitä tekevät, vai mitä? Joten sen täytyy olla OK? Näen lapsia syntyvän avioliiton ulkopuolella uudentyyppisiin perheisiin, tai olevan samaa sukupuolta olevien pariskuntien kasvattamina ja sekö on OK? Jälleen kerran, miten voit saavuttaa maailman, joka on kuolemassa, koska on kadotettu synneissään, kun itse nautiskelet synnistä ja luulet, että kaikki on kunnossa? Jumala tuomitsee selvästi tämäntyyppisen käyttäytymisen ja kehomme ja elintapamme väärinkäytön olemassaolomme vahingoksi. Entä gnostilaiset uskonnot, jotka ehdottavat perinteitä, jotka ovat vastoin sitä, minkä Jeesus sanoi olevan ”ainoa tie takaisin Jumalan luokse”. Pelastaako seurakuntasi sinut? Puhdistaako ”öylätin” syöminen sinut Jumalan silmissä? Noudatatko seurakunnastasi löytyviä uskonnon reseptejä ja vievätkö ne sinut taivaaseen? Apostoli Pietari kirjoitti Jumalan Pyhän Hengen johdatuksessa:

14  Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte,
15  vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi.
16  Sillä kirjoitettu on: ”Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä”.
17  Ja jos te Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuutenne aika,
18  tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne,
19  vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan,
20  hänen, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten,
21  jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan. (1. Piet. 1:14-21)

Elämme viimeisistä päivistä viimeisiä

On aivan selvää kaikille, jotka ovat hereillä ja näkevät tapahtumat ympärillämme, että OLEMME tämän maailman olemassaolon viimeisissä päivissä. Yhtäkkiä, ilman varoitusta, maailmasi kääntyy ylösalaisin ja sinun joko havaitaan olevan Jeesuksessa Kristuksessa, tai että tämän maailman jumala on huijannut sinua ja olet seurannut toista gnostilaista evankeliumia, joka ei ole Jeesuksen Kristuksen evankeliumi. Olet elänyt elämäsi sen mukaan, mikä mielestäsi on paras, etkä Jeesuksen Kristuksen selvien käskyjen mukaan soveltamatta Hänen uhriaan elämääsi. Olen yrittänyt painottaa sanomaa, että tämä maailma on nopeasti lähestymässä ahdistuksen jyrkännettä ja meidän kaikkien täytyy saada talomme järjestykseen.

Jos tunnustat Jeesuksen Kristuksen Vapahtajanasi, niin elä sen mukaisesti. Jos pelaat narrin peliä seuraten toista evankeliumia tai väärää messiasta ja väärinkäytät ruumistasi tavoilla, jotka ovat suorassa ristiriidassa sen yhden, Jeesuksen Kristuksen, opetusten kanssa, joka kuoli koko maailman puolesta, niin sinulla voi olla surullinen päivä edessä. Kun Jeesus karkottaa sinut läsnäolostaan lampaiden ja vuohien tuomiolla Herramme Bema-tuomioistuimella, niin et voi syyttää muita, kuin itseäsi:

33  Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle….
41  Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ‘Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä….
46  Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.” (Matt. 25:33, 41-46)

Nämä jakeet puhuvat siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun ahdistus on päättynyt ja Jeesus on palannut maan päälle ja hallitsee rautaisella valtikalla ja istuu lihallisen jälkeläisensä kuningas Daavidin valtaistuimella.

Mutta se, mitä on tapahtunut siihen mennessä, on koko maaplaneetan hirvittävin aika, joka lakaisee pois kaiken kapinan maan päältä ja hyvin harvat ovat elossa menemään tuhatvuotiseen valtakuntaan. Jopa silloinkin jotkut tuomitaan heidän teoistaan tänä aikana ja heitetään ulos.

21  Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule.
22  Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään. (Matt. 24-21-22)

Mitä sinun on tehtävä, jos tunnustat Jeesuksen?

Kristitty, katso itseäsi. Noudatatko Raamatun selkeää sanomaa? Teetkö jatkuvasti virheitä? Sinä erottaudut kaikesta, mikä puhuu lihan himosta ja seuraat Pyhää Henkeä, joka ohjaa sinun omaa henkeäsi vanhurskaassa elämässä. Kristitty ei tahallaan tee syntiä lihansa himon mukaan, vaan etsii vanhurskautta. Todella kääntynyt mies tai nainen on uusi luomus Kristuksessa Jeesuksessa. Emme noudata minkään niin sanotun ”uskonnon” käskyjä tällä pallolla, kun seuraamme Jeesusta Kristusta ja selkeitä Raamatun ohjeita.

17  Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.
18  Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.
19  Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. (2. Kor. 5:17-19)

Korostaakseni ilmeistä, kyseessä ei ole ”uskonto” (mikään uskonto), koska kyseessä on suhteesi ”uskomme alkajaan ja täyttäjään” Herraan Jeesukseen Kristukseen. Kyse ei ole mistään tässä maailmassa, koska tämä maailma on menossa pois ja iankaikkisuus nopeasti lähestymässä, mutta ahdistuksen tulemus on nopeutumassa ja olemme tuomioiden partaalla maailman kaikkeuden Kuninkaalta Isäjumalaltamme ja Hänen Pojaltaan Herralta Jeesukselta Kristukselta.

Roomalaiskirjeestä:

19  Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.
20  Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle – ei omasta tahdostaan, vaan alistajan – kuitenkin toivon varaan,
21  koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
22  Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti;
23  eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta. (Room. 8:19-23) 

Ihmiset kuolevat, koska käyttävät väärin kehoa, joka on tehty Jumalan kuvaksi. He seuraavat tämän maailman jumalaa ja lankeavat kaikkiin kuolemaan johtaviin saastaisiin käytäntöihin. He kuolevat ennen aikojaan ja se tapahtuu tuskallisesti. Tiedän, koska olen nähnyt sen läheltä ja henkilökohtaisesti. Tai he noudattavat ”gnostilaisen” uskonnon luuloa, että tekemällä tiettyjä harjoituksia ja perinteitä se jotenkin pelastaa heidät. Toivon, että nyt ajattelet mielessäsi, että ei pelasta.

Kuinka paljon enemmän pitäisikään meidän, jotka olemme kääntyneet Jumalan teille, pidättäytyä kaikesta, mikä näyttää maailmalliselta? Jumala pitää itse kutakin tilivelvollisena ruumiissamme tehdyistä asioista, mikä tarkoittaa, että hän palkitsee jokaisen todella kääntyneen lapsensa, mutta pidättää palkan siltä, joka ei koskaan oikein oppinut hurskaan elämisen läksyjä. Katso jakeita tämän saarnan alussa. Hän tuomitsee ankarasti satunnaisen kristityn, joka käyttää väärin ruumista, jossa Hän asuu. Hän myös tuomitsee ne, jotka noudattavat kristinuskon pseudo-muotoa, mutta kieltävät sen voiman, kuten vertauksessa lampaista ja vuohista sanotaan. Suunsoitto, että on kristitty, ei saa sitä aikaan. Se on sisäinen sydämen muutos. Olet kummajainen maailmalle, mutta Jeesus varoitti meitä kaikkia siitä.

18  Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä.
19  Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa.
20  Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: ‘Ei ole palvelija herraansa suurempi’. Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat; jos he ovat ottaneet vaarin minun sanastani, niin he ottavat vaarin teidänkin sanastanne.
21  Mutta kaiken tämän he tekevät teille minun nimeni tähden, koska he eivät tunne häntä, joka on minut lähettänyt (Joh. 15:18-21)

Kaikille evankeliumin totuutta etsiville

Aika on käymässä vähiin kadotetuille ja kuoleville, joiden synnit eivät ole maksetut Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen veriuhrilla ja murretulla ruumiilla. Jeesus on aivan ovella odottamassa kootakseen seurakuntansa tykönsä. Jeesus sanoi, että aika olisi kuin Nooan päivinä. Katso ympärillesi. Onko tämä maailma tulossa hulluksi? Eikö olekin, kuten Jeesus sanoi, että se tulisi olemaan? Se todella on.

26  Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä:
27  he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki.
28  Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat,
29  mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki… (Luuk. 17:26-29)

Älä katso toisiin, jotka julistavat olevansa kristittyjä, sillä jotkut voivat olla petettyjä. Älä katso seurakuntasi pappiin, paikalliseen pastoriisi tai perinteisiin, jotka yrittävät myydä sinulle tekoihin perustuvaa uskontoa. Se ei anna sinulle muuta, kuin menolipun ikuiseen piinaan.

Saatat katsoa muihin, kuinka he elävät ja käyttää sitä verukkeena sille, ettet halua tätä ilmaista armon lahjaa, joka maksettiin lähes 2000 vuotta sitten. Silloin sinä teet tämän valinnan riippumattomaksi niistä, joita pidät syynä, ettet ole antanut elämääsi ja sydäntäsi Herralle Jeesukselle Kristukselle. Olet yksin vastuussa karkotuksestasi ulkoiseen pimeyteen, missä on itku ja hammasten kiristys. Jokainen meistä on määrätty olemaan joko kirkkaudessa ja Jumalan Kaikkivaltiaan läsnäolossa, tai olemaan karkotettuna hänen läsnäolostaan ikuisesti.

9  Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,
10  niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat,
11  ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.
12  Siis, rakkaani, samoin kuin aina olette olleet kuuliaiset, niin ahkeroikaa, ei ainoastaan niinkuin silloin, kun minä olin teidän tykönänne, vaan paljoa enemmän nyt, kun olen poissa, pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte. (Fil. 2:9-12)

Jokainen meistä on tehty Jumalan kuvaksi. Niiden, jotka ovat hyväksyneet Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajanaan, on ymmärrettävä, että heidän ruumiinsa on Jumalan temppeli ja että meidät ostettiin hyvin kalliilla hinnalla. Tästä johtuen aloitusjakeeni koskevat juuri tätä tosiasiaa. Ne, jotka eivät ole vastaanottaneet ilmaista pelastuksen lahjaa, vaarantavat oman iankaikkisuutensa. Osoitan avoimen kutsun kaikille, jotka kuuntelevat tuota hiljaista pientä ääntä sydämessäsi ja joka vetää sinua sen Jumalan tykö, joka loi sinut. Kutsu Jumalan Henkeä sydämeesi tekemään Jeesus elämäsi Herraksi ja Vapahtajaksi. Anna Herran täydellisen uhrin, jonka Hän valmisti omalla kalliilla verellään, pelastaa sinut. Tule Jumalan Pyhän Hengen temppeliksi ja pakene kaikkea, mikä jäljittelee jotakin tästä maailmasta löytyvää, jossa muu maailma rellestää omaksi tuhokseen.

Muista lause: ”Siinä on kokonaan kyse Jeesuksesta ja suhteestasi Häneen.” Ei mikään täällä maan päältä, paitsi se, että käymme Hänen kauttansa, vie sinua palvomaan Häntä, kun kumarramme Hänen edessään iankaikkisuudessa.

