Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘lopunaika’

The Eagles be Gathered Together
By Mark A. Becker, 29.12.2020, suom. SK

Johdanto

Tämä artikkeli on kommentaari kahdesta hyvin salaperäisestä, mutta raamatullisesti symbioottisesta kohdasta johtuen symboliikastaan ja sanarakenteestaan ja ne löytyvät kohdista Matt. 24:28 ja Luuk. 17:37. Suomalaisen 38-käännöksen mukaan nämä jakeet kuuluvat näin:

Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat” (Matt. 24:28).

Missä raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat” (Luuk. 17:37).

On harvinaista, että Raamattua tutkiessani haen kommentteja muilta. Nautin todella yrittäessäni selvittää asiat itse luottaen, että Pyhä Henki ohjaa ja opettaa. Tämä tutkimus ei ollut mitenkään poikkeava. Huomasin, että selittäjät antoivat hyvin lyhyen, melko epämääräisen lausunnon, tai sivuuttivat jakeet kokonaan. Se ei todellakaan yllättänyt minua, koska nämä jakeet ovat hyvin haastavat.

Seuraavassa on se, mitä keksin analysoituani huolellisesti jakeita ja niiden kontekstia.

Erot kahdessa kertomuksessa

Matteuksessa Jeesus sisällyttää sen Ahdistuksen ja näkyvän Toisen Tulemuksensa kuvaukseen sanoen: ”Sillä missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat.” Sanaa raato vastaa kreikan sana 4430 ptóma, joka tarkoittaa lankeemusta (engl. fall), näin ollen epäonni, rappio, raato, kalmo, kuollut ruumis.

Luukkaan kertomuksessa siihen viitataan sen jälkeen, kun Herra on ilmoittanut seurakunnan Ahdistusta edeltävän tempauksen (ks. Luuk. 17:34-36 tempausjakeet ”toinen otetaan, toinen jätetään”). Opetuslapset halusivat tietää, mihin heitä vietiin ja kysyivät: ”Missä Herra?” Kristus vastasi: ”Missä tahansa ruumis (engl. body) on, sinne kotkat kokoontuvat.” Sanaa ruumis (engl. body) vastaava kreikan sana on 4983 sṓma ja tarkoittaa fyysinen ruumis, keho, liha. Sanan juuri on kuitenkin verbi 4982 sozo, jota käytetään pääasiassa Jumalasta, joka pelastaa uskovan synnin rangaistuksesta ja vallasta – Hänen huolenpitoonsa (turvaan). Sanaa sozo käytetään hyvin laajasti soveltaen, kirjaimellisesti tai kuvaannollisesti – ruumiillinen, ruumis, orja, kun taas sanaa soma käytetään fyysisestä ruumiista, mutta myös kuvaannollisesti mystisestä Kristuksen ruumiista (= Seurakunta, Jumalan yksi kansa).

Lopputulos on, että soma tarkoittaa elävää ruumista, jota edustaa Herran käyttämä sana Luukkaan tempauskohdassa, toisin kuin Hänen käyttämänsä sana raato Toista Tulemusta koskevassa kohdassa Matteuksella.

Luukkaan kertomusta koskevia huomautuksia

Synoptikoiden tempausjakeet löytyvät kullakin Öljymäen puheen lopussa, Matt. 24:36-51, Mark. 13:32-37 ja Luuk. 21:34-36. Syy siihen on hyvin yksinkertainen: Jeesus vastasi armollisesti opetuslasten esittämiin kysymyksiin ja kertoi sitten seurakuntansa siemenelle salaisuuden, jota hän koskettaa myös kohdassa Joh. 14:1-3 ja jonka Paavali kirjeissään paljastaa kokonaan.

Nöyrä mielipiteeni on, että ne, jotka väittävät, että Kristuksen täytyy noudattaa rajoja vastatessaan opetuslasten erityiskysymyksiin, tekevät vakavan virheen ja itse rajoittavat Herraa siinä, mitä Hän voi tehdä ja mitä ei.

Lue artikkelini Is the Rapture of the Church in the Olivet Discourse? (Onko seurakunnan tempaus Öljymäen puheessa?). Se kattaa tämän aiheen.

Mutta suhteessa käsiteltävään Luukkaan jakeeseen kohta voidaan jakaa näin:

Luuk. 17:26-29 kuvaa maailman tilaa ennen Jumalan vihan vuodattamista, joka alkaa myös nimellä ”Kristuksen päivä” tai ”Jeesuksen Kristuksen päivä” tunnetulla seurakunnan tempauksella.

Katso lisätietoja tästä aiheesta artikkelistani An Examination of the Day of the Lord (suomennettu artikkeli Herran päivän tarkastelua).

Nämä jakeet kuuluvat näin:

”Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä: he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki. Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat, mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta ja se hukutti heidät kaikki.” (Luuk. 17:26-29)

Näitä vertaamisia Nooan ja Lootin päiviin voidaan soveltaa vain olosuhteisiin ennen seurakunnan tempausta. Elämä näyttää jatkuvan kuten aina ennenkin (2. Piet. 3:2-4). Toki ongelmia on – aina on – mutta maailma ei odota, mitä sille tapahtuu, kun liipaisintapahtuma, seurakunnan tempaus tapahtuu.

Herran Toisessa Tulemuksessa maailma ei toimi mitenkään tavalliseen tapaan, sillä seitsemällä vuodella Jumalan vihaa ihmiskunnan ja luomakunnan päälle – samoin kuin sodilla, demonisilla hyökkäyksillä, luonnonkatastrofeilla, rutoilla ym. – tulee olemaan ehdottoman tuhoisa vaikutus jäljellä olevaan vähään elämään.

Jae 30 on tiivistelmä Herran Toisesta Tulemuksesta.

”…samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy” (Luuk. 17:30).

Siten neljässä jakeessa – Luuk. 17:26-30 – Jeesus antaa meille alun ja lopun merkit Jumalan vihan ajalle alkaen tempausta edeltävistä olosuhteista (Luuk. 17:26-29) ja loppuen Toiseen Tulemukseen (Luuk. 17:30).

Sitten jakeissa Luuk. 17:31-33 Jeesus varoittaa juutalaisia hävityksen kauhistuksesta (ks. Matt. 24:15-20 ja Dan. 9:27), joka tapahtuu ”sinä päivänä”, joka on ”Jaakobin ahdistuksen aika”. (Jer. 30:7).

Sinä päivänä älköön se, joka katolla on ja jolla on tavaransa huoneessa, astuko alas niitä noutamaan; ja älköön myös se, joka pellolla on, palatko takaisin. Muistakaa Lootin vaimoa! Joka tahtoo tallettaa elämänsä itselleen, hän kadottaa sen; mutta joka sen kadottaa, pelastaa sen.” (Luuk. 17:31-33)

Sitten opetuksen lopussa jakeissa Luuk. 17:34-36 Jeesus paljastaa, kuten Öljymäen puheessakin, joitakin yksityiskohtia seurakunnan tempauksesta:

”Sanon teille: sinä yönä on kaksi miestä yhdellä vuoteella, toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista jauhaa yhdessä, toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi miestä on pellolla, toinen otetaan, toinen jätetään.” (Luuk. 17:34-36, Aapeli Saarisalon UT)

Kahta erilaista tapahtumaa näyttävät erottavan toisistaan ilmaukset ”sinä päivänä” (hävityksen kauhistus) ja ”sinä yönä” (tempaus). Muista, että juutalainen päivä alkaa auringonlaskun aikaan, jatkuu yöhön ja päättyy aamutunteina.

Tästä voidaan myös olettaa, että hävityksen kauhistus voisi tapahtua Israelissa päivällä (itäisellä pallonpuoliskolla), kun taas tempaus voisi tapahtua Israelissa yöllä (vaikka tässä ei pitäisi olla kovin dogmaattinen).

Niille, jotka uskovat, että Luuk. 17:34-36 ei puhu tempauksesta, vaan tuomiosta Kristuksen Toisen Tulemuksen jälkeen ja että otetut ovat jumalattomia, minun täytyy huomauttaa muutamista asioista ja päättää ratkaisevalla tekijällä.

Ensinnäkin tämä opetus ei sovi lampaiden erottamiseen vuohista kohdassa Matt. 25:31–46. Kun Jeesus tuomitsee kansat, niin kaikki maan päällä elävät ihmiset tulevat Hänen luokseen (joko omasta tahdostaan, tai enkelien vaatimuksesta) ja Hän tuomitsee heidät sen mukaan.

Toiseksi, kun Kristus palaa takaisin, elämä ei ole ”normaalia toimintaa” kaupankäynnin ja työn jatkuessa, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämä maailma on oleva täydellinen sotku, jonka läpi vain harvat selviävät ja koko maa odottaa Kristuksen Toista Tulemusta.

Kolmanneksi Raamatussa en juuri tiedä olevan muita jakeita, joissa puhuttaisiin ihmisten ottamisesta muusta syystä kuin seurakunnan tempaus. Kristuksen tuomion ja ”lampaiden ja vuohien” erottelun jälkeen enkelit ”heittävät heidät [vuohet] tuliseen pätsiin”, mutta eivät jokapäiväisen toiminnan aikana, jota tuossa vaiheessa ei edes ole. Vertaus nuotasta tekee tämän täysin selväksi:

”Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja. Ja kun se tuli täyteen, vetivät he sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he viskasivat pois. Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.” (Matt. 13:47-50)

Lopuksi, mitä tulee kohtaan Luuk. 17:26-37, niin Jeesus koskettelee vain joitakin lopunaikojen eri puolia tässä lyhyessä kohdassa. Sen ei ole tarkoitus olla kronologinen ja tyhjentävä aikajana. Aivan kuten Öljymäen puheessa, Jeesus puhuu tempauksesta opetuksensa lopussa – jotakin, jota Herran opetuslapset eivät ymmärtäisi täysin, ennen kuin Paavali selittäisi tämän salaisuuden kirjeissään.

Herran seurakunnan siemen oli Hänen edessään, eikä hän varmasti olisi jättänyt pois tätä tärkeää yksityiskohtaa, varsinkin, koska Hän viittaisi siihen uudelleen kohdassa Joh. 14:1–3.

Määrittävä tekijä

Ottaen huomioon kohdan Joh. 14:1-3 – ja tämä on äärimmäisen tärkeää – kohdissa Matt. 24:40–41 ja Luuk. 17:34–36 on yhteys, jota ei voida sivuuttaa.

Kreikan sana ”otetaan” – kuten ilmauksessa ”toinen otetaan ja toinen jätetään” – kohdissa Matt. 24:40-41 ja Luuk. 17:34-36 on 3880 paralambánō (sanoista 3844 pará, ”läheltä” ja 2983 lambánō, ”aggressiivisesti ottaa”) ja tarkoittaa ottaa (vastaanottaa) osoittamalla vahvaa henkilökohtaista aloitetta. Vastaanottaa lähellä, toisin sanoen, olla yhteydessä itsensä kanssa (missä tahansa tutussa tai läheisessä teossa tai suhteessa); analogisesti ottaa virka; kuvaannollisesti oppia – vastaanottaa, ottaa, viedä. 1. Mieltyä (vrt. Παρά, IV. 1), viedä mukanaan, liittää itseensä: τινα, kumppani, seuralainen. 2. Vastaanottaa jotakin lähetettyä. [Määritelmät sivustolta Biblehub.com]

Tämä on täsmälleen sama sana, jota Kristus käyttää sanalle ”vastaanottaa” (engl. receive) kohdassa Joh. 14:1–3:

Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.

Ei voi olla epäilystä, että Matteuksen ja Luukkaan kohdat ”toinen otetaan ja toinen jätetään” puhuvat tempauksesta, eikä niillä ole yhtään mitään tekemistä jumalattomista puhdistamisen tai heidän tuomitsemisensa kanssa.

Huomautus Jumalan Sanan oikeasta jakamisesta

Kuten usein huomautan artikkeleissani: Toisinaan se kyllä voi olla hämmentävää, mutta siksi Paavali kehotti Timoteusta:

”Pyri osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetukset kestää, työntekijäksi, joka ei työtään häpeä, joka oikein jakelee totuuden sanaa” (2. Tim. 2:15).

Sama konsepti, että kahdelle eri tapahtumalle voi olla kaksi eri aikakehystä samassa Raamatun kohdassa, löytyy lukuisia kertoja Raamatusta, varsinkin, mitä tulee profetiaan.

Esimerkki tästä on Jes. 9:6:

”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu [ensimmäinen tulemus], jonka hartioilla on herraus [toinen tulemus], ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.”

Huomaa, että Herramme molemmat tulemukset, joita erottaa 2000 vuotta, tulevat esiin vain yhdessä jakeessa.

Artikkelissa A Study of Zechariah 14:12-21 käsittelen hieman yksityiskohtaisemmin, miksi Raamattu käsittelee profetioita tällä tavalla.

Palatkaamme kahden kohdan eroihin

Tämän tiedon valossa uskon siis, että Herra käyttää samankaltaista sanankäyttöä kahdelle erilaiselle tapahtumalle ja ainoa ero on, että Matteus käyttää sanaa ”raato” (engl. carcase) Toisessa Tulemuksessa ja Luukas sanaa ”ruumis” (engl. body) tempauksessa. [Suomalaiset käännökset käyttävät sanaa raato molemmissa kohdissa. Suom. huom.]

Matteuksen jae vastaa, mitä löydämme kohdasta Ilm. 19:17-18, koskien Herran Toista Tulemusta:

”Ja minä näin enkelin seisovan auringossa ja hän huusi suurella äänellä sanoen kaikille keskitaivaalla lentäville linnuille: ’Tulkaa, kokoontukaa Jumalan suurelle aterialle syömään kuningasten lihaa ja sotapäällikköjen lihaa ja väkevien lihaa ja hevosten sekä niiden selässä istuvien lihaa ja kaikkien vapaitten ja orjien lihaa, sekä pienten että suurten’.”

Niinpä Jeesus sanoo: Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat” (Matt. 24:28).

Tempaukseen viittaava Luukkaan kertomus näyttää olevan paljon vertauskuvallisempi. Raamatussa linnut ovat usein pahan symboli (kuten hapatus), joko paha ihmisessä, Saatana ja hänen kätyrinsä, tai vain paha yleensä.

Esimerkiksi kylväjävertauksessa Jeesus sanoo, että linnut, jotka syövät siemenen tien varrella, edustavat ”pahaa” (KJV: the wicked one) eli Saatanaa, joka ottaa pois sydämeen kylvetyn Jumalan sanan:

”Katso, kylväjä meni kylvämään. Ja hänen kylväessään putosivat muutamat siemenet tien oheen ja linnut tulivat ja söivät ne” (Matt. 13:3-4).

Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen (Matt. 13:19). (Kaksi muuta vertausta, joissa Jeesus käyttää lintuja ja hapatusta pahan vertauskuvana seurakunnan sisällä, ks. Matt.13:31-33).

Tämän sanottuani uskon, että oikea tulkinta lauseelle Missä raato (body, ruumis) on, sinne myös kotkat kokoontuvat” jakeessa Luuk. 17:37, on, että kun tempaus tapahtuu, niin ainoat maan päälle jätetyt ”ruumiit” ovat pelastumattomat yhdessä pahan voimien ja valtojen – se on lintujen eli ”kotkien” kanssa.

Joten kun pidämme mielessämme selkeänä sanan ”otetaan” määritelmän, niin epäsuora vastaus opetuslasten kysymykseen, mihin nämä ihmiset seurakunnan tempauksessa vietiin, on: ”olemaan Hänen kanssaan”. Sillä kaikki, jotka ovat maan päällä seurakunnan tempauksen jälkeen, ovat Kristuksen siihen saakka hyljänneet ja pimeyden voimat.

Matteuksen tekstiin asti osa Luukkaan tekstissä maan päälle seurakunnan tempauksessa jääneistä ruumiista ovat samat ”raadot”, joihin viitataan Herran Toisessa Tulemuksessa, josta Ilm. 19:17-18 puhuu, kuten edellä on todettu.

Tämä poikii lisäajatuksen, että tempauksessa elossa olevat ”kohtaavat Herran yläilmoissa”, jossa nuo samat ”kotkat” – eli ”Saatana ja hänen kätyriinsä” – kerran asuivat.

Mieti näitä kahta sanankohtaa, jotka ensimmäisessä kohdassa tarkoittavat tempausmuutosta ja toisessa paikkaa, jossa Saatana ja hänen pahat olentonsa tällä hetkellä asuvat:

”Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa” (1. Tess. 4:16-17).

”…joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa” (Ef. 2:2).

Näin ollen, kun meidät, jotka olemme elossa ja olemme jääneet tänne, on temmattu yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin, Saatanan ja hänen kätyriensä hallinta ei ole vain ”ilmavalloissa”, vaan hänellä on näennäisesti rajoittamaton valta maan päällä – kun Pyhän Hengen pidättäminen seurakunnan kautta on nyt poissa (2. Tess. 2:6) – kunnes Kristus palaa Toisessa Tulemuksessaan.

