Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘kääntymys’

Elation and Empathy as the Rapture Nears
By Ronda Lane 8.11.2017, suom.SK

Tämä artikkeli tarkastelee ristiriitaa, kun vertaa tempauksen riemua myötätuntoon niitä kohtaan, jotka eivät vielä ole vastaanottaneet Kristusta ja kun tietää, että he joutuvat pian hirvittävimpään aikaan ihmiskunnan historiassa.

Uskovina olemme todistamassa armonajan viimeisiä hetkiä ja sitä, kuinka kaikki tulevaisuutta koskeva Raamatun profetia on asettumassa kohdalleen. Ajallemme ominaiset viimeisistä päivistä ennustetut piirteet ovat vallitsevia. (2. Tim.3:1-5, Room. 1:18-32, Juuda 1:18, 2. Piet. 3:3-7, 2. Tim. 4:3-4 ym.)

Todistamme näitä asioita tietäen, että tempaus on läheinen (päivämäärää ei anneta, ei mitään edeltävää tapahtumaa). Silti tiedämme kaiken, mitä ennustettiin tapahtuvan tempauksen JÄLKEEN ja tunnistamme, että nämä asiat ovat asettumassa kohdalleen nopeasti.

Se aiheuttaa useimmille meistä ristiriitaisia tunteita.

Ensinnäkin olemme innoissamme, että pian kohtaamme Herran yläilmoissa (1. Tess. 4:16-18), että pian saamme luvatun turmeltumattoman ylösnousemusruumiin (1. Kor. 15:49-53) ja tuo kirkastettu ruumis on samanlainen kuin Jeesuksen oma ruumis (1. Joh. 3:2).

Jumala todella tietää, kuinka me kaipaamme sitä, huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta” (Room. 8:23).

Tämä ikävöiminen ja odotus vahvistuu päivä päivältä. Jumalan sana kutsuu sitä ”hartaaksi ikävöitsemiseksi” (Room. 8:19) ja sanoo, että meidän tulee odottaa ”kärsivällisyydellä.” (Room. 8:25).

Meille kerrotaan (ja ymmärrämme), että me odotamme vanhurskautta. ”Sillä me odotamme uskosta vanhurskauden toivoa Hengen kautta (Gal. 5:5, KJV).

Tiedämme, vaikka olemme pelastettuja, että niin kauan kuin olemme vielä tässä lihan ruumiissa, myös synti asuu meissä (Room. 7:14-25). Se on jatkuvaa taistelua kuolla itselleen ja alistua Herran johtoon.

Tätä ”vanhurskauden toivoa” me halajamme vielä enemmän kuin luvattua iankaikkista ruumista, jopa enemmän kuin niiden kanssauskovien jälleennäkemistä, jotka ovat menneet ennen meitä ja jopa enemmän kuin päästä nauttimaan luvatusta palkinnosta. Meillä ei silloin ole enää kiusausta syntiin; synti ei enää asu meissä (eikä kenessäkään taivaassa).

Emme voi täysin käsittää, mitä se merkitsee, koska koko elämämme ajan meillä on ollut synti asumassa ja läsnä kanssamme ja kaikkien ympärillämme olevien kanssa. Me todistamme kaikkia maailman synnistä johtuvia suruja.

Kuvittele – ei enää syntiä! Vain vanhurskautta!

Ei ihme, että me uskovat olemme niin tulessa ja innostuneita tempauksesta. Loppujen lopuksi mitä siinä on, jota ei tulisi rakastaa koskien pikaista pelastamistamme tästä pahasta synnin täyttämästä likakaivosta? Sitä tämä artikkeli koskee. AINOA asia, jonka kanssa useimmat meistä painiskelevat, koskee niitä, jotka eivät ole vielä tulleet Kristuksen tykö.

Me naiset olemme tunteellisempia ja/tai hoivaavampia kuin miehet. Jumala itse teki meidät tällaisiksi ja syystä. Silti meitä KAIKKIA (sekä miehiä että naisia) kehotetaan ymmärtämään muiden kärsimyksiä.

Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa(Room. 12:15).

Raamatussa on enemmänkin siitä, kuinka meidän tulee käyttäytyä toisia kohtaan. Mutta vielä enemmän, meissä uskovissa asuu Pyhä Henki, joka johtaa ja ohjaa meitä kaikkeen totuuteen (Joh. 16:13).

Hän tuo sydämeemme ja mieleemme empatian ja huomaavaisuuden toisten kärsimyksille. Me tunnistamme heidän nykyisen ja/tai fyysisen kärsimyksensä, jota voimme todistaa silmillämme ja korvillamme, mutta tunnistamme myös sen, mikä on pian kohtaava epäuskoista maailmaa. Heille tuleva kärsimys on hirvittävä.

Kuinka sydämemme voisi olla särkymättä tästä, varsinkin, jos meillä on läheisiä ja sukulaisia, jotka eivät vielä ole tulleet Kristuksen tykö saamaan pelastuksen?

