Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘petos’

UFO’s: How the Supernatural Reaches Out To Mankind
By Jack Bolek, 22.5.2018, suom. SK

Lapsuudestamme saakka tunnistamattomat lentävät esineet ovat osa kulttuuriamme ja niitä on käytetty ja käytetään tänä päivänä vaikuttamaan ajatteluumme tiedostammepa sitä tai emme. Lapsuuden sarjakuvista elokuviin ja televisioon ne muokkaavat sitä, kuinka näemme ne ja jopa niitä koskevia tunteitamme.

1950-luvulta aina 2000-luvun alkuun meidät leimattiin hulluiksi, jos uskalsimme uskoa niihin; ne olivat kaikkea paitsi todellisia – pilvimuodostelmia, suokaasua – mitä tahansa, vaan eivät todellisia. Tuolloin media täytti alitajuntaamme kuvilla, mitä niiden pitäisi olla. Ystävällisiä pieniä olentoja ja/tai kartettavia aavemaisia elukoita olivat kaksi näkemystä listan kärjestä, mutta edelleenkään niitä ei pidetty todellisina.

Jossakin vaiheessa vuoden 2005 jälkeen hallitukset ja johtavat viranomaiset päättivät, että oli aika jälleen kerran taivuttaa ajatteluamme idealla, että nyt ne ovatkin, ei ainoastaan todellisia, vaan kaukainen veljesrotu, jolta tulisi odottaa vastauksia. Tämä on korkeampi sivilisaatio, oli se sanoma, joka tuli tiedon tulvasta, jota maa toisensa jälkeen julkisti salaisista kansioista, joita oli koottu vuosien varrella.

Yhtäkkiä se oli julkista tietoa. Huippusalaisuuden verho oli pudonnut; kansiot ovat nyt julkista kauraa – no niin, sanokaamme, että osa niistä, koska, kun katsot pinnan alle, niin he julkistivat vain osan tiedosta ja pidättivät alueita, jotka jäivät salaliittoteorioiden kategoriaan tähän päivään saakka.

Salli minun mainita salaiset alueet menemättä yksityiskohtiin: D.U.M.B (Deep Underground Military Bases = Syvät maanalaiset sotilaalliset tukikohdat), RFID-implantit, kadonneet ihmiset – sieppaukset, kadonnut kalusto (laivat ja lentokoneet) ja tietysti kokonaiset ihmisryhmät, joita viedään välittömästi ilman selityksiä tai seurantatutkimuksia. Tieto, joka meille sallittiin, koostuu kansioista, jotka vahvistavat havainnot ja erilaiset rodut, mutta olentojen luonne ja luonto jätettiin toisille, joille annettiin jonkinlaiset valtuudet värittää, mitä tulee siihen, mitä nämä olennot itseasiassa voisivat olla. Paavi, kuuluisia tiedemiehiä ja jopa näyttelijöitä osallistuu propagandaan, kuinka meidän tulee nähdä nämä yhtäkkiä todelliset olennot ja alus, jota ne ohjaavat ympäri planeettaa.

Ihme ja kumma, kuinka lyhyt aika voikaan muuttaa tilanteen – vai muuttuuko se?

70 vuodessa olemme päässeet hullun leimasta uskoessamme ufoihin siihen, että sinun pitäisi kyllä uskoa, mutta vain, jos näet sen kuten me. Muuta selitystä ei tarvita ja sinun odotetaan hyväksyvän tämän sellaisenaan. Ei mitään syvällisempää kaivelemista, kiitos! Viranomaiset täyttävät aukot tarvittaessa, joten älä huolehdi; kaikki on hyvin ja hanskassa. He ovat korkeampi voima, joka pyrkii auttamaan meitä, joilla tänä päivänä on monia ongelmia ja vaikeuksia. Heillä on vastaukset, mutta vain me esitämme kysymykset.

On tärkeää nähdä, että nuo tapahtumat sattuivat samaan aikaan, kuin Israelista tuli valtio vuonna 1948. Israel on avain pysyä jyvällä aikataulusta koskien lopunajan tapahtumia.

Jakeen Ilm. 12:12 loppuosa sanoo: ”… sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!” Ajoitus on avain ja käy selväksi nähdä, että voimat UFO-/muukalaistapausten takana ovat myös hyvin tietoisia ajoituksesta ja siitä, milloin täsmälleen asiat pitää julkistaa yleisölle.

Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin (Matt. 24:24).

Silmiemme edessä olemme näkemässä suurimman petoksen kehittymisen, mitä koskaan on kohdistunut ihmiskuntaan, suunnitelman niin syvän ja laajan, että se voisi pystyä narraamaan uskovista vahvintakin kristiyhteisön keskuudessa. Vaikka UFO:t ja muukalaiset ovat nyt osa valtavirran viihdeohjelmaa, on huomattava, että tietoa julkistavat ihmiset muotoilevat myös heitä itseään koskevia asioita, joita me uskomme; he ovat varanneet tuon oikeuden ja odottavat sinun noudattavan mitä tahansa sanelevat faktoina.

Minun on tehtävä tässä välihuomautus ja meidän täytyy ymmärtää, että UFO:t ja muukalaiset eivät ole ainoa levitettävä valhe, vaan ne ovat vain osa monista keinoista, joita on käytetty välittämään vääriä uskomuksia ja demonisia oppeja. Sanoma näiltä ns. ”toisen maailman” olennoilta on sukua Ouija-laudoille, Tarot-korteille, kädestä ennustajille, puhelinmeedioille, spiritistisille istunnoille ja jopa saatananpalvojille; kaikki riippuu siitä, mikä koko ja maku vetoaa sinuun. Heillä on jotakin lähes kaikille uteliaille ja vähänkin kiinnostuneille.

Muista, että nämä olennot ovat olleet tässä hyvin kauan aikaa ja heillä on hevoskuormittain kokemusta, kuinka vetää sinut mukaan ja pettää jopa hienoin Raamatun opiskelija. Ole varovainen, äärimmäisen varovainen, muistaen, että ainoa keino varjeltua tulee Jumalan Pyhän Hengen kautta ja sen kautta, että pysyt pukeutuneena Jumalan koko sota-asuun (Ef. 6:11-18).

Yhden elämän aikana olemme menneet siitä, että ”älä uskalla uskoa” siihen, että ”voit kyllä uskoa, mutta vain sen, minkä me kerromme”, tappouhkauksista, jos puhut siitä, avoimesti julkistettuihin asiakirjoihin kaikkien arvioitaviksi. Kuinka voi olla näin? Onkohan kukaan pohtinut, kuinka se saattoi muuttua niin lyhyessä ajassa?

Nähdessämme kuinka virallinen kerronta UFO:ista ei ole pysynyt asiassa, tarkastelkaamme jotakin, joka ei ole koskaan muuttunut eikä horjunut, vai mitä? Tarvitaan havaintojamme ja ahkeraa tutkimistamme pysyäksemme vakaina ja valistettuina.

  • Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset(Matt. 10:16).
  • Mutta jos eivät kuule, niin he syöksyvät surman peitsiin ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä(Job 36:12).
  • Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan(Sananl. 5:23).
  • Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä (Sananl. 10:21).
  • Minun kansani joutuu häviöön, sillä se on taitoa vailla. Koska sinä olet hyljännyt taidon, hylkään minä sinut, niin ettet saa olla minun pappinani. Koska olet unhottanut Jumalasi lain, unhotan myös minä sinun lapsesi. (Hes. 4:6).

Yhä uudelleen meitä kehotetaan olemaan tietoisia ja hankkimaan tietoa eikä hylkäämään todisteita, jotka ovat nenämme edessä. Velvollisuutemme on tietää ja myös kertoa toisille eikä olla laiskoja, vaan selvittää asia. Suurin petos tähän mennessä on ollut näyttämön pystyttäminen massojen kokoamiseksi, ja riippuu selvästikin Sanasta elävistä kristityistä, että tämä tieto leviää, ennen kuin petos on täysin otettu käyttöön ja virallinen paljastus tehty.

Jätän sen YouTubelle ym. sivustoille, joilta voit etsiä todisteita aiheesta – eikä niistä ole pulaa; se voi pitää sinut kiireisenä viikkokausia. Useimmat niistä ovat harkittuja ja oivaltavia, mutta silti sinun täytyy käyttää jonkin verran harkintaa. Etsi vain sanoilla ”great deception” ja sinulle sataa tietoa. Yritä pysyä kristillisessä näkökulmassa, kuten Steve Quayle ja L A Marzulli. He tekevät hienoa työtä paljastaen aiheen käyttäen aineistoa, joka on heidän oman tutkimuksensa tulosta, joten he ovat todistaneet sen itselleen, ei riippuen olettamuksesta, vaan perustuen tosiasioihin.

Jos olet tietoinen tästä petoksesta, niin varmista, että toisetkin piirissäsi tietävät siitä. Ellet ole, niin varaa aikaa sen tutkimiseen. Tämä on suuri tapahtuma, joka on tulossa ihmiskunnalle, eikä se voi olla kaukana. Kun näemme muiden tapahtumien tapahtuvan maailmanlaajuisesti ja mallit, kuinka ne noudattavat raamatullista hahmotelmaa, niin käy ilmeiseksi, että olemme se viimeinen sukupolvi, joka tulee kokemaan tämän globaalin petoksen.

Jos olet uudestisyntynyt, et ole sen piirissä, mutta se tulee vaikuttamaan toisiin, joita voit tuntea ja jotka eivät ole vielä pelastettuja. Sinun asiasi on kertoa heille ja varoittaa heitä tästä juonesta, ennen kuin se toteutuu, niin että heillä on mahdollisuus selvitä kovimmassa ajassa, mitä maaplaneetta on koskaan kokenut.

Jack Bolek


Lue myös artikkelini Mitä ufot ja avaruusolennot ovat?

 

Read Full Post »

Lyhyt tiivistelmä seuraavasta artikkelista: Jos kirjahyllystäsi löytyvät kirjat Jeesus kutsuu tai Jumala puhuu, hävitä ne pikimmiten!

Tätä aihetta on käsitelty myös seuraavissa artikkeleissa:



Changing Jesus Calling
Damage Control for a False Christ
Vahinkohallintaa väärälle kristukselle
By Warren B. Smith, suom. SK

Suomentajan huomautus: Kirja Jesus Calling on ilmestynyt suomeksi nimellä Jeesus kutsuu (Kuva ja Sana 2011). Tämä artikkeli on suomennettu David Reagan’in erinomaisesta lehdestä Lamplighter (syys-lokakuu 2016).

WBS

New Age -asiantuntija Warren B. Smith

Tietoa kirjoittajasta: Warren Smith on kotoisin Connecticut’in osavaltiosta. Hänellä on tutkinnot Pennsylvania’n ja Tulane’n yliopistoista. Ennen evankelistaksi ryhtymistään hän vietti suurimman osan elämäänsä kunnallisena sosiaalityöntekijänä. Vuosien mittaan hän sekaantui pahasti New Age -liikkeeseen jopa palvellen New Age -periaatteiden opettajana. Uskoon tultuaan hän alkoi kirjoitella kattavasti hengellisen petoksen aiheesta. Hän on kirjoittanut kuusi kirjaa ja lukuisia kirjasia sekä ollut suosittu konferenssipuhuja viimeiset 25 vuotta. Lisää tietoa: www.warrenbsmith.com. Tarkempaa tietoa kirjasta Jesus Calling on hänen kirjassaan “Another Jesus” Calling (”Toinen Jeesus” kutsuu). Hänen mielenkiintoinen elämäntarinansa on hänen kirjassaan The Light That Was Dark (Valo joka oli pimeä).

***

Mitä sinä tekisit, jos olisit suurkustantaja, kuten Thomas Nelson ja yhtäkkiä huomaisit, että sinun megabestsellerisi Jeesus kutsuu, sattuukin olemaan kanavoitu New Age -kirja?

Ja mitä tekisit, jos huomaisit, että jotkut ”viesteistä,” joita kirjailijasi ”vastaanotti” ”Jeesukseltaan” eivät olleetkaan Jeesukselta, koska ne ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä todellinen Jeesus Kristus sanoo Raamatussa?

Ja mitä tekisit, jos bestsellerkirjailijasi on kirjassaan tuonut esiin joukon muita ongelmia, jotka tavallisesti niin teräviltä toimittajiltasi ovat jääneet huomaamatta? Mitä tekisit, kun nämä asiat ovat jo aikaisemmin julkaistujen 10 miljoonan kirjan sivuilla? Jos olet lukijoiden puolella, käsittelet rehellisesti näitä ongelmia sellaisina, kuin ne on tuotu tietoosi. Jos kuitenkin sinua kiinnostaa enemmän varjella tuotetta, kuin totuutta, niin teet kaikkesi näiden ongelmien hävittämiseksi.

Yksi on varmaa – kirjailija Sarah Young ja kustantaja Thomas Nelson ovat saaneet joitakin ongelmistaan äkkiä katoamaan kirjan Jesus Calling viimeisistä painoksista, varsinkin kirjan erityisestä 10-vuotisjuhlapainoksesta, joka julkaistiin syyskuussa 2014.

Kuin Watergate-nauhat

Ottaen ehkä oppia Richard Nixon’in Wategate-nauhoista puuttuvista kahdeksasta ja puolesta minuutista, Sarah Young ja Thomas Nelson ovat systemaattisesti tuhonneet kiistanalaista materiaalia kirjasta Jesus Calling.

Lisäten, vähentäen, leikaten, liimaten ja täysin poistaen ongelmallisia sanoja, lauseita ja jopa kokonaisia kappaleita, Young ja hänen toimittajansa eivät epäröi panna sanoja ”Jeesuksensa” suuhun, samalla kun ottavat toisia pois. Mutta kuten Watergate-nauhoilla, puuttuva aineisto ja heidän tökerö taktiikkansa enemmän paljastaa heidän ongelmiaan kuin salaa niitä.

Kirjasta Another Jesus Calling (Toinen Jeesus kutsuu)

Syksyllä 2013 Lighthouse Trails Publishing julkaisi kirjani “Another Jesus” Calling. En ollut ensimmäinen henkilö, joka ilmaisi huolensa kirjasta, mutta paljon ei ollut kirjoitettu siihen mennessä. Kun huolenaiheemme julkistettiin, Sarah Young ja Thomas Nelson tulivat ilmeisesti tietoisiksi vastalauseistamme. Ilman selityksiä kenellekään merkittäviä muutoksia alettiin tehdä kirjan Jesus Calling seuraaviin painoksiin.

