Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘parannuksenteko’

Taustaa alla olevalle Lighthouse Trailsin artikkelille voit lukea seuraavista Seurakuntalainen.fi-sivuston uutisista:

Willow Creekin GLS-konferensseja (The Global Leadersip Summit) on Suomessakin pidetty jo yli 10 vuotta. Konferenssien ”isän” Bill Hybelsin ahdisteluskandaalin vuoksi Yhdysvalloissa yli sata kirkkoa ja järjestöä on perunut tilaisuuksien järjestämisen tiloissaan. Suomessa konferenssit kuitenkin järjestetään.

Monet kehuvat GLS-konferenssien antia. Seuraava artikkeli valotta Willow Greek -yhteisön opetusta ja hengellistä taustaa – onko GLS puhdas niistä vaikutteista?

GLS Suomen sivut: http://glssuomi.fi


 

Willow Creek Has A Lot More to Repent of Than Sexual Abuse Cover-Ups
Willow Creek’illä on paljon muutakin katumista kuin seksuaalisen hyväksikäytön salaamiset
11.8.2018 by Lighthouse Trails Editors, suom SK

Willow Creek Global Leadership Summit 2018

Elokuun 8. päivänä 2018 Christianity Today -lehden artikkeli otsikolla Willow Creek’in vanhimmat ja pastori Heather Larson eroavat Bill Hybels’in takia” kertoo tapahtumista, jotka johtivat Willow Creek’in perustaja Bill Hybels’in eroon megaseurakunnasta, koska lukuisia naisia oli tullut esiin syyttäen Hybels’ia vuosia jatkuneista seksuaalisista rikkomuksista ja hyväksikäytöstä. Johtuen vetelästä asenteesta, jonka Willow Creek’in johto on ottanut Hybels’in seksuaalisen hyväksikäytön uhreja kohtaan, Christianity Todayn artikkeli toteaa, että kaksi nykyistä johtavaa pastoria on eronnut, jota seuraa koko Willow Creek’in hallituksen ero.

Christianity Today’n artikkeli jättää vaikutelman, että kunhan Willow Creek vapautuu näistä johtajista, valitsee uuden hallituksen ja pyytää anteeksi naisilta, niin siellä on tuore ”uusi alku”. Tähän Willow Creek’in tarinaan sisältyy kuitenkin enemmän, kuin mitä silmään näkyy, enemmän kaduttavaa, kuin seksuaalisten rikkomusten salausta ja CT:n artikkeli viittaa siihen tietämättään. Artikkeli toteaa:

Kesällä 2008 Bill Hybels seisoi Willow Creek -kirkkoon kokoontuneiden tuhansien pastorien ja seurakuntajohtajien edessä ja myönsi, että hänen megaseurakuntansa oli epäonnistunut.

”Teimme virheen”, hän kertoi vuoden 2008 GLS-konferenssiin kokoontuneelle yleisölle. Yksityiskohtainen Willow-tutkimus oli todennut, että seurakunta oli auttanut monia löytämään uuden luottamuksen Jeesukseen, mutta ei ollut opettanut heille, kuinka tehdä hengellisiä harjoituksia, joita tarvittiin kasvattamaan heidän uskoaan.

Lighthouse Trails muistaa, kun Bill Hybels esitti tämän julkilausuman. Itseasiassa hän oli ilmoittanut sen jo aikaisemmin vuonna 2007. Tuohon aikaan kristillisen median otsikot levittivät uutista, että Willow Creek on katunut. Lukijamme alkoivat ottaa yhteyttä toimitukseemme kysellen, olimmeko kuulleet, että Willow Creek on katunut. Tämä johti siihen, että tutkijamme kaivautuivat vähän syvemmälle saadakseen esiin koko tarinan Willow Creek’in ”katumuksesta”. Marraskuussa 2007 julkaisimme artikkelin otsikolla ”Ei katumusta Willow Creek’iltä – Vain mystinen paradigman muutos”. Artikkelimme alkoi:

Hiljattain Willow Creek’iä koskevat otsikot täyttivät useiden verkkouutiskanavien etusivut. Ingressitekstissä sanottiin: ”Järkyttävä tunnustus Willow Creek’iltä.” Jotkut ihmettelivät, katuiko Willow Creek’in pastori Bill Hybels menneisyyden virheitä palvelutyön menetelmissä.1 Lighthouse Trails’in kommentaari kuitenkin osoitti, että tämä ”järkyttävä tunnustus” oli itseasiassa Willow Creek’in pyrkimysten uudelleenvahvistaminen ”muuttaa tämä planeetta” kontemplatiivisten ja esiintulevien hengellisyyksien kautta.

Tuo aikaisempi LT:n artikkeli totesi:

Ei ole uutta, että Willow Creek haluaa ”muuttaa planeetan”. He ovat osa esiintulevaa hengellisyyttä, johon kuuluvat Rick Warren ja monet muut tärkeät kristilliset johtajat, jotka uskovat, että seurakunta tuo Jumalan valtakunnan maan päälle, ennen kuin Jeesus palaa. Dominionistinen valtakunta nyt -teologia on kirjaimellisesti kyllästämässä monien kristillisten opistojen ja seurakuntien luentosalit, ja mystiikka on potkuri, joka pitää sen vauhdissa. Jos Willow Creek toivoo muuttavansa planeetan, he eivät voi päästä eroon keskittymisestä mystiikkaan (eli kontemplatiivisuuteen). Heidän uusi syksyn 2007 luettelonsa antaa selvän kuvan, missä heidän sydämensä on, kun siinä esitellään resursseja, joita tarjoavat New Age’in kannattaja Rob Bell, kontemplatiivinen kirjailija Keri Wyatt Kent ja Ancient Future -konferenssi, jossa puhuvat esiintulevat johtajat Scot McKnight ja Alan Hirsch, sekä resursseja Ruth Haley Barton’ilta ja John Ortberg’ilta. Aika näyttää, mitä Willow Creek aikoo tehdä koskien keskittymisensä vahvistamista ”hengellisiin harjoituksiin” ja ”planeetan muuttamiseen”.

Tuolloin Willow Creek oli tehnyt tutkimuksen selvittääkseen, miksi he olivat epäonnistuneet työssään. Tutkimuksen tulokset johtivat Willow Creek’in tekemään uuden kiihkeämmän sitoutumisen viedä heidän seurakuntansa esiintulevaan kirkkoon kontemplatiivisten rukouskäytäntöjen (eli hengellisten harjoitusten) kautta, kuten selvästi osoitettiin heidän lehtensä syksyn 2007 numerossa, jossa toimittajat totesivat: ”Palvelutyömme kuva on muuttumassa. Valmistautukaa jälkijäristyksiin.” Lehti sisälsi artikkeleita ja opetuksia lukuisilta kontemplatiivisilta / esiintulevilta hahmoilta, kuten Richard Foster, Richard Rohr, Ruth Haley Barton ja John Ortberg (ks. tarkemmin). Tuon lehden luettuaan ei jäänyt epäselväksi, että Willow Creek’in katumus pohjimmiltaan tarkoitti: ”Olemme muuttamassa tapaa tehdä asioita täällä – meidän täytyy sisällyttää enemmän kontemplatiivisia mystisiä elementtejä väkemme elämään.” Ja kuitenkin CT-lehti ja muut kristillisen median kanavat saivat sen näyttämään, kuin aito raamatullinen parannus olisi tapahtumassa Willow Creek’issä.

Sitten Willow Creek’in ”katumuksen” vuonna 2007 Lighthouse Trails on paljon seurannut, mihin Willow Creek on päässyt aina Lynne Hybels’in Israelin vastaisista ponnistuksista Hybels’ien aikuisten lasten sekä heidän puolisoidensa toimintaan tuoda kontemplatiivinen rukousliike täyteen kukoistukseen Willow Creek’issä – ja tietysti Bill Hybels’in omaan loppuun hillittömien hänen kanssaan tai hänelle työskennelleiden naisten seksuaalisten hyväksikäyttämisten kautta.

Antaaksemme esimerkin siitä, missä Willow Creek menee nyt, haluaisimme kiinnittää huomiosi Bill Hybels’in vävyn, Aaron Niequist’in, vuonna 2014 käynnistämään ohjelmaan The Practice, joka tapahtuu sunnuntai-iltaisin Willow Creek’issa ja sisältää nimenomaan kontemplatiivisia rukouskäytäntöjä. The Practice -verkkosivustolla todetaan:

The Practice on kokemuksellinen kokoontuminen, jossa uppoudumme Jumalan unelmaan ihmiskunnalle, harjoittelemme historiallisia harjoituksia [so. kontemplatiivista mietiskelyä], joka yhdistää meidät Hänen unelmaansa ja kannamme toisiamme matkallamme.

Vaikka otsikot vähän aikaa keskittyvät syytöksiin seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja eroamisiin ja anteeksipyytelyihin, joita seuraa, niin ei juuri ole mahdollista nähdä otsikoita, jotka koskisivat Willow Creek’in kontemplatiivisia / esiintulevia tapoja. Eipä tietenkään. Lähes jokainen tärkeä kristillinen mediakanava (myös CT) näyttää joko vihreää tälle mystiselle paradigman muutokselle tai suoraan edistää sitä. Jos vain päämäärätietoinen, Willow Creek, etsijäystävällinen, seurakuntakasvu, dominionistinen ”tämän päivän seurakunta” voisi nähdä, että se on mystisessä liukumäessä täyteen luopumukseen, ja vaikka seksuaalisten saalistajien paljastaminen ja uhrien auttaminen on tärkeää, niin ”uuden hengellisyyden” luonne, joka on riippuvainen esoteerisista kokemuksista Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen voiman asemesta, ei saa ihmisiä elämään hurskaammin ja enemmän Jumalalle mieliksi vaan itseasiassa vetää heitä syvemmälle pimeyteen ja syntiin, koska noiden esoteeristen kokemusten lähdettä ajaa ja johtaa se sama lähde, joka petti Aadamin ja Eevan paratiisissa eikä maailman Vapahtaja, Jeesus Kristus. Näin ollen sellaisen ”katumuksen” jokainen ”hedelmä” on hapan ja vahingollinen.

Kaikesta Willow Creek’issä tapahtuneesta huolimatta tämän vuoden GLS-konferenssi edelleen pidettiin tällä viikolla, kuten Religious News Service’n artikkelissa todetaan. Odotettiin, että yli 400 000 ihmistä eri puolilla maailmaa osallistuisi siihen. Kristityt tänä päivänä näyttävät tarvitsevan korviensa kutittelua ja hengelliset mahansa täyteen ja show’n täytyy jatkua.

Read Full Post »

Elation and Empathy as the Rapture Nears
By Ronda Lane 8.11.2017, suom.SK

Tämä artikkeli tarkastelee ristiriitaa, kun vertaa tempauksen riemua myötätuntoon niitä kohtaan, jotka eivät vielä ole vastaanottaneet Kristusta ja kun tietää, että he joutuvat pian hirvittävimpään aikaan ihmiskunnan historiassa.

Uskovina olemme todistamassa armonajan viimeisiä hetkiä ja sitä, kuinka kaikki tulevaisuutta koskeva Raamatun profetia on asettumassa kohdalleen. Ajallemme ominaiset viimeisistä päivistä ennustetut piirteet ovat vallitsevia. (2. Tim.3:1-5, Room. 1:18-32, Juuda 1:18, 2. Piet. 3:3-7, 2. Tim. 4:3-4 ym.)

Todistamme näitä asioita tietäen, että tempaus on läheinen (päivämäärää ei anneta, ei mitään edeltävää tapahtumaa). Silti tiedämme kaiken, mitä ennustettiin tapahtuvan tempauksen JÄLKEEN ja tunnistamme, että nämä asiat ovat asettumassa kohdalleen nopeasti.

Se aiheuttaa useimmille meistä ristiriitaisia tunteita.

Ensinnäkin olemme innoissamme, että pian kohtaamme Herran yläilmoissa (1. Tess. 4:16-18), että pian saamme luvatun turmeltumattoman ylösnousemusruumiin (1. Kor. 15:49-53) ja tuo kirkastettu ruumis on samanlainen kuin Jeesuksen oma ruumis (1. Joh. 3:2).

