Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘moraali’

Totuuden ongelma

The Problem of Truth
By Steve Schmutzer, 8.12.2020, suom. SK

Totuudella on aina hintansa.

Sen löytäminen on työlästä. Sen paljastaminen on vaarallista. Totuuden puhuminen on epäsuosittua ja herättää pilkkaa. Totuuden puolustaminen voi johtaa jopa kuolemaan.

Rehellisesti sanoen voisin kertoa neljästä ensimmäisestä noista tilanteista. Toivottavasti onnistun välttämään viidennen.

Ei voida kiertää sitä tosiasiaa, että liittoutuminen totuuden kanssa on vaarallisten seurausten kera marinoitu valinta.

Se on suuri syy, miksi niin monet ihmiset päättävät sen sijaan laimentaa tai kieltää totuuden.

Nämä alkuhuomautukset vaativat kysymyksen, ”Mikä on totuus?”

Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Roomalainen prefekti Pilatus kysyi sitä noin 2000 vuotta sitten. Hän esitti kysymyksen Jeesukselle, joka seisoi hänen edessään ja oli perustellusti väittänyt olevansa kaiken totuuden lähde (Joh. 18:37-38).

Kuten niin monet tänä päivänä, Pilatus kyseenalaisti totuuden käsitteen. Hän epäili todisteita. Tämän seurauksena hän vähät välitti, mikä on oikein ja mikä väärin. Nämä asiat olivat hänelle niin muuttuvia, että hänen oli helpompaa yhtyä kansan mielipiteeseen.

Pilatuksen politiikan, hänen suhteensa, päätöksensä, tavoitteensa ja vakaumuksensa – kaikki nämä ja muutkin asiat – määritteli sellainen, jota kutsutaan nimellä ”relativismi”. Hänen ideologisesta uskollisuudestaan puuttui todellinen moraalinen kompassi.

Jos jokin tai joku oli hänestä henkilökohtaisesti epämukava, se eliminoitiin. Jos siitä oli hänelle hyötyä, se ylennettiin.

Tarkoitus pyhitti keinot Pilatukselle. Hän teki ja sanoi sitä, minkä toivoi palvelevan henkilökohtaista agendaansa, eikä ollut mitään väliä, jos prosessi oli korruptoitunut. Pilatus osoitti, ettei hänellä ollut moraalisia ehdottomuuksia.

Moraalinen absolutismi on usko siihen, että on olemassa korkeimpia ja kiinteitä normeja, joiden perusteella moraalisia kysymyksiä voidaan arvioida. Tämä tarkoittaa, että tietyt toimet ovat oikeita tai vääriä asiayhteydestään riippumatta.

Vietynä seuraavaan luonnolliseen askeleeseensa se tarkoittaa, että tällaiset toimet ovat luonnostaan moraalisia tai moraalittomia riippumatta niihin osallistuvan yksilön tai kulttuurin uskomuksista, motiiveista ja toiveista.

Lopulta tämä – vuorostaan – viittaa siihen, että moraali on luonnostaan universumin laeissa ja ihmiskunnan luonteessa.

Ja se onkin oikein!

Raamattu sanoo, että syy siihen, että moraali on luontainen tällä tavoin, on, että Jumala loi meidät sellaisiksi, että meillä on omantunto (Room. 2:15; 9: 1). Meidät oli ”ohjelmoitu” alun alkaen tietämään oikea ja väärä.

Vanhoissa sarjakuvissa oli usein pieni paholainen toisella olalla ja pieni enkeli toisella. Omatuntomme todistaa sisäisestä arvojärjestelmästämme, jonka kanssa olemme syntyneet. Oikea ja väärä ovat meillä kaikilla tiedossa ja olemme vastuussa tekemistämme valinnoista.

”… ja totuus on tekevä teidät vapaiksi” (Joh. 8:32). Se on toinen viittaus siihen, että Jeesus Kristus on kaiken totuuden alkuperä. Se korostaa, että olemme haavoittuvia kylmänkosteille petoksen ja valheiden ketjuille, kun elämämme ei ole oikeassa suhteessa Luojaamme.

Tästä näen todisteita kaikkialla ympärilläni. Näen monia ihmisiä, jotka haluavat mieluummin tilata valheen – se on niin paljon helpompaa. Monet eivät halua etsiä totuutta – se on aivan liian vaikeaa. Monet puolustavat turmelusta – he haluavat, että heidän omat huonot valintansa hyväksytään. Ja monet pilkkaavat selviä tosiasioita – he haluavat uskoa muihin asioihin, jotka totuus on paljastanut petoksiksi.