Editoimalla tyyliin ”nyt se näkyy, nyt ei” jotkut heidän pahimmista ongelmistaan yhtäkkiä hävisivät kirjan Jesus Calling sivuilta. Havainnollistaakseni sitä, kuinka paljon vaivaa Sarah Young ja Thomas Nelson ovat nähneet varjellakseen miljoonien dollarien Jesus Calling -teollisuuttaan, annan viisi selvää esimerkkiä – ja niitä on monia muita – osoittamaan kuinka kirjan Jesus Calling lukijoita johdetaan ja manipuloidaan. Älä erehdy sen suhteen – vahinkohallinta on täydessä vauhdissa Thomas Nelson’illa ja se on erikoisen selvää heidän 10-vuotisjuhlapainoksessaan Sarah Young’in kirjasta.

Viisi ongelmaa

1 Kirjan Jesus Calling innoittaja on kanavoimalla saatu New Age -kirja nimeltä God Calling.1

[Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1966 helluntailaisen lähetyssaarnaaja Tapani Kärnän suomentamana nimellä Jumala puhuu ja vuosien varrella siitä on otettu yli 20 painosta!]

Christian Broadcasting Network’in haastattelussa kirjailija Sarah Young sanoi, että hänen matkansa kirjan Jesus Calling kanssa alkoi kirjasta God Calling. Hän sanoi:2

Matkani alkoi eräästä hartauskirjasta (God Calling), jonka 1930-luvulla kirjoittivat kaksi naista, jotka harjoittivat odottamista Jumalan Läsnäolossa kirjoittaen saamiaan viestejä ”kuunnellessaan”. Vuosi siitä, kun aloin lukea tätä kirjaa, aloin miettiä, josko minäkin voisin saada viestejä kommunikoidessani Jumalan kanssa … Niinpä päätin ”kuunnella” Jumalaa kynä kädessä ja kirjoittaa muistiin kaikki, mitä tuntisin Hänen sanovan.

Sarah Young’ilta ja toimittajilta jäi kuitenkin huomaamatta se tosiasia, että kirja God Calling on kanavoitu New Age -kirja. Se koostuu kokoelmasta kanavoituja viestejä, jotka on esitetty päivähartaustekstien muodossa. Viestit kanavoitiin 1930-luvulla kahden englantilaisen naisen kautta ja niille olisi hyvin sopinut nimeksi ”Jesus Calling”, koska he sanoivat, että ”itse elävä Kristus” saneli ne.3

Tietokirja The Encyclopedia of New Age Beliefs, jonka on julkaissut Harvest House Christian publishers, kuvailee kirjaa God Calling nimenomaan kanavoituna New Age -kirjana. Pitkässä luvussaan kanavoimisesta ja spiritistisestä sanelusta kirjailijat / uskonpuolustajat John Weldon ja John Ankerberg selittävät, että kanavoiminen on eräs New Age -”meediotaidon” (mediumship) muoto ja Raamatun mukaan se on käytäntö, joka nimenomaan on kielletty (5. Moos. 18:9-12).4

Otsikon ”Impersonations of Christianity” (Kristikunnan matkimisia) alla kirjoittajat kuvailevat kirjaa God Calling New Age -kirjana ”täynnä raamatullisen opetuksen kieltämisiä”,5 koska se ”hienovaraisesti kannustaa paranormaalien kykyjen kehittämistä ja spiritististä inspiraatiota Kristuksen henkilökohtaisen ohjauksen varjolla …  ja usein tulkitsee väärin Raamattua.”

Silti Sarah Young kirjoittaa, että se oli kirja God Calling, joka inspiroi häntä vastaanottamaan omia sanomiaan ”Jeesukselta”. Alkuperäisessä johdannossaan kirjalle Jesus Calling Young ylisti kirjaa God Calling, että se on ”minulle aarre”.7

Vahinkohallinta

Kirjan Jesus Calling viimeaikaisissa painoksissa – mukaan lukien 10-vuotisjuhlapainos – kirjaa God Calling koskeva kappale on poistettu kirjoittajan pitkäaikaisesta johdannosta. Ei mitään selitystä. Ei anteeksipyyntöä. Ei mitään. Yhtäkkiä kaikki maininnat kirjasta God Calling – kuinka se oli inspiroinut häntä vastaanottamaan omia ”viestejään” ”Jeesukselta” ja kuinka se on hänelle ”aarre” – ovat täysin poissa.

Selittämättömät muutokset ovat saaneet monet kirjan Jesus Calling entiset kannattajat lopettamaan kirjan käyttämisen hartauskirjana. Kristillinen verkkosanomalehti WorldNetDaily (WND) tarttui kiistaan ja julkaisi kaksi artikkelia “Top Christian Bestseller Accused of Heresy” (Kristillistä huippubestselleriä syytetään harhaopista)8 ja “Is Hit Book ’Jesus Calling’ Pushing New Age?” (Edistääkö hittikirja ’Jesus Calling’ New Age’iä)9.Charisma -lehti jatkoi samanlaisella artikkelilla, joka pani merkille kasvavan kiistan. Se oli otsikoitu ”Critics Accuse ’Jesus Calling’ of Mixing Truth With New Age Error” (Arvostelijat syyttävät kirjaa ’Jesus Calling’ totuuden sekoittamisesta New Age -harhaan)”.10

Sen, että Sarah Young ei alun perin tunnistanut kirjaa God Calling New Age -kirjaksi, pitäisi nostattaa joitakin punaisia lippuja. Sen, että hän ylistää kirjaa God Calling ”aarteena” itselleen, pitäisi punastuttaa noita lippuja edelleen. Kuitenkin se, että Sarah Young ja hänen kustantajansa poistavat kaikki viittaukset kirjaan God Calling ilman mitään selitystä tai anteeksipyyntöä miljoonilta lukijoiltaan, on ehkä kaikista punaisin lippu. On hengellisen vastuuttomuuden huippu, että Sarah Young uskottelee, ettei se ole mikään iso juttu sen jälkeen, kun hänen alkuperäinen suosittelunsa kirjalle God Calling uudelleen käynnisti tämän räikeän New Age -kirjan myynnin, varsinkin, kun God Calling – kiitokset siitä hänelle – on nyt esillä kirjan Jesus Calling rinnalla tuhansissa kirjakaupoissa kaikkialla maassa – kristilliset kirjakaupat mukaan lukien.

2 Sarah Young kirjoitti alun perin, että hän ”vastaanotti viestejä” itse ”Jeesukselta”

Vahinkohallinta

Viimeaikaisissa kirjan Jesus Calling painoksissa kaikki 10 viittausta sanaan ”viesti” ja sen monikkomuotoihin on poistettu hänen muilta osin pitkäaikaisesta johdannostaan. Niitä, mitä hän alun perin kuvaili ”viesteinä”, joita ”vastaanotti” ”Jeesukselta”, kuvaillaan nyt ”kirjoituksina” ja ”hartauksina” (devotions), joita hän ”keräsi” (gleaned) ”hiljaisissa hetkissään”.

Muuttamalla ”viestit”, joita hän ”vastaanotti” ”kirjoituksiksi” ja ”hartauksiksi”, joita hän ”keräsi” ”hiljaisissa hetkissään”, hän yrittää vastustaa jokaista vihjausta, että Sarah Young voisi olla joutumassa viettelevän hengen pettämäksi, joka esittäytyy todellisena Jeesuksena (1. Tim. 4:1; Matt. 24:4-5).

3 Sarah Young’in ”Jeesus” on ristiriidassa Raamatun todellisen Jeesuksen Kristuksen kanssa

Kahdessa eri viestissä Sarah Young’in ”Jeesus” kertoi hänelle, että viimeiset sanat, jotka hän puhui ylösnousemuksensa jälkeen ja ennen taivaaseen astumistaan, olivat: ”Minä olen kanssanne aina.” Tämä ilmoitus, jonka todellinen Jeesus Kristus antoi vuorella Galileassa, ei kuitenkaan ollut hänen viimeiset sanansa ennen taivaaseen astumista. Hänen viimeiset sanansa puhuttiin Öljymäeltä kirjattuina jakeisiin Apt. 1:7-9,12. Kaksi ”viestiä”, jotka Sarah Young vastaanotti ”Jeesukseltaan”, ovat ristiriidassa Pyhä Raamatun todellisen Jeesuksen Kristuksen sanojen kanssa. Se, mitä ”Jeesus” sanoi, oli täysin epäraamatullista.

Vahinkohallinta

Sen jälkeen, kun tämä raamatunvastainen ristiriita oli tuotu valoon kirjassani “Another Jesus” Calling, Sarah Young ja Thomas Nelson ovat hävittäneet tämän selvän ristiriidan 10-vuotisjuhlapainoksessaan. Toisin sanoen, heidän ”Jeesuksensa” korjasi itseään.

4 Sarah Young’in ”Jeesus” sanoi, että Aabraham syyllistyi ”epäjumalanpalvelukseen” ja ”pojanpalvontaan (son-worship)”

Elokuun 23. päivän viestissä Sarah Young’in ”Jeesus” sanoo kirjassa Jesus Calling, että Aabraham oli mies, jolla oli ”kurittomat tunteet” ja joka syyllistyi ”pojanpalvontaan” ja ”epäjumalanpalvelukseen”. Monet uskovat ovat kavahtaneet näitä outoja Raamatun ulkopuolisia huomautuksia.

Vahinkohallinta

Sarah Young ja Thomas Nelson ovat yrittäneet saada tämän erikoisen ongelman katoamaan poistamalla kaikki viittaukset Aabrahamiin ja Iisakiin, korvaten ne viittauksella Jaakobiin ja Joosefiin.

5 ”Jeesus” valittaa syntymänsä yötä

Synnyttäen melkoista kiistelyä ja sekaannusta kirjan Jesus Calling ”Jeesus” sanoo syntyneensä ”kauhistuttavissa olosuhteissa” ”saastaisessa tallissa” ja että hänen syntymänsä yö ”oli pimeä yö minulle”. Monista lukijoista tämä ei kuulostanut heidän Vapahtajansa ääneltä – se kuulosti vieraan ääneltä (Joh. 10:5) ja että Saatana – ei Jeesus – oli se, joka kuvaili Jeesuksen syntymäyötä ”pimeänä yönä minulle”.

Vahinkohallinta

Kirjan Jesus Calling 10-vuotisjuhlapainoksessa lausunto – “Se oli pimeä yö minulle” – poistettiin ja hiljaisesti korvattiin vähemmän kiistanalaisella ilmoituksella: “There was nothing glorious about that setting” (Siinä asetelmassa ei ollut mitään kunniakasta).

Yhteenveto

Kirjan God Calling kanavoitujen viestien kiehtomana Sarah Young oli ilmeisesti tyytymätön Jumalan Sanan riittävyyteen. Alkuperäisessä johdannossaan Young sanoi: ”Tiesin, että Jumala kommunikoi kanssani Raamatun kautta, mutta kaipasin lisää.”11 Vaikka tämä lausunto – monien muiden mukana – on poistettu viimeaikaisista painoksista, on selvää, että kirjan Jesus Calling tekijä ”kaipasi lisää” ja lisää hän sai.

Tämän seurauksena hän sai ”viestejä” ”Jeesukselta”, joka on osoittanut olevansa yksi niistä vääristä kristuksista, joita todellinen Jeesus kehotti meitä varomaan (Matt. 24:4-5, 23-24). Haluten enemmän sanan Jumalalta kuin Jumalan Sanaa, Sarah Young päätyi petetyksi. ”Eksyttäen ja eksyen” (2. Tim. 3:13) hän on vienyt miljoonia kirjan Jesus Calling lukijoita mukanaan.

Raamattu kuvailee niitä, jotka rakastavat ja kunnioittavat Jumalan Sanan arvovaltaa niinä, jotka vapisevat Jumalan Sanan edessä (Jes. 66:2 KJV). Raamattu kuvailee myös niitä, jotka eivät vapise Jumalan Sanan edessä, vaan sen sijaan käyttävät ja manipuloivat Jumalan Sanaa omiin itsekkäisiin päämääriinsä (2. Kor. 4:2).

Ei ole mitään mukavaa tapaa sanoa tämä. Kirja Jesus Calling on karkea loukkaus todellista Herraamme ja Vapahtajaamme Jeesusta Kristusta kohtaan ja Sarah Young’in ja hänen kustantajansa itsekkäät ponnistukset salata joitakin monista ongelmista kirjassa Jesus Calling, on karkea loukkaus Kristuksen ruumista kohtaan. On yksi asia Sarah Young’ille olla petetty, mutta kokonaan toinen olla itse petoksen tekijä.

Tässä artikkelissa annetut viisi esimerkkiä edustavat sitä moraalitonta vahinkohallintaa, johon kirjailija ja hänen kustantajansa ovat ryhtyneet varjellakseen miljoonien dollarien Jesus Calling -teollisuuttaan – tämä kaikki niiden kustannuksella, jotka ovat asettaneet luottamuksensa Sarah Young’iin ja hänen ”Jeesukseensa”.

Niitä, jotka sanovat, että kirjassa Jesus Calling on paljon totuutta ja että kirja on lohduttanut monia, meidän on muistutettava Moody Memorial -kirkon entisen pastorin tri. Harry Ironside’n sanoista, jotka varoittavat meitä ”totuuden ja harhan sekoituksesta”.12

Harha on kuin hapatus, josta luemme: ”Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan.” Totuuden ja harhan sekoitus vastaa täyttä harhaa, paitsi että se näyttää viattomammalta ja on siksi vaarallisempi. Jumala vihaa sellaista sekoitusta! Kaikki harha, tai totuuden ja harhan sekoitus, vaatii ehdottomasti paljastamista ja hylkäämistä. Suvaita sellaista on olla uskoton Jumalalle ja Hänen Sanalleen ja petollinen vaarassa oleville sieluille, joiden puolesta Kristus kuoli.

Jeesus varoitti, että suuri petos olisi tunnusomaista lopunajalle ja että petos tulisi Hänen nimissään. Olen täysin vakuuttunut, että kirjan Jesus Calling ”Jeesus” ei ole todellinen Kristus. Sen sijaan hän on yksi niistä vääristä Kristuksista, joita Jeesus kehotti meitä varomaan (Matt. 24:3-5):

Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: ”Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?” Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: ’Minä olen Kristus’, ja he eksyttävät monta.”

