Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘laki’

Christianity or Judaism?
15.12.2017 by Simon Desjardins, suom. SK

Yritän osoittaa tässä postissa sen asian, että me kristityt voimme elää kristillistä elämää, jota hallitsee juutalainen periaate, nimittäin yritys pitää moraalilaki. Älä ymmärrä minua väärin, en sano, että meidän pitäisi elää lain rikkojina. Sanon vain, että jos kristillisyytemme on – kokonaan – yritys pitää moraalilaki, niin me rakennamme väärälle perustukselle.

Galatian tarina

Tämä juuri on se asia, jonka tärkeyttä apostoli Paavali yrittää osoittaa galatalaisille. He olivat kokeneet pelastuksen (Gal. 3:26), saaneet Hengen (Gal. 3:2) ja olivat – Paavalin mukaan – juosseet hyvin jonkin aikaa. Sen lisäksi apostoli todisti vilpittömästä rakkaudesta, jota he olivat ilmaisseet hänen ensimmäisen vierailunsa aikana (Gal. 4:15). Silti kaiken tämän jälkeen nämä kristityt olivat palaamassa lakiin, ikään kuin vastaus löytyisi siitä. Näin ollen kauhukseen Paavalin oli ravistettava heitä sanomalla:

”Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?” (Gal. 3:3)

Tarina jatkuu

Väitän, että monet evankeliset lankeavat tänä päivänä samaan ansaan. Jostakin syystä lakkaamme keskittymästä Kristukseen, joka Paavalin mukaan on lain loppu (Room.10:4) ja käännämme huomiomme jonkinlaiseen omatekoiseen uskontoon – moraalilakiin perustuvaan – vain huomataksemme, ettemme pysty täyttämään sitä.

Itseasiassa yksikään ihminen ei voi pitää moraalilakia, jos keskittyy siihen, emme edes me kristityt. Paavali selitti sitä pitkään galatalaisille. Sillä hetkellä, kun kristinusko muuttuu yritykseksi pitää moraalilaki, olemme poistuneet elämän polulta. Kiinnitä huomiosi siihen, mitä Paavali kirjoittaa galatalaisille:

”Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista” (Gal. 3:21).

Tässä Paavali viittaa mihin tahansa moraalilakiin. Tähän sisältyy jokainen laki, jonka voisimme ottaa päällemme, kuten: Älä valehtele, älä varasta, älä petä ketään, älä tee huorin jne. Ja hän väittää, että tällaiset lait eivät voi antaa elämää. En väitä, että meidän pitäisi olla välittämättä näistä käskyistä. Sanon vain, että niihin keskittyminen johtaa vain turhautumiseen.

Rakastan lyhyttä lausetta, jonka Paavali kirjoitti korinttolaisille: Ja vielä minä osoitan teille tien, verrattoman tien” (1. Kor. 12:31). Juuri tähän tiehen minä haluan keskittyä: rakkauden tiehen.

Terveellinen korvike

Paavali oli oikein huomannut, että ”sentähden on rakkaus lain täyttämys” (Room. 13:10). Salli minun esittää sinulle kysymys: Pelastuitko sinä, koska onnistuit pitämään moraalilain, vai siksi, että rakastuit Jeesukseen? Kuinka kaikki alkoi? Voisit vastata: Uskon kautta. Usko kuitenkin toimii vain, jos rakkaus on läsnä.

”Sillä Kristuksessa Jeesuksessa ei auta ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus, vaan rakkauden kautta vaikuttava usko” (Gal.5:6).

Siitä seuraa, että usko ilman rakkautta on kuollut, koska se ei voi synnyttää tekoja (Jaak. 2:20,26). Siksi voimme sanoa, ja sanoa arvovaltaisesti, että rakkaus on kristillisen elämän ratkaiseva tekijä. On ilmeistä, että kun Jeesus oli maan päällä, hän ei yrittänyt pitää moraalilakia. Hän vain rakasti Isäänsä.

Käskyjen pitäminen

Jeesus sanoo meille: ”Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni” (Joh. 14:15). Nämä sanat ovat johtaneet joitakin kristittyjä yrittämään pitää Jeesuksen käskyt sen osoittamiseksi, että he rakastavat Häntä. Mutta jälleen väitän, että tällainen käsitys johtuu väärinkäsityksestä, sillä käskyjen pitäminen ei ole se, joka synnyttää rakkauden, vaan päinvastoin; rakkaus on tässä vaikuttava syy. Jos esimerkiksi joku sanoo: ”Jos sataa, niin maa tulee märäksi.” Se ei tarkoita, että jos teet maan märäksi, niin sataa. Lause esittää negatiivisen testin – ei positiivista. Sitä voisi verrata seuraavaan väitteeseen: ”Jos olet kristitty, niin uskot, että Jumala on olemassa.” Tämä ei tietenkään merkitse, että kaikki Jumalan olemassaoloon uskovat olisivat kristittyjä. Tästä seuraa, että negatiivisen testin muuttaminen positiiviseksi ei vain toimi. Seuraus ei milloinkaan aiheuta syytä.

