Miksi maailman pitäisi olla korkeimmassa hälytystilassa?

Why The World Should Be On Red Alert
By Alan Franklin 10.10.2018, suom. SK

Kun katselemme uutisia luonnonkatastrofeista, poliittisesta myllerryksestä, yhä vaarallisemmaksi käyvästä yhteiskunnasta, nimikristillisen kirkon lähes täydellisestä luopumuksesta ja perversion massahyväksynnästä ja edistämisestä, niin ihmettelemme: ”Mitä ihmettä maailmassa oikein tapahtuu?”

Vastaus on yksinkertainen: Raamatun profetia toteutuu näinä viimeisinä päivinä välittömästi ennen Herramme paluuta. Tämä on syy innostukseen ja odotukseen, ei pelkoon ja epätoivoon.

Tämä on suurin ja harvoin kerrottu tarina, kun jäännökset siitä, mitä kutsuttiin ”uutismediaksi”, keskittyy sievistelyyn ja joutavuuksiin. Meitä viihdytetään kuolemaan – hengelliseen kuolemaan.

Olin hiljattain Sky-TV:n Lontoon päämajassa ja näin promon uudelle ohjelmalle A Discovery of Witches (Noitien löytäminen), jossa oli mukana demoneja, vampyyreja, noitia ja kiellettyä rakkautta.

Edetessäni läpi tämän rakennuksen oli mentävä kääntöporttien kautta, joissa oli sellaisia kylttejä kuin ”demonit”, ”vampyyrit” jne. Toisessa päässä oli yksi, jossa luki ”ihmiset” ja siitä minä menin.

Joten kun meillä on okkultismin päällekarkaus joka puolelta, pääministeri, joka kannattaa, että pienten lasten annetaan ”valita sukupuolensa” ja monet nuoristamme pelaamassa okkulttisia pelejä laitteilla, niin ei ole yllätys, että olemme tuottaneet viimeaikojen hämmentyneimmän, sekavimman ja petetyimmän sukupolven.

Seurakunta yleensä ei vain lyö laimin okkultismin vastaista opetusta, vaan useinkin harjoittaa okkultismia! Julkaisimme kerran kuvan seurakunnallisesta juhlasta, jossa vetonaulana oli ennustaja kristallipalloineen! Epäilemättä kirkon kattorahasto hyötyi.

Eräs seurakunta kotikaupungissani Guildford’issa piti tilaisuuden velhoille, joka perustui Harry Potter -kirjoihin, jotka ovat puhdasta magiikkaa ja noituutta. Iskulause kirkon oven yläpuolella julisti: ”Tervetuloa Luihuisen (Slytherin) taloon.” He sanoivat sen. Ei ihme, että meillä on hyvin vähän nuoria useimmissa kirkoissa. Seurakunnan on tultava ulos maailmasta eikä apinoitava sen pahimpia piirteitä.

Johtuen kädessä pidettävien laitteiden pakkomielteisestä näpelöimisestä monilla näyttää olevan noin 15 sekunnin kyky keskittyä ja usein heitä kävelee kotimme ohi tuijottaen kännykkää näyttäen unohtaneen muut ympärillään. Vaikka koko maailmanhistoria ja tieto on saatavana klikkauksella, niin monet nuoret näyttävät olevan tietämättömiä ”kaikesta edellä mainitusta”. Tiedän, kun puhun heille. Adolf Hitler? Missä bändissä hän soitti? Joten tulevan Antikristuksen ja hänen mielipiteenmuokkaajien armeijansa on helppo aivopestä heidät.

Jos opetetaan, ettei ole mitään ehdottomuuksia, ei oikeaa eikä väärää, vain mielipiteitä, niin kaikki käy. Niinpä ”uskonnolliset opinnot”, jos siellä on sellaista, käsittävät tämän päivän kouluissa ”vertailevaa uskontoa”, mikä tarkoittaa, että kaikille annetaan tasavertainen asema.

Entiset kristilliset rukoushuoneet lentokentillä, kuten Heathrow, on nyt nimetty ”Moniuskonnollisiksi Rukoushuoneiksi” (Multi Faith Prayer Rooms). Jumala ei kuuntele noita rukouksia…. Matt. 24:11: ”Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.” Mutta vain niitä, jotka eivät ymmärrä Raamatun profetiaa.

Tämä turmeltunut lopunajan yhteiskunta on toistuvasti ennustettu. Esim. 2. Tim. 3:1-5:

“Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.”

Ja jakeet 13-17: “Mutta pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa, eksyttäen ja eksyen. Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut, ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.”

Huomaa: JOKAINEN kirjoitus. Jopa kohdat, jotka näyttävät olevan ulkona tämän päivän maailmassa, kuten paikka helvetissä kaikille katumattomille pervoille. Meidän tulee olla raamatullisesti korrekteja, ei poliittisesti. Jumala on viisaampi kuin ihminen!

Raamatunprofetian tutkijat kautta vuosisatojen ovat odottaneet kahta suurta tapahtumaa merkkinä, että historia on tulossa päätökseensä. Nämä kaksi tapahtumaa, molemmat ennustettu tuhansia vuosia siten, ovat: Vanhan Rooman valtakunnan elpyminen ja Israelin valtion uudelleen perustaminen.

Monet näkevät EU:n, joka alkoi Rooman sopimuksella Vatikaanissa vuonna 1957, olevan täyttymys profetialle ja valtablokille, josta yhden maailman johtaja tulee. Koska todellinen seurakunta otetaan pois, ennen kuin hän ottaa täyden vallan, niin kirjoja ja tällaisia artikkeleita pitäisi levittää valistamaan jäljelle jääviä. (Korostus suomentajan).

Todellisia Herraan uskovia on aina vainottu, mutta nyt se on levinnyt yli aikaisemmin kristinuskon vaikuttamien yhteiskuntien, kuten UK ja USA. Tämä on uusi merkki, että Herran paluu on lähellä ja meidän pitäisi keskittyä lähes kolmanteen osaan Raamattua, joka on profeetallista.

Kuten maailman suurin tiedemies Sir Isaac Newton julisti: ”Lopunaikana nousee joukko miehiä, jotka kääntävät huomionsa profetioihin keskellä isoa mekkalaa ja vastustusta.”

Mitä sitten sanoo Jumalan Sana? Raamattu kertoo tarkalleen, mitä tapahtuu ja missä järjestyksessä. Se on parempi kuin Nostradamus! Niin monet tietävät Nostradamuksesta, hämärästä keskiajan okkultistista, jonka työ on niin vähäarvoinen, että minä käytän hänestä nimeä ”Nostra-nonsense” (nonsense = hölynpöly).

Silti tuskin kukaan tietää, että Raamattu sisältää sadoittain profetioita, joista jokainen on joko jo kirjaimellisesti toteutunut, tai toteutuu ehkä lähitulevaisuudessa. Raamatulla on näyttö 100 % tarkkuudesta, joten voimme tietää tarkalleen, mitä on odotettavissa ja katsoa siihen – jos olemme pelastettuja – luottamuksella ja toivolla.

Se, mitä näet kaikkialla, presidentti Trump’in tilapäisesti keskeyttämänä, on Uuden maailmanjärjestyksen rakentamista. Laaja-alaisessa yhteispyrkimyksessä tehdä kansallisvaltio vanhentuneeksi Uusi Maailmanjärjestys on nyt hyvin käynnissä. Viimeisin kehitys on viemässä kohti globaalia hallintoa, Pedonmerkkiä, yhden maailman rahasysteemiä ja rahatonta yhteiskuntaa.

Voit nähdä päivittäin vihjeitä tähän liikealan uutisohjelmassa, jota seuraan, kuten vaatimuksia ”globaaliin toimintaan” taistelemiseksi ns. globaalia lämpenemistä vastaan, joka muutettiin ”ilmastonmuutokseksi,” jotta myytin takana olevat propagandistit kattavat kaikki perusteet. Globaali toiminta edellyttää globaalia hallintoa…

Olin raportoimassa Euroopan parlamentissa Brysselissä sinä päivänä, jolloin Euro käynnistettiin. Myöhemmin kysyin ryhmältä Euroopan parlamentin jäseniä: Mitä tapahtuu seuraavaksi? Vastasin omaan kysymykseeni: ”Tulette saamaan yhden johtajan, yhden diktaattorin – ja yhden Antikristuksen!”

Se tapahtuu, kun yhteiskunta todella hajoaa tulevan käteisen rahan romahduksen ja maksuhäiriöiden myötä. Merkit siitä ovat jo taseissa (balance sheets) – epätaseissa (imbalance sheets) – maailmanlaajuisesti.

Sähköisestä valvonnasta kehittyneisiin suunnitelmiin joukkosiruttamisesta olen seurannut tätä tarinaa yli 35 vuotta kirjoittajana, toimittajana ja julkaisijana. Haastattelin maailman ensimmäistä ihmistä, joka sai ihonalaisen mikrosirun ja filmasin eläinlääkäreitä, jotka tekivät saman lemmikeille Iso-Britanniassa. Se on helppoa, se on halpaa ja se on tulossa pian. Raamatun profetiasta salaseuroihin Uusi Maailmanjärjestys on nopeasti muotoutumassa.

Tässä on tuttu ja tärkeä ennustus jakeissa Ilm. 13:16-18:

“Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa, ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku.”

“Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi.”

Tämä pätee koko maailmaan, joten Antikristus tulee hallitsemaan kaikkia kansakuntia ja yrittää tuhota juutalaiset kelvottoman hallintonsa viimeisten kolmen ja puolen vuoden aikana.

Näemme alkusoiton tälle häijyssä antisemitismissä joka puolella, politiikasta uskontoon – jopa päälinjan kirkoissa, jotka opettavat korvausteologiaa – kirkko saa Jumalan siunaukset, samalla kun juutalaiset ovat juuttuneet kirouksiin. Näinköhän lienee!

On selvää, että me elämme maailmanhistorian kliimaksin kynnyksellä. Maailmanloppu ei ole lähellä, vaan ainoastaan ihmisen kelvottoman maailman hallinnan loppu. Maailman – ja seurakunnan – pitäisi olla korkeimmassa hälytystilassa. Tänä päivänä kuitenkin seurakunta, jonka pitäisi ikävöidä (yearn) Herran paluuta, enimmäkseen haukottelee (yawn). Tämä on herätyssoitto!

---

I am available in 2019 to give Powerpoint presentations to churches on prophecy, on subjects including Jerusalem, Future Capital of The Word, The E.U. in Bible Prophecy and The Middle East in Bible Prophecy- the timeline of prophecies centred on Israel. I also speak on The Timing of The Rapture- and why it is pre-Tribulation. Our website is thefreepressonline.co.uk and you can contact me atalan@thefreepressonline.co.uk

My wife Pat and I have co-authored two books, Goodbye America, Goodbye Britain and Cults and Isms: True or False? The latter clearly sets out the sharp divide between the Word of God, The Bible, and the cults and false religions’ claims. We set this out simply in “Tables of Truth.”

