Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Jumalan läsnäolo’

Christian strength
19.8.2020, by Simon Desjardins, suom. SK

Kun puhumme kristityn vahvuudesta, tarkoitamme sisäistä lujuutta, joka tuottaa itsepintaisuutta ja sisua, tuota suloista kykyä, joka saa meidät jatkamaan huolimatta vastustuksesta ja ankarista ahdistuksista. Ilman sitä näännymme matkalla, väistämme vastuutamme ja hoipertelemme keskellä taistelukenttää. Siksi vahvuus on kiistatta välttämätön osatekijä voittajan elämässä.

Kristityn vahvuuden ydin

Kun Jumala sanoi Joosualle: ”Ole luja ja rohkea; älä säikähdy äläkä arkaile, sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, missä ikinä kuljetkin” (Joosua 1:9), Hän vain kehotti Joosuaa ajattelemaan tosiasioita sellaisina, kuin ne olivat ja uskomaan, että ympäröivä todellisuus oli, mitä Jumala sanoi sen olevan. Näin ollen perussyy, että Joosua pystyi käyttämään voimaansa, oli: ”Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, missä ikinä kuljetkin.” Tästä seuraa, että se on Jumalan läsnäolo, joka tekee meistä vahvoja, ei toiveajattelu eikä uskonnolliset harjoitukset.

Raamatun todistus

Psalmista julistaa uudelleen ja uudelleen, että Jumala on vahvuutemme hengitys.

Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani (Ps. 18:1). Jumala, joka minut voimalla vyöttää (Ps. 18:32). Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni (Ps. 22:19). Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen! (Ps. 27:1).

Näin ollen, mitä suurempi tietoisuutemme (perception) Hänestä on, sitä enemmän vahvuutta koemme. Tietenkin on otettava huomioon, että hengellinen tietoisuus liittyy sydämen tilaan. Siksi Job saattoi sanoa: ”…se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa” (Job 17:9), sillä ilman pyhyyttä ei kukaan ole näkevä Herraa (Hepr. 12:14) ja se, joka ei näe Häntä, eli se, joka ei havaitse (perceive) Häntä, tulee yhä heikommaksi.

Esimerkiksi kun Ihmisen Poika otti syntimme päällensä – ja siten erotettiin Isä-Jumalasta – Hän sanoo profeetalliset sanat: Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru” (Ps. 22:15). Tästä opimme, että hengellistä voimaa saadaan ihmisen ja Jumalan välisen tiedostettavan suhteen kautta. Se ei ole muodollisen uskonnollisuuden tulos, vaan ennemmin yhteyden sivuvaikutus. Daavid koki tämän periaatteen kirjoittaessaan: ”Minun voimani on rauennut pahain tekojeni tähden, ja minun luuni ovat riutuneet.” (Ps. 31:10).

Etsiä voimaa oikealla kädellä ja samalla leikkiä maailman kanssa toisella, on hyödyttömyys, joka on johtanut monet hyvää tarkoittavat kristityt turhautumiseen ja lopulta tappioon. Simson on siitä hyvä esimerkki. Hän alkoi leikkiä maailman kanssa; tutustui siihen läheisyyteen saakka Delilan kautta ja lopulta menetti voimansa, kun hänen seitsemän palmikkoaan leikattiin pois – ne edustivat hänen vihkiytymistään nasiirina.

Ja hän nukutti hänet polvilleen ja kutsui miehen, joka leikkasi hänen päänsä seitsemän palmikkoa. Niin hän alkoi saada hänet masennetuksi, ja hänen voimansa poistui hänestä. (Tuom. 16:19)

Flirttailulla maailman kanssa on aina lamauttava vaikutus. Se tyhjentää henkemme pehmeästi ja jättää meidät heikoksi ja aneemiseksi.

Täydelliseksi tehty vahvuus

Toinen huomioitava asia on, että kristityn vahvuus voidaan tehdä täydelliseksi.

Ja hän sanoi minulle: Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.’” (2. Kor. 12:9)

Ajatus tässä on, että jumalallinen vahvuus väärennetään, kun se sekoittuu ihmisen vahvuuteen. Näin ollen, mitä riisutumpi ihminen on omasta riittävyydestään, sitä puhtaampi Jumalan vahvuus on ilmetessään hänessä. Siksi Paavali huudahtaa: ”Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan” (2. Kor. 12:9).