En ole nähnyt aikaa, jolloin maailmamme olisi taipuvaisempi seuraamaan valheita kuin nyt. Olkoon niin – jokaisella meistä on edelleen velvollisuus etsiä totuutta. Ei ole olemassa mitään ”numeroiden turvallisuutta”, jos massat lopulta johdetaan harhaan jyrkänteen yli.

Omatunto on annettu meille varoitusjärjestelmäksi. Se ilmoittaa, kun eksymme totuudesta. Omatunto auttaa meitä myös tunnistamaan Jumalan iankaikkisen voiman ja jumalallisen luonteen ja se auttaa meitä välttämään tyhmien valintojemme seurauksia (Room. 1:20).

Ajat ovat kiireellisiä. Tässä on totuus.

Totuus on, että Jumala rakastaa sinua enemmän kuin voit kuvitella. Hän ei halua sinun pilaavan elämäsi nyt – ja varsinkaan hän ei halua sinun menettävän sitä koko ikuisuuden ajaksi. Sinun on valittava täällä.

Jeesus sanoi: ”Minä olen tie, TOTUUS ja elämä” (Joh. 14: 6). Koska Hän on ainoa tie pelastukseen, niin se, mitä päätät tehdä Jeesukselle, on tärkein valinta, mitä koskaan teet.

Hyväksytkö Jeesuksen Vapahtajaksi – vai hylkäätkö Hänet? Kolmatta vaihtoehtoa ei ole.

Kun todella tultiin siihen, niin Pilatuksen oli kohdattava totuus Jeesuksesta.

Ja pidätpä siitä tai et – niin on sinunkin!

Read Full Post »

A stone & a stone
15.11.2019, by Simon Desjardins, suom. SK

Kuten kaikki tiedämme, on olemassa monitahoisia asioita, jotka voivat murehduttaa Jumalan sydäntä ja valitettavasti useimmat niistä liittyvät ihmisen käyttäytymiseen. ”Tässä lyhyessä viestissä kiinnitän huomionne hienovaraiseen käytäntöön, joka on kaikilta osin kauhistus Herralle. Se esitetään meille suorasukaisesti Sananlaskujen kirjassa:

”Kahtalainen paino ja kahtalainen mitta – molemmat ovat Herralle kauhistus” (Sananl. 20:10).

Alkuperäinen teksti kuuluu:

A stone and a stone, an ephah and an ephah, Even both of them are an abomination to Jehovah. (Kivi ja kivi, eefa ja eefa, kumpikin kauhistus Jehovalle, Youngs Literal Translation).

Tämä kirjoitus viittaa painoihin, joita käytetään ”tasavartisessa vaa’assa” (katso yllä olevaa kuvaa). Jotkut kauppiaat käyttivät kahta erilaista kiveä väittäen, että molemmilla oli sama paino, esimerkiksi mina. Todellisuudessa toinen niistä painoi vähemmän kuin mina. Siksi ostaja maksoi sitä käytettäessä enemmästä, kuin mitä oli saanut. Samaa vilppiä harjoitettiin myös tilavuusmitoilla, kuten eefa osoittaa.

Ajatus ilmaistaan yksityiskohtaisemmin 5. Mooseksen kirjassa:

”Älä pidä kukkarossasi kahdenlaisia punnuksia, suurempia ja pienempiä. Älä pidä talossasi kahdenlaista eefa-mittaa, suurempaa ja pienempää. Olkoon sinulla täydet ja oikeat punnukset; olkoon sinulla täysi ja oikea eefa-mitta, että eläisit kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa. Sillä jokainen, joka näitä tekee, on kauhistus Herralle, jokainen, joka vääryyttä tekee.” (5. Moos. 25:13–16)

Luemme myös Sananlaskujen kirjasta: ”Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino (kivi) on hänelle otollinen” (Sananl. 11:1).

Kenelle nämä sanat on kirjoitettu?

On myönnettävä, että nämä kohdat – alkuperäisessä kontekstissaan – viittaavat enimmäkseen kauppiaisiin. Entä me, jotka emme ole kauppamiehiä? Voidaanko näitä sanoja soveltaa myös meihin?

Selvä tosiasia on, että meillä, kuten näillä kauppiailla voi olla kiusaus käyttää niin sanotusti ”kiveä ja kiveä” eli eefaa ja eefaa”. Viittaan tässä yleiseen tapaan käyttää kaksoisstandardeja ihmisiä kohdeltaessa. Kaksoisstandardilla tarkoitan: erilaisten periaatteiden soveltamista tilanteisiin, jotka periaatteessa ovat samanlaisia ja usein käytetään kuvaamaan etua, joka annetaan yhdelle osapuolelle toiseen nähden. Näin ollen tiettyihin ihmisiin käytämme yhtä mittapuuta ja toisiin toista. Hämmästyttävää on, että tätä halveksittavaa puolueellisuutta suvaitaan usein ja tietyissä olosuhteissa sitä pidetään normaalina.