Voimme kertoa heille evankeliumin (jopa vaikka he eivät haluaisi lainkaan kuunnella). Voimme kerjätä ja vedota heihin, väitellä heidän kanssaan, rukoilla heidän puolestaan (kuten meidän pitäisi) ja vielä – jokaisen yksilön asia on tehdä tuo kaikista tärkein päätös: joko hyväksyä/uskoa Jeesukseen pelastukseksi, tai hylätä/kieltää Hänet (Joh. 3:18).

Emme voi tehdä ratkaisua heidän puolestaan. Jumala antoi meille jokaiselle vapaan tahdon juuri tästä syystä. Hän rakasti meitä KAIKKIA niin paljon, että antoi ainosyntyisen Poikansa syntiemme sovitukseksi. Jeesus, joka ei milloinkaan tehnyt syntiä, on ainoa hyväksyttävä hinta synneistämme (Room. 3:25, 1. Joh. 4:10, Joh. 3:16-18 ym.). Ei ole toista tietä (Joh. 14:6).

Me uskovat ymmärrämme, kuinka ihmeellisen lahjan Hän on meille antanut. Mikä mahdollisuus olla oksastettu pelkkänä metsäöljypuuna (Room. 11) ja kuitenkin olla kanssaperillinen itse Jeesuksen kanssa! (Room. 8:17, Tiitus 3:7 ym.).

Meistä on niin vaikea käsittää, kuinka kukaan EI haluaisi hyväksyä Kristusta ja uskoa Häneen pelastukseksi. Myönnän, että joskus haluaisin ravistella muutamia ja huutaa: ”HERÄTKÄÄ”. Ihmettelemme, kuinka joku voi olla ”välittämättä tuosta niin suuresta pelastuksesta” (Hepr. 2:3).

Yleisin syy niillä, jotka hylkäävät pelastuksen, on, että he uskovat olevansa ”hyviä” ihmisiä. On murheellista, että he vertaavat itseään toisiin ja se on malli, jolla he mittaavat syntejään ja hyviä tekojaan (2. Kor. 10:12), kun sen sijaan se on Jumalan itsensä vanhurskaus, johon meidän täytyy verrata niin syntejämme kuin hyviä tekojamme, koska meidän parhaatkin sellaiset ovat kuin saastainen vaate (Jes. 64:6).

sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle(Room. 10:3).

He kyllä tietävät sydämissään, että me KAIKKI olemme syntisiä (Room. 3:23). Siihen kuitenkin heidän halunsa ymmärtää loppuu, sillä jos he sallisivat itsensä todella ajatella, että riippumatta siitä, kuinka ”hyviä” luulevat olevansa, he eivät koskaan voi päästä lähellekään Jumalan vanhurskautta.

Ainoa keino käsitellä syntiä on saada se poistetuksi, pestyksi Karitsan veressä (Ilm. 1:5, 1.Joh. 1:7-9, 1. Kor. 6:11).

ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella(Fil. 3:9).

Ja tässä se suurin vaikeus tuleekin. Se yksi asia, joka seisoo syntisen ja pelastuksen välissä on YLPEYS. Eikä ihme. Ylpeys oli paholaisen kukistuminen (Jes. 13:12-15, Hes. 28:11-17 ym.). On murheellista, että hänelle oli annettu kauneus, kirkkaus, kaikki kalliit kivet peitteeksi ja voideltu asema; ja kuitenkin hän päätti tieten tahtoen tehdä syntiä. Niinpä kuten ylpeys oli hänen kukistumisensa, niin samoin hän käyttää sitä myös ihmiskunnan houkuttelemiseksi.

Monet voivat mennä niin pitkälle, että myöntävät olevansa syntisiä (jos sitten pääsevät niin pitkälle), mutta myöntävätkö he, etteivät voi itse täyttää Pyhän Jumalan vanhurskaita vaatimuksia? Juuri sitä he eivät suostu tunnustamaan.

Miksi? Tämän myöntäminen olisi sen myöntäminen, että he nauttivat synneistä, joissa rypevät ja heillä on syvä pelko, että heidät tuomitaan synneistä, joten he mieluummin jatkavat noissa synneissä, kuin että käsittelisivät ne ainoalla mahdollisella tavalla – yksin Kristuksen kautta.

“Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.(Joh. 3:19-20)

Eräs hyvin rakas sukulainen tuli vierailulle luokseni muutamia kuukausia sitten. Hän hoki jatkuvasti: ”Täällä on niin hiljaista! Ei televisiota, ei radiota – kuinka te kestätte tätä?” Se oli minulle silmät avaava tapahtuma. Miksi? Koska tuolla hetkellä tajusin (ikään kuin lamppu olisi sytytetty), että USEIMMAT ihmiset viettävät jokaisen hetken valveilla melun ja häiriöiden parissa – eikä sattumalta, vaan tarkoituksella.

Edes useimmilla lapsilla ja nuorilla aikuisilla ei enää ole luovaa, mielikuvituksen käyttöaikaa tai hiljaista aikaa lukea tai opiskella, vaan sen sijaan odottavat viihdettä.

