Autuas toivo on nyt ainoa toivo

The blessed hope is now the only hope
By Pat Franklin, 3.1.2021, suom. SK

Tässä me olemme vuodessa 2021 ja autuas toivo, toivo pelastua tästä levottomasta maailmasta, kangastaa nyt suurempana. Raamatussa ilmoitettu autuas toivo on yläilmoihin palaavan Herran Jeesuksen lupaus temmata uskovat tykönsä kohtaamaan Hänet siellä ja olemaan ikuisesti Hänen kanssaan.

Rakkaat ystävät tämä toivo on nyt Itse asiassa ainoa toivo, kun Ilmestyskirjan neljä kammottavaa ratsastajaa valmistautuvat ratsastamaan.

Kuinka ihanaa Herralta, että Hän antaa meille tuon elintärkeän tiedon, tuon varman toivon kultaisen hipun, että Hän tempaa meidät täältä pois. Sillä me olemme hyvin todennäköisesti viimeinen sukupolvi.

”Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.” Mitä sanoja! Sanat, jotka välittömästi edeltävät tätä ilmoitusta – 1. Tess. 4:16-18, että Herra todella tulee takaisin, ei tällä kertaa maan päälle, vaan pilviin, kutsumaan meidät kaikki yläilmoihin, kaikkien aikojen kaikki uskovat, elävät ja kuolleet, koko Kristukseen uskovien perheen, joka on ikuisesti yhdistetty Vapahtajaan, joka vuodatti verensä, että me kaikki voisimme pelastua.

Se on siunattu toivomme ja myös kalvava huolemme perheenjäsenistä, jotka eivät ole vielä tunnustaneet Jeesusta Herrakseen, eivätkä tajunneet, että Jeesus Kristus kuoli ristillä kärsiäkseen heidän syntiensä seuraukset. Vain Jumala voi pestä pois syntimme ja Jeesus on Jumala, joka tuli ihmiseksi, jotta voisi vuodattaa verensä meidän puolestamme.

Useimmista tämä on hyvin pahanmakuinen oppi tänä päivänä, koska monet eivät tunnusta olevansa lainkaan syntisiä, vaan väittävät olevansa hyviä ihmisiä, joten tietysti he ovat menossa taivaaseen, eikö niin? Väärin.

Raamattu tekee täysin selväksi, että:

1. Kaikki – KAIKKI – ovat tehneet syntiä ja eivätkä täytä mittaa. Room. 3:23
2. Synnin palkka on kuolema. Room. 6:23
3. Ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista. 9:22 Jumala on täydellisesti oikeudenmukainen; Hän on oikeudenmukaisuuden Jumala. Hän näyttää meille, mitä synti on kymmenessä käskyssään, joita kukaan muu kuin Jeesus ei ole pitänyt täydellisesti. Synti on niin loukkaava Jumalaa kohtaan, että se vaatii äärimmäisen rangaistuksen, jonkun elämän veren vuodattamisen.
4. Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että lähetti ainoan Poikansa, Herran Jeesuksen, että me kaikki syntiset, jotka uskomme häneen, pelastuisimme. Ne, jotka hylkäävät Jeesuksen, tuomitaan. 3:16-18
5. Kristus kuoli syntisten puolesta. Room. 5: 8-11. Jeesus Kristus maksoi äärimmäisen rangaistuksen – ristinkuoleman ja vuodatti pyhän verensä puolestamme.
6. Kristuksen, Jumalan Pojan veri, puhdistaa meidät kaikesta synnistä. 1. 1:7-9
7. Hän tulee takaisin hakemaan meitä. 1.Tes 4, 1.Kor. 15:51, Joh. 14, Luuk. 21:36
8. Jos asetat luottamuksesi Jeesukseen, että Hän kuoli syntiesi tähden, haudattiin ja herätettiin eloon kolmantena päivänä, sinun on sanottava niin, kerro jollekulle.

”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan” (Room. 10:9,10).

Jos ihmiset vain ottaisivat vaarin Raamatun varoituksista. Jos vain!

”Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä” (Luuk. 21:36).

Rukousmalli uskoville:

Herra Jeesus, näen nyt, että maailmassa tapahtuu kauhistuttavia asioita. Tiedän, että sinun täytyy olla aivan ovella. Auta minua olemaan valmis, etten joutuisi häpeään, kun tulet yläilmoihin.

Tiedän, etten ole arvollinen, mutta katso minut arvolliseksi pakenemaan kaikkea, mitä on tulossa maan päälle ja seisomaan Sinun edessäsi

Olen pettänyt Sinut lukemattomilla tavoilla, mutta rukoilen, että jos on jokin tapa, jotakin, jota vielä voin tehdä, auttaakseni jotakuta uskomaan Sinuun, niin auta minua, etten menettäisi tilaisuuksia, jotka voit antaa minulle nyt tällä ratkaisevalla hetkellä. Oi rakas Isä, että (henkilön nimi) pelastuisi!

Rukousmalli niille, jotka eivät tunne Jeesusta elämässään:

Rakas Jumala, olen syntinen. Olen rikkonut lakiasi ja mennyt omaa tietäni. Olen yrittänyt muuttua, mutta se ei toimi. En halua mennä helvettiin. Ole hyvä ja anna anteeksi (nimeä jokainen mieleesi tuleva synti; Hän tietää ne jo). Luotan Jeesukseen.

Uskon, että Jeesus kuoli ristillä minun syntieni vuoksi, haudattiin ja nousi kuolleista kolmantena päivänä. Luotan Jeesukseen, että Hän pesee pois syntini, koska vuodatti pyhän verensä minun puolestani. Rakas Jeesus, tiedän, etten ansaitse sitä, mutta tee minusta yksi Sinun kansastasi. Sitä pyydän sinulta nyt.

”Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos” (Joh. 6:37).

Read Full Post »

”Jos minun kansani…”

”If my people…”
By Terry James, 2.4.2020, suom. SK

Sain tällä viikolla ajatuksia herättävän sähköpostin ja ajattelin, että minun pitäisi tutkia sen sisältöä kanssasi.

Jatkamme tietenkin tämän Covid-19:n eli koronaviruksen parissa, tai miksi sitten haluatkin sitä kutsua. Se on kirjaimellisesti kaikki, mitä voimme uutisista löytää. Jos uutispalvelujen tarjoajat, tai asiantuntijat, siirtyvät ollenkaan pois aiheesta, se on vain lyhyeksi hetkeksi. Sitten he ovat heti takaisin antamassa kaikki tilastot ja pelätyt tilastot. Pandemian vaikutukset sekä maailman väestön terveyteen, että maailmantalouteen, ovat uutisrehua päivät pääksytysten.

Ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen uskova profetian tutkija kohtaa monia kysymyksiä. Miksi talous kääntyi nousuun ikään kuin kyseessä olisi ollut JATO (anteeksi vanha Yhdysvaltain ilmavoimien termi ”Jet Assist Take Off”)? Miksi kasvava talous lähti dramaattiseen laskuun saaden monet uskomaan, että katastrofaalinen romahdus on varmasti tulossa?

Monien profetian tutkijoiden kuvaukset ovat jopa niin pelottavia, että esittävät meidän olevan jo Ahdistuksessa – Danielin 70. viikon ajassa.

Ja miksi tämän ei pitäisi olla pelko? Valtavirran uutisten viheliäinen pelonlietsonta on joissakin tapauksissa lähes vertahyytävää tasoa.

Tässä on lyhyt katkelma kirjoittajalta, joka analysoi ja viittaa asioihin, joita kaksi suurta sanomalehteä ovat esittäneet ja joita ei ole voitu tehdä muuta varten, kuin synnyttämään pelkoa.

New York Times väittää, että ”kuoleman aave kiitää kaikkialla maailmassa ’Appointment in Samara’ -tyyliin alati nopeammin teurastaen haavoittuvimmat”. Toiset väittävät, että Trump aikoo peruuttaa vaalit hallitakseen Jim Jones’ina. ”Jokaisesta katsojasta, joka luottaa Earhardt’in tai Hannity’n tai Regan’in sanoihin, voi hyvinkin tulla kävelevä, hengittävä, tartuntapisaroita levittävä uhka yleisölle”, kirjoitti Washington Post. (”Wake Up! Your fears are being manipulated,” by Peter Van Buren, AmericanConservative.com, Rapture Ready News, March 27, 2020)

Tämän kirjoittaja on saanut useita sähköposteja, joissa ilmaistaan pelko siitä, että tämä kaikki tarkoittaa, että seurakunnan tempaus on nyt jotenkin työnnetty kauemmas tulevaisuuteen. Koska olen kirjoittanut useaan otteeseen, että Jeesus sanoi, että se tulee olemaan kuin Nooan ja Lootin päivinä, kun Hän seuraavan kerran katastrofaalisesti puuttuu ihmiskunnan asioihin, niin romahtavan talouden ja pandemiaolosuhteiden kaikkialla maailmassa täytyy siis merkitä, että tempaus ei voi olla lähellä.

Jeesus profetoi, että kun hän seuraavan murtautuu sisälle kapinalliseen maailmaan, niin ihmiset ostavat, myyvät, rakentavat, istuttavat, naivat jne. Aivan kuten Lootin päivinä Sodomassa Jumalan tuomio alkaa langeta päivänä, jolloin Kristus kutsuu armon ajan ihmiset tykönsä (Ilm. 4:1).

No niin, arvatkaa mitä? Ihmiset edelleen ostavat, myyvät, rakentavat ja menevät naimisiin. Viljelijät kylvävät tänä keväänä. Vaikka on totta, että kaikki nämä asiat ovat pelottavasti vähenemässä, niitä tapahtuu edelleen. Tämä ei ole Harmageddonin aikaa, jolloin mitään näistä asioista ei tehdä ollenkaan, kuten nykyisin. Tempauksen suuri tapahtuma voi tapahtua kirjaimellisesti milloin tahansa. Ja olen sitä mieltä, että pandemiasta ja sitä seuranneesta talouden sukelluksesta huolimatta tempaus millä hetkellä tahansa on todennäköisempi kuin koskaan.

Tempaus on edelleen läheinen (imminent)! Oma näkemykseni on, että tämä talous siirtyy takaisin nousevalle radalle. Mutta siirtyy tai ei, niin edelleen me ostamme, myymme ja teemme kaikkia Herran Jeesuksen mainitsemia asioita. Hänen sanansa, kuten Jumala itsekään, eivät muutu. Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

Joten palaamme saamani sähköpostin synnyttämän pohdiskelumme tarkoitukseen. Se oli kirje, jonka tarkoituksena oli lääkitä osaa kivusta johtuen pelonlietsonnan karkeudesta, jolle kaikki olemme altistuneet. Kuten kohdat Matt. 24:36-42 ja Luuk. 17:26-30 koskien Nooan ja Lootin päiviä, niin myös kohdan 2. Aik. 7:14 julistetaan seminaareissa ja niistä valmistuneiden oppineissa kommentaareissa koskevan vain juutalaisia ja Ahdistuksen aikaa. Nämä ”asiantuntijat” – monet hyviä ystäviäni – sanovat, että meidän on hyväksyttävä, että nämä Jumalan profeetallisen sanan kohdat eivät koske seurakuntaa. Ne eivät myöskään ole seurakunta-aikaa eli armon aikaa varten.

En hyväksy näitä tulkintoja. Uskon, että nämä Kristuksen sanat Öljymäen puheessa ovat koko maailmalle, jokaiselle ajalle, mutta erityisesti tämän nykyisen dispensaation lopulle, ottaen huomioon profetian Nooan ja Lootin päivistä. Sähköpostittaja osoitti, että direktiivi 2. Aik. 7:14 oli todellakin juutalaisille. Se ei kuitenkaan ole yksinomaan juutalaisille.

Taivaallinen Isä antaa reseptin, kuinka käsitellä syntisen luonteen ongelmia, jotka tuovat Jumalan nuhteen ja tuomion Hänen kansalleen.

”…mutta minun kansani, joka on otettu minun nimiini, nöyrtyy, ja he rukoilevat ja etsivät minun kasvojani ja palajavat pahoilta teiltänsä, niin minä kuulen taivaasta ja annan anteeksi heidän syntinsä ja teen heidän maansa jälleen terveeksi” (2. Aik. 7:14).

Sähköpostin lähettäjä, Murray Lorance, kirjoitti mm. näin:

Vaikka jotkut edelleen väittävät, että tämä on viesti, joka on suunnattu vain Vanhan Testamentin aikojen uppiniskaisille juutalaisille, niin tämä sama aihe on tuotu esiin kristillisen aikakauden alusta lähtien luvussa Apt. 2.

Jae 38 sanoo: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”

Välihuomautukseni tähän: Muista, että tämän raamatunkohdan sanoja kasteesta syntien anteeksisaamiseksi saarnataan uusille Kristukseen uskoville ennen Paavalin opetuksia pelastavasta uskosta vain kuolemaan, hautaamiseen ja ylösnousemukseen (Room. 10:9–10).

Murray jatkaa:

Tämän alkuperäisen viestin sydän välitetään johdonmukaisesti evankeliumien ja kirjeiden kautta, kuten myös itsensä Kristuksen ilmoitussanan kautta.

Mutta voidaksemme ymmärtää täysin meille tutuksi tulleen Toisen Aikakirjan kohdan soveltamista, niin yhdistäkäämme se edelliseen jakeeseen ja näemme yhtäkkiä sen sovelluksen tämän päivän pandemiakriisiin.