Toimittajan (David Reagan) huomautus: Aina kun joku alkaa panna sanoja Jeesuksen suuhun, punaisten valojen pitäisi alkaa vilkkua. Se tosiasia, että tätä kirjaa myydään kristillisissä kirjakaupoissa ja seurakuntien kirjakaupoissa todistaa siitä arvostelukyvyn puutteesta, joka vallitsee tämän päivän kristikunnassa.

Viitteet

  1. A. J. Russell, editor, God Calling (Grand Rapids, MI: Spire Books, 2005), page 5.
  2. Q&A with Sarah Young, Author Profile, The Christian Broadcasting Network (www.cbn.com/entertainment/books/JesusCallingQA.aspx).
  3. Russell, page 5.
  4. John Ankerberg & John Weldon, Encyclopedia of New Age Beliefs (Eugene, OR: Harvest House Publishers, 1996), page 80.
  5. Ibid., page 103.
  6. Ibid., page 104.
  7. Sarah Young, Jesus Calling: Enjoying Peace in His Presence (Nashville, TN: Thomas Nelson, 2004), page xi.
  8. Jim Fletcher, “Top Christian Bestseller Accused of Heresy,” WordNetDaily, www.wnd.com/2014/05/top-christian-bestseller-accused-of-heresy.
  9. Jim Fletcher, “Is Hit Book, Jesus Calling, Pushing New Age?” WorldNetDaily, www.wnd.com/2014/06/is-hit-book-jesus-calling-pushing-new-age.
  10. Gina Meeks, “Critics Accuse Jesus Calling of Mixing Truth With New Age Error,” Charisma News www.charismanews.com/culture/43855-critics-accuse-jesus-calling-of-mixing-truth-witherror.
  11. Sarah Young, Jesus Calling, page xii.
  12. Dr. Harry Ironside, “Exposing Error: Is it Worthwhile?” TBC Extra, April 2008, posted on The Berean Call website, www.thebereancall.org/content/tbc-extra-30.

Read Full Post »

Lighthouse Trails’in minikirja 25.7.2016
Tunnusteot ja ihmeet! Viisi asiaa ajateltavaksi
Signs & Wonders! Five Things You Should Consider
By David Dombrowski, suom. SK

Asiat järjestykseen suurta eksytystä varten

Jeesus opetti opetuslapsilleen, että viimeisinä päivinä maan päälle tulee valtavan eksytyksen aika. Hän sanoi:

Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä, eksyttääkseen, jos mahdollista, valitut. Mutta olkaa te varuillanne. Minä olen edeltä sanonut teille kaikki. (Mark. 13:22-23)

Myös Paavali puhui tästä ajasta sanoessaan:

Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja (1. Tim. 4:1).

Jos katsomme mitä tämän päivän maailmassa tapahtuu, niin ainoa looginen johtopäätös on, että olemme jo tulleet tuohon historian jaksoon. Maailma on läpikäymässä mystistä paradigman (mallin) muutosta, jossa yhä suuremmat määrät ihmisiä harjoittavat okkulttisia mystisiä käytäntöjä, jotka johtavat heidät New Age’in kaltaiseen kaikki-tiet-vievät-Jumalan-tykö-mentaliteettiin.

Tämä ei ole tapahtumassa vain maailmassa, vaan sitä tapahtuu myös seurakunnassa. On järkyttävää nähdä, että opit ja arvot, joita ennen pidettiin pyhinä, hylätään nyt. Monet tämän päivän kristilliset johtajat ovat korvanneet Raamatun lukemisen ja tutkimisen hengellisillä kokemuksilla, eli sellaisilla, joihin Jeesus viittasi tunnustekoina ja ihmeinä. Itseasiassa suurille joukoille kristittyjä uskotellaan, että heillä voi olla jonkin tyyppinen hengellinen kokemus, tai voivat todistaa ihmettä, jolla on enemmän pätevyyttä kuin itse Raamatun sanoilla.

Se, mitä olemme nyt synnyttäneet, on niin suuri eksytys, että jos jollakin on ”kokemus”, joka on ristiriidassa Raamatun kanssa, hän pitää kokemusta pätevänä eikä Raamattua, koska kokemus nähdään konkreettisena ja siksi todellisempana. Tämä on kuitenkin loukkaus Jumalaamme kohtaan, koska kuten Daavid sanoo Psalmissa:

Minä rukoilen sinua kumartuneena sinun pyhään temppeliisi päin ja kiitän sinun nimeäsi sinun armosi ja totuutesi tähden; sillä sinä olet osoittanut, että sinun lupauksesi (KJV: word = sana) on suuri yli kaiken, mitä sinun nimesi ilmoittaa (Ps. 138:2).

Jumala pitää Sanaansa korkeimmassa arvossa ja täydellisesti totuudenmukaisena, mutta monet luottavat mieluummin omiin kokemuksiinsa totuuden mallinaan.

Meistä on tullut kuin ihmiset menneillä vuosisadoilla, jotka uskoivat maailman olevan litteä (koska se näyttää olevan litteä), vaikka Raamattu itse viittaa siihen pallona (Jes. 40:22).

Minusta siinä kyllä käytännössä ei ole mitään eroa, onko maa litteä vai pyöreä, paitsi ehkä putoamisen pelkoa reunalta, jos menee liian kauas, mutta kun on kyse hengellisistä asioista, niin totuus on olennainen, mitä tulee siihen, missä vietän iäisyyden. Meillä on näet puolustaja Isän tykönä – itse Jeesus Kristus, joka on koko Totuus ja maksoi hinnan viedäkseen meidät taivaaseen; meillä on kuitenkin myös pettäjä, Saatana, joka on valheen isä ja hänen tarkoituksensa on johtaa meidät helvettiin.

On ehdottoman välttämätöntä käsittää, että kaikki tiet eivät vie taivaaseen, vai pitäisikö minun sanoa, että on vain yksi tie Jumalan tykö ja Jeesus on se Tie (Joh. 14:6). Maailman kaikki muut tiet uskovat, että ihminen on luonnostaan hyvä ja voi siten ansaita taivasmatkansa. Vain evankeliumi ilmoittaa sen totuuden, että olemme syntyneet syntisiksi ja rikkomuksemme ovat vieraannuttaneet meidät Jumalasta, mutta Jeesus maksoi hinnan synneistämme ja Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta meillä on uskon kautta pelastus (saatuamme anteeksi) vanhurskaus (meille luettu eikä ansaittu), rauha Jumalan kanssa ja armo pyhään elämään (ollen ”herätettyjä Kristuksen kanssa”).

Mikään ei voi tehdä sielujemme vihollista iloisemmaksi, kuin sielumme varastaminen ja hänen ensisijainen keinonsa tehdä se on petoksen kautta, koska Saatana on mestarillinen valehtelija.

Ovatko kaikki tunnusteot ja ihmeet samasta lähteestä?

Tietäen, että olemme suuren eksytyksen ajassa, keskittykäämme tässä sen yhteen puoleen, johon Jeesus viittaa Markuksen luvussa 13 tunnustekojen ja ihmeiden alueena.

Kun tein raamattuhaun sanojen ”signs” (tunnustekoja) ja ”wonders” (ihmeitä) yhdessä esiintymisestä odotin löytäväni vain muutamia kohtia, mutta oli yllätys löytää 18 kohtaa Vanhassa Testamentissa ja 14 Uudessa. Enemmistöä näistä viittauksista sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa oli käytetty myönteisessä merkityksessä. Vanhassa Testamentissa yleisimmät esimerkit olivat niitä, jotka viittaavat siihen, kuinka Mooses vapautti israelilaiset tunnustekojen ja ihmeiden kautta, kun taas Uudessa Testamentissa yleisimmät esimerkit olivat niitä, joissa Jumala vahvisti apostolien evankeliumin saarnaamisen tunnusteoilla ja ihmeillä. Kielteisessä mielessä sanoja ”tunnusteot” ja ”ihmeet” oli tavallisesti yhdessä käytetty profeetallisessa varoituksessa koskien vääriä johtajia ja profeettoja.

Se, mitä haluan nyt sanoa, on, että emme voi yleistäen sanoa, että kaikki tunnusmerkit ja ihmeet ovat pahasta, emmekä myöskään voi sanoa, että ne kaikki ovat hyviä; sen sijaan meidän tulee katsoa fyysisten ilmiöiden tuolle puolelle ja päätellä, mistä lähteestä ne tulevat. Mutta mitä tulee Moosekseen ja apostoleihin, niin Jumala vahvisti näiden miesten palvelutyön ja sanoman. Liian usein kuitenkin tunnusteot ja ihmeet niitä kyseenalaistamatta hyväksytään olevan ”Jumalasta”.

Entisenä katolisena voin muistaa tarinoita nuoruudestani ihmeellisistä merkeistä, joita on pidetty jumalallisena vahvistuksena, että Jumala on puhunut, olkoon kyse Marian ilmestyksistä, jotka välittävät raamatunvastaisia viestejä, tai ehtoollisleivistä, jotka vuotavat verta, tai sykkivät ollen ristiriidassa evankeliumin sanoman kanssa (Jeesus sanoi selvästi, että ”liha ei mitään hyödytä” (Joh. 6:63) ja Heprealaiskirje puhuu yhdestä kertakaikkisesta uhrista – Hepr. 9:27-28; 10:10,12,14). Katolisen kirkon tapauksessa on outoja manifestaatioita, jotka väistämättä kirkastavat ihmistä ja ne, jotka tekevät sellaisia ihmeitä, välittävät sanomaa, joka edellyttää lunastusta ihmisen suorituksen kautta vastakohtana armolle yksin uskon kautta. Pinnan tasolla ei aina ole helppo tunnistaa tarkoitusta tunnusteon tai ihmeen takana, mutta meillä on Pyhä Henki ja Jumalan Sana todistajina puolestamme.

Keskeinen kohta Vanhasta Testamentista, joka tiukasti kieltää kaikkien tunnustekojen ja ihmeiden varauksettoman hyväksymisen, on seuraava:

Jos teidän keskuuteenne ilmestyy profeetta tai unennäkijä ja lupaa sinulle jonkun tunnusteon tai ihmeen ja jos sitten todellakin tapahtuu se tunnusteko tai ihme, josta hän puhui sinulle sanoen: ’Lähtekäämme seuraamaan muita jumalia, joita te ette tunne, ja palvelkaamme niitä’, niin älä kuuntele sen profeetan puhetta tai sitä unennäkijää, sillä Herra, teidän Jumalanne, ainoastaan koettelee teitä tietääksensä, rakastatteko Herraa, teidän Jumalaanne, kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne. Seuratkaa Herraa, teidän Jumalaanne, häntä peljätkää ja pitäkää hänen käskynsä, häntä kuulkaa, häntä palvelkaa ja hänessä kiinni riippukaa. (5. Moos. 13:1-4)

Huomaa, kuinka selviä nämä ohjeet ovat, mitä tulee uskollisen ja horjumattoman Herralle antautuneisuuden säilyttämiseen jopa silloin, kun tunnusteko tai ihme on ”tapahtunut!” Milloinkaan ei riitä, että tunnusteko tai ihme tapahtuu; se täytyy aina koetella, tukeeko ja vahvistaako se Jumalan Sanaa, vai ei.

Silti monille tänä päivänä (myös kristityille), kun outo yliluonnollinen ilmiö tapahtuu, se on riittävä todistus, että sen täytyy olla Jumalasta ilman mitään tunnistamista tai tunnustamista, että pimeät yliluonnolliset voimat voivat tehdä näitä asioita. Esimerkiksi pyhän naurun manifestaatioita, ”Hengessä kaatumista”, nykimisiä, kouristuksia, vääntelehtimisiä ja eläimellistä käytöstä on kaikkia todistettu itämaisten gurujen ”palvelutyössä” heidän käyttäessään kundaliini-energiaa (käärmevoimaa) tekemään työtään. Ja erottavina uskovina kuunnellessamme näiden saarnamiesten (jotka ovat niin manifestaatioihin käärittyjä, että saarnaavat tuskin lainkaan) oppia ja opetusta voimme vain päätellä, että nämä ovat susia lammasten vaatteissa, jotka pettävät ja ovat itse petettyjä. Monet näistä saarnamiehistä itseasiassa jopa pilkkaavat Jumalan Sanan saarnaamista ja röyhkeästi julistavat, tai antavat ymmärtää, että koska heillä on voima tehdä näitä asioita, he ovat suurempia kuin kaikki saarnaajat. Jumala kuitenkin on päättänyt ”saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat” (1. Kor. 1:21).

En nyt väitä, että nämä saarnamiehet välttämättä tietäisivät olevansa susia. Enimmäkseen he uskovat palvelevansa Jumalaa. Mutta kuten Jeesus huomautti, monet saarnamiehet ovat vain palkkalaisia, kun ”eivät välitä lampaista” (Joh. 10:13); he keritsevät laumaa voiton vuoksi, mutta eivät anna henkeään lammasten vuoksi. Jeesus sanoi: ”minä annan henkeni lammasten edestä” (Joh. 10:15).

Tien valmistamista – mutta kenelle?

Tietämättään monet tämän päivän saarnamiehistä tasoittavat tietä Antikristukselle. He ovat ikään kuin Johannes Kastajia Antikristukselle, koska heidän pyrkimyksensä ovat itseasiassa valmistamassa ihmisten sydämet sellaiselle johtajalle. Tämä pätee erityisesti saarnamiehiin, jotka saarnaavat mahdollisimman vähän terveestä opista ja mahdollisimman paljon manifestaatioista ”Jumalalta”. Sanon tämän, koska Antikristus on tunnustekojen ja ihmeiden mestari, mikä itseasiassa on hänen tavaramerkkinsä ja todennäköisesti ensisijainen keino, jolla hän saa maailman uskomaan itseensä. Puhuessaan Antikristuksen tulemuksesta Paavali sanoo näin:

… niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.  (2. Tess. 2:8-10).

Samalla ihmisten sydämiä valmennetaan tälle hahmolle, joka integroi taloudellisen, poliittisen ja uskonnollisen sektorin yhteen globaalin rauhansuunnitelman alla samalla vahvistaen arvovaltaansa ja voimaansa petollisten ihmeiden kautta. Se on oleva ”suuri päivä” maailmalle, kun miljoonia ihmisiä huijaa mies, jolla on karismaattinen mantteli ja voitelu kuin Adolf Hitlerillä, joka villitsi kansakunnan; tällä kertaa se vain koskee koko maailmaa. Itse asiassa on paljon yhtäläisyyksiä maamme ja suuren osan maailmaa välillä, joilla sama ajattelutapa kuin suurella osalla saksalaista yhteiskuntaa ennen Hitlerin valtaannousua. Molemmissa tapauksissa näemme antisemitismin nousun jopa niiden keskuudessa, jotka sanovat olevansa kristittyjä; seurakunnat ja raamattukoulut tulevat yhä liberaalimmiksi ja humanistisemmiksi opissa ja elämässä; hengellinen luopumus voidaan nähdä kaikkialla; ja poliittiset voimat tuovat radikaaleja muutoksia yhteiskuntamme infrastruktuuriin. Täällä Lighthouse Trails’issä katsellessamme tapahtumien kiihtyvää vauhtia usein pohdimme, onko meillä aikaa ehkä vähemmän kuin luulemmekaan.

