Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘jumalanpalvelus’

Previews of Coming Attractions
By Dennis Huebshman, 5.1.2020, suom. SK

Varhaisnuorena minulla oli tapana mennä elokuviin usein lauantaina ja 25 sentin pääsymaksusta saatoin viettää koko aamun katsellen elokuvia ja syöden kokonaisen 10 sentin laatikollisen popcornia. Ne olivat silloin ehdottomasti isompia kuin nyt. Yksi asia, josta aina nautin, olivat tulevien näytösten esikatselut. Ne antoivat minulle jotakin odotettavaa tulevaisuudelta.

Sanomattakin on selvää, että maan elämän kannalta se oli hyvin kauan sitten. Lähdettyäni kotoa ja mentyäni armeijaan, elokuvissa käymiseni väheni dramaattisesti. Vielä silloinkin esikatselut olivat yksi suosikkilajeistani. Vuosien kuluessa ne kerrat ovat olleet harvinaisia, kun olen mennyt teatteriin, koska voin odottaa elokuvan näyttämistä kaapeli-TV:ssä. Tuo palveluhan on tänä päivänä tarpeeksi kallis lisäämättä siihen teatterissa käymisen korkeita kustannuksia.

”Seurakuntaelämäni” ennen kotoa lähtöä koostui osallistumisesta tilaisuuksiin sunnuntaiaamuisin, sunnuntai-iltaisin, keskiviikkoiltaisin ja jos sattui olemaan viikon mittainen herätyskokoussarja, niin me olimme siellä. Käytin sanaa ”osallistuminen” (attending), koska mieleni tahtoi aina olla muissa asioissa.

Siihen aikaan, kun tulin ”keski-iän” vuosiini, kirkossa käyminen ja kaikki ajatukset Herran palvomisesta olivat satunnaisia. Tänä päivänä uskon vakaasti ”rukoussoturin” käsitteeseen, koska se kosketti minua henkilökohtaisesti. Tiesin, että oli useita, jotka rukoilivat puolestani ja siinä elämäni vaiheessa, kun kävin läpi joitakin negatiivisia asioita, Pyhä Henki antoi minulle jonkin verran käsitystä siitä, millainen iankaikkisuuteni olisi, jos elämäntyyliini ei muutu.

Se, mille altistuin, sai minussa aikaan päätöksen lukea Raamattu läpi itselleni ensimmäistä kertaa elämässäni. Se käynnisti tapahtumasarjan, joka alkoi noin 33 vuotta sitten. Sanomattakin on selvää, että ”tulevien näytösten esikatselu” on muuttunut täysin negatiivisesta ihmeellisen ihanaksi suhteeksi Herraani ja Vapahtajaani, Jeesuksen Kristukseen ja parasta on, että se yhä kasvaa päivä päivältä. Nyt ”tulevien tapahtumien” odotukseni on sydämessäni ja mielessäni jatkuvasti. Luen jotakin Raamatusta päivittäin ja jos en tee sitä, niin tuntuu, että jotakin puuttuu.

Raamatun lukeminen läpi itselleni vain yhden kerran ei riittänyt eikä riitä. Siinä on niin paljon tietoa, jonka taivaallinen Isämme on antanut meille, että ei kukaan ole koskaan voinut oppia sitä kaikkea tämän elämän aikana. Yksi säännöllisistä rukouksistani on, että Pyhä Henki valaisisi minua edelleen ja avaisi mieleni sanomalle, jonka Isä haluaa minulla olevan tuona päivänä. Edelleenkin, luettuani läpi useita käännöksiä, havaitsen asioita, jotka eivät aikaisemmin ole kiinnittäneet huomiotani.

Yksi esimerkki tästä: Olin aina kuullut ”suorasta ja kaidasta” tiestä. Aiemmin uskoin, että se tarkoitti säännöllistä käymistä järjestäytyneessä evankelisessa seurakunnassa. Mutta, kuten vanha sanonta kuuluu, ”autotallissa seisominen ei tee minusta autoa”, niin samoin seurakunnan jumalanpalvelukseen osallistuminen ei tee minusta kristittyä. Uskaltaisin sanoa, että todennäköisesti olin useita kertoja lukenut Johanneksen evankeliumin 14. luvun. Eniten huomiotani kiinnitti osa, jossa Jeesus sanoo menevänsä valmistamaan meille sijaa (jakeet 1-3).

Sitten erään kerran lukiessani jälleen tuota lukua, jae 6 hyppäsi sivulta minua kohti. ”Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.’” Tutkimusraamattu, joka minulla oli tuolloin, antoi luettavaksi toisen Raamatun kohdan, johon tässä jakeessa viitattiin. Matt. 7:13-14 kertoo meille kahdesta tiestä, jotka ovat käytettävissämme. Toinen on ”lavea” ja monet ovat sillä. Toinen on ”suora ja kaita” ja harvat löytävät sen.