My first book, E.U., Final World Empire, is now sold out but the other two, plus teaching DVDs, are available on the website.

 

Read Full Post »

Kehä kolmosen uskonto

Pääkaupunkiseudulla näyttää kirkon piiriin levinneen uusi uskonto. Sen nimi on kehä kolmosen uskonto – vai pitäisikö sanoa kolmen kehän uskonto.

Nimittäin tämän uskonnon harjoittajia ympäröi kolme pyhää kehää, jotka ovat rakkaus, armo ja suvaitsevaisuus. Kristinuskosta tuttu Pyhä kolminaisuus – Isä, Poika ja Pyhä Henki – on vaihdettu nykyaikaisempaan muotoon. Tätä uutta kolminaisuutta maailmakin ymmärtää.

Tässä uudessa uskonnossa käytetään kyllä Raamattua, mutta se on vain puhetta Jumalasta – ihmisjärjen tuotosta siis. Raamatun oppia on näin ollen lupa muutella mielin määrin tälle ajalle sopivaksi. Tämä on kätevää, kun silloin voidaan olla aina kussakin trendissä mukana, ja näin pitää kuluttajat tyytyväisinä.

Kerran eräältä papilta kysyttiin, että miksi ei voitaisi laittaa ei-uskovia pappeja pois ja valita tilalle uskovia. Tämä uskova pappi – siis ihan aikuisten oikeasti uskova – sanoi, että eipä niitä taida löytyä tarpeeksi. Jäisi monta papinvirkaa täyttämättä, ainakin pääkaupunkiseudulla, sanoi tämä setä. No, tunnen kehä kolmosen sisäpuolelta joitakin uskovia pappeja – tai ainakin yhden. Hän ei kuitenkaan ole se, joka eräässä mummopiirissä hermostui mummojen tenttaamiseen ja paukautti Raamatun pöytään sanoen: ”Tämä kirja ei ole totta!”

En aio paljastaa tuon uskovan papin nimeä – en, vaikka ev.lut. kirkon inkvisitiolaitoksen (tuomiokapitulin) pyövelit kuinka uhkailisivat. Menettäisi vielä tuo(kin) pappi-parka työnsä sen takia, kun uskoo Raamattuun Jumalan sanana.

Sattuipa eräänä päivänä silmiin Kirkko&kaupunki-lehden 8.1.2015 ilmestynyt numero. Siinä kerrottiin muun muassa, että lehden yhtenä kolumnistina aloittaa muslimi. Ainoa hengelliseen viittaava artikkeli oli jotain uutta homoteologiaa esittelevä juttu. Löytyihän sieltä lopusta kuitenkin pari ihan oikeasti kristillistä tekstiä – ne olivat yleisönosastokirjoituksia. Ihme ja kumma kun niitä ei ollut sensuroitu, kun toisessa arvosteltiin lehden linjaa ja toisessa oli mainittu niinkin kerettiläinen sana kuin synti.

Kun Kirkko&kaupunki on ottanut kolumnistiksi muslimin, niin eikö se ole epätasa-arvoista? Varmasti nyt pahastuvat ainakin hindulaiset, buddhalaiset, taolaiset, jehovan todistajat, mormonit ja bahá’ílaisuuden edustajat. Hehän voisivat laittaa K&k:n syytteeseen suvaitsemattomuudesta. No eipä hätää! Kynttilänpäivän Tuomasmessussa 8.2.2015 pidettiin keskustelusaarna, johon osallistuivat papin lisäksi edustajat Hare Krishna -liikkeestä, juutalaisesta seurakunnasta ja bahá’í-yhteisöstä. (Seurakuntalainen.fi 9.2.15)

Tuossa ”saarnassa” puhuttiin valosta. Sehän kyllä sopii hyvin tämän uuden uskonnon maailmankuvaan. Kun Jeesus on pudotettu pois syntien sovittajan ja Pelastajan roolista, eikä Hän enää ole edes jumalallista alkuperää, niin tämän uuden uskonnon oppi on itse asiassa sopusoinnussa kaikkien muiden uskontojen kanssa. Tällaista sopusointua kutsutaan hienolla sanalla synkretismi, joka tarkoittaa uskontojen yhteensulautumista.

Idän suurten uskontojen edustajia – hindulaisia, buddhalaisia ja taolaisia – ei tällä kertaa nähty kirkossa. Valaistumisen voi kuitenkin kokea osallistumalla pääkaupungin seurakuntien moniin meditaatiopiireihin, joissa idän uskontojen valo – joka tosiasiassa on pimeyttä – tarjoillaan kivasti kristillisessä viitekehyksessä. Ja jos tällainen penkkiurheilu alkaa kyllästyttää, tuo pimeä valo löytyy kristillisestä joogasta, jolloin kuntokin kohenee samalla.

Pitipä vielä tulla eteeni toinenkin huuhaa-lehti, nimittäin Esse – Espoon seurakuntasanomat. Se antaa esimerkillisen hyvän valaistumisen kokemuksen tästä synkretismistä. Lehden 12.2.2015 ilmestyneessä numerossa eräs kehä kolmosen pastori kehtaa sanoa, että ”Jumalan luokse on monta tietä. Kirkko ei voi määritellä, mitä tietä joku kulkee kristillisten perustotuuksien luo. Lähtökohtana pitäisi olla ihmisen uskonnollinen kokemus ja elävä suhde hengellisyyteen, eivät niinkään kirkon dogmit ja opit.” Tämä pappi viittaa siis kintaalla Raamatun sanalle. Hän antaa haastattelussa ymmärtää, että kun jooga, meditaatio ja tietoinen läsnäolo ovat valtavirtaa, ne pitäisi ottaa entistä enemmän huomioon seurakuntien toiminnassa. Hän haluaa niiden harrastuspiirejä lisää seurakuntiin. Lehden kuvassa kyseinen pappi ottaa hyvinvointimessuilla Äiti Maa -siunauksen energiahoitajalta. Mitähän siunausta tämä pappi mahtaa välittää edelleen omille seurakuntalaisilleen?

Sama pastori sanoo toisessa haastattelussa joogamessuilla, että pääkaupunkiseudulla olisi tilaa sellaiselle seurakunnalle tai yhteisölle, jonka hengellinen profiili olisi uushenkinen. Näin ollen sellaiset ihmiset, joiden usko on vahvasti suuntautunut tällaiseen (new ageen), saisivat olla ja toimia kirkon yhteydessä ja kasvaa sitä kautta kristittyinä. Pastorin mukaan heidän ei tällöin tarvitsisi radikaalisti muuttaa omaa hengellistä elämäänsä, vaan kirkon sanoma voisi vähitellen heissä vaikuttaa.

Kysynpä vaan, että mikä on se kirkon sanoma, joka uushenkisiin vaikuttaisi? Onko se tässä tapauksessa kehä kolmosen uskonnon sanoma, joka on loppujen lopuksi sama kuin new agessa – kaikki tiet vievät Jumalan luo? Miten siinä mahtaa käydäkään, kun tuolla tiellä sokea sokeaa taluttaa (Luuk. 6:39)…

Olen monesti miettinyt, miten joku elävä uskova voi pysyä tuollaista uskontoa harjoittavassa yhteisössä hengellisesti elossa. Kirjoittaahan Paavali:

Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä? Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa? Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: ”Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani”. Sentähden: ”Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias”. (2. Kor. 6:14-18)

En ole ketään kehottamassa eroamaan kirkosta, koska me kirkollisveron maksajat olemme nykyisin entistä tärkeämpiä. Nimittäin päivä päivältä jäsenmäärä vähenee, kun kirkko on joko liian suvaitseva tai ei ole tarpeeksi suvaitseva, ja pitäähän meidän vielä uskoa hyvän tekemiseen. No kehä kolmosen sisäpuolella tähän huutoon on kyllä yritetty vastata. Valitettavasti Iisebelin henki ja Baalin alttareiden mädäntynyt haju on sieltä alkanut levitä koko maahan turruttaen yhä useampien mielen.

Monet ovat silti löytäneet hengellisen kodin jostain muusta oikeasti kristillisestä yhteisöstä. Onneksi sellaisiakin sentään on vielä, vaikka määrärahoja joiltain niiltä on yritettykin viedä.

Suomessa olisi tilausta muutamalle marttilutherille, jotka saisivat aloittaa täällä uskonpuhdistuksen. Tai Elialle, joka repisi maahan Baalin alttarit. Kaatoihan Jeesuskin temppelissä rahanvaihtajien pöydät, kun Hänen Isänsä huoneesta oli tehty rosvojen luola (Matt. 21:12,13). Suomen Siion tarvitsee pikaista puhdistusta kehä kolmosen uskonnosta, tuosta Beliarin hengen saastuttamasta opista!

---

Jälkipuhe

Tiedän, että tämä kirjoitus aiheuttaa närää, ja ehkä myös närästystä, jos sen pureskelematta nielee. Olisiko minun pitänyt olla hienotunteisempi toista uskontoa – kehä kolmosen uskontoa – kohtaan? Ei olisi. Olen sanonut ehkä liiankin kauniisti sen, mitä ajattelen siitä.

Meidän toki pitää kunnioittaa toisen uskontoa ja myös tahtoa olla uskomatta. Sitä en voi kuitenkaan kunnioittaa, että kehä kolmosen uskonto salakavalasti ujuttaa harhaoppejaan Suomen ev.lut. kirkon sisälle ja harjoittaa sellaista epäjumalanpalvelusta, joka on kauhistusta Jumalan silmissä. Tuo uusi uskonto käyttää ovelasti kirkon kulisseja saadakseen yleisen hyväksynnän, ja alkaa sanella, millaiseksi kirkon ikiaikainen, Raamattuun nojaava, oppi pitäisi muokata. Jos se reilusti toimisi jollain eri nimellä omana kirkkokuntanaan, niin en sanoisi siitä mitään.

Totisia uskovia pappeja kyllä ajetaan kirkon viroista pois, mutta Jumalan sanan – Raamatun – arvovaltaa halventavat saavat siellä uskoa ja opettaa mitä haluavat, ilman että siihen kukaan puuttuu. Ja jos siihen inkvisitiolaitokseen lähettää kantelun, niin se ei johda mihinkään.

Vielä lopuksi tuoretta tietoa sukulaisilta pääkaupunkiseudulta: on siellä kuulemma jopa kaksinumeroinen luku Raamattu-uskollisia pappeja. Ja ”piilossa olevia” lienee vielä lisää. Herra auttakoon heitä kestämään uskossa ja antakoon rohkeutta pitää elävää sanomaa ja totuutta esillä!