Tämä on hetki historiassa, jolloin kristittyjen on pysyttävä valppaina ja varoitettava mahdollisimman monia koskien maailman päälle tulevaa petosta ja seurakunnassa tapahtuvaa luopumusta. Tulevaisuus avautuu, kuten on ennustettu Raamatussa, mutta me voimme olla valmiita ja auttaa valmistamaan toisia, mitä sitten tapahtuukaan.

Tunnusteot ja ihmeet ja aito Jumalan sanan saarnaaja

Mitä tulee tunnustekojen ja ihmeiden eksytykseen, niin on tärkeää muistaa, että jos joku tekee tunnusteon tai ihmeen, hän toimii oman voimansa ja pelkkien fysiikan lakien piirin ulkopuolella, mutta emme voi automaattisesti olettaa, että hän toimii Jumalasta käsin, aivan kuten emme voi olettaa hänen toimivan myöskään demonimaailmasta. Jotta meidän olisi helpompi erottaa, niin voimme soveltaa 1. Joh. 4:1-3 testiä ja kysyä itseltämme, mikä on ihmettä tekevän henkilön sanoma? Kirkastaako hän Jumalaa ja edistääkö evankeliumia, vai kirkastaako hän itseään, ikään kuin olisi suurempi kuin kaikki toiset saarnamiehet?

Todellisen Jumalan palvelijan merkki on nöyryys eikä ylpeys. Jeesus sanoi oikeasta Johannes Kastajasta: ”… ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes” (Luuk. 7:28). Tässä oli mies, joka oli Pyhän Hengen voitelema hamasta äitinsä kohdusta (Luuk. 1:15, 41). Kuitenkin luemme myös jakeesta Joh. 10:41, että ”Johannes ei tehnyt yhtäkään tunnustekoa”. Johannes oli ainutlaatuinen yksilö ja tarvitsemme enemmän hänen kaltaisiaan. Sanoessaan muutamalla sanalla Jeesuksesta: ”Tämä minun iloni on nyt tullut täydelliseksi. Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä” (Joh. 3:29-30), Johannes osoitti hänen ominaisuuksiaan. Hän oli nöyrä mies, jolla asiat olivat oikeassa tärkeysjärjestyksessä ja joka pysyi uskollisena tehtävälleen. Hänen ei tarvinnut tehdä tunnustekoa eikä ihmettä, koska hän ilmoitti Jeesuksen ja oli valmistanut tien Hänelle.

Tunnustekojen ja ihmeiden tarkoitus

Tunnustekojen ja ihmeiden tekemisellä on tarkoitus. Vanhassa Testamentissa niitä tehtiin Jumalan kansan vapauttamiseksi:

… sinä, joka teit tunnustekoja ja ihmeitä Egyptin maassa ja olet tehnyt niitä hamaan tähän päivään asti sekä Israelissa että muitten ihmisten seassa. … Sinä veit kansasi Israelin pois Egyptin maasta tunnusteoilla ja ihmeillä. (Jer. 32:20-21)

Uudessa Testamentissa Jeesus teki tunnustekoja ja ihmeitä osoittamaan, että Hän oli Jumalasta ja Jumalan hyväksymä. Pietari puhui tästä Helluntaipäivänä:

…Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä (Apt. 2:22).

Apostolit samoin tekivät tunnustekoja ja ihmeitä:

Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta (Apt. 2:43).

Heprealaiskirje tekee selväksi, että nämä tunnusteot ja ihmeet tehtiin vahvistamaan evankeliumin sanomaa:

…kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan? (Hepr. 2:3-4)

Silti tiedämme, että Jeesus nuhteli tunnustekoja ja ihmeitä etsiviä, missä evankeliumia ei vastaanotettu ja uskottu:

 Ellette näe merkkejä ja ihmeitä, te ette usko (Joh. 4:48).

Ja näin on edelleen. Ihmiset parveilevat todistamaan manifestaatioita, mutta he eivät parveile kuulemaan evankeliumia – kuulemaan synnistä ja tuomiosta ja uskosta Kristuksen täytettyyn ristin työhön. Tosiasia on, että meidän ei tarvitse etsiä tunnustekoja ja ihmeitä, koska todellinen voima ei ole niissä. Profeetta Elia, mies, joka kutsui tulen taivaasta polttamaan uhrinsa, kohtasi sen jälkeen Jumalan piileskellessään luolassa. Kun Herra meni ohi, Hän ensin lähetti väkeviä manifestaatioita: ensin kova tuuli, joka ”halkoi vuoret ja särki kalliot, kävi Herran edellä” (1. Kun. 19:11); toiseksi oli maanjäristys; ja kolmanneksi oli tulta. Silti sanotaan, että Herra ei ollut missään niistä, eikä Elia päässyt pelostaan ja epätoivostaan. Mutta tulen jälkeen oli ”hiljainen pieni ääni” (jae 12) ja sitten luemme: ”Kun Elia sen kuuli, peitti hän kasvonsa vaipallansa, meni ulos ja asettui luolan suulle” (jae 13).

Tämä on todella aika selvää. Vaikka Jumala voi osoittaa voimaansa ihmeellisillä ja yliluonnollisilla tavoilla, niin Herran sana oli se, joka toi Elian ulos luolasta, rohkaisi häntä, neuvoi häntä ja lähetti hänet matkaan. Ja tämä on se ongelma tunnusteoissa ja ihmeissä, joita Jumalan sana ei seuraa eikä tue; mikään ei todella muutu niin, että sillä olisi kestävä arvo. Ihmiset voivat todistaa tunnustekoja ja ihmeitä, mutta se ei tuo heille henkilökohtaista muutosta eikä iankaikkista pelastusta. Vasta, kun elämä on luovutettu Herralle uskon kautta evankeliumin kuulossa, tapahtuu meissä muutoksia, joilla on todellinen ja kestävä hengellinen arvo. Tiedämme, että apostolit menivät ulos saarnaamaan evankeliumia ja että tunnusteot ja ihmeet seurasivat heitä – pääpainotuksen ollessa evankeliumissa. Paavali teki selväksi kirjeissään, että voima, joka muuttaa elämän ikuisesti, on evankeliumissa. Se on se voima, joka pelastaa:

Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima (1. Kor. 1:18).

Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle (Room. 1:16).

Tiedän, että tätä lukevissa on niitä, joilla on suuria tarpeita ja jotka toivovat rohkaisun sanaa selvitäkseen tietystä tilanteesta. Ja on aina yhden ja toisen lajin tarpeita, joissa ajoittain näyttää, että tarvitaan ihme senhetkisestä haasteesta selviämiseen. Jos sinusta tuntuu tällaiselta, niin salli minun sanoa tämä: Jumala on uskollinen ja Hän on siellä niitä varten, jotka panevat toivonsa Hänen armoonsa (Ps. 147:11). Kristittyinä olkaamme kuitenkin varovaisia, ettemme sotkeudu pelkoon ja huoliin, jotka voivat ryöstää meiltä tehokkuuden Jumalan asialla ja sen yltäkylläisen elämän, joka Jumalalla on meitä varten. Jeesus sanoi:

Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. (Joh. 10:10)

Muista myös Jeesuksen sanat:

Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan (Matt. 6:33).

Jumala on uskollinen ja Hänessä voidaan riippua luottaen, että Hän vapauttaa meidät kaikissa kohtaamissamme koetuksissa. Pietari kirjoittaa kirjeessään:

Sentähden, uskokoot myös ne, jotka Jumalan tahdon mukaan kärsivät, sielunsa uskolliselle Luojalle, tehden sitä, mikä hyvää on (1. Piet. 4:19).

Elämämme on kauttakulkumatka ja matkan varrella on monia esteitä, jotka voivat hidastaa meitä ja ryöstää meiltä keskittymisen Herran asioihin. Älkäämme unohtako päämäärämme.

To order copies of Signs & Wonders! Five Things You Should Consider, click here.

Read Full Post »

Departure
By Daymond Duck, suom. SK

Luku 2. Tess. 2. alkaa Paavalin, Silaksen ja Timoteuksen pyynnöllä, että veljet Tessalonikassa kiinnittäisivät huomiota siihen, mitä he aikoivat sanoa Jeesuksen toisesta tulemuksesta ja seurakunnan yhteen kokoamisesta (tempaus jakeessa 1).

He ajattelivat, että heidän täytyi käsitellä näitä kahta asiaa, koska eräs väärä opettaja oli kierrättänyt heidän nimissään epätarkkaa raporttia, joka järkytti seurakuntaa.

Tätä häikäilemätöntä henkilöä ei ole mainittu nimeltä, mutta hän sanoi suullisesti ja kirjeessä Paavalin, Silaksen ja Timoteuksen opettaneen, että Herran päivä, eli Ahdistuksen aika, (jotkut tekstit puhuvat Kristuksen päivästä, mutta niissä on alaviite, joka sanoo, että Herran päivä) oli alkamassa, tai että se oli jo alkanut (jae 2).

Paavali, Silas ja Timoteus eivät opettaneet, että Ahdistuksen aika oli lähellä, tai että se oli jo alkanut, mutta juuri niin väärä opettaja kertoi väärin toisille heidän sanovan.

Paavali sanoi: Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä (Herran päivä eli Ahdistuksen aika) ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi” (jae 3).

Kaksi asiaa täytyy tapahtua, ennen kuin Ahdistuksen aika voi alkaa: 1) Apostasian täytyy käynnistyä ja 2) Antikristuksen täytyy paljastua.

Kreikan sana apostasia voi tarkoittaa ”lähtö”. Ensimmäiset seitsemän englanninkielistä käännöstä sanovat, että ”lähdön” täytyy tulla ensin. Kahdeksas englantilainen käännös (KJV) sanoo, että ”luopumuksen” (falling away) täytyy tulla ensin. Toiset käännökset sanovat, että ”kapinan” (rebellion) täytyy tulla ensin.

Ongelma on tässä: Sanoivatko Paavali, Silas ja Timoteus, että: 1) ”Lähdön” maan päältä (tempaus) täytyy tulla ennen Ahdistuksen aikaa, vai 2) Sanoivatko he, että ”lähdön” uskosta (luopumuksen) täytyy tulla ennen Ahdistuksen aikaa, vai 3) Sanoivatko he, että ”kapinan” (Jumalaa vastaan) täytyy tulla ennen Ahdistuksen aikaa? Jotkut kirjoittajat ovat voimakkaasti ottaneet kantaa yhden tai useamman tulkinnan puolesta, mutta tämän kirjoittaja uskoo, että kaikki kolme voivat olla totta.

Raamattu opettaa, että aikakauden lopussa on ”lähtö” maan päältä (tempaus; 1. Tess. 4:13-16).

Se opettaa, että aikakauden lopussa on ”lähtö” uskosta (luopumus; 1. Tim. 4:1-3; 2. Tim. 3:1-5; 2. Tim. 4:3-4; Ilm. 3:16). Se opettaa, että aikakauden lopussa on kapina Jumalaa vastaan (Matt. 24:37; 1. Moos. 6:5).

Monet ovat eri mieltä, mutta tämän kirjoittaja uskoo, että Raamattu opettaa, että kaikki nämä asiat tapahtuvat ennen Ahdistuksen aikaa (1. Tess. 1:10; 1. Tess. 5:9; Ilm. 3:10; Luuk. 21:36).

Jeesuksen vertaus sinapinsiemenestä opettaa, että taivaan valtakunta alkaa pienenä, mutta lopunajalla siitä tulee rumilus (Matt. 13:31-32). Kun valtakunta kasvaa, Jumala lisää oikeita uskovia, ja Saatana lisää uskottelijoita (make-believers).

Jumalan tosi uskovat opettavat tervettä Raamatun oppia ja Saatanan väärät uskovat opettavat epätervettä väärää oppia. Siihen aikaan, kun Ahdistuksen aika on lähellä, massiivinen järjestäytynyt kirkko on paikka valtavalle joukolle kadotettuja.

Jeesuksen vertaus hapatuksesta opettaa, että Saatanan väärän seurakunnan (nainen, väärä morsian) jäsenet tuovat vääriä oppeja (hapatusta) taivaan valtakuntaan ja Ahdistuksen ajan lopulla se on täysin turmeltunut (Matt. 13:33).

Öljymäen puheessaan Jeesus varoittaa maailmaa petoksesta neljä kertaa (Matt. 24:4-5, 11 ja 24). Hän puhui petoksen vaarasta, koska luopumus, lähteminen uskosta, kapina, väärä opetus, penseä henki ja korruptio ovat hyvin vahvoja siihen aikaan, kun Ahdistuksen aika saapuu.

USA:n presidentti sanoo, että Amerikka ei ole enää kristitty kansakunta ja vain muutamat uskonnolliset johtajat mainitsevat herätyksen. Kaikkien toisen tulemuksen merkkien yhteen tuleminen on käynnissä, mutta suurin osa seurakuntaa ei halua tietää siitä. Kristityt ovat vainotuin ryhmä maan päällä, mutta monet seurakunnanjohtajat ja pastorit ovat huolestuneempia muslimien loukkaamisesta kuin kristittyjen julmasta tappamisesta muslimimaissa.

Pahuus rehottaa (abortit, vauvojen ruumiinosien keittäminen ja myyminen, homoliitot, avioerot, homojen pappisvihkimykset). Kristityt menettävät oikeuksiaan päivittäin (eivät saa rukoilla koulussa, eivät saa tehdä lippuvalaa tai esittää jouluohjelmaa jne.)

Ja hiljaisuus seminaareissa on korviahuumaava. Paavi näyttää olevan innokkaampi ajamaan ilmastomuutosta, maailmanhallitusta ja väärää maailmanuskontoa kuin parannuksen tekemistä, pelastusta ja oikein elämistä.