Jumala todella tietää, kuinka me kaipaamme sitä, huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta” (Room. 8:23).

Tämä ikävöiminen ja odotus vahvistuu päivä päivältä. Jumalan sana kutsuu sitä ”hartaaksi ikävöitsemiseksi” (Room. 8:19) ja sanoo, että meidän tulee odottaa ”kärsivällisyydellä.” (Room. 8:25).

Meille kerrotaan (ja ymmärrämme), että me odotamme vanhurskautta. ”Sillä me odotamme uskosta vanhurskauden toivoa Hengen kautta (Gal. 5:5, KJV).

Tiedämme, vaikka olemme pelastettuja, että niin kauan kuin olemme vielä tässä lihan ruumiissa, myös synti asuu meissä (Room. 7:14-25). Se on jatkuvaa taistelua kuolla itselleen ja alistua Herran johtoon.

Tätä ”vanhurskauden toivoa” me halajamme vielä enemmän kuin luvattua iankaikkista ruumista, jopa enemmän kuin niiden kanssauskovien jälleennäkemistä, jotka ovat menneet ennen meitä ja jopa enemmän kuin päästä nauttimaan luvatusta palkinnosta. Meillä ei silloin ole enää kiusausta syntiin; synti ei enää asu meissä (eikä kenessäkään taivaassa).

Emme voi täysin käsittää, mitä se merkitsee, koska koko elämämme ajan meillä on ollut synti asumassa ja läsnä kanssamme ja kaikkien ympärillämme olevien kanssa. Me todistamme kaikkia maailman synnistä johtuvia suruja.

Kuvittele – ei enää syntiä! Vain vanhurskautta!

Ei ihme, että me uskovat olemme niin tulessa ja innostuneita tempauksesta. Loppujen lopuksi mitä siinä on, jota ei tulisi rakastaa koskien pikaista pelastamistamme tästä pahasta synnin täyttämästä likakaivosta? Sitä tämä artikkeli koskee. AINOA asia, jonka kanssa useimmat meistä painiskelevat, koskee niitä, jotka eivät ole vielä tulleet Kristuksen tykö.

Me naiset olemme tunteellisempia ja/tai hoivaavampia kuin miehet. Jumala itse teki meidät tällaisiksi ja syystä. Silti meitä KAIKKIA (sekä miehiä että naisia) kehotetaan ymmärtämään muiden kärsimyksiä.

Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa(Room. 12:15).

Raamatussa on enemmänkin siitä, kuinka meidän tulee käyttäytyä toisia kohtaan. Mutta vielä enemmän, meissä uskovissa asuu Pyhä Henki, joka johtaa ja ohjaa meitä kaikkeen totuuteen (Joh. 16:13).

Hän tuo sydämeemme ja mieleemme empatian ja huomaavaisuuden toisten kärsimyksille. Me tunnistamme heidän nykyisen ja/tai fyysisen kärsimyksensä, jota voimme todistaa silmillämme ja korvillamme, mutta tunnistamme myös sen, mikä on pian kohtaava epäuskoista maailmaa. Heille tuleva kärsimys on hirvittävä.

Kuinka sydämemme voisi olla särkymättä tästä, varsinkin, jos meillä on läheisiä ja sukulaisia, jotka eivät vielä ole tulleet Kristuksen tykö saamaan pelastuksen?

Voimme kertoa heille evankeliumin (jopa vaikka he eivät haluaisi lainkaan kuunnella). Voimme kerjätä ja vedota heihin, väitellä heidän kanssaan, rukoilla heidän puolestaan (kuten meidän pitäisi) ja vielä – jokaisen yksilön asia on tehdä tuo kaikista tärkein päätös: joko hyväksyä/uskoa Jeesukseen pelastukseksi, tai hylätä/kieltää Hänet (Joh. 3:18).

Emme voi tehdä ratkaisua heidän puolestaan. Jumala antoi meille jokaiselle vapaan tahdon juuri tästä syystä. Hän rakasti meitä KAIKKIA niin paljon, että antoi ainosyntyisen Poikansa syntiemme sovitukseksi. Jeesus, joka ei milloinkaan tehnyt syntiä, on ainoa hyväksyttävä hinta synneistämme (Room. 3:25, 1. Joh. 4:10, Joh. 3:16-18 ym.). Ei ole toista tietä (Joh. 14:6).

Me uskovat ymmärrämme, kuinka ihmeellisen lahjan Hän on meille antanut. Mikä mahdollisuus olla oksastettu pelkkänä metsäöljypuuna (Room. 11) ja kuitenkin olla kanssaperillinen itse Jeesuksen kanssa! (Room. 8:17, Tiitus 3:7 ym.).

Meistä on niin vaikea käsittää, kuinka kukaan EI haluaisi hyväksyä Kristusta ja uskoa Häneen pelastukseksi. Myönnän, että joskus haluaisin ravistella muutamia ja huutaa: ”HERÄTKÄÄ”. Ihmettelemme, kuinka joku voi olla ”välittämättä tuosta niin suuresta pelastuksesta” (Hepr. 2:3).

Yleisin syy niillä, jotka hylkäävät pelastuksen, on, että he uskovat olevansa ”hyviä” ihmisiä. On murheellista, että he vertaavat itseään toisiin ja se on malli, jolla he mittaavat syntejään ja hyviä tekojaan (2. Kor. 10:12), kun sen sijaan se on Jumalan itsensä vanhurskaus, johon meidän täytyy verrata niin syntejämme kuin hyviä tekojamme, koska meidän parhaatkin sellaiset ovat kuin saastainen vaate (Jes. 64:6).

sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle(Room. 10:3).

He kyllä tietävät sydämissään, että me KAIKKI olemme syntisiä (Room. 3:23). Siihen kuitenkin heidän halunsa ymmärtää loppuu, sillä jos he sallisivat itsensä todella ajatella, että riippumatta siitä, kuinka ”hyviä” luulevat olevansa, he eivät koskaan voi päästä lähellekään Jumalan vanhurskautta.

Ainoa keino käsitellä syntiä on saada se poistetuksi, pestyksi Karitsan veressä (Ilm. 1:5, 1.Joh. 1:7-9, 1. Kor. 6:11).

ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella(Fil. 3:9).

Ja tässä se suurin vaikeus tuleekin. Se yksi asia, joka seisoo syntisen ja pelastuksen välissä on YLPEYS. Eikä ihme. Ylpeys oli paholaisen kukistuminen (Jes. 13:12-15, Hes. 28:11-17 ym.). On murheellista, että hänelle oli annettu kauneus, kirkkaus, kaikki kalliit kivet peitteeksi ja voideltu asema; ja kuitenkin hän päätti tieten tahtoen tehdä syntiä. Niinpä kuten ylpeys oli hänen kukistumisensa, niin samoin hän käyttää sitä myös ihmiskunnan houkuttelemiseksi.

Monet voivat mennä niin pitkälle, että myöntävät olevansa syntisiä (jos sitten pääsevät niin pitkälle), mutta myöntävätkö he, etteivät voi itse täyttää Pyhän Jumalan vanhurskaita vaatimuksia? Juuri sitä he eivät suostu tunnustamaan.

Miksi? Tämän myöntäminen olisi sen myöntäminen, että he nauttivat synneistä, joissa rypevät ja heillä on syvä pelko, että heidät tuomitaan synneistä, joten he mieluummin jatkavat noissa synneissä, kuin että käsittelisivät ne ainoalla mahdollisella tavalla – yksin Kristuksen kautta.

“Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.(Joh. 3:19-20)

Eräs hyvin rakas sukulainen tuli vierailulle luokseni muutamia kuukausia sitten. Hän hoki jatkuvasti: ”Täällä on niin hiljaista! Ei televisiota, ei radiota – kuinka te kestätte tätä?” Se oli minulle silmät avaava tapahtuma. Miksi? Koska tuolla hetkellä tajusin (ikään kuin lamppu olisi sytytetty), että USEIMMAT ihmiset viettävät jokaisen hetken valveilla melun ja häiriöiden parissa – eikä sattumalta, vaan tarkoituksella.

Edes useimmilla lapsilla ja nuorilla aikuisilla ei enää ole luovaa, mielikuvituksen käyttöaikaa tai hiljaista aikaa lukea tai opiskella, vaan sen sijaan odottavat viihdettä.

Nykyaikainen ihminen ajattelee, että hänellä TÄYTYY olla jatkuva viihde hukuttamaan – minkä? Hukuttamaan hänen omantuntonsa. Hukuttamaan Pyhän Hengen, joka yrittää vakuuttaa hänet synnistä. Nujertamaan kaikki ajatukset, joita hänellä ehkä on iankaikkisuudesta. Hän ei suostu edes puhumaan siitä, ”mitä tapahtuu kuollessamme”, eikä mistään sellaisesta aiheesta, joka saa hänet tuntemaan olonsa hankalaksi.

Paholaisella on räätälöity häiriö (tai monia häiriöitä) jokaiselle ihmiselle. Jopa uskovat voidaan suistaa häiriöillä. On tärkeää, että henkilö käyttää jonkin verran ”hiljaista aikaa” miettimiseen ja että varsinkin uskova tutkii Jumalan sanaa. Ja silti näemme, että useimmat tunnustavat uskovat eivät nykyisin edes vaivaudu tutkimaan pyhiä kirjoituksia, vaan mieluummin kuuntelevat videoita, audio-podcasteja jne.

On murheellista, että monet tunnustavat kristityt elävät täsmälleen samalla tavalla kuin pelastumaton maailma: TV:n katselua, elokuvia, musiikkia, harrastuksia, urheilua, kaikenlaista viihdettä – ja silti he väittävät, että ”ei ole aikaa tutkia” Jumalan sanaa.

Itseasiassa iso osa väestöstämme haluaa tehdä lainvastaiseksi jo Raamatun mainitsemisen. Vaikka teknologia voi olla siunaus lääketieteen alalla ja yhteyden pitämisessä läheisiin, se voi olla kamala häiriö, joka estää meitä tekemästä, mitä pitäisi.

Jos kristityt ovat joutuneet 24/7 viihteen saaliiksi, niin onko mikään ihme, että myös pelastumattomat käyttävät tätä samaa asiaa tekosyynä hylätä Kristus? Jos he eivät anna itselleen yhtään hiljaista aikaa ajatella, häiriöttömiä hetkiä, niin kuinka he koskaan voivat tunnistaa tarvitsevansa Vapahtajaa?

Jos teemme rehellisen tarkastelun, kuinka väki eli vain 100 vuotta sitten, niin pian tunnistamme, miksi maailma on muuttunut niin paljon. Silloin (ja aiemmilla vuosisadoilla) tarvittiin ankaraa työtä vain selvitäkseen hengissä. Saamme siitä käsityksen, kun katselemme tämän päivän amisseja, jotka kaatavat/kuivattavat/pinoavat ja käyttävät puuta keittämiseen ja lämmittämiseen, jotka kasvattavat kaiken ruokansa itse (sekä kasvit että eläimet), jotka säilövät ruokansa, laittavat aterioita tyhjästä, pesevät vaatteensa käsin pyykkilaudalla ja kuivaavat ne pyykkinarulla. Joillakin ei ole juoksevaa vettä ja edelleen kantavat vettä ämpäreissä peseytymiseen, siivoamiseen, juomiseen jne.

Kun ajattelemme nykyajan mukavuuksia, niin se tuntuu todelliselta siunaukselta, ettei tarvitse raataa sillä tavalla selvitäkseen päivästä päivään. Mutta onko se siunaus, kun teknologia on vallannut, ei vain arjen askareiden avustamisen, vaan myös niistä vapautuvan ajan viihteelle? Ja silti ihmiset EDELLEEN väittävät, ettei heillä ole aikaa tutkia pyhiä kirjoituksia? Kuitenkin kun käytämme amisseja esimerkkinä, näemme, että vaikka pääosaltaan heidän päivänsä on täynnä kovaa työtä ja väsyttäviä tehtäviä, niin he silti antavat aikaa tutkimiselle ja yhteydelle.