Sivuhuomautus

Niille, jotka sanovat, että kreikan sṓma voidaan määritellä myös ”ruumiiksi, jossa ei ole sielua eikä henkeä”, huomauttaisin seuraavaa:

  1. Jeesus olisi helposti voinut käyttää sanaa ptóma, kuten hän teki Matteuksen kertomuksessa kuvaamaan ruumista – mutta Hän ei käyttänyt. Täytyy olla syy, että Hän ei käyttänyt ja sen pitäisi olla ilmeistä, että Hän puhuu kahdesta eri tapahtumasta.
  2. Sana sṓma käännetään myös ”ruumiiksi” suhteessa seurakuntaan, kuten ilmauksessa ”Kristuksen ruumis”. Uskoisin, että olemme kaikki yhtä mieltä, että Kristuksen ruumiilla on henki ja sielu ja että se mitä varmimmin on elävä.
  3. Jos joku vaatii tämän toissijaisen määritelmän käyttämistä, niin myös se näyttää sopivan täydellisesti yllä olevaan tulkintaan, sillä niillä Jumalan kieltävillä, Kristuksen hylkäävillä ihmisillä, jotka ovat jääneet jäljelle maan päälle, ei välttämättä olisi sielua eikä henkeä Jumalan asioille. Toisin sanoen he olisivat hengellisesti kuolleita sielussaan ja hengessään (aivan kuten mekin, ennen kuin tulimme Kristuksen tykö), mutta fyysisesti eläviä.

Johtopäätös

Arviona ja yhteenvetona tarkastelkaamme uudelleen kahta kohtaa kontekstissa ja harkitkaamme kahta erillistä tapahtumaa, joita ne edustavat.

Tempaus:

”Sanon teille: ’sinä yönä on kaksi miestä yhdellä vuoteella, toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista jauhaa yhdessä, toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi miestä on pellolla, toinen otetaan, toinen jätetään.’ Vastasivat ja sanoivat Hänelle: ’Missä, Herra?’ Sanoi heille: ’Missä raato [sṓma], sinne myös kotkat kokoontuvat.’” (Luuk. 17:34-37, Aapeli Saarisalon mukaan).

Toinen Tulemus:

”Sillä niin kuin salama lähtee idästä ja valaisee hamaan länteen, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. Missä raato [ptóma], sinne kotkat kokoontuvat. Mutta heti niitten päivien vaivan jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, tähdet putoavat taivaalta ja taivaitten voimat järkkyvät. Silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat. Näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kunnialla” (Matt. 24:27-30, Aapeli Saarisalon mukaan)

Herramme Jeesus Kristus käytti samaa allegorista lausetta Jumalan vihan alkamiselle (tempaus) ja sen loppumiselle (Toinen Tulemus) erottamaan ne toisistaan.

Sanon jälleen, että nämä ovat vaikeat jakeet, mutta uskon tämän olevan oikea tulkinta.

Rakkaus, armo ja shalom Messias Jeshuassa ja maranata!

Email: mab10666@yahoo.com

Read Full Post »

THE WORLD AND THE CHURCH: WHERE ARE THEY HEADED? – PART TWO
1.11.2020 T. A. McMahon, suom. SK

Tämä on jatkoa artikkelille Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 1)

Osassa 1 tarkastelimme, mitä Raamattu kertoo tapahtuvan lopunaikoina juuri ennen Jeesuksen Kristuksen paluuta ja sen aikana. Keskityimme ensisijaisesti maailmaan – toisin sanoen niihin, jotka ovat hylänneet raamatullisen kristinuskon, Jeesuksen Kristuksen ja Hänen tarjoamansa pelastuskeinon, jonka Hän on hankkinut kaikille niille, jotka haluavat hyväksyä sen. Huomautimme, että ne, jotka hylkäsivät Kristuksen keinon ihmiskunnalle olla sovitettu Luojansa kanssa, kääntyivät mystiikkaan panteismin muodossa. He korvasivat todellisen ja elävän Jumalan, Luojamme, itsellänsä (Room. 1). He ovat uskoneet valheen, jota Saatana oli käyttänyt pettämään Eeva (ks. 1. Moos. 3) ja heitä valmistetaan hyväksymään Antikristuksen väite, että hän on Jumala, kuten toinen Tessalonikalaiskirje sanoo:

”Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.” (2. Tess. 2:3-4)

Puntaroimme Samuel Andrews’in kirjoituksia hänen kirjassaan Christianity and Anti-Christianity in their Final Conflict ja hänen menetelmäänsä tutkia lopun aikoja koskevia Raamatun tekstejä. Hän tarkasteli nähdäkseen, josko se, mitä Raamattu sanoi tapahtuvan, olisi jossakin määrin ilmenemässä hänen omassa ajassaan. Hän löysi esimerkkejä melkein jokaisesta petoksesta, joista Raamattu varoittaa. Ainoa ero hänen aikansa ja meidän aikamme välillä on, että maailma ja paholainen ovat kasvattaneet näitä valheita valtavasti. Siitä, mikä oli vasta alkamassa tulla esiin 120 vuotta sitten, on tullut räikeää nyt. Uskon, että sananparsi ”hidden in plain sight” (piilotettu selvästi näkyville) kuvaa parhaiten tapahtuvaa.

Itämaisen mystiikan, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden uskomukset ovat lähestulkoon syrjäyttäneet perinteiset kristilliset käsitykset Lännessä. Yksi sadoista ”näkyville piilotetuista” esimerkeistä on Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys (NMKY, YMCA). Siitä on tullut suosittu keskus joogakursseille. Useimmat tänä päivänä eivät osaisi kertoa, mitä kirjaimet YMCA tarkoittavat ja monet arvelevat, että Y varmaan tarkoittaa Yoga. Tämän päivän teini-ikäiset eivät ole tietoisia itämaisten uskonnollisten termien hengellisestä pohjasta, joita ovat lisänneet sanastoonsa (esim. karma, mantra, avatar, diva, guru, nirvana). [Kotimaasta todettakoon, että Suomen ev.lut. kirkon sisälle ajetaan joogaa, mindfulnessia jne. hyvin voimakkaasti. Ne, jotka eivät sitä sulata, leimataan vanhanaikaisiksi ja jälkeenjääneiksi. Pari tuoretta esimerkkiä tässä ja tässä.]

Osassa 1 keskityimme lähinnä maailmaan, jota vedettiin panteismiin, uskoon, että kaikki ja jokainen ovat Jumala. Tämä on ennakoitavissa oleva tulos, joka johtuu siitä, että maailma hylkää Jeesukseen Kristuksen ja siitä, että sitä sen vuoksi vedetään Antikristuksen uskontoon. Tässä artikkelissa tarkastelemme lyhyesti, millaiseksi kristikunnan tila oli tullut maailman vaikutuksesta Samuel Andrews’in päivinä ja sitten vertailun vuoksi tarkastelemme tämän päivän seurakunnan tilaa.

Andrews viittaa lukuun Ilm. 2, jossa Jeesus puhuu Efeson seurakunnalle. Vaikka seurakunta teki monia hyviä tekoja, Jeesus nuhtelee sitä: Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi.Andrews yhdistää seurakunnan ajautumisen pois rakkaudestaan Jeesusta kohtaan luopumukseen: ”Siten se on ensimmäisen rakkauden menetys, ei opilliset harhat, josta löydämme uskosta luopumisen juuren ja avaimen seurakunnan koko myöhempään historiaan. Sitten alkoi tuo hengellinen ero Päästä, joka ei voi loppua, ennen kuin ensimmäinen rakkaus on saatu takaisin.”

Hän määrittelee luopumuksen: ”Luopumus eli pois putoaminen (falling away) … tarkoittaa yleensä putoamista pois jostakin annetusta normista; loikkausta. Tässä se tarkoittaa putoamista pois Jumalan asettamasta seurakunnan todellisesta asemasta. Tämä yleinen merkitys jättää määrittelemättä luopumuksen eli pois putoamisen asteen, onko se totuuden täydellinen vai osittainen kieltäminen. Apostoli [Paavali] erottaa luopumuksen kaksi muotoa, joista toinen on kristinuskon korruptoituminen, toinen sen ehdoton hylkääminen. Pois putoamista, joka alkaa rakkauden menetyksestä, ei tule rajoittaa oppiin; se käsittää koko hengellisen elämän; ja siten seurakunnan koko ulkoisen järjestyksen.”

Kun Jeesus puhuu seurakunnille Ilmestyskirjassa, Hän tekee sen seurakunnan Päänä. Hän puhuu ruumiilleen. Kun ruumiin rakkaus Häntä kohtaan vähenee, myös sen kuuliaisuus Häntä kohtaan vähenee, minkä seurauksena ruumis tekee omia asioitaan alistumatta Jeesukselle, seurakunnan Päälle.

Näin luopumus turmelevassa merkityksessään kehittyy. Se on totuuden hylkääminen sen kautta, että lakataan rakastamasta ja noudattamasta Herramme ja Vapahtajamme ohjeita. Andrews tunnisti paljon siitä, mikä oli vaikuttanut hänen aikansa seurakuntaan. Kyse oli seurakunnasta maailmassa ja maailmasta seurakunnassa, minkä kaiken oli aiheuttanut huomaamaton ajautuminen pois Päästä: Sentähden tulee meidän sitä tarkemmin ottaa vaari siitä, mitä olemme kuulleet, ettemme vain kulkeutuisi sen ohitse” (Hepr. 2:1).

Pään kehotusta ”sitä tarkemmin ottaa vaari” ei huomioitu silloin – eikä nyt. ”Kulkeutumisesta” on siksi tullut ajassamme massiivinen hengellinen maanvyöry, joka hautaa Jumalan Sanan totuuden kaikilla mahdollisilla demonisesti suunnitelluilla tavoilla – siltä se ainakin näyttää. Jos olet seurannut The Berean Call’ia kohtuullisen kauan, tai jopa vuosikymmenen ennen TBC-palvelutyön alkua vuonna 1992, niin olet epäilemättä tutustunut kirjaan The Seduction of Christianity (1985). Näin ollen olet tullut tietoiseksi useammista seurakuntaa saastuttavista harhaopeista ja vääristä opettajista, kuin mistä useimmat kristityt todennäköisesti välittävät tietää. Se voi olla toisinaan hieman masentavaa – eräänlaista suouintia. Se on usein verkkaista hommaa, kun inhottavat iilimadot tarttuvat kehoosi ottamaan kyytiä – ja lounaan. Niinpä säästän sinut harhaoppien luettelemiselta, koska ne täyttäisivät nopeasti tämän artikkelin.

Toisaalta siinä, mitä Herra on antanut meille mahdollisuuden tehdä, on paljon kehotusta ja rohkaisua. Loppujen lopuksi minä en ole se, joka sanoi: Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.” (Matt. 24:4). Tai: Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja” (1. Tim. 4:1). Tai: Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin (2. Tim. 4:3). Tai: Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa. Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin. (Apt. 20:29-31). Tai koko Juudan kirje! Tai: Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä? (Luuk. 18:8). Joten se ei koskaan käy tylsäksi, vaikkakaan luopumuksen ajat eivät ole mukavia.

Jos olet ollut epävarma luopumuksesta ja ajattelusi on enemmän ”positiivisilla” linjoilla, kuten odotettavissa oleva maailmanlaajuinen herätys ja kansallinen parannus – ja edellä mainitut jakeet eivät anna sinulle rauhaa – niin Raamattu antaa meille kymmenittäin lisää. Sen sijaan, että haluaisin arvioida tämän ajan harhaoppien paljoutta, haluan jakaa näkökulman, jota Samuel Andrews’in kirjan nimi kannustaa minua miettimään.

Jälleen kerran kirjan nimi on: ”Christianity and Anti-Christianity in Their Final Conflict” (Kristinusko ja antikristillisyys lopullisessa konfliktissaan). Tämä saa minut uskomaan, että nuo kaksi entiteettiä jatkavat taistelua, kunnes Jeesus palaa tuhoamaan kaikki ne, jotka Saatana on koonnut Häntä vastaan. Saatana kooten joukkonsa vetää heitä petostensa, juoniensa, huijaustensa, viettelystensä, valheidensa, Raamatun vääntelemistensä, väärien profeettojensa ja opettajiensa, kulttiensa, ihmisen himoihin ja etenkin ihmisen egoon vetoamistensa moninaisuudesta, joita kaikkia hän käyttää saattamaan heidät ansaan.

Nuo petokset ovat vanginneet, ei vain ne, jotka ovat hyljänneet Kristuksen, vaan myös uskovat, jotka Saatanan, ”valon enkelin”, petokset ja hänen valheellisten merkkiensä ja ihmeidensä paljous ovat kietoneet pauloihinsa. Tavoitteeni on osoittaa, kuinka toisiinsa liittyviä vastustajan näennäisesti erilaiset petokset ovat ja kuinka ne yhtyvät edistäessään Antikristuksen uskonnon ja valtakunnan kehittymistä ja hyväksymistä.

Aloittakaamme roomalaiskatolisesta kirkosta, joka on täynnä antikristuksen valtakuntaa tukevia olennaisia asioita. Ensinnäkin se näkee itsensä kristikunnan päänä. Sen paavia kutsutaan Kristuksen sijaiseksi (Vicar of Christ), mikä tarkoittaa Kristuksen inhimillistä edustajaa maan päällä. Sen eskatologia on amillenniaalinen (tuhatvuotisen valtakunnan kieltävä). Se on korvannut Israelin ja yrittänyt perustaa Kristuksen valtakuntaa Rooman keisari Konstantinuksen ajasta lähtien, samalla kun paavit ovat hallinneet maailman valtakuntia.

Suuri osa katolisuudesta on mennyt mystiikkaan ja panteismiin erämaaisien, jesuiittojen Ignatius Loyolan ja viime aikoina buddhalaiskatolisen munkin, Thomas Mertonin, kuten myös johtavien evankelikaalien suosikkipapin, Henri Nouwenin, kautta. Suorempi yhteys panteismiin löytyy viimeisimmästä katolisesta katekismuksesta: ”Sillä Jumalan Poika tuli ihmiseksi, että me voisimme tulla Jumalaksi.” Ja: ”Jumalan ainosyntyinen Poika, joka haluaa tehdä meistä jumalallisuutensa jakajia, omaksui meidän luontomme, että hän, ihmiseksi tehtynä, voisi tehdä meidät jumaliksi.” Nämä lainaukset, jotka ovat virallisessa katolisessa katekismuksessa, ovat peräisin pyhältä Tuomas Akvinolaiselta ja pyhältä Atanasiukselta. [Lue myös artikkeli Vakava varoitus kristillisestä mystiikasta.]

On paljon muuta Rooman kirkkoa koskevaa, jonka voisi mainita, mutta haluan käsitellä tässä lyhyessä artikkelissa mahdollisimman monta ”täydellisen myrskyn” tekijää. Olen kuitenkin varma, että tajuat, että puoltatoista miljardia katolilaista ollaan valmistamassa vastaanottamaan Antikristuksen panteistinen uskonto ja valtakunta.

Siirrytään kirkko-organisaatioon, joka yrittää kilpailla Rooman kirkon kanssa vallassa ja rahassa – nimittäin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Mormonismin perustava uskomus on, että ihminen voi tehdä tiensä jumaluuteen. Kuten sanonta, jonka mormonijumalat muka välittivät ihmiselle, kuuluu: ”Sellainen kuin sinä olet, mekin olimme kerran. Sellaisia kuin me olemme, sinustakin tulee.” Brigham Young julisti: ”Herra loi sinut ja minut sitä varten, että tulisimme hänen itsensä kaltaisiksi Jumaliksi … tulemaan jumaliksi kuten taivaallinen Isämme” ja: ”Paholainen kertoi totuuden. En syytä äiti Eevaa kielletyn hedelmän syömisestä. Näin meistä tulee jumalia.”

Mormonit ovat ilmeisesti hyvin valmistautuneita hyväksymään Antikristuksen panteistiset valheet. He uskovat myös hallitsevansa maailmanhallitusta, joka perustetaan viimeisinä päivinä Jumalan valtakuntana maan päällä. Mikään ei ole liian haastavaa mormonien uskolle, koska he ovat vakuuttuneita, että mitä epärealistisemmalta ja epäkäytännöllisemmältä mormonien oppi heistä näyttää, sitä suurempi on heidän uskonsa, kun he kuitenkin uskovat siihen. Tähän sisältyy mormonien opetusten hyväksymisiä, joilla ei ole mitään raamatullista, arkeologista, kielitieteellistä, maantieteellistä tai antropologista näyttöä tukemaan niiden väitteitä.

Uskonsanan, menestyksen, ja parantumisen saarnaajien keskuudessa jumaluus on ollut merkittävä osa heidän juonimistaan. Kuten yksi heidän vaikutusvaltaisista johtajistaan julisti: ”Aivan kuten koirilla on koiranpentuja ja kissoilla kissanpentuja, niin Jumalallakin on pieniä jumalia.” Kenneth Copeland sanoo: ”Ihminen luotiin jumalaluokkaan. Olemme jumalaluokka.” Viime vuonna luentoni TBC-konferenssissa käsittelivät lähes 50 000 nuoren aikuisen aikaisempaa kokoontumista eräällä stadionilla Floridan Orlandossa. Kokoontumisen nimi oli Send (Lähetä). Julistettu tarkoitus oli lähettää nuoret ulos evankelioimaan maailmaa, alkaen lähiöstään, koulustaan, yhteisöstään, maastaan ja aina maan ääriin saakka. Mikä siinä voisi olla vialla?