16  Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
17  Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
18  Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. (Joh. 3:16-18)

8  Mutta mitä se sanoo? ”Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi”; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.
9  Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10  sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
11  Sanoohan Raamattu: ”Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään”.
12  Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
13  Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”. (Room. 10:8-13)

Nämä kaksi viimeistä Raamatustasi löytyvää kohtaa ovat avain pelastukseen Jeesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. Se on niin yksinkertaista, että lapsikin osaa tehdä sen, mutta sinun täytyy tulla Hänen tykönsä lapsen kaltaisessa uskossa uskoen, mitä Hän sanoi ja ottaa vastaan Hänet ja olla peitetty ”Jeesuksen kalliilla verellä.”

Tämä on pastori Mike Taylor, joka rukoilee Jumalan pelastusta sinun sydämeesi ja elämääsi. Jos on jotakin, jossa voin neuvoa sinua, rukoilla kanssasi asian puolesta, tai vain kuunnella, niin lähetä minulle sähköpostia osoitteeseen: pastormiketaylor@yahoo.com, Jumala siunatkoon teitä kaikkia: kunnes kohdataan Jeesuksen luona.

Read Full Post »

Lopeta hyvin

Amir Tsarfati, suom. SK

Shalom Galileasta!

Kun vuosi 2018 on päättymässä, voin katsoa taaksepäin ja iloita siitä, mitä Herra on tehnyt. Kuitenkin sanoma, jonka Hän on laskenut sydämelleni, kaikuu mielessäni: Lopeta hyvin!

Niin ystävät, olemme lähellä maaliviivaa. Kirjoitus on seinällä, merkit ovat paikalla, kaikki näyttelijät ovat paikalla. Me olemme se sukupolvi, joka ei nuku pois. Me olemme sukupolvi, joka kokee enemmän petosta, kuin mikään toinen, koska digitaalisessa maailmassa on niin helppo tulla petetyksi.

Kysymykset, joita minun, kuten teidän kaikkien, on pitänyt esittää itselleni, ovat: Onko elämä tässä maailmassa kaikki, mistä välität? Onko tämä maailma kaikki, mitä sinulla on? Onko se kaikki vain sitä, että ”saan siitä irti mahdollisimman paljon”? Ovatko tämän maailman asiat pääasioita mielessäsi ja elämäsi ensisijaisia tavoitteita?

Kuulin tunnetun pastorin sanovan, että hänen kuoleva poikansa, jolla oli vain kolme viikkoa elinaikaa johtuen vakavasta syövästä, sanoi hänelle: ”Isä, olen niin innoissani, siitä mitä on tulossa seuraavaksi!”

Toinen hyvä ystäväni, joka sattuu olemaan pastori täällä Israelissa, sanoi minulle: ”Kun olen kuollut, niin älä anna kenenkään elvyttää minua, tai muuten minä tapan hänet!”

Oletko niin innostunut ikuisuudesta, ettet haluaisi elää enää tässä maailmassa? Onko taivas kotisi, vai tämä maailma? Sinulla voi olla koti-ikävä vain sinne, missä kotisi on!

Voitko rehellisesti elää elämääsi innostuneena tulevasta? Onko tämä maailma sinulle päämäärä?

Kun heräät aamulla ja aloitat päivän, niin ketä aiot miellyttää ja kehen tehdä vaikutusta?

“Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta” (1. Joh. 2:16).

Voitko vuonna 2019 sanoa rehellisesti: “Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto” (Fil. 1:21)?

Kun lähestymme maaliviivaa, meidän jokaisen täytyy tutkia sydäntämme ja kysyä itseltämme … Tiedämmekö Herran sanovan meille takaisin tullessaan: “…hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija!”  (Matt. 25:23)?

Ystävät, lopettakaamme hyvin, lopettakaamme vahvoina!

“…Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella. Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä. Sillä te olette kuolleet ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa; kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa. Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, sillä niiden tähden tulee Jumalan viha ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte. Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne. Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon Luojansa kuvan mukaan. Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.” (Kol. 3:1-11)

Hänen tulemustaan odottaen,

Amir

Read Full Post »

Kaikki on kirkasta

All Is Bright
By Holly Spate, 9.12.2018, suom. SK

”Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka” (Sananl. 4:18).

Muista tämän menneen vuoden siunaukset, huolenpito ja varjelukset, Muista onnen hetket ja kasvu, joka tuli murheen hetkien kautta. Muista laaksojen taistelut ja vuorenhuippujen henkeäsalpaavat hetket. Muista uusien alkujen ja uuden armon ihmeet ja siunaukset. Muista muutokset, jotka tulivat opittujen läksyjen kautta, kauneus, joka versoi särkyneisyydestä ja kunnia, joka saatiin nöyryydestä.

Muista se päivä, kun asetit luottamuksesi Kristukseen – päivä, jolloin päätit hyväksyä pelastuksen lahjan, jota Hän tarjoaa vapaasti kaikille, jotka huutavat avuksi Hänen suurta nimeään. Päivä, jolloin käännyit pois itsestäsi ja käännyit Hänen puoleensa. Tuona päivänä Hän mursi sinun kahleesi, antoi anteeksi syntisi ja otti sinua kädestä. Hänen uhrinsa pesi sinut uudelleen – valkeaksi kuin satava lumi, puhdistaen sinut ikuisesti. Hänen horjumaton uskollisuutensa kääri sinut Hänen kauniin, ehdottoman rakkautensa lämpöön ja jatkuvasti pitää kiinni sinusta tiukasti, joka askeleella, joka päivä, joka hetki – kaikki sinulle.

Tunnista asemasi Kristuksessa ja kaikki, mitä siitä seuraa, sekä tässä elämässä että koko iankaikkisuudessa. Muista, mitä elämä oli ilman Häntä ja iloitse, koska sinun ei milloinkaan enää tarvitse olla ilman Häntä.

Vapahtajan ansiosta sinua on siunattu määrättömästi. Sinulla on ikuinen toivo. Pimeimmätkin päiväsi valkenevat Hänen läsnäolonsa valossa. Jumala lähetti ainokaisen Poikansa, jotta sinulla voisi olla elämä, rauha, ilo, armo ja toivo. Hän astui ulos taivaasta suunnittelemaansa luomakuntaan tuomaan itsensä lahjaksi ja kaikki johtuen Hänen ehdottomasta ja täydellisestä rakkaudestaan sinuun.

Seimen lapsi tuli, että kaikki sinun päiväsi olisivat kirkkaita.

Joten kun jatkat taas uuteen juhla-aikaan täynnä touhua ja tohinaa, jota tämä aika vuodesta voi tuoda, niin pysähdy hetkeksi mietiskelemään ja hengittämään syvään. Etsi hiljainen mukava paikka vain pysähtyä, seisoa hiljaa ja keskittyä. Varaa aikaa pohtimiseen, kiittämiseen ja muistelemiseen. Vietä aikaa Hänen läsnäolossaan ja ylistä Häntä siitä suurimmasta lahjasta, joka tuli käärittynä rakkauteen yli 2000 vuotta sitten. Lahjasta, joka maksettiin kokonaan sinun puolestasi.

Ja kun muistelet ja juhlit juhlan todellista merkitystä, niin pidä kiinni siitä totuudesta, että Kristuksen kanssa kaikki on kirkasta.

Hänen kanssaan kaikki on aina oleva kirkasta.

Iloista KRISTUS-keskeistä Joulua (Merry CHRISTmas)!

hspate@verizon.net

Read Full Post »

Varoitus niille, jotka ovat tästä maailmasta

Warning to Those Who Are Of This World
By Geri Ungurean, October 25, 2018, suom. SK

Jos olet lukemassa tätä artikkelia, niin ehkä ihmettelet, miksi minä varoitan niitä, jotka ovat tästä maailmasta. Minä näet en ole tästä maailmasta – minä kuulun Jeesukselle Kristukselle. Minä olen maailmassa, mutta en maailmasta.

Sivustolta gotquestions.org:

Kysymys: ”Kuinka uskovat voivat olla maailmassa, mutta ei maailmasta?”

Vastaus: Kun luemme ”maailmasta” Uudessa Testamentissa, niin luemme kreikan sanan kosmos. Useimmiten se viittaa asuttuun maahan ja ihmisiin, jotka elävät maan päällä ja jotka toimivat erillään Jumalasta. Saatana on tämän ”kosmoksen” hallitsija (Joh. 12:31; 16:11; 1. Joh. 5:19). Yksinkertaisella määritelmällä, että sana maailma viittaa Saatanan hallitsemaan maailman järjestelmään, voimme helpommin ymmärtää Kristuksen väitteitä, että uskovat eivät enää ole maailmasta – synti ei enää hallitse meitä, emmekä ole tämän maailman periaatteiden sitomia. Lisäksi meitä muutetaan Kristuksen kuvaksi, mikä saa mielenkiintomme maailman asioihin tulemaan yhä vähäisemmäksi, kun kypsymme Kristuksessa.

Jeesukseen Kristukseen uskovat ovat kyllä maailmassa – fyysisesti läsnä – mutta eivät siitä, eivät osa sen arvoja. (Joh. 17:14-15). Uskovina meidän pitäisi erottautua maailmasta. Tätä tarkoittaa se, että olemme pyhiä ja elämme pyhää ja hurskasta elämää – erottaudumme. Meidän ei tule sitoutua syntiseen toimintaan, jota maailma edistää, eikä meidän tule säilyttää sitä tyhjänpäiväistä turmeltunutta mieltä, jonka maailma synnyttää. Sen sijaan meidän tulee mukauttaa itsemme ja mielemme Jeesuksen Kristuksen mieleen (Room. 12:1-2). Se on päivittäinen tehtävä ja velvollisuus.

Meidän täytyy myös ymmärtää, että olla maailmassa, mutta ei siitä, on välttämätöntä, jos aiomme olla valona niille, jotka ovat hengellisessä pimeydessä. Meidän tulee elää niin, että epäuskoiset näkevät hyvät tekomme ja tapamme ja tietävät, että meissä on jotakin ”erilaista”. Kristityt, jotka pyrkivät kaikin tavoin elämään, ajattelemaan ja toimimaan kuin ne, jotka eivät tunne Kristusta, tekevät Hänelle karhunpalveluksen. Pakanatkin tietävät, että ”hedelmistään te tunnette heidät” ja kristittyinä meidän pitäisi osoittaa Hengen hedelmää itsessämme.