Puolueellisuuden ansa

Kun näin käy, lankeamme puolueellisuuteen. Sanan itsensä mukaan on olemassa puolia. Inhottavaa puolueellisuudessa on, että joitakin puolia kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Ei ihme, että Raamattu kehottaa meitä pysymään erossa sellaisesta kauhistuksesta.

”Veljeni, älköön teidän uskonne meidän kirkastettuun Herraamme, Jeesukseen Kristukseen, olko sellainen, joka katsoo henkilöön” (Jaak. 2: 1).

Tällaiset sanankohdat paljastavat, että meillä kristityilläkin voi olla kivi ja kivi, eefa ja eefa. Itseasiassa se ei ole vain mahdollista, vaan myös todennäköistä, koska juuri tällä tavalla vanha ihminen toimii. Tästä seuraa, että erilaisten painojen käyttö on niin juurtunut yhteiskuntaamme, että olemme tulleet sille lähes sokeiksi. Siksi voimme langeta tähän ansaan melkein tiedostamatta ja olla siinä rauhallisesti, ikään kuin kaikki olisi normaalia.

Kivi ja kivi tuomiossa

On kaksi perusaluetta, joilla puolueellisuus voidaan osoittaa, nimittäin tuomio ja suosio. Aloittakaamme tuomiosta.

”Älkää katsoko henkilöön tuomitessanne, vaan kuulkaa pientä yhtä hyvin kuin suurtakin; älkää peljätkö ketään ihmistä, sillä tuomio on Jumalan” (5. Moos. 1:17).

Kuinka voin osoittaa puolueellisuutta tuomitessa? Tässä on esimerkki: Olettakaamme, että Alice – hienosteleva naapurini – ottaa haravani kysymättä ja jättää minut ilman kipeästi tarvitsemaani työkalua. Jossakin vaiheessa tajuan, että se on hänellä ja juoksen hänen luoksensa kuin myrsky ja pääsen hänen tapaukseensa kertoen hänelle koleerisella äänellä, että tämä on hyvin epäkunnioittavaa ja todella ärsyttävää. Mutta omituista kyllä, kun viehättävä Harriet tekee täsmälleen saman, minä vain hymyilen lempeästi ja sanon ”hei”.

Tai ehkä Claude pysäköi autonsa minun ajotielleni, jättäen minut loukkuun kuin lintu häkissä. Kiukkuisena ryntään hänen ovelleen ja kerron hänelle, että seuraavalla kerralla hinautan hänen autonsa pois varoittamatta. Mutta kun Karl, pankkiiri, tekee saman säännöllisesti, olen hiljaa kiristellen hampaitani täysin turhautuneena. Ja jos käy niin, että olosuhteet pakottavat minut poistumaan talostani, kysyn häneltä varovasti, voisiko hän siirtää autoaan hetkeksi.

Tällaiset eroavaisuudet tuomitessa voivat tunkeutua sydämeemme ja saastuttaa käytöksemme. Haluan sanoa vain, että henkilön ei tarvitse työskennellä tuomioistuimessa osoittaakseen puolueellisuutta tuomitessaan. Käytäntö voi putkahtaa esiin milloin tahansa ja jos emme valvo, niin se voi vallata koko luonteemme.

Kivi ja kivi suosion osoittamisessa

Palvelusten alueella tulemme suosikkijärjestelmään sen kapeimmassa merkityksessä. Jaakob tuo kirjeessään esiin tällaisen käytöksen rumuuden ja väittää, että se johtuu väärämielisyydestä.

”Veljeni, älköön teidän uskonne meidän kirkastettuun Herraamme, Jeesukseen Kristukseen, olko sellainen, joka katsoo henkilöön. Sillä jos kokoukseenne tulee mies, kultasormus sormessa ja loistavassa puvussa, ja tulee myös köyhä ryysyissä, ja te katsotte loistavapukuisen puoleen ja sanotte: ’Istu sinä tähän mukavasti’, ja köyhälle sanotte: ’Seiso sinä tuossa’, tahi: ’Istu tähän jalkajakkarani viereen’, niin ettekö ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa, ja eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareita?” (Jaak. 2: 1–4)

Tällainen suosiminen voi tulla esiin, kun autamme tervettä Yrjöä puhdistamaan ovenedustansa yöllisen lumipyryn jälkeen, mutta emme ota huomioon Aleksia, jolla on murtunut käsivarsi.