Tässä yhteenveto: Kapina Jumalaa vastaan on suuri. Näyttää siltä, että lähtö uskosta on tullut ja lähtö maan päältä lähestyy. Älä anna kenenkään pettää itseäsi mitenkään. Nämä ovat asioita, joiden täytyy tapahtua ennen Antikristuksen tuloa.

Prophecy Plus Ministries
Daymond & Rachel Duck
daymond.duck@yahoo.com

Read Full Post »

Are Christian Leaders Leading the Church
Down the Broad Road of Delusion?

9.12.2015 by Warren B. Smith, suom. SK

WBSMiksi seurakunnassa on tuskin ollenkaan hengellistä erottamista? … Miksi on niin harvoja varoituksia koskien väärennettyä ”uuden evankeliumin” liikettä, joka halventaa Jeesuksen Kristuksen persoonaa ja uhkaa Hänen seuraajiensa elämää? – Warren B. Smith

Konservatiiviset kristityt puhuvat usein sammakkoanalogiasta, jossa sammakkoa keitetään kattilassa niin hitaasti ja vähitellen, että se kuolee, ennen kuin edes tajuaa, mitä on tekeillä. Silti moni uskova tarinaa kertoessaan ei ymmärrä, että aivan sama on tapahtumassa hänelle itselleen. Kuinka muuten selität ”uuden evankeliumin” liikkeen nopean nousun samalla, kun seurakunnassa sanotaan tuskin yhtään huolestunutta sanaa siitä, mitä on tapahtumassa? Kun ”uuden evankeliumin” kannattajat jatkavat bestselleriensä julkaisemista ja kerääntyvät radioaalloille aina vain lukuisampina, niin kristikunnassa on outo hiljaisuus. Onko seurakunnalla mitään käsitystä siitä, mitä on tekeillä?

Niin usein olemme kuulleet kiihkeästi toistettavan: ”Emme koskaan voi antaa tapahtua uudelleen, mitä tapahtui Saksassa”. Ja kun meillä on kaikki holokaustin muistelukset, eloonjääneiden todistukset ja valtavat määrät kirjoja aiheesta, olemme tehneet aika hyvää työtä vakuuttaessamme itsellemme, ettemme koskaan tee samoja virheitä kuin saksalaiset salliessaan jonkun Hitlerin kaltaisen nousta keskuudestaan. Ajattelemme, että amerikkalaiset eivät koskaan katselisi sivussa ja sallisi jotakin tuollaista tapahtua täällä meidän maassamme. Meidän demokraattinen prosessimme ja vanhanaikainen maalaisjärkemme eivät koskaan sallisi sitä.

Johdannossa Hitlerin kirjan Taisteluni vuoden 1999 painokseen Konrad Heiden kuvailee, kuinka kaikki, mitä Hitler aikoi tehdä, oli paljastettu hänen varhaisissa kirjoituksissaan:

Vuosien ajan kirja Taisteluni oli todisteena maailman sokeudesta ja omahyväisyydestä. Sillä sen sivuilla Hitler ilmoitti – kauan ennen tuloaan valtaan – veren ja kauhun ohjelman sellaisessa musertavan vilpittömässä itsepaljastuksessa, että harvoilla sen lukijoilla oli rohkeus uskoa siihen. Jälleen kerran todistettiin, ettei ole tehokkaampaa salaamismenetelmää kuin laajin julkisuus.2

Jotenkin kristityt eivät näytä ymmärtävän Jeesuksen varoituksia siitä suunnattomasta petoksesta, joka on tunnusomaista lopunajalle. Ehkä petettyinä luulemaan, ettei meitä voida pettää, emme ota tarpeeksi vakavasti varoituksia, että Hitlerin kaltainen antikristus-hahmo nousee eräänä päivänä hallitsemaan maailmaa – ja että monet itseään kristityiksi kutsuvat tukevat tätä hengellistä väärennöstä, joka itseasiassa tulee Kristuksen nimessä. Vastustajamme haluaa meidän luulevan, että nämä varoitukset ovat toisille ihmisille ja toiselle ajalle. Silti Raamattu ja Jumalan Henki sisimmässämme kertovat meille, että niin ei ole. Kun tutkimme Raamattua ja kun valvomme ja rukoilemme ja tarkkailemme tapahtumia kaikkialla ympärillämme, niin ymmärrämme, että nämä Jeesuksen edeltä kuvailemat tulevat ajat ovat nyt yllämme.

Toisessa kirjeessään korinttolaisille Paavali varoittaa heidän haavoittuvuudestaan ja alttiudestaan väärälle opetukselle Jeesuksen nimessä. Hän sanoo, että jos joku lähestyy heitä ”toisen evankeliumin” ja ”toisen hengen” kanssa, niin he voivat oikein hyvin mennä sen mukaan (2. Kor. 11:3-4). Aiemmin samassa kirjeessä Paavali oli epäsuorasti kannustanut korinttolaisia, etteivät olisi tietämättömiä vihollisensa juonista, ettei heitä käytettäisi hyväksi (2. Kor. 2:11). Paavali sanoi efesolaisille, että meidän on häpeällistä jo puhuakin pimeyden teoista, mutta kun paljastamme niitä, niin ne tuodaan valoon (Ef. 5:12-13). Hän myös kertoi heille, ettei ollut lakannut varoittamasta heitä yötä päivää kolmen vuoden ajan, että seurakunnassa nousisi miehiä, jotka olivat ”julmia susia” ja ”puhuisivat väärää puhetta” yrittäessään johtaa ihmisiä pois uskosta vihollisen leiriin (Apt. 20:29-31). Ottakaamme tänä päivänä vaari näistä samoista varoituksista.

Ja on todella hyvin huolestuttavaa nähdä, kun monet tämän päivän kristilliset johtajat käyttävät samoja sanoja ja ilmauksia kuin heidän ”uutta evankeliumia” edustavat kollegansa. ”Uusi ilmoitus”, joka kuvailee, kuinka suuri ”Jumalan liikehdintä” vie uskovat ”raskaana päämäärästä” ”uudelle hengelliselle tasolle” ja ”uuteen ulottuvuuteen”, kuulostaa paljon enemmän ”uudelta evankeliumilta” kuin perinteiseltä Jeesuksen Kristuksen evankeliumilta.

Ovatko kristilliset johtajat johtamassa seurakuntaa alati lähemmäs ristiä, vai alati lähemmäs ”Planetaarista Helluntaita”? Miksi seurakunnassa on tuskin lainkaan kutsua hengelliseen erottamiseen (paitsi, että uskovia varoitetaan eksymästä epäilemään nimitettyjä kristillisiä johtajiaan)? Miksi hengellinen kokemus menee hengellisen erottamisen edelle? Miksi varoitetaan niin vähän väärennetystä ”uuden evankeliumin” liikkeestä, joka halventaa Jeesuksen Kristuksen persoonaa ja uhkaa Hänen seuraajiensa elämää? Miksi ”uusi ilmoitus” on monissa palvelutyöjärjestöissä alkamassa syrjäyttää Jumalan kirjoitetun Sanan? Miksi kristittyjä valmistetaan vain siunauksiin eikä vainoon? Mitä oikein on tekeillä?

[Planetaarinen Helluntai on New Age -käsite: kun tarpeeksi uusiaikalaisia ymmärtää ykseytensä jumalan kanssa, henki vuodatetaan heidän päälleen.]

Joutuuko seurakunta odottaessaan vain herätystä ja oikean Kristuksen paluuta sen yhden pettämäksi, joka tulee Kristuksen nimessä ja teeskentelee olevansa Hän? Luuleeko yllätetty seurakunta väärennetyn Kristuksen ”Planetaarista Helluntaita” siksi suureksi ”Jumalan liikehdinnäksi”, jota heidän on käsketty odottaa? Olemmeko joutumassa Raamatussa kuvailtuun väkevään eksytykseen? Onko yhtään hyvää syytä ainakin harkita tätä mahdollisuutta?

Profeetta Daniel mainitsee ”linnoitusten jumalan” [KJV: God of forces, voimien jumala] antikristuksen yhteydessä (Dan. 11:38). ”Uuden evankeliumin” ”Jumala” kysyy Neale Donald Walsch’ilta: ”Entäpä, jos minä en ole lainkaan ‘ihminen’, vaan sen sijaan Voima (Force)?3 Ihmeiden kurssin ”Kristus” toteaa, että jokaisessa persoonassa on ”vastustamaton Voima”.4 Marianne Williamson selittää, että tämä ”universaali voima” voidaan ”aktivoida” jokaisessa persoonassa ja sillä on ”voima saada kaikki kohdalleen”.5 ”Uuden evankeliumin Kristus” kertoo Barbara Marx Hubbard’ille, että ”Planetaarisen Helluntain” päivänä ”planetaarinen hymy” leiskahtaa koko ihmiskunnan kasvoilla; että ”hillitön ilo”, jota hän kuvailee ”voiman ilona”, ”väreilee” läpi ihmiskunnan yhden ruumiin.6 Benjamin Creme kuvailee tapahtumaa ”helluntaikokemuksena kaikille”.7 Ihmeiden kurssin ”Kristus” kertoo, kuinka maailma loppuu ”rauhaan” ja ”nauruun”.8

Onko kukaan pohtinut voisiko tämä sama ”Voima” jäljitellä Pyhää Henkeä seurakunnissa ja tuottaa ”herätyksiä” ja ”Jumalan liikehdintöjä”, jotka eivät todellisuudessa ole ”herätyksiä” eikä ”Jumalan liikehdintöjä” ollenkaan? Onko ”linnoitusten (voimien) jumala” valmistamassa seurakuntaa ”Planetaariseen helluntaihin”? Eikö meidän pitäisi tehdä perusteellisempaa työtä koetellessamme henkiä? Olemmeko asettaneet uskomme ja luottamuksemme ennemmin kristillisiin ”johtajiin” kuin Jumalaan? Olemmeko kaikki puhuneet itsemme ulos lopunajoista? Olemmeko kaikki sopineet, että vaino on jotakin sellaista, josta meidän ei tarvitse olla huolissamme? Olemmeko rukoilleet Jumalaa, ettemme tulisi eksytetyiksi ja petetyiksi?

Kirjassani The Light That Was Dark (Valo joka oli pimeä) kirjoitin seuraavaa: ”Selvästikin monet, jotka sanoivat olleensa ‘uskossa’, tulisivat myös pian osaksi petosta, elleivät jo olleet.”

Olimmeko jo todistamassa Raamatussa ennustettua suurta ”luopumusta”? Oliko Raamatun mainitsema ”laittomuuden salaisuus” jo tekemässä petollista työtään ”valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä”? Hylkäisivätkö itseään kristityiksi kutsuvat uskonsa Raamattuun ja Raamatun Kristukseen? Liittyisivätkö he ekumeeniseen liikkeeseen, joka rakkauden ja Jumalan ja yhteyden nimissä uhraisi Raamatun totuuden ja jonakin päivänä kenties sulautuisi itse New Age’iin?

Jeesus varoitti, että sellainen usko johtaisi – ei elämään – vaan lopulliseen perikatoon: ”Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.” (Matt. 7:13-14).9

Voisiko olla, että syy siihen, että seurakunta on niin tietämätön ”uuden evankeliumin” liikkeestä, on, että sitä johtaa tuo sama henki ja se matkaa tuota samaa laveaa tietä? Onko se tapahtumassa nyt aivan silmiemme edessä?

(Lisää tietoa kirjassa False Christ Coming: Does Anybody Care, Warren B. Smith)


Viitteet:

  1. NBC News “Special Report: America on Alert,” Tom Brokaw hosting Marianne Williamson as guest, September 16, 2001 broadcast transcript (Livingston, New Jersey: Burrelle’s Information Services).
  2. Adolph Hitler, Mein Kampf (Sixth Pressing), translated by Ralph Manheim (Boston: Houghton Mifflin Co.: Mariner Books, 1999), p.xv.
  3. Neale Donald Walsch, Conversations with God: Book 3, p. 325.
  4. A Course in Miracles: Combined Volume, (Text) p. 479.
  5. Marianne Williamson, Healing the Soul of America, p. 13.
  6. Barbara Marx Hubbard, The Revelation, p. 243.
  7. Benjamin Creme, Maitreya’s Mission: Volume Two (Los Angeles: Share International Foundation, 1993), p. 239.
  8. A Course in Miracles: Combined Volume, (Manual for Teachers) p. 37.
  9. Smith, The Light That Was Dark, p. 150.

 

Read Full Post »

Tässä artikkelissa käsitellään Richard Fosteria, joka on keskeinen henkilö kristillisen mystiikan tuomisessa evankelikaalisiin seurakuntiin. Aihe on suomalaisittain erittäin tärkeä, sillä sama hapatus leviää täällä kulovalkean lailla. Yksi esimerkki on vaikkapa sivusto http://www.hiljainentila.fi, jota ylläpitää kaksi Helsingin seurakuntien pastoria. Sivusto on ”hyvä” esimerkki siitä, minkälaista täydellistä huuhaata syötetään Suomen kristikansalle. Järkyttävää on, että se on näköjään osa kirkon virallista ääntä, sillä ko. sivustoa mainostetaan niin Helsingin seurakuntayhtymän julkaisuissa kuin Suomen ev.lut. kirkonkin sivuilla (evl.fi).

Vaikka artikkeli käsittelee Fosteria, samat periaatteet ja opetukset löytyvät kaikkialta kristillisen mystiikan piiristä. Kristittyjä ollaan viemässä takaisin roomalaiskatolisuuteen kontemplatiivisen rukouksen yms. kautta. Monissa yhteyksissä vedotaan vuosisatojen ajan luostariyhteisöissä harjoitettuihin käytäntöihin ja ns. ”erämaaisiin”. Kukaan ei tunnu asettavan näiden hengellistä puhtautta kyseenalaiseksi, mutta lähemmässä tarkastelussa ne eivät kestä Raamatun osoittamaa totuutta. Kannattaa siis lukea alla oleva pitkähkö mutta sitäkin tärkeämpi artikkeli. Toivottavasti se voisi osaltaan avata seurakuntaväen silmät näkemään kristillisen mystiikan harhan.