Read Full Post »

Sana vuodelle 2015

Loppuvuodesta 2014 ajatukseni kietoutuivat kerta toisensa jälkeen yhden kysymyksen ympärille: mikä on Raamatun arvovalta nykyaikana? Elämme nyt aikaa, jolloin on elämän ja kuoleman kysymys – hengellisen elämän kannalta – uskommeko Raamattuun Jumalan sanana ja ojentaudummeko sen mukaan.

Koimme vuoden 2014 aikana monenlaisia asioita. Nostan hengelliseltä kentältä pari surullista esimerkkiä tarkasteltavaksi.

Yhdessä äärilaidassa on niin sanottu uuskarismaattisuus, jossa Pyhä Henki on keskipisteenä samoin kuin sellaiset kokemukset ja ilmiöt, joita ei löydy Raamatusta. Viittaan tällä esimerkiksi David Herzogiin, joka vieraili kesällä Suomessa. Toisessa ääripäässä ovat suuret kirkkokunnat maailmanlaajuisesti Suomi mukaan lukien. Niissä Raamatun arvovaltaa poljetaan oikein urakalla. Siitä olemme saaneet esimerkkejä viime syksynäkin vaikkapa niin sanotun tasa-arvoisen avioliittolain muodossa, jota yritetään ajaa eteenpäin ihan arkkipiispan siunauksella.

Saatana kuiskuttelee sitä samaa tänäkin päivänä kuin jo ensimmäisille ihmisille: ”Onko Jumala todella sanonut?” Jeesus sanoi aikanaan fariseuksille – ja samalla meille muistutukseksi: ”Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa” (Matt. 22:29).

En voi olla siteeraamatta Paavalia, joka kirjoittaa Roomalaiskirjeen alussa osuvasti tämän päivän ihmisille. Paavalin mukaan Jumalan viha on ilmestyvä taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan. Jumala vihastuu niihin, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa. He eivät voi olla tietämättömiä Jumalasta ja Hänen tahdostaan, sillä ”onhan Jumala ilmoittanut sen heille, sillä hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja ymmärrettävissä hänen teoissaan. Siksi he eivät voi mitenkään puolustautua. Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi.” (Room. 1:19-22 RK)

On paljon pelkästä ihmisviisaudesta kumpuavaa julistusta ja Raamatun tulkintaa, jossa ei vaikuta Pyhä Henki ja johon Pyhä Henki ei voi yhtyä. On käynyt niin, että kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet. ”Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä hullutusta. Onhan kirjoitettu: ’Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa’, ja vielä: ’Herra tuntee viisaiden ajatukset, hän tietää, että ne ovat turhanpäiväisiä.'” (1. Kor. 3:19,20 RK)

Etenkin meillä luterilaisuuden piirissä on jo todella isoja näkemyseroja Raamatusta ja sen keskeisistä kohdista. Leif Nummela viittaa tähän Uusi Tie -lehden 2.1.2015 pääkirjoituksessa sanoen: ”Voidaan todeta, että meillä on yksi kansankirkko, jonka sisällä on monta eri uskontoa. Kaikki tämä merkitsee suurempaa luopumusta kristillisestä uskosta ja kristillisistä arvoista… Ihminen ei voi asettua Raamatussa kuvattua Jumalan luomisjärjestystä vastaan, ilman että hän samalla asettuu Jumalaa vastaan ja vahingoittaa myös itseään.”

Kun Jumalan sanaa muutetaan tai sitä tulkitaan ihmislähtöisesti, siitä tulee uutta ja vääristeltyä evankeliumia – uusi uskonto. Se kyllä sopii tämän ajan ihmisten korville, mutta vetää Jumalan vihan päälleen.

Nykyisin yhä useammin jäävät yleisessä mielipiteessä vähemmistöön ne uskovat, jotka uskovat Raamattuun Jumalan inspiroimana sanana. Mutta mitä sanoikaan Jeesus: ”… joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias (Matt. 10:38).” Vaihtoehtoina meillä on joko hävetä Jeesusta ja Jumalan sanaa, tai seisoa Raamatun ilmoituksen takana. Nyt elämme aikaa, jolloin joudumme ottamaan tämän ristin ympärillämme vallitsevista mielipiteistä huolimatta.

Oletko miettinyt, mitä yhteistä on erilaisilla eksytyksillä tässä ajassa? Se on sitä, että Jeesus laitetaan sivurooliin tai vaietaan kuoliaaksi. Jeesuksesta on tehty vain jonkinlainen hyvien elämänohjeiden antaja. On unohdettu Jeesuksen keskeinen tehtävä ihmiskunnan syntien sovittajana. Jeesuksen veren voimasta kuulee puhuttavan yhä harvemmin, ja se on kuitenkin kristinuskon ydinasia. Kun nykyisin ei ole sopivaa puhua synnistä, parannuksenteosta, iankaikkisesta kadotuksesta ja sielujen pelastumisesta, niin eihän silloin Jeesustakaan enää tarvita.

Silti läpi koko Raamatun punaisena lankana kulkee Jumalan pelastustyö, ja Jeesus luvattuna Messiaana on siinä kaiken keskipiste. Aikojen saatossa ei ole mihinkään muuttunut se tosiasia, että ihminen ei voi itseään pelastaa, vaan se tapahtuu vain ja ainoastaan Jeesuksen sovitustyön kautta.

Avain herätykseen, jota niin paljon odotetaan, on synnintunnossa. Ja sen saa aikaan lain ja evankeliumin julistaminen, jotka yhdessä johtavat Pyhän Hengen vaikutuksesta parannuksentekoon – meidät jokaisen.

Raamattu on ihmeellinen kirja, jossa Jumala jo alkulehdiltä lähtien esittelee suunnitelmansa ihmisten pelastamiseksi. Jumala tiesi jo meidät luodessaan, että emme pysty elämään Hänen tahtonsa mukaisesti. Niinpä Hän suuressa rakkaudessaan meitä kohtaan valmisti itsensä uhriksi meidän syntiemme vuoksi. Tästä Jumalan ihmeellisestä suunnitelmasta koko Raamattu kertoo.

Vanha testamentti on täynnä Jumalan ilmoitusta siitä, miten Hän tulee itse pelastamaan ihmiskunnan sen synneistä – miten Hän itse pojassaan Jeesuksessa on se virheetön uhrikaritsa, joka meidän puolestamme annetaan. Siellä ilmoitetaan myös se, että tarjottu pelastus ei meille kelpaa, vaan lähetetty Messias on oleva muukalaisena omiensa joukossa, vihattu ilman syytä.

On monia kirjoja ja nettisivustoja, jotka esittelevät lukuisia Vanhan testamentin Messias-profetioita ja niiden täyttymyksen Uudessa testamentissa. Jo niiden perusteella luulisi ihmisten silmien avautuvan näkemään, että ei kukaan muu ole voinut olla Raamatun tekstien takana kuin Jumalan Pyhä Henki.

Meille, jotka uskomme Raamattuun Jumalan sanana, se on tänä levottomana aikana – lopun aikana – valtava lohdun tuoja. Saamme uskoa todeksi kaikki ne Raamatun lupaukset, jotka Jumala on sinne ihmisten välityksellä kirjoittanut. Kun kuulemme sanomia sodista, terroriteoista, luonnonmullistuksista, kulkutaudeista, eksytyksistä ja niin edelleen, niin tiedämme, että ne ovat osa Jumalan suunnitelmaa, ja vapautuksemme aika on lähellä. Kaiken kauhistuksenkin keskellä saamme luottaa Jumalan lupaukseen, että Hän on kanssamme joka päivä maailman loppuun asti.

Joku saattaa kaiken tämän nykymenon keskellä ajatella, että Herra on meidät hylännyt. Herra kyllä voi hylätä jumalattoman maailman – ja myös luopuneet seurakunnatkin – syntisiin menoihinsa, jos ne eivät tee parannusta, mutta Hän ei hylkää niitä, jotka turvaavat Häneen.

1800-luvulla elänyt Charles H. Spurgeon kirjoitti eräässä hartaustekstissään näin: ”Ajatteletko, että sinut on hylätty? Miksi luulet sellaista Herrastasi, joka on kihlannut sinut itselleen? Vaienna tuollaiset ajatukset äläkä anna niille enää koskaan tilaa sielussasi! ”Ei Jumala ole hylännyt kansaansa, jonka hän edeltäkäsin on valinnut” (Room. 11:2). ”Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra” (Malakia 2:16).

Alussa mainitsin Jeesuksen lauseen ”Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa”. Mutta mitä on tämä Jumalan voima?

Joku saattaa sanoa Jumalan voimaksi vaikkapa erilaisia tunnekokemuksia. On totta, että Pyhä Henki vaikuttaa myös tunteisiimme, mutta pohjimmiltaan tässä on kyse jostain muusta. Toinen voi pitää Jumalan voimana ihmeitä ja erilaisia voimatekoja, mutta olen varma, että Jumalan voimalla on vieläkin syvempi merkitys.

Moni meistä on ollut – tai on parhaillaan – jonkinlaisessa Jumalan koulussa. Uskon, että vasta sellaisen kautta pystymme näkemään jotain Jumalan voimasta. Jumala saattaa viedä meidät sellaiseen tilanteeseen, että meidän on pakko jättää pois kaikki omavoimaisuutemme – meillä ei yksinkertaisesti ole mitään keinoja selvitä eteenpäin. Kun sitten meidän on ”pakko” luottaa Jumalaan, Hän auttaa usein ihmeelliselläkin tavalla. Olen vakuuttunut siitä, että elämme juuri nyt sellaista aikaa, jossa Jumala haluaa opettaa erityistä luottamusta Häneen; Hänen haluunsa, voimaansa ja kykyynsä auttaa meitä.

Jumala ilmaisee itsensä Raamatun kautta, ja kun luemme Raamattua, sieltä käy kyllä ilmi, miten voimallinen Jumala meillä onkaan!

Jumalan viesti sinulle tässä ajassa on erityisesti, että ”Älä pelkää”. Vaikka olemme menossa inhimillisesti katsoen yhä huonompia aikoja kohti, sinun ei tarvitse pelätä tulevaa. Herra huolehtii sinusta kaikkina aikoina, kaikissa tilanteissasi ja kaikissa vaikeuksissasi. Muista, että Jumala ei sinua koskaan hylkää, kun käännyt Hänen puoleensa!