Tai voimme siirtää auton Sandralle, joka on aina mukava meille, mutta kieltää palveluksen kylmältä Katilta, jonka täytyy saada äitinsä kiireesti sairaalaan.

Johtopäätös

On tärkeää ymmärtää, että tällainen epäoikeudenmukaisuus on vakava rikkomus ja kauhistus Jumalalle. Kuten mainitsin, se on niin juurtunut yhteiskuntaan, että se voi läikkyä päällemme jonakin hyväksyttävänä ja normaalina. Sanoa, että käytäntö on vuotanut seurakuntiimme, pukisi sanoiksi todellisuuden, jota usein vähätellään, tai mikä pahempaa, kokonaan sivuutetaan. Jätän teidät muutamalla sanalla viisailta:

”Ei ole hyvä henkilöön katsoa, mutta leipäpalankin tähden rikkomus tehdään” (Sananl. 28:21).

Auttakoon oikeudenmukaisuuden henki meitä vaeltamaan oikeudenmukaisesti, sillä Hän on tasapuolinen kaikkien kanssa ja oikeudenmukainen kaikissa toimissaan.

Read Full Post »

Franklin Graham: A Modern Day Daniel In The Lion’s Den

By Dr. David R. Reagan, suom. Samuel Korhonen

(Tämä artikkeli on julkaistu David Reagan’in lehden ”Lamplighter” heinä-elokuun 2015 numerossa. Suom. huom.)

Vuonna 1991 julkaistiin huomattava akateeminen elämäkerta Billy Graham’ista. Se oli otsikoitu A Prophet With Honor.1 Kirjoittaja tri. William Martin, oli tuohon aikaan professori Rice -yliopistossa, jossa erikoistui uskontotieteeseen.

Tunsin tri. Martin’in henkilökohtaisesti, koska olimme opiskelleet yhdessä Harvard’issa 1960-luvun alussa. Heti, kun kirja julkaistiin, soitin hänelle ja kysyin: ”Miksi ihmeessä annoit kirjalle nimen A Prophet With Honor? Tiedät siinä kuin minäkin, että Billy Graham oli kaikkea muuta kuin profeetta!”

Tri. Martin nauroi ja vastasi: ”Kyllä Dave, ymmärrän sen, mutta samalla tavalla sinäkin tiedät yhtä hyvin kuin minä, että kustantajat vaativat ehdotonta kontrollia, mitä tulee kirjan kanteen ja sen nimeen.” Hän jatkoi selittäen, että oli käynyt painiottelun kustantajan kanssa kirjan nimestä, mutta hävinnyt.

Isän ja pojan ero tyylissä ja kutsumuksessa

GrahamitFranklin Graham ja hänen isänsä

Billy Graham oli hyvin lahjakas ja tehokas evankelista, mutta hän ei taatusti ollut profeetta. Hän etsi poliitikkojen suosiota, pelkäsi loukata ketään ja hänellä oli pakonomainen tarve olla hyväksytty.2 Hänen poikansa Franklin tiivistää sen näin: ”Isä vihaa sanoa ei. Minä osaan sanoa ei.”3

Jyrkkänä vastakohtana Franklin ei voisi vähemmän välittää poliitikkojen suosion kosiskelusta; mitä tulee kiistanalaisiin kysymyksiin, niin hän ei suostu hiipimään varpaisillaan tulppaanien seassa eikä etsi kenenkään hyväksymistä, paitsi Herran. ”En ole koskaan todella ollut sellainen, joka yrittää olla poliittisesti korrekti”, Franklin on sanonut. ”Minusta vain tuntuu, että totuus on totuus ja joskus luultavasti loukkaan joitakin.”4

No niin, kuten näemme, niin siinä ei tarvitse ”luulla” mitään. Franklin saa arvostelijansa raivoihinsa kieltäytyessään kompromissista asioissa ja sen seurauksena hän on armottomien hyökkäysten kohde. Ottakaamme esimerkiksi Huffington Post’in artikkelin otsikko maaliskuun 6. päivänä 2015: “Franklin Graham is Still the Worst Thing to Happen to God in a While” (Franklin Graham on edelleen pahin asia, mikä Jumalalle on sattunut aikoihin).5 Artikkelin kirjoittaja julisti: ”Jumalalla on kovat ajat kestää Franklin Graham’in ahdasta kiihkoilua.”6