Maailmassa oleminen tarkoittaa myös, että voimme nauttia maailman asioista, kuten Jumalan antamasta kauniista luomakunnasta, mutta meidän ei tule uppoutua siihen, mitä maailma arvostaa, eikä meidän tule ajaa takaa maailmallisia huvituksia. Nautinto ei enää ole kutsumuksemme elämässä, kuten se kerran oli, vaan sen sijaan Jumalan palvominen. Lähde

Vuonna 1983 tajusin olevani kadotettu syntinen. Ymmärsin myös, että jos olisin kuollut hetkeä ennen, kuin tajusin olevani syntinen, olisin joutunut helvettiin. Halusin kuoltuani mennä taivaaseen. Muutamat tapaamani kristityt kertoivat minulle kaiken Jeesuksesta ja kuinka Hän kuoli puolestani. Tuo ilta oli koko elämäni ihmeellisin ilta. Jumala rakasti minua! Hän halusi antaa minulle anteeksi, jotta voisin olla Hänen perheessään. Kuinka ihanaa se onkaan!

Hän antoi minulle anteeksi kaikki syntini. Ymmärsin, että Jeesuksen kuolema ristillä oli maksu synnistäni – kaikesta synnistä – ja jokaisen puolesta, joka uskoo Häneen ja luottaa Häneen.

“Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.” (Joh. 3:16-17)

Takaisin varoitukseeni sinulle, jos olet maailmasta. Jos et ole koskaan kuullut Jeesuksen evankeliumia, niin et voi enää sanoa niin. Sinä luet sitä nyt. Jumala rakastaa sinua niin paljon. Hän tahtoo sinun olevan Hänen perheessään. Tähän asti sinä olet hyljännyt Hänet. Vain sinä tiedät, miksi et ole halunnut kuulua Jumalan perheeseen. Olet ehkä ajatellut, että menetät ystäväsi ja jopa perheesi.

Minä menetin perheen. Olin näet kasvatettu juutalaisessa kodissa. Useimmat perheestäni ovat hylänneet minut. Herra antoi minulle etuoikeuden johdattaa isäni Hänen tykönsä. Hän odottaa minua taivaassa, mutta muut perheestäni ovat hyljänneet minut. Jeesus sanoo siitä näin:

“Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta. Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan, isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa vastaan.” (Luuk. 12:51-53)

Aika on lyhyt. Raamatussa on sadoittain profetioita – monet ovat jo toteutuneet. Kuitenkin profetiat Ilmestyskirjassa, Danielissa ja muissa paikoissa Sanassa ovat vielä toteutumatta.

On tulossa aika, jota kutsutaan Ahdistukseksi. Raamattu sanoo, että ne hirvittävät tapahtumat, jotka tapahtuvat maailmassa Ahdistuksen aikana, eivät ole tapahtuneet koskaan aikaisemmin eivätkä tule koskaan tapahtumaan uudelleen. Seurakunnan (johon minä kuulun) vie taivaaseen Jeesus itse ja sitten se ”Ahdistus” alkaa.

Mikä on ahdistus?

Sivustolta gotquestions.org:

Kysymys: ”Mikä on Ahdistus? Mistä tiedämme, että Ahdistus kestää seitsemän vuotta?”

Vastaus: Ahdistus on tuleva seitsemän vuoden ajanjakso, jolloin Jumala vie päätökseen kurituksensa Israelille ja viimeistelee tuomionsa epäuskoiselle maailmalle. Seurakunta, joka koostuu kaikista, jotka ovat luottaneet Herran Jeesuksen persoonaan ja työhön pelastamaan heidät synnin rangaistuksesta, ei ole läsnä ahdistuksen aikana. Seurakunta otetaan pois maan päältä tapahtumassa, joka tunnetaan tempauksena (1. Tess. 4:13-18; 1. Kor. 15:51-53). Seurakunta pelastetaan tulevasta vihasta (1. Tess. 5:9).

Kaikkialla Raamatussa ahdistukseen viitataan muilla nimillä, kuten Herran päivä (Jes. 2:12; 13:6-9; Joel 1:15; 2:1-31; 3:14; 1. Tess. 5:2); tuskan ja ahdistuksen päivä (5. Moos. 4:30; Sef. 1:15); suuri ahdistus, joka viittaa pahempaan seitsemän vuoden jakson toiseen puoliskoon (Matt. 24:21); ahdistuksen aika tai päivä (Dan. 12:1; Sef. 1:15); Jaakobin vaivan aika (Jer. 30:7).

Kohdan Dan. 9:24-27 ymmärtäminen on välttämätöntä ahdistuksen tarkoituksen ja ajan ymmärtämiseksi. Tämä kohta puhuu 70 viikosta, jotka on julistettu ”sinun kansaasi” vastaan. Danielin kansa ovat juutalaiset, Israelin kansa ja Daniel 9:24 puhuu ajanjaksosta, jonka Jumala on antanut ”lopettamaan luopumuksen, lukitsemaan synnin, sovittamaan pahat teot, tuomaan iankaikkisen vanhurskauden, sinetöimään näyn ja profetian ja voitelemaan kaikkeinpyhimmän.” Jumala julistaa, että ”70 seitsemää” toteuttaa kaikki nämä asiat. Tämä on 70 vuosiviikkoa, eli 490 vuotta (jotkut käännökset puhuvat 70 vuosiviikosta).

Tämän vahvistaa em. Danielin kohdan toinen osa. Jakeissa 25 ja 26 Danielille kerrotaan, että Messias tuhotaan ”seitsemän seitsemän ja kuudenkymmenenkahden seitsemän” (kaikkiaan 69 seitsemän) jälkeen, jotka alkavat määräyksellä jälleenrakentaa Jerusalem. Toisin sanoen 69 vuosiviikkoa (483 vuotta) määräyksestä jälleenrakentaa Jerusalem Messias tuhotaan. Raamatun historioitsijat vahvistavat, että 483 vuotta kului Jerusalemin jälleenrakentamismääräyksen ajasta aikaan, jolloin Jeesus ristiinnaulittiin. Useimmilla kristillisillä tutkijoilla riippumatta eskatologisesta näkemyksestään on em. käsitys Danielin 70 vuosiviikosta. Kun 483 vuotta on kulunut määräyksestä jälleenrakentaa Jerusalem, niin jää vielä yksi seitsemän vuoden jakso toteutumaan jakeen Daniel 9:24 puitteissa: ”silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan ja pahat teot sovitetaan ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan ja kaikkeinpyhin voidellaan:” Tämä viimeinen seitsemän vuoden jakso tunnetaan ahdistuksen aikana – se on aika, jolloin Jumala vie loppuun Israelin tuomitsemisen sen synneistä.

Daniel 9:27 antaa muutaman kohokohdan seitsemän vuoden ahdistuksen jaksosta: ”Hän vahvistaa liiton monien kanssa yhden ’seitsemän’ ajaksi. ’Seitsemän’ keskellä hän lopettaa teurasuhrin ja ruokauhrin. Ja temppelin siivelle hän pystyttää kauhistuksen, joka aiheuttaa hävityksen, kunnes loppu, joka on säädetty, vuodatetaan hänen päällensä” (Gerin käyttämä käännös suomennettuna).

”Hän tekee lujan liiton monien kanssa yhdeksi vuosiviikoksi, mutta viikon puolivälissä hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin, ja hävittäjä tulee iljetysten siivin. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän yli.” (Raamattu Kansalle)

Henkilö, josta tämä jae puhuu, on henkilö, jota Jeesus kutsuu ”kauhistukseksi, joka aiheuttaa hävityksen” (Matt. 24:15) ja ”pedoksi” Ilm.13. luvussa.

Daniel 9:27 sanoo, että peto tekee liiton seitsemäksi vuodeksi, mutta keskellä viikkoa (kun ahdistusta on kulunut 3½ vuotta) hän rikkoo liiton lakkauttaen uhraamisen. Ilm. 13 selittää, että peto asettaa oman kuvansa temppeliin ja vaatii maailmaa palvomaan häntä. Ilm. 13:5 sanoo, että tämä jatkuu 42 kuukautta, mikä on 3½ vuotta.

Koska Daniel 9:27 sanoo, että tämä tapahtuu keskellä viikkoa ja Ilm. 13:5 sanoo, että peto tekee sitä 42 kuukauden ajan, niin on helppo nähdä, että ajan kokonaispituus on 84 kuukautta eli seitsemän vuotta. Katso myös kohtaa Daniel 7:25, jossa ”aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa” myös viittaavat ”suureen ahdistukseen”, seitsenvuotisen ahdistuksen jakson jälkimmäiseen puoliskoon, jolloin peto on vallassa.

Lisää viittauksia ahdistukseen on kohdassa Ilm. 11:2-3, joka puhuu 1260 päivästä ja 42 kuukaudesta sekä kohdassa Daniel 12:11-12, joka puhuu 1290 päivästä ja 1335 päivästä. Näiden päivämäärien referenssipiste on ahdistuksen puoliväli. Lisäpäivät Daniel 12 luvussa voivat sisältää lopussa ajan kansojen tuomiolle (Matt. 25:31-46) ja ajan Kristuksen tuhatvuotisen valtakunnan perustamiselle (Ilm. 20:4-6).

Lyhyesti: Ahdistus on seitsemän vuoden ajanjakso lopunaikoina, jolloin ihmiskunnan rappio ja turmelus on tullut täydelliseksi ja Jumala tuomitsee sen mukaisesti. Lähde

Vedenpaisumus ja Jumalan lasten tempaus

Raamattu kertoo, että Jumala tuhosi maan, lukuun ottamatta Nooaa ja hänen perhettään, suurella vedenpaisumuksella. Kertomus tästä on Vanhassa Testamentissa. Jumala sanoi, että ihmisten ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat ja että Hän katui, että oli luonut heidät. Ihmisrotu oli hyljännyt tekijänsä – Herran.

Jumala ei ole vastuussa kaikista hirvittävistä asioista, joita tapahtuu tällä pallolla. Eedenin paratiisi oli täydellinen. Siellä ei ollut syntiä. Aadam ja Eeva vaelsivat Jumalan kanssa ja puhuivat Hänen kanssaan. Kaikki oli juuri, kuten Jumala halusi. Jumala loi Aadamin ja Eevan kuvakseen, mutta antoi heille myös mahdollisuuden valita vapaasti joko hyvä tai paha. Saatana petti Eevan ja Aadam teki syntiä tahallaan. Siitä lähtien tämä maa on ollut täysin kaaoksessa. Ahdistus on sitä, että Jumalan viha vuodatetaan kaiken lihan päälle heidän syntinsä ja tottelemattomuutensa tähden.

Jeesus on pelastuksen arkki kaikille, jotka luottavat Häneen

Raamattu sanoo:

“Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.” (Matt. 24:37-39)

Laittomuuden ihmisen tulemus

Mies, jota Raamattu kutsuu ”Antikristukseksi” narraa maailmaa ja monet palvovat häntä. He ottavat hänen ”merkkinsä”, mikä osoittaa, että he ovat alamaisia Pedolle (Antikristukselle). Pedon ”merkin” ottavat tuomitaan kuollessaan helvettiin. Seurakunta on siinä vaiheessa mennyt taivaaseen, kuten myös lapset, jotka eivät ole saavuttaneet vastuullista ikää. Jos olet jäänyt tempauksesta, joudut kärsimään suuresti. Raamattu sanoo, että ihmiset haluavat kuolla, mutta eivät voi.

