Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘kaste’

Apostasy
By Jim Towers 14.5.2019, suom. SK

Luopumusta tapahtuu nyt jokaisessa uskonsuunnassa. Mikään seurakunta ei ole vapautettu tästä lopunajan ilmiöstä. Se osoittaa selvästi, että tempauksen hetki on lähellä. Kuten Jeesus sanoi: ”Kun näette näiden tapahtuvan, niin tiedätte, että minun paluuni on ovella.”

Näennäisesti kristillinen katolinen kirkko on mullin mallin vääristä opeista ja on ollut sitä aina, mutta tänä päivänä paavi on viemässä sitä askelta pitemmälle haluten sisällyttää islamin ym. uskonnot maailmanlaajuiseen uskontoon – aivan kuten Raamattu ennustaa käyvän lopunaikoina.

Protestanttiset johtajat eivät myöskään käsittele kysymystä terveestä opista ja siksi monet kirkot menevät harhaan. Raamatun sanat vesitetään, ja monet eivät enää tunnusta Raamatun lopullista auktoriteettia. ”Hiekalle rakennettu talo ei kestä” ja se koskee myös kirkkoja.

Tämän päivän kristillinen seurakunta perustuu enimmäkseen johtajien persoonallisuuteen ja karismaan ja/tai ns. ylistysbändiin. Mutta se on kaikki vain savua ja peilejä (kirjaimellisesti) – diskovalojen säestyksellä.

Samaan aikaan korruptio pysyy kirkon sisällä kuin leviävä syöpä, kun ulkopuoliset ateistiset ja agnostiset pervertikot takovat sotarumpuja tuhotakseen kristillisen uskon.

Sekulaarissa maailmassa monet eristetyt rikolliset on ”laitostettu” – he tekevät kaiken ulkoa opitusti; kuin horroksessa he syövät, harjoittelevat ja nukkuvat päivän tarkasti valvottuina hetkinä. Ja samalla vanhalla tavalla monet kristityt käyvät läpi kurinalaista elämää. Aivan liian monet kristityt ovat ”laitostuneet”, mikä tarkoittaa, että he elävät ja nauttivat kirkkorakennuksen seinien sisäpuolella, mutta pelkäävät kiinnittymistä sekulaariin yhteiskuntaan tuodakseen toisia uskoon; ja kun he tekevät sen, syy on vain, että saisivat nimeä itselleen, että ihmiset näkisivät heidät.

Monilla johtajilla on tutkinto, vaikka Vapahtajamme Jeesus Kristus työskenteli puuseppänä eikä Hänellä koskaan ollut teologista tutkintoa, eikä myöskään hänen opetuslapsillaan – paitsi yhdellä, Paavalilla. Niitä, joilla on tutkinnot, suositaan suuresti, mutta ns. kristilliset yliopistot ovat kadottaneet ankkuriköytensä ja jotkut menevät niihin vain huoraamaan ja tulemaan aivopestyiksi väärällä opetuksella.

Se, mitä Jeesuksella ja hänen seuraajillaan oli, oli Pyhä Henki – joka johtaa kaikkeen totuuteen.

Mutta te – teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niinkuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja niinkuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä” (1. Joh. 2:27).

Nelikymmenvuotisen kirkossa käymiseni aikana olen saanut läheltä todistaa monia kristillisessä seurakunnassa harjoitettuja hirmutekoja: jumalanpilkkaa, itsekorotusta, haureutta, aviorikoksia, karkeaa vitsailua ja valheita. Ensimmäinen oli seurakunnassa, jossa pastori ja musiikkijohtaja kertoivat häijyjä vitsejä juutalaisista. Nuorena uskovana ajattelin, että kaikki kristityt olisivat vilpittömiä ja uskossaan aitoja, varsinkin pastorit. Läksin sieltä, enkä koskaan palannut. Seuraavaksi kävin Calvary Chapel -seurakunnassa useita vuosia, ennen kuin huomattiin, että pastori huorasi useiden seurakunnan naisten kanssa.

Kun hänet oli erotettu, tämä entinen pastori jatkoi muihin asioihin sanoen, että hänestä tuntui, että hänellä oli ”toinen seurakunta” sisällään. Niinpä hän voi iskeä uudelleen. Myöhemmin menin katsomaan, miten muut pärjäsivät – ja he olivat osallistumassa ohjelmaan, kuinka sijoittaa rahasi Jumalan valtakuntaan! (Oletko koskaan huomannut, kuinka pastorit pitävät paitaansa housujensa ja ison mahansa päällä ja istuvat mieluummin baarituolilla saarnatessaan tai opettaessaan?) Siinä nyt ei ole mitään väärää, mutta he ovat tehneet siitä keksityn rutiinin toivossa samaistua tietämättömiin massoihin.