Lopulliset kohtalot, tai kuten edellä sanoin, ”tulevien näytösten esikatselut”, tehdään hyvin selväksi Jumalan Sanassa. Kaikki, eli jokainen maailmanlaajuisesti, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Aina, kun Jumala toistaa jotain, se on tärkeää. Käsite kaikista, jotka huutavat avuksi ja pelastuvat on kohdissa: Joel 2:32, Apt. 2:21 ja Room. 10:13.

Että Jeesus on ainoa tie, ei ole sanottu vain kohdassa Joh. 14:6, vaan myös seuraavissa ja monissa muissa kohdissa: Apt. 4:12, Joh. 3:18, Room. 8:1, 2. Piet. 3:9, 1. Joh. 5:12. Yhteenveto kaikkien näiden jakeiden sanomasta on: ”Tunne Jeesus; Tunne Isä ja sinulla on iankaikkinen elämä heidän kanssaan.” ” Ei Jeesusta – ei Isää – iankaikkisuus Tulisessa Järvessä.”

Helvettiä ei alun perin tehty ihmisille, kuten Matt. 25:41 ilmoittaa. Se tehtiin Saatanalle ja hänen demoneilleen, jotka ovat langenneita enkeleitä. Heidän kohtalonsa on ehdoton, koska ei ole mitään mahdollisuutta antaa heille anteeksi. Anteeksianto on varattu jokaiselle ihmiselle, joka on koskaan elänyt, tai tulee elämään tämän maan päällä. Se on täysin yksilöllinen valinta ja tie anteeksisaamiseen löytyy kohdasta 1. Joh. 1: 8-10. Se sanoo, että jos me tunnustamme syntimme, joita kaikki teemme (Room. 3:23) ja pyydämme anteeksi, niin Isä on uskollinen ja vanhurskas ja antaa meille anteeksi. Tämä on niille, jotka ovat huutaneet avuksi, katuneet elämäntapaansa ja pyytäneet Jeesusta antamaan syntinsä anteeksi ja olemaan heidän Vapahtajansa. Hän ei käännytä ketään pois. Hän ei myöskään pakota ketään tulemaan tykönsä. Myös nykyinen paavi sanoo, että me kaikki palvomme samaa jumalaa (huomaa pieni j-kirjain).

Jeesus, Paavali ja Pietari, mutta varsinkin Johannes luvuissa 1. Joh. 2-5, kuvailevat vääriä profeettoja. Antikristuksia ja vääriä profeettoja on ollut täällä siitä saakka, kun Jeesus oli maan päällä noin 2000 vuotta sitten. Meille sanotaan, että heidän määränsä kasvaa merkittävästi, kun ”tämän aikakauden loppu” on lähellä. Tämä oli muinainen ”tulevien näytösten esikatselu”. Lopullinen paha antikristus on täällä pian.

Jos teet tutkimuksen ihmisten asenteista ja toimista ennen vuotta 2000, niin huomaat, että tämän maan päällä on aina ollut syntiä ja pahoja ihmisiä. Nyt, alkaen tämän vuosituhannen alusta ja tultaessa tähän päivään, pahuus on selvästi lisääntynyt. Ja muutaman viime vuoden aikana se ei ole muuttunut vuosittain eikä kuukausittain, vaan päivittäin. Vauhti vain kasvaa ja meille pelastetuille se on positiivinen merkki, että olemme lähellä Kotiin lähtöä. Saatana tuntee Raamatun sisällön paremmin kuin yksikään meistä. Hänen ongelmansa on, että hän ei koskaan tule hyväksymään eikä ole koskaan hyväksynyt Jeesusta luojakseen ja Vapahtajakseen. Hän uskoo edelleen olevansa tasa-arvoinen Jumalan kanssa.

Meille annettiin monia merkkejä, jotka toteutuisivat, kun Israel olisi palannut omaan maahansa 2000 vuoden kuluttua. Yksi tärkeä merkki, joka on mainittu Hesekielin luvussa 38, on koalitio, joka muodostuu sen pääosakkaiden Venäjän, Iranin ja Turkin välille. Tätä koalitiota ei ole koskaan ennen ollut olemassa; mutta nyt vain muutaman viime vuoden aikana se on muodostunut ja on tällä hetkellä paikoillaan. Muuten, kun Israel julistautui itsenäiseksi valtioksi 14. toukokuuta 1948, se oli ainoa kansa, joka koskaan on palannut omaan maahansa niin pitkän ajanjakson jälkeen. Se sai profeetallisen kellon käymään kohti ”keskiyön hetkeä”.