Nykyaikainen ihminen ajattelee, että hänellä TÄYTYY olla jatkuva viihde hukuttamaan – minkä? Hukuttamaan hänen omantuntonsa. Hukuttamaan Pyhän Hengen, joka yrittää vakuuttaa hänet synnistä. Nujertamaan kaikki ajatukset, joita hänellä ehkä on iankaikkisuudesta. Hän ei suostu edes puhumaan siitä, ”mitä tapahtuu kuollessamme”, eikä mistään sellaisesta aiheesta, joka saa hänet tuntemaan olonsa hankalaksi.

Paholaisella on räätälöity häiriö (tai monia häiriöitä) jokaiselle ihmiselle. Jopa uskovat voidaan suistaa häiriöillä. On tärkeää, että henkilö käyttää jonkin verran ”hiljaista aikaa” miettimiseen ja että varsinkin uskova tutkii Jumalan sanaa. Ja silti näemme, että useimmat tunnustavat uskovat eivät nykyisin edes vaivaudu tutkimaan pyhiä kirjoituksia, vaan mieluummin kuuntelevat videoita, audio-podcasteja jne.

On murheellista, että monet tunnustavat kristityt elävät täsmälleen samalla tavalla kuin pelastumaton maailma: TV:n katselua, elokuvia, musiikkia, harrastuksia, urheilua, kaikenlaista viihdettä – ja silti he väittävät, että ”ei ole aikaa tutkia” Jumalan sanaa.

Itseasiassa iso osa väestöstämme haluaa tehdä lainvastaiseksi jo Raamatun mainitsemisen. Vaikka teknologia voi olla siunaus lääketieteen alalla ja yhteyden pitämisessä läheisiin, se voi olla kamala häiriö, joka estää meitä tekemästä, mitä pitäisi.

Jos kristityt ovat joutuneet 24/7 viihteen saaliiksi, niin onko mikään ihme, että myös pelastumattomat käyttävät tätä samaa asiaa tekosyynä hylätä Kristus? Jos he eivät anna itselleen yhtään hiljaista aikaa ajatella, häiriöttömiä hetkiä, niin kuinka he koskaan voivat tunnistaa tarvitsevansa Vapahtajaa?

Jos teemme rehellisen tarkastelun, kuinka väki eli vain 100 vuotta sitten, niin pian tunnistamme, miksi maailma on muuttunut niin paljon. Silloin (ja aiemmilla vuosisadoilla) tarvittiin ankaraa työtä vain selvitäkseen hengissä. Saamme siitä käsityksen, kun katselemme tämän päivän amisseja, jotka kaatavat/kuivattavat/pinoavat ja käyttävät puuta keittämiseen ja lämmittämiseen, jotka kasvattavat kaiken ruokansa itse (sekä kasvit että eläimet), jotka säilövät ruokansa, laittavat aterioita tyhjästä, pesevät vaatteensa käsin pyykkilaudalla ja kuivaavat ne pyykkinarulla. Joillakin ei ole juoksevaa vettä ja edelleen kantavat vettä ämpäreissä peseytymiseen, siivoamiseen, juomiseen jne.

Kun ajattelemme nykyajan mukavuuksia, niin se tuntuu todelliselta siunaukselta, ettei tarvitse raataa sillä tavalla selvitäkseen päivästä päivään. Mutta onko se siunaus, kun teknologia on vallannut, ei vain arjen askareiden avustamisen, vaan myös niistä vapautuvan ajan viihteelle? Ja silti ihmiset EDELLEEN väittävät, ettei heillä ole aikaa tutkia pyhiä kirjoituksia? Kuitenkin kun käytämme amisseja esimerkkinä, näemme, että vaikka pääosaltaan heidän päivänsä on täynnä kovaa työtä ja väsyttäviä tehtäviä, niin he silti antavat aikaa tutkimiselle ja yhteydelle.

En ehdota, että eläisimme kuten amissit. En myöskään ehdota, että luopuisimme nykyajan vempeleistä ja vesijohdoista, jotka todella ovat siunauksia, mutta kyllä ehdotan, että antaisimme aikaa päivittäin Jumalan sanan tutkimiselle, kuten berealaiset (Apt. 17:10-11) ja tutkisimme kuten työmiehet (2. Tim. 2:15), jotta emme joutuisi häpeään, kun Herra pian ilmestyy tempaamaan meidät ylös.

Vietä myös HILJAINEN hetki Herran kanssa rukouksessa.

En tiedä kuinka me uskovat voisimme ”taistella” yhteiskunnan halua vastaan 24/7 viihteeseen. Tiedän, mitä me (uskovat) voimme tehdä sen suhteen. Voimme käyttää enemmän aikaa Jumalan sanan ja uskovien parissa, mutta en tiedä, kuinka voimme väitellä pelastumattomien kanssa, jotka eivät salli itselleen edes viittä minuuttia ajattelemiseen, vielä vähemmän Jumalan sanan ja oman ikuisen kohtalonsa miettimiseen. Se on todella itse kunkin oma asia.