Puhun nyt itsestäni, sillä olen taas etsimässä hyvää Raamattuun uskovaa seurakunta, koska pastorini juuri erosi palveltuaan samaa seurakuntaa 27 vuotta. Tässä epäystävällisessä seurakunnassa hän oli ainoa, joka puhui minulle vilpittömästi ja halasi minua kaikkien toisten itsekeskeisten johtajien katsellessa poispäin. (Nämä samat ihmiset halusivat erottaa kaikista ihmisistä juuri Chuck Colsonin, kun hän oli vielä elossa. He eivät tykänneet siitä, että hän oli poistanut heidät parrasvaloista, vaikka eivät olleet tehneet mitään sen ansaitsemiseksi.)

Tekopyhyyden ja ilkeyden seurauksista Luukas 12:47 sanoo: “Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä…” Toivon, ettet olisi yksi noista palvelijoista.

Seurakuntani hajotessa löydän itseni etsimässä uutta seurakuntakotia tietäen, etten tule löytämään täydellistä sellaista.

Jos sinun minun laillani on etsittävä hyvää ”seurakuntakotia”, niin varmista, että saat nähdä heidän opinjulistuksensa ja tarkista seurakunta huolellisesti. Onko se sopusoinnussa sen kanssa, mitä on kirjoitettu Raamatussa? Onko Jeesus heidän oppinsa keskipiste? Opetetaanko pelastusta yksin uskosta? Opettavatko he Raamatusta? Onko heillä raamattuluokkia, jotka käyttävät Raamattua eikä ihmistekoisia ideoita ja filosofioita? Seurakunnan ei pitäisi kastaa vauvoja. [Todettakoon, että lapsikasteelle on hyvät perusteet, lue Kysymyksiä lapsikasteesta. Liberaaliteologeja lukuun ottamatta kukaan vakavasti otettava luterilainen ei väitä, että lapsikaste riittäisi pelastukseen.] Muista myös, että Allah, kuujumala, ei ole Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala (ainoa tosi Jumala). Ovatko seurakunnan johtajat ystävällisiä? Saarnataanko väärentämätöntä evankeliumia? Onko heillä alttarikutsu käytössä?

Jos vastasit ei johonkin näistä kysymyksistä, niin he eivät opeta totuutta, vaan riivaajien oppeja. ”Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja” (1. Tim.4:1). Myös: ”Ette voi juoda Herran maljasta ja riivaajien maljasta, ette voi olla osalliset Herran pöydästä ja riivaajien pöydästä” (1. Kor. 10:21).

Mitä sitten teetkin, niin älä ainakaan usko Jehovan todistajien ihmistekoista opetusta, että sinun on ansaittava pelastuksesi. Samaa voidaan sanoa mormoneista tai katolisista tai jokaisesta muusta ihmistekoisesta kultista.

Ei, me emme löydä täydellistä seurakuntaa, tai ihmistä, mutta voimme kilvoitella ollaksemme kaikkea, mitä Jumala haluaa MEIDÄN olevan pitäytymällä Jumalan kirjoitettuun sanaan – Raamattuun.

Kun vastaanotat Jeesuksen sydämeesi ja elämääsi, niin pystyt – Pyhän Hengen kautta – ymmärtämään syntien anteeksiantamuksen – pelastuksen ja iankaikkisen elämän – mutta vain kun luet ja tutkit Raamattua.

YBIC

Jim Towers

write me at jt.filmmaker@yahoo.com www.thepropheciesmovieandbook.com and www.dropzonedelta.org

 

Read Full Post »

Once Saved Always Saved?
By Howard Green 2.11.2016, suom. SK

Kerran pelastettu aina pelastettu on aihe, josta olen kuullut puhuttavan kristillisissä piireissä monia vuosia. Kysymys ikuisesta turvallisuudesta on toinen aihe, josta yleisesti puhutaan uskovien kesken. Olen huomannut, että jotkut käyttävät näitä käsitteitä samassa merkityksessä, mutta niiden välillä on jyrkkä ero. Kerran pelastettu aina pelastettu on olettamus, että kun kerran on uudestisyntynyt, niin taivas on taattu riippumatta tekemistään tahallisista valinnoistaan. Kerran pelastettu aina pelastettu on perätön ajatus vailla raamatullista ennakkotapausta tuekseen, mutta varmuus ikuisesta turvallisuudesta on jatkuva ilon lähde uskovalle, joka pysyy Kristuksessa vahvana loppuun saakka. Tarkastelkaamme Raamatun valossa käsitettä kerran pelastettu aina pelastettu.

Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja, ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi (Ef. 2:8-9).