Franklin ei ole tullut isäänsä. Hänen keskittymisensä ja tyylinsä ovat radikaalisti erilaiset, kuin hänen isällään. Hän on kommentoinut heidän erojaan useita kertoja julkisesti. Hän on sanonut saaneensa kritiikkiä sekä kristillisiltä johtajilta että henkilökunnaltaan, joka voitaisiin tiivistää sanoihin: ”Isäsi ei koskaan olisi sanonut tuota eikä ottanut tuota kantaa julkisesti.”7

Tavallisesti Franklin vastaa sellaisiin kommentteihin huomauttamalla, että hänen isänsä palveli kristillistä kansakuntaa, kun taas hän palvelee keskellä kansakuntaa, joka on hyljännyt kristillisen perintönsä.8

Kommentti on oikeutettu, mutta ei selitä suuria eroja heidän palvelutyössään. Nuo erot ovat juurtuneet Pyhän Hengen heille antamaan armoitukseen. Billy oli armoitettu evankelistana ja käytti tuota lahjaa väkevästi julistamaan evankeliumia useammille ihmisille, kuin kukaan toinen koskaan elänyt evankelista. Franklin, toisaalta, on ollut armoitettu profeetallisesti ja hänellä on siten suurempi huoli puhua yhteiskunnan pahuutta vastaan ja kutsua ihmisiä parannukseen.

Profetian hengellistä lahjaa voidaan ilmentää kolmella tavalla:

  1. Yliluonnollinen tieto tulevaisuudesta.
  2. Kyky ymmärtää ja opettaa Raamatun profetiaa.
  3. Kyky ja pakotus soveltaa Raamattua nykyajan kansallisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin.

Franklin Graham loistaa kolmannessa kategoriassa ja kuten isänsä, joka saarnasi evankeliumia rohkeasti ja tinkimättä, Franklin puhuu pelottomasti kaikista aikamme sosiaalisista ja moraalisista kysymyksistä.

Amerikkalainen profeetta

Tässä prosessissa hän on tullut esiin yhtenä Amerikan merkittävimmistä profeetallisista äänistä kutsuen tätä kansakuntaa katumukseen ja varoittaen Jumalan tuomiosta, ellemme tee parannusta.

Saarnassa toisensa jälkeen Franklin on tehnyt selväksi uskovansa, että Amerikka on kansakunta kapinassa sitä Yhtä vastaan, joka on siunannut sitä niin runsaasti. Todisteena kapinasta hän on osoittanut 1960-luvun seksuaaliseen vallankumoukseen, jonka hän sanoo ”jättäneen jälkeensä rikkinäisen moraalisen maiseman, joka on heikentänyt kansamme kudosta ja perustusta”.9 Hän sanoo, että seksuaalisen vallankumouksen lupaamat ns. ”vapaudet” ovat sen sijaan tuoneet ”lisääntyvän synnin orjuuden ja vankeuden”.10

Kommentoidessaan LGBT-tukiryhmittymien [lesbo-, homo-, bi- ja transseksuaalit] vaatimuksia Franklin esitti kattavan yhteenvedon kulttuurisodasta, jota tänä päivänä käydään Amerikassa:11

Tämä on täysimittainen hyökkäys kristinuskoa ja Kristuksen seuraajia vastaan. Kun torilla rukoileminen kielletään; kun presidenttimme ei puolusta Raamatun määrittelemää avioliittoa ja avoimesti ja intohimoisesti puoltaa homojen oikeuksia; kun lainsäätäjät ryntäävät kumoamaan voimassaolevia lakeja edistääkseen homoavioliittoa; kun koulut ja tuomioistuimet johdonmukaisesti tukahduttavat uskonnonvapautta, niin tiedämme olevamme lukittuja sotaan kristillistä uskoa, ei kulttuuria, vastaan. Arkkitehti tämän hyökkäyksen takana ei ole kukaan muu kuin itse Saatana. Raamattu sanoo, että paholainen, perivihollisemme, pyrkii saamaan aikaan tuhoa niin paljon kuin mahdollista.

