Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘jumalanpalvelusuudistus’

Suomen ev.lut. kirkossa on paljon mietitty jumalanpalvelusten uudistamista. 2000-luvun alussa yksi uudistamisvaihe toteutettiinkin.

Käytännössä luterilaiset jumalanpalvelukset – tai messut, kuten ehtoollisjumalanpalvelusta kutsutaan – sisältävät kaiken tarvittavan. Niistä löytyy synnintunnustus, synninpäästö, rukousta, ylistystä, kiitosta, Raamatun lukemista, sanan opetusta ja ehtoollinen. Kysymys on oikeastaan vain siitä, minkälainen pappi jumalanpalveluksen toimittaa; onko usko hänelle omakohtainen, ja välittyykö sitä kautta sanoma syvällisesti kuulijoihin.

On olemassa monenlaisia vaihtoehtomessuja, joilla yritetään tavoittaa niitäkin, jotka käyvät kirkossa harvemmin. On varmasti totta, että ”tavallisia” ihmisiä eivät virret ja urkumusiikki juuri kiinnosta. Mielestäni kirkkomusiikki onkin ”tavalliselle” ihmiselle juuri se seikka, joka saa joko jäämään kotiin tai lähtemään vaikkapa gospel-messuun.

Etenkin vanhat virret ovat sanomaltaan hyvin syvällisiä ja koskettavia. Valitettavasti ne eivät kuitenkaan kosketa monenkaan kuulijan sävelkorvaa. Suomessa on valtava määrä muitakin hyviä hengellisiä lauluja kuin virret. Miksi niitä ei otettaisi enemmän mukaan jumalanpalveluksiin?

Uudempi hengellinen musiikki tarvitsee käytännössä usein jonkin muun säestyssoittimen kuin urut. Tarvittaisiin ehkä piano, kitara ja basso ainakin. Ja tällaista bändiä ei kanttori yksinään pystykään hoitamaan. Pitäisi olla siis jokin vapaaehtoispohjalta toimiva säestysryhmä, ja siihen tämä jumalanpalvelusuudistus sitten usein kaatuukin.

Tilastot todistavat, kuinka monissa seurakunnissa kirkossakävijöiden määrä vuosi vuodelta vähenee. On paljon puhetta siitä, miten kävijöiden määrää voitaisiin kasvattaa. Tässä yhteydessä usein sorrutaan vippaskonstien tielle, kun pitäisi puuttua perussyihin. Julistetun sanoman miedontumisen lisäksi yksi syy on se, että nuoret jäävät rippikoulun jälkeen pois seurakuntayhteydestä. Kun he jäävät pois, on seuraavakin sukupolvi menetetty.

On todella surullista, että ev.lut kirkon jumalanpalveluksissa ei ole otettu lapsia ja nuoria huomioon. Jos lapsi joutuu olemaan penkissä hiljaa tunnin tai enemmänkin, tulee siitä sellaista pakkopullaa, että aikuisena tuskin kirkkoon tulo enää kiinnostaa.

Monissa muissa seurakunnissa jumalanpalvelus on toteutettu niin, että lapset ovat alussa mukana, mutta lähtevät sitten noin puoleksi tunniksi pyhäkouluun. Tällainen käytäntö on esimerkiksi Raamattuopiston jumalanpalveluksissa – kuuntelepa Radio Deiltä sunnuntaisin klo 11-12 ja totea itse. Sama käytäntö on myös Lähetyshiippakunnan messuissa – vapaiden suuntien jumalanpalveluksista puhumattakaan.

Siihen aikaan kun omat lapsemme olivat pieniä, oli surullista huomata, miten vähän löytyi sellaisia tilaisuuksia, joissa olisi mukana myös toisia lapsia. Lapsille ja erityisesti nuorille on erittäin tärkeää huomata, että on muitakin lapsia, jotka käyvät seurakunnan tilaisuuksissa. Paikkakunnallamme toimii Loisto-yhteys ry, joka järjestää yhteiskristillisiä Loisto-iltoja. Toiminnassa on mukana tavallisia ihmisiä – niin sinkkuja kuin perheitäkin, ja kaikki tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Ja mikä tärkeintä: mukana on paljon lapsia, joille on järjestetty omaa ohjelmaa tai opetusta. Kun illoissa saa tutustua toisiin lapsiin, on mukavaa musiikkia ja mielekästä tekemistä, ei uskovien yhteydestä pitäisi jäädä muuta kuin hyviä asioita mieleen.

Palaan vielä ev.lut kirkon jumalanpalveluksiin. Ymmärtääkseni vain ani harvoissa seurakunnissa on järjestetty lapsille pyhäkoulu jumalanpalveluksen ajaksi; tällainen tulisi ottaa pikimmiten käytäntöön kaikissa seurakunnissa. Vapaaehtoistyöntekijöitä varmasti riittää niitä pitämään. Vai onko ongelmana vanhat kirkkorakennukset, joista ei löydy tilaa tällaiseen? Ainakin sakasti löytyy kaikista – mielikuvitus ja luovuus vain käyttöön!

Pyhäkoulu jumalanpalveluksen yhteydessä ei tosin ratkaise varhaisnuorten (n. 10-14 v.) ja nuorten (yli 14 v.) tilannetta. Miten heidät saadaan mukaan jumalanpalveluksiin ja pysymään seurakunnassa? Voisivatko tämän ikäiset olla mukana vaikkapa musiikin toteuttamisessa – laulamassa ja soittamassa? Valitettavan paljon seurakunnissa tehdään kaikki työntekijävoimin, ehkä se on niin helpompaa. Vapaaehtoisten – etenkin nuorten – ohjaaminen vaatii resursseja. Pallon voisi tässä asiassa kai heittää nuorisotyön puolelle. Vähenevän jäsenmäärän kanssa painivassa kirkossa tulisi nähdä tämä sijoituksena tulevaisuuteen.

Read Full Post »