Valitettavasti osa paholaisen lopunajan taktiikkaa on häiritä yhteiskuntaa siinä määrin, että ihmiset eivät suostu viettämään edes muutamaa hetkeä yksin hiljaisuudessa, ettei evankeliumin valo vain paistaisi heidän sydämiinsä, ettei heidän tarvitsisi antaa itselleen minuuttiakaan sen miettimiseen, missä viettävät iäisyytensä ja kuinka todella syntinen itse kukin on. He eivät halua antaa itselleen hetkeäkään sen ajattelemiseen

Me (itse) emme voi herättää heitä siinä teknologisessa viihteen ”bunkkerissa”, johon he ovat tahallaan sulkeutuneet.

He ovat kääriytyneet tähän tautien täyttämään häirinnän ja viihteen vilttiin niin, ettei heillä ole aikaa AJATELLA ja pohtia ikuista ahdinkoaan. Se tarjoaa heille häiriötä ja he luulevat sitä mukavuudeksi.

Kuin huopaviltit, joita käytetään uhrien mukavuudeksi tautiepidemian aikana, nuo samat yhden uhrin mukavuudeksi tarkoitetut huovat kuljettavat kuiduissaan kuoleman basilleja seuraavalle uhrille. Sellainen on se kuoleman ansa, jonka saa aikaan tauoton melu, viihde ja uppoutuminen maailmallisiin tyhjänpäiväisiin asioihin, joiden tarkoitus on häiritä niin, ettei milloinkaan jää hetkeäkään aikaa ajatella vakavia.

Mikä on velvollisuutemme? Se on, että jatkamme evankeliumin kertomista kadotetuille, vaikka se ei näyttäisi läpäisevän sitä häirinnän bunkkeria, jonka maailma on rakentanut heidän ympärilleen; vaikka näyttäisi, kuin kukaan ei kuuntelisi; vaikka meitä kohdeltaisiin vihamielisesti, pilkattaisiin, naurettaisiin, herjattaisiin, syljettäisiin tai uhkailtaisiin. Meille on kerrottu edeltä näistä asioista.

Tiedämme hyvin, että rohkea Kristuksen puolella seisominen tuo meille vainoa eikä vain ihmisiltä, vaan myös henkimaailmasta (Ef. 6:12). Silti palvelemme alttiisti Herraa ennemmin kuin ihmisiä tai omia lihallisia halujamme (Gal. 1:10, Room. 6:19, Room. 8:1-14, 2. Kor.7:1 ja niin monta muuta kohtaa).

“…vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät(Room. 13:14).

Meidän tehtävämme EI ole tehdä ratkaisua pelastumattomien puolesta, emmekä voikaan. Ja vaikka on helppo masentua, kun nykyisin niin harvoja tulee Kristuksen tykö, niin meidän täytyy aina muistaa, että heidän on tehtävä oma ratkaisunsa.

Valitettavasti monet eivät halua tietää (2. Piet. 3:5). He vain eivät halua tunnustaa eivätkä ota hetkeäkään aikaa ajattelemiseen. He ovat kääriytyneet maailmallisuuden vilttiin, joka tuo väärän lohdutuksen.

Jumalan sana sanoo, että he eivät voi “millään itseänsä puolustaa” (Room. 1:18-32). Itse asiassa he KYLLÄ tunnistavat, että Jumala loi kaiken ja että ovat vastuussa teoistaan ja ajatuksistaan – he vain eivät halua myöntää sitä, koska rakastavat syntiä liian paljon.

Raamattu on ennustanut myös viimeisten päivien vaaralliset ominaispiirteet (2. Tim.3:1-7, 13). Tänä päivänä näemme nämä piirteet vallitsevina yhteiskunnassamme.

Ja lopuksi, yritettyämme kertoa evankeliumia pelastumattomille, mikä on parasta, mitä voimme tehdä niiden puolesta, jotka on kääritty maailmalliseen petokseen? RUKOILE heidän puolestaan. Jumalan sana ei tyhjänä palaja.

Ja mitä meille? Me löydämme lohdutuksen Jumalan sanasta.

Voimme myös ottaa aikaa Raamatun tutkimiseen päivittäin, sen sijaan että olisimme yhteiskuntaan ”kytkettynä” 24/7, sen sijaan että viettäisimme lukemattomia tunteja viihdyttäen itseämme häiriöillä. Kaikki, mikä on TÄRKEÄMPÄÄ, kuin aika Jumalan sanassa ja rukouksessa, on epäjumala.

Meille on annettu esimerkiksi Mooses, joka otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa(Hepr. 11:25).

Tiivistäen: Sydämemme särkyy nähdessämme pelastumattoman maailman hylkäävän pelastuksen Kristuksessa. Jotkut ovat ystäviämme, sukulaisiamme, vanhempiamme, tai aikuisia lapsiamme. Se on todella kovaa, koska tiedämme tulevan ahdistuksen kauhut, emmekä toivo niitä kenellekään, varsinkaan läheisillemme. Tiedämme myös, kuinka epävarmaa elämä on – emme koskaan tiedä, kuinka kauan ihminen vielä elää. Moni kuolee nuorena; eivät kaikki maan päällä elä vanhoiksi.