Kokoontumisen järjestäjät olivat valtakuntadominionisteja, jotka edustivat YWAM:ia (Suomessa nimellä Missionuoret), Bethel-kirkkoa ja sen yliluonnollisen palvelutyön koulua, uutta apostolista uskonpuhdistusta (NAR) ja lukuisia Uskonsanan saarnaajia. Tapahtuman vanhin-johtajat esiteltiin ”väkevinä Jumalan miehinä”. Heidän joukossaan oli vääriä profeettoja ja vääriä opettajia, kuten Benny Hinn, Rodney Howard-Browne, Lou Engels, Bill Johnson ja Loren Cunningham.

Mitä sitten ovat valtakuntadominionistit? He uskovat, että Jeesus seurakunnan päänä on määrännyt ruumiin ottamaan maailman haltuunsa hänen ollessaan poissa fyysisesti ja heidän on perustettava Hänen valtakuntansa, jotta Hän voisi palata.

Ne, jotka ovat menneet tähän, kailottavat nyt maailmanlaajuista herätystä. Se on ollut niiden helluntailaisten ja karismaatikkojen kutsu, jotka olivat mukana 1940-luvun puolivälin Myöhäissateen Manifest Sons of God -liikkeessä ja myöhemmin Toronton siunauksessa, Brownsvillen herätyksessä, Kansas City -profeetoissa, IHOP:issa (International House of Prayer, Kansainvälinen rukoushuone) ja uudessa apostolisessa uskonpuhdistuksessa (NAR, New Apostolic Reformation).

Miksi? He uskovat, että maailmanlaajuinen kristillinen herätys asettaa heidät johtoon. Haastattelin erästä nuorta miestä, joka kävi yliluonnollisen palvelutyön Bethel-koulua. Hänellä oli menossa kolmas vuosi. Kysyin häneltä hänen eskatologiastaan. Hän ei tiennyt, mitä sana tarkoitti. Sitä ei tarvitse ihmetellä. Raamatullista eskatologiaa ei opeteta siellä. Se on ristiriidassa koulun Kingdom Dominion -agendan kanssa. Istuttuani Bethel-tilaisuudessa sanoin hänelle, että minua kiinnosti saarnaaja, joka mainitsi tulevan maailmanlaajuisen herätyksen ja voisiko hän kertoa minulle, mistä se löytyy Raamatussa? Hän ei ollut varma. Kysyin häneltä, mikä Raamatun mukaan oli seuraava tuleva valtakunta. Hän näytti enemmän kuin säikähtäneeltä, kun ilmoitin hänelle, että se olisi ”Antikristuksen valtakunta”. Monia nuoria kristittyjämme, jotka ovat tietämättömiä siitä, mitä Jumalan sana julistaa viimeisistä päivistä, rekrytoidaan edistämään ”laittomuuden ihmisen, pedon”, uskonnon ja valtakunnan kehittämistä. En usko, että tosi kristitty voi menettää pelastuksensa, mutta uskon kyllä, että kannattamalla Saatanan petoksia uskovan elämä ja hedelmällisyys voidaan haaksirikkouttaa.

Ensi kuun uutiskirjeessä käsittelemme vielä kahta ”täydellisen myrskyn” tekijää, jotka saavat monet konservatiiviset evankelikaalit kannattamaan liittyviä uskomuksia ja tahattomasti osallistumaan toimintoihin Antikristuksen valtakunnan rakentamiseksi.

TBC

Jatkuu artikkelissa Maailman ja seurakunta: minne menossa? (osa 3)

Read Full Post »

THE WORLD AND THE CHURCH: WHERE ARE THEY HEADED? – PART ONE
1.10.2020 T. A. McMahon, suom SK

Otsikko herättää tärkeän kysymyksen, joka korostaa raamatullisen eskatologian tuntemisen tärkeyttä. Ensinnäkin, mitä on raamatullinen eskatologia ja toiseksi, miksi on tarpeen ymmärtää sitä oikein?

Raamatullinen eskatologia on se, mitä Raamattu sanoo lopun ajoista – kaikki, mitä se julistaa, tulee tapahtumaan. Kuinka saamme siitä oikean käsityksen? Se on hyvin yksinkertaista. Meidän on vain luettava, mitä Raamatulla on sanottavaa siitä. Voimme myös lukea joitakin raamatullisesta eskatologiasta kirjoitettuja kirjoja, mutta ne on asetettava Raamatun valoon.

Raamattu on kirja maailman historiasta – maailman luomisen alusta sen loppuun, jolloin se korvataan uusilla taivailla ja uudella maalla. Miksi se korvataan? Koska sen luomisen jälkeen jokin meni pahasti pieleen.

Luojamme Jumala on välittänyt ihmiskunnalle valittuja yksityiskohtia luomakunnastaan, jonka hän julisti olevan ”sangen hyvä”. Kun Aadam ja Eeva luotiin, Hän antoi heille käskyn, jota he eivät totelleet. Tottelemattomuuden seuraukset toivat synnin maailmaan ja turmelivat koko luomakunnan.

Saatana, langennut enkeli Lusifer, petti Eevan olemaan tottelematon Jumalalle. Aadam, jota ei petetty, teki syntiä tahallaan. Heidän syntinsä tarttui kaikkiin heidän jälkeläisiinsä. Siksi ihmiskunnalla oli kaksi vaihtoehtoa syntisen tilansa suhteen. He voisivat 1) hyväksyä Jumalan sovinto- ja pelastussuunnitelman, jonka Hän tarjosi lähettämällä Poikansa Jeesuksen tulemaan ihmiseksi maksaakseen täyden rangaistuksen kaikista ihmiskunnan synneistä; tai 2) ihmiskunta voisi kääntyä Saatanan puoleen etsimään hänen ratkaisuaan tämän maailman jumalana, johon kuului hänen ”jumaluuden” tarjouksensa yhdelle ja kaikille.

Eevan viettelemisen ajasta aina Antikristuksen uskonnon ja valtakunnan perustamiseen Raamattu kertoo jatkuvasta hengellisestä taistelusta ihmiskunnan sieluista. Vanha Testamentti kertoo tapahtumat, joissa Jumala valitsee ja erottaa Israelin tarkoituksiinsa – ensisijaisesti sellaisen kansan perustamiseksi, jolle Hän lähettäisi Poikansa. Israelin historiaan sisältyi jaksoja Jumalalle alistumisesta ja kapinasta häntä vastaan, tosi palvonnan ja epäjumalanpalveluksen aikoja sekä saatanan edistämiä yrityksiä tuhota juutalaiset. Israelin historiaan sisältyi Jumalalle alistumisen jaksoja ja kapinoimista häntä vastaan, aidon palvonnan ja epäjumalanpalveluksen aikoja sekä saatanan edistämiä yrityksiä tuhota juutalaiset. Jos juutalaiset voitaisiin pyyhkäistä pois, Jumalan lupauksilla ei olisi mitään vaikutusta, eikä Israelin kautta maailmaan tulevaa Messiasta.

Uusi testamentti kertoo Saatanan yrityksestä tappaa Jeesus vauva Herodeksen kautta, kuten myös muista vastustajan juonista juutalaisen Messiaan eliminoimiseksi. Epäilemättä Saatana luuli voittaneensa taistelun, kun Kristus ristiinnaulittiin, mutta vain järkyttyäkseen, kun Jeesus nousi kuolleista! Hän ei ilmeisesti käsittänyt Jeesuksen tulemuksen tarkoitusta, joka oli ”tehdä tyhjäksi paholaisen teot” maksamalla täysi rangaistus ihmiskunnan synneistä kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemuksensa kautta. Saatanan päätyö oli keskittyä pitämään ihmiskunta synnin orjuudessa, joka murtuisi niiden kohdalla, jotka kääntyisivät – yksin uskon kautta – Jeesuksen puoleen Hänen sovitusuhrinsa vuoksi.

Joten taistelu ihmiskunnan sieluista on ohi, vai mitä? Ei. Itse asiassa se on kiihtymässä – ja suuresti! Saatanan jatkuva itsepetos, joka alkoi taivaassa, kun hän väitti olevansa ”Korkeimman kaltainen”, on laajentunut käsittämään hänen oman uskontonsa ja valtakuntansa maan päällä. Sen kautta hän saa lopulta haluamansa palvonnan vallatessaan miehen, jonka hän voimaannuttaa, Antikristuksen.

Edellä esitetty asettaa eskatologisen taustan maailmalle ja kristinuskolle niiden viimeisessä konfliktissa. Maailma on lyhyen ajan oleva Antikristuksen valvonnassa, joka näyttää vihdoin voittavan kristikunnan. Jumala tuomitsee sitten maailman Suuren Ahdistuksen kautta.

Useista syistä haluan aloittaa Samuel Andrews’in kirjasta ”Christianity and Anti-Christianity in Their Final Conflict” (Kristinusko ja antikristillisyys lopullisessa konfliktissaan). Kirja julkaistiin vuonna 1898. Luettuani hyvin vanhan kopion, olin erittäin motivoitunut saada se uudelleenpainetuksi Berean Call’in kautta. Tajusin, että se ei pelkästään sisältänyt valtavia oivalluksia profetioiden täyttymisestä, vaan hänen kirjansa osoitti myös erinomaisen tavan ymmärtää paremmin raamatullista eskatologiaa. Andrews ei koskaan väittänyt, että hänellä olisi ollut mitään profetiaan liittyvää erityistä armoitusta. Se, mitä hän teki, oli kuitenkin hämmästyttävää! Silti se on jotakin, mitä me kaikki voimme tehdä ja mitä meidän on tehtävä näinä kasvavan luopumuksen päivinä. Seuraavassa siitä, mitä hän teki.

Samuel Andrews uppoutui Ilmestyskirjaan kootakseen, mitä siellä on sanottu viimeisistä päivistä. Hän pohti, keitä olivat tärkeimmät hahmot, mikä oli heidän pelisuunnitelmansa, mitkä olivat heidän uskonkäsityksensä, poliittinen agendansa ja kuinka nuo asiat sopivat yhteen Jumalan Sanan totuuden kanssa. Johanneksen kirjoitusten lisäksi Ilmestyskirjassa ja hänen kirjeissään Andrews tutki, mitä sanottavaa muilla Raamatun kirjoittajilla – Daniel, Matteus, Markus, Luukas, Paavali, Pietari ja Juudas – oli viimeisistä päivistä.

Jälleen, Samuel Andrews ei tehnyt mitään, mitä me uskovaisina emme voi tehdä. Kerätessään tuota tietoa hän tarkkaili nähdäkseen, josko jotakin hänen lukemastaan tulisi esiin ja vaikuttavaksi hänen omassa ajassaan. Hän oli niin raamatullisesti ymmärtäväinen yksilö, että epäilen, ettei hän ollut edes yllättynyt huomatessaan, kuinka paljon siitä oli vallitsevaa kaikkialla hänen aikansa maailmassa – ja jopa kristikunnassa. Surullinen hän oli, siitä olen varma, mutta ei yllättynyt.

Hän esimerkiksi tunnisti, että suurin osa hänen aikansa suuresti arvostetuista ja vaikutusvaltaisista filosofeista olivat kristinuskoa vastaan, sellaiset miehet kuten Baruch Spinoza, Immanuel Kant ja Georg Hegel. Suurin osa meistä on todennäköisesti paremmin perehtynyt sellaisiin miehiin kuin Henry David Thoreau ja Ralph Waldo Emerson, jotka olivat amerikkalaisia.

Jos mietit, mistä nämä filosofit tulivat hengellisesti, niin he, samoin kuin suurin osa 1800-luvun johtavista filosofeista, olivat ateisteja ja agnostikkoja. He hylkäsivät Raamatun Jumalan päättäen, että ”Jumala” on persoonaton voima, joka on kaikessa ja jokaisessa. He edistivät evoluutiota ja naturalismia, jotka he aikanaan yhdistivät idän mystiikkaan.

Andrews näki yhteyden heidän uskomustensa ja Raamatun julistuksen välillä, jonka mukaan Antikristus julistaa olevansa Jumala ja häntä palvotaan Jumalana (2. Tess. 2:3-4).

Se on tärkeä havainto, koska valhe, jolla Saatana vietteli Eevan – että hänestä tulisi ”niin kuin Jumala” – ei ole uskomus, jonka ihmiset omaksuvat välittömästi, varsinkaan ne, jotka perinteisesti pitävät Jumalaa persoonallisena olentona ja maailmankaikkeuden Luojana.

Tänä päivänä siihen kuuluisi esimerkiksi noin 2,5 miljardia kristittyä ja miljardi muslimia. Riippumatta siitä uskooko kristinuskon Jumalaan vai Allahiin, vaihto uskoon, että itse olet Jumala, tai tulossa sellaiseksi, ei tapahdu välittömästi. Andrews kirjoittaa: ”Niin kauan, kuin ihmiset uskovat persoonalliseen Jumalaan, maailmojen ja ihmisen Luojaan, joka hallitsee kaikkea tahtonsa mukaan ja on olemassa kaikesta erillään, kukaan ei voi istuutua Jumalan temppeliin ’todistaen itsensä Jumalaksi’; tällainen väite hylättäisiin välittömästi sekä rienaavana että absurdina. Ennen kuin tällaista väitettä voidaan kuunnella, on monissa mielissä saatava aikaan sellainen muutos heidän käsityksessään Jumalasta, että tämä väite jumaluudesta ei loukkaa heitä jonakin outona ja uskomattomana, vaan hyväksytään täysin yhdenmukaisena sen kanssa, mitä he uskovat jumalallisesta luonteesta ja sen suhteista ihmiskuntaan.” Sitten Andrews esittää joitakin oivalluksia, kuinka uskonnollisia vaikutuksia omaavat filosofiat edistävät jumaluuden hyväksymistä ihmiskunnalle.

Filosofian luonne soveltuu selityksiin käsitteistä, jotka perustuvat melkein kokonaan ihmisen älyyn ja päättelyihin. Se saattaa tuntua hyväksyttävältä joillekin asioille, mutta ihmisen äly ja perustelut ovat hyödyttömiä, kun on vastattava elämän tärkeimpiin kysymyksiin.

Yhden esimerkin pitäisi riittää. Mitä filosofit voivat kertoa meille Jumalasta? Ei mitään totta olevaa – muuta kuin sen vähän, jonka ovat ehkä johtaneet Raamatusta. Kun tarkastelee vaikutusvaltaisimpia filosofeja, niin uskonnollisissa kysymyksissä he ovat, kuten totesin, ateisteja ja agnostikkoja. Ateisteina he hylkäävät Raamatun Jumalan omien ideoidensa hyväksi; agnostikkoina he vetoavat tietämättömyyteensä Jumalasta. Molemmissa tapauksissa heillä on kuitenkin paljon sanottavaa Raamatun ilmoittamasta Jumalasta. Heillä ei kuitenkaan ole mitään sanottavaa totuudesta. Heidän kirjoituksensa Jumalasta ovat toivottomia harjoituksia tietämättömyydessä. Miksi näin? Eikö heitä pidetä briljantteina miehinä? Miksi sitten ”briljantit” filosofit ovat niin tietämättömiä ajattelussaan Jumalasta?

Hyvin yksinkertaisesti, syntisestä luonteestaan huolimatta he ovat rajallisia olentoja, jotka yrittävät selittää ääretöntä Jumalaa. Se ei tule onnistumaan, ainakaan missään totuuden merkityksessä. Oletko koskaan ajatellut jaetta Sananl. 3:5: Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.” Miksi emme nojaisi omaan ymmärrykseemme? Ulkopuolella sen, että tunnustamme luomakunnassa, että kaiken luoneen Jumalan on oltava kaikkitietävä, kaikkivoiva ja kaikkialla läsnä oleva, kaikki muu ymmärryksemme on pelkästään maailmallista viisautta Jumalaa koskevan tiedon varjolla. Tämä koskee kaikkia (ei vain filosofeja).

Jokainen, joka nojaa omaan ymmärrykseensä, on juuttunut omaan lihalliseen viisauteensa. Jälleen, rajallinen ihminen ei voi tuntea Luomakunnan Jumalaa, joka on ääretön, ellei…? Ellei Jumala viestitä hänelle, ja siihen täytyy sisältyä sellaisten asioiden paljastamista, joita ihmiskunta voi vain spekuloida: Hänen iankaikkisen luonteensa, täydelliset ominaisuutensa ja Hänen tarkoituksensa ihmiskunnalle. Jumalan on myös paljastettava meitä koskevia asioita. Mikä on ongelmamme? Mistä syntinen luontomme tuli? Onko mitään toivoa synnin saastuttaman tilamme parantamisesta?

Kaikkea tätä ja paljoa muuta emme voi tietää totuudessa, ellei Jumala valista meitä. Emme tunne edes omaa sydäntämme! Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen tuntea?” (Jer. 17:9); ja: Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija” (Hepr. 4:12). Tämä oivallus ei tule rajallisen ja syntisen ihmisen mielestä, viisaudesta tai älystä!

Palatkaamme Samuel Andrews’in ajan vaikutusvaltaisiin filosofeihin, esim. Spinoza, Kant, Hegel, Thoreau ja Emerson – nämä olivat niitä, jotka hylkäsivät Raamatun Jumalan ja antoivat maailmalle omat antikristilliset käsityksensä. Antikristilliset käsitykset? Se on, mitä ihmiselle jää, kun hän hylkää Jumalan ja Hänen ilmoituksensa. Hänelle jää myös toinen valtaisa ongelma: hänen on keksittävä oma ratkaisunsa sotkuun, jossa maailma on.