Lue vaikkapa psalmeja, joissa on paljon rohkaisua elämän eri tilanteisiin. Tässä muutamia jakeita alkuun – katso lisää artikkelista Herra pitää huolen niistä, jotka turvaavat häneen:

Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin. Meret pauhaavat ja kuohuvat, vuoret vapisevat Jumalan suuruuden edessä. (Ps. 46:2-4)

Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua. (Ps. 50:15) (vanhan käännöksen mukaan Ja sinun pitää kunnioittaman minua)

Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen. Hän ei ikinä salli hurskaan sortua. (Ps. 55:23)

Ahdingossani minä huusin Herraa. Hän kuuli ja avasi tien. Kun Herra on minun kanssani, en minä mitään pelkää. Mitä voisivat ihmiset silloin? (Ps.118:5,6)

Herra on luotettava kaikissa sanoissaan, uskollinen kaikissa teoissaan. Herra tukee horjuvia, maahan painetut hän nostaa jaloilleen. Kaikki katsovat odottaen sinuun, ja sinä annat heille ruoan ajallaan. Sinä avaat kätesi ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää. Herra on kaikessa oikeamielinen, hän on uskollinen kaikissa teoissaan. Hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi, sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa. Hän täyttää niiden pyynnöt, jotka häntä pelkäävät, hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä. (Ps. 145:13-19)

Herra, anna Raamatun – ja sitä kautta Jeesuksen – tulla meille entistä rakkaammaksi. Herra, anna Pyhän Henkesi avata Raamatun sanaa meille yhä enemmän, ja anna sen avautua juuri siinä merkityksessä, kuin Sinä olet sen alun perin antanut. Auta meitä juurtumaan sinun Sanaasi ja sen muuttumattomaan totuuteen. Jää meitä siunaamaan. Jeesuksen nimessä, aamen.

Read Full Post »

Onko Jumala kieltänyt homoseksuaalisuuden harjoittamisen?

Piispoista Irja Askola ja Björn Vikström ovat arkkipiispa Mäkisen lisäksi selkeästi asettuneet samaa sukupuolta olevien liittojen taakse. Mikä mahtaa olla heidän perustelunsa asialle?

Liberaalitkin raamatuntutkijat sanovat, että Raamatun kanta homoseksuaaliseen käyttäytymiseen on selvä: se on selkeästi kielteinen. Viittaan tässä emeritusprofessori Heikki Räisäsen ja dosentti Kari Kuulan lausuntoihin.

Jotkut viittaavat Daavidin ja Joonatanin suhteeseen homoeroottisena, mutta esimerkiksi Kuula sanoo, että tämä on väärä tulkinta. Kyse on lujasta ystävyyssuhteesta.

Kun tutkijat sanovat, että Raamattu ei missään kohdassa hyväksy homoseksuaalisuutta, niin eikö asia ole sitten päivän selvä? Kun se ei ole selvä ainakaan edellä mainituille piispoille, niin mistä oikein onkaan kysymys?

Kysymys on yksinkertaisesti siitä, onko Raamattu oikeasti Jumalan sanaa – onko Jumala sanonut:

Herra sanoi Moosekselle: ”Sano israelilaisille: Minä olen Herra, teidän Jumalanne. … Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko.” (3. Moos. 18:1,2,22)

Ja jos onkin sanonut, niin ei kai Jumala enää nykyisin ole samaa mieltä kuin on joskus ollut?

Tuossa 3. Mooseksen kirjan 18. luvussa Jumala ilmoittaa Mooseksen kautta israelilaisille koko joukon erinäisiä asioita, jotka ovat iljetystä Herra silmissä. Nykyajan Raamatun tulkitsijat sen sijaan sanovat, että homoseksuaalisuuteen suhtautumista ei ratkaista Raamatun ilmaiseman asenteen pohjalta, vaan Raamatun kielteinen kanta ohitetaan tässä asiassa inhimillisyyden takia. ”Tässä asiassa yksinkertaisesti nykyajan tietämys ja valistunut etiikka on ajanut Raamatun käsitysten ohi”, sanoo Heikki Räisänen.

Kristitty voi kysyä mielessään, kumpi on viisaampi: ”valistuneet” ihmisajatukset vai Jumalan sana? Jumalaan uskova tietää oikean vastauksen, mutta Jumalan arvovaltaan uskomaton ei tietenkään näe perimmäistä totuutta asiassa. Omissa silmissään ”viisas” ihminen ei ensinnäkään tunnusta, että on Jumala, joka on jotain sanonut. Niin ollen on helppo muuttaa tällaisen ”Jumalan” sanoja mennen tullen – aivan kuin Jumala olisi ristiriidassa itsensä kanssa. Tosiasia kuitenkin on, että Pyhä Jumala on ikuinen ja muuttumaton, samoin Hänen sanansa.

Joku voi vedota siihen, että eiväthän Vanhan testamentin käskyt päde enää uuden liiton aikana. Totuus on kuitenkin se, että osa pätee edelleenkin, osa oli tarkoitettu siihen aikakauteen. Edellä luettu Jumalan käsky on niin sanottu moraalikäsky, joka on voimassa aina. Lue tarkempi selostus artikkelista Miten kristittyjen tulisi suhtautua Vanhan testamentin lakeihin? Ja kuten hiukan myöhemmin käy ilmi, niin liberaalitutkijakin myöntää sen totuuden, että Uusi testamentti yksiselitteisesti torjuu homoseksuaalisen käyttäytymisen.

Homoseksuaalisuuden puolustajat vetoavat lisäksi sellaisiin seikkoihin, että samalla jos homoseksuaalisuuden harjoittaminen kielletään, pitäisi Raamatun mukaan myös orjuus sallia ja hiusten leikkaaminen kieltää. Tuossa mainitussa artikkelissa vastataan myös näihin ja muihin vastaaviin väitteisiin.

Arkkipiispa Kari Mäkinen on sanonut, että kirkon avioliittokäsitystä on arvioitava uudelleen. Olen varma, että siinä keskustelussa otetaan esille ne argumentit, jotka löytyvät Kari Kuulan laajasta selvityksestä Raamattu ja homoseksuaalisuus (105 s.). Se kannattaa jokaisen lukea. Keskustelu kirkon avioliittokäsityksestä tulee pohjimmiltaan palautumaan siihen, onko Raamattu todella Jumalan ilmoitusta.

Kuula kiteyttää em. selvityksessään Uuden testamentin kannan homoseksuaaliseen käyttäytymiseen (s. 81-82). Tässä johtopäätökset, joista tutkijat ovat jotakuinkin yksimielisiä, tiivistetysti:

• Varhainen kristillisyys suhtautui torjuvasti kaikkeen homoseksuaaliseen käyttäytymiseen.
• Kielteinen kanta periytyi juutalaisesta traditiosta ja se on yhteneväinen Vanhan testamentin kanssa.
• Evankeliumeissa ei puhuta homoseksuaalisesta käyttäytymisestä. Luontevin tulkinta on, että Jeesuksella ei ollut perinteisestä juutalaisesta näkemyksestä poikkeavaa kantaa asiasta; Hän piti homoseksuaalista käyttäytymistä Jumalan tahdon vastaisena.

Sitten ovat erikseen ne argumentit, joilla perustellaan samaa sukupuolta olevien rakkaus ja parisuhde. Niistäkin voi lukea Kuulan selvityksestä. Valitettavasti hänen loppupäätelmänsä ovat ihmisviisauden kyllästämiä yrittäen peittää alleen Jumalan selkeän ilmoituksen.

Yhteys-liikkeen tuki ry:n puheenjohtaja Ulf Särs sanoo: ”Olen vakuuttunut siitä, että asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan muuttuvat koko ajan hyväksyvämmiksi ja tämä on Pyhän Hengen työtä ajassamme. Pyhä Henki on totuuden henki ja vaikuttaa vääjäämättä siihen suuntaan, että seksuaalivähemmistöjen oikeudet toteutuvat yhä paremmin kirkossa ja yhteiskunnassa.”

Pyhä Henki sanoo puolestaan minulle, että tuossa edellä ei puhu Pyhä Henki vaan tämän ajan antikristillinen henki. Pyhä Henki sanoo, että Raamattu on muuttumatonta Jumalan sanaa, ja Hän on ilmoittanut siinä itsensä ja tahtonsa meille. Hänen sanansa on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Jumalan tahdon mukaista ja siunamaa ei ole sellainen, mikä turhentaa Hänen sanansa.

Lue roomalaiskirjeen 1. luvusta ainakin jakeet 18-28 ajatuksen kanssa. Ne ovat juuri nyt hyvin ajankohtaiset.

18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,
19 sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet
23 ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
24 Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa,
25 nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.
26 Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen;
27 samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.
28 Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.

Tämä Paavalin kirjoittama teksti kohdistuu niin homoseksuaalisuuden harjoittajiin kuin tämän ajan viisaisiin. Se luokittelee tyhmyydeksi niiden viisauden, jotka tulkitsevat Raamattua ohi Jumalan Pyhän Hengen ilmoituksen.

Jeesus itse sanoi, että ”te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa” (Matt 22:29).

Sen ajan avioliittokeskusteluun Jeesus otti kantaa sanoen fariseuksille: ”’Ettekö ole lukeneet, että Luoja alun perin teki ihmisen mieheksi ja naiseksi?’ Ja hän jatkoi: ’Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.'” (Matt. 19:4-6)

Häntä olisi syytä kuunnella tänäkin päivänä, sillä ”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti” (Hepr. 13:8).

Read Full Post »

Suomi Sodoman ja Gomorran tielle

Eduskunta äänesti tänään tasa-arvoisesta avioliittolaista. Äänin 105-92 se päätti johdattaa Suomen kansan Sodoman ja Gomorran tielle. Peukuttakoot papit miten paljon tahansa tai levittäköön arkkipiispa antikristillisiä mielipiteitään sydämensä kyllyydestä, niin Jumala ei silti sitoudu tähän äänestystulokseen.

Jossain nettikeskustelussa solvattiin uskovia, että miten he muka voivat tietää Jumalan ajatukset? Vastaus on yksinkertainen: Raamattu on Jumalan sanaa, ja siellä Jumala on selkeästi ilmoittanut itsensä. Hän on antanut ne raamit, joissa elää, ja myös valmistanut pelastuksen ihmiskunnalle. Jumala ei voi silti siunata sellaista, mistä Hän on selkeästi varoittanut.

Raamattu on oikeasti Jumalan puhetta – valitettavasti kaikki papit eivät sitä ymmärrä. Ja kun he eivät usko Raamattuun Jumalan sanana, eivät he voi opettaa sitä muillekaan totuudenmukaisesti. Näin kirkko mukautuu opettamaan sen korvasyyhyn mukaan, mitä kansa haluaa kuulla. Suomessa on paljon uskovia pappeja, mutta jostain kumman syystä mediassa ääneen pääsevät vain ne liberaalit.

Aion myöhemmin kirjoittaa Raamatun arvovallasta lisää – siitä, miten ihmeellinen ja tosi kirja se on.

Kun kirkosta eroaa netin kautta päivittäin noin 150-200 henkilöä, niin tänään kirkosta on eronnut jo yli kaksituhatta henkilöä (2032 klo 21.00). Eroamisen syyksi on ilmoitettu lähes yksinomaan arkkipiispa Kari Mäkisen kannanotot ja luopuminen Raamatun sanasta.