En ehdota, että eläisimme kuten amissit. En myöskään ehdota, että luopuisimme nykyajan vempeleistä ja vesijohdoista, jotka todella ovat siunauksia, mutta kyllä ehdotan, että antaisimme aikaa päivittäin Jumalan sanan tutkimiselle, kuten berealaiset (Apt. 17:10-11) ja tutkisimme kuten työmiehet (2. Tim. 2:15), jotta emme joutuisi häpeään, kun Herra pian ilmestyy tempaamaan meidät ylös.

Vietä myös HILJAINEN hetki Herran kanssa rukouksessa.

En tiedä kuinka me uskovat voisimme ”taistella” yhteiskunnan halua vastaan 24/7 viihteeseen. Tiedän, mitä me (uskovat) voimme tehdä sen suhteen. Voimme käyttää enemmän aikaa Jumalan sanan ja uskovien parissa, mutta en tiedä, kuinka voimme väitellä pelastumattomien kanssa, jotka eivät salli itselleen edes viittä minuuttia ajattelemiseen, vielä vähemmän Jumalan sanan ja oman ikuisen kohtalonsa miettimiseen. Se on todella itse kunkin oma asia.

Valitettavasti osa paholaisen lopunajan taktiikkaa on häiritä yhteiskuntaa siinä määrin, että ihmiset eivät suostu viettämään edes muutamaa hetkeä yksin hiljaisuudessa, ettei evankeliumin valo vain paistaisi heidän sydämiinsä, ettei heidän tarvitsisi antaa itselleen minuuttiakaan sen miettimiseen, missä viettävät iäisyytensä ja kuinka todella syntinen itse kukin on. He eivät halua antaa itselleen hetkeäkään sen ajattelemiseen

Me (itse) emme voi herättää heitä siinä teknologisessa viihteen ”bunkkerissa”, johon he ovat tahallaan sulkeutuneet.

He ovat kääriytyneet tähän tautien täyttämään häirinnän ja viihteen vilttiin niin, ettei heillä ole aikaa AJATELLA ja pohtia ikuista ahdinkoaan. Se tarjoaa heille häiriötä ja he luulevat sitä mukavuudeksi.

Kuin huopaviltit, joita käytetään uhrien mukavuudeksi tautiepidemian aikana, nuo samat yhden uhrin mukavuudeksi tarkoitetut huovat kuljettavat kuiduissaan kuoleman basilleja seuraavalle uhrille. Sellainen on se kuoleman ansa, jonka saa aikaan tauoton melu, viihde ja uppoutuminen maailmallisiin tyhjänpäiväisiin asioihin, joiden tarkoitus on häiritä niin, ettei milloinkaan jää hetkeäkään aikaa ajatella vakavia.

Mikä on velvollisuutemme? Se on, että jatkamme evankeliumin kertomista kadotetuille, vaikka se ei näyttäisi läpäisevän sitä häirinnän bunkkeria, jonka maailma on rakentanut heidän ympärilleen; vaikka näyttäisi, kuin kukaan ei kuuntelisi; vaikka meitä kohdeltaisiin vihamielisesti, pilkattaisiin, naurettaisiin, herjattaisiin, syljettäisiin tai uhkailtaisiin. Meille on kerrottu edeltä näistä asioista.

Tiedämme hyvin, että rohkea Kristuksen puolella seisominen tuo meille vainoa eikä vain ihmisiltä, vaan myös henkimaailmasta (Ef. 6:12). Silti palvelemme alttiisti Herraa ennemmin kuin ihmisiä tai omia lihallisia halujamme (Gal. 1:10, Room. 6:19, Room. 8:1-14, 2. Kor.7:1 ja niin monta muuta kohtaa).

“…vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät(Room. 13:14).

Meidän tehtävämme EI ole tehdä ratkaisua pelastumattomien puolesta, emmekä voikaan. Ja vaikka on helppo masentua, kun nykyisin niin harvoja tulee Kristuksen tykö, niin meidän täytyy aina muistaa, että heidän on tehtävä oma ratkaisunsa.

Valitettavasti monet eivät halua tietää (2. Piet. 3:5). He vain eivät halua tunnustaa eivätkä ota hetkeäkään aikaa ajattelemiseen. He ovat kääriytyneet maailmallisuuden vilttiin, joka tuo väärän lohdutuksen.

Jumalan sana sanoo, että he eivät voi “millään itseänsä puolustaa” (Room. 1:18-32). Itse asiassa he KYLLÄ tunnistavat, että Jumala loi kaiken ja että ovat vastuussa teoistaan ja ajatuksistaan – he vain eivät halua myöntää sitä, koska rakastavat syntiä liian paljon.

Raamattu on ennustanut myös viimeisten päivien vaaralliset ominaispiirteet (2. Tim.3:1-7, 13). Tänä päivänä näemme nämä piirteet vallitsevina yhteiskunnassamme.

Ja lopuksi, yritettyämme kertoa evankeliumia pelastumattomille, mikä on parasta, mitä voimme tehdä niiden puolesta, jotka on kääritty maailmalliseen petokseen? RUKOILE heidän puolestaan. Jumalan sana ei tyhjänä palaja.

Ja mitä meille? Me löydämme lohdutuksen Jumalan sanasta.

Voimme myös ottaa aikaa Raamatun tutkimiseen päivittäin, sen sijaan että olisimme yhteiskuntaan ”kytkettynä” 24/7, sen sijaan että viettäisimme lukemattomia tunteja viihdyttäen itseämme häiriöillä. Kaikki, mikä on TÄRKEÄMPÄÄ, kuin aika Jumalan sanassa ja rukouksessa, on epäjumala.

Meille on annettu esimerkiksi Mooses, joka otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa(Hepr. 11:25).

Tiivistäen: Sydämemme särkyy nähdessämme pelastumattoman maailman hylkäävän pelastuksen Kristuksessa. Jotkut ovat ystäviämme, sukulaisiamme, vanhempiamme, tai aikuisia lapsiamme. Se on todella kovaa, koska tiedämme tulevan ahdistuksen kauhut, emmekä toivo niitä kenellekään, varsinkaan läheisillemme. Tiedämme myös, kuinka epävarmaa elämä on – emme koskaan tiedä, kuinka kauan ihminen vielä elää. Moni kuolee nuorena; eivät kaikki maan päällä elä vanhoiksi.

Älä luovu evankeliumin kertomisesta, vaikka näyttäisi, etteivät he kuuntele. Äläkä vaivu epätoivoon, kun he eivät suostu kuuntelemaan. Tiedän, että se on helpommin sanottu kuin tehty. Meidän tulee kuitenkin viedä KAIKKI huolet ja murheet Herralle. (Fil. 4:6-7, 1. Piet. 5:7 ym.).

Ja mitä meille? Meidän (uskovina) pitäisi jatkaa evankeliumin antamista pelastumattomalle maailmalle. Meidän pitäisi pysyä valppaina (1. Piet. 5:8) odottaen kärsivällisesti Herraa (1. Tess.1:10; Room. 8:19, 23, 25; 1. Kor. 1:7-8; Gal. 5:5; 2.Tess. 3:5 ym.).

Meidän pitäisi tutkia Hänen sanaansa (2. Tim. 2:15, Apt. 17:10-11).

Meidän pitäisi lohduttaa kanssauskovia (1. Tess. 4:16-18, Room. 1:12, 2. Kor. 1:3-4, 1. Tess. 5:11 ym.).

Rukoile (sille on omistettu paljon raamatunkohtia) ja myös pukeudu Jumalan sota-asuun ja pidä se päälläsi jatkuvasti (Ef. 6:10-18).

Se riittää pitämään meidät ahkerana Herran kanssa, kun innokkaasti odotamme tempausta ennemmin kuin maailmallisten ihmisten 24/7 viihdettä.

Maranata!

 

 

Read Full Post »

”Hänen vihansa suuri päivä”. Englantilainen taidemaalari John Martin (1789-1854).

Dr. David R. Reagan, suom. SK
Tämä artikkeli on julkaistu
Lamplighter-lehden tammi-helmikuun 2018 numerossa.

Taannoin 1990-luvun puolivälissä eräs suosittu puheohjelmien juontaja Oklahoma City’n sekulaarilta radioasemalta haastatteli minua live-ohjelmassa puhelimen kautta. Hän oli nähnyt kirjoittamani artikkelin koskien kristillisten järjestöjen taloudellista vastuuta ja oli tykännyt siitä.

Hän aloitti haastattelun antaen minulle armollisesti tilaisuuden puhua keskeytyksettä noin 10 minuuttia siitä, kuinka Jumala muutti elämäni ja kutsui minut palvelutyöhön. Siirryimme sitten puhumaan skandaaleista, jotka olivat hiljattain keikuttaneet kristillistä yhteisöä maanlaajuisesti.

Sopimaton sana

Kaikki meni hyvin, kunnes juontaja pyysi minua tiivistämään palvelutyöni perussanoman. Vastasin, että Jumala on kutsunut minut julistamaan ”pikaista Jeesuksen paluuta vihassa”.

Ennen kuin ehdin selittää, juontaja keskeytti minut. ”Mitä tarkoitatte, ’vihassako’?” hän kysyi.

”Tarkoitan, että Jeesus tulee hyvin pian vuodattamaan Jumalan vihan niiden päälle, jotka ovat hyljänneet Jumalan rakkauden ja armon.”

”Teidän Jumalanne on hirviö!” hän tiuskaisi ja sitten lisäsi: ”Satun olemaan kristitty ja voin kertoa teille, että minun Jumalani ei satuttaisi kirppuakaan!”

Se haastattelu loppui siihen. Hän lopetti puhelun. En saanut tilaisuutta vastata hänen väärään Luojaamme koskevaan esitykseensä.

Saatanan suuri petos

Radiohaastattelijan kiivas reaktio Jumalan vihaan ei yllättänyt minua. Se on luonteenomaista sekä kristityille että ei-kristityille ja olen törmännyt siihen usein.

Saatana on myynyt maailmalle väärän tavaraselosteen koskien Jumalan luonnetta. Useimmat ihmiset, niin kristityt kuin ei-kristityt, ovat taipuvaisia näkemään Jumalan jonkinlaisena kosmisena teddykarhuna.

He näkevät Hänet isona ja lämpöisenä ja pehmeänä, täynnä ääretöntä rakkautta ja anteeksiantamusta. Hän ei voisi satuttaa kärpästäkään, eikä ainakaan olla niin julma, että voisi tuomita tai vahingoittaa ainuttakaan kuvakseen luotua olentoa. Tuomiopäivänä Jumala antaa jokaiselle vain ison halin ja iskee silmää heidän synneilleen.

Ainoa vika tässä ihanan lohdullisessa kuvassa on, että se on valhe suoraan helvetin kuilusta.

Todellinen Jumala

Raamattu kyllä opettaa, että Jumala on rakastava, kärsivällinen, välittävä ja anteeksiantava (Ps. 86:15 ja Joh. 3.16). Kuten apostoli Johannes sen ilmaisee: ”Jumala on rakkaus” (1. Joh. 4:8). Kaksi lempikohtaani Raamatussa korostavat Jumalan henkilökohtaista rakastavaa luonnetta. Toinen on apostoli Pietarilta. 1. Piet. 6:6-7 sanoo, että meidän tulee heittää kaikki murheemme Jumalan päälle sillä hän pitää teistä huolen. Se on hyvin lohduttava ajatus.

Toinen kohta, jota rakastan lukea uudelleen ja uudelleen, sisältää profeetta Jeremian puhumia sanoja Valitusvirsien luvussa 3:

Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut: se on joka aamu uusi ja suuri on hänen uskollisuutensa. Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.” (Valit. 3:22-24)

Raamattu opettaa kuitenkin, että on olemassa toinenkin Jumalan luonteen puoli, joka on yhtä tärkeä. Se on se puoli, jonka Saatana haluaa meidän jättävän huomiotta ja hän on onnistunut erinomaisesti saamaan papit ohittamaan sen. Sehän ei tuota suosittuja saarnoja! Puhun tietysti Jumalan pyhyydestä (3. Moos. 11:44, Jes. 6:3 ja 1. Piet. 1:16).