Itse Saatana tulee asumaan Antikristuksessa

Kun ahdistus alkaa, jotkut tajuavat, etteivät nähneet totuutta – että Jeesus Kristus on todella Jumala ja että Hän on maailman Vapahtaja. Nämä ihmiset antavat sydämensä Kristukselle. Antikristus metsästää ja teurastaa heitä, koska he eivät kumarra häntä. Heidän kärsittyään marttyyrikuoleman Jeesus ottaa heidät valtakuntaansa. Tämä ajanjakso on pahin, mitä koskaan on nähty maan päällä.

Aika on lyhyt. Päivittäin lukemasi uutisotsikot koskien Lähi-itää ovat vain toteutuvaa Jumalan profeetallista Sanaa. Kukaan ei tiedä Jeesuksen Kristuksen tulemuksen hetkeä tempaamaan seurakuntansa! Kenellekään ei ole taattu uutta päivää eikä minuuttiakaan tässä elämässä. Oletko valmis menemään iankaikkisuuteen ilman Kristusta ja tulemaan tuomituksi helvettiin?

Pallo on sinulla

Haluatko olla täällä tuona aikana? Sinun ei tarvitse olla täällä. Voit pysähtyä nyt heti – missä ikinä oletkin ja tunnustaa ja myöntää Jumalalle olevasi syntinen ja tehdä parannuksen noista synneistä. Voit sanoa Jeesukselle tarvitsevasi Häntä Vapahtajaksesi ja että luotat Häneen, että Hän pelastaa sinut.

Tiedä kuitenkin tämä: Jumalaa ei pilkata. Hän tietää, onko tunnustuksesi uskosta Häneen vilpitön. Mikään ei ole salassa Herraltamme.

Kuinka voit pelastua?

ÄLÄ usko, että Jumalan luokse on monta tietä. Sinne on YKSI tie: ”Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.’” (Joh. 14:6). Ei ole mitään jälleensyntymistä. Se on paholaisen valhe. Ei ole sellaista asiaa kuin Krislam. Se on myös paholaisesta. Raamatun Jumala ja Allah eivät ole sama. Allah on väärä jumala.

”Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio” (Hepr. 9:27).

Toivon ja rukoilen, että monet tästä maailmasta olevat ottavat sydämelleen asiat, joista olen puhunut tässä artikkelissa. Se, missä vietät iäisyytesi, riippuu siitä, hyväksytkö Jeesuksen sydämeesi, vai hylkäätkö Hänet.

Hänen rakkautensa sinua kohtaan on rajaton ja Hän odottaa sinua syli avoinna. Riippumatta mitä olet tehnyt tässä elämässä Hän odottaa antaakseen sinulle anteeksi, tehdäkseen sinusta uuden ihmisen ja ottaakseen sinut omaan perheeseensä.

Rukoilen, että avaisit sydämesi Hänelle.

How Can I Be Saved?

Siunausta Jeesuksessa,

MARANATHA (Come O Lord!)

Grandmageri422@gmail.com

Articles at grandmageri422.me

 

Read Full Post »

Lihaksituleminen

The Incarnation
By Alice Childs, 29.8.2018, suom. SK

En täysin ymmärrä kaikkea, mitä Kristuksen lihaksitulemiseen sisältyy. Raamattu opettaa selvästi, että Jeesus oli ja on sekä täydellisesti Jumala että täydellisesti ihminen (Kol. 2:9). Hankkiakseen lunastuksemme Hänen oli tultava ihmisen heikkouksien alaiseksi (Hänen esimerkiksi tuli nälkä ja täytyi syödä; Hänen tuli uni ja täytyi nukkua; Hän väsyi ja täytyi levätä), mutta Hänen ihmisyydessään oli myös Hänen täydellinen jumaluutensa. Täydellisyydessään Hän oli synnitön eikä voinut tehdä syntiä ihmisyydessään, koska oli Jumala.

Jumalan Pojan oli kuoltava ihmisenä ollakseen kelvollinen maksamaan äärettömän hinnan (synnin palkan), joka oli langennut maksettavaksi koko ihmiskunnalle syntiinlankeemuksen seurauksena. Ensimmäinen Aadam luotiin synnittömäksi, mutta koska hän (kuten kaikki luodut) oli luotu olento eikä niin ollen jumalallinen, niin Aadamilla ja Eevalla oli kyky tehdä syntiä ja tietysti tekivät.

Jumala loi heidät täydellisiksi, mutta antoi heille tahdonvapauden valita kuuliaisuus tai kapina. Ja tietysti Aadam valitsi kapinan. Jeesus – ikuisesti olemassa oleva Yksi (Ilm. 1:8; 22:13-21), Betlehemissä ihmisen lihaan tullut Jumalan Poika, syntyi toiseksi Aadamiksi – joka oli täydellisesti sekä ihminen että Jumala.

Tämä olemuksen ainutlaatuisuus teki Hänet kykeneväksi elämään täydellisen synnittömän elämän koskaan tekemättä syntiä ajatuksissa, sanoissa tai teoissa. Koska Hän oli jumalallinen ja inhimillinen Jumala-ihminen, niin se oikeutti yksin Hänet maksamaan rangaistuksen, vanhurskaan oikeuden, jota pyhä Jumala vaati sovituksena syntikiroukselle, jonka alla koko ihmiskunta on syntynyt syylliseksi. (Room. 3:23; 6:23). Aadamin kapinan vuoksi ihmiskunta tarvitsi Vapahtajan. Vain Jumala yksin voi olla tuo Vapahtaja.

Se ei ollut Jeesuksen fyysinen kärsimys, niin suuri kuin se olikin, joka maksoi ihmiskunnan syntivelan. Ei, se oli tuo hetki, kun Jeesus ”tuli synniksi”, koko ihmiskunnan puolesta, – jolloin Jumala ”sälytti Hänen päällensä meidän kaikkien pahat teot” (Jes. 53).

Kun Jeesus huusi ristiltä: ”Se on täytetty!” niin kaikki, mitä ikinä täytyi tehdä langenneen ihmisen lunastuksen suorittamiseksi, oli tuolla hetkellä täydellisesti viety päätökseen. Oppi, että ihminen voi menettää pelastuksensa, kieltää Kristuksen täytetyn työn koko ihmiskunnan pelastukseksi Golgatalla yhdellä kertaa kaikkia aikoja varten kaikille, jotka haluavat uskoa yksin Häneen pelastuakseen (1. Kor. 15:1-4).

Jeesuksen voitonhuuto ”Se on täytetty” kumoaa kaikki väärät ”töihin perustuvan pelastuksen” opit, jotka yrittävät lisätä Jumalan täydelliseen ja valmiiseen pelastukseen langenneen syntisen ihmisen ponnistukset.

Ja lopuksi Jeesuksen huuto ”Se on täytetty!” kumoaa salakavalan kalvinistisen opin, joka pohjimmiltaan väittää, että Jumala ei rakasta jokaista samalla tavalla – joitakin Hän rakastaa niin paljon, että pelastaa heidät ikuisesta kadotuksesta ja toiset päättää lähettää ikuiseen helvettiin. Tämä fatalistinen opetus vääristää Jumalan rakkauden ja Jeesuksen valinnan kuolla maailman syntien maksamiseksi (Joh. 3:16) ynnä sen todetun tosiasian, että Hän oli sovitus, ei vain meidän synneistämme, vaan koko maailman (1. Joh. 2:2).

Voisin jatkaa päiväkausia kirjoittaen, kuinka välttämätön Jeesuksen lihaksituleminen on pelastuksellemme, toivottavasti tämä riittää.

Langenneessa rajoitetussa mielessämme emme koskaan voi iankaikkisuuden tällä puolella käsittää Jumalan Pojan ihmiskuntaan lihaksitulemisen koko syvyyttä ja kaikkia koukeroita. Uskomme sen uskossa, mutta uskossa, joka perustuu ”moniin epäämättömiin todisteisiin” (Apt. 1:3), jotka Raamattu antaa meille siitä, kuinka:

• Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että antoi ainosyntyisen Poikansa (se tarkoittaa ainoata Hänen lajissaan).
• ettei yksikään (se tarkoittaa kaikkia – jokaista)
• joka häneen uskoo (tämä sulkee pois kaikki langenneen ihmisen ”saastainen riepu” -pyrkimykset joko saada tai säilyttää Jumalan ilmainen pelastuksen lahja) – uskoo – ainoa välttämätön asia tämän lahjan saamiseksi Raamatun mukaan
• hukkuisi (iankaikkisessa toisessa kuolemassa)
• vaan hänellä olisi (eli olisi välittömästi vanhurskautettu – heti ja ikuisesti pelastettu uskottuaan)
• iankaikkinen elämä (luvattu uusi ja turmeltumaton ruumis ja mieli, jotka yhdistyvät uskovan jo lunastettuun henkeen) – lunastettu ruumis (Room. 8:22-25; 1. Kor.15: 53-55), joka on sopiva asumaan ja elämään ikuisesti Jumalan läsnäolossa.

Se on Jeesuksen luomaansa maailmaan lihaksitulemisen täysi tarkoitus.

***

Suomentajan kommentti:
Rapakon takana OSAS-harhaoppi (Once Saved Always Saved) on hyvin suosittu. Vain hyvin harvat ovat siellä tämän opin suhteen kuivilla. Melkein kaikki ”evankelikaaliset” seurakunnat opettavat sitä. Tämä oppihan on itseasiassa juuri sitä ”salakavalaa kalvinismia”, jonka tämä Alice tuomitsee melkein samaan hengen vetoon.

 

Read Full Post »

Jumalan tahdon valitseminen

CHOOSING GOD’S WILL
By Dave Hunt, suom. SK

Julkaistu ensi kerran toukokuussa 1991

Kiusauksen aikana erämaassa Saatana tarjoutui antamaan Jeesukselle ”kaikki maailman valtakunnat … ja niiden loiston” (Luuk. 4:5-6). Hän pelasi bluffia. Tämä maailma on todella Saatanan annettavissa kenelle hän tahtoo. Jeesus ei kiistänyt Saatanan kerskausta, että ”minun haltuuni se on annettu ja minä annan sen, kenelle tahdon”. Ehdot, joilla Saatana tarjoutui antamaan tämän maailman Kristukselle, olivat selvät: ”Jos sinä siis kumarrut minun eteeni” – mitä Jeesus tietenkään ei suostunut tekemään. Ole varuillasi! Sillä tämän maailman valtakunnat ja loisto ovat edelleen ne edut, joita Saatana tarjoaa houkutellakseen tämän ajan vastaanottajat kumartamaan itseään.