2. Aik. 7:13-14: ”Jos minä suljen taivaan, niin ettei tule sadetta, jos minä käsken heinäsirkkain syödä maan tahi jos minä lähetän ruton kansaani, mutta minun kansani, joka on otettu minun nimiini, nöyrtyy, ja he rukoilevat ja etsivät minun kasvojani ja palajavat pahoilta teiltänsä, niin minä kuulen taivaasta ja annan anteeksi heidän syntinsä ja teen heidän maansa jälleen terveeksi.”

Ymmärtääksesi nyt vain kuinka vakavissaan Jumala on, palaa kohtaan 6:28–31 Salomon rukouspyyntöön Jumalalle.

”Jos maahan tulee nälänhätä, rutto, jos tulee nokitähkä ja viljanruoste, jos tulevat heinäsirkat ja tuhosirkat, jos sen viholliset ahdistavat sitä maassa, jossa sen portit ovat, jos tulee mikä tahansa vitsaus tai vaiva, ja jos silloin joku ihminen, kuka hyvänsä, tai koko sinun kansasi Israel, rukoilee ja anoo armoa, kun he kukin tuntevat vitsauksen ja tuskan, joka on kohdannut heitä, ja ojentavat kätensä tähän temppeliin päin, niin kuule silloin taivaasta, asuinpaikastasi, ja anna anteeksi ja anna jokaiselle aivan hänen tekojensa mukaan, koska sinä tunnet hänen sydämensä – sillä sinä yksin tunnet ihmislasten sydämet – että he pelkäisivät sinua ja vaeltaisivat sinun teitäsi, niin kauan kuin he elävät tässä maassa, jonka sinä olet meidän isillemme antanut” (2. Aik. 6:28-31).

Tämä rukous toi vastauksen: ”Niin Herra ilmestyi Salomolle yöllä ja sanoi hänelle: ’Minä olen kuullut sinun rukouksesi…’” (2. Aik. 7:12).

Joten teemmekö parannuksen etsiäksemme helpotusta Jumalalta, vai jäännöskö vain anoo armoa? Voisiko olla niin, että Hän herättää sydämiä kaikkialla etsimään Häntä? Aiotko olla muurilla oleva vartija, joka ohjaa tuon yhden takaisin totuuteen, parannukseen ja hänen vanhurskauteensa? [Olin iloinen, kun näin Franklin Graham’in mainoksessa Fox Channel’illa – minuutin vetoomuksen ja yleisön johdattamisen syntisen rukoukseen! Kuinka rohkeaa! Kuinka kipeästi sitä tarvitaankaan tässä sekulaarissa kulttuurissa.] ”Rukoilkaa siis elon Herraa” …! Ole sinä se uskollinen työmies!

Jos tunnet Herran Jeesuksen, olet Hänen persoonansa. Olemme Hänen kansansa.

Rukoilkaamme 2. Aik. 7:14 rukousta etsiessämme Herran Jeesuksen Kristuksen milloin tahansa tapahtuvaa asioihin puuttumista (Tiit. 2:13).

Read Full Post »

Likakaivosta taivas

Heaven From the Cesspool
Vol: 137 Issue: 28 Thursday, February 28, 2013, suom. SK

On todettu, että kaikki haluavat päästä taivaaseen, mutta kukaan ei halua kuolla. Se saa pohtimaan – miksi näin? Koska pahinta, mitä joku voi tehdä toiselle ihmiselle, on tappaa hänet ja halutuin loppu jokaiselle kristitylle on mennä kotiin kirkkauteen – niin eikö se ole vähän outoa?

Raamattu kuvailee taivasta paikkana, jossa kadut on tehty kullasta ja jossa puhdas elämän veden virta lähtee Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta ja jossa ei ole yötä, koska Jumala itse valaisee sen jne.

Millaisen mielikuvan tämä antaa sinulle? Minusta se kuulostaa aika kivalta, mutta – jotenkin ei.

Älä ihan vielä juokse pois huutaen ”rienausta” – en ole vielä lopettanut. Anna minulle vielä muutama rivi.

Muistelen kun istuin kahden hiekkadyynin välissä Pohjois-Carolinan ulkopenkereiden (North Carolina’s Outer Banks) tuulenpyyhkimää rantaa katsellen, kun tyrskyt iskivät läheisen laiturin pylväisiin. Aurinko paistoi, tuulenhenkäys oli lämmin; se oli kerta kaikkiaan idyllinen maisema.

Kauneus oli henkeäsalpaava. Yksin Herran kanssa mietiskelin, millainen taivaan täytyy TODELLA olla, jos tämä ei ole sitä. Todellakin, kuten edellä huomautin, Johanneksen kuvaus taivaasta oli, hm, kiva, mutta se, missä minä istuin, oli myös aika kiva. Elävän veden virtoja siellä ei ollut, mutta tiedän, että olen pelastettu ja minulla on jo iankaikkinen elämä.

Hiekka ei ole tehty kullasta, mutta mitä arvoa kullalla on ikuisuudessa? Sehän peittää katuja yhtä yleisenä kuin hiekka. Minä tykkään hiekasta.

Ja minä TYKKÄÄN yöstä; olen istunut täsmälleen samassa paikassa yöllä ja kun tuuli on lämmin ja tähdet näkyvissä kuun heijastuessa merestä, se ei ole yhtään vähemmän idyllinen kuin päiväsaikaan.

Kyselin Herralta ja aloin saada hieman isoa kuvaa nähtynä ajan ja avaruuden ulkopuolelta. (Ei, en polttanut mitään enkä alkanut kuulla ääniä).

Sen sijaan ajattelin, mitä Raamattu sanoi taivaasta ja enemmän, mitä Raamattu sanoo omasta maapallostamme (Big Blue Marble).

Raamattu kuvailee Lusiferin lankeemusta, hänen syntiään ja hänen taivaasta poistumistaan yhdessä enkeleiden kolmannen osan kanssa, jotka kapinoivat hänen kanssaan. Minne he menivät, kun heidät heitettiin ulos taivaasta?

Jobin kirja sanoo:

“Niin Herra kysyi saatanalta: Mistä sinä tulet? Saatana vastasi Herralle ja sanoi: ‘Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta’.” (Job 1:7, 2:2)

Minun kokemukseni on ollut tutkiessani Jumalan sanaa, että kun Hän toistaa jotakin, kuten tässä tapauksessa, niin sitä kannattaa miettiä vähän tarkemmin.

Kun Saatana ja hänen joukkonsa heitettiin taivaasta, heidät heitettiin maan päälle, mistä teologit käyttävät ilmaisua ”cosmos diabolicus”, eli kirjaimellisesti pahan maailma. Enkeleille se oli pahin paikka, mitä osasivat kuvitella – pakollisen ja hirvittävän karkotuksen paikka.

Maaplaneetta on ainut paikka maailmankaikkeudessa, jossa synti voi olla olemassa syöksemättä koko maailmankaikkeutta tasapainosta, kiitos sen tosiasian, että sillä on ympäristö, joka eristää (contain) sen.

Ympäristömme, joka ylläpitää meitä, myös eristää meidät ja estää meitä tekemästä maailmankaikkeudelle, mitä olemme jo tehneet planeetallemme.

Itse asiassa onnistuimme pääsemään planeettamme äärilaidalle ja mitä teimmekään? Täytimme sen kiertävällä avaruusromuilla, joista jotkut uhkaavat TOISTA kiertävää avaruusromua, kuten kansainvälistä avaruusasemaa.

Samaan aikaan, takaisin maan päällä: kun langenneet enkelit heitettiin maan päälle, se oli hämmästyttävä pudotus. ”Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja!” (Jes. 14:12)

Enkeleille kaunis merimaisema, jota edellä kuvailin, on synnin likakaivo, rangaistuspaikka kapinoineille enkeleille, paikka niin kauhea, että nähtynä taivaallisesta näkökulmasta pelkästään tänne joutuminen riitti muuttamaan arkkienkeli Lusiferin tuhooja Saatanaksi.

Kuvittele planeettaamme Jumalan näkökulmasta. Kaikki on synnin tahraamaa. Myös kaunis rantamaisemako? Synnin tahraama. Maa, jonka päällä kävelemme? Synnin tahraama.

Yritin kuvitella tuota tahraa sellaisena, kuin se on, enkä tietenkään voi. Voin vain viitata Raamatun kuvaukseen synnistä. Se on niin saastainen, niin vastenmielinen, niin inhottava, että Jumala ei voi kestää sen katsomista.

Kun Jumala loi Aadamin, Hän loi hänelle erikoisen paikan, Eedenin paratiisin. Kun Aadam ja Eeva lankesivat, heidät ensimmäiseksi heitettiin ULOS paratiisista ja likakaivoon, jossa synnin sallittiin toimia vapaasti.

Jerusalem on likakaivon keskellä. Jerusalemin keskustassa oli Temppeli, paikka, jonka leeviläinen papisto piti jynssättynä synnin saastutuksesta ja Kaikkein pyhin, vieläkin huolellisemmin jynssätty paikka.

Ainoa paikka, jossa Jumala kommunikoisi syntisen ihmisen kanssa tällä synnin tahraamalla planeetalla, oli tuo pikkuinen paikka, jossa synnin sonta jynssättiin pois niin tarkkaan kuin mahdollista.

Kunnes tuokin paikka hautautui niin synnin sontaan ja liejuun, että neljänsadan vuoden hiljaisuuden jälkeen hän päätti itse jynssätä sen – ja meidät – puhdistaa sen kerralla ja lopullisesti.

Raamattu sanoo, että enkelit olivat hämmästyneitä siitä, että kirkkauden Herra otti ihmisen muodon, astui ulos synnittömästä ja täydellisestä iankaikkisuudesta ja rypi synnin liejussa syntisen ihmiskunnan kanssa. Jokaisen askeleen on täytynyt olla hänelle yhtä piinallista, kuin kahlaaminen polviin ulottuvassa jätevedessä.

”Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa” (Hepr. 2:9).

Se on mitta siitä, kuinka vastenmielinen synti on Jumalalle. Se tosiasia, että se oli paikka, jonne Jumala heitti kapinalliset enkelit, on paljastava. Enkeleille kaunis maaplaneettamme on pitaalisten siirtokunta. Me kuolevaiset olemme vähän enemmän kuin basilleja, jotka halukkaasti rypevät synnin ällöttävyydessä – RELLESTÄEN siinä.

Kuitenkin Raamattu sanoo, että me kiehdoimme enkeleitä ja haluttomuutemme tulla ulos sonnasta hämmästyttää heitä. Heitä hämmästyttää, että ihmiset rakastavat maailmaa, koska he näkevät sen sellaisena, kuin se todella on ja heillä on vähän pohjaa vertailulle sen ja hengen asioiden välillä.

”Sentähden, kun meillä on NÄIN SUURI PILVI TODISTAJIA YMPÄRILLÄMME, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa ja synti, joka niin helposti meidät kietoo ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa” (Hepr. 12:1).

”Sillä minusta näyttää, että Jumala on asettanut meidät apostolit vihoviimeisiksi, ikäänkuin kuolemaan tuomituiksi; meistä on tullut kaiken maailman katseltava, sekä ENKELIEN että ihmisten” (1. Kor. 4:9).

Raamattu kertoo meille, että:

”… minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.” (Jes. 55:8-9)

Emme voi kuvitella taivasta, voimme vain verrata sitä maahan ja kaikkeen sen kauneuteen ja ihmeteltävyyteen ja ymmärtää, että maa on maailmankaikkeuden kaatopaikka. Taivas on sellainen, kuin Raamattu sitä kuvailee, mutta se on paljon enemmän.

”…vaan, niinkuin kirjoitettu on: mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat” (1. Kor. 2:9).

Mitä ON kuolema, että niin pelkäämme sitä. Yhdellä sanalla: ero. Kuolema erottaa meidät läheisistämme. Kuolema ottaa läheisemme meiltä erottaen meidät heistä ikuisuuteen saakka.

Synti on kuoleman muoto. Se erotti langenneet enkelit Jumalan yhteydestä. Se erottaa pelastumattomat Jumalasta. Ilm. 20:14 puhuu suuren valkean valtaistuimen tuomiosta, jolla epäuskoiset heitetään tuliseen järveen ”toisena kuolemana” – toisena – ja pysyvänä erona.

Synti erottaa meidät Jumalasta, synnin luontomme sokeuttaa meidät sille tosiasialle ja niin me rakastamme maailmaa ja siten hämmästytämme enkeleitä. Kuvittele inhottavinta, limaisinta, haisevinta ainetta, mitä voit ajatella ja kuvittele olevasi siinä kaulaasi myöten. Se on enkelien näkökulma siihen, missä sinä olet ja suurin osa meistä rakastaa sitä, kunnes pelastumme.

Jeesus sanoi: ”Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen” (Luuk. 15:10). Enkelit tietävät, mistä tuo syntinen on juuri paennut.

Jakeessa Luukas 20:36 Jeesus kuvailee myös, mitä meistä tulee iankaikkisuudessa: ”Sillä he eivät enää voi kuolla, kun ovat enkelien kaltaisia; ja he ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia.”

Paavali kertoo, että me saamme uudet kuolemattomat ruumiit: ”Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva. Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.” (1. Kor. 15:49-50)

Millainen on taivas? En tiedä.