Periaate vahvistettu

Jesaja näyttää osoittavan samaan suuntaan kirjoittaessaan:Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin” (Jes. 40:29). Profeetta sanoo, että Jumala ei pue voimalla ihmistä, joka nojaa omaan riittävyyteensä. Siksi ihminen, joka ylpeilee kokemuksestaan, tai valmistautumisestaan, katkaisee vain oman kaulansa, mitä tulee Jumalan apuun. Tällaisen kaverin on tultava köytensä päähän, jos haluaa kokea jumalallisen vahvuuden, sillä ne ovat heikkoja, jotka Jumala vahvistaa, ei itsevarmoja karismaattisia kuumakalleja. Siksi profeetta lisää:

”… mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy. (Jes. 40:31).

Toisin kuin itseriittoinen kiireinen mehiläinen, omasta heikkoudestaan tietoinen ihminen odottaa Herraa, koska on pakko. Apostolin sanat ovat paljastavat:

Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa” (1. Kor. 2:3).

Juuri tämä heikkous – tämä tietoisuus riittämättömyydestä – synnyttää jumalallisen voiman osoittamisen: ”… ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan (1. Kor. 2:4,5).

Nämä Kirjoitukset ja monet muut todistavat, että Paavalin vahvuus oli hänen tietoisuudessaan heikkoudesta. Jumalan hänen käsiinsä uskoma tehtävähän oli yksinkertaisesti ylivoimainen. Tämän seurauksena Paavali vietiin polvilleen hyvin merkityksellisen kysymyksen kanssa:Ja kuka on tällaiseen kelvollinen?” (2. Kor. 2:16). Ei ihme, että hän saattoi kirjoittaa:

ei niin, että meillä itsellämme olisi kykyä ajatella jotakin, ikäänkuin se tulisi meistä itsestämme, vaan se kyky, mikä meillä on, on Jumalasta (2. Kor. 3:5).

Ja jälleen:

Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä” (2. Kor. 4:7).

Kristityn vahvuus kukoistaa aina hauraassa maljakossa ja vain vaatimattomassa (unpresuming) astiassa se tehdään täydelliseksi.

Read Full Post »

Kotimaa-lehdessä 3.6.11 kerrottiin vasta julkaistusta tutkimuksesta ”Helsingin uskonnot”. Tutkijat yllättyivät erityisesti uuskarismaattisuuden kasvusta. Kuten aiemmin kirjoitin artikkelissa  Vanhan ajan usko riittää, niin tässäkin tutkimuksessa todettiin, että ”omakohtaisen hengellisen kokemuksen etsiminen näkyy tavalla tai toisella kaikissa uusissa virtauksissa”.

Omassa hengellisessä elämässäni kaipasin jossain vaiheessa kovastikin kokemuksia. Muistan rukoilleeni usein jotenkin tähän tapaan: ”Herra, anna minun kokea jotain sellaista, että tiedän varmasti, että Sinä olet olemassa, ja että tämä hengellinen elämäni ei olisi niin kuivaa.” Jälkeenpäin olen ollut kiitollinen Jumalalle, että Hän ei antanut minulle sellaisia kokemuksia, joita jotkut ovat saaneet niitä janotessaan. Esimerkiksi Rodney Howard-Browne vaati Jumalalta, että ”Joko sinä tulet tänne alas tai minä nousen sinne ja kosketan sinua.” Sen seurauksena hän alkoi nauraa hillittömästi ja tunsi ruumiinsa olevan kuin tulessa. Tätä ”taivaallista sähkövirtaa” hän on jakanut siitä lähtien muillekin. Howard-Brownea, joka kutsuu itseään Pyhän Hengen baarimikoksi, pidetäänkin henkilönä, jonka vaikutuksesta uuskarismaattisuus (äärikarismaattisuus) alkoi.