Kun kuuntelen arkkipiispan tämänpäiväisiä lausuntoja, en ihmettele yhtään, jos kaikki perinteisesti Raamattuun uskovat lähtevät kirkosta – ennemmin tai myöhemmin. Kun susi on lammaslauman paimenena, varmasti tuleekin pakokauhu. Mäkisen toimia on aktiiviseurakuntalaisten piirissä seurattu jo pitkään, eikä monikaan eroa hetken mielijohteesta. Nyt vain tuli se viimeinen pisara ja mitta täyttyi. Lue artikkelini Arkkipiispan tuki tasa-arvoiselle avioliittolaille, jossa on referoitu Mäkisen kannanottoja samaa sukupuolta olevien parien puolesta.

Keskustelupalstojen kommenttien perusteella uskoisin, että eroajien joukossa on paljon tavallisia rivikansalaisiakin – niitä, jotka vain muuten pitävät perinteisiä arvoja kunniassa.

Eduskunnan äänestystulos etenee suureen valiokuntaan. Se laatii oman mietintönsä lakiehdotuksen hylkäämisestä tai muuttamisesta. Sen jälkeen mietintö palaa takaisin eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta sen hyväksyy, varsinainen laki jää seuraavan hallituksen ja eduskunnan laadittavaksi. Tämä voi olla mielenkiintoinen tilanne, sillä tasa-arvoiseen avioliittolakiin nihkeästi suhtautuva Keskusta on tällä haavaa gallup-kyselyiden kannatusmittauksissa ykkösenä. Eduskuntaalit pidetään huhtikuussa 2014, ja nyt onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka tänään eduskunnassa suoritettu äänestys vaikuttaa puolueiden kannatuslukemiin.

Päivitys 6.12.2014

Kirkosta eroaa eroakirkosta.fi-sivuston kautta tavallisesti päivittäin noin 150-200 henkilöä. Äänestyksen jälkeen luvut ovat olleet seuraavat:

• Pe 28.11. 2612 henkilöä (äänestyspäivä)
• La 29.11. 5144 hlöä
• Su 30.11. 5428 hlöä
• Ma 1.12. 3436 hlöä
• Ti 2.12. 1672 hlöä
• Ke 3.12. 906 hlöä
• To 4.12. 690 hlöä
• Pe 5.12. 597 hlöä
• La 6.12. 676 hlöä

Kaiken kaikkiaan eroajia on ollut viikon aikana äänestyksen jälkeen noin 20 000 henkilöä.

Vuonna 2010 TV:ssä lähetetyn Homoillan jälkeen erottiin kirkosta Päivi Räsäsen takia, vaikka hän esiintyi yksityishenkilönä, ei kirkon edustajana. Kun A-studiossa 3.12. kysyttiin arkkipiispa Mäkiseltä, esittikö hän tukensa sateenkaariväelle arkkipiispana vai Kari Mäkisenä, Mäkinen vastasi esiintyneensä ”arkkipiispa Kari Mäkisenä”.

Hyvä osoitus ajan hengestä on, että kun tavallinen seurakuntalainen sanoo Jumalan sanan mukaisen mielipiteensä, aiheuttaa se huomattavasti suuremman eromäärän verrattuna siihen, että kirkon edustaja esittää omia epäraamatullisia lausuntojaan arkkipiispan roolissa.

Arkkipiispa sanoi esittäneensä kannanottonsa harkitusti, siis tieten tahtoen, ei vain lipsauttaen ajatuksia tahtomattaan. Kun kirkon jäsenmäärä on koko ajan laskusuunnassa, tämä kirkonmies ajattelee, että enemmistö Suomen kansasta kuitenkin hyväksyy samaa sukupuolta olevien parisuhteet ja avioliitot. Ja kun konservatiivit saadaan putsattua tieltä pois, voivat kirkkoon liittyä ne, jotka ovat eronneet kirkon vanhakantaisten ajatusten takia.

Juuri julkaistu Iltalehden Taloustutkimuksella teettämä tutkimus tukee Mäkisen ajattelutapaa. Tutkimuksen mukaan loppujen lopuksi varsin harva kirkosta eroava ilmoittaa lähtönsä syyksi kirkon vapaamielisyyden. Sen sijaan yli 60 % eronneista tai sitä harkitsevista sanoo syyksi kirkon liiallisen vanhoillisuuden.

Iltalehden mukaan ”Mäkinen on todennäköisesti hyvinkin oikealla linjalla, jos kirkossa ollaan huolestuneita jäsenten määrästä.” Lehden mukaan liberaalit kannanotot ovat kirkolle pikemminkin hyödyksi, ja kirkon sanoma kannattaa päivittää tälle vuosituhannelle. No tätähän arkkipiispa onkin ansiokkaasti tehnyt!

Edellä mainitussa A-studion lähetyksessä arkkipiispa jo toteuttikin tätä toivetta kirkon sanoman päivittämisestä. Hän totesi, että perhettä, seksuaalisuutta ja avioliittoa koskevat kysymykset eivät ole uskomme kannalta perustavaa laatua olevia asioita. Uskomme kohde on Kristus.

Uskomme kohde on Kristus, mutta jos Raamatun sanasta otetaan osa pois, lähtee sieltä kohta loputkin tarpeettomana. Jos ei uskalleta sanoa syntiä synniksi, niin ei Kristuksellakaan ole enää mitään virkaa.

Read Full Post »

Minne menet, Suomen ev.lut. kirkko?

Mediassa on laajalti uutisoitu sitä, kun Vantaan ja Tikkurilan seurakuntien edustajat osallistuvat Sexhibition-erotiikkamessuille. Asiasta kertovat muun muassa Iltalehti ja Kotimaa24.

Niin, seurakunnista menee lähetystö – vaiko peräti lähetystyöntekijöitä? – seksimessuille. Kotimaa24:n uutisotsikossa kirkkoherra toivookin työrauhaa messujen kirkon osastolle. Lieneekö siellä sielunhoitoa tarjolla, vai jotain muuta? Ollaanko pääkaupunkiseudun seurakunnissa nyt etsimässä vaikutteita, jotta voidaan järjestää kirkossakin oikea erotiikkamessu – sillä onhan näitä muitakin erikoismessuja, kuten metallimessu, sateenkaarimessu jne.

Tämä asettuu samaan sarjaan piispa Irja Askolan puheiden kanssa koskien seurakuntavaaleja. Hänen mukaansa seksuaalivähemmistöt ovat tervetulleita mukaan vaaleihin, sillä on hyvä, että päätöksenteossa on mukana erilaisia ihmisryhmiä. ”Ei Jeesuskaan pelännyt erilaisuutta”, totesi Askola. Jeesus ei pelännyt erilaisuutta, mutta ei hänkään kaikkea hyväksy.

Eikö kirkolla ole mitään muuta sanottavaa ihmisille tässä ajassa? Rakkaudesta, suvaitsevaisuudesta ja nyt seksistä on tehty se uusi evankeliumi, jonka ajatellaan uppoavan kansaan. Kunhan ei vain kirkko uppoaisi tällaisen evankeliumin myötä.

Paikkakunnallamme eräs julkisesti ateistiksi tunnustautuva oli asettumassa ehdolle seurakuntavaaleihin. Hän ilmoitti suoraan, että ”olen edelleen täydellisesti ateisti enkä usko taruihin jumalasta”. Tässähän on se ristiriita, että ehdokkaaksi asettuvan on kirkkolain mukaan oltava ”kristillisestä vakaumuksesta tunnettu”. Kirkon pää-äänenkannattaja Kotimaa-lehti käyttikin tämän asian käsittelyyn runsaasti palstatilaa. Erittäin kummallista asiassa oli se, että pääkirjoitusta myöten todettiin, että kyseinen kirkkolain vakaumus-kohta on täysin vanhentunut ja vaadittiin sen poistamista! Näin Kotimaa-lehti on osaltaan edistämässä antikristillisyyden soluttautumista seurakuntaan.

Kuka laittaisi pukin kaalimaan vartijaksi tai vaikkapa ottaisi julkisesti tunnetun päihteiden käyttäjän raittiusyhdistyksen puheenjohtajaksi? Ei tuonkaltainen ole normaalielämässä mahdollista, mutta ev.lut-kirkossa kylläkin! Edellä mainittu ehdokas ei sitten asiasta nousseen kohun vuoksi halunnut pahoittaa ihmisten mieliä ja luopui ehdokkuudestaan.

Se mikä tulevaisuudessa todennäköisesti on mahdollista ev.lut. kirkossa – eli jopa ateisti pääsee kirkollisiin luottamustehtäviin – ei taatusti tule kysymykseenkään vapaissa suunnissa. Niissä vanhimmistoon valitaan nimenomaan niitä, jotka tunnetaan kristillisestä vakaumuksesta ja nuhteettomasta elämästä Tiit. 1:5-9 mukaisesti. Jos ev.lut. kirkon kirkkolakia muokataan, niin miksi kelpoisuusehtona ei voisi olla, että ehdokkaan on sitouduttava edes apostoliseen uskontunnustukseen? Sitä kai voi pitää vähimmäisedellytyksenä luottamushenkilölle.

Seurakuntalainen.fi-sivuston haastattelussa Pekka Simojoki toteaa, että ”kirkon kohtalo voidaan ratkaista näissä vaaleissa”. Hänen mukaansa niissä maissa, joissa kirkoissa on irrottauduttu perinteisistä Raamatun mukaisista arvoista, väkimäärä seurakunnissa on vähentynyt. Siellä missä pitäydytään Raamatun sanassa, seurakunnat päinvastoin kasavavat.

Seurakuntavaalien teemana on ”Usko hyvän tekemiseen”. Radiomainoksessa sanottiin: ”Ovet auki, ovet kiinni? Äänestämällä voit vaikuttaa, millainen tunnelma sinun seurakunnassasi on.” Kirkossa pelätään puhua Jeesuksesta ja vaietaan hänet kuoliaaksi.

En voi muuta sanoa kuin että tuntuu hirmuisen pahalta tämä ev.lut. kirkon kehitys. Tunnen, miten Pyhä Henki itkee tätä jumalattomuutta – ja erityisesti kun se tunkee esille ihan kirkon ylätasolta asti.

Pekka Simojoki totesi edellä mainitussa haastattelussa: ”Moni niistä, joille Raamattu, kirkko ja Jeesus ovat rakkaita, ovat heittäneet hanskat tiskiin. Olen kuullut monen perinteisesti Raamattua ja uskoa tulkitsevan sanovan: ’yritin, mutta enää en jaksa’.” Omasta tilanteestaan hän toteaa: ”Niin kauan kuin saan tulkita Raamattua perinteisellä tavalla, tehdä työtä ja uskoa niin kuin uskon, pysyn kirkossa.”