Ennen kuin aloitamme, haluan mainita, että on myös uskovia, jotka käyttävät käsitteitä kerran pelastettu aina pelastettu ja ikuinen turvallisuus samaa merkitsevinä. Usein on vain kysymys eroista sanojen merkityksessä ja meidän täytyy muistaa, että kun jotkut sanovat kerran pelastettu aina pelastettu, niin he puhuvatkin sen uskovan ikuisesta turvallisuudesta, joka pysyy Herrassa ja Kristuksessa. Uskovina meidän ikuinen turvallisuutemme on yhtä varma ja luotettava kuin Jumalan Sana.

Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.  Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä. (Joh. 10:27-29)

Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen, hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti! Amen. (Juuda 24-25)

Herra sanoi, että Hän ei milloinkaan jätä eikä hylkää meitä, kukaan ei ryöstä meitä Hänen kädestään, eikä mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta Kristuksessa Jeesuksessa. Entä uskovien ja meidän kykymme langeta ja lähteä pois uskosta? Onko mahdollista kääntyä pois ja menettää pelastus? Perustuen Raamattuun minä uskon, että vastaus on selkeä kyllä. Kun ajattelemme edellä olevia jakeita ja kymmeniä muita jakeita, jotka kuvailevat ikuista turvallisuutta Herrassa, niin yksi tekijä käy helposti ymmärrettäväksi. Herrassa pysyminen on tärkein tekijä ikuisessa turvallisuudessa. Kaukana töihin perustuvasta pelastuksesta opetuslapsi luottaa Jeesuksen täytettyyn työhön ristillä. Jeesuksessa, Hänen sanassaan ja Jumalan tahdossa pysyminen on henkilökohtainen valinta luovuttaa Hänelle Pyhän Hengen pyhittävä työ elämässään.

Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen ja ne palavat. (Joh. 15:5-6)

Meidän täytyy opettaa ja saarnata koko totuutta seurakunnissamme. Ikuinen turvallisuutemme on varma, koska pysymme Herrassa, mutta ole yhtä varma, että on mahdollista lähteä pois Herrasta. Pysyminen, totteleminen, luottaminen, uskomme tutkiminen ja varmasti katuva sydän ovat kaikki Jeesuksen opetuslapsen hedelmää. Toisaalta, jos ihminen on uudestisyntynyt Jeesuksessa, mutta päättää luopua ja langeta, niin on selvää Raamatun mukaan, että hän tekee tuon valinnan. On kysymyksessä henkilökohtainen tahallinen teko. Tässä tapauksessa kukaan ei ryöstänyt häntä Isän kädestä, vaan hän lähti omasta vapaasta tahdostaan. Muista, että ikuinen turvallisuus, mitä Herraan tulee, on varma. Olemme turvassa, kun pysymme Hänessä. Luopiossa me näemme jotakin aivan muuta. Tällainen ihminen ei pysy, vaan on räikeässä kapinassa ja Raamattu rinnastaa kapinan noituuteen. Jeesus varoittaa meitä, että monet luopuvat viimeisinä päivinä ja kautta Uuden Testamentin meitä toistuvasti varoitetaan kääntymästä pois ja luopumasta. Tässä vain muutamia monista esimerkeistä:

Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika (2. Joh. 1:9).

Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan (Matt. 24:10).

Sillä jos he meidän Herramme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta ovat päässeetkin maailman saastutuksia pakoon, mutta niihin taas kietoutuvat ja tulevat voitetuiksi, niin on viimeinen tullut heille ensimmäistä pahemmaksi. Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että sen tunnettuaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä. (2. Piet. 2:20-21)

Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet; mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme (1. Joh. 2:19).

Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen (Juuda 1:4).

Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet – taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät (Hepr. 6:4-6).

Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat (Hepr. 10:26-27).

Joka voittaa, se näin puetaan valkeihin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä (Ilm. 3:5).

Pyydän sinua ottamaan tämän artikkelin rakkaudellisena kehotuksena. Älä ota pelastuksen ilmaista lahjaa armosta uskon kautta Jeesukseen ja polje sitä jalkoihisi. Ikuinen turvallisuus Hänen todellisille opetuslapsilleen on varma. Yllä olevat Raamatun kohdat ovat täynnä varoituksia synnissä jatkamisesta, armon väärinkäyttämisestä, luopumisesta ja takaisin kääntymisestä. Raamattu tekee selväksi, että ellet pysy Herrassa, et ole pelastettu.