Älä luovu evankeliumin kertomisesta, vaikka näyttäisi, etteivät he kuuntele. Äläkä vaivu epätoivoon, kun he eivät suostu kuuntelemaan. Tiedän, että se on helpommin sanottu kuin tehty. Meidän tulee kuitenkin viedä KAIKKI huolet ja murheet Herralle. (Fil. 4:6-7, 1. Piet. 5:7 ym.).

Ja mitä meille? Meidän (uskovina) pitäisi jatkaa evankeliumin antamista pelastumattomalle maailmalle. Meidän pitäisi pysyä valppaina (1. Piet. 5:8) odottaen kärsivällisesti Herraa (1. Tess.1:10; Room. 8:19, 23, 25; 1. Kor. 1:7-8; Gal. 5:5; 2.Tess. 3:5 ym.).

Meidän pitäisi tutkia Hänen sanaansa (2. Tim. 2:15, Apt. 17:10-11).

Meidän pitäisi lohduttaa kanssauskovia (1. Tess. 4:16-18, Room. 1:12, 2. Kor. 1:3-4, 1. Tess. 5:11 ym.).

Rukoile (sille on omistettu paljon raamatunkohtia) ja myös pukeudu Jumalan sota-asuun ja pidä se päälläsi jatkuvasti (Ef. 6:10-18).

Se riittää pitämään meidät ahkerana Herran kanssa, kun innokkaasti odotamme tempausta ennemmin kuin maailmallisten ihmisten 24/7 viihdettä.

Maranata!

 

 

Read Full Post »

Your Best Life Now or Later?
18.11.2017 by Howard Green, suom. SK

Sekä kristityille että ei-kristityille valehdellaan Lännessä. Sanotpa sitä huijaamiseksi, narraamiseksi, nenästä vetämiseksi, tai vaikka miksi, niin tosiasia on, että hengellinen petos on tämän sukupolven tunnusmerkki. Valehteleminen on riittävän vaarallista, mutta kun laajalti tunnustetut kristilliset johtajat ovat vastuussa valheen levittämisestä, niin seuraukset voivat olla iankaikkisuuden kannalta traagisia. Mikä sitten on se kaupattava valhe? Se on lupaus, että sinulla voi olla paras elämäsi nyt. Mikä tekee valheen hyvin petolliseksi, on se, että sitä myydään ihmisille suuressa kauniissa paketissa, jossa on nauhat, rusetti ja lahjalappu, joka nimeää Jeesuksen lahjoittajaksi ja sinut saajaksi. Ongelma vain on siinä, että Raamattu ei lupaa kenellekään parasta elämää nyt, vaan se lupaa uskoville, että tässä elämässä meillä on ahdistus ja että Jeesus tulee pian ja hän maksaa meille takaisen sen mukaan, mitä olemme tehneet.

Ilm. 22:12:  Katso, minä tulen pian ja minun palkkani on minun kanssani antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan.

Paras elämäsi nyt ei ole vain bestselleri menestysevankeliumin saarnaajalta, vaan yleinen epäraamatullinen ajattelutapa, joka jumaloi minää yhden todellisen Jumalan asemesta. Tämä sanoma näyttää saavan hyvää vastakaikua niin monissa Lännen seurakunnissa, että täytyy kysyä: miksi? On paljon syitä siihen, että paras elämäsi nyt -tyypin sanoma on niin suosittu, mutta luulen, että voimme tiivistää sen yhteen tärkeimpään syyhyn ja se on epäjumala nimeltä ”minä”. Aikaisemmat Jumala-keskeiset kiitos- ja ylistyslaulut, saarnat ja raamattutunnit korvataan systemaattisesti minäkeskeisillä lauluilla, pikasaarnoilla (quick sermonettes) ja näennäisesti hengellisiltä kuulostavilta raamattutunneilla. Minään keskittynyt paras elämäsi nyt -sanoma on täysin päinvastainen, kuin mitä Raamattu opettaa. Kaikki, mitä opetamme ja saarnaamme seurakunnassa, pitäisi rehellisesti keskittyä tuomaan kunniaa Jumalalle, eikä mihinkään muuhun.

Tällä artikkelilla ei ole mitään tekemistä sinun sosioekonomisen asemasi eikä yksilöllisen elämäntapasi kanssa, koska Jumalalla on seuraajia rikkaiden, köyhien ja keskituloisten parissa. Todellinen Jeesuksen seuraaja ei elä keskittyen siihen, mitä hänellä on tai ei ole, vaan siihen, Kuka hänellä on. Se, mitä näemme tässä, on minäkeskeisyys sydämessä, joka uskoo ansaitsevansa saada, mitä ikinä haluaa, sen sijaan, että tekisi Jumalan tahdon tärkeimmäksi. Tiedän rikkaita kristittyjä, jotka käyttävät suuren osan varallisuudestaan siunauksen kanavana levittää evankeliumia. Tiedän myös kristittyjä, jotka elävät kädestä suuhun ja antavat runsaasti Jumalan valtakunnan hyväksi. Elää Jumalan tahdon mukaan sen sijaan, että eläisivät parasta elämäänsä nyt, on todellisten kristittyjen ainoa huolenaihe riippumatta sosioekonomisesta asemasta. Jumalakeskeinen ihminen ymmärtää, että Herra antaa ja ottaa pois ja että Hänen nimensä tulee olla siunattu kaikissa olosuhteissa.