Tulevissa seurakuntavaaleissa totisesti vaikutetaan kirkon tulevaisuuteen. Nyt on erittäin tärkeää äänestää sellaisia ehdokkaita, jotka pitävät kiinni Raamatun sanasta!

Read Full Post »

Suomen tuomio alkoi Herran huoneesta

Jyrki ja Mia Valkeakarin viesti Israelista jaettavaksi eteenpäin suomalaisille kristityille:

Suomessa on käyty keskustelua evankelis-luterilaisen kirkon päätöksestä hyväksyä homoseksuaalisuuden harjoittaminen ja homoseksuaalisessa suhteessa eläminen jopa kirkon työntekijöille. Asia on nähty jotenkin suomalaisena asiana, ikäänkuin kristinusko olisi syntynyt suomalaisten keskinäisestä sopimuksesta. Suomessa on toimittu aivan kuin suomalaiset voisivat päättää Jumalan evankeliumin sisällöstä.Mutta kun luterilaisen kirkon kaikkia seurakuntia edustava Suomen Lähetysseura alkoi viedä tätä kirkon uutta oppia ja sen mukaista käytäntöä ulkomaille, siitä tulikin kansainvälinen asia. Siihen alkoi ottaa kantaa maailmanlaajuinen Kristuksen ruumis ja varsinkin Kristuksen ruumis Israelissa ja Jerusalemissa, josta Jumalan evankeliumi on lähtöisin. Ja kannanotto oli täysin selvä ja yksimielinen: Suomen Lähetysseuran oppi ei ole Jumalan evankeliumia, vaan vakavassa ristiriidassa Raamatun kanssa. Raamatussa on myös selkeä kehoitus erottaa Jumalan seurakunnasta ne, jotka näin räikeästi opettavat ja elävät vastoin Jumalan sanaa.Tuomio Israelissa oli täysin selvä: Kaikki Israelin messiaanisten juutalaisten yhteistyötahot yksimielisesti katkaisivat suhteensa Suomen Lähetysseuraan. He eivät ole enää minkäänlaisessa suhteessa Lähetysseuran kanssa, eivät ota edes rahaa vastaan siltä. Myös kaikki Israelissa toimivat pohjoismaiset luterilaiset lähetysjärjestöt yksimielisesti katkaisivat suhteensa Suomen Lähetysseuraan.Tämä tarkoittaa siis sitä, että Suomen Lähetysseura on heitetty ulos Jumalan maailmanlaajuisesta seurakunnasta. Koska se on täysin naimisissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa, jonka oppeja ja käytäntöjä se toiminnassaan toteuttaa, tämä ulosheittäminen Jumalan seurakunnasta koskee myös Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. Suomen ev.lut. kirkon asema osana Kristuksen maailmanlaajaa seurakuntaa on siis päättynyt. Kun siltä on otettu pois asema olla Jumalan palvelija Suuren Kuninkaan kaupungissa Jerusalemissa, se ei voi olla sitä enää missään muuallakaan.

Tästä Suomen kirkkohistorian kenties järkyttävimmästä käännekohdasta kertoo TV7:n ohjelma Kuningaskunnan tuuli (jakso 13) to 13.3. klo 20:30, joka on sen jälkeen nähtävillä myös TV7:n ohjelma-arkistossa. (Katso ohjelma tästä.)

Liitetiedostossa on tarkempaa tietoa tämän asian taustoista ja dramaattisista seurauksista Suomelle.

Kahdessa muussa liitteessä on israelilaisten yhteistyökumppaneiden yhteinen tiedote yhteistyön päättymisestä Lähetysseuran kanssa alkuperäisenä englanninkielisenä ja suomenkielisenä käännöksenä.

Jyrki ja Mia Valkeakari

Liitteet:

• Suomen Lähetysseura ja ev.lut. kirkko erotettu Kristuksen seurakunnasta
• Israelilaisten järjestöjen lehdistötiedote
• Joint statement from Israel about FELM – Feb 28th 2014

Read Full Post »

Näky lopunajan seurakunnasta

Alla on edesmenneen lähetyssaarnaajan Jukka Rokan näky lopunajan seurakunnasta. Se kuvaa hyvin juuri tämän hetken kirkkolaitosta maailmanlaajuisesti, kuinka se mädäntyy omaan mahdottomuuteensa, kun Kristus ei ole enää sen päänä. Sen rinnalle nousee todellinen uudestisyntyneiden uskovien seurakunta, Kristuksen ruumis, yli kirkkokuntarajojen.

---

Näin edessäni patsaan. Se oli kuin Danielin näkemä kuvapatsas, mutta tämä näkemäni kuvasi Kristusta ja seurakuntaa. Tämän patsaan pää säteili rakkautta. Ruumiskin näytti vahvalta ja voimakkaalta. Sen rintakehässä luki sana Israel. Pää katseli tuota sanaa ja huokaisi syvään.

Sydämen kohdalle ilmestyi sana alkuseurakunta. Se valtasi koko ruumiin, jopa sana ”Israel” katosi. Ruumis näytti vahvalta ja elinvoimaiselta.

Mutta sitten vatsan kohdalle ilmestyi kirjoitus roomalaiskatolinen kirkko, yksi ja ainoa, ja koko vatsa joutui kuin synnytyskipuihin, ja se muuttui visvaa valuvaksi paiseeksi; ja totisesti, siitä syntyi eläviä lapsia ulkopuolisen voiman vaikutuksesta!

Mutta sitten tapahtui kauheaa: nämä syntyneet lapset joutuivat kidutettaviksi ja niitä tapettiin. Mutta jatkuvista vainoista huolimatta synnytyskivut jatkuivat. Syntyi sanoja: luterilaiset, anglikaanit, presbyteerit, episkopaalit, metodistit, babtistit, helluntalaiset…

Ja pää itki. Kuulin eri ryhmien taholta samaa, jatkuvaa huutoa: ”Lähtekää ulos, te minun kansani”.

Mutta tuo huuto oli kuin kuolleiden luiden kolinaa. Huuto ei ollut Pyhän Hengen vaikuttamaa, vaan kiihkeää opinkiistojen ilmaisua.

Yhtäkkiä kävi kuin humahdus, ja se sai liikettä luihin. Käsivarret alkoivat liikkua huitoen sinne tänne. Samoin alkoivat käydä jalat, mutta nekin vetivät eri suuntiin. Ruumiiseen ilmestyi sinne tänne kiskovia jalkoja ja käsivarsia sadoittain. Koko ruumis näytti repeilevän kappaleiksi. Eikä matka edistynyt, kun ruumiinjäsenet, valtava määrä käsiä ja jalkoja, olivat toinen toisensa tiellä.

Kyyneleet valuivat päästä, kun koko ruumis oli kuin rikkirevittyä, runneltua lihaa. Pää itki, sillä olivathan kristityt itse ristiinnaulinneet Herransa ruumiin, repineet pyhien seurakunnan. Se oli täynnä oppia, riitaa, kateutta, vihaa.

Nyt ilmestyivät sanat Pyhä Henki ja karisma.

”Liittykää toisiinne rakkauden sitein, sillä olettehan samaa ruumista”, kaikui pään vaativana huutona.

Ihmeekseni näin, että yhä uudet ja uudet jalkaparit alkoivat astua tasatahtia. Ja samalla nämä tasatahtiset jalat alkoivat kuin näkymättömän voiman vaikutuksesta irrottautua tästä lahoamaisillaan olevasta ruumiista – jonka yhtäkkiä huomasin olevan ilman päätä. Se oli päätön ruumis. Samalla näin niiden tasatahtiin päässeiden muodostaneen todellisen ruumiin, joka oli nyt kiinteästi liitettynä päähän.

Päästä lähtenyt rakkauden virta pesi pois kaiken lian ja saastan, kaikki haavat ja vammat, jotka kuin kirouksena laskeutuivat tuon vanhan kirkkokuntaruumiin ylle saaden senkin käymistilaan.

Todellinen Kristuksen ruumis seisoi ylväänä, päähän liitettynä, kuin jotakin odottaen. Sen ylle sidottiin leveä kultainen vyö, jossa luki: ”Rakkaus, täydellisyyden side”. Tämä täydellisyyden side, rakkaus, liitti yhteen kaikki patsasruumiin osat: lihaksiston, luuston, elimistön; uudestisyntyneiden ruumiin. Tähän elävään patsaaseen ilmestyivät sanat: ”Kristuksen ruumis, Jumalan seurakunta”.

Sen rinnalla seisoneeseen, ulkonaisesti mahtavalta näyttävään mutta sisältä täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa olevaan eri uskontojen kuolleista luista koostuneeseen kyhäelmään kirjoitettiin sanat: ”Suuri Babylon”. Sitä katseli kauhistuneena synnytyskivuissaan kiemurteleva vaimo, Israel.

Yhtäkkiä kävi kuin väkevä tuulispää, joka tempasi ylös tämän Hengestä syntyneen, Herransa tuloa odottavan Kristus-ruumiin, joka oli lopullisesti liittyvä päähän.

Alhaalla vaikeroivat maan kansat, ja siellä kuului myös viimeinen ”ulos”-käsky, joka koski Israelia ja kaikkia vielä jäljellä olevia pyhiä:

Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa (Ilm. 18:4).

Mutta Kristuksen ruumis, seurakuntamorsian, kohosi ylös. He nousivat kuin kirkkaat tähdet kaikista kansoista, heimoista, kielistä ja sukukunnista, kaikista uskovien piireistä yli seurakuntarajojen.

Read Full Post »

Kirjelmä Suomen Lähetysseuran hallitukselle

Alla on kirje Suomen Lähetysseuran hallitukselle, jonka allekirjoitti yli 850 ihmistä minä mukaan lukien. Tietoisuus tästä kirjelmästä levisi ilmeisesti pääasiassa vain sähköpostin kautta. Jos kirjelmän hyväksyminen olisi tapahtunut esimerkiksi Adressit.com-sivuston kautta, allekirjoittajien lukumäärä olisi helposti ollut ainakin kymmenkertainen. Lue taustatietoa kirjelmästä Kotimaa24-sivustolta.

Kirjelmään vastasivat Suomen Lähetysseurasta sekä hallituksen puheenjohtaja, Tampereen piispa Matti Repo, että toiminnanjohtaja Seppo Rissanen. Valitettavasti vastaukset olivat erittäin ympäripyöreitä eivätkä anna hyviin ja aiheellisiin kysymyksiin vastauksia juuri ollenkaan. Lue vastineet edellisistä linkeistä.

Lue vielä Espoonlahden seurakunnan kirkkoherran Jouni Turtiaisen erittäin hyvät kysymykset Seppo Rissaselle liittyen edellä mainitun kirkkoherroille ja Lähetysseuran jäsenille alkukesästä lähettämään kirjeeseen, ja Rissasen mitäänsanomattomat vastaukset.