Vaikeroiden moraalittomuuden hyökyaaltoa, joka on pyyhkinyt kansakuntamme ylitse 1960-luvulta saakka, Franklin kirjoittaa: ”Käytännössä ei ole paikkaa, missä sen syövyttävää vaikutusta ei tunnettaisi … Tänä päivänä se, mitä yhteiskuntamme näyttää arvostavan eniten, on vapaus tehdä mitä tahansa, joka saa meidät tuntemaan hyvää oloa.”12 Sitten hän huomautti, että jokaista, joka yrittää pysäyttää amerikkalaisia tekemästä tuhoisia asioita itselleen ”pilkataan ja panetellaan”.13

Tiivistäen kansamme moraalisen rappion Franklin esittää seuraavan huomion: ”Se moraalinen kompassi, joka kerran ohjasi kansaamme, on tehty naurunalaiseksi ja hyljätty ja synnistä on tehty kansallinen urheilu ja ajanviete.”14

Ongelmiemme syyt

Franklin panee suuren osan syystä Amerikan kurjaan hengelliseen tilaan ”syntiselle viihteelle”, joka ”tallettaa roskaa mieleen antaen Saatanalle jalansijan elämässämme”.15 Viitaten Hollywood’iin ”Follywood’ina” hän valittaa sitä tosiasiaa, että ”olemme valmiita tuhlaamaan kovalla työllä ansaitut rahamme … filmeihin, jotka juurruttavat meihin päinvastaista, mitä Raamattu käskee”.16

Ja mitä tulee televisioon, niin Franklin kysyy: ”Miksi toivotamme tervetulleeksi koteihimme synnillä rehentelyn, joka ihannoi lihaa ja kiroaa Jeesuksen nimeä, vaikka sunnuntaisin ihannoimme Häntä kirkossa?”17 Franklin on sanonut, että hänen poikasena ollessaan uskalletuin asia, jonka hän muistaa nähneensä TV:ssä, oli neiti Kitty ohjelmassa Gunsmoke.18 ”Nyt jopa mainosten katsominen televisiossa, tai elokuvien trailereiden katsominen, saa sinut punastumaan.”19

Franklin varaa pistävimmät nuhteensa sellaiselle, jonka katsoo olevan perussyy kansamme hengelliselle rämettymiselle – nimittäin hiljaiset saarnatuolit. Toukokuussa 2014 hän antoi voimakkaan tuomion evankelikaalisista pastoreista ja haastoi heitä nousemaan ja alkamaan puhua vanhurskauden puolesta.20

FG

Tilaisuus oli Family Research Council’in sponsoroima juhlapäivällinen Washington D.C:ssä, jossa Franklinille annettiin “Watchman on the Wall” (muurinvartija) -palkinto. Hän aloitti huomautuksensa lukemalla Ilm. 21:8, jossa on luettelo kahdeksasta ryhmästä ihmisiä, jotka lähetetään helvettiin. Hän huomautti, että ensimmäinen mainittu ryhmä oli ”pelkurit” ja sitten hän aloitti saarnaajien mitään rajoja tuntemattoman tuomitsemisen heidän pelkuruudestaan, kun eivät puhu Amerikan synneistä.21 Hän nuhteli heitä ankarasti moraalikysymysten kiertämisestä pelätessään loukkaavansa jotakuta:22

Kristityt eivät voi ohittaa osia Jumalan Sanasta, koska ne ovat epäsuosittuja ja aiheuttavat erimielisyyttä. Tehtävämme on julistaa Kristusta ja kaikkea, mitä Hän edustaa. Tämä on se, mitä seurakunnan läsnäolo maailmassa tarkoittaa. Emme voi vilpittömästi julistaa totuutta Jumalan rakkaudesta samalla ohittaen sen, mitä Hän vihaa – ja Jumala vihaa syntiä.

Hän jatkoi huomauttaen, että aivan kuten kansakuntamme on ajautunut tiukasta perustuslain tulkinnasta, niin myös seurakunta on ajautunut ottamasta vakavasti Jumalan Hänen sanassaan.23 Hän lisäsi: ”On pelkuruutta puolustella syntiä sanomalla [kuten monet saarnaajat], ettei meillä ole oikeutta tuomita sitä, minkä Jumala on jo tuominnut.” Hän muistutti yleisöään Jesajan sanoista: ”Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauden tunnette, kansa, jonka sydämessä on minun lakini: älkää peljätkö ihmisten pilkkaa älkääkä kauhistuko heidän herjauksiansa…. ja vapiset alati, kaiket päivät, sortajan vihaa.” (Jes. 51:7,13)

Hän lopetti huomautuksensa tällä haasteella:24 Voittakaamme pelkuruus rohkeudella. Olkaamme pelottomia Kristuksen lähettiläitä ja seisokaamme lujina Jumalan Vapahtajamme kunniaksi vetäen toisia iankaikkisen tuomion tulesta (Juuda 22-23).