Raamatun Jumala julistaa, että ongelma on synti ja että hänellä on ratkaisu siihen. Filosofien mielestä sitä ei voida hyväksyä ja he ovat siinä peräänantamattomia – jopa ällöttäviä. Maailman on siis keksittävä oma lääkkeensä. Kaikki sen kokeilemat lääkkeet ovat kuitenkin epäonnistuneet! Esimerkkejä on runsaasti, kuten:

Tieteellinen materialismi: usko siihen, että mitään aineetonta todellisuutta ei ole olemassa. Aiheesta käytävät keskustelut voivat käydä rumiksi – kuten myös typeriksi. Silti tämä aihe oli aikaisemmin päivän sääntö suurimmassa osassa tiedettä, mutta nykyisin se enimmäkseen hylätään. Miksi? Koska se uhmaa sekä kokemusta että järkeä ja on myös ”antikristus”-käsite.

Samuel Andrews kommentoi: ”Koska tiede kaipaa absoluuttista ja muuttumatonta lakia, se on taipuvainen tieteelliseen materialismiin. Se ei tykkää mistään jumalallisista väliintuloista [hyläten hengellisen maailman]; sen tavoite on aineellinen, ei moraalinen.”

Siksi se väittää, että ”vain aine on olemassa”. Todellako?

Jos minun pitäisi kysyä joltakulta, joka uskoo tieteelliseen materialismiin, miksi hän ajattelee sen olevan totta ja hän alkaisi luetella syitä, niin keskeyttäisin hänen selityksensä toisella kysymyksellä: ”Tätäkö sinä ajattelet?” Hänen todennäköinen vastauksensa olisi: ”Ehdottomasti”. Seuraava kysymykseni olisi sitten: ”Niinkö luulet? Ovatko ajatuksesi aineellisia? Entä syysi? Ovatko ne aineellisia?” Siitä voisimme jatkaa luetteloon asioita, joilla ei ole aineellista pohjaa, mutta silti ovat kiistattomasti osa elämää: rakkaus, himo, oikeudenmukaisuus, myötätunto, viha, estetiikka, ylpeys jne. jne.

Todellinen tiede on ollut hyödyllinen ihmiskunnalle, mutta se ei ole kyennyt ratkaisemaan likimainkaan kaikkia ihmiskunnan ongelmia – ja vielä vähemmän siirtyessään skientismiin, joka on itse asiassa tieteen muodonmuutos uskonnoksi. Tieteellinen materialismi on siis pudonnut pois ratkaisuna.

Seuraavaksi filosofit käänsivät katseensa evoluutioon: uskoon, että ihmiskunta kehittyy ylöspäin muuntuen ”alkulimasta jumalalliseksi”. Jotkut julistavat, että ihminen on evoluutiotikkaiden ylimmällä puolalla ja saavuttamassa korkeamman tilan. Näin ajattelevilla on kuitenkin voitettavanaan useita esteitä. Evoluutioteoria on konkurssissa – sillä ei ole vastauksia elämän peruskysymyksiin. Esimerkiksi miten elämä alkoi elottomasta? Moinen väite on ristiriidassa biogeneesin lain kanssa. Mikä on todennäköisyys, että elämä – sanokaamme ihmisen solu – muodostui sattumalta? Nolla!

Englantilainen tähtitieteilijä ja matemaatikko Sir Fred Hoyle esitti ongelman selvästi: ”…mahdollisuus tuottaa elämän perusentsyymejä satunnaisilla prosesseilla ilman älykästä ohjausta olisi yksi mahdollisuus luvusta, jossa on ykkönen ja perässä 40 000 nollaa. Geneetikot ovat hyvin tietoisia tästä matemaattisesta mahdottomuudesta, mutta silti kukaan ei näytä puhaltavan hälytyspilliin päättäväisesti.”

Löydettyjen miljoonien ja miljoonien fossiilien joukossa ei ole ainuttakaan siirtymäkauden fossiilia; eli ei ole olemassa mitään välilajia minkään kahden lajin välillä. Kuinka aika ja sattuma, evoluution pohjakallio, saavat aikaan hyvin erilaisia, silti hyvin välttämättömiä tekijöitä ihmisen lisääntymiselle? Miehillä on hyvin erilainen rakenne kuin naisilla, ja kunkin välinen ero on kriittinen vauvojen tekemiselle.

Jälleen, mitä tulee näihin kysymyksiin ja moniin muihin, evoluutiolla ei ole vastauksia. Siitä huolimatta ateistit etsivät jatkuvasti ratkaisuja.

Evoluutioon liittyy läheisesti naturalismi. Siihen sisältyy uskomus, että ihmiskunta on osa luontoa. Silti jotenkin olemme menettäneet yhteyden siihen. Näin ollen naturalismin ratkaisu sotkuun, jossa olemme, on ”palata Luontoon”. Miksi luonto? No niin, meille kerrotaan, että luonto on puhdas ja hyvä ja jostakin syystä meistä on tullut ”epäluonnollisia” ja siksi se, mitä teemme, on enimmäkseen luontoa vastaan.

Todellako?

Kun majava rakentaa kotinsa eli luo padon, se yleensä sekoittaa ekologisen ympäristönsä, jolloin vahingoittuneet puut seisovat puoliksi järsittyinä maan tulviessa. Mutta se on okei, koska se on ”luonnollista” ja näin ollen katsotaan täysin hyödylliseksi. Kun insinöörit rakentavat padon ihmiskunnan hyväksi ottaen huomioon useimmat ekologiset huolenaiheet, sitä ei pidetä hyvänä. Se on luonnotonta.

Hetkinen! Jos ihminen on todella osa luontoa, kuten väitetään, niin kaiken, mitä hän tekee, on oltava luonnollista ja siksi hyvää, puhdasta ja hyödyllistä. Palataksemme naturalismin yhteyteen evoluutioon, tärkeä väite evoluutioprosessille on ”sopivimpien eloonjääminen”. Minulla on syöttölaite talitiaisille. Söpöille pienille talitiaisille. Ne voivat tyhjentää linnunsiemenillä täytetyn 18-tuumaisen sylinterini muutamassa tunnissa. Toisinaan se on kuin katselisi villikoirien kemuja. Olen iloinen, ettei näillä söpöillä pikkuisilla ole torahampaita!

Luulen kaipaavani sitä hyvää, puhdasta ja hyödyllistä osaa luonnosta.

Siitä huolimatta meille sanotaan, että meidän kaikkien on ”jälleen sovitettava itsemme luontoon”. Kuten Dave Hunt tapasi sanoa, että yritä viihtyä äiti luonnon kanssa. Halaa purkautuvaa tulivuorta. Mene uimaan juoksuhiekkaan. Kuivaa itsesi myrkkymuratin lehdillä.

Naturalismi ei siivoa sotkua, jossa olemme. Se on osa sotkua!

Joten jos kaikki ihmiskunnan yritykset ratkaista surkea tilanteensa tieteellisen materialismin, evoluutioteorian ja luontoon palaamisen kautta, ovat epäonnistuneet, saatat ajatella, että ihminen heittäisi pyyhkeen kehään ja palaisi Luojansa tykö.

Ei missään tapauksessa! Vaikka filosofit väittävät olevansa ateisteja ja agnostikkoja, heidän oli – ja heidän on – käännyttävä uskonnon puoleen pyrkiessään ratkaisemaan sotku, jossa olemme. He ovat perustelleet, että koska Raamatun persoonallista Jumalaa ei ole, ihminen pysyy oletettavasti korkeimpana itsensä tiedostavana olentona. Siten hänen asemansa asettaa hänet jumalallisen piiriin.

Tämä on panteismia.

Se johtaa itsensä korottamiseen, mikä on välttämätöntä sellaisten ongelmien ratkaisemiseksi, joita vain kaikkivaltias Jumala pystyy käsittelemään. Siksi oman jumaluuden tiedostaminen on äärimmäisen tärkeää. Ralph Waldo Emerson, suuresti ihailtu kapinallinen filosofi ja panteisti, näytti tietä:

”Mikään ei ole pyhää, paitsi oman mielemme eheys. Mitä minulla on tekemistä perinteiden pyhyyden kanssa, jos elän kokonaan sisäpuolelta? … Mikään laki ei voi olla minulle pyhä, paitsi oman [jumalan kaltaisen] luonteeni laki. … Kartan isää ja äitiä, vaimoa ja veljeä, kun nerouteni kutsuu minua. Jeesus oli parempi kuin toiset, koska hän kieltäytyi kuuntelemasta toisia.”

Andrews panee merkille toisen ominaisuuden, kenties ensisijaisen, mitä tulee panteismiin. Panteismi on täysin subjektiivista, intuition ja tunteiden ajamaa, jota ei voida todistaa eikä kumota. Hän lainaa Emerson’in tunteiden tekemistä tuomariksi sille, mitä hän oli valmis hyväksymään tai hylkäämään. Herran ehtoollinen on Emersonin tutkinnassa: ”Jos uskoisin, että Jeesus määräsi sen opetuslapsilleen ja että hän jopa pohti tämän muotoisen muistelemisen tekemistä pysyväksi kaikin tavoin miellyttävänä … ja silti kokeilemisen aikana se oli vastenmielinen omille tunteilleni. Minun ei pitäisi hyväksyä sitä.”

Sen suhteen on olemassa vain kaksi uskonnollista tai hengellistä vaihtoehtoa: raamatullinen teismi ja panteismi. Raamatullinen teismi liittyy Jumalaan, joka ilmoittaa itsensä Raamatussa. Hän yksin on Jumala, joka on luonut kaiken. Hän ei ole osa luomakuntaansa – Hän on täydellisesti ”toinen”, joka on ikuisesti olemassa kaiken luomansa ulkopuolella. Jos Jumala olisi osa luomakuntaa, Hän olisi osa ”sotkua”, jossa olemme, mutta hän ei ole. Hän on ratkaisu!

Kuten edellä totesimme, panteismi on usko siihen, että Jumala on kaikessa ja siksi kaikki on Jumala. Raamatullisen teismin hylkääminen (tai mikä tahansa poikkeava näkemys) kääntää ihmiskunnan panteismiin. Kaikki edellä mainitsemani filosofit (ja monet muut, joita en maininnut), olivat panteisteja. He hylkäsivät Raamatun Jumalan ja etsivät omaa jumaluuttaan.

Samuel Andrews, jonka teos vuodelta1898 Christianity and Antikristianity in the Final Conflict, jota olen lainannut, dokumentoi saksalaisten filosofien panteistiset uskomukset, jotka valtasivat sivistyneen maailman taiteen, tieteen, kirjallisuuden ja uskonnon kautta. Andrews kirjoittaa: ”Edellä mainitun osalta on jo annettu joitakin todisteita, että joissakin muodoissaan panteismi ei kyllästä vain nykyistä modernia filosofiaa, vaan on yhä enemmän tunkeutumassa uskontoon, tieteeseen, kirjallisuuteen ja kaikille ihmisen ajattelun osa-alueille. Suuri yleisö perehdytetään sen periaatteisiin aikakauslehtien ja sanomalehtien, luentojen ja saarnatuolien kautta. Sen vallitsevuus näkyy siinä, kuinka nopeasti sellaiset järjestelmät kuin kristillinen tiede, mielentiede, teosofia ja muut niiden sukulaiset ovat levinneet kristillisissä yhteisöissä, sillä niillä kaikilla on panteistinen pohja. Moraalinen ilmapiiri on täynnä sen henkeä ja se vaikuttaa moniin heidän tietämättään.”

Tähän suuntaan kaikki menee.

Panteismia ei edistä pelkästään sen vetovoima ihmisiin ”olla niin kuin jumala”, vaan sitä vahvistaa myös poliittinen toiminta, varsinkin demokratia. Miten niin?

Andrews kirjoittaa: ”… demokratian kasvu auttaa valmistamaan tietä Antikristukselle tekemällä kansan tahdosta korkeimman sekä hallitsijoiden valinnan että heidän hallintonsa luonteen ja laajuuden suhteen; ja antamalla tälle tahdolle laillisen ilmaisun. Kun kansa valitsee lainsäätäjänsä, lainsäädäntö on sitä, mitä äänestäjien enemmistö vaatii. Menneisyydessä kaikkien kristittyjen kansojen keskuudessa tällainen lainsäädäntö on suurelta osin perustunut kristillisiin periaatteisiin ja siihen on kuulunut Jumalan auktoriteetin tunnustaminen. Niin kauan kuin tämä auktoriteetti, sellaisena kuin se on julistettu Raamatussa tai kirkon toimesta, tunnustetaan, kansan tahto ei ole ylin; mutta kun se kiistetään, tämä ylivalta yhä kasvaa. Jos sitten uskomus muuttuu yleiseksi joko sen suhteen, ettei ole Jumalaa, lain antajaa, eikä mitään Hänen tahtonsa ilmausta, joka olisi arvovaltainen, niin mikä periaate määrää silloin lainsäädännön luonteen ja rajoitukset? Ainoa periaate on [oletetun] yhteisen hyvän periaate; mitä ikinä se vaatii, on oikein.” Toisin sanoen tullakseen valituksi tai uudelleenvalituksi poliitikot usein mielistelevät äänestäjiä. Se on varmasti tämän päivän politiikkaa!

Muista, että Andrews’in kirja on kirjoitettu 120 vuotta sitten ja koskettelemme vain joitakin asioita, jotka hän paljastaa omasta ajastaan. Silti hänen kirjansa on kuin hän olisi uutiskommentaattori meidän ajassamme. Ja uutiset eivät olisi väärennettyjä!

Tämä artikkeli keskittyi ensisijaisesti maailmaan ja siihen, mihin se on menossa. Osassa 2 pääpaino on kirkossa, todellisessa ja tunnustavassa seurakunnassa, sekä luopumuksessa (joka muuten käsittää todellisia uskovia).

Aloitin tämän viestin korostamalla eskatologian merkitystä ja varsinkin sen arvoa suojellessamme uskovia petokselta, mukaan lukien tuleminen vedetyksi Antikristuksen uskontoon ja valtakuntaan ja niiden tahaton edistäminen. On traagista, että tätä tapahtuu tänä päivänä järkyttävissä mittasuhteissa, kun Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen paluu lähestyy.

TBC

Jatkuu artikkelissa Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 2)

Read Full Post »

Is the Antichrist Watching the News?
21.8.2020 by Olivier Melnick, suom. SK

Ensimmäiseksi meidän on tiedostettava, että Antikristus on todellinen henkilö. Hän ei ole kristillinen legenda ihmisten pelottelemiseksi. Antikristus on todellinen ja vaikka kukaan ei tiedä sitä varmasti, hän voi elää jo nyt. Voin sanoa teille, että jos hän elää, hän todennäköisesti tarkkailee uutisia päivittäin ja odottaa pääsevänsä maailman näyttämölle suurimpana ”rauhantekijänä”, mitä koskaan on esitelty ihmiskunnalle – ottamatta tietenkään huomioon todellista rauhantekijää Messias Yeshuaa! Joten mitä me todella tiedämme Antikristuksesta? Tätä varten meidän on mentävä lähteeseen, josta löytyy totuus. Raamatussa on oikeastaan aika paljon häntä koskevia yksityiskohtia:

  • Antikristus tulee globaalina ihmishallitsijana (Dan. 7-12)
  • Hän on pakana (Ilm. 13:1)
  • Hänet paljastetaan Pyhän Hengen poistuttua (tempauksen jälkeen) (2. Tess. 2:6-7)
  • Hän nousee täydelliseen valtaan – (Dan. 7:8, 20; 8:23)
  • Hän allekirjoittaa seitsenvuotisen sopimuksen (liiton) Israelin kanssa (Dan. 9:27)
  • Hän rikkoo sopimuksensa seitsenvuotisen Ahdistuksen puolivälissä (Dan. 9:27; Matt. 24:21; Ilm. 13:14-15)
  • Hän väittää olevansa Jumala (Dan. 11:36)
  • Hän vainoaa juutalaisia (Dan. 7:21)
  • Hän pystyttää ja käynnistää ”hävityksen kauhistuksen” (Dan. 12:11)
  • Hän hyökkää Israeliin (Dan. 11:40-45; Hes. 38-39)
  • Hän voittaa (Dan. 11:38-44)
  • Hänet voitetaan (Dan. 7:11,26; 9:27)

Paljon enemmän voi oppia Mark Hitchcock’in kirjasta: The End: A Complete Overview of Bible Prophecy and of the End days.

Aikojen saatossa ihmiset ovat spekuloineet, kuka on Antikristus. Joka kerta, kun inhottava maailmanhahmo on tullut esiin uutisissa, se on hankkinut hänelle Antikristuksen tittelin, ainakin potentiaalisen.

Lopulta tuo henkilö haalistui tai kuoli ja väärin annettu titteli hänen mukanaan. Kuka hän onkin ja riippumatta siitä, onko hän jo elossa tänään vai ei, maailman on oltava oikeassa asemassa Antikristuksen astua näyttämölle ja kaikkien on hyväksyttävä hänet. Tämä johtaa minut huolenaiheisiin, joita minulla on koskien Israelin ja Arabiemiirikuntien suhteiden viimeaikaista normalisoitumista.