Mutta tiedän, millainen on kaunis, aurinkoinen päivä, lämmin merituulen henkäys ja aaltojen näkymät ja äänet, kun ne lempeästi rikkoutuvat rannalle.

Ja verrattuna taivaaseen se on likakaivo.

Enkeleille se on karkotuspaikka, pitalisiirtokunta, paikka, jonne langenneet enkelit lähetettiin odottamaan kohtaloaan suuren valkean valtaistuimen tuomiolla. ”Kaunis” planeettamme on enkelien ”helvetti”, jonne ne heitettiin odottamaan tuomitsemista tuliseen järveen.

Mutta me tulemme olemaan ”enkeleiden vertaisia”, sanoo Herra, kuolemattomissa, synnittömissä ruumiissamme ja enkeleiden vertaisia ymmärryksessä KUINKA paha ja vastenmielinen tämä paikka todella on hengen näkökulmasta.

Miksi sitten on niin, että kaikki haluavat taivaaseen, mutta kukaan ei halua kuolla?

Koska jos tietäisimme, mikä meitä siellä odottaa, niin huomenna me kaikki hyppäisimme kalliolta.

 

Read Full Post »

Viimeaikaisia merkittäviä tapahtumia

Recent Significant Events
By Daymond Duck, 21.7.2019, suom. SK

Ensiksi, kirjoittaessani tätä artikkelia hurrikaani Barry on laskeutumassa Louisianaan ja minä epäilen, että jotkut pohtivat, miksi tämä on tapahtumassa.

Uskon muun muassa, että luonnonkatastrofit ovat osa Jumalan kirousta, jonka Jumala asetti maalle synnin tähden. Luonnonkatastrofeja on oleva siihen saakka, kunnes kirous on poistettu (Room. 8:22).

Uskon myös, että Jumala lähetti kymmenen vitsausta Egyptin päälle, jotta faarao tietäisi, että Israelin Jumala on Jumala ja että on joitakin asioita, joita ihmiset eivät hallitse (2. Moos. 7:14-12:30).

Uskon myös, että luonnonkatastrofit tulevat rakastavan Jumalan sydämestä, joka haluaa syntisten katuvan syntejään ja palaavan Hänen tykönsä (2. Aik. 12:12-14).

Elämme jumalattomassa maailmassa, jossa on monia seurakuntien jäseniä (kristittyjä vain nimeltä), jotka vääntelevät Raamattua oikeuttamaan uuden määritelmänsä synnistä.

Joku on sanonut, että varo puolitotuuksia, koska juuri se uskomasi puolisko voi olla väärä.

Jumala on ehkä sanomassa meille, että parannus seurakunnassa on välttämätön.

Äskettäisessä Pew-tutkimuksen (Pew Research) kyselyssä todettiin, että itseään kristityiksi kutsuvien kansalaisten määrä Yhdysvalloissa oli 90-luvun alussa 86 %, vuonna 2007 78,4 % ja vuonna 2014 70,6 %.

Jumala rakastaa ihmisiä, mutta vihaa syntiä ja tuomitsee sen.

Toiseksi, todelliset kristityt ovat lähellä puheen ja uskonnon vapautensa menettämistä.

Tammikuussa 2019 YK:n pääsihteeri kenraali Antonio Guterres kehotti jotakuta neuvonantajistaan kehittämään suunnitelman vihapuheen ja viharikosten torjumiseksi.

Suunnitelma esiteltiin YK:lle kesäkuussa 2019 ja siinä halutaan maailmanlaajuisesti kieltää kaikki puhe, kirjoittaminen ja käytös, joka on hajottavaa tai suvaitsematonta (eli kaikki puhe, kirjoittaminen ja käytös, joka kritisoi muslimeja, homoja jne.).

Kolmanneksi, mitä tulee presidentti Trump’in vuosisadan sopimukseen, niin hänen erikoislähettiläänsä Jason Greenblatt sanoi: ”Me tähtäämme kotijuoksuun” (home run). Trump uskoo, että rauhanneuvottelut ovat jatkuneet tarpeeksi kauan ja on aika tehdä kokonaisvaltainen, lopullinen rauhansopimus Lähi-idässä.

Jumala on Ainoa, joka tietää, mitä tulee tapahtumaan, mutta on syytä huomata, että kapinallinen palestiinalaisjohto ei loppujen lopuksi olekaan niin kapinallinen. Kolme asiaa on kannustanut heitä yrittämään palauttaa suhteensa presidentti Trump’iin:

• Presidentti Trump lopetti USA: n taloudellisen avun ja PA kärsii taloudellisesti;
• PA on päättänyt, että presidentti Trump valitaan uudelleen ja he haluavat silitellä asioita hänen kanssaan; ja
• Jotkut arabijohtajat eivät kiinnittäneet huomiota PA:n ponnistuksiin saada kaikki arabimaat boikotoimaan Jared Kushner’in Bahrainin konferenssia.

Neljänneksi, viime viikolla oli artikkeli koskien Mark Zuckerberg’in halua luoda maailmanvaluutta alkuvuodesta 2020. Tällä viikolla presidentti Trump ja Jerome Powell, USA:n keskuspankin johtaja, puuttuivat aiheeseen.

Trump twiittasi: ”Jos Facebook ja muut yhtiöt haluavat tulla pankiksi, niiden täytyy etsiä uusi pankkialan perustamiskirja (Banking Charter) ja alistua pankkialan säännöksiin (Banking Regulations) aivan kuten muidenkin pankkien, sekä kansallisten että kansainvälisten.”

Powell sanoi, että USA:n keskuspankilla on vakavia ”huolen aiheita” koskien Zuckerberg’in maailmanvaluuttaa.

Huomaa, että keskustelu maailmanvaluutasta on nyt siirtynyt Raamatun profetiasta tehtyjen kirjojen sivuilta twiitteihin Valkoisen talon ja Keskuspankin lausumina Yhdysvaltain edustajainhuoneen edessä.

Viidenneksi, jotkut haluavat kieltää kuningas Daavidin olemassaolon, koska eivät halua uskoa, että Raamattu on Jumalan Sana. Jos tutkijat voivat todistaa, että Kuningas Daavid oli olemassa, se tekisi vaikeammaksi kieltää, mitä Raamattu sanoo.

Useita vuosia sitten arkeologit alkoivat kaivaa paikkaa Israelissa, joka näytti olevan muinainen kaupunki. He ovat löytäneet ja hiiliajoittaneet monta kohdetta. He ilmoittivat 8. heinäkuuta 2010, että heidän löytämänsä kaupunki on muinainen Ziklagin kaupunki.

Raamatun mukaan kuningas Daavid piiloutui Ziklagiin paetessaan kuningas Saulia. Näyttää, että arkeologia jatkuvasti todistaa Raamatun olevan oikeassa, eikä se koskaan todista, että Raamattu olisi väärässä.

Prophecy Plus Ministries, Inc.
Daymond & Rachel Duck
duck_daymond@yahoo.com

 

Read Full Post »

Tämän päivän kristillisyydestä puuttuu Jumalan pelko

Fear of God: Missing Element in Today’s Christianity
By Dr. Donald Whitchard 16.12.2018, suom. SK

 ”Mutta minä sanon teille, ystävilleni: älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä. Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää.” (Luuk. 12:4-5)

Tuo on vakava ajatus. Tässä pehmeän ja pinnallisen hyvän olon uskon ja opetuksen ajassa kristillinen kirkko on suurelta osin hyljännyt kutsun pyhyyteen ja erottautumiseen maailmasta. Huomaan havainnoidessani uskoa, että me, jotka sanomme olevamme Jeesukseen uskovia, olemme säätäneet Hänet erääksi tieksi taivaaseen, ei ainoaksi tieksi (Joh. 14:6). Me olemme korostaneet rakkauden ja rauhan Jeesusta ja olemme ohittaneet sen tosiasian, että kun Hän tulee takaisin, Hän teurastaa kaikki, jotka ovat hyljänneet Hänet ja ottaneet Pedon merkin ja hallitsee rautaisella valtikalla.

Ennen tuota tapahtumaa meidät, jotka temmattiin (1. Tess. 4:16-17), vietiin taivaaseen Karitsan hääaterialle ja kohtaamaan tuomio Herralta Jeesukselta siitä palvelusta, jonka Hänelle teimme, tai jätimme tekemättä (2. Kor. 5:10). Siellä meidän on kohdattava hänet ja tehtävä tili kristillisestä vaelluksestamme, ja silloin monien teot haihtuvat savuna, koska rakensivat puusta ja oljista (1. Kor. 3:11-15) sen sijaan, että olisivat rakentaneet Sanan ja palvelemisen kalliista kivistä.

Siellä on paljon uskovia, jotka eivät koskaan kasvaneet alkuperäistä pelastustaan pidemmälle, eivätkä koskaan kehittäneet kypsyyttä ja jumalisen elämän tuntoa. Tämä tuomio ei koske pelastumistasi. Siitä on pitänyt huolen Kristuksen uhrikuolema ristillä. Sinä joko saat tai menetät palkan. On murhenäytelmä, että on paljon uskovia, joilla ei ole mitään näyttöä vaelluksestaan Herran kanssa.

En koskaan kuule saarnaajien saarnaavan tulevasta tuomiosta. Se voi johtua siitä, että he haluavat olla tärkeitä ja hyväksyttyjä yhteiskunnassa. Saarnaaminen helvetistä ja tilintekovelvollisuudesta ei ole muodissa (milloin olisi ollut?). Elämme todella ajassa, jossa ihmiset, myös seurakunnassa, haluavat kuulla miellyttäviä asioita, jotka saavat heidät tuntemaan hyvää oloa. Onkohan sinun ”itsetuntosi” tärkeämpi Jumalalle, kuin se, että elät pyhää elämää haluten miellyttää Häntä niillä teoilla, jotka ovat pelastuksen hedelmä?

PANISITKO POIS PUHELIMESI VAIN HETKEKSI JA LUKISITKO LOPPUUN TÄMÄN ARTIKKELIN? Kiitos. Tuo puhelu tai teksti voi odottaa. Palatkaamme käsiteltävään ongelmaan. Pelkääkö nykyajan seurakunta enää Jumalaa? Tuskinpa. Meillä on liian hyvä aika katsella uutisia viimeisestä julkkisten avioerosta, tai mitä Britannian kuninkaallinen perhe tekee tällä viikolla, tai lukea viimeisimmästä poliitikosta, joka rökittää ja kiroaa presidentti Trumpia, tai miten menee Facebook-”ystävilläsi”, tai kuka sanoo mitäkin Twitterissä – mitä tahansa, jota paholainen voi käyttää saamaan silmäsi pois Jeesuksesta.

Minä vapisen nykyajan seurakunnan vuoksi. Minäkin olen siihen syyllinen. Huomaan, että mieleni harhailee maailmallisissa asioissa ja sitten ajattelen vain, kuinka hyvä Herra on ollut minulle. Kuinka voin tietoisesti olla Hänelle tottelematon ja pitää silmäni asioissa, jotka lopulta ovat merkityksettömiä? Sydämeni särkyy Jumalan edessä ajatellessani, mitä olen sanonut ja tehnyt. En halua minkään olevan sen tiellä, että minulla on syvä, merkityksellinen suhde Hänen kanssaan.

Odotan, että maailma on jumalaton ja paha. Se on luonteenomaista syntisille ihmisille, jotka haluavat elää elämänsä erossa Jumalan armosta ja tehdä asioita, jotka ovat tuomittavia ja moraalittomia. Maailma luulee, että tämä elämä jatkuu ikuisesti ilman mitään seurauksia heidän käytöksestään.

Katso maailmaa ympärilläsi. Kristittyjä tapetaan joka puolella, eikä kukaan paheksu sitä. Maailmanjärjestelmä vihaa meitä, joten miksi me yritämme olla heidän kaltaisiaan pitäen tilaisuuksia, joissa on valo- ja laser-esityksiä, maailmallisia bändejä, saarnaajia, jotka pitävät vuoropuheluja sen sijaan, että saarnaisivat Raamatusta, pukeutuneena teini-ikäiseksi Jumalan miehen asemesta, jota he muka edustavat ja sellaisia asioita kuin kahvibaareja eteisaulassa? Anteeksi, mutta Jeesus ei kuollut hirvittävää ristinkuolemaa syntiemme tähden eikä noussut ylös, että sinä voisit lämpiössä siemailla mokkakahvia katsellessasi ylistysbändin esitystä.

Tulen taustasta, jossa minua opetettiin kunnioittamaan Raamattua, rakastamaan ja pelkäämään Jumalaa ja rakastamaan Jeesusta sen vuoksi, mitä Hän teki puolestani Golgatalla. Tykkään silloin tällöin kuulla saarnan ”helvetin tulesta ja kadotuksesta” muistuttamaan minua, että Jeesuksen tähden en joudu ikuiseen helvettiin erotetuksi Hänen rakkaudestaan ikuisesti. Jos saarnatuolista saarnattaisiin enemmän helvetistä, niin yhteiskunnassa olisi vähemmän helvettiä. Ongelma on, että ei seurakunta eikä maailma pelkää enää Jumalaa!