---

SUOMEN LÄHETYSSEURAN HALLITUKSEN JÄSENILLE

Arvoisa Suomen Lähetysseuran hallituksen jäsen,

Toukokuun viimeisen päivän iltauutisissa kerrottiin, että Suomen Lähetysseura on päättänyt lähettää rekisteröidyssä parisuhteessa elävän miesparin työhönsä Kambodzhaan. Tiedettiin, että miehistä toinen vihitään papiksi ennen työalalle lähettämistä. Tämä oli erittäin hämmentävä uutinen. Asia nostettiin esille ensimmäistä kertaa päättävän elimen demokraattiseen käsittelyyn vasta Suomen Lähetysseuran vuosikokouksessa Helsingissä 8.6.2013.

Suomen Lähetysseuran johto valmisteli asian salassa. Uusi linjanveto, rekisteröidyssä parisuhteessa elävän samaa sukupuolta olevan parin rekrytointi haluttiin pitää mahdollisimman pitkään pimennossa Lähetysseuran korkeimmalta päättävältä elimeltä. Siksi luottamuksemme horjuu Suomen Lähetysseuran operatiivisen johdon ja hallituksen kykyyn toimia avoimesti ja jäsenistönsä mielipidettä kunnioittavasti.

Vuosikokousedustajat hämmästyivät kuullessaan, että asian ilmitulo ennen vuosikokousta  Ylen uutisten kautta oli vahinko. Tämä seikka vahvistaa sen, että valmistelussa ei nimenomaisesti haluttu kuulla laajan kannattajakunnan mielipidettä ennen päätöksen julkistamista, vaikka kysymyksessä oli lähetystyön kannalta merkittävä ja historiallinen asia. Herää kysymys, kuinka paljon Lähetysseuran johto valmistelee ja tekee muitakin Seuran toimintaa uusille urille vieviä päätöksiä, joista eivät kannattajat eivätkä jäsenet tiedä mitään? Tällainen suvaitsematon toiminta loukkaa jäsenistön tasa-arvoa ja on omiaan vähentämään järjestömme yhteiskunnallista arvostusta.

Asiaa valmistelleen Lähetysseuran johdon olisi tullut ymmärtää, että Suomen Lähetysseuran toimintaperiaatteisiin ja toimintamahdollisuuksiin keskeisesti vaikuttava asia voi johtaa järjestön ja sen kannattajien mielipiteiden vahingolliseen jakautumiseen. Vuoden 2014 Toiminta- ja taloussuunnitelmaa käsiteltäessä voitiin todeta, että lähes puolet edustajista kannatti pohjaehdotukseen muutosta, jonka mukaan vuoden 2014 toimintasuunnitelmaan lisättäisiin lause: ”Koska kysymys samaa sukupuolta olevien parisuhteista jakaa voimakkaasti mielipiteitä kristittyjen kesken eri puolilla maailmaa ja koska Lähetysseura haluaa kunnioittaa yhteistyökirkkojen näkemyksiä, se pidättäytyy siunaamasta ja lähettämästä lähetystyöhön samaa sukupuolta olevia rekisteröityneitä pareja.” Äänestyksessä kokousedustajien äänet jakautuivat 205-222; tyhjää äänesti 32; 23 kokousedustajaa jätti äänestämättä. Äänten jakautuminen puoliksi näin keskeisessä ja periaatteellisessa päätöksessä asettaa ko. hallituksen päätöstä ja vuosikokousta valmistelleen johtoryhmän harkintakyvyn kyseenalaiseksi.

Vuosikokouksessa hallitus vetosi lakiin ja käytti useita perusteluja, joiden paikkansapitävyys on jälkeenpäin voitu todeta vähintäänkin tulkinnanvaraisiksi. Vuosikokoukseen oli kutsuttu asiantuntijaksi asianajaja, joka lausunnossaan ennen äänestystä käsitteli mm. rikoslakia ja siitä nousevia seuraamuksia, jos tehdään jotakin ihmisryhmää syrjiviä päätöksiä sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Rikoslain syrjintää koskeva 11:11§ ja työsyrjintää koskeva 47:3§ eivät ole exklusiivisia, eli poissulkevia tässä asiassa, mikäli voidaan osoittaa painavia ja hyväksyttäviä perusteita poiketa niistä. On huomattava, että näitä samoja pykäliä voidaan käyttää lähetysjärjestöä vastaan, mikäli joku läheteistä kohdemaassaan joutuu vaaraan tai muita lähettejä huonompaan asemaan tai pahimmassa tapauksessa joutuu väkivallan kohteeksi, sukupuolisen suuntautumisensa vuoksi – jos järjestö ehdoin tahdoin haluaisi niin menetellä ja lähettää tehtävään tällaisen henkilön. Järjestön yhteiskunnalliset tasa-arvoperiaatteet ja lähetystyön kristilliset periaatteet lähettää avioliiton solmineet mies ja nainen sekä edellä mainitut vaarat ovat rikoslaissa mainittuja painavia ja hyväksyttäviä perusteita. Sopivuusvaatimuksena ilmaistava tavoite lähettää aviopari ei loukkaisi rikoslain tarkoittamaa henkilön alkuperää – tässä tapauksessa sukupuolista suuntautuneisuutta – vaan kohdistuisi hänen vapaaseen valintaansa parisuhteensa muodosta eli liitosta toisen ihmisen kanssa, mitä rikoslain 11:11§ tai sen perusteluteksti ei edes tunne syrjintäperusteena. Lisäksi samassa tilaisuudessa Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja, Seppo Rissanen ilmoitti, että etukäteen neuvoteltiin Kambodzhan yhteistyökumppanien kanssa ja niiltä saatiin hyväksyntä;  Kambodzhasta tullut tieto kertoo kuitenkin, että kirkko ei ota vastaan toisen miehen kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa elävää pappia. Vuosikokoukselle esitettiin faktoina asioita, jotka myöhemmin paikkansa pitämättöminä on voitu todeta harhauttaneen vuosikokoukseen osallistuneita.

Lisäksi on jäänyt täysin epäselväksi, mitkä olivat Suomen Lähetysseuran hallituksen teologiset perustelut, kun se teki tämän Suomen Lähetysseuran historiassa uuden linjapäätöksen, joka tulee vaikuttamaan ratkaisevasti Seuran tulevaisuuteen.

Tätä suuruusluokkaa oleva linjapäätös kuulunee nimenomaan hallituksen päätäntävaltaan.

Onhan hallituksella sääntöjen mukaan myös valvontavastuu toiminnanjohtajan ja hänen valitsemansa johtoryhmän toimiin nähden.

Jo näillä perusteilla on syytä epäillä, että hallitus on syyllistynyt vähintäänkin huolimattomuuteen asian valmistelussa. Valitettavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että päätös oli tietoista vahingontekoa Suomen Lähetysseuralle!

Ensinnäkin, Suomen Lähetysseura on nyt johtoryhmän ja hallituksen voimakkaassa ohjauksessa määritellyt virallisen kantansa kuulematta asiassa lähetysseuran toimintaa rahoittavia seurakuntia. Niissä ei ole päätöksestä tiedetty tai sitä ei ole tiedostettu. Nyt Lähetysseuralla näyttää olevan myönteinen kanta samaa sukupuolta oleviin parisuhteisiin nähden, vaikka sen kannattajaseurakunnista ja yksityisistä kannattajista valtaosa on niihin nähden torjuvalla kannalla. Toiminnanjohtaja Seppo Rissasen on täytynyt ymmärtää tämä, koska hän itsekin totesi, että kirkolliskokous ei ole määritellyt kantaansa homoseksuaalisiin parisuhteisiin. Järjestön rahoituspohja on vaarantunut.

Toiseksi, Suomen Lähetysseura on nyt johtoryhmän ja hallituksen voimakkaassa ohjauksessa päätynyt kannattamaan samaa sukupuolta olevia parisuhteita, vaikka sen kaikki ulkomaiset yhteistyökumppanit ovat homoseksuaalisiin parisuhteisiin nähden torjuvalla kannalla. Lähetysseuran johdon on täytynyt ymmärtää, että Seuran myönteinen kanta tulee merkitsemään, ei vain yhteistyön vaikeutumista, vaan useimmissa tapauksissa sen päättymistä. Järjestön toimintamahdollisuudet ulkomailla ovat vaarantuneet.

Kolmanneksi, Suomen Lähetysseuran korkeimman päättävän elimen, vuosikokouksen, istunto johdettiin tavalla, joka ei ole omiaan lisäämään luottamusta päätöksenteon perusteiden pitävyyteen. On aiheellista kysyä millä perusteella vuosikokouksen, Suomen Lähetysseuran korkeimman päättävän elimen on muodostettava kantansa ja tehtävä päätöksensä, kun kokouksen valmistelu ja johtamistapa jätti valtuutetut puutteellisen tiedon varaan. Tällaiset toimintatavat hyväksyvän järjestön suvaitsevaisuus erilaisia mielipiteitä kohtaan, jäsenten vaikutusmahdollisuudet, sananvapaus sekä tasa- ja ihmisarvoinen kohtelu ovat vaarassa.

Suomen Lähetysseuran menestyminen lähetyskentillä ei ole ollut sattumaa. Se on perustunut kohdemaan ja siellä toimivien kumppaneiden kunnioittamiseen sekä määrätietoiseen ja johdonmukaiseen luottamuksen rakentamiseen. Evankelioimistyö on perustunut Raamatun opettamiseen myös lähettien oman esimerkin avulla. Siksi on paikallaan muistuttaa eräistä järjestömme toiminnan kannalta keskeisistä tekijöistä. Niihin nähden nykyisen operatiivisen johdon ja hallituksen toiminta herättää paljon kysymyksiä.

Kautta aikojen Suomen Lähetysseuran työssä on pyritty etsimään aina sopiva henkilö kuhunkin tehtävään. Asiassa, josta vuosikokouksessa äänestettiin, ei ollut kyse syrjinnästä vaan yhteistyökumppanien mielipiteiden ja perinteiden ottamisesta huomioon ja näin perustellen arviosta työntekijän sopivuudesta tehtävään. Teoreettisesti pätevin ei suinkaan aina ole sopivin. Eikö Suomen Lähetysseura olekaan enää yhteistyökykyinen ja kumppaniensa mielipiteitä kuunteleva ja huomioon ottava lähetysjärjestö?