Richard Foster – Celebration of Deception

By Bob DeWaay, Issue 112 – May / June 2009, suom. SK

Raamattuun perustuva kommentaari nykyisistä kysymyksistä, jotka koskevat sinua

munkkiHelmikuussa 2008 Christianity Today –lehti julkaisi hyvin innostavan etusivun jutun evankelikalismin viime aikojen roomalaiskatolisen mystiikan omaksumisesta otsikolla The Future lies in the Past (Tulevaisuus on historiassa).1 Artikkeli jäljitti liikkeen alkua seuraavasti: ”Liike näyttää räjähtäneen 24 kuukauden aikana vuosina 1977–1978, jolloin julkaistiin kirjat Richard Foster’in bestselleri Celebration of Discipline: The Path to Spiritual Growth (Harjoituksen juhlaa: Polku hengelliseen kasvuun) ja Robert Webber’in Common Roots: A Call to Evangelical Maturity (Yhteisiä juuria: Kutsu evankelikaaliseen aikuisuuteen).2

Artikkeli näkee Foster’in sellaisena, joka edelleen ohjaa liikettä: ”Dallas Willard’ilta, Richard Foster’ilta ja eläviltä aktiivisilta munkeilta ja nunnilta heidän [niiden, jotka ovat palaamassa roomalaiskatoliseen mystiikkaan] täytyy oppia historiallisten askeettisten harjoitusten sekä vahvuuksia että rajoituksia.”3 Foster oli siis olennaisen tärkeä käynnistettäessä liikettä, joka edelleen yli 30 vuotta myöhemmin jatkaa kasvuaan.

Ironia tässä CIC:n artikkelissa, joka käsittelee Foster’in kirjaa vuodelta 1978, on, että tuona vuonna minä itsekin elin kristillisessä yhteisössä, joka oli sitoutunut harjoittamaan paljolti sitä, mitä hän mainostaa kirjassa Celebration of Discipline (vaikka emme oppineetkaan sitä suoraan häneltä). En siis kritisoi käytäntöä, josta en tiedä mitään (tai sellaista, josta minulla ei ole kokemusta). Minä kritisoin käytäntöä, jonka typerästi annoin pettää itseäni kristillisen elämäni huomattavan osuuden ajan. Kun on kysymys mystiikan pettämänä olemisesta, niin minä olen ollut siinä hyvin paljon mukana. Ainoa tapa, jolla pääsin siitä, oli sen kautta, että löysin ja omaksuin uskonpuhdistuksen periaatteen sola scriptura (yksin kirjoitukset).

Osoitan tässä artikkelissa, että Foster’in ”matka sisäänpäin” on epäraamatullinen ja vaarallinen. Osoitan, että suurin osa hengellisistä harjoituksista, joita hän kutsuu ”armon keinoiksi” (means of grace) eivät ole armon keinoja lainkaan – vaan keinoja asettaa itsensä hengellisen petoksen alaiseksi.

Matka sisäänpäin

Raamattu ei missään kuvaile sisäistä matkaa hengen maailman tutkimiseksi. Jumala päätti ilmoittaa hengellistä todellisuutta koskevan totuuden määräämiensä Hengen innoittamien raamatullisten kirjoittajien kautta. Se, mikä on hengellistä eikä Jumalan ilmoittamaa, on okkultismista ja siksi kiellettyä. Olemme puhuneet tästä monissa artikkeleissa ja tuottaneet DVD-seminaareja aiheesta, mutta käsite sola scriptura on täysin kateissa sellaisilta mystikoilta kuin Richard Foster. Kuin sellaiset intoilijat, joista Calvin ja Luther varoittivat, he uskovat voivansa saada pätevää ja hyödyllistä tietoa hengellisistä asioista suoran henkilökohtaisen innoituksen kautta.

meditaatioFoster kuvailee käsitettä harjoituksista, jotka ovat hänen kirjansa aihe: ”Hengellisen elämän klassilliset harjoitukset kutsuvat meitä pintaelämän tuolle puolelle syvyyksiin. Ne kutsuvat meitä tutkimaan hengellisen maailman sisäisiä onkaloita.”4 Foster on siten käsitteellisesti hyljännyt periaatteen sola scriptura sivulla yksi korvatakseen sen matkalla sisäänpäin tutkimaan henkien maailmaa. Jotakin on täytynyt olla pahasti pielessä evankelikalismissa jo vuonna 1978 tekemään tästä kirjasta bestsellerin! Se olisi pitänyt hyljätä välittömästi. Tuon lausunnon alaviitteessä Foster kirjoittaa: ”Muodossa tai toisessa kaikki hartauselämän mestarit ovat vahvistaneet harjoitusten välttämättömyyden” (Foster: 1). Muuten hartauselämän ”mestarit” ovat enimmäkseen roomalaiskatolisia, jotka koskaan eivät olleet sitoutuneet periaatteeseen sola scriptura. Ei ole yllättävää, että he katsoivat hengellisyyttä kokeilemisen läpi ja ”sisäisen valon” kveekarina (Quaker) Foster’kaan ei koskaan ole sitoutunut periaatteeseen sola scriptura.

Unohtaen, että Raamattu kieltää ennustamisen, Foster selittää, mitä hän tavoittelee:

Meidän täytyy olla valmiita laskeutumaan virkistäviin hiljaisuuksiin, kontemplaation sisäiseen maailmaan. Kaikki mietiskelyn mestarit pyrkivät kirjoituksissaan herättämään meidät siihen tosiasiaan, että maailmankaikkeus on paljon suurempi, kuin mitä me tiedämme ja että siinä on suunnattomia tutkimattomia sisäisiä alueita, jotka ovat aivan yhtä todellisia, kuin se fyysinen maailma, jonka me niin hyvin tunnemme. … He kutsuvat meitä seikkailuun, olemaan pioneereja tällä Hengen rajaseudulla. (Foster: 13)

Tiedostaen, että hänen lukijansa todennäköisesti ottavat tämän itämaisten uskontojen suosituksena, hän kiistää, että se olisi trassendenttistä mietiskelyä (TM) tai jotakin sitä lajia: ”Itämainen mietiskely on yritys tyhjentää mieli; kristillinen mietiskely on yritys tyhjentää mieli sen täyttämiseksi” (Foster: 15). Mutta se, millä Foster haluaa täyttää mielemme, on henkilökohtaisia ilmoituksia henkimaailmasta, joita meidän sinisilmäisesti tulee pitää Jumalan äänenä. Tämän lajin mietiskely ei ole sen mietiskelemistä, mitä Jumala on sanonut, vaan käyttää menetelmää henkimaailman tutkimiseksi. Toisin sanoen se on ennustamista (divination).

Se, mitä saamme tietää henkimaailmasta, on joko Jumalan ilmoittamaa (kerta kaikkiaan Raamatussa), tai kerätty ihmistekoisilla menetelmillä. Siinä on ero kristinuskon ja pakanuuden välillä. Vain Raamattuun uskovat tietävät, mitä Jumala on sanonut itsestään ja mitä Hän haluaa ilmoittaa näkymättömästä henkimaailmasta. Fosterin materiaalin suosio jatkuu, koska me elämme ajassa, jossa hengellisinä pioneereina oleminen matkalla näkymättömään henkien maailmaan on keskeinen osa populaaria pyhyyttä. Se on sekulaarien puheohjelmien hengellisyyttä.

Foster’in petoksen asteen käsittää täysin, kun hän jopa kutsuu sisäisen matkan menetelmiä ”armon keinoiksi”: ”Ne [harjoitukset] ovat Jumalan armon keinoja” (Foster: 6). Kuten on laita kaikkien kohdalla, jotka opettavat hengellisiä harjoituksia, näillä väärillä ”keinoilla” ei ole mitään rajoja. Ajattele esimerkiksi tätä suositeltua harjoitusta: ”Saavutettuasi vähän taitoa keskittymisessä lisää viidestä kymmenen minuuttia jonkin luomakunnan osan mietiskelyä. Valitse jotakin luoduista asioista: puu, kasvi, lintu, lehti, pilvi ja pohdi sitä joka päivä huolellisesti ja rukouksella” (Foster 25). Tämä sen jälkeen kun hän on juuri opettanut hengitysharjoituksia (”keskittymisen” keinona). Sitten hän esittää hätkähdyttävän lausunnon: ”Meidän ei pitäisi ohittaa tätä Jumalan armon keinoa” (Foster: 25). Ja siinä se on: lehden mietiskely voi olla armon keino!

Foster’in sisäisen matkan tarkoitus on löytää henkimaailma, joka on kaikkien sitä etsivien saavutettavissa: ”Kuinka sitten tulemme uskomaan hengen maailmaan? Sokean uskonko kautta? Ei lainkaan. Hengellisen maailman sisäinen todellisuus on kaikkien saavutettavissa, jotka ovat valmiita etsimään sitä.” (Foster: 18). Hän väittää, että tämä hengellinen etsintä vastaa tieteellistä koetta. Sillä ei ole mitään väliä, että jokainen tunnettu pakanakulttuuri on uskonut ”hengelliseen maailmaan”.

Mielikuvituksen hengellisyys

Raamatulla ei ole mitään hyvää sanottavaa mielikuvituksesta. Esimerkiksi:Näin sanoo Herra Sebaot: Älkää kuulko profeettain sanoja, noiden, jotka teille ennustavat täyttäen teidät tyhjillä toiveilla: oman sydämensä näkyjä he puhuvat, mutta eivät sitä, mikä tulee Herran suusta.” (Jer. 23:16). KJV-käännöksessä haku sanalla ”imagination” antaa 14 jaetta ja kaikissa tapauksissa se on paha asia. Raamatun mukaan mielikuvitus on se, mihin ihmiset turvautuvat, kun eivät halua kuunnella Jumalaa.

Foster’ille mielikuvitus on kuitenkin on keskeinen asia: ”Mietiskelyn sisäiseen maailmaan keskitytään helpoimmin mielikuvituksen oven kautta. Emme tänä päivänä arvosta sen suunnatonta voimaa. Mielikuvitus on voimakkaampi kuin käsitteellinen ajattelu ja voimakkaampi kuin tahto.” (Foster: 22). Hänen auktoriteettejaan tässä asiassa ovat C. G. Jung, Ignatius Loyola ja Morton Kelsey. Jung on tunnettu kollektiivisen tietoisuuden käsitteestään ja Kelsey oli Jungin periaatteisiin sitoutunut episkopaalipappi. Kelsey kirjoitti monta mystiikkaa mainostavaa kirjaa. Neuvo, jonka Foster kokoaa näiltä opettajilta, on, että meidän täytyy oppia ajattelemaan mielikuvissa ja ottaa unemme mahdollisena käytävänä henkimaailmaan. Foster väittää, että unet ovat jotakin sellaista, joka meillä jo on ja ne voivat auttaa meitä kehittämään mielikuvituksen käyttöä. Hän sanoo: ”Päiväkirjan pitäminen unistamme on tapa ottaa ne vakavasti” (Foster: 23).

Foster varoittaa, että tässä prosessissa on vaara: ”Samalla [kun pyydämme, että unemme olisivat Jumalan puhetta] on viisasta rukoilla varjelusta, koska itsensä avaaminen hengelliselle vaikutukselle voi olla yhtä hyvin vaarallista kuin hyödyllistä” (Foster: 23). Sanoisin, että se on Jumalan pyytämistä varjelemaan meitä, koska käytämme erilaisia menetelmiä mennäksemme jonnekin, minne Hän ei tahdo meidän menevän (henkien maailmaan saamaan tietoa). Se vaara, josta hän varoittaa on paljon suurempi, kuin Foster kuvittelee. Ne jotka lähtevät sisäiselle matkalle tulevat petetyiksi – aina! Meitä ei ole varustettu saamaan hengellistä tietoa siitä maailmasta. Siksi Jumala puhuu meille määräämiensä välittäjien (innoitettujen Raamatun kirjoittajien) kautta; muutoinhan me kalastaisimme pimeässä ympäristössä vailla varusteita.

Foster opettaa lukijoitaan käyttämään mielikuvitustaan kokemaan Raamatun kertomuksia viidellä fyysisellä aistillaan. Seuraavassa on, mitä hän väittää tulevan tapahtumaan:

Kun menet kertomukseen, et passiivisena tarkkailijana, vaan aktiivisena osallistujana, niin muista, että koska Jeesus elää Ikuisessa Nykyisyydessä eikä ole ajan sitoma, niin tämä menneisyyden tapahtuma on Hänelle elävä nykyhetken kokemus. Siksi sinä voit todella kohdata elävän Kristuksen tapahtumassa ja Hänen äänensä voi puhua sinulle ja Hänen parantava voimansa koskettaa sinua. Se voi olla enemmän kuin mielikuvituksen harjoitus; se voi olla aito kohtaaminen. Jeesus Kristus tulee todella sinun tykösi. (Foster: 26)

Osoittaen, että Foster’in ideoilla on edelleen suuri vaikutus ajassamme, Gregory Boyd lainaa tässä joitakin Foster’in sanoja tueksi sellaiselle, josta hän käyttää nimitystä ”katafaattinen (cataphatic) rukous”, joka käyttää mielikuvitusta ja kuvia keinona ottaa yhteys Jumalaan ja saada hengellistä tietoa.5 Ne, jotka suosittelevat tätä käytäntöä olettavat, etteivät henget petä heitä, mutta en voi nähdä millä perusteella.

Foster määrää ihmisen omaa mielikuvitusta käyttävän harjoituksen, joka jäljittelee astraaliprojektiota (tähtimatkailua) siinä määrin, että hän itse asiassa laittaa alaviitteen, joka kiistää sen olevan astraaliprojektiota (Foster 28). Se alkaa kehottamalla lukijoita kuvittelemaan menevänsä ulos luontoon kauniiseen paikkaan (Boyd kuvailee, kuinka hän harjoittaa tätä, kuten myös sen seurauksia6). Näkymistä ja hajuista nauttimisen jälkeen (mielikuvituksessasi) seuraavat askelet ovat:

Salli mielikuvituksessasi hengellisen ruumiisi, joka hohtaa valoa, kohota ulos fyysisestä ruumiistasi. Katso taaksesi, niin että voit nähdä itsesi makaamassa nurmella ja vakuuta ruumiillesi, että palaat ihan pian. Kuvittele hengellinen minäsi elävänä ja elinvoimaisena, nousemassa ylös läpi pilvien aina stratosfääriin… Mene syvemmälle ja syvemmälle ulkoavaruuteen, kunnes ei ole muuta kuin ikuisen Luojan lämpöinen läsnäolo. Lepää Hänen läsnäolossaan. Kuuntele hiljaa odottaen odottamatonta. Pane tarkoin muistiin kaikki annetut ohjeet. Ajan mittaan kokemuksen lisääntyessä pystyt helposti erottamaan pelkän inhimillisen ajatuksen, joka voi pulpahtaa tietoiseen mieleen, tosi Hengestä, joka sisäisesti liikkuu sydämen yllä. (Foster: 27, 28)

Minun täytyy vain kysyä, kuinka voi tietää, ettei se ”tosi Henki” ole petollinen? Mystiikan kohtalokas virhe on, että se olettaa sinisilmäisesti, että kristityillä, joilla on subjektiivisia uskonnollisia kokemuksia, täytyy siksi myös olla kristillisiä kokemuksia, jotka ovat aidosti Jumalasta – vaikka nämä kokemukset olisivatkin aikaansaatu epäraamatullisten harjoitusten kautta, samanlaisten, joita pakanat käyttävät.