Armo vai viha?

Raamattu opettaa, että Jumala on täydellisesti pyhä. Johtuen tästä ominaisuudestaan Hän ei voi suvaita syntiä (4. Moos. 14:18). Raamattu sanoo, että Jumalan täytyy käsitellä synti ja Hän tekee sen toisella kahdesta tavasta – joko armolla tai vihalla.

Kaikki meistä näyttävät tuntevan jakeen Joh. 3:16 – hyvin lohduttava jae Jumalan rakkaudesta meille. Mutta harvat meistä näyttävät olevan tietoisia sanoista, jotka on tallennettu muutamaa jaetta myöhemmin kohdassa Joh. 3:36 – sanoissa Johannes Kastajan saarnasta: Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.”

Apostoli Paavali korosti tätä seikkaa saarnaamisessaan ja opetuksessaan. Efesolaiskirjeen 5. luvussa hän varoittaa moraalittomuudesta, ahneudesta ja epäjumalanpalveluksesta ja sitten lisää tämän huomautuksen: Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia (Ef. 5:6).

Tulemme Jumalan armon alle asettamalla luottamuksemme Jeesukseen ja ottamalla itsellemme Hänen sovitusuhrinsa elämäämme (1. Joh. 1:7). Jeesuksen ulkopuolella ei ole mitään pelastusta (Apt. 4:10-12). Ne, jotka ovat hyljänneet Jumalan ilmaisen armon lahjan Jeesuksessa, ovat Jumalan vihan alla (Joh. 3.36), eivätkä voi syyttää muita kuin itseään.

Muuttumaton Jumala

Huolimatta Raamatun selvästä opetuksesta, että Luojamme on sekä rakkauden että vihan Jumala, en koskaan lakkaa hämmästelemästä pastoreiden määrää, joihin törmään ja jotka väittävät, että vihan Jumala on Vanhan Testamentin Jumala eikä Uuden. Samalla he ohittavat toisen selvän Raamatun opetuksen, Malakia 3:6, jossa Jumala puhuen itsestään sanoo: Sillä minä, Herra, en muutu...”

Uusi Testamentti vahvistaa tämän tärkeän seikan jakeessa Hepr. 13:8, jossa sanotaan:Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.”

Silti näyttää, että Jeesus esitetään saarnoissa aina nöyränä ja lempeänä Vapahtajana, joka on täynnä armoa ja anteeksiantamusta. Se on totta, mutta se ei ole koko kuva. Jeesus nuhteli fariseuksia ankarasti kutsuen heitä ”ulkokullatuiksi”, ”käärmeiksi” ja ”kyykäärmeitten sikiöiksi”.

Samoin kirjeissään Vähän Aasian seitsemälle seurakunnalle Jeesus tuomitsi Tyatiran seurakunnan siitä, että se suvaitsi väärää naisprofeettaa. Hän kutsui seurakuntaa parannukseen ja sitten varoitti, että jos he kieltäytyisivät tekemästä parannusta moraalittomuudestaan, Hän heittäisi rikkurit ”tautivuoteeseen” ja ”tappaisi heidät rutolla” (Ilm. 2:22-23, NASB: with pestilence).

Vihan lajit

Raamattu paljastaa useita eri puolia Jumalan vihasta:

  • Seuraamuksellinen viha – Tätä voisi sanoa ”vihan kylvämiseksi ja korjaamiseksi”. Se on viha, jonka tuomme päällemme, kun korjaamme sen, minkä kylvämme elämällä syntisesti.
  • Tuhoava viha – sellaisena, kuin se ilmenee katastrofeissa, joko luonnon tai ihmisen aiheuttamissa, kuten syyskuun 11. päivän iskut. Jumala sallii niitä keinona kutsua ihmisiä ja kansakuntia parannukseen.
  • Hylkäävä viha – Jumalan osoittama viha, kun Hän kääntää selkänsä ihmiselle tai yhteiskunnalle sallien itsetuhon.
  • Eskatologinen viha – Suuren Ahdistuksen aikana Jumalan viha vapautetaan koko maailman päälle.
  • Iankaikkinen viha – Lopullinen rangaistus, jonka Jumala antaa helvettiin lähetettäville.

Hylkäävä viha

Jumalan hylkäävä viha on se, jota kansakuntamme kokee nyt. Jälleen, tämän tyypin viha voi kohdata niin yksilöä kuin yhteiskuntaa.

Raamatullinen esimerkki siitä yksilön elämässä voidaan nähdä Simsonin tarinassa. Vaikka Jumala käytti häntä väkevästi suojelemaan Israelia filistealaisilta, hän jatkoi seksuaalisessa synnissä siihen pisteeseen, että Raamatun mukaan Herra oli poistunut hänestä” (Tuom. 16:20). Seuraus oli, että hän joutui filistealaisten vangiksi ja päätyi itsemurhaan.

Roomalaiskirjeen 1. luvussa apostoli Paavali varoittaa voimakkaasti Jumalan hylkäävästä vihasta koskien kansakuntia. Hän sanoo, että Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa…” (Room. 1:18). Sitten hän jatkaa kertoen, kuinka Jumala tekee tämän käsitellessään kansakuntaa, joka kapinoi Häntä vastaan.

Ensin Jumala ottaa askelen taaksepäin ja madaltaa kansakuntaa ympäröivää suojamuuria sallien pahuuden lisääntyä. Seuraus on seksuaalisen synnin purkaus (Room. 1:24-25), joka tapahtui maassamme 1960-luvulla.

Jos kansakunta kieltäytyy katumasta, Jumala ottaa toisen askelen taaksepäin ja madaltaa suojamuuria edelleen (Room. 1:26-27), mikä tuottaa homoseksuaalisuuden vitsauksen. Jälleen, tämä maa on kokenut tätä toista vaihetta aina 1990-luvulta, mutta se sai vauhtia vuonna 2003, kun korkein oikeutemme poisti kaikki sodomiaa koskevat lait.

Jos kansakunta jatkaa kapinoimistaan, Jumala ottaa kolmannen askelen taaksepäin ja hylkää sen kelvottoman mielensä valtaan” (Room. 1:28). Maamme saavutti tämän turmeluksen asteen, kun korkein oikeus hyväksyi samaa sukupuolta olevien avioliitot kesäkuussa 2015 ja presidenttimme juhli päätöstä valaisemalla Valkoisen Talon seksuaalisen perversioliikkeen sateenkaariväreillä.

Tuleva viha

Jumalan eskatologinen viha lankeaa koko maailman päälle, kun Jeesus palaa (Juuda 1:14-15). Jeesuksen paluuta kuvaava kohta Ilmestyskirjassa sanoo, että Hän palaa ”tuomitsemaan ja sotimaan vanhurskaudessa” (Ilm. 19:11).

Ensimmäisellä kerralla Jeesus tuli täynnä rakkautta ja sääliä silmät kyynelissä, mutta kun Hän palaa, Hän tulee kostamaan (Ilm. 6:12-17) ja Hänen silmänsä ovat kuin tulen liekit (Ilm. 19:12). Hän tulee tuhoamaan Jumalan viholliset (Ilm. 19:11).

Maailman presidentit ja kuninkaat ja pääministerit polvistuvat ja huutavat kallioita ja vuoria peittämään heidät; niin suuri on oleva Herran kauhu (Ilm. 6:15-17). Synnin tekijät kompastelevat kuin sokeat ja heidän verensä vuodatetaan kuin saasta (Sef. 1:17).

Vihan tarkoitus

Tekeekö tämä Jumalasta ”hirviön”? Ei! Päinvastoin, se osoittaa Hänen hyvyytensä, sillä kuinka voisi hyvä Jumala olla välittämättä pahuudesta ja synnistä ja jättää sen rankaisematta? Hänen vihansa pahuutta kohtaan todistaa Hänen vanhurskautensa.

Profeetta Naahum tiivistää sen parhaiten. Kirjoittaen Jumalan rakkaudesta hän sanoo: Hyvä on Herra, turva ahdistuksen päivänä ja hän tuntee ne, jotka häneen luottavat(Naahum 1:7). Kuitenkin muutamaa jaetta aiemmin Naahum puhuu myös Jumalan pyhyydestä ja vihasta:

Kiivas Jumala ja kostaja on Herra. Herra on kostaja ja vihastuvainen. Herra kostaa vihollisilleen ja pitää vihaa vihamiehillensä. Herra on pitkämielinen ja suuri voimassansa, mutta Herra ei jätä rankaisematta…” (Naah. 1:2,3)

Jumalan vihan ensisijainen syy ei milloinkaan ole halu rangaista. Sen sijaan sen tarkoitus on tuoda ihmisiä parannukseen, jotta he pelastuisivat. Vihassaankin Jumala muistaa armon.

Jumala osoittaa armonsa vihassa siinä, ettei milloinkaan vuodata vihaansa varoittamatta. Hän yritti varoittaa Sodomaa ja Gomorraa Aabrahamin kautta. Hän varoitti Nooan ajan maailmaa sen kautta, että Nooa saarnasi 120 vuotta. Hän lähetti sekä Joonan että Naahumin varoittamaan Niiniven pakanallista kaupunkia.

Ajattele myös sitä, että Hän lähetti profeetan toisensa jälkeen kutsumaan Israelia ja Juudaa parannukseen:

Ja Herra, heidän isiensä Jumala, lähetti, varhaisesta alkaen, vähän väliä heille varoituksia sanansaattajainsa kautta, sillä hän sääli kansaansa ja asumustansa. Mutta he pilkkasivat Jumalan sanansaattajia ja halveksivat hänen sanaansa ja häpäisivät hänen profeettojansa, kunnes Herran viha hänen kansaansa kohtaan oli kasvanut niin, ettei apua enää ollut.(2. Aik. 36:15,16)

Jumalan armo vihassa ilmenee myös siinä, että Hän aina vie lopulliseen vihansa vuodattamiseen pahenevan tuomioiden sarjan kautta. Näitä parannukseen kehottavia tuomioita kuvaillaan yksityiskohtaisesti kohdassa 5. Moos. 28:15-57.

Tämä Jumalan vihan ominaispiirre tulee ilmi Ahdistusta koskevissa profetioissa. Sen sijaan, että kerralla vuodattaisi vihansa maailman kapinallisten kansakuntien päälle tuhoten heidät yhdessä hetkessä valtavassa katastrofissa, Hän alistaa maailman sarjalle tuomioita, jotka järjestään kasvavat laajuudessa ja voimakkuudessa (Ilm. 6,8-9,16).

Vaikka useimmat eivät tee parannusta reagoidessaan näihin tuomioihin (Ilm. 9:20-21), niin silti löytyy suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, joka tekee parannuksen ja uskoo Jeesukseen (Ilm. 7:9)

Näitä radikaalisti erilaisia reaktioita Jumalan vihaan havainnollistaa Billy Graham’in usein esittämä anekdootti: ”Sama aurinko, joka sulattaa voin, myös kovettaa saven.” Jumalan viha sulattaa jotkin sydämet katumukseen, mutta vaikuttaa paatumuksen monien muiden sydämissä.

Viha ja lunastetut

Monet kristityt reagoivat negatiivisesti Raamatun profetiaan. Ei ole ollenkaan harvinaista kuulla kristityn sanovan tähän tapaan: ”En halua kuulla mitään profetiasta, koska se on täynnä synkkyyttä ja tuomiota (gloom and doom).”

Niin, siinä on paljon synkkyyttä ja tuomiota niille, jotka kieltäytyvät vastaamasta Jumalan rakkauden lahjaan Jeesuksessa, mutta pelastetuille siinä on vain hyviä uutisia.

Vanha Testamentti päättyy kohtaan, joka esittää lopunajan profetian sekä synkkyyden että ilon. Malakia sanoo, että kun Herra palaa, niin se päivä on oleva kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia” (Mal. 4:1). Se on huono uutinen.

Ajattele kuitenkin hyvää uutista: Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat (Mal. 4:2).