Tajuatko, ettet voi vetää seuraavaa henkäystäsi ilman Häntä? Onko sinulla mitään käsitystä siitä, kuinka paljon Hän on siunannut sinua, kun sinulla on katto pääsi päällä, ruokaa jääkaapissa, työpaikka, avustusohjelma, vaatetus, liikennevälineet, terveys ja lääkkeitä, puhdas vesi, viemäri, ystäviä ja yhteinen armo, kuten sateet ja raikas ilma? Varaammeko aikaa kiittääksemme Häntä pelastuksesta, joka meillä on Kristuksessa? Kiitämmekö Häntä siitä, että omistamme Raamatun kielellä, jota puhumme? Ymmärrämmekö tekemiämme päätöksiä, että miellyttävätkö ne Jumalaa vai eivät ja mitä siitä seuraa?

Näetkö nyt, mitä meillä on Kristuksessa? Ajattele hetkinen, kuinka kallisarvoinen pelastuksen lahja on. Oletko kiittänyt Häntä tänään?

Seurakunta tarvitsee ehdottomasti hengellisen uudistumisen ja paluun pyhyyteen. Meidän täytyy langeta kasvoillemme pyhän Jumalan edessä ja pyytää Häntä uudistamaan rakkautemme Häneen, katua maailmallisuutta ja saada seurakuntamme saarnaamaan elämän antavaa evankeliumia ihmisten vakuuttamiseksi synneistään ja heidän pelastumisekseen Jumalan ikuiselta vihalta helvetissä. Tämä on se sanoma, jota saarnaan ja johon uskon. Maailma ei ehkä tykkää siitä, mutta Raamatun mukaan minun tulee miellyttää Jumalaa, enkä tarvitse kahvibaaria paikallisessa palvontapaikassani sen tekemiseksi. Peljätkää Jumalaa!

drwhitchard@aol.com

 

Read Full Post »

Bill Hybels, Willow Creek ja GLS-konferenssit

Taustaa alla olevalle Lighthouse Trailsin artikkelille voit lukea seuraavista Seurakuntalainen.fi-sivuston uutisista:

• Bill Hybels ei puhu vuoden 2018 GLS-konferenssissa
• Bill Hybels sai uusia syytöksiä hyväksikäytöstä – toinen seuraajista erosi tehtävästään
• Willow Creek -seurakunnan vanhimmisto ja johtava pastori erosivat tehtävistään

Willow Creekin GLS-konferensseja (The Global Leadersip Summit) on Suomessakin pidetty jo yli 10 vuotta. Konferenssien ”isän” Bill Hybelsin ahdisteluskandaalin vuoksi Yhdysvalloissa yli sata kirkkoa ja järjestöä on perunut tilaisuuksien järjestämisen tiloissaan. Suomessa konferenssit kuitenkin järjestetään.

Monet kehuvat GLS-konferenssien antia. Seuraava artikkeli valotta Willow Greek -yhteisön opetusta ja hengellistä taustaa – onko GLS puhdas niistä vaikutteista?

GLS Suomen sivut: http://glssuomi.fi

---

 

Willow Creek Has A Lot More to Repent of Than Sexual Abuse Cover-Ups
Willow Creek’illä on paljon muutakin katumista kuin seksuaalisen hyväksikäytön salaamiset
11.8.2018 by Lighthouse Trails Editors, suom SK

Willow Creek Global Leadership Summit 2018

Elokuun 8. päivänä 2018 Christianity Today -lehden artikkeli otsikolla ”Willow Creek’in vanhimmat ja pastori Heather Larson eroavat Bill Hybels’in takia” kertoo tapahtumista, jotka johtivat Willow Creek’in perustaja Bill Hybels’in eroon megaseurakunnasta, koska lukuisia naisia oli tullut esiin syyttäen Hybels’ia vuosia jatkuneista seksuaalisista rikkomuksista ja hyväksikäytöstä. Johtuen vetelästä asenteesta, jonka Willow Creek’in johto on ottanut Hybels’in seksuaalisen hyväksikäytön uhreja kohtaan, Christianity Today’n artikkeli toteaa, että kaksi nykyistä johtavaa pastoria on eronnut, jota seuraa koko Willow Creek’in hallituksen ero.

Christianity Today’n artikkeli jättää vaikutelman, että kunhan Willow Creek vapautuu näistä johtajista, valitsee uuden hallituksen ja pyytää anteeksi naisilta, niin siellä on tuore ”uusi alku”. Tähän Willow Creek’in tarinaan sisältyy kuitenkin enemmän, kuin mitä silmään näkyy, enemmän kaduttavaa, kuin seksuaalisten rikkomusten salausta ja CT:n artikkeli viittaa siihen tietämättään. Artikkeli toteaa:

Kesällä 2008 Bill Hybels seisoi Willow Creek -kirkkoon kokoontuneiden tuhansien pastorien ja seurakuntajohtajien edessä ja myönsi, että hänen megaseurakuntansa oli epäonnistunut.

”Teimme virheen”, hän kertoi vuoden 2008 GLS-konferenssiin kokoontuneelle yleisölle. Yksityiskohtainen Willow-tutkimus oli todennut, että seurakunta oli auttanut monia löytämään uuden luottamuksen Jeesukseen, mutta ei ollut opettanut heille, kuinka tehdä hengellisiä harjoituksia, joita tarvittiin kasvattamaan heidän uskoaan.

Lighthouse Trails muistaa, kun Bill Hybels esitti tämän julkilausuman. Itseasiassa hän oli ilmoittanut sen jo aikaisemmin vuonna 2007. Tuohon aikaan kristillisen median otsikot levittivät uutista, että Willow Creek on katunut. Lukijamme alkoivat ottaa yhteyttä toimitukseemme kysellen, olimmeko kuulleet, että Willow Creek on katunut. Tämä johti siihen, että tutkijamme kaivautuivat vähän syvemmälle saadakseen esiin koko tarinan Willow Creek’in ”katumuksesta”. Marraskuussa 2007 julkaisimme artikkelin otsikolla ”Ei katumusta Willow Creek’iltä – Vain mystinen paradigman muutos”. Artikkelimme alkoi:

Hiljattain Willow Creek’iä koskevat otsikot täyttivät useiden verkkouutiskanavien etusivut. Ingressitekstissä sanottiin: ”Järkyttävä tunnustus Willow Creek’iltä.” Jotkut ihmettelivät, katuiko Willow Creek’in pastori Bill Hybels menneisyyden virheitä palvelutyön menetelmissä.¹ Lighthouse Trails’in kommentaari kuitenkin osoitti, että tämä ”järkyttävä tunnustus” oli itseasiassa Willow Creek’in pyrkimysten uudelleenvahvistaminen ”muuttaa tämä planeetta” kontemplatiivisten ja esiintulevien hengellisyyksien kautta.

Tuo aikaisempi LT:n artikkeli totesi:

Ei ole uutta, että Willow Creek haluaa ”muuttaa planeetan”. He ovat osa esiintulevaa hengellisyyttä, johon kuuluvat Rick Warren ja monet muut tärkeät kristilliset johtajat, jotka uskovat, että seurakunta tuo Jumalan valtakunnan maan päälle, ennen kuin Jeesus palaa. Dominionistinen valtakunta nyt -teologia on kirjaimellisesti kyllästämässä monien kristillisten opistojen ja seurakuntien luentosalit, ja mystiikka on potkuri, joka pitää sen vauhdissa. Jos Willow Creek toivoo muuttavansa planeetan, he eivät voi päästä eroon keskittymisestä mystiikkaan (eli kontemplatiivisuuteen). Heidän uusi syksyn 2007 luettelonsa antaa selvän kuvan, missä heidän sydämensä on, kun siinä esitellään resursseja, joita tarjoavat New Age’in kannattaja Rob Bell, kontemplatiivinen kirjailija Keri Wyatt Kent ja Ancient Future -konferenssi, jossa puhuvat esiintulevat johtajat Scot McKnight ja Alan Hirsch, sekä resursseja Ruth Haley Barton’ilta ja John Ortberg’ilta. Aika näyttää, mitä Willow Creek aikoo tehdä koskien keskittymisensä vahvistamista ”hengellisiin harjoituksiin” ja ”planeetan muuttamiseen”.

Tuolloin Willow Creek oli tehnyt tutkimuksen selvittääkseen, miksi he olivat epäonnistuneet työssään. Tutkimuksen tulokset johtivat Willow Creek’in tekemään uuden kiihkeämmän sitoutumisen viedä heidän seurakuntansa esiintulevaan kirkkoon kontemplatiivisten rukouskäytäntöjen (eli hengellisten harjoitusten) kautta, kuten selvästi osoitettiin heidän lehtensä syksyn 2007 numerossa, jossa toimittajat totesivat: ”Palvelutyömme kuva on muuttumassa. Valmistautukaa jälkijäristyksiin.” Lehti sisälsi artikkeleita ja opetuksia lukuisilta kontemplatiivisilta / esiintulevilta hahmoilta, kuten Richard Foster, Richard Rohr, Ruth Haley Barton ja John Ortberg (ks. tarkemmin). Tuon lehden luettuaan ei jäänyt epäselväksi, että Willow Creek’in katumus pohjimmiltaan tarkoitti: ”Olemme muuttamassa tapaa tehdä asioita täällä – meidän täytyy sisällyttää enemmän kontemplatiivisia mystisiä elementtejä väkemme elämään.” Ja kuitenkin CT-lehti ja muut kristillisen median kanavat saivat sen näyttämään, kuin aito raamatullinen parannus olisi tapahtumassa Willow Creek’issä.

Sitten Willow Creek’in ”katumuksen” vuonna 2007 Lighthouse Trails on paljon seurannut, mihin Willow Creek on päässyt aina Lynne Hybels’in Israelin vastaisista ponnistuksista Hybels’ien aikuisten lasten sekä heidän puolisoidensa toimintaan tuoda kontemplatiivinen rukousliike täyteen kukoistukseen Willow Creek’issä – ja tietysti Bill Hybels’in omaan loppuun hillittömien hänen kanssaan tai hänelle työskennelleiden naisten seksuaalisten hyväksikäyttämisten kautta.

Antaaksemme esimerkin siitä, missä Willow Creek menee nyt, haluaisimme kiinnittää huomiosi Bill Hybels’in vävyn, Aaron Niequist’in, vuonna 2014 käynnistämään ohjelmaan The Practice, joka tapahtuu sunnuntai-iltaisin Willow Creek’issa ja sisältää nimenomaan kontemplatiivisia rukouskäytäntöjä. The Practice -verkkosivustolla todetaan:

The Practice on kokemuksellinen kokoontuminen, jossa uppoudumme Jumalan unelmaan ihmiskunnalle, harjoittelemme historiallisia harjoituksia [so. kontemplatiivista mietiskelyä], joka yhdistää meidät Hänen unelmaansa ja kannamme toisiamme matkallamme.

Vaikka otsikot vähän aikaa keskittyvät syytöksiin seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja eroamisiin ja anteeksipyytelyihin, joita seuraa, niin ei juuri ole mahdollista nähdä otsikoita, jotka koskisivat Willow Creek’in kontemplatiivisia / esiintulevia tapoja. Eipä tietenkään. Lähes jokainen tärkeä kristillinen mediakanava (myös CT) näyttää joko vihreää tälle mystiselle paradigman muutokselle tai suoraan edistää sitä. Jos vain päämäärätietoinen, Willow Creek, etsijäystävällinen, seurakuntakasvu, dominionistinen ”tämän päivän seurakunta” voisi nähdä, että se on mystisessä liukumäessä täyteen luopumukseen, ja vaikka seksuaalisten saalistajien paljastaminen ja uhrien auttaminen on tärkeää, niin ”uuden hengellisyyden” luonne, joka on riippuvainen esoteerisista kokemuksista Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen voiman asemesta, ei saa ihmisiä elämään hurskaammin ja enemmän Jumalalle mieliksi vaan itseasiassa vetää heitä syvemmälle pimeyteen ja syntiin, koska noiden esoteeristen kokemusten lähdettä ajaa ja johtaa se sama lähde, joka petti Aadamin ja Eevan paratiisissa eikä maailman Vapahtaja, Jeesus Kristus. Näin ollen sellaisen ”katumuksen” jokainen ”hedelmä” on hapan ja vahingollinen.

Kaikesta Willow Creek’issä tapahtuneesta huolimatta tämän vuoden GLS-konferenssi edelleen pidettiin tällä viikolla, kuten Religious News Service’n artikkelissa todetaan. Odotettiin, että yli 400 000 ihmistä eri puolilla maailmaa osallistuisi siihen. Kristityt tänä päivänä näyttävät tarvitsevan korviensa kutittelua ja hengelliset mahansa täyteen ja show’n täytyy jatkua.

Read Full Post »

Riemua ja empatiaa tempauksen lähestyessä

Elation and Empathy as the Rapture Nears
By Ronda Lane 8.11.2017, suom.SK

Tämä artikkeli tarkastelee ristiriitaa, kun vertaa tempauksen riemua myötätuntoon niitä kohtaan, jotka eivät vielä ole vastaanottaneet Kristusta ja kun tietää, että he joutuvat pian hirvittävimpään aikaan ihmiskunnan historiassa.

Uskovina olemme todistamassa armonajan viimeisiä hetkiä ja sitä, kuinka kaikki tulevaisuutta koskeva Raamatun profetia on asettumassa kohdalleen. Ajallemme ominaiset viimeisistä päivistä ennustetut piirteet ovat vallitsevia. (2. Tim.3:1-5, Room. 1:18-32, Juuda 1:18, 2. Piet. 3:3-7, 2. Tim. 4:3-4 ym.)