Ensimmäiseksi meidän on tarkasteltava rauhaa kolmesta erilaisesta näkökulmasta:

Inhimilliseltä näkökannalta alueella, jota sodat ovat vaivanneet siitä alkaen, kun Israel syntyi moderniksi valtioksi 14. toukokuuta 1948, kahden maan välisen rauhan näkeminen on hyvin odottamatonta ja jännittävää. Arabien ja juutalaisten välillä on ollut ”maankuulu” viha viimeisten 75 vuoden ajan. Rehellisesti sanottuna viha on toispuolinen. Useimmissa arabimaissa näyttää olevan enemmän vihaa Israelia ja juutalaisia kohtaan, kuin mitä Israelissa arabimaailmaa kohtaan silti huomioon ottaen sen tosiasian, että molemmilla osapuolilla on ystäviä ja vihollisia kummallekin puolelle. Se on monimutkaista! Inhimilliseltä näkökannalta rauha on kuitenkin hyvä. Niin kauan kuin ymmärrämme sen inhimilliseltä kannalta, rauha tarkoittaa yksinkertaisesti sodan puuttumista. Otan sen päivä kerrallaan!

Raamatun näkökulmasta se menee vielä pidemmälle. Meitä pyydetään elämään rauhassa naapuriemme kanssa ja rakastamaan heitä (3. Moos. 19:18; Room.12:18). Meidän oletetaan myös olevan rauhassa ja alistuvaisia hallituksillemme (Room. 13:1-3). Lisäksi, kuten Jeshua sanoi, meidän on rakastettava vihollisiamme (Matt. 5:43-48). Ihmisen näkökulmasta se on kova määräys ja se on myös ainoa sellainen käsky kaikissa maailman uskonnoissa. Minun on muistutettava itseäni joka päivä, että minun TÄYTYY rukoilla vihollisteni puolesta ja rakastaa niitä, jotka vainoavat minua. Tässä mielessä se tekee Yeshuan seuraajista hyvin ainutlaatuisia. Tarvitsemme siihen ehdottomasti Pyhän Hengen avun!

Haluaisin kuitenkin tarkastella vielä yhtä puolta, joka on profeetallinen näkökulma. Luemme kohdasta Dan. 9:26-27:

Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty. Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse.”

Raamatussa ei ole monta kohtaa, joissa olisi niin paljon merkitystä ja kattaisi yhtä pitkän ajanjakson vain kahdessa jakeessa. Haluaisin kiinnittää huomiomme siihen näennäiseen rauhaan, jonka tämä yksilö tuo. Se tapahtuu ilmeisesti kohta seurakunnan ylösoton jälkeen, kun monet ihmiset ovat ”salaperäisesti” kadonneet. Kaaos tulee vallitsemaan maailmanlaajuisesti ja vakauden tarve on oleva suurempi kuin koskaan. Antikristus tulee ja allekirjoittaa liiton Israelin kanssa ja antaa maailmalle väärän käsityksen, että rauha on saapunut maan päälle yleensä ja varsinkin Lähi-itään. Meidän on aina muistettava, että Antikristus väärentää edukseen kaikkea, mitä Messias (Kristus) tekee. Jos Messias toi todellisen rauhan ihmisten sydämiin (ensimmäisessä tulemuksessaan) ja tuo todellisen rauhan maailmaan palatessaan Toisessa Tulemuksessa ahdistuksen jälkeen, niin Antikristus yrittää väärentää myös sitä väärällä rauhalla.

Alue maailmassa, joka on kaikkein epävakaisin ja on ollut sitä jo vuosikymmeniä, on Lähi-itä. Jos tuo alue voisi näyttää rauhalliselta, se auttaisi suuresti valmistamaan näyttämöä Antikristukselle. Siksi en suhtaudu Israelin ja Arabiemiirikuntien suhteiden normalisointiin samalla innostuksella kuin muut. Olen iloinen tuosta historiallisesta sopimuksesta ihmisen ajallisen rauhan kannalta, mutta pidän sitä myös mahdollisesti ensimmäisenä monista sopimuksista, jotka pystyttävät näyttämön Antikristukselle. Katson tätä suurella odotuksella, koska tiedän, että lopunaikojen kello tikittää kohti lopullista lähtölaskentaa.

Hesekiel kertoo meille, että Israeliin hyökätään, kun minun kansani Israel asuu turvallisena” (Hes. 38:14), joten Israelin täytyy tuntea elävänsä rauhassa, että voi jotenkin laskea valppautensa tasoa. Antikristus tulee tekemään parhaansa kerätessään kansakuntia Jerusalemia vastaan (Sak. 12:1-2; 14:1-3, Ilm. 16:16; 19:19). On paljon tuhoa ja kuolonuhreja (Sak. 13:9), mutta lopulta Antikristus kukistetaan (Ilm. 20:10) ja koko Israel tunnistaa Messiaansa (Sak.12:10; Room. 11:26).

Tarkoitukseni ei ole tuoda huonoja uutisia. Jälleen inhimillisestä näkökulmasta tämä normalisointi epäilemättä tuo alueelle hyvin ansaitun hengähdystauon vasta kolmannen Egyptin kanssa vuonna 1979 ja Jordanian kanssa vuonna 1994 solmittujen sopimusten jälkeen, puhumattakaan Iraniin kohdistuvasta uhasta, jos lisää arabimaita seuraa esimerkkiä – ja niitä todennäköisesti seuraa. Tarkasteltaessa maantieteellistä sijaintia suhteessa Iraniin liittoutumat Israelin ja minkä tahansa arabimaan välillä ovat edelleen uhka Iranin hegemoniapyrkimyksille. ”Viholliseni vihollinen on ystäväni”, kuten he sanovat, ja se on voinut jopa näytellä osaa äskettäisessä päätöksessä.

Päivän päättyessä maailma on valmis Antikristukselle, mutta se on valmis myös Messiaalle. Niiden meistä, jotka näkevät eron, tulee opettaa niitä, joilla on kiusaus seurata Antikristusta, ja johdattaa heidät ainoan tosi Rauhanruhtinaan tykö, joka tunnetaan Nasaretin Jeshuana (Jes. 9: 6-7; 52:13).

Read Full Post »

Unheeded Warnings and Sudden Devastation
By Jonathan Brentner, 11.9.2020, suom. SK

Kun Saint Helens -tulivuori jylisi keväällä 1980, niin yksi mies seisoi lujasti päättäneenä jäädä vuorelle. Majatalonpitäjä Harry R. Truman kieltäytyi lähtemästä kodistaan huolimatta evakuointimääräyksestä ja toistuvista varoituksista, jotka tulivat maanjäristyksinä.

Hän myönsi olevan ”mahdollista”, että vuori voisi ”räjähtää” jonain päivänä, mutta ei koskaan päässyt niin pitkälle, että olisi halunnut ”pakata laukkunsa” ja jättää kotinsa.

18. toukokuuta 1980 St. Helens -tulivuori räjähti sellaisella voimalla, että 1300 jalkaa vuoren huippua katosi heti. Räjähdys aiheutti valtavan maanvyöryn, joka liikkui alas vuoren rinteitä yli 110 mailin tuntinopeuksilla ja nieli kaiken reitillään olevan, mukaan lukien Harry R. Truman’in asuinpaikan hänen omistamassaan majatalossa Spirit Lake -järvellä.

Miksi mainita itsepäinen vanha mies, joka kieltäytyi ottamasta huomioon lähestyvän katastrofin varoituksia? Koska hän edustaa niin monia tämän päivän maailmassamme. Aivan kuten herra Truman, he kuulevat Raamatun profetian varoitukset ja tuntevat ajallemme luontaisen vaaran, mutta eivät käänny Vapahtajan puoleen, eivätkä odota Hänen ilmestymistään.

Varoitusmerkkejä on kaikkialla

Herra ei vaikene näinä viimeisinä päivinä. Viimeisten päivien merkit ovat aivan liian lukuisat kuvailtavaksi yhdessä viestissä. Viimeisten päivien ensimmäinen merkittävä indikaattori oli 18. toukokuuta 1948, kun Israelista tuli valtio, mikä toteutti ennustuksen Jes. 66:8. (Presidentti Harry S. Truman näytti tietä Israelin tunnustamisessa valtioksi.)

Hyppää eteenpäin vuoteen 2020 ja näemme ahdistuksen ajan maailmanhallituksen ponnahtavan eloon silmiemme edessä yhdessä teknologian kanssa, joka on välttämätön, että antikristus voi panna täytäntöön ”pedon merkin” kuolemanrangaistuksen uhalla. Aikamme laittomuus ja väkivalta yhdistettynä lukuisiin merkkeihin toistuvasti varoittavat meitä tulevan Herran päivän lähestyvästä tuhosta ja kuolemasta.

Kuten Harry R. Truman, monet uskovat eivät vielä halua ”pakata laukkujaan” Jeesuksen läheisen paluun odotuksessa. He eivät tunnista kiireellisyyttä ajassa, jossa elävät; ja siitä seuraa, että he elävät yksinomaan tämän maailman asioille ilman välttämätöntä ikuisuusperspektiivin tasapainottavaa vaikutusta. He toistavat saman erehdyksen kuin fariseukset ja saddukeukset, jotka olivat sokeita merkeille, että heidän luvattu Messiaansa seisoi heidän keskellään (Matt. 16:1-4). Aivan kuten muinaiset uskonnolliset johtajat, monet eivät nykyään tunnista lukuisia merkkejä, jotka osoittavat Jeesuksen välittömään ilmestymiseen.

Jeesus tulee pikaisesti

Jeesuksen viimeiset sanat seurakunnalleen sisältävät lupauksen hänen nopeasta paluustaan. Hän, joka näitä todistaa, sanoo: ’Totisesti, minä tulen pian’. Amen, tule, Herra Jeesus!” (Ilm. 22:20). Sana ”pian” kreikaksi on tachu, joka olisi paljon paremmin käännetty sanalla ”nopeasti”. Se viittaa toiminnan nopeuteen. Herra päätti suoran ilmoituksensa koko seurakunnalle lupauksella, että hän palaa nopeasti hakemaan morsiamensa.

Myös Paavali kirjoitti Jeesuksen ilmestymisen nopeudesta viemään meidät kotiin: ”…yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme (1. Kor. 15:52). Jeesus herättää Kristuksessa kuolleet ja tempaa elossa olevat pyhät pois hetkessä, ”silmänräpäyksessä”.

Meillä ei ole varoitusta päivää tai kahta ennen tempausta; heti kun kuulemme pasuunan äänen, olemme ikuisesti Herran kanssa. Se, mitä jo nyt näemme maailmassa, kertoo meille, että tuo päivä on tavattoman lähellä.

Aivan kuten St. Helens -tulivuoren purkausta seurannut tuho, niin myös 1. Tess. 5:3 kertoo, että tempauksesta jäljelle jääneitä kohtaa ”yhtäkkiä turmio”. Tämä näyttää olevan Jumalan vihan ahdistuksen aikaa edeltävä vuodatus. Lähdettyämme maan päältä maailma kokee sanoin kuvaamattoman kauhun, joka pahenee paljon seitsenvuotisen ahdistuksen aikana.

Oletko valmis?

Jos et ole vielä asettanut luottamustasi Jeesukseen, niin tee, tee se, ennen kuin on myöhäistä välttää kauhua, joka on tulossa maailman päälle. Anna Jumalan Hengen avata sydämesi evankeliumin totuudelle, joka löytyy Raamatun sanoista lukiessamme, että Kristus kuoli ristillä syntiemme tähden, haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, astui ylös taivaaseen ja on tulossa takaisin hakemaan seurakuntansa.

Jeesuksen ylösnousemus todistaa, että hän on se, joka hän sanoi olevansa, ja pystyy näin ollen pelastamaan kaikki, jotka uskovat. Joh. 3:16 sanoo:Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” Tämä yksinkertainen jae on iankaikkisen elämän avain.

Usko alkaa tunnustamisella, että tarvitsemme Jeesuksen ristillä suorittaman maksun synneistämme. Room. 3:23 sanoo: Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla.”

Vapahtajan tarpeemme on universaalinen. Koska kaikki ovat tehneet syntiä, niin jokainen tarvitsee Jeesusta (Joh. 14:6); ei ole poikkeuksia. Hän yksin maksoi velan synneistämme.

Jotkut luulevat erheellisesti voivansa kompensoida syntinsä hyvällä käytöksellä. Apostoli Paavali sanoo kohdassa Ef. 2:8-9, että näin ei ole: Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.” Iankaikkinen elämä tulee armosta uskon kautta; pelastava usko perustuu yksinomaan Jeesukseen ja Hänen uhriinsa syntiemme puolesta.

Jos olet riippuvainen omasta hyvyydestäsi tai käytöksestäsi saadaksesi iankaikkisen elämän, jäät hyvin kauas normista ja jäljelle, kun Jeesus tulee hakemaan seurakuntansa.

Jos lepäät turvallisesti Kristuksessa, niin tiedä, että sinulla on vain vähän aikaa jäljellä tässä maailmassa. Kirjoitin ajan myöhäisyydestä ennen Jeesuksen ilmestymistä artikkeleissa: One Minute to Midnight; Not Now, I have My Life to Live; jaThe Beast at Our Door.

Kun Jeesus tulee hakemaan seurakuntansa, kaikki Hänelle kuuluvat poikkeuksetta saavat kirkastetun ruumiin (Fil.3: 20-21. Kohdassa Joh. 10:27-29 Jeesus sanoo tämän kaikista hänen luoksensa tulleista: Ja minä annan heille iankaikkisen elämän ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.Turvallisuutemme ei kuitenkaan poista tarvetta valppauteen ja valmiuteen (Matt. 24:44 ja 25:13).

Paavali viittaa ”vanhurskauden kruunuun”, joka on varattu ”kaikille, jotka ovat rakastaneet hänen ilmestymistään” (2. Tim. 4: 8); erityinen palkinto on niille, jotka innokkaasti odottavat Jeesuksen paluuta viemään meidät kotiin. Mitä tulee valmiuteen, niin apostoli Johannes kirjoittaa:Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan” (1. Joh.2:28). Varomattomuus vaelluksessamme Jeesuksen kanssa ei estä meitä pääsemästä taivaaseen, mutta se voi aiheuttaa meille häpeän, kun Hän ilmestyy.

Uskon autuus

Jakeessa Ilm. 22:7 Jeesus sanoo: Ja katso, minä tulen pian. Autuas se, joka ottaa tämän kirjan ennustuksen sanoista vaarin!Ilmestyskirjan sanojen noudattamisessa on vielä enemmän autuutta.

Saatanan hyökkäyksen rajuudella Ilmestyskirjaa vastaan ei ole rajoja. Hän työskentelee päivin öin ryöstääkseen uskovilta sen lohduttavan sanoman, joka vakuuttaa heille vapautumista tulevasta seitsemän vuoden ahdistuksesta, kuten myös ajassamme niin vallitsevan pahuuden ja väkivallan lopullisesta rangaistuksesta.

Autuus, jonka Jeesus lupasi meille jakeessa Ilm. 22: 7, tulee myös siitä, että tiedämme, että Jumalan täydellisessä hallinnassa on jokainen uusi päivämme, riippumatta siitä, mitä tulee eteemme, tai väkivallasta ja kaaoksesta, joka ympäröi maailmaa. Psalmeissa (46:10) Herra sanoo, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä”. Ilmestyskirja tarjoaa yksityiskohdat Hänen synnin tuomiostaan, joka valmistaa tien hänen korotukselleen, josta luemme Ilmestyskirjan luvuissa 19 ja 20.

Ei ole aitoa välitöntä toivoa niille, jotka hylkäävät profeetalliset merkit ajassa, jossa elämme; vain ohikiitävä toivo, että ”jotenkin elämä palaa normaaliksi tulevaisuudessa”. He eivät näe, kuinka ”suuri nollaus”, jota maailmamme eliitti ajaa, johtaa antikristuksen valtakuntaan, aivan kuten Johannes kirjoitti Ilmestyskirjassa.

Ne meistä, jotka ymmärtävät Ilmestyskirjan varoitukset, tietävät, että sen sivuilla kuvatut tuomiot eivät ole vain mahdollisia, vaan myös hyvin lähellä. Toisin kuin Jeesuksen ajan fariseukset ja saddukeukset, me tunnistamme Jeesuksen paluun merkit ja katsomme ylöspäin odottaessamme Hänen ilmestymistään viemään meidät paikkaan, jota Hän valmistaa meille Isänsä talossa (Joh. 14: 1-3). Se ei siitä parane!

Harry R. Truman’in tarina varoittaa meitä siitä hulluudesta, kun jätämme huomiotta profeetalliset merkit, jotka kertovat meille, että elämme todellakin viimeisiä päiviä. Aivan kuten purkaus, joka yhtäkkiä tuhosi St. Helens -tulivuoren huipun, Herran päivä tuo äkillisen tuhon tähän maailmaan niille, jotka nyt hylkäävät evankeliumin pelastavan sanoman ja heidät jätetään kohtaamaan Herran päivä.

Harry R. Truman sivuutti lähestyvän katastrofin varoitukset. Mitä sinä aiot tehdä Raamatun profetian varoituksille?