Yhdelläkään Jumalan lapsella ei ole mitään syytä pelätä Jumalan vihaa. Paavali kirjoittaa, että koska olemme vanhurskautetut hänen veressään, me pelastumme hänen kauttansa vihasta”

(Room. 5:9). Ja mitä lohdullisimmassa jakeessa (1. Tess. 1:10) Paavali sanoo tessalonikalaisille, että Jeesus ”pelastaa” lunastetut ”tulevasta vihasta”.

Vetoomus

Oletko sinä armon vai vihan alla? Pallo on sinulla. Jeesus tulee pian. Kun hän ilmestyy, niin onko Hän sinun autuas toivosi, vai pyhä kauhusi? Huudatko vuoria kaatumaan päällesi? Vai käytkö hypellen kuin navetasta vapautettu vasikka?

Jumala rakastaa sinua ja haluaa, että vastaanotat Hänen Poikansa Vapahtajanasi, niin että tulet armon alle ja voit osallistua tapahtumaan, joka toteutuu, kun Jeesus palaa:

Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.” (Jes. 35:10)

Read Full Post »

Your Best Life Now or Later?
18.11.2017 by Howard Green, suom. SK

Sekä kristityille että ei-kristityille valehdellaan Lännessä. Sanotpa sitä huijaamiseksi, narraamiseksi, nenästä vetämiseksi, tai vaikka miksi, niin tosiasia on, että hengellinen petos on tämän sukupolven tunnusmerkki. Valehteleminen on riittävän vaarallista, mutta kun laajalti tunnustetut kristilliset johtajat ovat vastuussa valheen levittämisestä, niin seuraukset voivat olla iankaikkisuuden kannalta traagisia. Mikä sitten on se kaupattava valhe? Se on lupaus, että sinulla voi olla paras elämäsi nyt. Mikä tekee valheen hyvin petolliseksi, on se, että sitä myydään ihmisille suuressa kauniissa paketissa, jossa on nauhat, rusetti ja lahjalappu, joka nimeää Jeesuksen lahjoittajaksi ja sinut saajaksi. Ongelma vain on siinä, että Raamattu ei lupaa kenellekään parasta elämää nyt, vaan se lupaa uskoville, että tässä elämässä meillä on ahdistus ja että Jeesus tulee pian ja hän maksaa meille takaisen sen mukaan, mitä olemme tehneet.

Ilm. 22:12:  Katso, minä tulen pian ja minun palkkani on minun kanssani antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan.

Paras elämäsi nyt ei ole vain bestselleri menestysevankeliumin saarnaajalta, vaan yleinen epäraamatullinen ajattelutapa, joka jumaloi minää yhden todellisen Jumalan asemesta. Tämä sanoma näyttää saavan hyvää vastakaikua niin monissa Lännen seurakunnissa, että täytyy kysyä: miksi? On paljon syitä siihen, että paras elämäsi nyt -tyypin sanoma on niin suosittu, mutta luulen, että voimme tiivistää sen yhteen tärkeimpään syyhyn ja se on epäjumala nimeltä ”minä”. Aikaisemmat Jumala-keskeiset kiitos- ja ylistyslaulut, saarnat ja raamattutunnit korvataan systemaattisesti minäkeskeisillä lauluilla, pikasaarnoilla (quick sermonettes) ja näennäisesti hengellisiltä kuulostavilta raamattutunneilla. Minään keskittynyt paras elämäsi nyt -sanoma on täysin päinvastainen, kuin mitä Raamattu opettaa. Kaikki, mitä opetamme ja saarnaamme seurakunnassa, pitäisi rehellisesti keskittyä tuomaan kunniaa Jumalalle, eikä mihinkään muuhun.

Tällä artikkelilla ei ole mitään tekemistä sinun sosioekonomisen asemasi eikä yksilöllisen elämäntapasi kanssa, koska Jumalalla on seuraajia rikkaiden, köyhien ja keskituloisten parissa. Todellinen Jeesuksen seuraaja ei elä keskittyen siihen, mitä hänellä on tai ei ole, vaan siihen, Kuka hänellä on. Se, mitä näemme tässä, on minäkeskeisyys sydämessä, joka uskoo ansaitsevansa saada, mitä ikinä haluaa, sen sijaan, että tekisi Jumalan tahdon tärkeimmäksi. Tiedän rikkaita kristittyjä, jotka käyttävät suuren osan varallisuudestaan siunauksen kanavana levittää evankeliumia. Tiedän myös kristittyjä, jotka elävät kädestä suuhun ja antavat runsaasti Jumalan valtakunnan hyväksi. Elää Jumalan tahdon mukaan sen sijaan, että eläisivät parasta elämäänsä nyt, on todellisten kristittyjen ainoa huolenaihe riippumatta sosioekonomisesta asemasta. Jumalakeskeinen ihminen ymmärtää, että Herra antaa ja ottaa pois ja että Hänen nimensä tulee olla siunattu kaikissa olosuhteissa.

Ps. 34:20: Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.

Minäkeskeinen itseen keskittynyt opetus on niin suosittua, koska se myy ja vetää ihmisiä suurin joukoin kuulemaan sellaista, joka saa heidät tuntemaan, että ovat hyviä. Opettajat, evankelistat ja pastorit, jotka poikkeavat Jeesuksen keskeisyydestä ja keskittyvät ihmisiin, opettavat eri evankeliumia. Vain se, että joku lisää Jeesuksen nimen saarnaan, raamattutuntiin tai kirjaan, ei tee sitä raamatulliseksi eikä todista oikeaksi. On monia hymyileviä saarnaajia ja positiiviselta kuulostavia evankelikaalisia johtajia, jotka opettavat asioita, joita ei löydy Raamatusta, mutta he lisäävät siihen kaanaankieltä, tai Jeesuksen nimen, saadakseen sen näyttämään raamatulliselta. Monet nielevät tätä tavaraa, koska haalivat itselleen opettajia, jotka kutittavat heidän korviaan sensijaan, että opettaisivat totuutta.

2. Piet. 2:1-3: Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon. Ja moni on seuraava heidän irstauksiaan ja heidän tähtensä totuuden tie tulee häväistyksi; ja ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat teistä hyötyä; mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo, eikä heidän perikatonsa torku.

En haasta enkä tuomitse kenenkään elämää enkä syntiä. Se, minkä haluan haastaa, on epäraamatullinen opetus, jota sellaiset ihmiset kuin Joel Osteen, Creflo Dollar, Paula White, Benny Hinn, Mike Murdock, Kenneth Copeland ja monet muut saarnaavat. Minäkeskeinen eli paras elämäsi nyt -opetus ei ole jotakin, joka olisi eristetty TV:n menestysevankeliumin saarnaajien joukkoon. Se ottaa erilaisen muodon etsijäherkän evankeliumin kautta, joka leviää monien seurakuntien kautta. Tämä sanoma on pujahtanut moniin aikaisemmin Raamattuun perustaviin kristillisiin yhteisöihin. Pyrkimyksessä olla loukkaamatta ketään ja saada ympäröivä yhteisö luulemaan, että me olemme juuri se mukavin porukka, olemme korvanneet evankeliumin sanoman synnistä, tuomiosta, parannuksesta, armosta ja sovituksesta sellaisilla sanoilla kuin hyväksyminen, yhteenkuuluvuus, elämän pyörittäminen (doing life), kokeminen ja kuuluminen. Lähestymistapa ja menetelmät ovat moninaiset ja onkea käytetään monin tavoin, mutta taustalla oleva sanoma on aina sama ja menee jotenkin tähän tyyliin:

Jumalalla on suunnitelma elämääsi varten, sinulla on Jumalan muotoinen aukko sydämessäsi, tai sinut on tarkoitettu jotakin suurempaa varten. Kohota kätesi, tule esille, tai allekirjoita sitoutumiskortti ja sinulla voi olla uusi elämä. Heille on ehkä puhuttu tähän tyyliin: Tulet elämään täydemmin, rikkaammin ja yltäkylläisemmin. Voit odottaa parempaa perhe-elämää, parempia taloudellisia näkymiä ja paikkaa koko perheelle tuntea itsenne tervetulleeksi, jos vain sinä tulet sisälle. Monet näistä ihmisistä luiskahtavat sisälle halkeamista ja oletamme heidän pelastuneen. Saamme heidät ehkä mukaan jäseneksi tai eri toimintoihin seurakunnassa, vaikka he eivät ehkä koskaan ole tulleet pelastavaan uskoon Jeesukseen.

Kun yritämme tuoda ihmisiä sisälle sanomalla paremmasta elämästä, he näkevät Jeesuksen jonakin, jonka voi pukea päällensä ja riisua, jotta näyttäisi hyvältä ja tuntuisi hyvältä. Todellisuudessa meidän tulee samaistua Jeesuksen kuolemaan, hautaamiseen ja ylösnousemukseen niin paljon, että ihmiset näkevät vähemmän meitä ja enemmän Jeesusta.

Joh 3:30: Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.

Lopputulos siitä, mitä tälle ihmiselle tapahtuu, vaihtelee ja usein riippuu heidän saamastaan sanomasta. He voivat odottaa kaiken elämässään muuttuvan ja aina päättyvän myönteisesti. Sanat ja sanonnat, kuten yltäkylläinen elämä, siunaus, ajatteleminen positiivisesti ja enemmän odottaminen sekoitetaan hengelliseltä kuulostaviin latteuksiin luomaan tunnetta aidosta kristillisyydestä. Ihmiset voivat odottaa taloudellista menestystä ja yhteiskunnallisen aseman nousua. Usein heidät petetään uskomaan, ettei heidän todella tarvitse muuttaa elämänsä suuntaa, kunhan vain kuuluvat, sitoutuvat tai muuten ovat osa liikettä tai seurakuntaa. Juuri tässä valhe, joka liittyy minäkeskeiseen evankeliumiin ja parhaan elämän tavoittelemiseen nyt, käy niin vaaralliseksi. Yrityksessä saavuttaa enemmän ihmisiä ja saada heidät seurakuntaan hinnalla millä tahansa jotkut ovat käyttäneet myyntimiestaitoa ja lupausta paremmasta elämästä ihmisten saamiseksi sisälle. Katsotaanpas. Elämän parantaminen taivaan mukaan ottamisella kyllä myy, koska se ei vaadi mitään ihmiseltä. Kääntymys miinus parannus ei ole kääntymys lainkaan. Kaikella todennäköisyydellä tulos ei ole kääntynyt, vaan numero, koska vaikka ihminen voi olla aktiivinen seurakunnassa ja sen ympärillä, hän ei koskaan tullut parannukseen ja pelastavaan uskoon Jeesukseen.

Matt. 7:13-17: Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.

Menneinä vuosina jotkut olivat hyvin raskaskätisiä totuuden kanssa ja joissakin saarnoissa armoa oli niukasti. Viime vuosikymmeninä on keskitytty armoon siinä määrin, että totuus on paljolti hyllytetty etsijäherkän sanoman hyväksi, joka maistuu melkein kaikille. Totuutta ja armoa täytyy saarnata tasapainoisesti, jos haluamme nähdä aitoa kääntymistä ja uusia opetuslapsia. Armo on ihmeellinen vasta, kun ymmärrämme, kuinka pyhä Jumala on, kuinka kurjia me ja että siitä huolimatta hän lähetti Poikansa kuolemaan syntiemme tähden, koska rakasti meitä niin paljon.

Tämän artikkelin lukijana voit kuulua johonkin näistä ihmisryhmistä. Ehkä omaksuit koko uskonasian, koska halusit parempaa elämää. Ehkä kuuntelit jotain rahasaarnaajaa, joka kertoi sinulle, että saisit terveyttä, varallisuutta ja henkilökohtaista menestystä. Ehkä luulit, että paras elämäsi nyt tarkoittaa, että voit jatkaa elämääsi niin kuin haluat ja silti päästä taivaaseen. On todennäköisesti monia syitä, miksi olet hyväksynyt ajatuksen, että sinulla voi olla paras elämäsi nyt, mutta ellet ole tullut minäsi loppuun ristiinnaulituksi Kristuksen kanssa ja parannukseen, niin mieti uudelleen kokemuksesi, koska olla Jeesuksen seuraaja tarkoittaa kuolemista itselle.