FJGFranklin ja hänen vaimonsa Jane

Seisoen vanhurskauden puolella

Franklin ei vaadi tämän kansakunnan pastoreita ja evankelistoja tekemään sellaista, jota hän itse ei ole valmis tekemään. Hänestä on itse asiassa tullut profeetallisen äänen malli, joka puhuu rohkeasti kansamme syntejä vastaan. Siinä prosessissa hän on tarttunut härkää sarvista monissa tilanteissa. Ajattele hänen kommenttejaan seuraavissa sosiaalisissa ja moraalisissa kysymyksissä:

Abortti — “Ei ole mitään sijaa kompromissille sellaisissa suoraviivaisissa kysymyksissä kuin abortti … Jumala on antanut meille selkeän raamatullisen ohjeen, jota meidän täytyy noudattaa ja totella … Herran Jeesuksen Kristuksen palvelijana minä uskon, että tästä kysymyksestä ei voi neuvotella. Abortti on väärin. Se on syntymättömän lapsen murha eikä mikään maan laki eikä puoluefoorumi voi koskaan laillistaa sitä.”25

Asevalvonta — “Asevalvontaehdotukset, jotka nyt kiertävät Washingtonissa ja monien osavaltioiden pääkaupungeissa, eivät käsittele tärkeämpää kysymystä – jatkuvaa viihdeteollisuuden [elokuvissa, musiikissa ja videopeleissä] esiintuomaa väkivallan painetta. Mutta ongelma – villakoiran todellinen ydin – ei ole käytetyissä väkivallan välineissä … Väkivallan juuri on ihmisen pahassa ja turmeltuneessa sydämessä.”26

Islam — “Islam on vihan uskonto. Se on sodan uskonto.”27 ”Muslimeille rauha tulee vain islamiin alistumisen kautta. Puhuessaan rauhasta he tarkoittavat alistumista heidän uskonnolleen… Maailmanlaajuisesti kymmeniä tuhansia miehiä, naisia ja lapsia on teurastettu Allahin nimessä Islamin verisen lipun alla.”28

ISIS — “ISIS:in pahuuden ei todellakaan pitäisi järkyttää meitä – se on täysin sopusoinnussa heidän lopullisen ohjelmansa kanssa nopeuttaa viimeistä apokalypsia … Yksi asia on varma – eräänä päivänä kaikkien polvet taipuvat ja jokainen kieli tunnustaa Isäjumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.”29

Hindulaisuus — “Ei yksikään elefantti, jolla on 100 kättä, voi tehdä minulle mitään. Ei yksikään heidän 9000 jumalastaan johda minua pelastukseen.”30

Samaa sukupuolta olevien liitot — “Jeesuksen Kristuksen todelliset seuraajat eivät voi hyväksyä samaa sukupuolta olevien avioliittoa riippumatta siitä, mitä presidenttimme, kongressi ja korkein oikeus, media, tai viimeinen gallup asiasta sanoo … Jumala itse on ratkaissut tämän moraalisen kysymyksen eikä se ole alistettavissa ihmisen tekemille korjauksille ja muutoksille. Lopussa haluaisin mieluummin olla yleisen mielipiteen väärällä puolella, kuin Kaikkivaltiaan Jumalan väärällä puolella, joka on vahvistanut elämisen mallin luomalleen maailmalle.”31

Homoseksuaalisuus — “Seurakunta on vaarallisella maalla, kun se poistuu Kristuksen opetuksesta ja yrittää määritellä uudelleen Hänen käskyjään ja tinkiä Hänen totuudestaan. Raamatussa on monia asioita, joista kristityt ovat eri mieltä, mutta mitä tulee elämän ja avioliiton pyhyyteen, Raamattu on kristallin kirkas. On myös selvää, että homoseksuaalisuus on sanottu synniksi – siinä ei ole mitään jossia eikä muttia.”32

vessatTranssukupuolisten vessat — “Ajatus ei ole ainoastaan naurettava, se on vaarallinen. Terve järki sanoo, että se avaa oven kirjaimellisesti kaikenlaisille vakaville huolenaiheille, joihin kuuluu seksuaalisten saalistajien pääsy lasten kimppuun. Se loukkaa joka suhteessa molempien sukupuolten, aikuisten ja lasten, yksityisyyttä ja säädyllisyyttä.”33

Sekularismi — “Kun Berliinin muuri kaatui, kaikki sanoivat, että me voitimme … [mutta sitten] tuli sekularismi. Ja sekularismi ja kommunismi ovat sama asia. Ne ovat jumalattomia. Ne ovat anti-Kristus.”34

Kristittyjen vaino — “Amerikassakin on viime aikoina kasvanut antikristillinen taipumus ja suvaitsemattomuus, joka on muuttamassa kansakuntamme läpikotaisin avaten ovet kaikenlaiselle syrjimiselle ja uskonnonvapauden menettämiselle, josta kuulemme päivittäin uutisista.”35