Jonathan Brentner

Website: Our Journey Home
Please consider signing up for my newsletter on my website. Thanks!
E-mail: Jonathanbrentner@yahoo.com

 

Read Full Post »

Suddenly – In the Twinkling of An Eye!
By Jan Markell, 30.9.2020, suom. SK

Viimeisten päivien tapahtumat tapahtuvat nopeasti. Jopa yhtäkkiä. Sanaa ”nopeasti” (kreikan: tachos) käytetään Ilmestyskirjassa kahdeksan kertaa. Ajattele auton kierroslukumittaria, joka mittaa moottorin käyntinopeuden kierroksina minuutissa. Ja se nousee.

Raamatussa näemme usein äkillisen tuhon lankeavan jumalattomien päälle. Katumattomat Nooan aikana kokivat äkillisen ja katastrofaalisen tulvan (1. Moos. 6-9). Heillä oli 120 vuotta aikaa katua, kun Nooa saarnasi heille, mutta he päättivät olla välittämättä hänestä ja tuomio tuli yhtäkkiä (1. Moos.6: 3-7).

Oletko pannut merkille, että vuonna 2020 kaikki on tapahtunut yhtäkkiä?

  • Melko tavallinen maailmamme katosi yhtäkkiä.
  • Varastot myytiin loppuun yhtäkkiä.
  • Pelko valtasi Amerikan – ja maailman – yhtäkkiä.
  • Ihmiset määrättiin yhtäkkiä muuttamaa täydellisesti elämäntyylinsä.
  • Ihmiset menettivät elinikäiset yrityksensä yhtäkkiä.
  • Suositusta Yhdysvaltojen presidentistä tuli yhtäkkiä ”sen kaiken syy”.
  • Todellisuudesta tuli epätodellisuutta yhtäkkiä.
  • Kaupungit muuttuivat aavekaupungeiksi yhtäkkiä.
  • Ihmiskunnasta tuli itseään rakastavia, petollisia ja hillittömiä yhtäkkiä.
  • Huutoja maailmanhallituksen perään ilmeni yhtäkkiä, koska vain yhden maailman järjestelmä voisi hidastaa tuhoa.
  • Virtuaalisesta tuli yhtäkkiä uusi tapa tehdä kaikki.
  • Yhdysvaltain talous muuttui kaikkien aikojen parhaasta kamalaksi yhtäkkiä.
  • Kirkko muuttui maailman silmissä olennaisesta merkityksettömäksi yhtäkkiä.
  • Hollywood lopetti yhtäkkiä sairaiden elokuvien tekemisen, kun teatterit yhtäkkiä
  • Järjestys kääntyi kaaokseen yhtäkkiä rodullisen jännityksen myötä.
  • Tuo jännitys kääntyi yhtäkkiä
  • Laittomuus kääntyi anarkiaksi yhtäkkiä.
  • Huuto poliisin suojelun perään kääntyi yhtäkkiä huudoksi ”lakkauttakaa poliisi”.
  • Terve järki yksinkertaisesti kääntyi yhtäkkiä vahvaksi harhaksi.

Viestiikö tämä kaikki jotakin? Jokin muu tapahtuu yhtäkkiä – seurakunnan tempaus. Se tapahtuu silmänräpäyksessä. Se on niin nopea, että sitä tuskin voidaan edes mitata.

Kun Jumala alkaa toimia, hän ei tuhlaa hetkeäkään, mutta Hän kyllä varaa aikaa varoittamiseen, ennen kuin tuomitsee. Ja Hän näyttää olevan kertomassa meille, että asiat muuttuvat ikuisuutta varten yhtäkkiä seurakunnan tempauksen kautta.

***

Tuntuuko siltä, että nykyään tapahtuu paljon ja nopeasti? Lue artikkeli Kaikki kiihtyy loppua kohti mentäessä

Read Full Post »

Zechariah 5:5-11 – Homecoming: Babel Returns Home
By Mark A. Becker, 19.8.2020, suom. SK

[Huomautus: Tämä kirjoittaja uskoo ylösottoon on ennen vihaa ja tämä artikkeli heijastaa tätä näkemystä.]

Johdanto

Tämä artikkeli on kirjoitettu jatkoksi artikkelille Ilmestyskirjan lukujen 17 ja 18 yksi tulkinta. Lue tuo artikkeli ensin saadaksesi täyden ymmärryksen tästä kohdan Sak. 5:5-11 mahdollisesta tulkinnasta.

Edellä mainitussa artikkelissa esitetään yhteenveto käsityksestäni, että Antikristus perustaa ”valtaistuimensa” jälleenrakennettuun Babyloniin nykyisessä Irakissa sen jälkeen, kun 10 kuningasta tuhoavat ”Suuren Babylonin Porton” ja kaupungin, jossa hän istuu, kuten Ilm. 17 ja 18 kuvailevat. Ehdotan samoin, että hävityksen kauhistuksen (Dan. 9:27) jälkeen Antikristuksella on operatiivinen tukikohta myös Jerusalemissa.

Uskon, että tämä kohdan Sak. 5:5-11 tulkinta osoittaa Babylonin yhteyden Antikristukseen ja hänen merkkiinsä, joka hallitsee kaikkea kauppaa, ihmisten valvontaa ja seurantaa, sekä pakollista järjestelmää palvoa häntä itseään Jumalana.

Haluaisin pilkkoa tämän sanankohdan osiin ja lisätä kommentin jokaiseen, että tämä olisi helpompi ymmärtää.

Ensiksi kohta kokonaisuudessaan:

Sitten enkeli, joka puhutteli minua, lähti liikkeelle ja sanoi minulle: ”Nosta silmäsi ja katso: mikä tuo on, joka lähtee liikkeelle?” Minä sanoin: ”Mikä se sitten on?” Ja hän vastasi: ”Tämä on eefa-mitta, joka lähtee liikkeelle”. Ja hän sanoi: ”Tämän näköisiä ne ovat koko maan päällä”; ja katso, lyijykansi kohosi, ja siinä istui eräs nainen eefa-mitan sisällä. Ja hän sanoi: ”Tämä on jumalattomuus.” Ja hän paiskasi hänet sisälle eefa-mittaan ja paiskasi lyijypainon sen suulle. Ja kun minä nostin silmäni, näin minä, katso, kaksi naista lähtevän liikkeelle ja niillä oli tuulta siivissään ja niiden siivet olivat kuin haikaran siivet; ja ne kantoivat eefa-mittaa taivaan ja maan välitse. Niin minä sanoin enkelille, joka puhutteli minua: Mihin ne kuljettavat eefa-mittaa? Ja hän vastasi minulle: Ne menevät rakentamaan hänelle huonetta Sinearin maahan. Ja kun se on valmis, lasketaan hänet sinne paikoillensa. (Sak. 5:5-11)

Sitten käydään läpi yksityiskohtaisemmin:

Sitten enkeli, joka puhutteli minua, lähti liikkeelle ja sanoi minulle: ”Nosta silmäsi ja katso: mikä tuo on, joka lähtee liikkeelle?” Minä sanoin: ”Mikä se sitten on?” Ja hän vastasi: ”Tämä on eefa-mitta, joka lähtee liikkeelle”. Ja hän sanoi: ”Tämän näköisiä ne ovat koko maan päällä.”

”Eefa” on mittakori, jota käytetään pääasiassa viljan mittaamiseen. Tämä loihtii esiin kuvan kolmannesta sinetistä – mustasta hevosesta – Ilm. 6:5. Tämä kohta käyttää vehnän ja ohran mittaa; samoja aineita mitattiin myös eefalla.

Tämä näyttää osoittavan, että eefa on symboli välttämättömille kuiville ruuille ihmisen ruokavaliossa ja kuva välttämättömästä kaupasta ihmisen elämän ylläpitämiseksi. Eefa edustaa sitä, mitä on jäljellä maailmantaloudesta, jonka Jumalan tuomiot ja väestökato ovat heikentäneet kolmen ja puolen ensimmäisen vuoden aikana.

Ilmaisu ”tämän näköisiä” on käännös yhdestä heprean sanasta ”ayin”, joka tarkoittaa ”silmä”. Kun otetaan kirjaimellinen ”silmä”-käännös, lause kuuluu seuraavasti: ”Tämä on eefa, joka lähtee liikkeelle. Tämä on silmä kautta kaiken maan.”

New English Translation kääntää sen näin: ”This is their ’eye’ throughout all the earth” (Tämä on niiden ’silmä’ kautta kaiken maan).

Minusta tämä on äärimmäisen mielenkiintoista. Kun ajatellaan eefaa ruuan kauppana, jolla on ”silmä kautta kaiken maan”, ei voi olla näkemättä kohdan Ilm. 13:17 kuvaa: ”…ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku.” Antikristuksen ”silmä” seuraa kaikkea perushyödykkeiden ostamista ja myymistä ”kautta kaiken maan” hänen pedonmerkkitalousjärjestelmänsä avulla. (Tämä sama silmä taitaa olla USA:n yhden dollarin setelissä. Suomentajan kommentti.)

”Ja katso, lyijykansi kohosi, ja siinä istui eräs nainen eefa-mitan sisällä. Ja hän sanoi: ’Tämä on jumalattomuus.’ Ja hän paiskasi hänet sisälle eefa-mittaan ja paiskasi lyijypainon sen suulle.” (Sak. 5:7-8)

Talentti lyijyä pitää ”naisen” eefassa. Jotkut ehdottavat, että se on vastoin naisen tahtoa, mutta en näe tekstissä mitään, joka vahvistaisi tämän ajatuksen. Huomaa, että nainen ”[istuu] keskellä eefaa” (KJV: in the midst of the ephah). Hän ei kamppaile päästäkseen ulos. Kuva on, että enkeli vetää naisen ulos eefasta näyttääksen hänet Sakarjalle ja sitten heittää hänet takaisin sisälle ja peittää lyijypainolla eefan, jossa hän jo istui mukavasti.

Heprean ”naista” tarkoittava sana on ”ishshah” ja vastaa kreikan sanaa ”gune” Uudessa testamentissa. Korostan tätä vain ehdottaakseni, että sanat viittaavat samaan symboliseen kokonaisuuteen: eli ne molemmat viittaavat väärään uskonnolliseen järjestelmään. Löydämme kreikan sanan “gune”, joka viittaa roomalaiskatoliseen kirkkoon luvussa Ilm. 17 uudelleen ja uudelleen. Profetiassa naiset aina samaistetaan uskonnolliseen järjestelmään (ellei nimenomaan sanota muuta) enkä näe tässä mitään poikkeusta tuosta yhtenäisestä käytännöstä.

Naisen henkilöllisyys saa erikoisvahvistuksen, kun enkeli sanoo: ”Tämä on jumalattomuus.”

Tämä kuva naisesta, joka istuu mukavasti eefassa ja joka on suljettu lyijypainolla, osoittaa, että taloudellisen kaupan ja uskonnollisen järjestelmän perustarpeet liittyvät mutkikkaasti toisiinsa; ne on sulautettu yhteen. Pedonmerkkijärjestelmä tulee olemaan ihmisen kestävän peruskaupankäynnin ja pedonpalvonnan jumalana yhdistelmä Antikristuksen itsensä kaikkinäkevän silmän alla.

Ja kun minä nostin silmäni, näin minä, katso, kaksi naista lähtevän liikkeelle ja niillä oli tuulta siivissään ja niiden siivet olivat kuin haikaran siivet; ja ne kantoivat eefa-mittaa taivaan ja maan välitse (Sak. 5:9).

Jos pidämme kiinni ymmärryksestä, että naiset edustavat uskonnollisia järjestelmiä, niin se osoittaisi, että kaksi muuta uskontoa saattavat Antikristuksen uuden uskonnollisen järjestelmän määränpäähänsä.

Antikristuksen itsepalvontajärjestelmässä on tosiasiassa kaksi muuta vakiintunutta uskontoa, jotka ovat äärimmäisen yhteensopivia sen kanssa, jota hän on perustamassa ja niillä kummallakin on oma vaikutuksensa maan itäisellä ja läntisellä pallonpuoliskolla.

Ensimmäinen on hindulaisuus idässä. Toinen on hindulaisuuden vesa lännessä, joka tunnetaan nimellä New Age. Molemmat opettavat sekä panteismia että panenteismia: kaikki on Jumala ja kaikki on Jumalassa. Yhteys näiden kahden ”uskonnon” välillä on tietysti meditaatio, joka avaa meditoijan demoniagentille toimia psyykessä mielen hiljentämisen kautta. Tämä tekniikka johtaa poikkeuksetta riivaajien oppeihin, jotka huipentuvat käsitykseen, että mietiskelijä onkin Jumala.

Antikristus väittää olevansa Jumala (2. Tess. 2:4), enkä voi kuvitella mitään toista uskontoa, joka auttaisi tunnustamaan tämän väitteen paremmin kuin nämä kaksi.

Kun 10 kuningasta ovat tuhonneet kaikkien uskontojen ekumeenisen yhdistelmän roomalaiskatolisen kirkon alaisuudessa (Ilm. 17:16-17) ja antavat maallisen valtakuntansa Antikristukselle, nämä kaksi uskontoa, siltä se näyttää, yhdistyvät Antikristuksen kanssa ja ”saattavat” (escort) – eli ylentävät (promote) ja palauttavat (back) – hänen upouuden pedonmerkin taloudellisen ja palvontajärjestelmänsä seuraavassa jakeessa kuvattuun paikkaan.

Huomaa myös, että eefa nostettiin ”taivaan maan ja välille”. Minusta tämä symboliikka jälleen muistuttaa Kirjoitusta, jossa kuvataan Saatanaa ”ilmavallan hallitsijana” (Ef. 2:2). Se on ilmakehällinen sijainti, jossa kaikki ihmiskunnan satelliitit kiertävät ja keino, jolla Antikristuksella on ”silmä kautta kaiken maan” seurata kaikkia maksutapahtumia, paikkoja ja aktiviteetteja maan päällä.

Niin minä sanoin enkelille, joka puhutteli minua: ”Mihin ne kuljettavat eefa-mittaa?” Ja hän vastasi minulle: ”Ne menevät rakentamaan hänelle huonetta Sinearin maahan. Ja kun se on valmis, lasketaan hänet sinne paikoillensa.” (Sak. 5:10-11)

Kuten useimmat tietävät, ”Sinearin maa” on siellä, missä Nimrod ja maan ihmiset olivat ryhtyneet ensimmäiseen globaaliin yritykseen yhdistää hallitus-, talous- ja uskonnollinen järjestelmä Baabelin tornilla (1. Moos. 11:1-9).

Vaikka jotkut nuoren maan kreationistit (joista olen yksi) uskovat, että nykypäivän Irakissa sijaitsevan muinaisen Babylonin kaupungin alue oli veden alla niin pian tulvan jälkeen ja että Baabel oli todennäköisesti toisessa paikassa jossakin lähellä, niin Babylonin kaupunki Irakissa on todennäköisesti tuo kaupunki ”Sinearin maassa”, jonne Antikristus perustaa kaupan.

”Huone”, joka on rakennettu järjestelmän asettamiseksi ”paikoillensa”, voisi hyvinkin olla ”temppeli”, joka melkein varmasti sisältää Antikristuksen valvontakalut, joita hän tarvitsee seuraamaan jokaista ihmistä maan päällä.

Näyttäisi, että Väärä Profeetta asettaa kuvan Jerusalemin jälleenrakennettuun temppeliin (Dan. 9:27) sen jälkeen, kun Antikristus on asettanut hävityksen kauhistuksen ja julistanut itsensä Jumalaksi (Ilm. 13: 11-15 ja 2. Tess. 2:4) ja voi varmasti olla mahdollista, että toinen ”kuva” sijoitetaan myös ”Sinearin maan” ”huoneeseen”.

Kysymys nousee: Tuleeko olemaan kaksi ”kuvaa”, yksi Babylonissa ja toinen Jerusalemin temppelissä, vai ottaako Antikristus Babyloniin asettamansa ”kuvan” ja sijoittaa sen uudelleen Jerusalemin temppeliin? Kumpikin voi toteutua. Mutta en todellakaan näe mitään syytä, miksi ei voisi olla kaksi kuvaa, riippumatta siitä, mitä kuvilla aiheutetaan ja mitä ne voivat sisältää. Näyttää, että Antikristuksella on operatiivinen tukikohta molemmissa kaupungeissa ahdistuksen viimeisten kolmen ja puolen vuoden aikana, josta kerron vähän tarkemmin artikkelissa Ilmestyskirjan lukujen 17 ja 18 yksi tulkinta

Johtopäätös

Sakarjan kohdan 5:5-11 kuva symboloi Antikristuksen pedonmerkin talous- ja palvontajärjestelmää sulautettuna yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, järjestelmän täydellistä valvontaa yli koko maan ja paikkaa, josta tämä järjestelmä ja Antikristus operoivat.

Vaikka uskon tämän olevan oikea tulkinta, haluan aina muistuttaa toisia, että tulevaisuuden profetian suhteen ”luulen olevani oikeassa – mutta voin olla väärässä.”

Tulevaisuuden profetia on vaikea aihe.

Vaikka meillä on paljon selkeämpi näkökulma tulevaisuuden profetiaan, kuin meitä edeltävillä sukupolvilla, niin kukaan ei etukäteen tiedä tarkalleen, kuinka Jumalan profeetallinen suunnitelma tulee toteutumaan.