Todistamme näitä asioita tietäen, että tempaus on läheinen (päivämäärää ei anneta, ei mitään edeltävää tapahtumaa). Silti tiedämme kaiken, mitä ennustettiin tapahtuvan tempauksen JÄLKEEN ja tunnistamme, että nämä asiat ovat asettumassa kohdalleen nopeasti.

Se aiheuttaa useimmille meistä ristiriitaisia tunteita.

Ensinnäkin olemme innoissamme, että pian kohtaamme Herran yläilmoissa (1. Tess. 4:16-18), että pian saamme luvatun turmeltumattoman ylösnousemusruumiin (1. Kor. 15:49-53) ja tuo kirkastettu ruumis on samanlainen kuin Jeesuksen oma ruumis (1. Joh. 3:2).

Jumala todella tietää, kuinka me kaipaamme sitä, ”huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta” (Room. 8:23).

Tämä ikävöiminen ja odotus vahvistuu päivä päivältä. Jumalan sana kutsuu sitä ”hartaaksi ikävöitsemiseksi” (Room. 8:19) ja sanoo, että meidän tulee odottaa ”kärsivällisyydellä.” (Room. 8:25).

Meille kerrotaan (ja ymmärrämme), että me odotamme vanhurskautta. ”Sillä me odotamme uskosta vanhurskauden toivoa Hengen kautta” (Gal. 5:5, KJV).

Tiedämme, vaikka olemme pelastettuja, että niin kauan kuin olemme vielä tässä lihan ruumiissa, myös synti asuu meissä (Room. 7:14-25). Se on jatkuvaa taistelua kuolla itselleen ja alistua Herran johtoon.

Tätä ”vanhurskauden toivoa” me halajamme vielä enemmän kuin luvattua iankaikkista ruumista, jopa enemmän kuin niiden kanssauskovien jälleennäkemistä, jotka ovat menneet ennen meitä ja jopa enemmän kuin päästä nauttimaan luvatusta palkinnosta. Meillä ei silloin ole enää kiusausta syntiin; synti ei enää asu meissä (eikä kenessäkään taivaassa).

Emme voi täysin käsittää, mitä se merkitsee, koska koko elämämme ajan meillä on ollut synti asumassa ja läsnä kanssamme ja kaikkien ympärillämme olevien kanssa. Me todistamme kaikkia maailman synnistä johtuvia suruja.

Kuvittele – ei enää syntiä! Vain vanhurskautta!

Ei ihme, että me uskovat olemme niin tulessa ja innostuneita tempauksesta. Loppujen lopuksi mitä siinä on, jota ei tulisi rakastaa koskien pikaista pelastamistamme tästä pahasta synnin täyttämästä likakaivosta? Sitä tämä artikkeli koskee. AINOA asia, jonka kanssa useimmat meistä painiskelevat, koskee niitä, jotka eivät ole vielä tulleet Kristuksen tykö.

Me naiset olemme tunteellisempia ja/tai hoivaavampia kuin miehet. Jumala itse teki meidät tällaisiksi ja syystä. Silti meitä KAIKKIA (sekä miehiä että naisia) kehotetaan ymmärtämään muiden kärsimyksiä.

“Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa” (Room. 12:15).

Raamatussa on enemmänkin siitä, kuinka meidän tulee käyttäytyä toisia kohtaan. Mutta vielä enemmän, meissä uskovissa asuu Pyhä Henki, joka johtaa ja ohjaa meitä kaikkeen totuuteen (Joh. 16:13).

Hän tuo sydämeemme ja mieleemme empatian ja huomaavaisuuden toisten kärsimyksille. Me tunnistamme heidän nykyisen ja/tai fyysisen kärsimyksensä, jota voimme todistaa silmillämme ja korvillamme, mutta tunnistamme myös sen, mikä on pian kohtaava epäuskoista maailmaa. Heille tuleva kärsimys on hirvittävä.

Kuinka sydämemme voisi olla särkymättä tästä, varsinkin, jos meillä on läheisiä ja sukulaisia, jotka eivät vielä ole tulleet Kristuksen tykö saamaan pelastuksen?

Voimme kertoa heille evankeliumin (jopa vaikka he eivät haluaisi lainkaan kuunnella). Voimme kerjätä ja vedota heihin, väitellä heidän kanssaan, rukoilla heidän puolestaan (kuten meidän pitäisi) ja vielä – jokaisen yksilön asia on tehdä tuo kaikista tärkein päätös: joko hyväksyä/uskoa Jeesukseen pelastukseksi, tai hylätä/kieltää Hänet (Joh. 3:18).

Emme voi tehdä ratkaisua heidän puolestaan. Jumala antoi meille jokaiselle vapaan tahdon juuri tästä syystä. Hän rakasti meitä KAIKKIA niin paljon, että antoi ainosyntyisen Poikansa syntiemme sovitukseksi. Jeesus, joka ei milloinkaan tehnyt syntiä, on ainoa hyväksyttävä hinta synneistämme (Room. 3:25, 1. Joh. 4:10, Joh. 3:16-18 ym.). Ei ole toista tietä (Joh. 14:6).

Me uskovat ymmärrämme, kuinka ihmeellisen lahjan Hän on meille antanut. Mikä mahdollisuus olla oksastettu pelkkänä metsäöljypuuna (Room. 11) ja kuitenkin olla kanssaperillinen itse Jeesuksen kanssa! (Room. 8:17, Tiitus 3:7 ym.).

Meistä on niin vaikea käsittää, kuinka kukaan EI haluaisi hyväksyä Kristusta ja uskoa Häneen pelastukseksi. Myönnän, että joskus haluaisin ravistella muutamia ja huutaa: ”HERÄTKÄÄ”. Ihmettelemme, kuinka joku voi olla ”välittämättä tuosta niin suuresta pelastuksesta” (Hepr. 2:3).

Yleisin syy niillä, jotka hylkäävät pelastuksen, on, että he uskovat olevansa ”hyviä” ihmisiä. On murheellista, että he vertaavat itseään toisiin ja se on malli, jolla he mittaavat syntejään ja hyviä tekojaan (2. Kor. 10:12), kun sen sijaan se on Jumalan itsensä vanhurskaus, johon meidän täytyy verrata niin syntejämme kuin hyviä tekojamme, koska meidän parhaatkin sellaiset ovat kuin saastainen vaate (Jes. 64:6).

”sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle” (Room. 10:3).

He kyllä tietävät sydämissään, että me KAIKKI olemme syntisiä (Room. 3:23). Siihen kuitenkin heidän halunsa ymmärtää loppuu, sillä jos he sallisivat itsensä todella ajatella, että riippumatta siitä, kuinka ”hyviä” luulevat olevansa, he eivät koskaan voi päästä lähellekään Jumalan vanhurskautta.

Ainoa keino käsitellä syntiä on saada se poistetuksi, pestyksi Karitsan veressä (Ilm. 1:5, 1.Joh. 1:7-9, 1. Kor. 6:11).

“ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella” (Fil. 3:9).

Ja tässä se suurin vaikeus tuleekin. Se yksi asia, joka seisoo syntisen ja pelastuksen välissä on YLPEYS. Eikä ihme. Ylpeys oli paholaisen kukistuminen (Jes. 13:12-15, Hes. 28:11-17 ym.). On murheellista, että hänelle oli annettu kauneus, kirkkaus, kaikki kalliit kivet peitteeksi ja voideltu asema; ja kuitenkin hän päätti tieten tahtoen tehdä syntiä. Niinpä kuten ylpeys oli hänen kukistumisensa, niin samoin hän käyttää sitä myös ihmiskunnan houkuttelemiseksi.

Monet voivat mennä niin pitkälle, että myöntävät olevansa syntisiä (jos sitten pääsevät niin pitkälle), mutta myöntävätkö he, etteivät voi itse täyttää Pyhän Jumalan vanhurskaita vaatimuksia? Juuri sitä he eivät suostu tunnustamaan.

Miksi? Tämän myöntäminen olisi sen myöntäminen, että he nauttivat synneistä, joissa rypevät ja heillä on syvä pelko, että heidät tuomitaan synneistä, joten he mieluummin jatkavat noissa synneissä, kuin että käsittelisivät ne ainoalla mahdollisella tavalla – yksin Kristuksen kautta.

“Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.” (Joh. 3:19-20)

Eräs hyvin rakas sukulainen tuli vierailulle luokseni muutamia kuukausia sitten. Hän hoki jatkuvasti: ”Täällä on niin hiljaista! Ei televisiota, ei radiota – kuinka te kestätte tätä?” Se oli minulle silmät avaava tapahtuma. Miksi? Koska tuolla hetkellä tajusin (ikään kuin lamppu olisi sytytetty), että USEIMMAT ihmiset viettävät jokaisen hetken valveilla melun ja häiriöiden parissa – eikä sattumalta, vaan tarkoituksella.

Edes useimmilla lapsilla ja nuorilla aikuisilla ei enää ole luovaa, mielikuvituksen käyttöaikaa tai hiljaista aikaa lukea tai opiskella, vaan sen sijaan odottavat viihdettä.

Nykyaikainen ihminen ajattelee, että hänellä TÄYTYY olla jatkuva viihde hukuttamaan – minkä? Hukuttamaan hänen omantuntonsa. Hukuttamaan Pyhän Hengen, joka yrittää vakuuttaa hänet synnistä. Nujertamaan kaikki ajatukset, joita hänellä ehkä on iankaikkisuudesta. Hän ei suostu edes puhumaan siitä, ”mitä tapahtuu kuollessamme”, eikä mistään sellaisesta aiheesta, joka saa hänet tuntemaan olonsa hankalaksi.

Paholaisella on räätälöity häiriö (tai monia häiriöitä) jokaiselle ihmiselle. Jopa uskovat voidaan suistaa häiriöillä. On tärkeää, että henkilö käyttää jonkin verran ”hiljaista aikaa” miettimiseen ja että varsinkin uskova tutkii Jumalan sanaa. Ja silti näemme, että useimmat tunnustavat uskovat eivät nykyisin edes vaivaudu tutkimaan pyhiä kirjoituksia, vaan mieluummin kuuntelevat videoita, audio-podcasteja jne.

On murheellista, että monet tunnustavat kristityt elävät täsmälleen samalla tavalla kuin pelastumaton maailma: TV:n katselua, elokuvia, musiikkia, harrastuksia, urheilua, kaikenlaista viihdettä – ja silti he väittävät, että ”ei ole aikaa tutkia” Jumalan sanaa.

Itseasiassa iso osa väestöstämme haluaa tehdä lainvastaiseksi jo Raamatun mainitsemisen. Vaikka teknologia voi olla siunaus lääketieteen alalla ja yhteyden pitämisessä läheisiin, se voi olla kamala häiriö, joka estää meitä tekemästä, mitä pitäisi.

Jos kristityt ovat joutuneet 24/7 viihteen saaliiksi, niin onko mikään ihme, että myös pelastumattomat käyttävät tätä samaa asiaa tekosyynä hylätä Kristus? Jos he eivät anna itselleen yhtään hiljaista aikaa ajatella, häiriöttömiä hetkiä, niin kuinka he koskaan voivat tunnistaa tarvitsevansa Vapahtajaa?

Jos teemme rehellisen tarkastelun, kuinka väki eli vain 100 vuotta sitten, niin pian tunnistamme, miksi maailma on muuttunut niin paljon. Silloin (ja aiemmilla vuosisadoilla) tarvittiin ankaraa työtä vain selvitäkseen hengissä. Saamme siitä käsityksen, kun katselemme tämän päivän amisseja, jotka kaatavat/kuivattavat/pinoavat ja käyttävät puuta keittämiseen ja lämmittämiseen, jotka kasvattavat kaiken ruokansa itse (sekä kasvit että eläimet), jotka säilövät ruokansa, laittavat aterioita tyhjästä, pesevät vaatteensa käsin pyykkilaudalla ja kuivaavat ne pyykkinarulla. Joillakin ei ole juoksevaa vettä ja edelleen kantavat vettä ämpäreissä peseytymiseen, siivoamiseen, juomiseen jne.

Kun ajattelemme nykyajan mukavuuksia, niin se tuntuu todelliselta siunaukselta, ettei tarvitse raataa sillä tavalla selvitäkseen päivästä päivään. Mutta onko se siunaus, kun teknologia on vallannut, ei vain arjen askareiden avustamisen, vaan myös niistä vapautuvan ajan viihteelle? Ja silti ihmiset EDELLEEN väittävät, ettei heillä ole aikaa tutkia pyhiä kirjoituksia? Kuitenkin kun käytämme amisseja esimerkkinä, näemme, että vaikka pääosaltaan heidän päivänsä on täynnä kovaa työtä ja väsyttäviä tehtäviä, niin he silti antavat aikaa tutkimiselle ja yhteydelle.

En ehdota, että eläisimme kuten amissit. En myöskään ehdota, että luopuisimme nykyajan vempeleistä ja vesijohdoista, jotka todella ovat siunauksia, mutta kyllä ehdotan, että antaisimme aikaa päivittäin Jumalan sanan tutkimiselle, kuten berealaiset (Apt. 17:10-11) ja tutkisimme kuten työmiehet (2. Tim. 2:15), jotta emme joutuisi häpeään, kun Herra pian ilmestyy tempaamaan meidät ylös.

Vietä myös HILJAINEN hetki Herran kanssa rukouksessa.