Hallinto — “Elämme nyt ajassa, jossa näemme Antikristuksen hengen hallitustasolla.”36 ”En luota lainkaan, että joku poliitikko tai puolue kääntäisi tämän maan toiseen suuntaan. Ainoa toivo tälle maalle on, että Jumalan miehet ja naiset ottavat kantaa.”37

Pelko — “Tuleeko meistä pelkureita, koska pelkäämme? Voitaisiinko kaulamme katkaista? Jonakin päivänä se ehkä voidaan. Entä sitten? Siitä vain!”38

Sukset ristissä presidentin kanssa

Useissa tilanteissa Franklin on rohkeasti noussut presidentti Obamaa vastaan julkisuudessa. Toukokuussa 2012, kun Obama hyväksyi samaa sukupuolta olevien avioliiton, Graham tuomitsi presidentin julistamalla, että hän oli ”puinut nyrkkiä samalle Jumalalle, joka määritteli avioliiton”.39

Presidentin rukousaamiaisella tämän vuoden helmikuussa presidentti Obama sattui puolustamaan islamilaisia barbaarisia tekoja esittäessään seuraavan huomautuksen: ”Ettemme ylpeilisi ja luulisi tämän olevan ominaista vain jollekin toiselle paikalle, niin muista, että ristiretkien ja inkvisition aikoina ihmiset tekivät kauhistuttavia tekoja Kristuksen nimissä.”40 Franklin’in vastaus oli nopea ja voimakas:41

Herra presidentti, monet ihmiset historiassa ovat käyttäneet Jeesuksen Kristuksen nimeä toteuttaakseen pahoja asioita omien halujensa vuoksi. Jeesus kuitenkin opetti rauhaa, rakkautta ja anteeksiantamista. Hän tuli antamaan elämänsä ihmiskunnan syntien tähden, ei ottamaan elämää. Muhammed sitä vastoin oli soturi ja tappoi viattomia. Kristuksen tosi seuraajat jäljittelevät Kristusta – Muhammedin tosi seuraajat jäljittelevät Muhammedia.

Kutsu kansakunnalle parannukseen

Franklin on juuri ilmoittanut, että hän suunnittelee viedä parannuksen sanomansa koko kansakunnalle vuoden 2016 aikana pitämällä rukouskokouksia jokaisessa osavaltiossa ennen marraskuun presidentin vaalia. Hän on antanut sille nimen The Decision America Tour.42 Hän sanoo haastavansa amerikkalaisia:43

  1. Rukoilemaan hartaasti kansakunnan puolesta.
  2. Elämään uskoaan rohkeasti.
  3. Ottamaan kantaa vanhurskauden puolesta.
  4. Asettumaan ehdolle julkisiin virkoihin.
  5. Äänestämään.
  6. Olemaan suola ja valo kansakunnalle.

Näin Franklin tiivistää rukouskokousten kokonaistarkoituksen:44

Tämän maan ainut toivo on kaikkivaltias Jumala ja Hänen Poikansa. Emme voi enää istua joutilaina. LGBT-aktivistit, abortin kannattajat, aggressiiviset ateistiset ryhmät ym., jotka eivät välitä Jumalan Sanasta, yrittävät työntää ohjelmansa alas kurkuistamme. Meidän täytyy käyttää jokainen tilaisuus puhua raamatullisten normien puolesta ja antaa valomme loistaa. Meidän täytyy toimia säilyttääksemme uskonnolliset vapautemme, jotta voimme jatkaa evankeliumin julistamista vapaasti. Jos kristittyinä seisomme yhdessä ja annamme äänemme kuulua, niin uskon, että Jumala voi käyttää meitä saamaan aikaan muutoksen. Toivon, että alat rukoilla kanssamme nyt.

Johtopäätös

Meidän täytyy kiittää Jumalaa tästä rohkeasta kristitystä johtajasta. Meidän täytyy rukoilla hänen turvallisuutensa puolesta ja meidän täytyy rukoilla menestystä hänen kansalliselle kiertueelleen ensi vuonna. Kehottaisin teitä kaikkia osallistumaan oman valtionne rukouskokouksiin. Voit kirjautua päivityksiin koskien rukouskokousta valtiossasi osoitteessa: http://billygraham.org/decision-america-tour.

Siihen asti jokaisen meistä tunnustavista kristityistä täytyy olla valmis puolustamaan näkyvästi Jeesusta ja Jumalan Sanaa.

FG2

Read Full Post »