Vuosien varrella on ehdotettu monia tulkintoja ja skenaarioita, mutta profetian tutkijalle kuva tulee ajan kuluessa paljon selkeämmäksi ja tarkemmaksi.

Mutta kiitos olkoon väkevälle Jumalallemme ja Vapahtajallemme Jeesukselle Kristukselle, että emme tule tänne näkemään historian viimeistä huipentumaa, koska Hän tulee viemään morsiamensa takaisin Isän taloon olemaan ikuisesti hänen kanssaan (Joh. 14:1-3). Mikä loistava päivä se onkaan!

Rakkautta, armoa ja rauhaa messias Jeshuassa ja Maranata!

Email: mab10666@yahoo.com

 

Read Full Post »

Optimistic Pessimism
By Todd Hampson, 23.7.2020, suom. SK
[Hakasulkeissa on Hannun lisäämät kommentit.]

Olemme hurjassa kyydissä – Jumala kuitenkin hallitsee.

Olen luonteeltani optimisti – olen taipuvainen näkemään puolillaan olevan lasin melkein täynnä ja minulla on yleensä luonnollinen toivo tulevaisuuden suhteen. Nyt kuitenkin tulen tykösi optimistisena pessimistinä. Salli minun selittää. Minulla on suurenmoisia uutisia, mutta ensin minun on kerrottava kovia uutisia. Ennen kuin lääkäri voi kertoa hoitomahdollisuuksista, hänen on ensin kerrottava potilaalle karu totuus. Lääkäri ei voi kuorruttaa sokerilla uutista, että jollakin on syöpä tai kuolemaan johtava sairaus. Heidät on koulutettu erottautumaan hetken tunnetilasta auttaakseen potilaitaan ymmärtämään täysin se todellisuus, jota he ovat kohtaamassa. Samoin, kun poliisin on kerrottava uutinen läheisen kuolemasta, ei ole yksinkertaista kertoa se. He eivät voi tehdä mitään kauhean uutisen vaikutuksen vähentämiseksi. Silti uutinen on kerrottava.

En ole lääkäri enkä poliisi, mutta minulla on karuja uutisia kerrottavana ja sitten seuraa joitakin suurenmoisia uutisia.

Huonot uutiset

OK, mistä aloitetaan? Ajanmerkit huutavat meille seuraavien asioiden kautta:

  • globaali pandemia
  • jatkuva ristiriitainen väärä tieto koskien em. mainittua pandemiaa [mitähän kirjoittaja tuolla tarkoittaa?]
  • kansallinen ja globaali talous, jota kannattaa yliluonnollinen lanka
  • Lähi-idän sekasorto, jonka keskus on Israel
  • mittasuhteiltaan raamatullisia heinäsirkkavitsauksia
  • marksilaiset peruuttamiskulttuuriryhmät tuhoamassa kaupunkejamme [Yhdysvalloissa]
  • suuria kansalaislevottomuuksia monissa maissa
  • pahin humanitaarinen kriisi (Jemenissä), mitä maailma on nähnyt vuosikymmeniin
  • Yhdysvallat ja Kiina puskevat Etelä-Kiinan merellä toisiaan diplomaattisesti ja mahdollisesti sotilaallisesti
  • murhat lisääntyvät räjähdysmäisesti, kun eri kaupungit lopettavat poliisin rahoittamisen
  • vankeja vapautetaan vankilasta joukoittain
  • seurakunnille kerrotaan, etteivät ne voi kokoontua eikä veisata [Suomessa tämä kyllä ymmärretään järkevänä koronan rajoittamistoimena]
  • vapautemme häviävät silmiemme edessä
  • ja – mikä pahinta – suurin osa seurakuntaa kelluttelee myötävirtaan kuin kuollut kala sen sijaan, että olisi suola ja valo, joka se kutsuttiin olemaan

Katselemme maamme kuolemaa silmiemme edessä. Amerikkaa – historian suurinta supervaltaa – ei löydy Raamatun lopunajan profetiasta tärkeänä toimijana. Jotakin kauheaa täytyy tapahtua sille, ennen kuin ahdistus alkaa.

Nämä olivat ne kylmät ja kovat tosiasiat. Nyt vielä joitakin huonoja uutisia. (Älä huolestu, hyvät uutiset tulevat kohta.)

Ensinnäkin uskon, että seuraavat 3–6 kuukautta voivat olla epävakaimmat, mitä olemme nähneet tällä vuosisadalla. Meidän yksinkertaisesti on herättävä siihen tosiasiaan, että maassamme on käynnissä jotakin PALJON suurempaa kuin pelkkiä poliittisia erimielisyyksiä. Unohda hetkeksi vastakkainasettelu demokraattien ja republikaanien välillä. Se, mitä näemme, on globalistinen suunnitelma kaataa Amerikka. Tämä suunnitelma on ollut käynnissä vuosikymmeniå ja se on edennyt viimeisten 12 vuoden aikana ennennäkemättömille tasoille. Amerikassa on kulissien takana hyvin todellisia, hyvin organisoituja, määrätietoisia, hyvin profetoituja (jos voin käyttää tuota ilmausta), hyvin voimakkaita ihmisiä, jotka lietsovat Amerikkaan jakautumista, epäjärjestystä, laittomuutta ja epävakautta.

Ihmisten täytyy herätä. Globalistit haluavat kaataa Amerikan, koska se luhistaa maailmantalouden, ja he haluavat nousta valtaan periaatteella järjestys kaaoksesta. Se on meidän yhden dollarin setelissämme, se on heidän julkisissa puheissaan, se on kaikkien nähtävissä. He eivät enää piilottele sitä.

Tutki tätä itse ja todista, että olen väärässä. En halua olla tässä oikeassa, mutta kun olen. Se on piilossa kaikkien nähtävillä. Tiedän, että se kuulostaa hullulta, mutta on totta. Nämä globalistit kuuluvat vielä suurempaan, järjestäytyneempään nukketeatteriin – jonka johtajana on itse Saatana. Raamattu sanoo, että hän on ”tämän maailman jumala”, ”ilmanvallan hallitsija” ja että hänellä on koordinoituja pahoja hierarkioita näkymättömässä valtakunnassa (Ef. 6). Hän tietää (tutkimalla profetiaa), että seurakunnan tempaus on lähellä ja hän on aggressiivisesti sijoittamassa shakkinappulansa laudalle.

Joten miltä tämä näyttää näkyvässä valtakunnassa? Se näyttää siltä, että uusia kaaoksen aaltoja on tulossa. Tykkäätpä Trumpista, tai et, ota hetkeksi pois kuvasta hänen persoonallisuutensa ja häntä koskevat ajatuksesi. Katso nyt näitä muutamia tosiasioita mahdollisimman puolueettomasti. Meillä on Valkoisessa Talossa odottamaton DC:n ulkopuolinen edustaja, joka on vankkumaton nationalisti, joka ymmärtää (ja vastustaa) globalistista agendaa. Se on yksi fakta, jonka suurin osa ihmisistä unohtaa. Raaka tosiasia on, että presidentti (rakastatpa häntä tai vihaat) on heittänyt suuren jakoavaimen globalistien rattaisiin – ja he ovat heittäytyneet nelivuotiseen laittomaan raivokohtaukseen.

Tässä syy, miksi jaan kaiken tämän. Globalistit ovat hyvin tosissaan ja näkevät hetkensä liukuvan pois. Tästä hetkestä vaaleihin he todennäköisesti käyttävät ketä tahansa ja mitä tahansa lisäämään sosiaalista ja taloudellista kaaosta yrityksissään saada globalisti Valkoiseen Taloon.

Hankaluus on tässä. Ei ole olemassa hyvää lopputulosta. Jos Trump pääsee toiselle kaudelle, globalistinen raivokohtaus pahenee. Kuka tietää, mitä vaalienjälkeisiä suunnitelmat globalistit – jotka näkevät hetkensä liukuvan pois – toteuttavat? Jos Trump ei pääse toiselle kaudelle, he ryhtyvät salamannopeasti laittamaan agendaansa takaisin raiteilleen. Silloin on hanskat riisuttu. Ei ole rajoituksia. He eivät halua hetken liukuvan pois. Lisääntynyt vihollisuus kristittyjä ja juutalaisia kohtaan tulee edelleen lisääntymään. Vapauksia (mukaan lukien uskonnonvapaus) todennäköisesti poljetaan jalkoihin entistä enemmän, ellemme nouse vastustamaan. Ilman Jumalan puuttumista asioihin meillä Amerikassa voi olla edessämme vaikeat ajat.

En ole profeetta, mutta edellä on rukouksessa saatu Pyhän Hengen antama käsitys siitä, mitä on tulossa. Rukoilen, että olisin väärässä. Rukoilen, että pandemia ja mellakat lakkaisivat, että maamme kääntyisi Jumalan puoleen suurin joukoin ja että voisimme vetää henkeämme ja palata vakauteen ja normaaliin elämään. Mutta sinä ja minä molemmat ymmärrämme sydämessämme, että niin ei tule käymään. Näyttää, että lähestymme vaihetta, josta lähtien asiat vain pahenevat.

Hyvät uutiset

Nyt hyviä uutisia. Kaikki tämä sopii sataprosenttisesti lopunajan profetiaan. Tapahtumat ajassamme ovat tulossa yhteen, kuin ei koskaan historiassa. Meillä on enemmän syytä uskoa, että Herra on tulossa meidän elinaikamme (ehkä hyvin pian), kuin millään muulla kristittyjen sukupolvella kirkkohistoriassa. Jokainen Vanhan testamentin profeetta, paitsi Joona, ennusti Israelin tulevan kansakunnaksi viimeisinä päivinä. Jeesus ilmoitti, että se sukupolvi, joka näkee Israelin tulevan uudelleen kansakunnaksi, olisi se sukupolvi, joka todistaisi kaikkia lopunajan tapahtumia. Olen 100-prosenttisen vakuuttunut, että tempaus tapahtuu ennen Antikristuksen paljastamista ja ahdistuksen alkamista.

Mitä tulee maahamme, niin uskon todella, että seurakunnan tempaus (ehkä muiden tapahtumien ohella) on se, mikä lopulta heikentää Amerikan, romahduttaa maailmantalouden ja valmistaa tien Antikristuksen nousulle.

Tässä vaiheessa olen huomannut jättiläismäisen lisäyksen sekaannuksessa ja harhassa koskien sitä, milloin tempaus tapahtuu. Vihollinen yrittää synnyttää hämmennystä taistelukentällä aikana, jolloin meillä pitäisi olla kristallinkirkas käsitys ajoista ja tapahtumien järjestyksestä. Seuraavassa esitän seitsemän syytä uskoa lujasti, että tempaus tapahtuu ennen ahdistusta. Se ei muuten tarkoita, ettemme kohtaisi joitakin vaikeita tapahtumia ennen tempausta. Katso ympärillesi. Jos et ole huomannut, niin olemme jo vaikeissa ajoissa.

1: Meitä ei ole määrätty vihaan (1. Tess. 5:9)

Tämä ja monet muut jakeet sanovat selvästi, että meitä ei ole määrätty vihaan, eli että pääsemme pakoon tulevaa vihaa. Koko ahdistuksen aika on Jumalan vihaa. Jeesus avaa sinetit alussa ja kuudennessa sinettituomiossa maan asukkaat ilmoittavat selvästi tietävänsä, että se on Jumalan vihaa (Ilm. 6:15-17).

2: Lähtö ennen Antikristusta (2. Tess. 2:3)

Raamattu opettaa suurta luopumista totuudesta lopunaikoina (1. Tim. 4: 1; 2. Tim. 4:3), mutta kreikan kielen sana apostasia jakeessa 2. Tess. 2:3 tarkoittaa kirjaimellisesti ”lähtö”. Strong’in konkordanssi sanoo, että tuon sanan juurisana aphistémi tarkoittaa: johtaa pois, poistua jostakin (Käyttö: saada poistumaan, vetää pois, torjua, ottaa asema poissa, vetäytyä, lähteä) Toinen syy, jonka vuoksi tämä mielestäni viittaa tempaukseen, on se, että jos sanotaan, että suuren luopumuksen täytyy ”tapahtua ensin”, niin se ei sovi läheisyyden oppiin (johdonmukainen Raamatun opetus, että tempaus voi tapahtua millä hetkellä tahansa).

3: Juutalainen hääperinne

Kaikki lopun ajan tapahtumiin liittyvä symboliikka heijastaa muinaista juutalaista hääperinnettä. Jeesus käytti tuota perinnettä opetuksissaan. Muinaisessa juutalaisessa (erityisesti Galilealaisessa) hääperinteessä sulhanen jätti isän talon, matkusti halutun morsiamen kotiin, maksoi suuren hinnan morsiamesta ja hänen tarjouksensa joko hyväksyttiin tai hylättiin. Hyväksyttynä se tuli laillisesti sitovaksi ja hän meni takaisin isän taloon valmistamaan paikan morsiamelleen. Tiettynä ajankohtana, jonka vain isä tunsi, hän lähetti pojan hakemaan morsiamen. Bestmanit ilmoittivat sulhasen saapumisesta, sitten morsian nostettiin istuimelle, kannettavaksi pois sulhasen kanssa. He kahdestaan menivät hääkamariin 7 päivän ajaksi ja sitten oli suuri hääjuhla avioliiton täyttymisen jälkeen.

Tila ei riitä, mutta jokainen näistä yksityiskohdista vastaa tärkeimpien ensimmäisen ja toisen tulemuksen tapahtumien järjestystä. Tässä on yksi keskeinen kohta:Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.” (Joh. 14:2-3)

4: Läheisyys

Raamatun selvä oppi, että Herra voi palata milloin tahansa.

5: Autuaallinen toivomme

Jakeessa Tiit. 2:13 tempausta kutsutaan ”autuaaksi toivoksi”. Sitä me odotamme. Raamattu ei missään kehota meitä valmistautumaan kestämään helvettiä maan päällä. Jokainen Herran paluun kuva on maalattu sellaiseksi, johon me katsomme iloisella odotuksella. Ahdistuksen ajassa suurin osa uskovista tapetaan. Se ei ole ”autuaallinen toivo”.

6: Vanhan Testamentin esikuvat

Kaksi tuomiota määrittelevät ennalta selvästi Jumalan lopullisen vihan ajan maan päällä: Nooan ajan vedenpaisumus sekä Sodoman ja Gomorran tuomio. Kummassakin tapauksessa Jumala poisti uskovat ennen tuomiota. On myös monia muita esikuvia ja hahmoja, jotka myös viittaavat tähän malliin.

7: Tempaus on tarkoitettu rohkaisemaan

Tärkeimmässä tempausta käsittelevässä tekstissä (1. Tess. 13-18) Paavali päättää sanomalla: Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla” (1. Tess. 4:18).

Tässä on SE hyvä uutinen. Sinä voit saada syntisi anteeksi ja odottaa tempausta ja iankaikkisuutta taivaan Herran kanssa. Ellet koskaan ole hyväksynyt Kristusta, nyt on aika pyytää häntä pelastamaan sinut ja saada ilmainen pelastuksen lahja. Joskus teemme siitä liian monimutkaista. Kristityksi tuleminen on yksinkertaisesti sen hyväksyminen, että Jeesus on se, joka Hän sanoi olevansa (Jumala lihassa) ja sen uskominen, että hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa tapahtuivat sinun syntivelkasi maksamiseksi. Emme voi tehdä töitä pelastuksen eteen; se on jo maksettu. Meidän täytyy vain vastaanottaa lahja ja luottaa Kristukseen.

Menettely

Kuinka meidän uskovina siis pitäisi elää? Mitä voimme tehdä näinä koettelevina aikoina? Seuraavassa joitakin marssiohjeita.

Ensiksikin, nyt ei ole aika leikkiä. Tämä ei ole leikkikenttä, vaan taistelukenttä. Meidän on otettava vakavasti Herra ja usko. Jos olet uskova, niin on aika lukea Raamattuasi vakavasti. On aika etsiä Herraa vilpittömästi ja syvästi. On aika kääntyä pois kaikesta, joka vetää meitä pois laatusuhteesta Herraan.

Toiseksi meidän kerta kaikkiaan TÄYTYY ymmärtää, missä ajassa elämme. Jos et ymmärrä Raamatun profetiaa, niin nyt on aika päästä jyvälle siitä. Jos raamatunprofetia on sinulle sumeaa, nyt on aika päästä selvyyteen. Jumala tarkoittaa, mitä sanoo ja sanoo, mitä tarkoittaa. Me VOIMME ymmärtää, mitä Raamattu opettaa profetiasta ja lopunajoista. Älä tyydy mihinkään vähempään, kuin kirkkaaseen selvyyteen Painiskele sanan kanssa rukouksessa, kunnes sinulla on se.

Kolmanneksi, meidän täytyy ottaa se päivä kerrallaan. Maailmantapahtumien paino voi olla musertava. Uida vastavirtaan ja olla vastakulttuurillinen kristitty, joka tutkii profetiaa, kuin vartijat, joiksi meidät kutsuttiin, on kovaa työtä. Useimmat eivät ymmärrä sinua. Se kuuluu asiaan. Ole kuin Jeremia ja valmistaudu sanomaan, mitä Jumala kutsuu sinua sanomaan, vaikka useimmat ymmärtävät väärin, eivät välitä ja jopa pilkkaavat sinua. Sinä et kilvoittele heille. Sinä kilvoittelet Yhden hengen yleisölle! Ajan käyttäminen päivittäin hänen sanassaan ja rukouksessa on hyvin tärkeää. Keskittyminen yhteen ainoaan päivään kerrallaan on vapauttavaa, kun luotamme Vapahtajaamme, että hän antaa marssiohjeet tuolle päivälle.