Jeesuksen sanat Sardeen seurakunnalle ovat, että joka voittaa, puetaan valkeisiin vaatteisiin eikä hänen nimeään pyyhitä pois elämän kirjasta. Jos Jeesuksen sanat otetaan täydestä, niin näyttäisi, että nimiä voidaan pyyhkiä ja pyyhitäänkin elämän kirjasta. Ihmisiä luopuu Herrasta ja se on varmasti totta viimeisinä päivinä, kuten Jeesus sanoi. Todelliset Jeesuksen opetuslapset pysyvät Hänessä loppuun saakka. Koska tiedämme, että näin on, niin eikö olisi viisasta tutkia itseämme, olemmeko uskossa? (2. Kor. 13:5)

Meillä on vapaa tahto, vapaa valintaoikeus ja voimme päättää lähteä pois Herrasta. Uskon, että ympäri maailman on lukematon jäännös tosi kristittyjä. Uskon myös, että kaikella todennäköisyydellä on miljoonia ihmisiä, jotka ovat kristittyjä vain nimellisesti. Nämä ovat ihmisiä, jotka olivat ”kerran pelastettuja”, mutta ovat lähteneet pois Herrasta. Johannes sanoo, ettei kukaan, joka pysyy Jumalassa, jatka synnissä. Jeesuksen opetuslapset tunnetaan siitä, että Kristuksen kaltaisuus ja pyhyys lisääntyy heidän elämässään. Johannes varoittaa niitä, jotka seurattuaan Jeesusta kääntyvät pois ja elävät elämää, jota leimaa jatkaminen synnissä.

Olen tuntenut ihmisiä, jotka kerran olivat loppuunmyytyjä kristittyjä ja heillä oli elämää sykkivä vaellus Herran kanssa. Heidän elämänsä hedelmä oli todistus tästä pysymisestä. He lankesivat ja palasivat rakastamaan maailmaa ja maailman asioita. He voivat edelleen sanoa olevansa pelastettuja ja jopa puhua ikään kuin edelleen olisivat uskovia. Jotkut näistä takaisin langenneista sanovat esim. näin: ”Hän (Jeesus) tuntee minun sydämeni”, tai: ”Se kaikki on veren alla.” Se, mitä he eivät ymmärrä, on, että he uskovat Saatanan valheisiin ja heidän sydämensä on paatumassa. Kun nämä ihmiset väittävät olevansa kerran pelastettuja ja aina pelastettuja, niin he eivät poikkea muinaisista fariseuksista, jotka sanoivat kuuluvansa Jumalalle, mutta heidän elämänsä hedelmä puhui muuta.

Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’ Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.’ (Matt. 7:21-23)

Jos teit parannuksen, uskoit, että Jumala herätti Jeesuksen kuolleista ja tunnustit Hänet Herraksi, niin Raamattu opettaa selvästi, että olet pelastettu. Jos riiput uskonnolliselta kuulostavassa latteudessa kerran pelastettu aina pelastettu, mutta et pysy Jeesuksessa, etkä elä kasvavassa pyhyydessä ja harjoitat jatkuvaa tahallista syntiä, niin Raamattu opettaa selvästi, ettet ole pelastettu. Olet luopunut ja elämäsi hedelmä on todistus siitä. Emme ole robotteja emmekä eläimiä ja Jumala antoi meille vapaan tahdon valita, ketä palvelemme.

Kysyt ehkä, miksi niin kiihkeästi torjun väärän opin kerran pelastettu aina pelastettu. Rakastan Herraa ja rakastan kadotettuja sieluja. Jaakob sanoi, että jos joku (teidän joukossanne) eksyy totuudesta ja joku tuo hänet takaisin, niin hän pelastaa hänen sielunsa kuolemasta. Jaakob kirjoitti tämän ihmisistä, jotka kerran olivat Kristuksessa ja ehkä paikallisessa seurakunnassa ja harhailivat pois.

Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden (Jaak. 5:19-20).

Jos pysyt Herrassa, niin on varmaa, että kuulut Hänelle ja iankaikkisuutesi on turvattu. Jos teit parannuksen ja luotit Jeesukseen Vapahtajana yhteen aikaan, mutta olet kääntynyt pois ja luopunut, niin olet ikuisessa vaarassa. Luettuasi Raamatun jakeet tässä artikkelissa et voi puolustella Jumalan armon väärin käyttämistä poljettuasi jalkoihisi kerran saamasi pelastuksen lahjan. Käänny pois tästä maailmasta ja tee parannus, kun vielä on aikaa tehdä se. Herra rakastaa sinua, eikä Hänellä ole mitään iloa nähdä luomiensa ihmisten valitsevan tämän maailman ja lopullisen iankaikkisuuden helvetissä iankaikkisen elämän asemesta. Jeesus antaa anteeksi katuvalle ja murtuneelle sydämelle, joten huuda Häntä ja tee parannus, kun vielä on aikaa, koska Hän tulee pian.

Kaikki Hänen vuokseen,

Howard

Katso video-opetuksemme The Reality of Hell.

 

Read Full Post »

Tiedämme sen, että Jeesus on ollut tosi ihminen, mutta on myös tosi Jumala. Oletko koskaan miettinyt, mitä kaikkea tämä mahtaakaan tarkoittaa?