En tiedä kuinka me uskovat voisimme ”taistella” yhteiskunnan halua vastaan 24/7 viihteeseen. Tiedän, mitä me (uskovat) voimme tehdä sen suhteen. Voimme käyttää enemmän aikaa Jumalan sanan ja uskovien parissa, mutta en tiedä, kuinka voimme väitellä pelastumattomien kanssa, jotka eivät salli itselleen edes viittä minuuttia ajattelemiseen, vielä vähemmän Jumalan sanan ja oman ikuisen kohtalonsa miettimiseen. Se on todella itse kunkin oma asia.

Valitettavasti osa paholaisen lopunajan taktiikkaa on häiritä yhteiskuntaa siinä määrin, että ihmiset eivät suostu viettämään edes muutamaa hetkeä yksin hiljaisuudessa, ettei evankeliumin valo vain paistaisi heidän sydämiinsä, ettei heidän tarvitsisi antaa itselleen minuuttiakaan sen miettimiseen, missä viettävät iäisyytensä ja kuinka todella syntinen itse kukin on. He eivät halua antaa itselleen hetkeäkään sen ajattelemiseen

Me (itse) emme voi herättää heitä siinä teknologisessa viihteen ”bunkkerissa”, johon he ovat tahallaan sulkeutuneet.

He ovat kääriytyneet tähän tautien täyttämään häirinnän ja viihteen vilttiin niin, ettei heillä ole aikaa AJATELLA ja pohtia ikuista ahdinkoaan. Se tarjoaa heille häiriötä ja he luulevat sitä mukavuudeksi.

Kuin huopaviltit, joita käytetään uhrien mukavuudeksi tautiepidemian aikana, nuo samat yhden uhrin mukavuudeksi tarkoitetut huovat kuljettavat kuiduissaan kuoleman basilleja seuraavalle uhrille. Sellainen on se kuoleman ansa, jonka saa aikaan tauoton melu, viihde ja uppoutuminen maailmallisiin tyhjänpäiväisiin asioihin, joiden tarkoitus on häiritä niin, ettei milloinkaan jää hetkeäkään aikaa ajatella vakavia.

Mikä on velvollisuutemme? Se on, että jatkamme evankeliumin kertomista kadotetuille, vaikka se ei näyttäisi läpäisevän sitä häirinnän bunkkeria, jonka maailma on rakentanut heidän ympärilleen; vaikka näyttäisi, kuin kukaan ei kuuntelisi; vaikka meitä kohdeltaisiin vihamielisesti, pilkattaisiin, naurettaisiin, herjattaisiin, syljettäisiin tai uhkailtaisiin. Meille on kerrottu edeltä näistä asioista.

Tiedämme hyvin, että rohkea Kristuksen puolella seisominen tuo meille vainoa eikä vain ihmisiltä, vaan myös henkimaailmasta (Ef. 6:12). Silti palvelemme alttiisti Herraa ennemmin kuin ihmisiä tai omia lihallisia halujamme (Gal. 1:10, Room. 6:19, Room. 8:1-14, 2. Kor.7:1 ja niin monta muuta kohtaa).

“…vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät” (Room. 13:14).

Meidän tehtävämme EI ole tehdä ratkaisua pelastumattomien puolesta, emmekä voikaan. Ja vaikka on helppo masentua, kun nykyisin niin harvoja tulee Kristuksen tykö, niin meidän täytyy aina muistaa, että heidän on tehtävä oma ratkaisunsa.

Valitettavasti monet eivät halua tietää (2. Piet. 3:5). He vain eivät halua tunnustaa eivätkä ota hetkeäkään aikaa ajattelemiseen. He ovat kääriytyneet maailmallisuuden vilttiin, joka tuo väärän lohdutuksen.

Jumalan sana sanoo, että he eivät voi “millään itseänsä puolustaa” (Room. 1:18-32). Itse asiassa he KYLLÄ tunnistavat, että Jumala loi kaiken ja että ovat vastuussa teoistaan ja ajatuksistaan – he vain eivät halua myöntää sitä, koska rakastavat syntiä liian paljon.

Raamattu on ennustanut myös viimeisten päivien vaaralliset ominaispiirteet (2. Tim.3:1-7, 13). Tänä päivänä näemme nämä piirteet vallitsevina yhteiskunnassamme.

Ja lopuksi, yritettyämme kertoa evankeliumia pelastumattomille, mikä on parasta, mitä voimme tehdä niiden puolesta, jotka on kääritty maailmalliseen petokseen? RUKOILE heidän puolestaan. Jumalan sana ei tyhjänä palaja.

Ja mitä meille? Me löydämme lohdutuksen Jumalan sanasta.

Voimme myös ottaa aikaa Raamatun tutkimiseen päivittäin, sen sijaan että olisimme yhteiskuntaan ”kytkettynä” 24/7, sen sijaan että viettäisimme lukemattomia tunteja viihdyttäen itseämme häiriöillä. Kaikki, mikä on TÄRKEÄMPÄÄ, kuin aika Jumalan sanassa ja rukouksessa, on epäjumala.

Meille on annettu esimerkiksi Mooses, joka ”otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa” (Hepr. 11:25).

Tiivistäen: Sydämemme särkyy nähdessämme pelastumattoman maailman hylkäävän pelastuksen Kristuksessa. Jotkut ovat ystäviämme, sukulaisiamme, vanhempiamme, tai aikuisia lapsiamme. Se on todella kovaa, koska tiedämme tulevan ahdistuksen kauhut, emmekä toivo niitä kenellekään, varsinkaan läheisillemme. Tiedämme myös, kuinka epävarmaa elämä on – emme koskaan tiedä, kuinka kauan ihminen vielä elää. Moni kuolee nuorena; eivät kaikki maan päällä elä vanhoiksi.

Älä luovu evankeliumin kertomisesta, vaikka näyttäisi, etteivät he kuuntele. Äläkä vaivu epätoivoon, kun he eivät suostu kuuntelemaan. Tiedän, että se on helpommin sanottu kuin tehty. Meidän tulee kuitenkin viedä KAIKKI huolet ja murheet Herralle. (Fil. 4:6-7, 1. Piet. 5:7 ym.).

Ja mitä meille? Meidän (uskovina) pitäisi jatkaa evankeliumin antamista pelastumattomalle maailmalle. Meidän pitäisi pysyä valppaina (1. Piet. 5:8) odottaen kärsivällisesti Herraa (1. Tess.1:10; Room. 8:19, 23, 25; 1. Kor. 1:7-8; Gal. 5:5; 2.Tess. 3:5 ym.).

Meidän pitäisi tutkia Hänen sanaansa (2. Tim. 2:15, Apt. 17:10-11).

Meidän pitäisi lohduttaa kanssauskovia (1. Tess. 4:16-18, Room. 1:12, 2. Kor. 1:3-4, 1. Tess. 5:11 ym.).

Rukoile (sille on omistettu paljon raamatunkohtia) ja myös pukeudu Jumalan sota-asuun ja pidä se päälläsi jatkuvasti (Ef. 6:10-18).

Se riittää pitämään meidät ahkerana Herran kanssa, kun innokkaasti odotamme tempausta ennemmin kuin maailmallisten ihmisten 24/7 viihdettä.

Maranata!

 

 

Read Full Post »

Jumalan viha – myyttiä vai todellisuutta?

”Hänen vihansa suuri päivä”. Englantilainen taidemaalari John Martin (1789-1854).

Dr. David R. Reagan, suom. SK
Tämä artikkeli on julkaistu
Lamplighter-lehden tammi-helmikuun 2018 numerossa.

Taannoin 1990-luvun puolivälissä eräs suosittu puheohjelmien juontaja Oklahoma City’n sekulaarilta radioasemalta haastatteli minua live-ohjelmassa puhelimen kautta. Hän oli nähnyt kirjoittamani artikkelin koskien kristillisten järjestöjen taloudellista vastuuta ja oli tykännyt siitä.

Hän aloitti haastattelun antaen minulle armollisesti tilaisuuden puhua keskeytyksettä noin 10 minuuttia siitä, kuinka Jumala muutti elämäni ja kutsui minut palvelutyöhön. Siirryimme sitten puhumaan skandaaleista, jotka olivat hiljattain keikuttaneet kristillistä yhteisöä maanlaajuisesti.

Sopimaton sana

Kaikki meni hyvin, kunnes juontaja pyysi minua tiivistämään palvelutyöni perussanoman. Vastasin, että Jumala on kutsunut minut julistamaan ”pikaista Jeesuksen paluuta vihassa”.

Ennen kuin ehdin selittää, juontaja keskeytti minut. ”Mitä tarkoitatte, ’vihassako’?” hän kysyi.

”Tarkoitan, että Jeesus tulee hyvin pian vuodattamaan Jumalan vihan niiden päälle, jotka ovat hyljänneet Jumalan rakkauden ja armon.”

”Teidän Jumalanne on hirviö!” hän tiuskaisi ja sitten lisäsi: ”Satun olemaan kristitty ja voin kertoa teille, että minun Jumalani ei satuttaisi kirppuakaan!”

Se haastattelu loppui siihen. Hän lopetti puhelun. En saanut tilaisuutta vastata hänen väärään Luojaamme koskevaan esitykseensä.

Saatanan suuri petos

Radiohaastattelijan kiivas reaktio Jumalan vihaan ei yllättänyt minua. Se on luonteenomaista sekä kristityille että ei-kristityille ja olen törmännyt siihen usein.

Saatana on myynyt maailmalle väärän tavaraselosteen koskien Jumalan luonnetta. Useimmat ihmiset, niin kristityt kuin ei-kristityt, ovat taipuvaisia näkemään Jumalan jonkinlaisena kosmisena teddykarhuna.

He näkevät Hänet isona ja lämpöisenä ja pehmeänä, täynnä ääretöntä rakkautta ja anteeksiantamusta. Hän ei voisi satuttaa kärpästäkään, eikä ainakaan olla niin julma, että voisi tuomita tai vahingoittaa ainuttakaan kuvakseen luotua olentoa. Tuomiopäivänä Jumala antaa jokaiselle vain ison halin ja iskee silmää heidän synneilleen.

Ainoa vika tässä ihanan lohdullisessa kuvassa on, että se on valhe suoraan helvetin kuilusta.

Todellinen Jumala

Raamattu kyllä opettaa, että Jumala on rakastava, kärsivällinen, välittävä ja anteeksiantava (Ps. 86:15 ja Joh. 3.16). Kuten apostoli Johannes sen ilmaisee: ”Jumala on rakkaus” (1. Joh. 4:8). Kaksi lempikohtaani Raamatussa korostavat Jumalan henkilökohtaista rakastavaa luonnetta. Toinen on apostoli Pietarilta. 1. Piet. 6:6-7 sanoo, että meidän tulee heittää kaikki murheemme Jumalan päälle ”sillä hän pitää teistä huolen”. Se on hyvin lohduttava ajatus.

Toinen kohta, jota rakastan lukea uudelleen ja uudelleen, sisältää profeetta Jeremian puhumia sanoja Valitusvirsien luvussa 3:

”Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut: se on joka aamu uusi ja suuri on hänen uskollisuutensa. Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.” (Valit. 3:22-24)

Raamattu opettaa kuitenkin, että on olemassa toinenkin Jumalan luonteen puoli, joka on yhtä tärkeä. Se on se puoli, jonka Saatana haluaa meidän jättävän huomiotta ja hän on onnistunut erinomaisesti saamaan papit ohittamaan sen. Sehän ei tuota suosittuja saarnoja! Puhun tietysti Jumalan pyhyydestä (3. Moos. 11:44, Jes. 6:3 ja 1. Piet. 1:16).

Armo vai viha?

Raamattu opettaa, että Jumala on täydellisesti pyhä. Johtuen tästä ominaisuudestaan Hän ei voi suvaita syntiä (4. Moos. 14:18). Raamattu sanoo, että Jumalan täytyy käsitellä synti ja Hän tekee sen toisella kahdesta tavasta – joko armolla tai vihalla.

Kaikki meistä näyttävät tuntevan jakeen Joh. 3:16 – hyvin lohduttava jae Jumalan rakkaudesta meille. Mutta harvat meistä näyttävät olevan tietoisia sanoista, jotka on tallennettu muutamaa jaetta myöhemmin kohdassa Joh. 3:36 – sanoissa Johannes Kastajan saarnasta: ”Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.”

Apostoli Paavali korosti tätä seikkaa saarnaamisessaan ja opetuksessaan. Efesolaiskirjeen 5. luvussa hän varoittaa moraalittomuudesta, ahneudesta ja epäjumalanpalveluksesta ja sitten lisää tämän huomautuksen: ”Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia” (Ef. 5:6).

Tulemme Jumalan armon alle asettamalla luottamuksemme Jeesukseen ja ottamalla itsellemme Hänen sovitusuhrinsa elämäämme (1. Joh. 1:7). Jeesuksen ulkopuolella ei ole mitään pelastusta (Apt. 4:10-12). Ne, jotka ovat hyljänneet Jumalan ilmaisen armon lahjan Jeesuksessa, ovat Jumalan vihan alla (Joh. 3.36), eivätkä voi syyttää muita kuin itseään.

Muuttumaton Jumala

Huolimatta Raamatun selvästä opetuksesta, että Luojamme on sekä rakkauden että vihan Jumala, en koskaan lakkaa hämmästelemästä pastoreiden määrää, joihin törmään ja jotka väittävät, että vihan Jumala on Vanhan Testamentin Jumala eikä Uuden. Samalla he ohittavat toisen selvän Raamatun opetuksen, Malakia 3:6, jossa Jumala puhuen itsestään sanoo: ”Sillä minä, Herra, en muutu...”