Gal 2:20:  …ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.

Kun parasta elämää nyt ja minäkeskeistä väärää evankeliumin sanomaa saarnataan, niin ajattelemme, että meillä on kaikkien suosio, yleinen hyväksyntä ja olemme kunnioitettuja. Voimme odottaa ylennyksiä, hyviä palkkoja, parempia autoja tai kauniita koteja. Menestyksen sanoman ulkopuolellakin monet opettavat, että jos vain voimme saada taloutemme kuntoon ja rakentaa tämän ihanneperheen, niin se on todistus Jumalan siunauksesta. Vaikka voi näyttää siltä, että on hyvä, kun olemme hyviä taloudenhoitajia ja tavoittelemme kovasti hyvää perhettä, niin jos haluttu lopputulos on se, kuinka hyviksi se saa itsemme tuntemaan tai näyttämään, niin se on vain epäjumalanpalvelusta, joka on kääritty hengelliseltä kuulostavaan puheeseen. Jos seuraamme Jeesusta vain elämämme parantamiseksi, niin seuraamme eri Jeesusta. Meistä ei voi tulla hyvin tehokkaiden ihmisten seitsemän elämäntavan kristillinen versio (We can’t become the Christian life version of seven habits of highly effective people). Eikä meistä voi tulla kristitty kansikuvaperhe kirjaan Miten saan ystäviä menestystä, vaikutusvaltaa. Jeesus ei tullut tekemään ihmisistä parempia itsensä versioita, vaan tekemään heistä kuolleita itselleen ja eläviä hänelle.

Minäkeskeiset paras elämä nyt positiivisen ajattelun saarnoista käyvät seminaarit eivät olisi käyneet ensimmäisen vuosisadan kristityille, jotka ymmärsivät, että Jeesuksen seuraajaksi ryhtyminen ei ollut elämän parantamista, vaan todennäköinen kuolemantuomio. Paras elämä nyt, joulupukkijumala- ja etsijäherkkä evankeliumi, jota opetetaan lisääntyvästi Lännessä, on käsittämätön maanalaiselle seurakunnalle Kiinassa, Pohjois-Koreassa tai Intiassa, jossa uskovia vainotaan Jeesuksen seuraamisen vuoksi. Kristityt kautta vuosisatojen ja nykyisin evankeliumille vihamielisillä alueilla elävät uskovat ymmärtävät, kuinka ehdottoman välttämätöntä on elää parasta elämäänsä myöhemmin.

Fil. 4:11-13: Ei niin, että minä puutteen vuoksi tätä sanon; sillä minä olen oppinut oloihini tyytymään. Osaan elää niukkuudessa, osaan myös elää runsaudessa; kaikkeen ja kaikenlaisiin oloihin minä olen tottunut; sekä olemaan ravittuna että näkemään nälkää, elämään sekä runsaudessa että puutteessa. Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.

Vaikka monet seurakunnassa ja sen ulkopuolella tavoittelevat parasta elämäänsä nyt, niin katsokaamme pikaisesti, mitä merkitsee elää parasta elämäämme myöhemmin. Elää paras elämäsi myöhemmin tarkoittaa, ettet ole keskittynyt siihen, mitä voit saada tästä elämästä. Se tarkoittaa, että elät keskittyen rehellisesti tekemään Jeesuksesta ykkösen. Se on elämistä niin, että siitä riippumatta, mitä tapahtuu omassa elämässäsi, tuot kunniaa Jumalalle siitä riippumatta, mitä tapahtuu ympärilläsi. Syöpädiagnoosi, läheisen kuolema, pelastumaton puoliso, työpaikan menetys, hupenevat säästöt, odottamattomat vaikeudet, pitkittynyt sairaus eikä mikään muu läpikäymäsi voi estää sinua rakastamasta Jeesusta, koska olet täysin turvattu hänessä. Elää parasta elämääsi myöhemmin tarkoittaa, että sinun ei tarvitse käyttää kaikkea aikaasi pakkomielteisesti murehtien varallisuutesi kasvattamista, perheesi täydellisyyttä, maineesi suojelemista tai yhteiskunnallisen asemasi kehittymistä. Elää parasta elämääsi myöhemmin tarkoittaa kunnian antamista Jumalalle hyvällä hoitajuudella, perheesi paimentamisella tai huolehtimisella, jumalisen luonteen säilyttämisellä ja työn tekemisellä kuin Herralle. Tämä on merkki miehestä, naisesta tai nuoresta, joka on Kristuksen opetuslapsi.

Job 1:20-22: Silloin Job nousi, repäisi viittansa ja leikkasi hiuksensa, heittäytyi maahan ja rukoili.

Ja hän sanoi: ”Alastonna minä tulin äitini kohdusta, ja alastonna minä sinne palajan. Herra antoi, ja Herra otti; kiitetty olkoon Herran nimi.” Kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä eikä puhunut nurjasti Jumalaa vastaan.

Kun puhun parhaasta elämästäsi myöhemmin, se ei tarkoita, etteikö sinulla voisi olla hieno elämä. Se tarkoittaa vain, että uskovalla hienon elämän määritelmä on ihan erilainen kuin maailmassa. Maailma ja väärän evankeliumin saarnaajat rinnastavat virheellisesti hienon elämän rahaan, maineeseen, omaisuuteen, ihailuun ja kaikkeen, mitä vain mieli voi loihtia. Jeesuksen opetuslapsella on kovia koettelemuksia, mutta hänen ilonsa pysyy. Hän voi menettää joitakin ystäviä ja jopa perheen Jeesuksen tähden, mutta tuntee ystävän, joka pysyy veljeäkin läheisempänä. Hänellä voi olla puoliso, joka ei halua olla tekemisissä Jeesuksen kanssa ja lähtee vetämään. Kristitty lepää siinä tosiasiassa, että Jeesus ei milloinkaan jätä ja on hänen kanssaan loppuun saakka. Runsauden aikoina uskova tietää, mistä runsaus tulee ja puutteen aikoina siunaa Jumalan nimeä. Elää parasta elämääsi myöhemmin tarkoittaa, että olemme poissa minän oravanpyörästä ja teemme kaiken Jumalan kunniaksi. Ne ajat, jolloin kokosimme tavaraa, mainetta, kunniaa ja kiitosta itsellemme, ovat menneet ja nyt me keräämme aarteita taivaaseen.

Gal 6:6-10: Jolle sanaa opetetaan, se jakakoon kaikkea hyvää opettajallensa. Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Joka lihaansa kylvää, se lihasta turmeluksen niittää; mutta joka Henkeen kylvää, se Hengestä iankaikkisen elämän niittää. Ja kun hyvää teemme, älkäämme lannistuko, sillä me saamme ajan tullen niittää, jos emme väsy. Sentähden, kun meillä vielä aikaa on, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin uskonveljille.

Kun huolellisesti tarkastamme kaikkea, mitä teemme, sanomme tai ajattelemme tässä elämässä, niin yksi kysymys jää. Teimmekö kaiken Jumalan kunniaksi? Meidän täytyy elää Kristuksen tuomioistuin (bema) silmiemme edessä. Jos ymmärrämme, että tulemme tekemään tilin Herralle jokaisesta elämämme puolesta, niin sen pitäisi muuttaa radikaalisti elämäntapamme, kuinka kohtelemme ihmisiä ja palvelemme Jumalaa. Tulevaisuudessa ilmestyttyämme Kristuksen tuomioistuimelle ainoa asia, jolla on merkitystä, on että hylkäsimme valheen parhaasta elämästämme nyt tulevan parhaan elämämme hyväksi. Jos haluat tietää lisää Jeesuksen seuraamisesta, niin kirjoita meille: Contact us

Kaikki Hänen tähtensä,

Howard

Read Full Post »

Alkuperäinen artikkeli: http://christinprophecyblog.org/2017/06/cahn-on-americas-spiritual-condition/

Tämä aihe tuli mieleeni Yhdysvaltain länsiosien valtavien tulvien johdosta. Onko tässä nähtävissä Jumalan käsi, jolla kansakuntaa vedetään parannukseen? ”Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta” (Jer. 31:3).

Messiaaninen rabbi Jonathan Cahn piti seuraavan puheen väistyvälle presidentti Obamalle vasta valitun Donald Trumpin virkaanastujaisrukousaamiaisella 20.1.2017.

***

Presidentti Obama, kaikella kunnioituksella virkakautenne viimeisillä hetkillä, olette järkyttynyt vaalien tuloksesta. Nyt näyttää siltä, että se mitä jätätte perinnöksi, tullaan suurelta osin hylkäämään.

Tulitte presidentiksi sanoen olevanne kristitty, joka ei voi tukea avioliiton lopettamista sellaisena jona se on tunnettu, ja sitten teittekin kaiken voitavanne lopettaaksenne juuri sen. Ja sitten pyritte pakottamaan uskovat ottamaan osaa siihen, mistä itse sanoitte, että uskovat eivät voi siihen osallistua. Jos joku uskoo, että Jumala on todellinen, kuinka hän voi tehdä tällaisia asioita?

Tulitte presidentiksi puhuen suvaitsevaisuudesta, mutta ette näyttänyt minkäänlaista suvaitsevaisuutta syntymätöntä elämää kohtaan. Taistelitte hartaasti puolustaaksenne heidän murhaajiaan ja levittääksenne tätä asiaa koko maailmaan. Ja jatkoitte eteenpäin yrittäen pakottaa Jumalan kansan rahoittamaan heidän tappamistaan.

Presidentti Obama, sinä päivänä, jolloin meidän tuntemamme – Jumalan asettama – avioliitto oli teidän avullanne isketty alas tässä maassa, te juhlitte Valkoisessa talossa valaisemalla sen sateenkaaren värein. Ettekö tiennyt, että sateenkaari ei kuulu ihmiselle tai millekään liikkeelle? Sateenkaari kuuluu Jumalalle! Se on Jumalan liiton pyhä merkki, ja Hänen valtaistuimensa pyhät värit. Jos uskotte, että Jumala on todellinen, kuinka voitte käyttää Jumalan merkkiä juhlistaaksenne Jumalan Sanan alas painamista? Jos kumoatte Jumalan säädökset, olisitteko yllättynyt, jos Jumala kumoaisi omat säädöksenne? Ja jos lyötte maahan Jumalan ohjeet, eivätkö omat säädöksenne tulla kaatamaan?

Julkaisitte syytöksiä Israelin johtajaa kohtaan sellaisella tavalla, jota ette ole koskaan tehneet minkään vihollismaan mitään johtajaa vastaan. Osallistuitte Israelin eristämiseen, tuomitsemiseen ja sen päätöslauselman edistämiseen, jossa julistettiin, että Israelilla ei ole oikeutta Jerusalemiin.

Jos joku on koskaan lukenut Raamattua, kuinka hän voi edistää sellaista? Onko teiltä jäänyt huomaamatta, mitä Raamattu sanoo Jerusalemista? On vain yksi, jolla on valta Jerusalemin yli, eikä se ole YK. Se ei ole EU. Se ette ole te! On vain yksi ja Hänen nimensä on Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Herra Jumala, Israelin Pyhä.

Kauan ennen Yhdistyneitä kansakuntia tai Yhdysvaltoja, tai mitään näitä äänestäneitä kansakuntia, Herra antoi oman päätöslauselmansa koskien Jerusalemia, eikä mikään laki, toimeenpanovirasto tai YK-ääni voi koskaan kumota sitä. Ja tähän YK-äänestykseen liittyen, Kaikkivaltias on antanut oman vastauksensa: Hän käyttää veto-oikeuttaan siihen!

4000 vuotta sitten Jumala teki Abrahamin kanssa liiton, joka osoittaa, että mitä tahansa teette Israelille, se tehdään teille. Presidentti Obama, te yrititte puuttua suvereenin valtion – Israelin – sisällä pidettäviin vaaleihin. Sen tähden olisitteko nyt yllättynyt, jos Jumala puuttuu oman kansakuntanne vaaleihin? Halusitte vaaleissa mitätöitävän Israelin johtajan Benjamin Netanjahun näkökannan ja perinnön. Joten olisitteko yllättynyt, jos Jumala nyt puuttuu asiaan mitätöimällä oman perintönne?