Neljänneksi, jos et ole uskova, niin nyt on aika uskoa. Aika on lyhyt. Kuinka lyhyt? En tiedä, mutta tiedän, että jokainen hengenveto on lahjaa, eikä elämään sisälly takuita. Jos tunnet kehotuksen sydämessäsi tulla Herran tykö, niin älä ohita sitä. Vastaa Pyhälle Hengelle, joka vetää sinua Jeesuksen luokse. Lupaan sinulle, että Hän on todellinen ja että Raamattu on totta. Sataprosenttisesti! Pian uskomme on oleva näkemistä!

Todd Hampson | ToddHampson.com

 

Read Full Post »

Perilous times will come (part two)
16.5.2020, by Simon Desjardins, suom. SK

Tämä on jatkoa artikkelille Vaaralliset ajat tulevat, osa 1.

Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja” (2 Tim. 3:1).

Edellisessä postissani ehdotin, että nämä vaaralliset ajat saattavat olla jo ovella, valmiina hyökkäämään Jumalan kansaa vastaan mahdollisimman tehokkaasti. Kirjoitin myös yleisestä välinpitämättömyydestä, joka kohtaa jokaista, joka yrittää jakaa evankeliumia, välinpitämättömyydestä, joka tahtoo muuttua vihamielisyydeksi kohdatessaan totuuden.

Tässä postissa haluaisin mainita toisen jättiläisen, joka on voittamassa alaa liioitellulla vauhdilla, nimittäin uskovien ja uskomattomien välinen kasvava skisma. Anna minun selittää.

Vaarallinen kontrasti

Aika, jossa elämme, on luonteeltaan yhä alttiimpi jakamaan ihmiset kahteen alaryhmään, nimittäin uskoviin ja uskomattomiin. Ja se johtuu siitä, että eroavuus, joka merkitsee näitä kahta ryhmää, kasvaa nopeasti ja aiheuttaa siten väistämättömiä konflikteja viestinnän, moraalin ja arvojen alueella. Itse asiassa vuosien vieriessä näitä kahta leiriä yhdistävä yhteisyyden aste laskee siinä määrin, että viestintä käy lähes mahdottomaksi, sillä viestintä välttämättä edellyttää yhteisyyttä. Siksi mekaanikot ovat mekaanikoiden parvessa ja muusikot muusikoiden, koska he tykkäävät kommunikoida keskenään, koska heillä on riittävästi yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Voisimme sanoa: He huomaavat puhuvansa samaa kieltä.

Jos yhteisyys vetää ihmisiä yhteen, näyttää vain loogiselta päätellä, että yhteisyyden puute vieraannuttaa heitä. Siksi kaksi ihmistä, joilla ei ole yhteistä kieltä, luonnollisesti vieraantuvat merkittävästi toisistaan. Sama pätee maailmankatsomuksiin. Ne voivat poiketa niin paljon, että jakautuminen käy luonnolliseksi.

Raamattu ilmaisee tämän kasvavan skisman sanoessaan: Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka” (Sananl. 4:18). Mutta se sanoo myös näin: ”Mutta pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa” (2. Tim. 3:13). Niinpä meillä on tässä polarisaatio. Meillä on kaksi ryhmää, jotka liikkuvat vastakkaisiin suuntiin, ja mitä suuremmaksi kuilu käy, sitä vaikeampaa on viestintä. Siinä on siis vieraantuminen. Pietari ilmaisee sen seuraavasti:

”Sentähden he oudoksuvat sitä, ettette juokse heidän mukanansa samaan riettauden lätäkköön ja herjaavat” (1. Piet. 4:3,4).

Joten meistä on tulossa outoja ja muukalaisia ja yhä epätyypillisemmiksi me tulemme. Itse asiassa läsnäolomme häiritsee ja käy yhä häiritsevämmäksi maailmassa, jossa laittomuus lisääntyy (Matt. 24:12), sillä kuten Raamattu julistaa: Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen” (Joh. 3:20). Joten mitä tapahtuu, kun valomme loistaa yhä kirkkaammin maailmassa, jossa laittomuus lisääntyy? Sen selvittämiseksi ei tarvitse olla profeetta. Se merkitsee vaaraa vaaran päälle, boikottia boikotin päälle ja lopulta tuhoa tuhon päälle.

Uskonpuhdistus

On ymmärrettävä, että länsimaisessa kirkossa 1500-luvulla tapahtunut uskonpuhdistus on vähentänyt huomattavasti uskovien ja uskomattomien välistä kuilua. Muutaman vuosisadan ajan suurin osa uskomattomista oli uskonnollisia. He kunnioittivat Raamattua; uskoivat Jumalan olevan olemassa; ja tunnustivat ehdottoman moraalisen lain pätevyyden. Siksi uskovien ja uskomattomien välillä oli olemassa olevaa kommunikaatiota, puutteellista, mutta oli kuitenkin. Tänä päivänä tämä kaikki on kuitenkin loppunut. Suuri enemmistö väheksyy Raamattua, kiistää Jumalan olemassaolon ja hylkää kaikenlaisen ehdottoman moraalisen lain. Joten ajat ovat muuttuneet ja erottava kuilu on laajentunut suuresti. Kaikki tämä ja muu tuovat esiin vaaralliset ajat, joista Paavali puhui.

Jesajan sanat kuvaavat tarkasti uhkaa, jonka kohtaamme, uhkaa, joka on nyt konkreettisempi, kuin silloin:

”Niin oli totuus kadonnut, ja joka pahasta luopui, se ryöstettiin paljaaksi” (Jes. 59:15).

Uskon, että olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että ryöstetyksi joutuminen on todella vaarallista ja varsinkin silloin, kun saalistaja haluaa kostaa.

Kaksinkertainen vaara

On siis vaara joutua kokemaan saaliin asema, mikä voi johtaa kuolemaan, mutta siinä on myös vaara joutua tekemään kompromisseja saaliin aseman välttämiseksi. Jos kirkas valo häiritsee syntistä, niin miten himmeä valo? Ja jos pois lähteminen pahasta on vaarallista, niin miten flirttailu sen kanssa? Ehkä on olemassa välimaasto? Entä jos suvaitsemme pimeyttä ja vaikenemme vastakkainasettelujen välttämiseksi? Väitän, että tämä on se todellinen vaara, jonka me kristityt kohtaamme, vaara olla epälojaali totuudelle mukavuuden vuoksi.

Tuntemallani kirkkokunnalla oli muutama vuosi sitten erikoiskonferenssi seurakuntiensa aktiivisille työntekijöille. Symposiumin aikana korostettiin, että saarnaamisen tulisi olla ”kevyttä” ja miellyttävämpää, jotta syntiset tuntisivat olonsa kotoisaksi kokouksiin tullessaan.

Huonosti peitettynä tavoitteena oli laimentaa evankeliumi rauhoittamaan kuulijoiden mieltä. Mutta tämä on todellinen tragedia. Se merkitsi häiriötä vanhan ajan Hengelle, jonka työn tarkoituksena on juuri häiritä omaatuntoa ja johtaa ihmiset parannukseen. Tuon konferenssin aikana tarjottu lähestymistapa oli sopivampi pelastamaan oma nahkamme kuin syntiset. Se merkitsi poistumistamme vastuustamme Kristuksen lähettiläinä tässä kierossa ja nurjassa sukupolvessa.

Johtopäätös

Muistakaamme! Jeesus ristiinnaulittiin sen sanoman vuoksi, jota hän saarnasi.  Paavali mestattiin samasta syystä. Timoteusta kehotettiin olemaan välttelemättä tinkimättömän evankeliumin julistamista. Entä meille?

Veljet! Olkaamme uskollisia ja tinkimättömiä. Älkäämme laimentako kristinuskon sanomaa pelkuruuden vedellä. On aika seisoa urheasti ja puhua suoraan, sillä niin kuin Hän oli tässä maailmassa, niin on meidänkin oltava (1. Joh. 4:17).

Jatkuu artikkelissa Vaaralliset ajat tulevat, osa 3.

Read Full Post »

Perilous times will come (Part one)
15.4.2020, by Simon Desjardins, suom. SK

Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja” (2. Tim. 3:1).

Nämä sanat ovat jonkin verran yllättävät, sillä ne sanoi moninaisia kärsimyksiä kohdannut mies, mies, joka oli elänyt elämää täynnä vaaroja ja vainoa. Tässä hänen sanansa:

”Ovat Kristuksen palvelijoita – puhun mieletönnä – minä enemmän kuin he: olen ollut vielä enemmän vaivassa, vielä enemmän vankilassa, ylenmäärin lyötynä, usein kuolemanvaarassa. Juutalaisilta olen viisi kertaa saanut neljäkymmentä lyöntiä, yhtä vaille; kolmesti minua on lyöty raipoilla, kerran minua kivitettiin, kolmesti olen joutunut haaksirikkoon, vuorokauden olen viettänyt meressä; usein matkoilla, vaaroissa virtain vesillä, vaaroissa rosvojen keskellä, vaaroissa oman heimon puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien keskellä, työssä ja vaivassa, paljossa valvomisessa, nälässä ja janossa, paljossa paastoamisessa, kylmässä ja alastonna.” (2. Kor. 11:23–27)

Vaikka Paavali oli kokenut vaarallisia aikoja toistuvasti, hän vakuutti asioiden pahenevan viimeisinä päivinä. ”Tiedä tämä”, hän sanoi Timoteukselle. Paavalin ennustus ei ollut ankkuroitu vain ihmisen viisauteen, vaan ennemmin jumalalliseen ilmoitukseen. Hän tiesi varmasti, että vastustus lisääntyisi ja halusi siksi valmistella Timoteusta tätä uhkaavaa näkymää varten.

Vaarojen luonne

Paavali kirjoitti, että nämä vaaralliset ajat tulevat viimeisinä päivinä. Mutta minkä muodon ne ottavat tullessaan? Vai voisiko olla niin, että ne ovat jo täällä naamioituina unettavaan hienotunteisuuteen?

Itse asiassa apostoli ilmoittaa selvästi vaarojen luonteen: Sillä ihmiset ovat silloin… Verbi on futuurissa, koska Paavali pystyi ennakoimaan – jumalallisen ilmoituksen perusteella – ihmisen moraalin laskun, joka olisi ennennäkemätön. Samassa kirjeessä hän kirjoittaa:

”Mutta pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa, eksyttäen ja eksyen” (2. Tim. 3:13)

Paavalin mukaan vaara tulisi olemaan ihmisen luontaisessa taipumuksessa moraalittomuuteen.

Seuraavassa esittelen kolme jättiläistä, jotka ovat parhaillaan työssä keskuudessamme; jättiläisiä, jotka voisivat hyvinkin merkitä vaarallisia aikoja, joista Paavali puhui.

Ensimmäinen jättiläinen: Välinpitämättömyys

Nykyinen moraalin rappio on synnyttänyt sydämen kylmyyden ja kovuuden, jollaista ei ole koskaan ennen koettu. Jeesus oli jo osoittanut moraalin ja apatian välisen suhteen sanoessaan:

”Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus” (Matt. 24:12)

Näiden sanojen, jotka ilmenevät nykypäivän sosiaalisessa kokoonpanossa enemmän kuin koskaan ennen, pitäisi herättää tietoisuutemme ja auttaa meitä ymmärtämään aikaa. On myönnettävä, että maailma on aina ollut vastahakoinen omaksumaan evankeliumin, mutta nykyinen aika osoittaa välinpitämättömyyden tasoa, joka kaikkien normien mukaan on vailla vertaa. Puheesta Jumalasta, synnistä ja parannuksesta on tullut tabu useimmissa miljöissä ja kuten psalmista kirjoittaa, suurin osa ihmisistä ovatkuin kuuro kyy, joka korvansa tukitsee, ettei se kuulisi lumoojan ääntä, taitavan taikojan loitsuja” (Ps. 58:4,5).

Vaikuttava irtisanoutuminen

Itse asiassa ihmiset eivät ole vain välinpitämättömiä, he ovat – monissa tapauksissa – puolustuskannalla ja pitävät evankeliumia jonakin tunkeilevana. Itse asiassa väkijoukot kovettavat sydämensä siinä määrin, että tulee päivä, jolloin kolmannes maailman väestöstä tapetaan ja loput jatkavat pahoilla teillään. Kuvittele! 2,6 miljardin ihmisen kuolema – nykyisen väkiluvun mukaan – toisin sanoen kahdeksan kertaa Yhdysvaltojen väkiluku, osoittautuu riittämättömäksi käynnistämään ihmisen moraalisen käyttäytymisen uudelleenarvioimista.

”Ja jäljelle jääneet ihmiset, ne, joita ei tapettu näillä vitsauksilla, eivät tehneet parannusta kättensä teoista, niin että olisivat lakanneet kumartamasta riivaajia ja kultaisia ja hopeaisia ja vaskisia ja kivisiä ja puisia epäjumalankuvia, jotka eivät voi nähdä eikä kuulla eikä kävellä. He eivät tehneet parannusta murhistaan eikä velhouksistaan eikä haureudestaan eikä varkauksistaan.” (Ilm. 9:20)

Voisi luulla, että tällainen tapahtumien käänne panisi ihmiset harkitsemaan tapojaan ja tekemään parannusta. Mitään sellaista ei kuitenkaan tapahdu; päinvastoin, he pilkkaavat Jumalaa entistäkin enemmän (ks. Ilm. 16: 8–11 ja 21).

Tämä ei ole muuta kuin kiteytettyä välinpitämättömyyttä, ehdotonta kieltäytymistä uudelleenarvioida tapojaan.

Paha asia tämän kaiken suhteen on, että nämä suvaitsemattomat ovat pelotelleet monet kristityt ja melkein hiljentäneet heidät. Evankeliumin sanoma on siten vaiennettu ja Jumalan pelastus on ajettu nurkkaan päivittäisen elämän areenalla. En sano, että tämä tilanne koskee koko maapalloa, mutta se leviää kuin tuhkarokko ja tilanne on käymässä hälyttäväksi, ainakin mitä tulee Länteen.

Huvitukset

Toisen välinpitämättömyyden muodon aiheuttaa se, että ihmisiä viihdytetään enemmän kuin koskaan ennen. Tuhannet viihteen lähteet hypnotisoivat massoja ja sitä tapahtuu määrässä, joka on ennenkuulumatonta ihmisen historian annaaleissa. Kysymys toistuu metrojen seinillä:

”Miksi kuunnella saarnaajaa, kun voimme antaa korvillemme jotain äärettömän paljon mielenkiintoisempaa?” Sen, että epäuskoiset tulevat tällaisiin johtopäätöksiin, ei pitäisi yllättää meitä. Loppujen lopuksi me kristityt jäämme usein kiinni samaan verkkoon siinä määrin, että kadotamme näkyvistä prioriteettimme. Se, mitä haluan sanoa, on, että monien mieli kesytetään ja vedetään pois evankeliumin sanomasta.

Vastaus haasteeseen

Sitä tuskin voidaan kieltää siitä, että suurin osa ihmisistä ovat suruttomia hengellisestä tilastaan, sillä heidän tapojensa välinpitämättömyys vahvistaa heidän huolettomuutensa. Mutta juuri tässä meidän, kristittyjen, on oltava varovaisia, koska meiltä voi jäädä ymmärtämättä, että on olemassa jäännös, joka eroaa suurista joukoista. Lampaita on vielä löydettävissä. Näin ollen vaara, jonka kohtaamme, on siinä, että mahdollisesti hylkäämme vastuumme ajassa, jolloin Jumala haluaa koota omansa.

Vaikeuksien tunnistaminen

Mielestäni on tärkeää olla rehellinen tosiasioiden suhteen. Ei ole mitään syytä laittaa silmilleen vaaleanpunaisia laseja ja sanoa: ”Ihmisillä on evankeliumin nälkä”. Se ei yksinkertaisesti ole niin – ainakaan Lännessä. Mitä nopeammin ymmärrämme tämän totuuden, sitä paremmissa asemissa olemme.

Monet kyllä kävelevät pois ja kehottavat meitä lopettamaan, mutta on muitakin, vaikka vain ehkä harvoja, jotka odottavat saarnaajan ääntä. Heistä tulee veljiämme ja sisariamme ja he ovat kiitollisia jokaiselle, joka uskaltaa esittää evankeliumin vastustuksen ja vainon keskellä. Epäilemättä siinä prosessissa on kyyneleitä, mutta älä unohda:

”He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat” (Ps. 126:6, KR38).

He who continually goes forth weeping, bearing seed for sowing, shall doubtless come again with rejoicing, bringing his sheaves with him” (Psalms 126:6, New King James Version).

”Hän joka jatkuvasti…”, sanoo Raamattu [engl. käännöksen mukaan]. On oltava jatkuvuutta. Mutta Raamattu lisää: ”palaa varmasti iloiten”. Tämä on uskomme ja toivomme tällä puolen ikuisuutta.

Jatkuu artikkelissa Vaaralliset ajat tulevat, osa 2.

Read Full Post »

Older Posts »