Uusi Testamentti vahvistaa tämän tärkeän seikan jakeessa Hepr. 13:8, jossa sanotaan: ”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.”

Silti näyttää, että Jeesus esitetään saarnoissa aina nöyränä ja lempeänä Vapahtajana, joka on täynnä armoa ja anteeksiantamusta. Se on totta, mutta se ei ole koko kuva. Jeesus nuhteli fariseuksia ankarasti kutsuen heitä ”ulkokullatuiksi”, ”käärmeiksi” ja ”kyykäärmeitten sikiöiksi”.

Samoin kirjeissään Vähän Aasian seitsemälle seurakunnalle Jeesus tuomitsi Tyatiran seurakunnan siitä, että se suvaitsi väärää naisprofeettaa. Hän kutsui seurakuntaa parannukseen ja sitten varoitti, että jos he kieltäytyisivät tekemästä parannusta moraalittomuudestaan, Hän heittäisi rikkurit ”tautivuoteeseen” ja ”tappaisi heidät rutolla” (Ilm. 2:22-23, NASB: with pestilence).

Vihan lajit

Raamattu paljastaa useita eri puolia Jumalan vihasta:

• Seuraamuksellinen viha – Tätä voisi sanoa ”vihan kylvämiseksi ja korjaamiseksi”. Se on viha, jonka tuomme päällemme, kun korjaamme sen, minkä kylvämme elämällä syntisesti.
• Tuhoava viha – sellaisena, kuin se ilmenee katastrofeissa, joko luonnon tai ihmisen aiheuttamissa, kuten syyskuun 11. päivän iskut. Jumala sallii niitä keinona kutsua ihmisiä ja kansakuntia parannukseen.
• Hylkäävä viha – Jumalan osoittama viha, kun Hän kääntää selkänsä ihmiselle tai yhteiskunnalle sallien itsetuhon.
• Eskatologinen viha – Suuren Ahdistuksen aikana Jumalan viha vapautetaan koko maailman päälle.
• Iankaikkinen viha – Lopullinen rangaistus, jonka Jumala antaa helvettiin lähetettäville.

Hylkäävä viha

Jumalan hylkäävä viha on se, jota kansakuntamme kokee nyt. Jälleen, tämän tyypin viha voi kohdata niin yksilöä kuin yhteiskuntaa.

Raamatullinen esimerkki siitä yksilön elämässä voidaan nähdä Simsonin tarinassa. Vaikka Jumala käytti häntä väkevästi suojelemaan Israelia filistealaisilta, hän jatkoi seksuaalisessa synnissä siihen pisteeseen, että Raamatun mukaan ”Herra oli poistunut hänestä” (Tuom. 16:20). Seuraus oli, että hän joutui filistealaisten vangiksi ja päätyi itsemurhaan.

Roomalaiskirjeen 1. luvussa apostoli Paavali varoittaa voimakkaasti Jumalan hylkäävästä vihasta koskien kansakuntia. Hän sanoo, että ”Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa…” (Room. 1:18). Sitten hän jatkaa kertoen, kuinka Jumala tekee tämän käsitellessään kansakuntaa, joka kapinoi Häntä vastaan.

Ensin Jumala ottaa askelen taaksepäin ja madaltaa kansakuntaa ympäröivää suojamuuria sallien pahuuden lisääntyä. Seuraus on seksuaalisen synnin purkaus (Room. 1:24-25), joka tapahtui maassamme 1960-luvulla.

Jos kansakunta kieltäytyy katumasta, Jumala ottaa toisen askelen taaksepäin ja madaltaa suojamuuria edelleen (Room. 1:26-27), mikä tuottaa homoseksuaalisuuden vitsauksen. Jälleen, tämä maa on kokenut tätä toista vaihetta aina 1990-luvulta, mutta se sai vauhtia vuonna 2003, kun korkein oikeutemme poisti kaikki sodomiaa koskevat lait.

Jos kansakunta jatkaa kapinoimistaan, Jumala ottaa kolmannen askelen taaksepäin ja hylkää sen ”kelvottoman mielensä valtaan” (Room. 1:28). Maamme saavutti tämän turmeluksen asteen, kun korkein oikeus hyväksyi samaa sukupuolta olevien avioliitot kesäkuussa 2015 ja presidenttimme juhli päätöstä valaisemalla Valkoisen Talon seksuaalisen perversioliikkeen sateenkaariväreillä.

Tuleva viha

Jumalan eskatologinen viha lankeaa koko maailman päälle, kun Jeesus palaa (Juuda 1:14-15). Jeesuksen paluuta kuvaava kohta Ilmestyskirjassa sanoo, että Hän palaa ”tuomitsemaan ja sotimaan vanhurskaudessa” (Ilm. 19:11).

Ensimmäisellä kerralla Jeesus tuli täynnä rakkautta ja sääliä silmät kyynelissä, mutta kun Hän palaa, Hän tulee kostamaan (Ilm. 6:12-17) ja Hänen silmänsä ovat kuin tulen liekit (Ilm. 19:12). Hän tulee tuhoamaan Jumalan viholliset (Ilm. 19:11).

Maailman presidentit ja kuninkaat ja pääministerit polvistuvat ja huutavat kallioita ja vuoria peittämään heidät; niin suuri on oleva Herran kauhu (Ilm. 6:15-17). Synnin tekijät kompastelevat kuin sokeat ja heidän verensä vuodatetaan kuin saasta (Sef. 1:17).

Vihan tarkoitus

Tekeekö tämä Jumalasta ”hirviön”? Ei! Päinvastoin, se osoittaa Hänen hyvyytensä, sillä kuinka voisi hyvä Jumala olla välittämättä pahuudesta ja synnistä ja jättää sen rankaisematta? Hänen vihansa pahuutta kohtaan todistaa Hänen vanhurskautensa.

Profeetta Naahum tiivistää sen parhaiten. Kirjoittaen Jumalan rakkaudesta hän sanoo: ”Hyvä on Herra, turva ahdistuksen päivänä ja hän tuntee ne, jotka häneen luottavat” (Naahum 1:7). Kuitenkin muutamaa jaetta aiemmin Naahum puhuu myös Jumalan pyhyydestä ja vihasta:

”Kiivas Jumala ja kostaja on Herra. Herra on kostaja ja vihastuvainen. Herra kostaa vihollisilleen ja pitää vihaa vihamiehillensä. Herra on pitkämielinen ja suuri voimassansa, mutta Herra ei jätä rankaisematta…” (Naah. 1:2,3)

Jumalan vihan ensisijainen syy ei milloinkaan ole halu rangaista. Sen sijaan sen tarkoitus on tuoda ihmisiä parannukseen, jotta he pelastuisivat. Vihassaankin Jumala muistaa armon.

Jumala osoittaa armonsa vihassa siinä, ettei milloinkaan vuodata vihaansa varoittamatta. Hän yritti varoittaa Sodomaa ja Gomorraa Aabrahamin kautta. Hän varoitti Nooan ajan maailmaa sen kautta, että Nooa saarnasi 120 vuotta. Hän lähetti sekä Joonan että Naahumin varoittamaan Niiniven pakanallista kaupunkia.

Ajattele myös sitä, että Hän lähetti profeetan toisensa jälkeen kutsumaan Israelia ja Juudaa parannukseen:

”Ja Herra, heidän isiensä Jumala, lähetti, varhaisesta alkaen, vähän väliä heille varoituksia sanansaattajainsa kautta, sillä hän sääli kansaansa ja asumustansa. Mutta he pilkkasivat Jumalan sanansaattajia ja halveksivat hänen sanaansa ja häpäisivät hänen profeettojansa, kunnes Herran viha hänen kansaansa kohtaan oli kasvanut niin, ettei apua enää ollut.” (2. Aik. 36:15,16)

Jumalan armo vihassa ilmenee myös siinä, että Hän aina vie lopulliseen vihansa vuodattamiseen pahenevan tuomioiden sarjan kautta. Näitä parannukseen kehottavia tuomioita kuvaillaan yksityiskohtaisesti kohdassa 5. Moos. 28:15-57.

Tämä Jumalan vihan ominaispiirre tulee ilmi Ahdistusta koskevissa profetioissa. Sen sijaan, että kerralla vuodattaisi vihansa maailman kapinallisten kansakuntien päälle tuhoten heidät yhdessä hetkessä valtavassa katastrofissa, Hän alistaa maailman sarjalle tuomioita, jotka järjestään kasvavat laajuudessa ja voimakkuudessa (Ilm. 6,8-9,16).

Vaikka useimmat eivät tee parannusta reagoidessaan näihin tuomioihin (Ilm. 9:20-21), niin silti löytyy ”suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä”, joka tekee parannuksen ja uskoo Jeesukseen (Ilm. 7:9)

Näitä radikaalisti erilaisia reaktioita Jumalan vihaan havainnollistaa Billy Graham’in usein esittämä anekdootti: ”Sama aurinko, joka sulattaa voin, myös kovettaa saven.” Jumalan viha sulattaa jotkin sydämet katumukseen, mutta vaikuttaa paatumuksen monien muiden sydämissä.

Viha ja lunastetut

Monet kristityt reagoivat negatiivisesti Raamatun profetiaan. Ei ole ollenkaan harvinaista kuulla kristityn sanovan tähän tapaan: ”En halua kuulla mitään profetiasta, koska se on täynnä synkkyyttä ja tuomiota (gloom and doom).”

Niin, siinä on paljon synkkyyttä ja tuomiota niille, jotka kieltäytyvät vastaamasta Jumalan rakkauden lahjaan Jeesuksessa, mutta pelastetuille siinä on vain hyviä uutisia.

Vanha Testamentti päättyy kohtaan, joka esittää lopunajan profetian sekä synkkyyden että ilon. Malakia sanoo, että kun Herra palaa, niin se päivä on oleva ”kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia” (Mal. 4:1). Se on huono uutinen.

Ajattele kuitenkin hyvää uutista: ”Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat” (Mal. 4:2).

Yhdelläkään Jumalan lapsella ei ole mitään syytä pelätä Jumalan vihaa. Paavali kirjoittaa, että koska olemme vanhurskautetut hänen veressään, me ”pelastumme hänen kauttansa vihasta”

(Room. 5:9). Ja mitä lohdullisimmassa jakeessa (1. Tess. 1:10) Paavali sanoo tessalonikalaisille, että Jeesus ”pelastaa” lunastetut ”tulevasta vihasta”.

Vetoomus

Oletko sinä armon vai vihan alla? Pallo on sinulla. Jeesus tulee pian. Kun hän ilmestyy, niin onko Hän sinun autuas toivosi, vai pyhä kauhusi? Huudatko vuoria kaatumaan päällesi? Vai käytkö hypellen kuin navetasta vapautettu vasikka?

Jumala rakastaa sinua ja haluaa, että vastaanotat Hänen Poikansa Vapahtajanasi, niin että tulet armon alle ja voit osallistua tapahtumaan, joka toteutuu, kun Jeesus palaa:

”Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.” (Jes. 35:10)

Read Full Post »

Onko Yhdysvallat ohittanut pisteen, josta ei ole paluuta?

Alkuperäinen artikkeli: http://christinprophecyblog.org/2017/06/cahn-on-americas-spiritual-condition/

Tämä aihe tuli mieleeni Yhdysvaltain länsiosien valtavien tulvien johdosta. Onko tässä nähtävissä Jumalan käsi, jolla kansakuntaa vedetään parannukseen? ”Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta” (Jer. 31:3).

Messiaaninen rabbi Jonathan Cahn piti seuraavan puheen väistyvälle presidentti Obamalle vasta valitun Donald Trumpin virkaanastujaisrukousaamiaisella 20.1.2017.

***

Presidentti Obama, kaikella kunnioituksella virkakautenne viimeisillä hetkillä, olette järkyttynyt vaalien tuloksesta. Nyt näyttää siltä, että se mitä jätätte perinnöksi, tullaan suurelta osin hylkäämään.

Tulitte presidentiksi sanoen olevanne kristitty, joka ei voi tukea avioliiton lopettamista sellaisena jona se on tunnettu, ja sitten teittekin kaiken voitavanne lopettaaksenne juuri sen. Ja sitten pyritte pakottamaan uskovat ottamaan osaa siihen, mistä itse sanoitte, että uskovat eivät voi siihen osallistua. Jos joku uskoo, että Jumala on todellinen, kuinka hän voi tehdä tällaisia asioita?

Tulitte presidentiksi puhuen suvaitsevaisuudesta, mutta ette näyttänyt minkäänlaista suvaitsevaisuutta syntymätöntä elämää kohtaan. Taistelitte hartaasti puolustaaksenne heidän murhaajiaan ja levittääksenne tätä asiaa koko maailmaan. Ja jatkoitte eteenpäin yrittäen pakottaa Jumalan kansan rahoittamaan heidän tappamistaan.