Mielen alkemiaa

Foster’in lähestymistapa myös rukoukseen on mystiikan sävyttämä. Hän väittää, että rukous täytyy oppia ihmisiltä, joilla on oikeat kokemukset ja jotka ovat ”mestareita”, jotka tietävät, mitä tekevät. Foster ei opeta tavanomaista rukousta, jonka kautta me tuomme tarpeemme ja pyyntömme Herralle ja tiedämme, että Hän kuulee meitä (koska on luvannut kuulla). Seuraavassa sanotaan, miksi hän arvelee, että sellainen rukous ei onnistu:

Useinkin ihmiset rukoilevat ja rukoilevat maailman kaikella uskolla, mutta mitään ei tapahdu. On luonnollista, että he eivät olleet yhteydessä kanavaan. Me alamme rukoilla toisten puolesta ensin keskittymällä ja kuuntelemalla sotajoukkojen Herran hiljaista jyrinää. Virittäytyminen jumalallisiin henkäyksiin on hengellistä työtä, mutta ilman sitä rukouksemme on tyhjää hokemista (Matt. 6:7). Herran kuunteleminen on ensimmäinen asia, toinen asia ja kolmas asia, välttämätön menetykselliselle esirukoukselle. (Foster: 34)

Tämä tietysti tarkoittaa, että meidän on ruvettava mystikoiksi, jos haluamme rukoilla.

Hän opettaa, että meidän täytyy ensin kuulla henkilökohtaisia ilmoituksia Jumalalta käyttäen hänen opettamiaan mietiskelymenetelmiä, ennen kuin rukoilemme. Hän sanoo: ”Lähtökohta siis oppia rukoilemaan toisten puolesta on kuunnella saadakseen ohjausta… Tämä sisäinen ’kyllä’ on se jumalallinen valtuutus sinulle rukoilla ihmisen tai tilanteen puolesta.” (Foster: 35). Ei näin! Foster on väärässä! Ainoa valtuutus, jonka tarvitsemme rukoillaksemme, on Raamatun käsky rukoilla – eivät henkilökohtaiset ilmoitukset.

Mietiskely (mystinen) on Foster’ille tärkeä, mutta se ei riitä. Hän tuo mukaan myös mielikuvituksen: ”Kuten mietiskely, niin myös rukous on voimakas ase rukouksen työssä” (Foster: 36). Hän katsoo, että Agnes Sanford7 on auttanut häntä näkemään mielikuvituksen käyttämisen arvon rukouksessa. Foster kirjoittaa: ”Mielikuvitus avaa oven uskoon. Jos voimme ’nähdä’ mielemme silmällä särkyneen avioliiton ehjänä, tai sairaan ihmisen terveenä, niin siitä on vain lyhyt askel uskomiseen, että niin on.” (Foster: 36). Sanford sai ideansa teosofiasta, uudesta ajattelusta (New Thought), Jung’ilta ja Emmet Fox’ilta. Nämä ideat Foster’in toistamina tulevat tuon ajan ”mind over matter” (mieli yli aineen) -ajattelusta. Tuollainen ajattelu käyttää luovaa visualisointia muuttamaan todellisuutta tai kanavoimaan hengellistä voimaa. Foster ehdottaa: ”Kuvittele, että Kristuksen valo virtaa sinun käsiesi kautta ja parantaa jokaisen tunneperäisen trauman ja loukatun tunteen, jonka lapsesi koki tuona päivänä” (Foster: 39).

Kirjassaan The Seduction of Christianity vuodelta 1985 Dave Hunt nimitti sellaisen luovan visualisoimisen, jota Foster mainostaa, ”mielen alkemiaksi” (mental alchemy).8 Hunt varoitti seurakuntaa, että Foster mainostaa sellaista mielen alkemiaa kirjassaan Celebration of Discipline ja kuten olemme osoittaneet, hän todella tekee niin. Kuinka sitten voi olla, että 24 vuotta Hunt’in varoituksesta Foster on evankelikaalien keskuudessa suositumpi kuin koskaan?

Vastaus on lopunaikojen petos. Nyt on olemassa suunnaton liike (so. Esiintuleva Kirkko, Emergent Church), joka väittää olevansa uskonpuhdistus mainostaen Foster’ia, Willard’ia ja heidän versioitaan mystiikasta. Asiat ovat siis käyneet hyvin paljon pahemmiksi.

Hengellisiä ohjaajia

Kun kerran mystiikka ja muka tarve saada henkilökohtaisia ilmoituksia Jumalalta on omaksuttu, niin nousee tarve uusille ”mestareille”, jotka osaavat paremmin navigoida henkimaailmassa. Pakanayhteisöillä on aina ollut sellaisia henkilöitä. Heitä kutsutaan ”shamaaneiksi”. Itämainen uskonto kutsuu heitä ”guruiksi”. Petetyt kristityt kutsuvat heitä ”hengellisiksi ohjaajiksi”. Foster selittää: ”Keski-ajalla edes suurimmat pyhät eivät yrittäneet päästä sisäisen matkan syvyyksiin ilman hengellisen ohjaajan apua” (Foster: 159). Ongelma on Foster’in mukaan, että seurakunnilta (vuonna 1978) puuttui ”eläviä mestareita”:

Epäilemättä osa mielenkiinnon aallosta itämaiseen mietiskelyyn johtuu siitä, että kirkot ovat lakkauttaneet alan. Kuinka masentavaa onkaan yliopisto-opiskelijalle, joka pyrkii tuntemaan kristillistä opetusta mietiskelystä huomata, että on niin harvoja kontemplatiivisen rukouksen eläviä mestareita ja että lähes kaikki vakavasti otettavat kirjoitukset aiheesta ovat vähintään seitsemän vuosisadan ikäisiä. Ei ihme, että hän kääntyy zenin, joogan tai TM:n puoleen. (Foster: 14)

Foster’in unelma on käynyt toteen. Tänä päivänä ihmiset voivat jopa harjoittaa joogaa kristillisessä kirkossa. Meillä on kristillinen TM (transsendenttinen mietiskely); sitä kutsutaan kontemplatiiviseksi rukoukseksi. Itämainen uskonto on tullut suoraan seurakuntaan ja Foster on auttanut sen johdattamisessa sisään.

Entä sitten ”elävät mestarit” eli hengelliset ohjaajat? Morton Kelsey valitti heidän puutettaan vuonna 1972: ”Ehdottaisin todella, että jokainen, joka vakavissaan on liittymässä hengelliseen maailmaan, etsisi itselleen hengellisen ohjaajan, jos olisi enemmän tällä tavalla koulutettuja ja kokeneita miehiä.”9 Tuo ”ongelma” on ratkaistu mahtavalla tavalla. Evankelikaaliset teologian koulut tarjoavat nyt lehtorin tutkintoja (masters degrees) ”hengellisessä muodostamisessa” (spiritual formation) varustaakseen ihmisiä ”hengellisiksi ohjaajiksi”. Seuraavassa Biola-yliopiston lausunto ohjelmastaan: ”Tämä tutkinto on tarkoitettu varustamaan miehiä ja naisia hengellisen ohjaamisen, opetuslapseuden, muodostamisen ja sieluhoidon palvelutehtävään paikallisessa seurakunnassa ja akateemiseen lisäkoulutukseen hengellisessä muodostamisessa.10 Järjestö nimeltä Spiritual Directors International auttaa sinua löytämään hengellisen ohjaajan, mikä sitten uskontosi onkaan.11 Richard Foster’in omalla järjestöllä Renovare’lla, joka sanoo ”edistävänsä uudistusta kristillisessä seurakunnassa”, on luettelo hengellisen ohjauksen ohjelmista.12

Foster selittää hengellisen ohjaajan tarkoitusta: ”Hän on Jumalan keino avata polku Pyhän Hengen sisäiselle opetukselle” (Foster: 160). Ilmeisesti, kun täysin hyljätään sola scriptura, jossa Pyhän Hengen opetus välitetään seurakunnalle vain Raamatun kirjoittajien kautta, me tarvitsemme Raamatun ylittävien henkilökohtaisten ilmoitusten välittäjiä.

Foster selittää, kuinka hengelliset ohjaajat johtavat: ”Hän johtaa vain oman henkilökohtaisen pyhyytensä voiman kautta” (Foster: 160). Roomalaiskatolisuudessa paavia kutsutaan ”hänen pyhyydekseen” ja tiibetiläisessä buddhismissa Dalai Lama on ”hänen pyhyytensä”, mutta nyt evankelikaalit ovat kehittämässä ihmisten luokan, joka ilmeisesti ansaitsee tämän nimityksen. Kuinka meidän oikeastaan pitäisi suhtautua siihen, että joku on saavuttanut riittävän ”henkilökohtaisen pyhyyden” olla hengellinen ohjaaja ja välittää hengellisyyttä toisille? Foster sanoo: ”Vaikka ohjaaja on ilmeisesti edennyt pitemmälle sisäisiin syvyyksiin, niin nämä kaksi [mestari ja oppilas] oppivat ja kasvavat yhdessä Hengen maailmassa” (Foster: 160). Foster lainaa roomalaiskatolista mystikkoa Thomas Merton’ia koskien tämän toimivuutta: ”Hengellinen ohjaaja oli jonkinlainen ’hengellinen isä’, joka siitti oppilaansa sielussa täydellisen elämän ennen kaikkea ohjeillaan, mutta myös rukouksellaan, pyhyydellään ja esimerkillään. Hän oli seurakunnallisessa yhteisössä … eräänlainen Herran läsnäolon ’sakramentti’.” (Foster: 161).

Lopunaikojen eksytys

Mitä tulee lopunajan petokseen, niin Foster on aivan kärjessä omaksumassa sitä. Ajattele, mitä hän kirjoittaa: ”Meidän ajassamme taivas ja maa varpaillaan odottavat Hengen johtamia, Hengestä juopuneita, hengenvoimaisia ihmisiä. … Sieltä ja täältä löytyy yksilöitä, joiden sydän palaa jumalallista tulta.” (Foster: 150). Sellaiset asenteet ovat johtaneet valtavaan petokseen. Siinä on Myöhäissateen (Latter Rain) petoksen maku, joka nykyisin ruumiillistuu sellaisissa väärissä opettajissa, kuin Rick Joyner ja Mike Bickle. He ovat elitistisiä. He ovat samoilla linjoilla myös Esiintulevan Kirkon (Emergent Church) käsitysten kanssa. Hän sanoo myös: ”Vuosisatamme on vielä nähtävä Hengen apostolisen seurakunnan murtautuminen esiin” (Foster: 150). Meillä onkin nyt Uusi Apostolinen Uskonpuhdistus (New Apostolic Reformation = NAR), joka väittää olevansa juuri sitä. Foster’in ideat edustavatkin sitä valtavaa luopumusta ja lopunaikojen petosta, joka on tunnusomaista ajallemme.

Foster’in opetukset ovat vieneet seurakunnan yhtä kauas pois uskonpuhdistuksen periaatteesta, sola scriptura, kuin mitä roomalaiskatolinen kirkko koskaan oli. Ainoa, mikä vielä puuttuu, on että meidät viedään täydellisesti Roomaan. Christianity Today –lehti ylistää Foster’ia siitä, että hän osoittaa meille tuota suuntaa.

Alkuvuodesta 2008 kirjoitin CIC:n artikkelin kuinka sola scriptura -periaatteen hylkääminen johtaisi evankelikaalit takaisin Roomaan.13 Se oli osittain vastaus CT:n mystiikkaa ylistävään artikkeliin. Saamani palaute oli aika odottamatonta. Minuun ottivat yhteyttä entiset evankelikaalit, jotka olivat hyljänneet sola scriptura -periaatteen ja menneet takaisin Roomaan! He halusivat väitellä kanssani sola scriptura -periaatteesta. Ikävä, että kantani oli todistettu. Vastauksena heidän harhaiseen haasteeseensa seurakuntamme järjesti seminaarin sola scriptura -periaatteesta nimellä Faith at Risk (Usko vaarassa). Gary Gilley ja minä puolustimme siinä Raamattua seurakunnan ainoana auktoriteettina.14

Edellä mainittu CT:n artikkeli puhuu uudesta luostarilaitoksesta, entisten evankelikaalisten johtajien kääntymisestä roomalaiskatolisuuteen ja mystisistä harjoituksista, kuten lectio divina – ja he pitävät sitä kaikkea hyvänä ja toivottavana. Chris Armstrong, artikkelin kirjoittaja, päättää: ”Se, että he [evankelikaalit] ovat tällä tiellä saamassa hyvää ohjausta viisailta opettajilta [Foster ja Willard] on syy uskoa, että Kristus on ohjaamassa prosessia. Ja että he ovat kohtaamassa ja oppimassa kanssakristityiltä kahdessa muussa suuressa tunnustuskunnassa, roomalaiskatolisuudessa ja kreikkalaiskatolisuudessa, on syy iloita rakkauden voimassa.”15

Kuka enää puolustaa uskonpuhdistuksen periaatteita? Voisi luulla, että reformoidut teologit, mutta he eivät hoida hommaansa. Edellisessä CIC:n artikkelissa mainitsimme reformoidun teologin nimeltä Donald Whitney, joka kirjoittaa: ”Richard Foster’in kirja, Celebration of Discipline, on ollut 1900-luvun loppupuoliskon suosituin kirja aiheesta hengelliset harjoitukset. Tämän teoksen suuri anti on muistutus siitä, että hengelliset harjoitukset, jotka monet näkevät rajoittavina ja sitovina, ovat todellisuudessa hengellisen vapauden keino.”16 Tämä reformoidun seminaarin opettajalta!

Jos kirja, joka opettaa kristillistä TM:ää, kristillistä astraaliprojektiota ja mielen alkemiaa mielikuvituksen keinoin, on ”suuri anti”, niin jotakin on pahasti pielessä. Eksytys on levinnyt niin laajalle, etten näe sille mitään muuta selitystä, kuin Paavalin ennustama lopunajan eksytys: Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja” (1. Tim. 4:1). Toinen kohta varoittaa: Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin” (2. Tim. 4:3, 4).