Tämän artikkelin raamatunpaikat ovat Raamattu Kansalle -käännöksestä, ellei erikseen muuta mainita. Lisäksi lähdeteoksena on Iso Raamatun Tietosanakirja.

Tosi ihminen, tosi Jumala

Raamatun ulkopuolinenkin todistusaineisto tukee sitä, että on elänyt ihminen nimeltä Jeesus Nasaretilainen, jonka toiminnan seurauksena muun muassa kristillinen seurakunta on syntynyt. Samalla tavalla voimme Raamatusta nähdä selvästi, että Jeesus on myös Jumalan Poika, ja näin ollen myös todellinen Jumala, sillä ”Minä ja Isä olemme yhtä” (Joh. 10:30).

Todistus siitä, että Jeesus on Jumalan Poika, löytyy kiteytetysti Johanneksen evankeliumista:

  1. Isä todistaa Hänestä, 5:37, 8:18
  2. Poika todistaa itsestään, 8:13,14,18
  3. Pyhä Henki todistaa Hänestä, 15:26
  4. Kirjoitukset todistavat Hänestä, 5:39
  5. Jeesuksen teot todistavat Hänestä, 5:36, 10:25
  6. Johannes Kastaja todistaa Jeesuksesta, 1:7, 3:26, 5:33,36
  7. Opetuslapset todistavat Hänestä, 19:35, vrt. 15:27

Jeesuksen teot todistivat kansanjoukoille Hänen jumaluudestaan, mutta jopa Hänen vainoojansakin taipuivat todistamaan, että Jeesus on Jumalan Poika. Matteus kuvaus ristiinnaulitsemisen tapahtumia: ”Mutta kun sadanpäällikkö ja ne, jotka hänen kanssaan vartioivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja kaiken, mitä tapahtui, he pelästyivät suunnattomasti ja sanoivat: ’Tämä oli todellakin Jumalan Poika!'” (Matt. 27:54)

Lukuisat Vanhan testamentin Messias-ennustusten yksityiskohdat toteutuivat Jeesuksessa sellaisella tarkkuudella, että mikään inhimillinen olento ei olisi pystynyt niitä toteuttamaan, vaikka olisi sellaista tieten tahtoen yrittänytkin. Todennäköisyys, että edes murto-osa näistä ennustuksista toteutuisi jonkin henkilön kohdalla, on niin pieni, että professori Peter W. Stone toteaa: ”Henkilö, joka ei hyväksy Jeesusta Kristusta Jumalan Poikana, hylkää faktan, joka on todistettu ehkä absoluuttisemmin kuin mikään muu fakta maailmassa.” Lue Miksiuskon.net-sivustolta todennäköisyyslaskelmia joidenkin ennustusten sattumanvaraiselle toteutumiselle. Todettakoon lyhyesti, että Raamatussa on kaiken kaikkiaan noin 2500 profetiaa, joista 2000 on jo toteutunut. Todennäköisyys sille, että kaikki nämä olisivat totetutuneet sattumalta, on yksi 102000:sta (eli yksi luvusta, jossa on ykkösen jälkeen 2000 nollaa)!

Seuraavissa kohdissa käymme läpi joitakin Jeesuksen elämän vaiheita, jotka toivottavasti auttavat näkemään tarkemmin niin Jeesuksen ihmisyyden kuin Hänen jumaluutensa.

Jeesuksen syntymä ja lapsuus

Jo Jeesuksen syntymä oli ihme. Enkeli ilmestyi Maria-nimiselle neitsyelle ilmoittaen tälle seuraavaa: ”Katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimeksi Jeesus.  Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen. Hän hallitsee kuninkaana Jaakobin sukua ikuisesti, eikä hänen valtakunnallaan ole loppua.” (Luuk. 1:31-33). Kun Maria ihmetteli, että miten tämä on mahdollista, kun hän ei miehestä mitään tiedä, niin enkeli vastasi hänelle: ”Pyhä Henki tulee päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut. Siksi myös sitä Pyhää, joka syntyy, kutsutaan Jumalan Pojaksi.” (Luuk. 1:35)

Huomaa, että Jeesuksesta ei tullut Jumalan Poika sillä hetkellä kun Hän syntyi tähän maailmaan, sillä Hän on ollut Jumalan Poika jo ikuisuudesta. ”Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana” (Miika 5:2), tiesi profeetta kertoa jo satoja vuosia ennen Jeesuksen syntymää. Jeesus on yksi kolmesta iankaikkisesta persoonasta, joita ovat Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Maria oli kihloissa Joosefin kanssa, ja ennen heidän liittonsa vahvistamista kävi ilmi, että Maria oli raskaana Pyhästä Hengestä (Matt. 1:18). Raskaus ennen avioliittoa oli siihen aikaan ehdottomasti kiellettyä, ja niinpä Joosef oli aikeissa hylätä Marian, jotta ei saattaisi tätä häpeään. ”Mutta kun Joosef tätä ajatteli, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: ’Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi, sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun on annettava hänelle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.’ Tämä kaikki on tapahtunut, jotta kävisi toteen sana, jonka Herra on puhunut profeetan kautta: ’Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel’ – se merkitsee: Jumala meidän kanssamme.” (Matt. 1:20-23). Neitseestä syntymisestä ei Joosefille kertonut Maria, vaan Herra itse; Jumala itse ilmoitti tästä heille molemmille.