Noin 6-7 vuotta sitten Jumala puuttui elämääni merkillisellä tavalla. Sen jälkeen olen oppinut Jumalasta ja hengellisistä asioista enemmän kuin useina vuosikymmeninä ennen sitä. En edes tarkasti osaa kuvata sitä, miten Jumala muutti elämäni. Talous ja toimeentulo oli turvattu, elämä oli kaikin puolin mallillaan, mutta Jumala oli jäänyt taka-alalle. Moni asia vain ajautui siihen pisteeseen, että oli pakko kääntyä Hänen puoleensa ja pyytää apua. Katkeruus jäi taka-alalle ja aloin rukoilla noiden vaikeiden asioiden puolesta. Parin kuukauden päästä asiat alkoivat muuttua ja vajaan vuoden sisällä moni isokin asia oli muuttunut aivan täysin. Sen jälkeenkin olen saanut kokea hyvin monta kertaa todellisia rukousvastauksia – isoja ja pieniä, joista olen Hänelle kiitollinen. Tiedän varmaakin varmemmin, että Hän on, elää ja vaikuttaa!

Jumalan läsnäolo täyttää elämäni. Se ei ole sähkövirtaa tai muita yliluonnollisia tuntemuksia. Jumala tulee lähelle siinä, että saan turvautua Häneen kaikessa syntisyydessäni, pyytää rikkomuksiani anteeksi ja jatkaa taas vaellustani puhdistetulla sydämellä. Minulla on syvä rauha ja varmuus siitä, että Hän auttaa ja on mukana kaikissa elämän vaikeuksissa; Hän ei koskaan jätä pulaan ketään, joka Hänen puoleensa huutaa. Aivan varmasti Hän antaa jokapäiväisen leipämme – Hän antaa toimeentulon ja täyttää välttämättömät tarpeemme, kun sitä Häneltä pyydämme.

Tässä pari linkkiä, joista löydät Raamatun lupauksia Jumalan avusta:

Meitä uskovia ei ole kutsuttu kulkemaan mitään helppoa tietä – se ei ole menestyksen tie vaan menetyksen tie. Jumalan koulussa meiltä usein riisutaan pois kaikki omavoimaisuus niin, että meidän on pakko luottaa kaikessa vain Häneen. Tunnen monia lähellä Herraa olevia ihmisiä, joita Jumala puhdistaa kuin parasta kultaa. Jumala kysyy heiltä: ”Luotatko vieläkin minuun kaiken tämän keskellä?”. Kun he tyytyvät elämässään täysin Jumalan tahtoon, he astuvat ahjosta entistä kestävämpinä ja täynnä luottamusta Häneen.

Pyhä Henki liikkuu hiljaisen tuulen lailla siellä missä julistetaan ristiinnaulittua Kristusta. Sellaista julistusta kuunnellessani kyyneleet valuvat poskilleni ja koen valtavan Pyhän Hengen läsnäolon. Sen parempaa kokemusta en voisi kaivata – siinä on Jeesus lähellä minuakin syntistä. Se kaikki mitä olen kokenut, on täyttänyt täysin aikaisemman kaipuuni hengellisistä kokemuksista.

Voi kunpa niin monen saisivat kokea todellisen Jeesuksen läsnäolon! Seppä Högman sanoi aikoinaan Paavo Ruotsalaiselle: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki”.  Tuo kaikki on Jeesuksen Kristuksen sisäinen tunteminen. Uskonnolliset tunteet ja hurmoksellisuus ovat helposti vain pinnallisia; ne ovat hengellistä viihdykettä auttamatta ihmisen sisintä. Paavo Ruotsalainenkin tajusi lopulta, että Jumalan voi kohdata sellaisena kuin on – syntisenä. Jumala ei ketään hylkää, joka Häntä katuen lähestyy. Hän on armahtava ja rakastava Isä.

Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili. Koska meillä siis on suuri ylipappi, joka on kulkenut läpi taivaiden, Jeesus, Jumalan Poika, pysykäämme tässä tunnustuksessa. Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin. Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme. (Hepr. 4:13-16)

Etsi Jeesusta, niin saat osaksesi sellaiset todelliset hengelliset kokemukset, jotka kantavat sinua päivästä toiseen. Löydät Ystävän, jonka kanssa voit jakaa elämäsi ilot ja surut. Saat kokea tässä levottomassa ajassa valtavaa rauhaa, josta tiedät varmasti, että Jumala on kaikessa turvanasi. Vaikka sinua vainottaisiin Hänen nimensä tähden, luota Häneen – Hän ei sinua jätä eikä hylkää. ”… Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun” (Jes. 43:1).

Read Full Post »