Tuo aika on nyt tullut. Olemme tilivelvollisia Jumalalle siitä, mitä uskomme ja harjoitamme. Niiden, jotka haluavat kestää uskossa tässä eksytyksen ajassa, täytyy perustaa uskonsa ja harjoituksensa vain niihin totuuksiin, jotka löytyvät Raamatusta. Foster’in matka henkien maailmaan pettää kaikki sille tielle lähtevät.

Viitteet:

  1. Chris Armstong, “The Future lies in the Past” in Christianity Today, February 2008.
  2. 24.
  3. 29.
  4. Richard Foster, Celebration of Discipline: The Path to Spiritual Growth (New York: Harper & Row, 1978) 1. All subsequent citations from this book will be bracketed within the text in this fashion: (Foster: 1).
  5. Greg Boyd, Seeing is Believing, (Grand Rapids: Baker, 2004). Boyd cites Foster to prove that the Lord will actually come to us through our use of “imaginative meditation.” I deal with this issue more fully in CIC issue 83 July/August, 2003: http://cicministry.org/commentary/issue83.htm
  6. 111-125.
  7. I write about Sanford’s inner healing theories in CIC Issue 96: http://cicministry.org/commentary/issue96.htm
  8. Dave Hunt and T. A. McMahon, The Seduction of Christianity (Eugene: Harvest House, 1985) 138.
  9. Morton Kelsey, Encounter With God, (Bethany Fellowship: Minneapolis, 1972) 179.
  10. http://www.biola.edu/spiritualformation/programs/
  11. http://www.sdiworld.org
  12. http://www.renovare.org/journey_training_direction.htm
  13. CIC Issue 105; March/April 2008: http://cicministry.org/commentary/issue105.htm
  14. That seminar is available here: http://www.cicstore.org/servlet/the-60/Faith-at-Risk-4/Detail
  15. Armstrong, Future
  16. Donald S. Whitney, Spiritual Disciplines for the Christian Life (Colorado Springs: Navpress, 1991) 23.

 

 

Read Full Post »

Warning: a great wave of deception
S. Dobbs, July 2011, www.wordconnect.org, suom. SK

Minä uskon, että olemme käännekohdassa suureen petoksen aaltoon, joka tulee hukuttamaan läntisen maailman seurakunnan ja ensimmäinen merkki tästä on langenneiden enkelien esiintyminen valon enkeleinä.

Johdanto

Todellisen herätyksen puuttuminen läntisessä maailmassa ynnä sekulaarien yhteiskuntiemme liike pois kristillisistä arvoista varmasti heijastavat sitä tosiasiaa, että asiat ovat jo jonkin aikaa menneet hengellisesti huonompaan suuntaan. Monet vartijat uskovat, kuten minä, että suuri petoksen aalto on nyt hyvin lähellä lännessä ja tulee koskemaan ihmisiä laajalla kirkkokunnallisten taustojen alueella. En usko, että tämä vihollisaalto keskittyy mihinkään tiettyyn palvelutyöjärjestöön, vaan sen sijaan leviää verkossa ja sitten ruohonjuuritasolla yksilöiden välillä. Minä uskon tämän sanan mukaan (linkki), että alkusysäys tulee, kun langenneet enkelit näyttäytyvät ihmisille väittäen olevansa valon enkeleitä. Tämäntyyppinen petos on jo vallitseva joissakin kristillisissä virtauksissa USA:ssa ja usein näyttää pettävän jopa ne, jotka tavallisesti ovat varovaisempia. Tätä tulee todennäköisesti seuraamaan suuri määrä muita petoksia ja väärä New Age/okkulttinen voitelu, kun asiat kärjistyvät loppua kohti. Monet uskovat, jotka eivät punnitse asioita Sanan valossa, päätyvät menemään tähän väärään voiteluun uskoen sen olevan Pyhä Henki. Saatana on vuosikymmenien ajan soluttanut läntisen maailman seurakuntaan velttoa asennetta erottamista kohtaan valmistamisena tähän hyökyaaltoon pimeyden valtakunnasta. Minä uskon, että tämä aalto voi olla päällämme hyvin pian, mikä tekee tärkeäksi sen, että koettelemme kaikki hengelliset ilmiöt Sanalla.

“Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta” (1. Joh.4:1).

Petos

Kuten jokainen valistunut havainnoitsija tietää, petos on ollut kasvussa läntisen maailman seurakunnassa muutaman viimeisen vuosikymmenen ajan. Monet johtajat ovat luvanneet ja valheellisesti profetoineet herätystä miltei vuosittain, mutta sen sijaan seurakunnat yleensä ovat kutistuneet. Monet uskovat ovat myös siirtyneet pois hengellisyyden raamatullisesta muodosta ollen välittämättä Raamatun osoituksesta, mitä tulee siihen, mikä on Hengestä. Jokainen suuri petosaalto todennäköisesti koskee USA:ta ja sitten leviää Länsi-Eurooppaan ja myös muualle kaikkialle johtuen suurimmista kristillisistä verkkomediaorganisaatioista. Useimmat näistä organisaatioista eivät harrasta erottamista eivätkä koettele asioita Raamatulla. Ne eivät todellisuudessa ole vastuussa kenellekään ja ovat menneisyydessä toistuvasti pettäneet itsensä. Huolimatta harhoistaan jotkut ovat jatkuvasti mainostaneet jokaista uutta asiaa ”suurena herätyksenä” ja monet sinisilmäiset kristityt ovat uskoneet nämä väitteet. Nämä harhat ovat heikentäneet monien määrätietoisuuden ja he ovat pettyneet kerran toisensa jälkeen. Seuraava petoksen aalto voisi johtaa monet valtavaan masennukseen. Voisimme sitten läntisessä maailmassa nähdä monien luopuvan uskosta johtuen joko epätoivosta, tai vain hämmennyksestä. Tämä voi olla alku suurelle luopumukselle, jonka Paavali ennusti (2. Tess. 2:3), tai ainakin edeltäjä sille.

“tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä” (2. Tess 2:9).

Vääriä herätyksiä

Enemmistö herätyksistä on sekoitusta. Useimmat aidot herätykset sisältävät lieveilmiöinään New Age/okkulttisen petoksen elementin, koska paholainen yrittää johtaa ihmisiä harhaan ja saada herätyksen horjumaan. Tämä on hyvin dokumentoitu menneiden herätysten historiallisissa selostuksissa. Se, mitä usein saamme todistaa tänä päivänä, on kuitenkin, että ilmiöt, jotka kerran tunnistettiin petollisina, vallitsevat nyt näitä liikkeitä ja nähdään todisteina, että ne ovat Jumalasta. Nämä väärät herätykset kiihottavat ihmisiä lupauksilla henkilökohtaisista siunauksista ja voitosta seurakunnalle tässä maailmassa, mutta eivät juurikaan korosta evankeliumin jakamista epäuskoisille. Ei tarvitse ihmetellä, että ne eivät koskaan kanna mitään hedelmää. Historiallisesti tärkein testi herätyksen hedelmästä on ollut se, kuinka monta epäuskoista pelastui. Tänä päivänä kuitenkin moni arvioi ns. ”herätyksen” sillä, kuinka monta uskovaista paranee (tai näyttäisi paranevan, koska lääkärinkertomukset puuttuvat lähes aina). Raamattu myös varoittaa, että Saatana tulee pettämään valitut väärillä ihmeillä ja merkeillä, kun loppu lähestyy, joten emme voi olettaa, että paranemiset välttämättä ovat merkki Jumalalta. Koska sekä Herra, että Saatana, toimii parantavassa voimassa, niin me tarvitsemme henkien erottamisen lahjaa (1. Kor. 12:10) enemmän kuin koskaan edetessämme kohti viimeisiä päiviä. Saatana on enemmän kuin halukas parantamaan ihmisiä, jos sen tuloksena suuret joukot saavat väärennetyn New Agen okkulttisen voitelun. Kun ihmiset ovat sellaisessa petetyssä tilassa, he ovat silloin avoimempia luopumukselle.

“Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin” (Matt. 24:24).

Sekoitus väärän herätyksen sisällä

Kuten aito herätys melkein aina sisältää petoksen elementin, niin myös väärä herätys sisältää joitakin asioita, jotka ovat Jumalasta. Näin siksi, koska riippumatta siitä, kuinka petetyiksi uskovat tulevat, heillä silti on Jumalan Henki, pääsy lahjoihin ja kyky rukoilla. Niinpä tulevalla petoksen aallolla on tekijöitä itsessään, jotka ovat Jumalasta, mutta vallitsevat piirteet ovat petollisia.

Niissä kahdessa väärässä herätyksessä, joita olen saanut todistaa, seurakunnat tulivat innostuneiksi ja jopa kiivaammiksi Jumalan puolesta joksikin aikaa. Kuitenkin, sen käytyä selväksi, että heidän odotuksensa eivät olleetkaan toteutumassa, masennus voitti ja ihmiset alkoivat jättää nuo seurakunnat ja muutamat luopuivat uskosta. Jotkut tarkkailijat voidaan johtaa harhaan, jos he näkevät tämän tyyppistä sopimatonta intoa merkkinä Jumalan toiminnasta. Meidän siis täytyy punnita sellaiset liikehdinnät Raamatulla eikä ihmisten alkuinnostuksella muutaman ensimmäisen kuukauden aikana. Voi kestää vuodenkin ennen kuin väärän herätyksen hedelmä käy ilmeiseksi niille, jotka eivät harrasta erottamista koetellakseen ilmiöt Raamatulla. Valitettavasti siihen mennessä monet on vedetty mukaan, petetty ja menettäneet kaiken kyvyn erottaa.

mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on” (1. Tess. 5:21).

Muut todennäköiset manifestaatiot tässä väärässä herätyksessä

Petos voi vaihdella yksilöiden ja seurakuntien välillä räätälöitynä sille, mitä tietty seurakunta on valmis vastaanottamaan. Tiesin eräästä seurakunnasta, jossa langenneet enkelit jäljitellen Jumalan enkeleitä, ilmestyivät monille seurakunnan jäsenille ja antoivat heille vääriä tiedon sanoja luvaten, että herätys oli puhkeamassa siellä ja silloin. Tätä säesti väärä voitelu, joka on jo läsnä joissakin seurakunnissa tänä päivänä. Ihmiset alkoivat sitten kokea manifestaatioita, joita ei Jeesus eikä kukaan muukaan UT:ssa koskaan kokenut, kun Pyhä Henki tuli heidän päällensä. Sellaisia manifestaatioita voivat olla esim. kun ihmiset matkivat eläinten ääniä, vapisevat ja kouristelevat, mutta ilman, että yhtään demonia ajettaisiin ulos, hysteerinen nauru ja ihmisten kaatuminen ikään kuin vahvasti huumeiden tai väkevien juomien vaikutuksen alaisina, joista mikään ei ole raamatullinen.

Elävät New Age -näyt ja unet tulevat myös lisääntymään edistäen petollisia epäraamatullisia profetioita väärennettyjen taivasmatkojen yleistyessä. Tänä päivänä Bob Jonesin ja Todd Bentleyn kaltaiset ihmiset uskovat jo voivansa vierailla taivaassa milloin vain haluavat. Okkulttisia ihmeitä, kuten kultapöly tai höyheniä, voi esiintyä, mikä toisin kuin Jeesuksen ihmeet, eivät palvele mitään käytännöllistä tarkoitusta. Todennäköisesti vakuuttavin manifestaatio on okkultismiin perustuvat paranemiset, joista monet ovat todellisia, mutta todennäköisesti eivät kestä kauemmin kuin Saatana tahtoo niiden kestävän edistämään väärää herätystä

Alkumielenkiinnon jälkeen näistä seurakunnista tulee luultavasti maailman silmissä naurunaihe. Arvaukseni on, että noin vuoden jälkeen tulee esiin johtajia tämän petollisen aallon sisältä. Rick Joynerin ja Bob Jonesin kaltaiset ihmiset todennäköisesti pitävät suuria kokouksia kutsuen kuolleiden pyhien henkiä palaamaan maan päälle auttamaan heitä heidän taistelussaan. Nämä palvelutyöjärjestöt harjoittavat jo sellaista spiritualismia ja ovat jo vähitellen tuomassa sitä Kristuksen ruumiiseen. Odotukseni on, että tässä vaiheessa monet noista petetyistä äkkiä ymmärtävät, että jotakin on pielessä, että tämä ei olekaan Jumalasta ja sitten tulevat heitetyksi valtavaan hämmennykseen ja masennukseen. Monet voivat sitten alkaa epäillä koko uskoa ollessaan kyvyttömiä tekemään eroa sen välillä, mitkä asiat olivat Jumalasta ja mitkä eivät. Sellainen masennus syvenee, kun he näkevät sekulaarin yhteiskunnan, josta heille oli kerrottu, että se muutettaisiin Jumalan voiman kautta, sen sijaan tulevan pimeämmäksi ja pahemmaksi, kun pakanalliset uskomukset tulevat suositummiksi kristinuskon asemesta – väärennetyn, ei oikean herätyksen hedelmä.

Vastauksemme

Niiden, jotka eivät joudu näiden asioiden pettämiksi, on joka tapauksessa itse antauduttava syvemmin Jumalalle säilyäkseen vapaana petoksesta, masennuksesta, apatiasta ja luopumuksen vaarasta. Tässä vaikeassa hengellisessä ilmapiirissä Jumala myös kutsuu muutamia saavuttamaan ja auttamaan niitä, jotka on petetty, mikä vaatii paljon kärsivällisyyttä. Iso-Britanniassa meistä voi tulla pieni maanalainen ruohonjuuritason vähemmistö, kun suuntaamme kohti lopunaikoja. Uskon kyllä, että aito Jumalan Hengen toiminta seuraa kuitenkin vahvistamaan niitä, jotka pysyvät uskollisina ja auttamaan tuomaan sisään Jumalan lopunajan sadonkorjuun. Raamattu kehottaa meitä kiinnittämään mielemme asioihin ylhäällä, jossa Kristus on ja odottamaan Hänen paluutaan. Me emme saa unohtaa tätä riippumatta siitä, kuinka masentavaksi seuraava lyhyt petoksen aika voi osoittautua.

Muita varoittavia profetioita tästä.

S. Dobbs, July 2011, www.wordconnect.org

Read Full Post »

Older Posts »