Matteus kertoo, että ”Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen. Hän ei kuitenkaan yhtynyt vaimoonsa, ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan. Joosef antoi pojalle nimeksi Jeesus.” (Matt. 1:24,25). Kun Joosef otti Marian vaimokseen, Jeesuksesta tuli Joosefin laillinen poika, eikä Jeesus näin ollen ollut avioton lapsi. Jeesus kuuluu kasvatti-isänsä Joosefin kautta Daavidin sukupuuhun, kuten profeetat ovat edeltäkäsin ennustaneet.

Enkeli ilmoitti sekä Marialle että Joosefille sen, mitä Jumala oli ilmoittanut Jesajan (Jes. 7:14) ja muiden profeettojen suulla jo satoja vuosia aikaisemmin. Itse asiassa ennustus Jeesuksen neitseestä syntymisestä löytyy jo Raamatun alkulehdiltä. 1. Moos. 3. luku kertoo syntiinlankeemuksen tapahtumista. Jakeessa 15 Jumala sanoo käärmeelle: Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän. Kun normaalisti Raamatun sukuluetteloissa luetellaan miespuoliset jäsenet, tässä puhutaan poikkeuksellisesti vaimon siemenestä.

Jeesuksen neitseestä syntymistä on pidetty kautta koko kristillisen seurakunnan historian ajan hyvin tärkeänä. Siksi se mainitaan kaikissa uskontunnustuksissa. Jos kerran voimme uskoa sen, että Jumalan Poika tuli lihaksi – eli syntyi tähän maailmaan – niin miksi emme voi uskoa sitäkin, että Hän syntyi neitseellisesti? Jos se ei olisi totta, Jeesus olisi vain tavallinen ihminen.

Siitä hetkestä kuusi kuukautta aikaisemmin, kun enkeli ilmestyi Marialle, hänen sukulaisensa Elisabet oli aivan yhtä ihmeellisesti alkanut vanhoilla päivillään odottaa lasta, Johannesta. Enkeli kertoi tästä Marialle, ja niinpä hän lähti kiiruusti Elisabetin luo.

Kun Maria saapui Elisabetin luo ja tervehti tätä, hypähti lapsi Elisabetin kohdussa, ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä. ”Hän huudahti kovalla äänellä ja sanoi: ’Siunattu olet sinä naisten joukossa, ja siunattu on sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minulle tapahtuu tällaista, että Herrani äiti tulee minun luokseni? Samalla hetkellä kun tervehdyksesi ääni tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani. Autuas se, joka uskoi, sillä se, mitä Herra on hänelle puhunut, on käyvä toteen!'” (Luuk. 1:42-45)

Pyhä Henki todisti tuossa tilanteessa Elisabetin suulla, että Marialle syntyvä lapsi on Israelin ja koko maailman tuleva Lunastaja. Jumala avasi Elisabetin silmät näkemään, että Pyhien Kirjoitusten profetiat Messiaasta ovat toteutumassa.

Jeesuksen syntymään liittyvät tapahtumat ovat ihmeellisiä nekin, mutta ei niistä enempää tässä yhteydessä. Sen sijaan mainittakoon kaksi tapahtumaa, kun Jeesus vietiin temppeliin jonkin aikaa hänen syntymänsä jälkeen.

Temppeliin tuli Hengen vaikutuksesta samaan aikaan vanha ja hurskas mies Simeon. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, että hän ei näkisi kuolemaa ennen kuin olisi nähnyt Herran Voidellun. Kun Simeon näki Jeesus-lapsen, otti hän lapsen syliinsä ja ylisti Jumalaa sanoen: ”Herra, nyt sinä päästät palvelijasi rauhassa menemään, sanasi mukaan, sillä minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet valmistanut kaikkien kansojen nähtäväksi, valoksi, joka ilmestyy pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille” (Luuk. 2:29-32).

Temppelissä oli myös vanha naisprofeetta Hanna, joka oli siellä yötä päivää palvellen ja rukoillen Jumalaa. ”Juuri sillä hetkellä hän astui esiin, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta” (Luuk. 2:38).

Nämä tapahtumat kertovat siitä, miten Jumala Pyhän Henkensä kautta ilmoitti temppelissä oleville, että tässä on teidän kauan odottamanne Messias; ”Tähti kohoaa Jaakobista, ja valtikka nousee Israelista” (4. Moos. 24:17). Ennustukset ovat alkaneet käydä toteen!