Ps. 34:20: Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.

Minäkeskeinen itseen keskittynyt opetus on niin suosittua, koska se myy ja vetää ihmisiä suurin joukoin kuulemaan sellaista, joka saa heidät tuntemaan, että ovat hyviä. Opettajat, evankelistat ja pastorit, jotka poikkeavat Jeesuksen keskeisyydestä ja keskittyvät ihmisiin, opettavat eri evankeliumia. Vain se, että joku lisää Jeesuksen nimen saarnaan, raamattutuntiin tai kirjaan, ei tee sitä raamatulliseksi eikä todista oikeaksi. On monia hymyileviä saarnaajia ja positiiviselta kuulostavia evankelikaalisia johtajia, jotka opettavat asioita, joita ei löydy Raamatusta, mutta he lisäävät siihen kaanaankieltä, tai Jeesuksen nimen, saadakseen sen näyttämään raamatulliselta. Monet nielevät tätä tavaraa, koska haalivat itselleen opettajia, jotka kutittavat heidän korviaan sensijaan, että opettaisivat totuutta.

2. Piet. 2:1-3: Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon. Ja moni on seuraava heidän irstauksiaan ja heidän tähtensä totuuden tie tulee häväistyksi; ja ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat teistä hyötyä; mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo, eikä heidän perikatonsa torku.

En haasta enkä tuomitse kenenkään elämää enkä syntiä. Se, minkä haluan haastaa, on epäraamatullinen opetus, jota sellaiset ihmiset kuin Joel Osteen, Creflo Dollar, Paula White, Benny Hinn, Mike Murdock, Kenneth Copeland ja monet muut saarnaavat. Minäkeskeinen eli paras elämäsi nyt -opetus ei ole jotakin, joka olisi eristetty TV:n menestysevankeliumin saarnaajien joukkoon. Se ottaa erilaisen muodon etsijäherkän evankeliumin kautta, joka leviää monien seurakuntien kautta. Tämä sanoma on pujahtanut moniin aikaisemmin Raamattuun perustaviin kristillisiin yhteisöihin. Pyrkimyksessä olla loukkaamatta ketään ja saada ympäröivä yhteisö luulemaan, että me olemme juuri se mukavin porukka, olemme korvanneet evankeliumin sanoman synnistä, tuomiosta, parannuksesta, armosta ja sovituksesta sellaisilla sanoilla kuin hyväksyminen, yhteenkuuluvuus, elämän pyörittäminen (doing life), kokeminen ja kuuluminen. Lähestymistapa ja menetelmät ovat moninaiset ja onkea käytetään monin tavoin, mutta taustalla oleva sanoma on aina sama ja menee jotenkin tähän tyyliin:

Jumalalla on suunnitelma elämääsi varten, sinulla on Jumalan muotoinen aukko sydämessäsi, tai sinut on tarkoitettu jotakin suurempaa varten. Kohota kätesi, tule esille, tai allekirjoita sitoutumiskortti ja sinulla voi olla uusi elämä. Heille on ehkä puhuttu tähän tyyliin: Tulet elämään täydemmin, rikkaammin ja yltäkylläisemmin. Voit odottaa parempaa perhe-elämää, parempia taloudellisia näkymiä ja paikkaa koko perheelle tuntea itsenne tervetulleeksi, jos vain sinä tulet sisälle. Monet näistä ihmisistä luiskahtavat sisälle halkeamista ja oletamme heidän pelastuneen. Saamme heidät ehkä mukaan jäseneksi tai eri toimintoihin seurakunnassa, vaikka he eivät ehkä koskaan ole tulleet pelastavaan uskoon Jeesukseen.

Kun yritämme tuoda ihmisiä sisälle sanomalla paremmasta elämästä, he näkevät Jeesuksen jonakin, jonka voi pukea päällensä ja riisua, jotta näyttäisi hyvältä ja tuntuisi hyvältä. Todellisuudessa meidän tulee samaistua Jeesuksen kuolemaan, hautaamiseen ja ylösnousemukseen niin paljon, että ihmiset näkevät vähemmän meitä ja enemmän Jeesusta.

Joh 3:30: Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.