Huolimatta siitä, miten kohtelitte Jumalan nimeä, Jumalan Sanaa, Jumalan toimintatapoja, Jumalan kättä – tämä on epämiellyttävä totuus: Jumala on todellinen, Hänen Sanansa on totta, Hänen tekonsa ovat iankaikkisia, Hänen kätensä on mahtava, Hänen valtakuntansa on loppumaton eikä pimeys koskaan voita sitä.

Herra presidentti, olen täällä kertomassa teille hyviä uutisia: Israelin Jumala elää, ja Hänen käsivartensa on vahva nostamaan ja painamaan alas kuninkaita ja valtakuntia, hallituksia ja hallintoja. Jos ette usko, että Hän voi, lainaan omia sanojanne: ”Yes, He can!” (Kyllä, Hän voi!)

***

Sivun alussa olevassa linkissä alkuperäinen artikkeli jatkuu. Siinä kirjoittaja pohtii niitä syitä, miksi Yhdysvallat on tuomion tiellä. Hänen mukaansa USA:n tila on kriittinen ja vaarallinen. Hän muistuttaa, että Raamatun totuus on, että ennen kuin tuomio tulee, sitä on usein edeltänyt halventava teko, ja hän viittaa Rabbi Cahnin edellä mainitsemiin seikkoihin. ”Tässä massa hyvänä pidettyä sanotaan pahaksi, ja pahana pidettyä sanotaan hyväksi. Roomalaiskirje 1 opettaa, että kun kansakunta asettuu Jumalaa vastaan ja alkaa niskoitella ja ravistaa nyrkkiä Jumalalle, Hän alentaa suojelun tasoa antaen pahuuden moninkertaistua, mikä johtaa seksuaalisen vallankumouksen syntymiseen. Jos kansakunta torjuu Jumalan edelleenkin, Jumala edelleen alentaa suojamuuria, ja seksuaaliset perversiot, kuten homoseksuaalisuus, alkaa rehottaa. Kun kansakunta vielä kerran hylkää parannuksenteon, Jumala jättää kansakunnan turmeltuneen mielensä valtaan.” … ”Näemme sellaista moraalittomuutta, jollaista emme olisi kuvitelleetkaan näkevämme vuosia sitten.”

”Muista, että emme voi panna luottamustamme ihmisiin tai politiikkaan. Jumala antaa meille parannuksen mahdollisuuksia, joihin meidän on kansakuntana tartuttava, tai kuolemme.” ”Jumalan armo on suurempi kuin kaikki syntimme!”

Lisäys 10.9.2017

Totiset Jumalan sanaan pitäytyvät varoittajat, kuten David Wilkerson, ovat puhuneet jo vuosia tulossa olevista Jumalan tuomioista. Raamattuun tukeutuen Wilkerson osoittaa, miten kansojen kohdalla tulee usein sellainen raja vastaan, jonka jälkeen Jumala ei enää kuule huutojamme. Hän on kyllä laupias ja pitkämielinen ja antaa meille uusia mahdollisuuksia, mutta sitten ylitämme sen rajan, jonka jälkeen tuomioita ei voi enää välttää. Lue esimerkiksi Wilkersonin kirjoitus On aika itkeä Amerikan ja muun maailman puolesta!

Wilkersonin mukaan tuleville myllerryksille on vielä toinenkin syy. Ne eivät ole seurakunnan tuomitsemiseksi vaan seurakunnan puhdistamiseksi. Jumala tulee kostamaan jumalattomille, mutta omilleen Hän on Vapahtaja! Jumala kurittaa niitä lapsiaan, joita Hän rakastaa – ja nyt Hän tulee kurittamaan morsiantaan puhdistaakseen hänet.

Read Full Post »

Once Saved Always Saved?
By Howard Green 2.11.2016, suom. SK

Kerran pelastettu aina pelastettu on aihe, josta olen kuullut puhuttavan kristillisissä piireissä monia vuosia. Kysymys ikuisesta turvallisuudesta on toinen aihe, josta yleisesti puhutaan uskovien kesken. Olen huomannut, että jotkut käyttävät näitä käsitteitä samassa merkityksessä, mutta niiden välillä on jyrkkä ero. Kerran pelastettu aina pelastettu on olettamus, että kun kerran on uudestisyntynyt, niin taivas on taattu riippumatta tekemistään tahallisista valinnoistaan. Kerran pelastettu aina pelastettu on perätön ajatus vailla raamatullista ennakkotapausta tuekseen, mutta varmuus ikuisesta turvallisuudesta on jatkuva ilon lähde uskovalle, joka pysyy Kristuksessa vahvana loppuun saakka. Tarkastelkaamme Raamatun valossa käsitettä kerran pelastettu aina pelastettu.

Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja, ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi (Ef. 2:8-9).

Ennen kuin aloitamme, haluan mainita, että on myös uskovia, jotka käyttävät käsitteitä kerran pelastettu aina pelastettu ja ikuinen turvallisuus samaa merkitsevinä. Usein on vain kysymys eroista sanojen merkityksessä ja meidän täytyy muistaa, että kun jotkut sanovat kerran pelastettu aina pelastettu, niin he puhuvatkin sen uskovan ikuisesta turvallisuudesta, joka pysyy Herrassa ja Kristuksessa. Uskovina meidän ikuinen turvallisuutemme on yhtä varma ja luotettava kuin Jumalan Sana.

Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.  Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä. (Joh. 10:27-29)

Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen, hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti! Amen. (Juuda 24-25)

Herra sanoi, että Hän ei milloinkaan jätä eikä hylkää meitä, kukaan ei ryöstä meitä Hänen kädestään, eikä mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta Kristuksessa Jeesuksessa. Entä uskovien ja meidän kykymme langeta ja lähteä pois uskosta? Onko mahdollista kääntyä pois ja menettää pelastus? Perustuen Raamattuun minä uskon, että vastaus on selkeä kyllä. Kun ajattelemme edellä olevia jakeita ja kymmeniä muita jakeita, jotka kuvailevat ikuista turvallisuutta Herrassa, niin yksi tekijä käy helposti ymmärrettäväksi. Herrassa pysyminen on tärkein tekijä ikuisessa turvallisuudessa. Kaukana töihin perustuvasta pelastuksesta opetuslapsi luottaa Jeesuksen täytettyyn työhön ristillä. Jeesuksessa, Hänen sanassaan ja Jumalan tahdossa pysyminen on henkilökohtainen valinta luovuttaa Hänelle Pyhän Hengen pyhittävä työ elämässään.

Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen ja ne palavat. (Joh. 15:5-6)

Meidän täytyy opettaa ja saarnata koko totuutta seurakunnissamme. Ikuinen turvallisuutemme on varma, koska pysymme Herrassa, mutta ole yhtä varma, että on mahdollista lähteä pois Herrasta. Pysyminen, totteleminen, luottaminen, uskomme tutkiminen ja varmasti katuva sydän ovat kaikki Jeesuksen opetuslapsen hedelmää. Toisaalta, jos ihminen on uudestisyntynyt Jeesuksessa, mutta päättää luopua ja langeta, niin on selvää Raamatun mukaan, että hän tekee tuon valinnan. On kysymyksessä henkilökohtainen tahallinen teko. Tässä tapauksessa kukaan ei ryöstänyt häntä Isän kädestä, vaan hän lähti omasta vapaasta tahdostaan. Muista, että ikuinen turvallisuus, mitä Herraan tulee, on varma. Olemme turvassa, kun pysymme Hänessä. Luopiossa me näemme jotakin aivan muuta. Tällainen ihminen ei pysy, vaan on räikeässä kapinassa ja Raamattu rinnastaa kapinan noituuteen. Jeesus varoittaa meitä, että monet luopuvat viimeisinä päivinä ja kautta Uuden Testamentin meitä toistuvasti varoitetaan kääntymästä pois ja luopumasta. Tässä vain muutamia monista esimerkeistä:

Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika (2. Joh. 1:9).

Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan (Matt. 24:10).

Sillä jos he meidän Herramme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta ovat päässeetkin maailman saastutuksia pakoon, mutta niihin taas kietoutuvat ja tulevat voitetuiksi, niin on viimeinen tullut heille ensimmäistä pahemmaksi. Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että sen tunnettuaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä. (2. Piet. 2:20-21)

Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet; mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme (1. Joh. 2:19).

Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen (Juuda 1:4).

Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet – taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät (Hepr. 6:4-6).

Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat (Hepr. 10:26-27).

Joka voittaa, se näin puetaan valkeihin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä (Ilm. 3:5).

Pyydän sinua ottamaan tämän artikkelin rakkaudellisena kehotuksena. Älä ota pelastuksen ilmaista lahjaa armosta uskon kautta Jeesukseen ja polje sitä jalkoihisi. Ikuinen turvallisuus Hänen todellisille opetuslapsilleen on varma. Yllä olevat Raamatun kohdat ovat täynnä varoituksia synnissä jatkamisesta, armon väärinkäyttämisestä, luopumisesta ja takaisin kääntymisestä. Raamattu tekee selväksi, että ellet pysy Herrassa, et ole pelastettu.

Jeesuksen sanat Sardeen seurakunnalle ovat, että joka voittaa, puetaan valkeisiin vaatteisiin eikä hänen nimeään pyyhitä pois elämän kirjasta. Jos Jeesuksen sanat otetaan täydestä, niin näyttäisi, että nimiä voidaan pyyhkiä ja pyyhitäänkin elämän kirjasta. Ihmisiä luopuu Herrasta ja se on varmasti totta viimeisinä päivinä, kuten Jeesus sanoi. Todelliset Jeesuksen opetuslapset pysyvät Hänessä loppuun saakka. Koska tiedämme, että näin on, niin eikö olisi viisasta tutkia itseämme, olemmeko uskossa? (2. Kor. 13:5)

Meillä on vapaa tahto, vapaa valintaoikeus ja voimme päättää lähteä pois Herrasta. Uskon, että ympäri maailman on lukematon jäännös tosi kristittyjä. Uskon myös, että kaikella todennäköisyydellä on miljoonia ihmisiä, jotka ovat kristittyjä vain nimellisesti. Nämä ovat ihmisiä, jotka olivat ”kerran pelastettuja”, mutta ovat lähteneet pois Herrasta. Johannes sanoo, ettei kukaan, joka pysyy Jumalassa, jatka synnissä. Jeesuksen opetuslapset tunnetaan siitä, että Kristuksen kaltaisuus ja pyhyys lisääntyy heidän elämässään. Johannes varoittaa niitä, jotka seurattuaan Jeesusta kääntyvät pois ja elävät elämää, jota leimaa jatkaminen synnissä.

Olen tuntenut ihmisiä, jotka kerran olivat loppuunmyytyjä kristittyjä ja heillä oli elämää sykkivä vaellus Herran kanssa. Heidän elämänsä hedelmä oli todistus tästä pysymisestä. He lankesivat ja palasivat rakastamaan maailmaa ja maailman asioita. He voivat edelleen sanoa olevansa pelastettuja ja jopa puhua ikään kuin edelleen olisivat uskovia. Jotkut näistä takaisin langenneista sanovat esim. näin: ”Hän (Jeesus) tuntee minun sydämeni”, tai: ”Se kaikki on veren alla.” Se, mitä he eivät ymmärrä, on, että he uskovat Saatanan valheisiin ja heidän sydämensä on paatumassa. Kun nämä ihmiset väittävät olevansa kerran pelastettuja ja aina pelastettuja, niin he eivät poikkea muinaisista fariseuksista, jotka sanoivat kuuluvansa Jumalalle, mutta heidän elämänsä hedelmä puhui muuta.

Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’ Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.’ (Matt. 7:21-23)

Jos teit parannuksen, uskoit, että Jumala herätti Jeesuksen kuolleista ja tunnustit Hänet Herraksi, niin Raamattu opettaa selvästi, että olet pelastettu. Jos riiput uskonnolliselta kuulostavassa latteudessa kerran pelastettu aina pelastettu, mutta et pysy Jeesuksessa, etkä elä kasvavassa pyhyydessä ja harjoitat jatkuvaa tahallista syntiä, niin Raamattu opettaa selvästi, ettet ole pelastettu. Olet luopunut ja elämäsi hedelmä on todistus siitä. Emme ole robotteja emmekä eläimiä ja Jumala antoi meille vapaan tahdon valita, ketä palvelemme.

Kysyt ehkä, miksi niin kiihkeästi torjun väärän opin kerran pelastettu aina pelastettu. Rakastan Herraa ja rakastan kadotettuja sieluja. Jaakob sanoi, että jos joku (teidän joukossanne) eksyy totuudesta ja joku tuo hänet takaisin, niin hän pelastaa hänen sielunsa kuolemasta. Jaakob kirjoitti tämän ihmisistä, jotka kerran olivat Kristuksessa ja ehkä paikallisessa seurakunnassa ja harhailivat pois.

Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden (Jaak. 5:19-20).

Jos pysyt Herrassa, niin on varmaa, että kuulut Hänelle ja iankaikkisuutesi on turvattu. Jos teit parannuksen ja luotit Jeesukseen Vapahtajana yhteen aikaan, mutta olet kääntynyt pois ja luopunut, niin olet ikuisessa vaarassa. Luettuasi Raamatun jakeet tässä artikkelissa et voi puolustella Jumalan armon väärin käyttämistä poljettuasi jalkoihisi kerran saamasi pelastuksen lahjan. Käänny pois tästä maailmasta ja tee parannus, kun vielä on aikaa tehdä se. Herra rakastaa sinua, eikä Hänellä ole mitään iloa nähdä luomiensa ihmisten valitsevan tämän maailman ja lopullisen iankaikkisuuden helvetissä iankaikkisen elämän asemesta. Jeesus antaa anteeksi katuvalle ja murtuneelle sydämelle, joten huuda Häntä ja tee parannus, kun vielä on aikaa, koska Hän tulee pian.

Kaikki Hänen vuokseen,

Howard

Katso video-opetuksemme The Reality of Hell.

 

Read Full Post »

Whatever Happened to Repentance?
By Howard Green, 12.1.2017, suom. SK

Manassen katumus (2. Aik. 33:12-13)

Lopputulos siitä, mitä tänä päivänä evankelikalismissa tehdään, koskee elämän parantamista, ei sielujen pelastamista. Ihmiset ovat hyvin innostuneita puhuessaan kirkostaan, pastoristaan tai pienryhmästään. Monille tunnustaville kristityille on helpompi puhua ennemmin uskonnollisista toiminnoista kuin iankaikkisuusasioista, koska jälkimmäiset saavat monet heistä vaivaantuneiksi. Oletko koskaan yrittänyt kääntää keskustelua kohti iankaikkisuusasioita ja saanut lopettamaan kehottavan katseen jopa uskovilta? Minä olen, ja olen varma, että monet teistäkin ovat, mikä ei ole yllättävää, ottaen huomioon sen tosiasian, että painotus monissa seurakunnissa on elämän parantamisessa eikä iankaikkisessa pelastuksessa. Parannuksen sanoma on suurelta osin huomiotta ja korvattu toisenlaisella evankeliumilla, joka ei muuta mitään sielun tasolla.

Arvostan seurakuntiamme, pastoreitamme ja palvelutyöjärjestöjämme, koska on vielä muutamia, jotka opettavat ja saarnaavat Jumalan sanan perustukselta. Nämä opettajat, seurakuntayhteisöt ja järjestöt ovat tänä päivänä käymässä vähiin. Kasvava määrä seurakuntia opettaa toisenlaista evankeliumia kuin mitä Jeesus opetti. Sosiaalisen evankeliumin ja etsijäherkän liikkeen kasvava suosio ovat tukahduttaneet sen, mikä on ollut kristittyjen vallitseva sanoma 20 vuosisadan ajan. Ihmisille myydään epäraamatullista hölynpölyä kuten esimerkiksi, että vaikka et usko, että Jeesus on Jumalan Poika, niin silti sinulla on parempi elämä, jos noudatat Hänen opetuksiaan.

Suuret joukot kokoontuvat näihin seurakuntiin, koska niistä on tullut sosiaalisia keskuksia ja uskonnollisia kerhoja. Moniin evankelikaalisiin seurakuntiimme levinnyt vallitseva sanoma ei ole muuta kuin elämänrikastuttamisseminaari, joka on siististi kääritty hengelliseltä kuulostaviin latteuksiin. Monet tämän päivän saarnat ovat minäkeskeisiä hengelliseltä kuulostavia tsemppauspuheita (pep talks), jotka huolellisesti välttävät puhumista Jumalan pyhyydestä ja tulevasta tuomiosta. Tämän tyyppinen saarnaaminen täyttää tuhannet tuolit monissa seurakunnissa, mutta se ei tee opetuslapsia Jeesukselle. Se ei ole sitä, mitä Jeesus opetti – ja Hänellä oli elämän sanat.

Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa ja sanoi: ”Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle”. Sillä hän on se, josta profeetta Esaias puhuu sanoen: ”Huutavan ääni kuuluu erämaassa: ‘Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi’.” (Matt. 3:1-3)

Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: ”Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle”. (Matt. 4:17)

Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.” (Apt. 2:38)

Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman (2. Kor. 7:10).

Parannus oli ensisijainen sanoma, jota Jeesus opetti aloittaessaan toimintansa. Johannes Kastajan saarnaamisen painopiste oli vahvasti parannuksessa. Kriittinen kysymys henkilökohtaisesta parannuksesta oli aivan keskeinen apostolien opetuksessa. Kutsu parannukseen on ollut sanoma, joka on kyllästänyt opetuksen alkaen varhaisesta seurakunnasta aina menneiden vuosien suuriin saarnaajiin, kuten Edwards, Spurgeon ja Tozer. Kutsu tehdä parannus toistuu rakkaudella kautta Raamatun ja sen ohittaminen merkitsee, että ohitetaan keskeinen kysymys Jumalan pyhyydestä.

Menneiden vuosisatojen ajan evankeliumin sanoma on pysynyt muuttumattomana. Pyhän Hengen johdolla puhuneet miehet selittivät, mitä Raamattu sanoo Jumalan pyhyydestä, ihmisen syntisyydestä ja ihmissydämen täydellisestä toivottomuudesta erossa Jeesuksen pelastustyöstä. Toisin sanoen, ellei ihminen tule parannukseen, ei ole toivoa. Pastorini erittelee ihmissielun epävarmaa iankaikkista asemaa erossa Kristuksesta sanoessaan:

”Jumala on pyhä, me emme ja se on ongelma.” Pastori Mark Vroegop – College Park Church

Jos Jumalan koko neuvon saarnaaminen on ollut raamatullinen tehtävä alkuseurakunnasta tähän päivään, niin miksi monet nykyajan saarnaajat ohittavat sanoman parannuksesta? Uskon sen johtuvan siitä, että parannusta ei nähdä relevanttina aiheena, joka tänä päivänä edistäisi seurakuntakasvua. Monet opettajat tyytyvät puhumaan kutsusta ”parempaan elämään” sen sijaan, että puhuisivat parannuksesta ja täydellisestä sydämen muutoksesta Jeesuksen avulla. Kun tänä päivänä näen apaattisia ja penseitä kristittyjä, niin uskon sen olevan suora seuraus siitä, että parannuksen sanoma on paljolti sivuutettu. Mitä hyötyä on tietää, että Jeesus pelastaa ihmisiä, elleivät he näe epätoivoista Vapahtajan tarvettaan? Kun ihmiset alkavat ymmärtää syntisen sydämensä todella kurjan tilan Jumalan edessä, niin he näkevät tarpeensa pelastua. He näkevät, ettei erossa Jeesuksesta ole tietä päästä taivaaseen. He ymmärtävät, että jopa heidän parhain hyvyytensä on kuin saastaiset rievut Jumalan edessä. Tämä on se sanoma, joka tuottaa jumalisen surun, joka johtaa parannukseen. Tämän tiedon siitä, mitä Herra on tehnyt hyväksemme, pitäisi tuottaa valtava ilo, jota emme voi pitää vain itsellämme.

Jeesus tunsi ihmisen sydämen ja usein, kun väkijoukot velloivat Hänen ympärillään, Hän sanoi jotenkin näin: ”Teitä tullaan vihaamaan minun nimeni vuoksi”, tai ”Teidät annetaan vainottaviksi”. Hän sanoi yleisölle: ”Tehkää parannus ja kuolkaa samalla.” Hän sanoi ihmisille, että heidän täytyy laskea kätensä auraan eikä katsoa taaksensa, tai käski heidän myydä kaiken ja seurata Häntä. Harvest Bible Chapel’in pastori James MacDonald’illa on suurenmoinen ilmaus selittämään Jeesuksen opetusten vaikutusta:

”Jeesus ryhtyi usein operaatio väenvähennykseen.” Pastori James MacDonald – Harvest Bible Chapel

Herra tiesi, että ihmiset eivät voineet olla Hänen seuraajiaan olematta valmiita luopumaan kaikesta. Tämä sanoma itsensä tyhjentämisestä ja kaiken tekemisestä Jeesukselle erotti todelliset seuraajat muusta joukosta. Jos aiomme opettaa, saarnata ja opetuslapseuttaa raamatullisesti, meidän täytyy lähteä rivistä eikä jäljitellä, mitä monet johtajat seurakuntakasvuliikkeessä tekevät. Meidän täytyy päästä takaisin parannuksen ja pelastuksen sanomaan, koska sitä ihmiset tarvitsevat näinä aikoina.

Hengellisen apatian ja kristittyjen sijaan, jotka vain käyvät läpi uskonnollisia liikkeitä, meillä on silloin ihmisiä, jotka todella ymmärtävät ja elävät pelastuksensa ilossa Jeesuksen kautta. Mikään ei pure paremmin apaattiseen kristillisyyteen kuin voimakas todistus pelastuksesta. Katsoin hiljattain erään videon, joka näyttää, mitä tapahtuu, kun saarnataan evankeliumia ja tarvetta tehdä parannus. Tuo minidokumentti kertoo kaukaisesta Uuden Guinean heimosta, joka kuulee evankeliumin ja kuinka he reagoivat siihen parannuksella, nöyryydellä ja estottomalla ilolla. Katsellessani tajusin, miksi nämä ihmiset todistuksissaan osoittavat niin suurta iloa ja katumusta. Se johtuu siitä, että he kuulivat koko evankeliumin ja tiesivät, että ilman Jeesusta he olivat ikuisesti kadotettuja. Nämä ihmiset joutuivat kasvotusten ehdottoman välttämättömän parannuksen kanssa! Tämän artikkelin lopussa on linkki tähän ihanaan videoon. Katso se ja tulet siunatuksi sen kautta!

Mitä tapahtuisi, jos tätä raamatullista totuutta saarnattaisiin niiden minäkeskeisten saarnojen asemesta, jotka ovat niin vallitsevia tänä päivänä? Numeroiden tuottamisen asemesta tekisimme opetuslapsia ja laajalle levinneen apatian asemesta näkisimme palavia sielujen voittajia. Jos opetamme raamatullista parannuksen sanomaa, niin seurakuntakasvu saavutetaan Jumalan tarkoittamalla tavalla.

Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen (Apt. 2:47).

Kun lähestymme Jeesuksen paluun aikaa, niin Raamattu kertoo meille, että luopiot opetukset hiipivät seurakuntaan. Uskovina meidän täytyy olla valmiita kertomaan ihmisille hyvä uutinen. Tuossa sanomassa ihmisten tarve tehdä parannus on keskeinen. Se tuottaa nöyryyttä ja kirkastaa Jumalaa. Parannus ei ehkä ole suosittu sanoma tämän päivän evankelikaalisissa piireissä, mutta se on se, joka muuttaa sydämiä ja tekee opetuslapsia.

Kaikki Hänen puolestaan,

Howard

Original Article

Video Eetaow-heimosta, joka kuulee evankeliumin ensimmäisen kerran! click here

Read Full Post »

Older Posts »