Jeesuksen lapsuudesta ja nuoruudesta ei ole kerrottu paljon Raamatussa. Hänestä sanotaan, että ”Lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen yllään” (Luuk. 2:40). Luukas kertoo lyhyesti, miten Jeesus oli 12-vuotiaana vanhempiensa mukana Jerusalemissa pääsiäisjuhlilla. Tuolla matkallahan kävi niin, että vanhemmat olivat lähteneet jo kotimatkalle, kunnes huomasivat Jeesuksen puuttuvan seurueesta. Vasta kolmen päivän kuluttua he löysivät Jeesuksen temppelistä, ”jossa hän istui opettajien keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä. Kaikki, jotka kuuntelivat häntä, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja vastauksiaan.” (Luuk. 2:46,47). Kun hänen vanhempansa kysyivät häneltä, että miksi hän tällaisen episodin heille järjesti, ”Jeesus vastasi heille: ’Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää olla Isäni huoneessa?'” (Luuk. 2:49)

Erityinen suhde Isään

Jeesus oli todellinen ihminen, mutta siunaus oli hänen mukanaan jo kohdusta saakka. Jesajahan ennusti: ”Mutta Iisain kannosta nousee verso, ja vesa puhkeaa sen juurista. Hänen päällään lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, taidon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki.” (Jes. 11:1,2). Silti herää kysymys, missä vaiheessa Jeesus tiesi sen, että Jumala on Hänen isänsä ja Hän on yhtä Jumalan kanssa?

Tuo edellinen välähdys pääsiäisjuhlilta kertoo sen, että Jeesus ymmärsi erityislaatuisen suhteensa Jumalaan; Hän tiesi jo 12-vuotiaana Jumalan olevan Hänen todellinen Isänsä. Ja vähän ennen vangitsemistaan Jeesus rukoili: ”Isä, kirkasta sinä nyt minut, ota minut luoksesi ja anna minulle se kirkkaus, joka minulla oli sinun luonasi jo ennen maailman syntyä” (Joh. 17:5). Jeesus tiesi täydellisesti, että Hän on ollut Isän luona jo ennen aikojen alkua. Maan päällä Hänen jumalallinen kirkkautensa oli kätkettynä, ja Hän saisi sen takaisin suoritettuaan sovitustyönsä.

Jeesus tiesi olevansa lähtöisin Jumalasta. Tämän Hän sanoo selvästi puhuessaan fariseuksille: ”Jos Jumala olisi teidän Isänne, te rakastaisitte minua, sillä Jumalasta minä olen lähtenyt ja tänne tullut. En minä ole tullut omasta aloitteestani, vaan hän on minut lähettänyt.” (Joh. 8:42). Tässä yhteydessä mainittakoon, että samalla tavalla mekin olemme syntyneet Jumalasta: ”Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on syntynyt Jumalasta” (1. Joh. 5:1). Olemme siis Jeesuksen Kristuksen kautta Jumalan lapsia.

Evankeliumeista käy selvästi ilmi, että Jeesus tunsi hyvin Kirjoitukset, sen ajan Vanhan testamentin. Kun Jeesus alkoi varsinaisen toimintansa noin 30 vuoden iässä, Hän viittasi usein Kirjoituksiin. Hän viittasi jatkuvasti siihen, mitä niissä kerrotaan ja ennustetaan Hänestä.

Jeesuksen puhe oli toisenlaista kuin sen ajan kirjanoppineiden. Kansa oli hämmästyksissään Hänen opetuksestaan, ”sillä hän opetti heitä niin kuin se, jolla on valta, eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa” (Matt. 7:29). Valta tarkoittaa tässä Jumalan antamaa täysivaltaisuutta ja toimintavapautta suhteessa luomakuntaan ja persoonallisiin olentoihin niin ihmisten keskuudessa kuin henkimaailmassakin.

Jeesus osasi opettaa sanaa ihan erityisellä tavalla, olihan Hän Sana itse. Kuten tiedämme, niin Raamatun sana on Jumalan puhetta ihmisille, Pyhän Hengen inspiroimaa. Jeesus on ollut itse sitä antamassa Isän ja Pyhän Hengen kanssa.

Jeesus kastetaan

Juuri ennen toimintansa alkamista Jeesus meni Johannes Kastajan kasteelle. Kyseessä oli parannuksen kaste, joka edellytti syntien tunnustamista. Mutta miten on mahdollista, että Jeesus meni tällaiselle kasteelle, sillä Hänhän oli synnitön? Sillä Jeesus ”ei ollut tehnyt vääryyttä eikä hänen suussaan ollut petosta” (Jes. 53:9). Pietari ilmaisee tuon Jesajan kohdan sanoin ”joka ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta havaittu” (1. Piet. 2:22).