Jumala on todella hämmästyttävä! Hes. 38:4 sanoo, että hän asettaa ”koukun” tuohon koalitioon ja tänään se on paikoillaan. Kaikki kolme ovat melkein konkurssissa ja etsivät keinoa vetää itsensä ylös ja välttää omien ihmistensä vihamielisiä asenteita. Ja silloin, kas kummaa, tuossa on pikkuinen Israel. Suunnilleen New Jersey’n kokoisena se on tänä päivänä kahdeksanneksi rikkain valtio maailmassa. Äskettäin sen alueelta on löydetty massiivisia kaasu- ja öljyesiintymiä.

Sitten Amerikassa, joka on ollut yksi Israelin suurimmista liittolaisista viime vuosikymmenelle saakka, on levottomuutta. Nykyinen presidenttimme on Israelin ystävä, mutta monet muut hallituksen väestämme eivät sitä ole. Myös Israelissa on poliittisia ongelmia koskevia kysymyksiä, ja se saa Israelin näyttämään heikolta koalition silmissä.

Tämän aikakauden lopussa ja juuri ennen kuin viha/ahdistus todella alkaa, lähes koko maailma ei tue Israelia, kun sitä vastaan hyökätään. Näyttää, kuin heidät olisi tuomittu täydelliseen tuhoon, mutta Jumalalla on joitakin ”tulevien näytösten esikatseluja”. Israel käy läpi vaikean seitsemän vuoden ajanjakson ja ainakin kaksi kolmasosaa väestöstä tapetaan (Sak. 13:8). Ahdistuksen lopussa kaikki eloon jääneet israelilaiset hyväksyvät Jeesuksen Messiaanaan. Jumala kuitenkin torjuu koalition hyökkäyksen alkuunsa niin, että kenelläkään ei ole epäilystä siitä, että Hän yksin valvoo Israelin pelastumista (Hes. 38:18-23).

Mitä tulee nykyisiin uskoviin, niin kohdat 1. Kor. 15:51-53 ja 1. Tess. 4:13-17 ovat ”esikatselujamme”. Meidät säästetään Saatanan pahalta antikristukselta ja väärältä profeetalta. Kohtalomme on olla ikuisesti Jeesuksen kanssa, saatuamme uuden ikuisen ruumiin ja synnittömän ajattelutavan. Me kaikki, joilla on Pyhä Henki sisällämme, olemme se, joka pidättää pahaa, kunnes meidät otetaan pois (2. Tess. 2:6).

Jotkut sanovat, ettei se niin ole ja että jopa uskovat joutuvat läpikäymään ahdistuksen. Se merkitsisi, että Jumalan sana ei ole totta ja koko Raamattu olisi silloin arvoton. Jumala ei kuitenkaan valehtele (Tiit. 1:2 JA Hepr. 6:18). On lukuisia kohtia, joissa sanotaan, että meidät pidetään vihan ulkopuolella. Kuten Joosua sanoi: Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa” (Joos. 24:15).

Ota aikaa hetkinen ja harkitse tulevaisuuttasi vakavasti. Kuulutko Jeesuksen laumaan (Joh. 10,) vai onko kohtalosi Suuri Valkea Valtaistuin? (Ilm. 20:11-15). Nämä ovat ainoat kaksi mahdollisuutta. Liity meihin sillä ”suoralla ja kaidalla”, niin kaikki ”tulevien näytösten esikatselusi” ovat aivan mahtavia.

Huuda avuksi Jeesusta nyt; se voisi hyvinkin tapahtua viime hetkellä saadaksesi paikkavarauksen tempauksessa.

Shalom

huebshman46@gmail.com

 

Read Full Post »

Suomen ev.lut. kirkossa on paljon mietitty jumalanpalvelusten uudistamista. 2000-luvun alussa yksi uudistamisvaihe toteutettiinkin.

Käytännössä luterilaiset jumalanpalvelukset – tai messut, kuten ehtoollisjumalanpalvelusta kutsutaan – sisältävät kaiken tarvittavan. Niistä löytyy synnintunnustus, synninpäästö, rukousta, ylistystä, kiitosta, Raamatun lukemista, sanan opetusta ja ehtoollinen. Kysymys on oikeastaan vain siitä, minkälainen pappi jumalanpalveluksen toimittaa; onko usko hänelle omakohtainen, ja välittyykö sitä kautta sanoma syvällisesti kuulijoihin.

On olemassa monenlaisia vaihtoehtomessuja, joilla yritetään tavoittaa niitäkin, jotka käyvät kirkossa harvemmin. On varmasti totta, että ”tavallisia” ihmisiä eivät virret ja urkumusiikki juuri kiinnosta. Mielestäni kirkkomusiikki onkin ”tavalliselle” ihmiselle juuri se seikka, joka saa joko jäämään kotiin tai lähtemään vaikkapa gospel-messuun.