Paavali oli tullut samaan johtopäätökseen. Huomaa, mitä hän sanoo: Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt. Sillä nämä: ’Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse’ ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: ’Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.’ Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.” (Room. 13:8–10).

Ihminen, joka rakastaa, kantaa luonnostaan rakkauden hedelmää yhtä paljon kuin vihaava ihminen vihan hedelmää.

Käytännön esimerkki

Kuten kaikki esimerkit, tämäkin voi osoittautua vajavaiseksi, mutta uskon sen auttavan sinua ymmärtämään, mitä tarkoitan.

Kuvittele, että 84-vuotias mies ajaa autoa tuntien epävarmuutta, kun nopeus ylittää 75 km/h. Ilmeisesti valtatiellä nopeusrajoitus ei vaivaa häntä lainkaan. Samoin ajaessaan kaupungin rajojen sisällä hän on hyvin varovainen, koska pelkää törmäävänsä johonkuhun. Siksi hän ajaakin vain 20–30 km/h. Sielläkään nopeusrajoitus ei vaikuta häneen. Se ei ole hänelle taakka, koska hän noudattaa sitä luonnostaan.

Samalla tavalla ihminen, joka rakastaa lähimmäistään, ei varasta häneltä, ei valehtele hänelle, ei petä häntä eikä lähentele hänen vaimoaan, vaan päinvastoin auttaa ja suojelee häntä.

Johtopäätös

Kautta vuosikymmenten olen havainnut, että kun keskityn siihen, että minulla on suloinen suhde Jeesuksen kanssa, minun rakkauteni Häneen kasvaa – hänhän on kymmentätuhatta jalompi (Laul. l. 5:10) – ja kun rakastan Häntä, niin luonnollisesti tottelen Häntä. Ei ihme, että paholainen yrittää vetää huomiomme pois Jeesuksesta, sillä hän tietää, että Hänessä on meidän voittomme ja ilomme.

Moraalilakiin keskittyminen on tappion mietiskelemistä. Hänestä nauttiminen on elämän ja yltäkylläisyyden kokemista. Älä unohda: Vain rakkauden rinnoilla voidaan laki täyttää.

Read Full Post »

Ennen Raamattu oli sitä varten, että ojentauduttiin elämässä sen sanoman mukaisesti. Nyt tässä ajassa henki näyttää olevan, että Raamattua ja Jumalaa sovitetaan omien mielihalujen mukaiseksi. Ensimmäisiä askelia tähän oli kirkkoraamatun vuonna 1992 valmistunut käännös. Se ikään kuin antoi vinkin, että kuka tahansa voi tulkita Raamattua omista lähtökohdistaan ohi Jumalan ilmoituksen.

Paavali kuitenkin sanoo: ”Älkää mukautuko tämän maailmanajan menoon, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, jotta voisitte tutkia, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä” (Room. 12:2 RK – Raamattu Kansalle).

Jeesus puhuu pahasta, syntisestä ja avionrikkojasukupolvesta. Paavali täydentää: ”Ettekö tiedä, etteivät vääryydentekijät peri Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät haureelliset eivätkä epäjumalanpalvelijat, eivät avionrikkojat, irstailijat eivätkä homoseksuaalisuuden harjoittajat, eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät peri Jumalan valtakuntaa.” (1. Kor. 6:9-10 RK)

Kristityn kuuluu ojentautuu Jumalan sanan mukaan, vaikka se tekeekin kipeää lihalle. Olemme pelastettuja yksin armosta, mutta kristityn vaellukseen kuuluu olennaisena osana tiettyjen asioiden pois paneminen – luopumista synneistä.

Paavali kirjoittaa edellä luettujen roomalaiskirjeen jakeiden edellä: ”Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehotan siis teitä, veljet: Antakaa ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.” (Room. 12:1 RK). Kun meitä on armahdettu rikkomustemme tähden, on meidän osamme panna pois niitä asioita elämästämme, jotka ovat Jumalan tahdon vastaisia. Jaakob sanookin, että usko ilman tekoja on kuollutta uskoa.

Itsensä antaminen eläväksi, pyhäksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi tarkoittaa sitä, että suostumme kuolemaan omille ”lihan teoille”. Ne tarkoittavat syntisestä luonnostamme nousevia pahoja ajatuksia, sanoja, tekoja ja laiminlyöntejä. Paavali antaa pitkän luettelon näistä lihan teoista (Gal. 5:19-21). Raamatun sanan mukaan emme kuitenkaan ole tässä synnin vastaisessa taistelussa yksin, vaan Pyhä Henki antaa siihen voiman. Joku onkin sanonut osuvasti, että lihalle kuoleminen on sitä, että suostuu hylkäämään syntejä aina sen mukaan kuin Jumala antaa voimaa hylätä niitä. Itsessämme meissä ei ole voimaa synneistä luopumiseen.