Jeesus oli synnitön eikä niin ollen tarvinnut kastetta ja anteeksiantoa, mutta näin Hän täydellisesti samastui muihin ihmisiin – meihin syntisiin. Kasteessa Jeesus otti vastattavakseen ihmisten synneistä; se oli vihkimys Hänen elämäntehtäväänsä ihmiskunnan syntien sovittajana. ”Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan hänen päälleen kuin kyyhkynen. Ja taivaista kuului ääni, joka sanoi: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.'” (Matt. 3:16,17)

Jeesuksen elämä ja toiminta

Jeesusta kutsuttiin nasaretilaiseksi. Se oli siihen aikaan haukkumasana. Yleistä suhtautumista kuvaa hyvin tämä lause: ”Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää” (Joh. 1:46)? Se, että Messias olisi maan päällä ollessaan monin tavoin halveksittu, käy ilmi jo monissa Häntä koskevissa profeettojen ennustuksissa, jotka sitten toteutuivatkin Jeesuksen elämässä.

Hän ei tullut tänne maailmaan itsevaltiaana tai ylevänä kuninkaana, kuten maalliset hallitsijat usein ovat. Sen sijaan Hän tuli palvelijan ja orjan muodossa, alennettuna tavallisen ihmisen tasalle. ”Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon. Hän tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olemukseltaan sellaiseksi kuin ihminen. Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, aina ristinkuolemaan asti.” (Fil. 2:6-8). Jotta Jumala voisi Hänet myöhemmin korottaa, Hänen oli oltava ensin alhainen. Ja se korottaminen tapahtui Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta.

Koska Jeesus on ollut todellinen ihminen, on Hän joutunut kohtaamaan elämän vaikeudet kuten mekin. Hän tuntee meidän sairautemme, kipumme, kärsimyksemme ja kiusauksemme: ”Sen vuoksi hänen piti tulla kaikessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylipappi tehtävissään Jumalan edessä ja hän voisi sovittaa kansan synnit. Koska hän on itse kärsinyt ja ollut kiusattu, hän kykenee kiusattuja auttamaan.” (Hepr. 2:17,18)

Hän saapui keskuuteemme kertomaan, että vain Hänessä on tie Jumalan yhteyteen: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Joh.14:6). Se tosin edellyttää parannuksentekoa, eli katumusta entisestä elämästä, kääntymistä pois synnistä: ”Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!” (Matt. 3:2).

Jeesus teki aikalaistensa parissa paljon ihmeitä, mutta ne eivät olleet Hänen toimintansa itsetarkoitus ja keskipiste. Ihmeteot todistivat siitä, että Hän oli Jumalan Poika: ”Minulla on todistus, joka on painavampi kuin se, jonka Johannes antoi: teot, jotka Isä on uskonut minun täytettävikseni. Ne teot, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt.” (Joh. 5:36). Ihmetekojen tarkoitus oli osoittaa Jumalan suuruutta ja läsnäoloa Pojassaan Jeesuksessa; monenlaiset tunnusteot todistivat Jeesuksen olevan Messiaan (Apt. 2:22). Raamatunselitysteos sanoo lisäksi: ”Kristuksen teot kuvastavat Hänen olemustaan; ne ilmaisevat Hänen syvän rakkautensa ja säälinsä kärsiviä kohtaan. Hänen ihmeittensä päämääränä ei ollut huomion herättäminen, vaan avun ja pelastuksen tuominen. Hän ei etsinyt ihmeitä tekevällä voimallaan omaansa, vaan toisten parasta.”

Jeesus herätti kuolleitakin, ja tällä tavoin Hän todisti, että ylösnousemus on mahdollista – myös Hänen oma ylösnousemuksensa. Siihen aikaanhan saddukeukset (uskonnollisia johtajia) eivät uskoneet kuolleiden ylösnousemuksen olevan mahdollista.

Apostolien kirjoittamissa kirjeissä ihmeistä kerrotaan yllättävän vähän, vaikka silloin tapahtui paljon erilaisia tunnustekoja. Ihmeille ei haluttu antaa keskeistä sijaa julistuksessa ja seurakunnan toiminnassa. Kaikista suurin ihme ja merkki Jumalan voimasta onkin risti – sitä apostolit julistivat. Omaan ristinkuolemaansa ja ylösnousemukseensa Jeesuskin viittasi sanoessaan fariseuksille ja kirjanoppineille: ”’Tämä paha ja avion rikkova sukupolvi vaatii merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonan merkki.’  Ja hän jätti heidät ja lähti pois.” (Matt. 16:4).


Lue myös Osa 2: Miksi Jeesuksen täytyi kuolla ristillä?

Read Full Post »