Lopputulos siitä, mitä tälle ihmiselle tapahtuu, vaihtelee ja usein riippuu heidän saamastaan sanomasta. He voivat odottaa kaiken elämässään muuttuvan ja aina päättyvän myönteisesti. Sanat ja sanonnat, kuten yltäkylläinen elämä, siunaus, ajatteleminen positiivisesti ja enemmän odottaminen sekoitetaan hengelliseltä kuulostaviin latteuksiin luomaan tunnetta aidosta kristillisyydestä. Ihmiset voivat odottaa taloudellista menestystä ja yhteiskunnallisen aseman nousua. Usein heidät petetään uskomaan, ettei heidän todella tarvitse muuttaa elämänsä suuntaa, kunhan vain kuuluvat, sitoutuvat tai muuten ovat osa liikettä tai seurakuntaa. Juuri tässä valhe, joka liittyy minäkeskeiseen evankeliumiin ja parhaan elämän tavoittelemiseen nyt, käy niin vaaralliseksi. Yrityksessä saavuttaa enemmän ihmisiä ja saada heidät seurakuntaan hinnalla millä tahansa jotkut ovat käyttäneet myyntimiestaitoa ja lupausta paremmasta elämästä ihmisten saamiseksi sisälle. Katsotaanpas. Elämän parantaminen taivaan mukaan ottamisella kyllä myy, koska se ei vaadi mitään ihmiseltä. Kääntymys miinus parannus ei ole kääntymys lainkaan. Kaikella todennäköisyydellä tulos ei ole kääntynyt, vaan numero, koska vaikka ihminen voi olla aktiivinen seurakunnassa ja sen ympärillä, hän ei koskaan tullut parannukseen ja pelastavaan uskoon Jeesukseen.

Matt. 7:13-17: Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.

Menneinä vuosina jotkut olivat hyvin raskaskätisiä totuuden kanssa ja joissakin saarnoissa armoa oli niukasti. Viime vuosikymmeninä on keskitytty armoon siinä määrin, että totuus on paljolti hyllytetty etsijäherkän sanoman hyväksi, joka maistuu melkein kaikille. Totuutta ja armoa täytyy saarnata tasapainoisesti, jos haluamme nähdä aitoa kääntymistä ja uusia opetuslapsia. Armo on ihmeellinen vasta, kun ymmärrämme, kuinka pyhä Jumala on, kuinka kurjia me ja että siitä huolimatta hän lähetti Poikansa kuolemaan syntiemme tähden, koska rakasti meitä niin paljon.

Tämän artikkelin lukijana voit kuulua johonkin näistä ihmisryhmistä. Ehkä omaksuit koko uskonasian, koska halusit parempaa elämää. Ehkä kuuntelit jotain rahasaarnaajaa, joka kertoi sinulle, että saisit terveyttä, varallisuutta ja henkilökohtaista menestystä. Ehkä luulit, että paras elämäsi nyt tarkoittaa, että voit jatkaa elämääsi niin kuin haluat ja silti päästä taivaaseen. On todennäköisesti monia syitä, miksi olet hyväksynyt ajatuksen, että sinulla voi olla paras elämäsi nyt, mutta ellet ole tullut minäsi loppuun ristiinnaulituksi Kristuksen kanssa ja parannukseen, niin mieti uudelleen kokemuksesi, koska olla Jeesuksen seuraaja tarkoittaa kuolemista itselle.

Gal 2:20:  …ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.

Kun parasta elämää nyt ja minäkeskeistä väärää evankeliumin sanomaa saarnataan, niin ajattelemme, että meillä on kaikkien suosio, yleinen hyväksyntä ja olemme kunnioitettuja. Voimme odottaa ylennyksiä, hyviä palkkoja, parempia autoja tai kauniita koteja. Menestyksen sanoman ulkopuolellakin monet opettavat, että jos vain voimme saada taloutemme kuntoon ja rakentaa tämän ihanneperheen, niin se on todistus Jumalan siunauksesta. Vaikka voi näyttää siltä, että on hyvä, kun olemme hyviä taloudenhoitajia ja tavoittelemme kovasti hyvää perhettä, niin jos haluttu lopputulos on se, kuinka hyviksi se saa itsemme tuntemaan tai näyttämään, niin se on vain epäjumalanpalvelusta, joka on kääritty hengelliseltä kuulostavaan puheeseen. Jos seuraamme Jeesusta vain elämämme parantamiseksi, niin seuraamme eri Jeesusta. Meistä ei voi tulla hyvin tehokkaiden ihmisten seitsemän elämäntavan kristillinen versio (We can’t become the Christian life version of seven habits of highly effective people). Eikä meistä voi tulla kristitty kansikuvaperhe kirjaan Miten saan ystäviä menestystä, vaikutusvaltaa. Jeesus ei tullut tekemään ihmisistä parempia itsensä versioita, vaan tekemään heistä kuolleita itselleen ja eläviä hänelle.

Minäkeskeiset paras elämä nyt positiivisen ajattelun saarnoista käyvät seminaarit eivät olisi käyneet ensimmäisen vuosisadan kristityille, jotka ymmärsivät, että Jeesuksen seuraajaksi ryhtyminen ei ollut elämän parantamista, vaan todennäköinen kuolemantuomio. Paras elämä nyt, joulupukkijumala- ja etsijäherkkä evankeliumi, jota opetetaan lisääntyvästi Lännessä, on käsittämätön maanalaiselle seurakunnalle Kiinassa, Pohjois-Koreassa tai Intiassa, jossa uskovia vainotaan Jeesuksen seuraamisen vuoksi. Kristityt kautta vuosisatojen ja nykyisin evankeliumille vihamielisillä alueilla elävät uskovat ymmärtävät, kuinka ehdottoman välttämätöntä on elää parasta elämäänsä myöhemmin.