Presidentti Obama, sinä päivänä, jolloin meidän tuntemamme – Jumalan asettama – avioliitto oli teidän avullanne isketty alas tässä maassa, te juhlitte Valkoisessa talossa valaisemalla sen sateenkaaren värein. Ettekö tiennyt, että sateenkaari ei kuulu ihmiselle tai millekään liikkeelle? Sateenkaari kuuluu Jumalalle! Se on Jumalan liiton pyhä merkki, ja Hänen valtaistuimensa pyhät värit. Jos uskotte, että Jumala on todellinen, kuinka voitte käyttää Jumalan merkkiä juhlistaaksenne Jumalan Sanan alas painamista? Jos kumoatte Jumalan säädökset, olisitteko yllättynyt, jos Jumala kumoaisi omat säädöksenne? Ja jos lyötte maahan Jumalan ohjeet, eivätkö omat säädöksenne tulla kaatamaan?

Julkaisitte syytöksiä Israelin johtajaa kohtaan sellaisella tavalla, jota ette ole koskaan tehneet minkään vihollismaan mitään johtajaa vastaan. Osallistuitte Israelin eristämiseen, tuomitsemiseen ja sen päätöslauselman edistämiseen, jossa julistettiin, että Israelilla ei ole oikeutta Jerusalemiin.

Jos joku on koskaan lukenut Raamattua, kuinka hän voi edistää sellaista? Onko teiltä jäänyt huomaamatta, mitä Raamattu sanoo Jerusalemista? On vain yksi, jolla on valta Jerusalemin yli, eikä se ole YK. Se ei ole EU. Se ette ole te! On vain yksi ja Hänen nimensä on Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Herra Jumala, Israelin Pyhä.

Kauan ennen Yhdistyneitä kansakuntia tai Yhdysvaltoja, tai mitään näitä äänestäneitä kansakuntia, Herra antoi oman päätöslauselmansa koskien Jerusalemia, eikä mikään laki, toimeenpanovirasto tai YK-ääni voi koskaan kumota sitä. Ja tähän YK-äänestykseen liittyen, Kaikkivaltias on antanut oman vastauksensa: Hän käyttää veto-oikeuttaan siihen!

4000 vuotta sitten Jumala teki Abrahamin kanssa liiton, joka osoittaa, että mitä tahansa teette Israelille, se tehdään teille. Presidentti Obama, te yrititte puuttua suvereenin valtion – Israelin – sisällä pidettäviin vaaleihin. Sen tähden olisitteko nyt yllättynyt, jos Jumala puuttuu oman kansakuntanne vaaleihin? Halusitte vaaleissa mitätöitävän Israelin johtajan Benjamin Netanjahun näkökannan ja perinnön. Joten olisitteko yllättynyt, jos Jumala nyt puuttuu asiaan mitätöimällä oman perintönne?

Huolimatta siitä, miten kohtelitte Jumalan nimeä, Jumalan Sanaa, Jumalan toimintatapoja, Jumalan kättä – tämä on epämiellyttävä totuus: Jumala on todellinen, Hänen Sanansa on totta, Hänen tekonsa ovat iankaikkisia, Hänen kätensä on mahtava, Hänen valtakuntansa on loppumaton eikä pimeys koskaan voita sitä.

Herra presidentti, olen täällä kertomassa teille hyviä uutisia: Israelin Jumala elää, ja Hänen käsivartensa on vahva nostamaan ja painamaan alas kuninkaita ja valtakuntia, hallituksia ja hallintoja. Jos ette usko, että Hän voi, lainaan omia sanojanne: ”Yes, He can!” (Kyllä, Hän voi!)

***

Sivun alussa olevassa linkissä alkuperäinen artikkeli jatkuu. Siinä kirjoittaja pohtii niitä syitä, miksi Yhdysvallat on tuomion tiellä. Hänen mukaansa USA:n tila on kriittinen ja vaarallinen. Hän muistuttaa, että Raamatun totuus on, että ennen kuin tuomio tulee, sitä on usein edeltänyt halventava teko, ja hän viittaa Rabbi Cahnin edellä mainitsemiin seikkoihin. ”Tässä massa hyvänä pidettyä sanotaan pahaksi, ja pahana pidettyä sanotaan hyväksi. Roomalaiskirje 1 opettaa, että kun kansakunta asettuu Jumalaa vastaan ja alkaa niskoitella ja ravistaa nyrkkiä Jumalalle, Hän alentaa suojelun tasoa antaen pahuuden moninkertaistua, mikä johtaa seksuaalisen vallankumouksen syntymiseen. Jos kansakunta torjuu Jumalan edelleenkin, Jumala edelleen alentaa suojamuuria, ja seksuaaliset perversiot, kuten homoseksuaalisuus, alkaa rehottaa. Kun kansakunta vielä kerran hylkää parannuksenteon, Jumala jättää kansakunnan turmeltuneen mielensä valtaan.” … ”Näemme sellaista moraalittomuutta, jollaista emme olisi kuvitelleetkaan näkevämme vuosia sitten.”

”Muista, että emme voi panna luottamustamme ihmisiin tai politiikkaan. Jumala antaa meille parannuksen mahdollisuuksia, joihin meidän on kansakuntana tartuttava, tai kuolemme.” ”Jumalan armo on suurempi kuin kaikki syntimme!”

Lisäys 10.9.2017

Totiset Jumalan sanaan pitäytyvät varoittajat, kuten David Wilkerson, ovat puhuneet jo vuosia tulossa olevista Jumalan tuomioista. Raamattuun tukeutuen Wilkerson osoittaa, miten kansojen kohdalla tulee usein sellainen raja vastaan, jonka jälkeen Jumala ei enää kuule huutojamme. Hän on kyllä laupias ja pitkämielinen ja antaa meille uusia mahdollisuuksia, mutta sitten ylitämme sen rajan, jonka jälkeen tuomioita ei voi enää välttää. Lue esimerkiksi Wilkersonin kirjoitus On aika itkeä Amerikan ja muun maailman puolesta!

Wilkersonin mukaan tuleville myllerryksille on vielä toinenkin syy. Ne eivät ole seurakunnan tuomitsemiseksi vaan seurakunnan puhdistamiseksi. Jumala tulee kostamaan jumalattomille, mutta omilleen Hän on Vapahtaja! Jumala kurittaa niitä lapsiaan, joita Hän rakastaa – ja nyt Hän tulee kurittamaan morsiantaan puhdistaakseen hänet.

Read Full Post »

Jumala ravistelee kansoja

Tämä artikkeli on vuonna 2011 tapahtuneen Japanin maanjäristyksen ja siitä johtuneen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden ajoilta, mutta silti niin ajankohtainen.

---

God Is Shaking the Nations
By Jan Markell 23.11.2011, suom. SK
www.olivetreeviews.org

Maailmantapahtumat ovat hätkähdyttäviä! Kun on seurattu Lähi-itää, Japania, Australiaa ja Amerikan romahdusta, niin se on antanut sysäyksen muutamille terveellisille keskusteluille viimeisistä päivistä. Kun tapahtumat etenevät näin nopeaan tahtiin, on viisasta kysyä: ”Mitä ihmettä on tapahtumassa?” Ne, jotka voivat välittää vähemmän, ovat todennäköisesti hukkumassa jonkinlaiseen tuhokäyttäytymiseen, koska hekin huomaavat, mutta eivät voi selviytyä. Kehen voimme luottaa saadaksemme vastauksia?

Useimmat kääntyvät ensimmäiseksi pastorinsa puoleen. Jotkut antavat suurenmoisen, raamatullisen näkemyksen ajastamme. Kunpa heitä olisi enemmän! Sen perusteella, mitä kuulemme tässä palvelutyössä, he ovat vähemmistö, sillä eräs kannattajamme lähetti minulle sähköpostin pastoriltaan. Luettuani sen luin sen kahdesti uudelleen. Toivoin hartaasti, että se olisi ollut vain tekaistu. Hän kirjoittaa:

”Maailman ongelmien määrä musersi minut hetkeksi, enkä tiennyt kuinka reagoida. Ehdotan, että rukoilemme ihmisten puolesta, joita näemme, tai joista kuulemme mediassa, että he työskentelevät näillä piinatuilla alueilla ja myös uhrien ja heidän perheidensä puolesta, joiden kasvot ja äänet välittävät niin paljon surua ja ahdistusta.

”Jotkut voivat pohtia ovatko nämä lopunajan merkkejä, koska ne varmasti näyttävät sopivan kuvauksiin, joita luemme Raamatusta. Ehdotan kuitenkin, ettemme heti ryntäisi esittämään tätä näkemystä. Historiallisesti on ollut vaikeita aikoja, joilla on ollut lopunaikojen tunnusmerkit, selvimmin 1900-luvun alkupuolella. Joitakin ajoi pelko tekemään parannusta. Toiset päättelivät, että sellainen väkivaltainen ja umpimähkäinen tapahtumasarja, joka tappoi ’viattomat’ syyllisten kanssa, ei esittänyt kristinuskon Jumalaa hyvässä valossa ja silloin oli suuri luopumus.”

”Nyt ei ole aika teologisoida eikä spekuloida syillä. Nyt on vain aika auttaa.”

Kuinka traagista, että hän hillitsee ihmisiä ajattelemasta niitä vakavia varoituksia, että suuret traumat tulisivat maailman päälle, kun kiidämme kohti ajan loppua. Hän ehkäisee keskustelua näistä kysymyksistä ja siten ryöstää monilta ”autuaallisen toivon”, jonka Kristuksen paluu tarjoaa. Ilman oikeaa raamatullista näkökulmaa vahvinkin uskova voisi kaivautua luolaan. Kun tiedostamme, mitä tälle planeetalle on tapahtumassa – viimeksi Japanin skenaario, jota on edeltänyt globaali kaaos monissa kriisipesäkkeissä – niin sen pitäisi elähdyttää henkeämme ja vaikuttaa elämän- ja ajattelutapaamme ja suhteittemme hoitamiseen. Jeesus tulee pian! Elä elämääsi iankaikkisuuden valossa! Jumala ravistelee kansoja, kuten Haggai 2:7 sanoo.

Ihmiset eivät voi ottaa kaaosta ja sekasortoa ikuisesti. He tarvitsevat joitakin lohduttavia sanoja. He tarvitsevat jonkinlaisen ymmärryksen. He kyselevät, miksi kaikki tämä tapahtuu. He eivät tiedä, kuinka yhdistää palaset. Kerro heille! Tämä on kenraaliharjoitus Matteuksen 24. luvulle. Emme tiedä tapahtuuko tämä draama huomenna, vai 20 vuoden kuluttua, mutta se tapahtuu.

Tämä pastori sanoi myös naiselle, jolle hän lähetti sähköpostinsa, että tämän ei pitäisi puhua parannuksesta, sillä se johtaisi suureen luopumukseen. Parannuksen saarnasta pidättäytyminen on se, joka on johtanut aikamme suureen luopumukseen, mutta hän väittää, että kaikkein tärkeintä – jopa tärkeämpää, kuin parannuksesta puhuminen – on mennä auttamaan. Arvaan sen tarkoittavan, että sosiaalinen evankeliumi ja hyvät teot ovat se, millä on todella merkitystä. On kyllä suurenmoinen idea tehdä lahjoitus kärsiville Japanissa. Maapallo sykähtelee, mutta sosiaalista evankeliumia on nyt toteutettu vuosisadan ajan, kun liberalismi on korostanut vatsan ruokkimista, mutta näännyttää sielun nälkään.

Tämä palvelutyöjärjestö kehottaa saavuttamaan kadotettuja evankeliumin totuudella niin kauan kuin on aikaa. Maailma ja suuri osa seurakuntaa on petetty. Väkevä eksytys raivoaa valtoimenaan. Luopio seurakunta rehottaa. Raamattuun uskovat, erottavat kristityt jätetään tien sivuun pilkattuina ja syrjittyinä vailla seurakuntaa missä käydä. Laodikean seurakunta on jättänyt Sanan valon ja maailman. Siksi eräs lammasten paimen voi kynäillä edellä lainatut sanat.

Olen väsynyt kuulemaan, että Raamatun profetiaa halveksitaan seurakunnassa toisensa jälkeen. Jos viidesosa Raamatusta on profetiaa, niin se on asiaa! Jos Jeesuksen ensimmäinen tulemus on tärkeä, niin miksi Hänen toinen tulemuksensa olisi kiistanalainen eikä etsijäystävällinen? Milloin ja kuinka sanomasta, että Kuningas on tulossa, tuli masentava juttu? Joissakin lopunajan kysymyksissä me ”näemme lasin läpi hämärästi”, mutta muut asiat ovat kristallin kirkkaita.

Näyttää, että 25 vuoden ajan seminaarit ovat suoltaneet pastoreita, jotka eivät tiedä, mitä teologiaa opettaisivat, kun kysymyksessä on eskatologia ja niin he eivät käsittele aihetta lainkaan.

Tässä me olemme todennäköisesti viimeisten päivien viimeisissä. Jumala siunatkoon pastoreita, jotka kertovat totuuden ja opettavat Jumalan koko neuvoa. Kehotan teitä nyt, kun vielä on aikaa, tulemaan ihmisten kalastajiksi aivan kuten Jeesus meitä haastoi. Se on pieni hinta sen valossa, mitä Jeesus on tehnyt puolestamme. Evankelioiminen ja viimeisten päivien kysymykset sopivat yhteen kuin käsi ja hanskaan. Kaikella on loppunsa, elämälläkin sellaisena kuin sen tunnemme. Voin melkein kuulla neljän apokalyptisen ratsastajan kavioiden kopseen.

Sinun täytyy mennä ulos ja kertoa ihmisille. Huuda se vuorten huipuilta. Et vastaa heidän reaktiostaan. Aikaa ei ehkä ole paljon jäljellä.

Read Full Post »