Saatamme olla avionrikkojia, haureellisia, homoseksuaalisuuden harjoittajia tai minkä tahansa muun synnin sitomia. Jeesus antaa kuitenkin toivon: ”En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen” (Luuk. 5:32). Saamme uskoa Raamatun lupaukseen: ”Sillä jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu” (Room. 10:13 RK). Ja niin tästä armosta kiitollisina tahdomme kuolettaa lihamme Herralle mieluisaksi uhriksi.

Entisille vääryydentekijöille Paavali sanoo: ”Tuollaisia jotkut teistäkin olivat, mutta te olette antaneet pestä itsenne, te olette pyhitettyjä ja vanhurskautettuja Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengessä” (1. Kor. 6:11 RK).

Kiitos Taivaallinen Isämme, että lähetit poikasi Jeesuksen tähän maailmaan. Kiitos, että uhrasit Jeesuksen minunkin syntieni tähden. Anna anteeksi kaikki pahat tekoni, ajatukseni ja asenteeni, joilla olen rikkonut Sinua ja lähimmäisiäni vastaan. Kiitos, että saan turvautua Sinun suureen armoosi. Auta minua jättämään pois kaikki se, mikä sitoo ja mikä ei ole Sinun tahtosi mukaista. Sinuun minä turvaudun Jeesuksen nimessä, aamen.

Read Full Post »

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. (Matt. 5:17)

Mitä tämä tarkoittaa? Pystytkö sinä täyttämään kaikki kymmenen käskyä, jotka Jumala on antanut meille? Entä pystytkö noudattamaan kaikkia niitä muita ohjeita, joita Raamatussa on? Esimerkiksi sitä, kun Jeesus sanoi, että ”jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin”. Tai ”rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta”.

Onnistuuko tämän käskyn noudattaminen: ”Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! … Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.” Onnistutko tässä? Ehkä se onnistuu vielä töissä tai harrastuspiirissä, mutta onnistuuko se kotona?

Jos sanot pystyväsi noudattamaan kaikkia näitä ja monia muita sinänsä hyviä Raamatun käskyjä ja ohjeita, niin onko ajatusmaailmasi kuitenkaan puhdas vääristä ajatuksista ja asenteista? Uskallan luvata, että ei löydy yhtään ihmistä, joka pystyisi elämään täysin synnitöntä elämää.

Moni ihminen ajautuu sellaiseen lakihenkiseen suorittamiseen, jossa yritetään tunnontarkasti elää hyvää uskovan elämää. Kun siinä väistämättä epäonnistuu, on seurauksena masennus ja ahdistus ja jopa uskosta luopuminen.

Paavali kirjoittaa: ”Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on” (Room. 3:20).

Lain tarkoitus on saada meidät huomaamaan, että omin avuin ja omin teoin emme kelpaa Jumalalle. Laki siis saa meidät tuntemaan itsemme syntisiksi Jumalan edessä. Koska emme voi omalla voimallamme pelastua, tarvitsemme Jeesusta.

Jeesus on täyttänyt lain puolestamme: ”Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden” (2. Kor. 5:21).

Tämä on suurta armoa – mutta se ei kuitenkaan ole mikään pelastusautomaatti. Meidän tehtävämme on nöyrtyä tunnustamaan rikkomuksemme, sillä ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon” (San. 28:13).

Moni uskova saattaa silti kamppailla kaikenlaisten syytösten alla, vaikka on syntinsä tunnustanut ja ne Jeesukselle jättänyt. Meidän on hyvä muistaa, että on olemassa myös todellinen paha, Saatana, jota myös syyttäjäksi ja valehtelijaksi kutsutaan. Kun Pyhä Henki näyttää meille meidän syntisyytemme ja vetää ihmistä parannuksen paikalle, Hän ei silti koskaan syytä ihmistä. Saatana yrittää pitää meitä otteessaan valehtelemalla, että emme kelpaa Jumalalle, ja että emme muka ole saaneet kaikkia syntejämme anteeksi.

Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä (1. Joh. 1:9).

Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme (Ps. 103:12).

Jumalan sana on tosi ja muuttumaton ja pitää paikkansa edelleenkin. Kun me tunnustamme syntimme, Hän antaa ne anteeksi eikä niitä enää muistele. Turvaa kaikessa yksin Jeesuksen sovitustyöhön. Hän on sinut verellään puhdistanut, ja olet siksi Jumalan edessä puhdas.

Jeesus sinua siunatkoon!

Read Full Post »