Kristuksen totiset seuraajat torjuvat tämän maailman valtakunnat ja loiston, kuten heidän Herransakin. Tämä torjuminen koskee suuresti ylistettyä uutta maailmanjärjestystä, joka on edelleen Saatanan hallussa. Kristus on luvannut uskoville jotakin paljon parempaa – ikuisen taivaallisen valtakunnan, joka on hankittu ristillä Hänen voittonsa kautta Saatanasta. Tuon voiton tuloksena ”Maailman kuninkuus on tullut meidän Herrallemme ja hänen Voidellullensa” (Ilm. 11:15). Maailmalliset valtakunnat katoavat pian ja niiden tilalle tulee Jumalan valtakunta maan päällä. Silloin Kristus yhdessä niiden kanssa, jotka ovat jakaneet Hänen hyljätyksi tulemisensa ja kärsimyksensä (Apt. 14:22; Room. 8:17; 2. Tim. 2:12), hallitsevat kunniassa ja lopullisessa ilossa ikuisesti.

Kristityille olisi heidän Herransa kieltämistä paistatella suosiossa ja kunnianosoituksissa, joita tämä nykyinen maailma heille antaa. Se ei tarkoita, että kristityt eivät saisi menestyä liike-elämässä, tieteessä, akateemisessa maailmassa, urheilussa jne. Itseasiassa kristittyjen pitäisi olla mahdollisimman hyviä kaikessa, mitä tekevät, mutta heidän taitonsa, kykynsä ja uutterat ponnistuksensa ovat Jumalan kunniaksi, ei heidän. Tällä maailmalla ei ole vetovoimaa uskoviin; he eivät rakasta sen taputuksia. Maailman kritiikki ja kiitokset eivät heilauta heidän kurssiaan, jota heidän on noudatettava (1. Kor. 9:24-27; 2. Tim 4. 7-8). He tietävät, että lopulta millään muulla ei ole väliä, paitsi sillä, mitä Jumala ajattelee heistä.

Meitä varoitetaan: ”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä.” (1. Joh.:2:15). Saatanaa kutsutaan ”tämän maailman jumalaksi” (2. Kor. 4:4) ja ne, jotka rakastavat tätä maailmaa, ovat hänen puolellaan ja kunnioittavat häntä tiedostavatpa sen tai ei. Itseasiassa he ovat tiellä saatananpalvontaan, joka tulee olemaan maailmanlaajuinen uskonto Suuren Ahdistuksen aikana (Ilm. 13:4). Yksi selvä todiste siitä, että kristikunta on Saatanan viettelemä, on se tosiasia, että niille, joita maailma suuresti kunnioittaa, annetaan pelkästään sen perusteella välittömästi erityinen kunnia seurakunnassa. Kristillinen media imartelee urheilusankaria, viehättävää näyttelijätärtä, rikasta liikemiestä ja korkeassa asemassa olevaa poliitikkoa, jonka oletetaan tulleen kristityksi. Näitä liian usein kypsymättömiä ja maailmallisia uusia uskovia esitellään ja ylistellään kristillisessä TV:ssä ja nostetaan esiin seurakunnalle uskon sankareina ja roolimalleina nuorille – ja kristityt tuhansittain huokailevat ihastuneina kuunnellessaan heidän todistuksiaan. Kuitenkin nöyrä ja hurskas lähetyssaarnaaja, kypsä uskossa, joka on pysynyt uskollisena Kristukselle läpi puutteen, kiusauksien, vaikeuksien ja vaarojen vuosikymmenten ja voittanut sieluja vaikeilla työkentillä, ei juuri saa yleisöä. On ilmeistä, että keskiverto kristitty ihailee maailmallista menestystä paljon enemmän, kuin hurskautta. Jokin on pahasti vinossa!

Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa” (Joh. 15;19). Pilatukselle Jeesus julisti näin: ”Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta” (Joh. 18:36). Hän ei tarkoittanut, että Hänen valtakuntansa olisi täydellisesti irrotettu tästä maasta, vaan, että se ei ole tästä maailmanjärjestelmästä (worl system). Itseasiassa se vastustaa sitä. Tämä nykyinen maailmanjärjestelmä (mukaan lukien uusi maailmanjärjestys), joka kuuluu Saatanalle, täytyy tuhota, jotta Jumalan valtakunta voidaan perustaa.

Kristus tuli ”tekemään tyhjäksi paholaisen teot” (1. Joh. 3:8), minkä Hän teki ristillä (Joh. 12:31-33). Sellainen on Hänen tarkoituksensa kaikissa niissä, jotka vastaanottavat Hänet Vapahtajana ja Herrana. Saatanan teot elämässämme ja elämämme kautta ja kaikki mieltymys tähän maailmaan on tuhottava, jos Kristuksen on määrä hallita meissä. Tämä päämäärä voidaan toteuttaa vain, jos Hänen ristintyötään sovelletaan jokapäiväiseen elämäämme Pyhän Hengen voimassa. Silloin Jumalan rakkaus ja Hänen tahtonsa ja Kristuksen kaltainen luonne ilmenee sydämessämme ja elämässämme.

Pelastumattomat rakastavat maailmaa. Sitä vastoin kristityt eivät rakasta maailmaa, vaan Isää. Me olemme taivaan kansalaisia, ”josta me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi…” (Fil. 3:20-21).

Sen sijaan, että yrittäisimme tehdä merkittävää tässä maailmassa ja nauttisimme sen eduista ja iloista, me pyrimme miellyttämään Isää, koska haluamme taivaallisen ja ikuisen palkan. Edessämme oleva valinta ei ole taivaan ja helvetin välinen, kuten monet kuvittelevat. Se valinta on taivaan ja tämän maailman välinen. Hullukin vaihtaisi helvetin taivaaseen, mutta vain viisas vaihtaa tämän maailman taivaaseen. Et voi saada molempia. Et voi elää sekä Jumalalle että itsellesi. Monista ns. kristityistä on vaikeaa vastustaa tämän maailman kiusauksia ja elää kokonaan Kristukselle.

Miksi olisi vaikeaa valita elämä kuoleman sijaan, ilo surun sijaan, iankaikkinen täyttymys tunnonvaivojen sijaan, Jumalan totuus Saatanan valheiden ja tuhoisien himojen sijaan? Valinta on vaikea vain Saatanan pettämille, jotka siten uskoessaan tätä valehtelijaa, epäilevät ja loukkaavat Jumalaa. Mikä loukkaus se onkaan taivaalliselle Isälle, kun kristityt toimivat ikään kuin alistuminen Jumalan tahtoon olisi suuri uhraus – ikään kuin tämän maailman vaihtaminen taivaaseen olisi huono kauppa!

Motivaatio on keskeinen tekijä. Yksi vahva motivaatiotekijä tulee siitä, kun vertaa iankaikkisuuden pituutta lyhyeen elämään tämän maan päällä. Vain hullu vaihtaisi taivaallisen ja iankaikkisen siihen, mikä on maallista ja väliaikaista – ja muista, ettemme voi saada molempia. ”Kristityt”, joiden elämäntapa on elää sille, mitä voivat saada ja mistä nauttivat tässä maailmassa sen sijaan, että ”kokoaisivat aarteita taivaaseen” (Matt. 6:19-21), kieltävät elämällään sen uskon, jota tunnustavat huulillaan.

Niiden, jotka jokapäiväisessä elämässään valitsevat tämän maailman taivaan sijasta, ei pidä yllättyä, kun Jumala iankaikkisuudessa antaa heille täällä tehdyn valinnan. Kuinka voi joku valittaa, jos häntä ei seuraavassa elämässä viedä taivaaseen, jonka hän johdonmukaisesti hylkäsi tässä elämässä? Joku on sanonut, että tässä maailmassa on vain kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka sanovat Jumalalle ”Tapahtukoon Sinun tahtosi, ei minun” ja niitä, joille Jumala sanoo: ”Tapahtukoon, ei Minun tahtoni, vaan sinun.” Mikä murhenäytelmä onkaan olla ikuisesti kahlehdittuna omaan tahtoonsa Hänen tahtonsa asemesta – ikuisesti vangittuna oman minänsä kanssa ja erossa Jumalasta!

Kristuksen ilmoitus Isälle, ”älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun” (Luuk 22:42) vei Hänet ristille. Myös meidän täytyy kieltää itsemme ja alistua ristille (Matt. 16:24). Se tekee lopun omasta minästä ja Kristuksesta tulee elämämme – kaikkemme. Tämä on viisauden polku (Job 28). Viisaat ”loistavat … kuin tähdet iankaikkisesti” (Daniel 12:3) Hänen valonsa sydämissään puhtaina astioina ikuisesti säteillen Hänen kunniaansa. Hullut perivät täydellisen pimeyden iankaikkisesti, koska ehdottomasti halusivat tehdä omiaan ja olla langenneessa tilassaan. Ihmisen kohtalo on joko iankaikkinen ilo Jumalan ja Hänen enkeliensä ja pyhien läsnäolossa – tai sitten yksinäinen ja ikuinen tuska omaan minäänsä suljettuna.

William Law ilmaisi poikkeuksellisella selkeydellä valintaa taivaan ja tämän maailman välillä. Hän sanoi, että miestä pidetään hulluna, jos hän käyttää elämänsä suunnitellen taloa, tenniskenttää, uima-allasta, eläkeasuntoa jne., jotka rakennettaisiin Marsiin – kuitenkin sellaista, joka käyttää elämänsä yhtä antautuneesti suunnitellen, saavuttaen ja nauttien sellaisista asioista tässä maailmassa, arvostetaan menestyvänä ja järkevänä. Law sanoi, että todellisuudessa molemmat ovat hulluja! Ensin mainitulla on pakkomielle maailmaan, jossa hän ei voi elää – jälkimmäinen on kiinni maailmassa, jonne ei voi jäädä. Heidän hulluutensa asteella on eroa vain muutamia lyhyitä vuosia.

Jim Elliot, nuori lähetyssaarnaaja, joka kärsi marttyyrikuoleman Ecuadorissa, sanoi sen ytimekkäästi: ”Se ei ole hullu, joka luopuu siitä, mitä ei voi pitää, saadakseen sen, mitä ei voi menettää.” Mikä murhenäytelmä onkaan vaihtaa iankaikkinen elämä tämän maailman nautintoihin. Raamattu ei sano, että synti ei anna nautintoa; se sanoo, että synnistä voi saada vain ”lyhytaikaista nautintoa” (Hepr. 11:25) – ja se on todella lyhytaikaista verrattuna iankaikkisuuden loppumattomiin aikakausiin. Todella huono kauppa!

Sanat ”iankaikkinen elämä” eivät viittaa vain Jumalan tarjoaman elämän määrään, vaan sen laatuun – elämän laatuun, jota Jumala haluaa meidän alkavan kokea tässä ja nyt. Jeesus sanoi, että iankaikkinen elämä on Jumalan ja Hänen Poikansa tunteminen (ei tietäminen) (Joh. 17:3). Paavali varoitti, että Kristus eräänä päivänä kostaa niille, jotka eivät ”tunne Jumalaa” (2. Tess. 1:8). Sopusoinnussa näiden ja vastaavien kohtien kanssa evankeliset tunnustavat, että he eivät harjoita uskontoa koskien Jumalaa, vaan että heillä on omakohtainen suhde Jumalan kanssa. Valitettavasti tästä kehuskelusta on tullut lähinnä klisee – teoriassa se kuulostaa hyvältä, mutta jokapäiväisessä elämässä siitä useinkin on hyvin vähän käytännön todisteita.