Etenkin vanhat virret ovat sanomaltaan hyvin syvällisiä ja koskettavia. Valitettavasti ne eivät kuitenkaan kosketa monenkaan kuulijan sävelkorvaa. Suomessa on valtava määrä muitakin hyviä hengellisiä lauluja kuin virret. Miksi niitä ei otettaisi enemmän mukaan jumalanpalveluksiin?

Uudempi hengellinen musiikki tarvitsee käytännössä usein jonkin muun säestyssoittimen kuin urut. Tarvittaisiin ehkä piano, kitara ja basso ainakin. Ja tällaista bändiä ei kanttori yksinään pystykään hoitamaan. Pitäisi olla siis jokin vapaaehtoispohjalta toimiva säestysryhmä, ja siihen tämä jumalanpalvelusuudistus sitten usein kaatuukin.

Tilastot todistavat, kuinka monissa seurakunnissa kirkossakävijöiden määrä vuosi vuodelta vähenee. On paljon puhetta siitä, miten kävijöiden määrää voitaisiin kasvattaa. Tässä yhteydessä usein sorrutaan vippaskonstien tielle, kun pitäisi puuttua perussyihin. Julistetun sanoman miedontumisen lisäksi yksi syy on se, että nuoret jäävät rippikoulun jälkeen pois seurakuntayhteydestä. Kun he jäävät pois, on seuraavakin sukupolvi menetetty.

On todella surullista, että ev.lut kirkon jumalanpalveluksissa ei ole otettu lapsia ja nuoria huomioon. Jos lapsi joutuu olemaan penkissä hiljaa tunnin tai enemmänkin, tulee siitä sellaista pakkopullaa, että aikuisena tuskin kirkkoon tulo enää kiinnostaa.

Monissa muissa seurakunnissa jumalanpalvelus on toteutettu niin, että lapset ovat alussa mukana, mutta lähtevät sitten noin puoleksi tunniksi pyhäkouluun. Tällainen käytäntö on esimerkiksi Raamattuopiston jumalanpalveluksissa – kuuntelepa Radio Deiltä sunnuntaisin klo 11-12 ja totea itse. Sama käytäntö on myös Lähetyshiippakunnan messuissa – vapaiden suuntien jumalanpalveluksista puhumattakaan.

Siihen aikaan kun omat lapsemme olivat pieniä, oli surullista huomata, miten vähän löytyi sellaisia tilaisuuksia, joissa olisi mukana myös toisia lapsia. Lapsille ja erityisesti nuorille on erittäin tärkeää huomata, että on muitakin lapsia, jotka käyvät seurakunnan tilaisuuksissa. Paikkakunnallamme toimii Loisto-yhteys ry, joka järjestää yhteiskristillisiä Loisto-iltoja. Toiminnassa on mukana tavallisia ihmisiä – niin sinkkuja kuin perheitäkin, ja kaikki tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Ja mikä tärkeintä: mukana on paljon lapsia, joille on järjestetty omaa ohjelmaa tai opetusta. Kun illoissa saa tutustua toisiin lapsiin, on mukavaa musiikkia ja mielekästä tekemistä, ei uskovien yhteydestä pitäisi jäädä muuta kuin hyviä asioita mieleen.

Palaan vielä ev.lut kirkon jumalanpalveluksiin. Ymmärtääkseni vain ani harvoissa seurakunnissa on järjestetty lapsille pyhäkoulu jumalanpalveluksen ajaksi; tällainen tulisi ottaa pikimmiten käytäntöön kaikissa seurakunnissa. Vapaaehtoistyöntekijöitä varmasti riittää niitä pitämään. Vai onko ongelmana vanhat kirkkorakennukset, joista ei löydy tilaa tällaiseen? Ainakin sakasti löytyy kaikista – mielikuvitus ja luovuus vain käyttöön!

Pyhäkoulu jumalanpalveluksen yhteydessä ei tosin ratkaise varhaisnuorten (n. 10-14 v.) ja nuorten (yli 14 v.) tilannetta. Miten heidät saadaan mukaan jumalanpalveluksiin ja pysymään seurakunnassa? Voisivatko tämän ikäiset olla mukana vaikkapa musiikin toteuttamisessa – laulamassa ja soittamassa? Valitettavan paljon seurakunnissa tehdään kaikki työntekijävoimin, ehkä se on niin helpompaa. Vapaaehtoisten – etenkin nuorten – ohjaaminen vaatii resursseja. Pallon voisi tässä asiassa kai heittää nuorisotyön puolelle. Vähenevän jäsenmäärän kanssa painivassa kirkossa tulisi nähdä tämä sijoituksena tulevaisuuteen.

Read Full Post »