Fil. 4:11-13: Ei niin, että minä puutteen vuoksi tätä sanon; sillä minä olen oppinut oloihini tyytymään. Osaan elää niukkuudessa, osaan myös elää runsaudessa; kaikkeen ja kaikenlaisiin oloihin minä olen tottunut; sekä olemaan ravittuna että näkemään nälkää, elämään sekä runsaudessa että puutteessa. Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.

Vaikka monet seurakunnassa ja sen ulkopuolella tavoittelevat parasta elämäänsä nyt, niin katsokaamme pikaisesti, mitä merkitsee elää parasta elämäämme myöhemmin. Elää paras elämäsi myöhemmin tarkoittaa, ettet ole keskittynyt siihen, mitä voit saada tästä elämästä. Se tarkoittaa, että elät keskittyen rehellisesti tekemään Jeesuksesta ykkösen. Se on elämistä niin, että siitä riippumatta, mitä tapahtuu omassa elämässäsi, tuot kunniaa Jumalalle siitä riippumatta, mitä tapahtuu ympärilläsi. Syöpädiagnoosi, läheisen kuolema, pelastumaton puoliso, työpaikan menetys, hupenevat säästöt, odottamattomat vaikeudet, pitkittynyt sairaus eikä mikään muu läpikäymäsi voi estää sinua rakastamasta Jeesusta, koska olet täysin turvattu hänessä. Elää parasta elämääsi myöhemmin tarkoittaa, että sinun ei tarvitse käyttää kaikkea aikaasi pakkomielteisesti murehtien varallisuutesi kasvattamista, perheesi täydellisyyttä, maineesi suojelemista tai yhteiskunnallisen asemasi kehittymistä. Elää parasta elämääsi myöhemmin tarkoittaa kunnian antamista Jumalalle hyvällä hoitajuudella, perheesi paimentamisella tai huolehtimisella, jumalisen luonteen säilyttämisellä ja työn tekemisellä kuin Herralle. Tämä on merkki miehestä, naisesta tai nuoresta, joka on Kristuksen opetuslapsi.

Job 1:20-22: Silloin Job nousi, repäisi viittansa ja leikkasi hiuksensa, heittäytyi maahan ja rukoili.

Ja hän sanoi: ”Alastonna minä tulin äitini kohdusta, ja alastonna minä sinne palajan. Herra antoi, ja Herra otti; kiitetty olkoon Herran nimi.” Kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä eikä puhunut nurjasti Jumalaa vastaan.

Kun puhun parhaasta elämästäsi myöhemmin, se ei tarkoita, etteikö sinulla voisi olla hieno elämä. Se tarkoittaa vain, että uskovalla hienon elämän määritelmä on ihan erilainen kuin maailmassa. Maailma ja väärän evankeliumin saarnaajat rinnastavat virheellisesti hienon elämän rahaan, maineeseen, omaisuuteen, ihailuun ja kaikkeen, mitä vain mieli voi loihtia. Jeesuksen opetuslapsella on kovia koettelemuksia, mutta hänen ilonsa pysyy. Hän voi menettää joitakin ystäviä ja jopa perheen Jeesuksen tähden, mutta tuntee ystävän, joka pysyy veljeäkin läheisempänä. Hänellä voi olla puoliso, joka ei halua olla tekemisissä Jeesuksen kanssa ja lähtee vetämään. Kristitty lepää siinä tosiasiassa, että Jeesus ei milloinkaan jätä ja on hänen kanssaan loppuun saakka. Runsauden aikoina uskova tietää, mistä runsaus tulee ja puutteen aikoina siunaa Jumalan nimeä. Elää parasta elämääsi myöhemmin tarkoittaa, että olemme poissa minän oravanpyörästä ja teemme kaiken Jumalan kunniaksi. Ne ajat, jolloin kokosimme tavaraa, mainetta, kunniaa ja kiitosta itsellemme, ovat menneet ja nyt me keräämme aarteita taivaaseen.

Gal 6:6-10: Jolle sanaa opetetaan, se jakakoon kaikkea hyvää opettajallensa. Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Joka lihaansa kylvää, se lihasta turmeluksen niittää; mutta joka Henkeen kylvää, se Hengestä iankaikkisen elämän niittää. Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy. Sentähden, kun meillä vielä aikaa on, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin uskonveljille.

Kun huolellisesti tarkastamme kaikkea, mitä teemme, sanomme tai ajattelemme tässä elämässä, niin yksi kysymys jää. Teimmekö kaiken Jumalan kunniaksi? Meidän täytyy elää Kristuksen tuomioistuin (bema) silmiemme edessä. Jos ymmärrämme, että tulemme tekemään tilin Herralle jokaisesta elämämme puolesta, niin sen pitäisi muuttaa radikaalisti elämäntapamme, kuinka kohtelemme ihmisiä ja palvelemme Jumalaa. Tulevaisuudessa ilmestyttyämme Kristuksen tuomioistuimelle ainoa asia, jolla on merkitystä, on että hylkäsimme valheen parhaasta elämästämme nyt tulevan parhaan elämämme hyväksi. Jos haluat tietää lisää Jeesuksen seuraamisesta, niin kirjoita meille: Contact us

Kaikki Hänen tähtensä,

Howard

Read Full Post »