Sen tunnistaminen, että iankaikkisuus on äärettömän paljon pitempi, kuin optimistisinkaan elinajanodotteemme, antaa väkevän motivaation elää Hänelle (ja siten valita taivas tämän maailman sijaan). Jumalan todellinen tunteminen antaa kuitenkin vielä väkevämmän motivaation.

Jumalan tunteminen johtaa pyhyyteen. Hänestä yksin tulee kuluttava intohimomme, joka syrjäyttää kaikki muut halut ja voittaa synnin vallan elämässämme. Hänen sisäinen läsnäolonsa riittää tyydyttämään jokaisen kaipauksen, sillä Jumalan tunteminen on Hänen rakastamistaan – eikä ole suurempaa motivaatiota kuuliaisuuteen Hänen käskyilleen, kuin rakkaus. Itse asiassa muuta motivaatiota ei hyväksytäkään. Ei ole sattumaa, että ensimmäinen käsky kuuluu: ”Ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi” (5. Moos. 6:5).

Kuuliaisuuden Jumalan laeille täytyy kummuta rakkaudesta Häneen. Muutoin lain kirjaimen totteleminen ei ole mitään (1. Kor. 13:1-3). Voimme antaa koko omaisuutemme köyhille ja alistua marttyyriuteen polttoroviolla Kristuksen nimen tähden, mutta jos motiivimme ei ole rakkaus, niin se kaikki on turhaa. Kristus julisti: ”Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani … joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani” (Joh. 14:23-24).

Jumalan rakastaminen on kristillisen elämän salaisuus. Jos todella rakastamme Häntä, niin haluamme palvella ja miellyttää ja kirkastaa Häntä. Emme halua tehdä mitään tai ajatella ajatustakaan, joka herättäisi Hänessä tyytymättömyyttä, tai toisi Hänelle häpeää. Aito rakkaus Jumalaan – ja vain sellainen – tuottaa johdonmukaista pyhyyttä ja hurskautta arkielämässämme. Rakkaus on myös suurenmoinen ilon ja rauhan lähde. Se saa meidät todistamaan kadotetuille palavuudella ja ilman häpeää. Kukapa häpeäisi rakastajaansa? Ja kukapa ei mieluummin puhu hyvää rohkeasti ja jatkuvasti siitä, jota rakastaa!

Mistä löydämme tämän rakkauden, joka meillä täytyy olla Jumalaan ja jota ilman emme voi miellyttää Häntä? Se ei ole jossakin sydämemme kätkössä odottamassa löytämistä. Se ei ole myöskään meillä jo oleva mahdollisuus, joka tarvitsee vain kehittämistä. Me emme voi kehittää sitä. Sitä ei voi tuottaa vaivannäöllä. Tätä rakkautta ei ole meissä ollenkaan. Vaikka siihen liittyvät tahtomme ja tunteemme, se tulee yksin Jumalalta. Kuinka tämä rakkaus sitten saadaan? Rakkaus on hedelmä, jota Henki kantaa elämässämme (Gal. 5:22). Se on ihmeellinen, kuin hedelmä puussa – jonka vain Jumala voi tuottaa. Silti emme ole kuin puita, joilla ei ole tahtoa eikä tunteita. On selvää, että siihen sisältyy paljon enemmän Hengen kantaessa hedelmää uskovan elämässä, kuin mitä hedelmän kantaminen luonnossa sisältää. Hänen rakkautensa on avain.

”Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä” (1. Joh. 4:19). Tämä kertoo meille, että meidän rakkautemme Jumalaan tulee vastauksena Hänen rakkauteensa meitä kohtaan. Tiedämme Hänen rakkaudestaan Hänen Sanansa kautta. Sydämemme liikuttuu, kun uskomme, mitä Raamattu kertoo meille Hänen rakkaudestaan meihin Hänen luodessaan meidät, antaessaan Poikansa kuolemaan syntiemme tähden, kärsivällisesti kestäessään hylkäämisemme, antaessaan anteeksi ja pelastaessaan meidät rangaistukselta, jonka Hänen pyhä lakinsa vaatii synneistämme, tarjotessaan taivaan äärettömän kalliiseen hintaan. On varmaa, että Jumalan meihin kohdistuvan rakkauden mietiskelemisen täytyy tuottaa, Hänen Henkensä kautta, palavaa rakkautta Häneen.

Tarvitaan kuitenkin paljon enemmän, kuin lukea, opetella ulkoa ja uskoa, mitä Raamattu sanoo koskien Jumalaa ja Hänen rakkauttaan. Jeesus nuhteli fariseuksia, että he tutkivat kirjoituksia ja samaan aikaan kieltäytyivät tulemasta Hänen tykönsä, sen yhden, josta Kirjoitukset todistivat. Se, mitä Raamattu sanoo Jumalasta, on siellä meidän johdattamiseksi omakohtaiseen suhteeseen Hänen kanssaan. Meidän ei tule tuntea vain Hänen Sanansa, vaan meidän tulee tuntea Hänet omakohtaisesti. On olemassa läheisyys Jumalan kanssa, joka on luvattu niille, jotka tottelevat Häntä, läheisyys, joka puuttuu monen kristityn elämästä.

Niille, jotka rakastavat ja tottelevat Häntä, Kristus tarjoaa uskomattoman ihanan lupauksen: ”Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa; mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle” (Joh. 14:21). Tämä lupaus ilmoittaa itsensä niille, jotka rakastavat Häntä, merkitsee Hänen läsnäolonsa todellista välittämistä. Se on enemmän kuin vahva usko siihen, että Hän on kanssamme. Se on Hänen läsnäolonsa hengellinen ilmeneminen (manifestation).

Tämä läheinen toveruus (intimate fellowship) alkaa kääntymyksessä todellisella viestinnällä Jumalan Hengeltä uskovan hengelle. Jumalan henki ”todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia” (Room. 8:16). Se ei ole vain oman nimen laittamista jakeeseen Joh. 3:16 ja sen omaksumista ”uskossa”. Se on Jumalan tunteminen, hyvin todellinen tunteminen, että olemme Hänen omiaan ja jatkuva yhteydenpito Hänen kanssaan rukouksessa. Siihen ei kuulu visualisoimista, kirjaamista eikä mitään tekniikkaa, vaan läheisyyttä, jonka Hän aloittaa ja lupaa pitää yllä niiden kanssa, jotka rakastavat ja tottelevat Häntä. Useimmat ihmiset, myös kristityt, tarttuisivat tilaisuuteen tulla jonkin maailmanjohtajan, astronautin, olympiavoittajan, monikansallisen yhtiön johtajan, kuuluisan sydänkirurgin, läheiseksi ja uskotuksi ystäväksi. Kuinka monet kuitenkin laiminlyövät äärettömän paljon ihanamman tilaisuuden tuntea Jumala, joka loi maailmankaikkeuden, omistaa jatkuva ja läheinen yhteys sen yhden kanssa, jolla on kaikki valta, kaikki viisaus, kaikki tieto ja joka rakastaa meitä mittaamattomasti! Ja kuten kenen tahansa, Jumalankin kumppanuutta täytyy kehittää. Se vaatii aikaa. Ja me varaamme ajan vain, jos todella tiedämme, että me voimme tuntea Jumalan ja että se kannattaa.

”Hän palkitsee ne, jotka häntä (ei menestystä, nautintoa, terveyttä eikä rikkautta) etsivät” (Hepr. 11:6). Jumala sanoi Abramille: ”Älä pelkää Abram, minä olen sinun kilpes, ja sangen suuri palkkas (1. Moos. 15:1, Biblia 1776). Jumala haluaa palkita meidät itsellään. Älkäämme tyytykö mihinkään vähäisempään palkkaan – pelkkiin lahjoihin Antajan asemesta. Tavoitelkaamme ahkerasti tätä läheistä yhteyttä Jumalan kanssa, jota Hän haluaa meille jokaiselle. Sanokaamme Daavidin kanssa: ”Jumala … sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa” (Ps. 63:1) ja Paavalin kanssa: ”tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta” (Fil. 3:10). Olkoon Jumalan tunteminen ja rakastaminen meidän intohimomme, kuten se oli heidän.

TBC

 

Read Full Post »

Kun uskova kuolee

When Believers Die
By Bill Perkins, Compass; suom. SK

”Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy, ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä”  (Sananl. 7:1).

Kuolema on kaikille ihmisille yhteinen asia. Noin 150 000 ihmistä kuolee päivittäin, joka minuutti 107 henkilöä. Useimmilta meistä on kuollut läheisiä perheestä tai ystävistä. Kohdatkaamme se; loppujen lopuksihan me kaikki teemme kuolemaa – joillakin se tapahtuu nopeammin kuin toisilla.

Täällä Compass’issa saamme usein yhteydenottoja ihmisiltä, joilla on kuolemaan johtava sairaus ja jotka etsivät raamatullista tietoa siitä, mitä tapahtuu uskovan kuollessa. Tämä artikkeli on siis tarkoitettu tiivistetyksi esitykseksi niistä tärkeistä Raamatun jakeista, jotka käsittelevät uskovan siirtymistä maan päältä taivaaseen.

Kuolema on varma

Vain Eenok on päässyt kuolemaa pakoon (1. Moos. 5:24). Elia otettiin ylös tulisissa vaunuissa (2. Kun 2:11), mutta palaa ja kuolee toisena Ahdistuksen kahdesta todistajasta (Mal. 4:5). Minä uskon ja opetan, että Johanneksen on vielä kuoltava* (Joh. 21:20-23), kun hän vihdoin kuolee Ahdistuksessa toisena todistajana (Ilm. 11:3,7).

Joten eräänä päivänä sinä kuolet, ellei Jeesus tule ja tempaus tapahdu sitä ennen. Mitä sitten tapahtuu kuollessasi? Raamattu antaa joitakin kiehtovia oivalluksia siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Luukkaan evankeliumi kertoo todellisen tapauksen, ei vertauksen, kahdesta ihmisestä, jotka kuolevat ennen ristiä. Toinen mies menee Paratiisiin, paikkaan, johon kuolleet uskovat menivät odottamaan Messiasta maksamaan heidän syntinsä, jotta voisivat mennä taivaaseen.

Toinen mies meni Tuonelaan. Siellä hänellä oli ruumis, hän oli täysin tajuissaan, saattoi ajatella, järkeillä, puhua ja tuntea tuskaa. Hänen sanansa ovat hyytävät.

Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan. Ja hän huusi sanoen: ‘Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!’ (Luuk. 16:23-24)

Onneksi niille meistä, jotka ovat uudestisyntyneet, jotka uskovat evankeliumiin, hyvään uutiseen Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, syntejämme ei lueta meille ja eräänä päivänä menemme suoraan taivaaseen.

”… antaen meille anteeksi kaikki rikokset ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin” (Kol. 2:13) (kaikki menneessä aikamuodossa…)

”… mutta nyt ilmisaatettu meidän Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen ilmestymisen kautta, joka kukisti kuoleman ja toi valoon elämän ja katoamattomuuden evankeliumin kautta” (2. Tim. 1:10)

Taivas on oleva perinpohjainen yllätys!

Raamattu sanoo, että taivas on parempi, kuin voit kuvitellakaan:

”vaan, niinkuin kirjoitettu on: ’mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat’.” (1. Kor. 2:9)

Minulla on aika vilkas mielikuvitus. Silti vaikka osaisin kuvitella jonkin olevan ihmeellisen uskomatonta taivaassa, se on vielä parempaa!

Mutta ennen kuin kuolemme, me elämme elämämme muukalaisina Saatanan kaappaamalla planeetalla. Hän on ”tämän maailman jumala” (2. Kor. 4.4) ja vihamielinen uskovia kohtaan.

Joten uskovat elävät tätä elämää odottaen tulevaa.

”Sillä meidän kansalaisuutemme on taivaassa, josta myös innokkaasti odotamme Vapahtajaa, Herraa Jeesusta Kristusta” (Fil. 3:20 NASB:n mukaan).

”For our citizenship is in heaven, from which also we eagerly wait for a Savior, the Lord Jesus Christ” (Phil. 3:20 NASB, New American Standard Bible).

Syntymämme ja kuolemamme välisen hyvin lyhyen ajan pituudesta puhutaan vain ”usvana”.

”Savu te olette, joka hetkisen näkyy ja sitten haihtuu” (Jaak. 4:14 KR38).

”Se on löyhkä, joka vähäksi (hetkeksi) näkyy, mutta sitte katoo” (Jaak. 4:14 KR1776).

”You are just a vapor (usva, sumu) that appears for a little while and then vanishes away”  (Jk. 4:14b, NASB).

Ollessamme maan päällä Jumala antaa meille monia siunauksia, mutta ketään ei siunata kaikella hyvällä, eikä ketään kirota kaikella pahalla. Joskus koemme täydellisen ilon aikoja ja toisinaan on vaikeaa ja tuskallista, mutta pitämällä katseemme kohotettuna ikuiseen päämääräämme, olemme kiitollisia hyvistä ajoista, samalla kun kärsimme huonoja.

”Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä (Kol. 3:2).

Olemme kiitollisia kaikista hyvistä ajoista maallisessa elämässämme, koska Herra sallii ne. Jos se riippuisi Saatanasta, niin koko maallinen elämämme ei olisi muuta kuin kauhua ja epätoivoa.

Kuolema poistaa pahan

Johtuen kaikesta Saatanan pahasta vaikutuksesta maailmassa olemme taipuvaisia määrittelemään elinikämme siinä tapahtuvan pahan perusteella… so. säätuhojen, tulvien, maanjäristysten, sotien, sairauksien, avioerojen jne.

Tosiasiassa on kuitenkin niin, että Jumalan kiitosten pitäisi määritellä elinikämme, asioiden, joita emme ansaitse, mutta jotka Jumala on armollisesti antanut meille. Ja kaikesta, mitä Jumala on meille antanut, kirsikka kakun päällä on kuolema.

Useimmat ihmiset eivät ajattele kuolemaa hyvänä asiana. Kuitenkin uskoville kuolema on Jumalan keino poistaa kaikki paha ja sairaus elämästämme.

Kun Aadam ja Eeva tekivät syntiä, Jumala esti heitä syömästä elämän puusta, sillä jos he olisivat syöneet siitä, niin koko ihmisrodun olisi elettävä ikuisesti tuossa hirvittävässä syntisessä tilassa.

”Ja Herra Jumala sanoi: ’Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!’” (1. Moos. 3:22)

”Ja hän karkoitti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan elämän puun tietä” (1. Moos. 3:24).

Jumala salli kuoleman, jotta meidät voitaisiin lunastaa. Jumala jopa puhuu uskovan siirtymisestä tulevaan elämään nuhtelemalla kuolemaa: ”kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?” (1. Kor. 15:55)

Jumala sanoo kuoleman olevan myönteinen asia

On merkillepantavaa, että Jumala puhuu kuolemasta hehkutellen: ”Kallis on Herran silmissä hänen hurskaittensa kuolema” (Ps. 116:15).

Toisessa kirjeessään korintolaisille Paavali kertoo, että hänet vietiin taivaaseen hetkeksi näkemään tulevaa elämää ja se muutti hänet. Hän halusi kiihkeästi palata taivaaseen, mutta antoi meille esimerkin tyytymällä elämään Jumalan suunnitelmassa (2. Kor. 12:2-10).

Seuraavassa kirjeessään Paavali kirjoittaa Rooman kristityille ja sanoo: ”Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?” (Room. 7:24)

Myöhemmin Paavali kirjoittaa Filippin kristityille olevansa ahtaalla kahden välissä, kuollako vai jäädä maan päälle.

”Mutta jos minun on eläminen täällä lihassa, niin siitä koituu hedelmää työlleni ja silloin en tiedä, minkä valitsisin. Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä: halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa, sillä se olisi monin verroin parempi; mutta teidän tähtenne on lihassa viipymiseni tarpeellisempi.” (Fil. 1:22-24)

Korinton kristityille hän sanoi mieluummin kuolevansa, koska olisi silloin välittömästi Herran luona.

”Sentähden me aina olemme turvallisella mielellä ja tiedämme, että, niin kauan kuin olemme kotona tässä ruumiissamme, me olemme poissa Herrasta; sillä me vaellamme uskossa emmekä näkemisessä. Mutta me olemme turvallisella mielellä ja haluaisimme mieluummin muuttaa pois ruumiista ja päästä kotiin Herran tykö.” (2. Kor. 5:6, 8)

Kuolema on voitto

Paavali jopa puhuu kuolemasta ”voittona”.

”Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen. Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: Kuolema on nielty ja voitto saatu.” (1. Kor. 15:53-54)

Pelkäätkö kuolemaa? Jeesus sanoo, että Hänen kuolemansa teki paholaisen voimattomaksi, joten voit elää luottavaisena tässä elämässä ilman pelkoa.

”…että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia” (Hepr. 2:14-15).

Uskoville kuolema on siis päivitys parempaan. Se on jotakin sellaista, jota tulee odottaa suurella arvostuksella, koska tuolla hetkellä me voitamme! Yhdessä hetkessä me menemme tästä maasta taivaan kirkkauteen.

”… ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti” (Ps. 23:6).

Joten jos olemme realistisia, niin Jumala sanoo, että kuolema uskoville ei ole jotakin pelottavaa, vaan sellaista, josta tulee olla kiitollinen; kiitollinen, kun saa vapautua tästä syntisestä ruumiista, eikä enää tarvitse käsitellä silmien pyyntöjä, lihan himoa, elämän korskaa.

Uusi astiamme

Kun kuolemme, panemme pois väliaikaisen maallisen astian ja saamme uuden ikuisen astian asunnoksi hengellemme, joka on ainoa säilyttämisen arvoinen asia. Paavali sanoo sen näin:

”Sillä me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen majamme hajotetaankin maahan, meillä on asumus Jumalalta, iankaikkinen maja taivaissa, joka ei ole käsin tehty. Sentähden me huokaammekin ikävöiden, että saisimme pukeutua taivaalliseen majaamme.” (2. Kor. 5:1-2)

Ja tämä Jumalan henkemme asunnoksi rakentama ikuinen astia näyttää samanlaiselta, kuin Jeesuksen ruumis ylösnousemuksen jälkeen.

”…ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi…” (Fil. 3:20,21).

Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus käveli, söi ja joi. Meidän uusi ruumiimme on oleva samanlainen kuin Hänen ylösnoussut ruumiinsa – lihaa ja luuta.

”Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan.” (Luuk. 24:39)

Meille siis annetaan uusi ruumis, jossa on kädet, jalat, silmät jne. ja me tunnemme toisemme, mutta ilman niitä heikentäviä vaikutuksia, joita synti tuo.

Vielä ihmeellisempää on, että voimme liikkua ajatuksen nopeudella, kuten Jeesus ilmestyi ja katosi halutessaan. Hän meni myös läpi seinien. Me tulemme tekemään samoin. Uudessa ruumiissamme voimme syödä ja juoda, niin kuin Jeesuskin ylösnousemuksensa jälkeen.

”Totisesti minä sanon teille: minä en juo enää viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena Jumalan valtakunnassa” (Mark. 14:25).

Uskovat, jotka olivat vammaisia tässä elämässä, eivät enää kärsi rajoituksistaan. Niillä, jotka olivat vuoteenomia tässä elämässä, on täydellinen liikkumisen vapaus – ja ilman kipua.

Niille, jotka ovat sokeita tämän maan päällä, annetaan täydelliset ja ikuiset silmät, joilla nähdä, eikä mikään sairaus ikinä enää koske meihin. Minkäänlainen sydänsuru ei tunkeudu tietoisuuteemme.

”ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt” (Ilm. 21:4).**

Sairaudesta kärsivät parannetaan välittömästi – kuolema on lopullinen parantumisen muoto! Emmekä enää tee työtä, raada elatukseksemme.

Uskovat eivät kuole

Uskovat eivät todellisuudessa kuole siinä mielessä, että olisivat kuolleita tai lakkaisivat olemasta. Kun jätämme tämän maan, olemme elävämpiä kuin koskaan. Kun vedämme viime henkäyksemme, menemme välittömästi Herran luokse. Ei odottamista. Ei kokeita. Ei arviointia. Ei tuomiota. Jeesus maksoi sen kaiken, joten kun kuolemme, menemme Hänen luoksensa.

”Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat” (Room. 8:1).

Johanneksen evankeliumi sanoo, että tämä uskomaton asema ilman tuomiota saadaan heti, kun uskomme evankeliumin.

”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään” (Joh. 5:24).

Jumala päättää milloin kuolemme

On myös huomionarvoista, että Jumala on päättänyt aikamme tällä planeetalla ENNEN syntymäämme:

”Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.” (Ps. 139:16)

”Kaikella on määräaika ja aikansa on joka asialla taivaan alla.  Aika on syntyä ja aika kuolla.” (Saarn. 3:1-2)

Jumala myös sanoo meille, että kuoleman murehtiminen on hyödytöntä: ”Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?” (Luuk. 12:25)

Joten Jumala päättää, kuinka kauan elämme. Se ei tarkoita, että heittäisimme varovaisuuden yli laidan ja leikkisimme liikenteessä. Me emme laita Herraa typeryyskokeeseen, mutta me elämme Hänelle ja tiedämme, että kun kuolemme, niin se on vieläkin parempaa.