Suomen Lähetysseuran lähetit ovat aina olleet vapaaehtoisia ja saaneet voimansa henkilökohtaisesta uskosta ja kutsumuksesta. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävät miehet koettaisiin olevan lähettejä niin kuin toisetkin siellä olevat suomalaiset. Jokainen muu lähetti, avioliitossakin elävä, tulisi kantamaan myös homo-suhteessa elävien lähettien mainetta omassa lähetystyössään vaikka se olisi heidän vakaumuksensa vastaista. Eikö Lähetysseuran johtoryhmä ja hallitus kunnioita lähetystyössä vapaaehtoisesti palvelevien ja palvelleiden vakaumusta valmistellessaan päätöstä myös heiltä salassa ja heitä kuulematta? Kuinka moni haluaa jatkaa enää palvelustaan?

Suomen Lähetysseuralla on yli 150-vuotinen kokemus siitä, millä tavalla kristillinen usko ”tarttuu” ihmisestä toiseen. Lähetti ja hänen perheensä on kristillisyyden esikuva, olipa hänen tehtävänsä mikä tahansa. Kristittyjen elämää luetaan kuin kirjaa. Siksi tärkeää ei ole se, mitä sanot vaan se, mitä olet. Kristillinen avioliitto on lähetystyössä yksi avainasioista. Siinä tarvitaan monesti pitkäaikaista rinnalla kulkemista. Jokainen lähetti on  rinnalla kulkija. Kuinka tällainen samaa sukupuolta oleva suhteensa rekisteröinyt pariskunta johtoryhmän ja hallituksen mielestä antaa esikuvan kristillisestä avioliitosta, kodista ja kristillisestä perhe-elämästä? Onko Lähetysseuran johtoryhmä ja hallitus unohtanut seuran 150-vuotisen historian aikana saadut kokemukset tehdessään päätöksen homoparin ottamisesta seuran työntekijöiksi ja lähettämisestä työalalle?

Mielestämme uuden kirkon syntyessä olisi toimittava suurella varovaisuudella ja pieteetillä. Sinne on vietävä yhteistä raamatullista ja luterilaista perinnettä, ei missään tapauksessa rappeutuvan länsimaisen kulttuurin keskellä elävän kirkon uusia virtauksia, joita se on imenyt itseensä ja joista ei ole yksimielisyyttä edes sen omassa piirissä.  Sääntöjen mukaan Suomen Lähetysseuran tehtävä eli missio on viedä maailmalle Kristuksen evankeliumia – ei länsimaista sekularismia ja kaiken hyväksyvää vapaamielisyyttä. Tästä periaatteesta hallituksen on pidettävä kiinni ja valvottava sen toteutumista.

Kambodzhan kirkkoa kohtaan Lähetysseuran johto toimi tässä mielestämme itsekkäin kolonialistisin periaattein; ilmeisenä tavoitteena ei ollut Kambodzhan kirkon paras vaan Lähetysseuran johdon halu saada kunniaa ja mainetta kristillisestä uskosta vieraantuneen maailman silmissä. Tämä osoittaa Lähetysseuran luisumista pois alkuperäiseltä epäitsekkään palvelun ja evankeliumin julistamisen linjalta. Nykyisen operatiivisen johdon toimintaa kuvaa hyvin se seikka, että Kambodzhan kirkolle esitetty kysymys ymmärrettiin siellä vasta, kun Suomesta tuli tieto täällä nousseesta kohusta. Saamiemme tietojen mukaan ko. pariskunta lähetetäänkin Mekongin alueelle, johon Kambodzhakin kuuluu. Niin ollen he tulevat toimimaan Lähetysseuran kehitystyössä myös Kambodzhassa. Onko tässä kyse kiusanteosta Kambodzhan luterilaiselle kirkolle, joka kieltäytyi ottamasta heitä vastaan? Millainen suhde ja kosketus Suomen Lähetysseuralla on tämän tapauksen jälkeen Kambodzhan luterilaiseen kirkkoon?

Edellisen perusteella tiedämme nyt, että päätös ko. rekisteröidyssä parisuhteessa elävän miesparin lähettämisestä vaikuttaa negatiivisesti Lähetysseuran suhteisiin sen yhteistyökirkkoihin. On ilmeinen vaara, että Suomen Lähetysseura menettää luottamuksen, josta se on saanut nauttia vuosikymmeniä. Ovet sulkeutuvat.

Seurauksena tehdystä ratkaisusta on todellinen vaara, että Lähetysseura menettää kotimaassa seurakuntien luottamuksen ja niiden kannatuksen sekä suuren joukon pitkäaikaisia ja uskollisia yksityisiä kannattajiaan.

Kysymme, ovatko hallituksen jäsenet ja johtoryhmään kuuluvat toimihenkilöt, jotka ovat olleet tekemässä edellä mainittuja päätöksiä, valmiita täyttämään korvausvelvollisuutensa, joka heille saattaa langeta yhdistyslain ja vahingonkorvauslain perusteella niistä taloudellisista menetyksistä, mitä Suomen Lähetysseura joutuu tehtyjen päätösten perusteella kärsimään?

Toivomme, että Suomen Lähetysseuran hallitus voisi käsitellä ko. asian uudelleen mitä pikimmin ja tehdä päätöksen olla lähettämättä samaa sukupuolta olevan kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa elävää miespappia Mekongin alueelle. Edelleen toivomme, että hallitus tekisi periaatepäätöksen pidättäytyä tulevaisuudessakin lähettämästä samaa sukupuolta olevia pariskuntia työhön ulkomaille, koska sille on olemassa selkeät perusteet. Tällä taattaisiin yhteistyön jatkuminen sekä ulkomaisten kumppanien että Suomen kirkon seurakuntien ja muidenkin yhteistyötahojen kanssa sekä varmistettaisiin Suomen Lähetysseuran edellytykset ja mahdollisuudet toimia Kristuksen lähetyskäskyn mukaisesti ja kunniaksi hänen nimelleen.

Read Full Post »

Onko homoseksuaalisuus syntiä?

Joillakin ihmisillä on taipumusta väkivaltaisuuteen. He saattavat pienestäkin syystä raivostua aivan valtavasti ja tehdä vaikka mitä kauheuksia vihastuksissaan. Jollakin taas voi olla niin voimakas halu vastakkaiseen sukupuoleen, että pettää puolisoaan kerta toisensa jälkeen. Joku toinen puolestaan tuntee vetoa samaan sukupuoleen.

Ei se ole syntiä, että on taipuvainen tekemään jotain väärää, vaan taipumuksen toteuttaminen. Toteuttaminen voi tapahtua jo ajatuksen tasolla, kun hellitään mielessä näitä tunteita, tai sitten varsinaisina tekoina. Raamattu antaa aivan selvät ohjeet, mikä on Jumalalle kauhistusta ja mikä ei. Vastauksena otsikon kysymykseen: homoseksuaalisuus ei siis ole syntiä, vaan sen harjoittaminen.

Valtaosa ihmisistä luulee, että uskovat eivät hyväksy homoseksuaaleja. Tämä on valitettava väärinkäsitys, sillä yksikään meistä ei ole yhtään sen parempi kuin kukaan homokaan. Kaikki olemme samanlaisia syntisiä, jotka tarvitsemme armahdusta. Tarvitsemme kuulla sen, mikä on Jumalan silmissä väärin, jotta osaisimme tehdä parannusta omassa elämässämme. Tarvitsemme myös kuulla Jeesuksen sanat: ”Sinun syntisi on sinulle anteeksi annettu, mene äläkä vastedes syntiä tee.”

Suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen on tullut Suomen ev.lut. kirkolle elämän ja kuoleman kysymys. Viimeistään kesäkuussa pidettyjen Lähetysjuhlien jälkeen tämä on kirkastunut jokaiselle aktiiviseurakuntalaiselle. Kyseisillä juhlillahan Suomen Lähetysseura vihki lähetyskentälle Kambodšaan miesparin kehitysyhteistyötehtäviin. Tunnen monia Lähetysseuran lähettejä ja tiedän, että lähetit sekä Suomessa että kohdemaissa surevat tätä tapahtumaa valtavasti.

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: nyt viimeistään kristikansa on joutunut ottamaan kantaa, mitä mieltä on asioista. Ottamaan kantaa Lähetysseuran päätökseen ja yleisemmin samaa sukupuolta olevien suhteiden siunaamisesta kirkon sisällä. Rintamalinjat selkiytyvät sen suhteen, millä puolella kukin seisoo. Tässä asiassa ei voi olla keskitien kulkijoita.

Jos joku nykyajassa vetoaa Raamatun sanaan, hän joutuu suorastaan vainotuksi. Jumalan sanan esillä pitämisen seurauksena voi olla jopa kymmenien tuhansien henkilöiden eroaminen kirkosta, kuten kävi kuuluisan homoillan jälkeen. Elämme nyt aikaa, jossa monet tunnustavat kristityt kyselevät, onko jo tullut aika lähteä kirkosta? Jos tämä tapahtuu, lähtijöitä on silloin moninkertainen määrä.

Jos sinä kuulut näihin kyselijöihin, kehotan vielä rukoilemaan ja etsimään Herran tahtoa. Jos lähdet, onko sinulla hengellistä kotia, mihin mennä? Monet ovat lähteneet jo vuosia sitten ja perustaneet omia pieniä seurakuntia. Se on yksi mahdollisuus, mutta ei todellakaan ongelmaton; sanoisin, että se on se viimeisin vaihtoehto.

Joku voi ajatella, että eroaa kirkosta protestiksi, mutta jatkaa silti käymistä seurakunnan jumalanpalveluksissa ja muissa tilaisuuksissa. Valitettavasti Kirkkojärjestyksen mukaan ehtoolliselle ei tällöin voi osallistua, sillä ”Ehtoolliseen saa osallistua jokainen konfirmoitu kirkon jäsen”.

Jos omassa seurakunnassasi on hyvät paimenet ja raitista julistusta, olisiko parempi pysyä siellä eikä lähteä kokonaiskirkon tilanteen tähden? Paimenesi varmasti tarvitsevat tukeasi.

Muistakaamme, että Jeesus ei hylkää omiaan, jotka etsivät Hänen tahtoaan. Jumalalle on kaikki mahdollista – Hän voi vaikka siirtää syrjään sellaiset johtajat, jotka ovat poikenneet pois totuudesta. Nyt jos koskaan on aika tuoda Suomen Siionin tilannetta rukouksessa Herran eteen! Pyydän sisaria ja veljiä yli kirkkokuntarajojen yhtymään tähän rukousrintamaan.

---

Palaan vielä alkuperäiseen aiheeseen ja sanon, ettei jää kenellekään epäselväksi: homoseksuaalisen taipumuksen omaavat ovat tervetulleita mukaan seurakuntaan ja sen toimintaan aivan samoin kuin kuka tahansa. Seurakunta ei ole täydellisten yhteisö vaan täynnä toinen toistaan vajavaisempia ihmisiä. Yhdessä saamme kulkea Jeesuksen avulla toinen toistamme tukien, kunnes kerran saavumme kirkkauteen, jossa kaikki on täydellistä.

Read Full Post »