”Sillä elämä on minulle Kristus ja kuolema on voitto” (Fil. 1:21).

Jos kuolema on voitto, niin eikö uskovien pitäisi odottaa tätä siirtymistä? Jumala käskee odottamaan innokkaasti ruumiimme lunastusta!

”…odottaen innokkaasti lapseksiottamistamme, ruumiimme lunastusta” (Room. 8:23, (NASB:in mukaan suomennettu).

”…waiting eagerly for our adoption as sons, the redemption of our body” (Rom. 8:23, NASB)

Uskovien pitäisi ajatella kuolemaa korkeimpana ja turvallisimpana asiana. Paratiisi odottaa meitä!

”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta, turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten…” (1. Piet. 1:3-4).

Paikkamme on siis ”säilytettynä” ja odotamme Jumalan ajoitusta siirtymisellemme.

”Jeesus sanoi hänelle: ‘Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?’” (Joh. 11:25-26)

Voimme siis rohkeasti elää tätä elämää tietäen, että Jumala valvoo kuolemaamme ja kohtaloamme. Vaikka näemmekin kuoleman lähestyvän, olemme lohdutettuja siitä, mitä Jumala lupaa olevan tulossa.

”Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat” (Ps. 23:4).

Tempauksen mahdollisuus

On mahdollisuus, ehkä hyväkin, että elät tempaukseksi kutsutun suuren uskovien eksoduksen päivinä. Kaksi tärkeintä tempausta käsittelevää jaetta ovat:

”Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.” (1. Kor.15:51-53)

”Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.” (1. Tess. 4:15-17)

Tempaus on välttämättömyys, koska uskovia ei ole määrätty Jumalan vihaan.

”Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta” (1. Tess. 5:9).

”… Jeesusta, joka pelastaa meidät tulevasta vihasta” (1. Tess. 1:10).

”Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta” (Room. 5:9).

Siksi kristityt, jotka ovat elossa seurakunta-ajan lopussa, muutetaan ja temmataan yläilmoihin kohtaamaan Jeesusta. Tämä uskovien poistaminen maan päältä valmistaa tien 7-vuotiselle ahdistukselle, jolloin Jumalan viha vuodatetaan niiden päälle, jotka jätetään maan päälle.

Tulevassa ahdistuksessa Jumalan viha päästetään valloilleen laimentamattomana.

”…Jumalan viha …” (Ilm. 15:1).

”…seitsemän kultaista maljaa, täynnä Jumalan vihaa…” (Ilm. 15:7).

”…seitsemän Jumalan vihan maljaa…” (Ilm. 16:1).

”…vihansa kiivauden viinimaljan” (Ilm. 16:19).

Jos olet uskova, elossa sillä hetkellä, kun Jumala lopettaa seurakunta-ajan, sinä pääset tempaukseen, joka on aika hätkähdyttävä tapaus! Sinä et kuole luonnollista kuolemaa, mutta tulos on sama – sinä katoat välittömästi maan päältä ja olet Herran Jeesuksen luona ikuisesti.

Kuinka meidän sitten pitäisi elää tietäessämme, mitä uskovilla on edessään tulevaisuudessa tempauksen tai kuoleman kautta? Me elämme katsellen ylöspäin, ei alas. Raamattu tiivistää sen näin:

”Sillä ei kukaan meistä elä itsellensä, eikä kukaan kuole itsellensä. Jos me elämme, niin elämme Herralle, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat.” (Room. 14:7-8)

Käytä meitä, Herra!

BP

* Jos haluat lisätietoa Johanneksesta, joka ei ole vielä kuollut, niin lataa ILMAINEN DVD ”Steeling Studies, Vol 1” CLICK HERE

** Ilm. 21:4 tapahtuu 1000-vuotisen valtakunnan jälkeen, kun uudet taivaat ja uusi maa tulevat.

Read Full Post »

Herramme elää!

Viikko sitten vietimme pääsiäistä, joka on kristittyjen tärkein juhla. Vietämme pääsiäistä sen muistoksi, että silloin Jeesus sovitti ihmiskunnan synnit. Nyt pääsiäisen jälkeisenä aikana puolestaan voimme muistella ylösnoussutta eli kuoleman vallan voittanutta Jeesusta.

Seuraavassa Apostolien tekojen kohdassa Pietari ja Johannes ovat juuri parantaneet ramman miehen.

Pietari alkoi puhua kansalle: ”Israelin miehet, miksi te tätä ihmettelette? Miksi te tuijotatte meitä aivan kuin me omalla voimallamme tai hurskaudellamme olisimme saaneet hänet kävelemään? Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, meidän isiemme Jumala, on kirkastanut palvelijansa Jeesuksen, jonka te kavalsitte ja kielsitte Pilatuksen edessä, kun Pilatus oli päättänyt vapauttaa hänet. Te kielsitte Pyhän ja Vanhurskaan ja pyysitte, että teille annettaisiin murhamies. Elämän ruhtinaan te tapoitte, mutta Jumala herätti hänet kuolleista, ja me olemme sen todistajia. Uskomalla Jeesuksen nimeen on tämä mies, jonka te näette ja tunnette, vahvistunut hänen nimensä kautta. Usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on antanut hänelle täyden terveyden kaikkien teidän nähtenne. Ja nyt, veljet, minä tiedän, että te olette toimineet tietämättömyyttänne, samoin kuin teidän hallitusmiehennekin. Mutta näin Jumala toteutti sen, minkä hän oli ennalta ilmoittanut kaikkien profeettojen suulla: hänen Voideltunsa piti kärsiä. Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois ja että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi teille ennalta määrätyn Voidellun, Jeesuksen.” (Apt 3:12-20)

Palataanpa vielä Jeesuksen sovitustyöhön. Jeesus oli todellinen ihminen, mutta myös tosi Jumala. Hänen ristinkuolemansa kautta Jumala itse otti päälleen rangaistuksen ihmisten synneistä. Tällä Jeesuksen teolla Jumala antoi sovittaa maailman itsensä kanssa. Jeesus otti kantaakseen sen tuomion, joka olisi muutoin meidän osamme.

Jumala itse korjaasi sen synnin rikkoman suhteen, jota ihminen ei voinut korjata. Ja niin Paavali voi kirjoittaa: ”Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa” (Room 8:1).

Jeesus ei tullut tänne maailmaan itsevaltiaana tai ylevänä kuninkaana maallisten hallitsijoiden tavoin. Sen sijaan Hän tuli palvelijan ja orjan muodossa, alennettuna tavallisen ihmisen tasalle, jopa alemmaksi. ”Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon. Hän tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olemukseltaan sellaiseksi kuin ihminen. Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, aina ristinkuolemaan asti.” (Fil. 2:6-8). Jotta Jumala voisi Hänet myöhemmin korottaa, Hänen oli oltava ensin alhainen. Ja se korottaminen tapahtui Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta.

Jos ylösnousemus ei olisi mahdollista, ei meilläkään olisi toivoa, koska Jeesus olisi silloin kuollut turhaan, ja niin ollen hukkuisimme synteihimme. Jeesus todisti jo toimintansa aikana Jumalan eläväksi tekevästä voimasta herättämällä kuolleita. Paavali kirjoittaa: ”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme kaikista ihmisistä surkuteltavimpia. Mutta nytpä Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena kuolemaan nukkuneista.” (1. Kor. 15:19,20).

Erityisesti Jeesuksen ylösnousemus todistaa sen, että Hän on Jumalan Poika. Hänen ylösnousemuksensa nimittäin todistaa sovituksesta: Jumala julisti Jeesuksen sovitustyön päteväksi herättämällä Hänet kuolleista. Samalla Jeesus on ikuisiksi ajoiksi voittanut Saatanan ja kuoleman vallan.

Jeesuksen aikana monet odottivat hänen olevan maallinen kuningas, joka vapauttaa sorretun kansan miehittäjävallan eli Rooman ikeestä. Monet kääntyivät pois Jeesuksen seurasta, kun hän ei ollutkaan tällainen luvattu Messias. Tänäkin päivänä saatetaan Jeesukselta odottaa jotakin muuta kuin mitä Hän todellisuudessa on.

Paavali kuitenkin kirjoittaa korinttilaiskirjeessä: ”Sanoma rististä on hullutusta niille, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima” (1. Kor. 1:18). Todellisuudessa Jumalan voima siis tulee ilmi juuri Jeesuksen pelastustyössä! Roomalaiskirjeessä Paavali sanoo: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle, joka uskoo, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle” (Room. 1:16).

Ensisijaisesti Jumalan voima on siis evankeliumi – sanoma rististä ja Kristuksesta! Siinä ei ehkä jonkun mielestä ole mitään hohdokasta, mutta se on koko kristillisen elämämme ydin ja pelastuksemme avain. Jeesus on meidän – sinun ja minun ­– Vapahtajamme ja Lunastajamme!

Me kaikki olemme syntisiä, ja synnin palkka on kuolema. Jeesus kuitenkin kuoli puolestamme, ja tämä teon seurauksena Jumala lahjoittaa meille armosta iankaikkisen elämän. (Room. 6:23). Jumala ei halua, että joudumme kadotukseen – Hän haluaa pelastaa meidät kaikki. Pelastukseen kelpaa vain ja ainoastaan, että uskomme Jeesuksen ristin sovitustyön hinnan riittävän maksuksi synneistämme. Mikään muu ei auta meitä – ei edes hyvä elämämme tai hyvät tekomme. Meidän osamme on ottaa tarjottu pelastus uskossa vastaan omalle kohdallemme. Jeesus sanoo: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä” (Joh. 6:47).

Kun otat Jeesuksen vastaan Vapahtajanasi, sen jälkeen mikään ei voi ottaa sinua pois Häneltä – Saatanalla ei ole sinuun enää valtaa. Jeesus itse lupaa: ”Minun lampaani kuulevat minun ääneni. Minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Minä annan heille iankaikkisen elämän. He eivät ikinä joudu hukkaan, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Isäni, joka on antanut heidät minulle, on kaikkia muita suurempi, eikä kukaan voi ryöstää heitä Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä.” (Joh. 10:27-30).

Jeesus kutsuu sinua seuraamaan Häntä ja lupaa: ”Sitä, joka tulee minun luokseni, minä en ikinä heitä ulos” (Joh. 6:37).

Hänen seuraamisensa ei poista elämästämme vaikeuksia, sairautta ja kärsimystä, mutta saamme jättää kaikki taakkamme Hänen kannettavakseen. Hän tietää kaikki ahdistuksemme ja murheemme, emmekä ole niiden kanssa yksin. Mooses sanoi seuraavat sanat Joosualle, ja näihin sanoihin saamme mekin turvata: ”Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi; hän ei jätä eikä hylkää sinua. Älä pelkää äläkä säiky.” (5. Moos. 31:8)

---

Lue myös Raamatunkohtia rohkaisuksi.

Read Full Post »