Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘pilkkaaja’

What Does the Bible Say About the Rapture?
By Pete Garcia, 16.9.2019, suom. SK

Ennen kuin aloitamme syvällisen keskustelun tempauksesta ja muista eskatologisista kysymyksistä, tarvitsemme alustavan keskustelun. On olemassa kaksi viestinnän mallia, joita välitetään Pyhän Raamatun kautta ja sen takia: Progressiivinen ilmoitus ja progressiivinen valaistus. Progressiivinen ilmoitus opettaa meille, että Jumala avasi lunastussuunnitelmansa ihmiskunnalle progressiivisesti (asteittain). Se alkoi paratiisista (1. Moos. 3:14-19) ja päättyi apostoli Johannekseen Patmoksen saarella.

Progressiivinen valaistus alkoi, kun Raamatun kaanon suljettiin vuonna 95 jKr. ja Pyhän Hengen kautta alkoi paljastaa raamatullisia totuuksia ihmiskunnalle Hänen avautuvan suunnitelmansa mukaisesti. Siten on järkeen käyvää, että jos Herra voi järjestellä, milloin opit asioista, kuten Raamatun erehtymättömyys, kolminaisuus, seurakunta ja pelastus, pitää systematisoida (codify), niin Jumalan pitäisi myös pystyä sallimaan ajoitus sen suhteen, milloin ihmiset alkavat ymmärtää paremmin viimeisiä päiviä. Toisin sanoen, Hän tekee sen, kun se on tarkoituksenmukaista.

Herra on kaikkitietävä (Jes. 46:9-10) ja on aina tiennyt, että toinen tulemus ei tapahdu ainakaan ennen 2000-lukua; siksi Hänen kannaltaan ei olisi kovin järkevää valaista ihmisen ymmärrystä tästä aiheesta toisella vuosisadalla eKr. Olisiko Hän voinut tehdä sen? Ehdottomasti. Kuitenkin, vaikka Hän ei tehnyt sitä, se ei vähennä sitä tosiasiaa, että kaikki viimeisiä päiviä koskeva oli jo Raamatussa. Se ei myöskään vähennä ymmärrystämme siitä, milloin Hän palaa (kukaan ei tiedä päivää eikä hetkeä).

Jumala sai ihmisiä tiettyinä aikoina suorittamaan tiettyjä asioita. Neljännellä vuosisadalla jKr. Hän pani Jeromen kääntämään Raamatun latinaksi. 1200-luvulla Hän pani John Wycliffe’n kääntämään sen englanniksi. 1500-luvulla Hän antoi Martti Lutherille ahaa-elämyksen, kun hän tuli ymmärtämään pelastuksen armosta uskon kautta eikä tekojen. Samalla tavalla Jumala 1800-luvulla järjesteli myös, milloin John Nelson Darby elvyttäisi opin tempauksesta tärkeänä kristillisenä kysymyksenä.

Kaikki tämä tarkoittaa, että Jumalan ajoitus määrää, milloin ihmiset tulevat ymmärrykseen Raamatun totuuksista ja kuinka ne ovat sovellettavissa aikaan, jossa he elävät. Mikä oli tärkeä sanoma Nooan ajassa, se ei ollut sanoma Jobin eikä Daavidin ajalle. Todellinen ongelma tulee esiin siinä, kuinka me (ihmiset) päätämme tulkita totuutta, joka jo on Raamatussa.

Jos ajattelemme, kuinka tulkitsemme Raamattua, niin se muistuttaa hyvin paljon spektriä. Spektrin toisessa päässä on niitä, jotka jättävät täysin huomioimatta Raamatun erehtymättömyyden ja haluavat laittaa omat vaihtuvat tulkintansa sopimaan aikansa käsityksiin. Toisaalta on niitä, jotka väärinkäyttävät Raamatun erehtymättömyyttä noudattamalla puisevaa kirjaimellisuutta, etenkin tietyissä kohdissa, samalla jättäen huomiotta muun Raamatun yleisen kontekstin (esim. käärmeen käsittely).

Keskellä näemme, että tasapainoinen näkemys Raamatusta ottaa kieliopillisen, kirjaimellisen ja historiallisen lähestymistavan raamatuntulkintaan (eli hermeneutiikkaan) ja asettaa kontekstin kaiken yläpuolelle. Meidän on ymmärrettävä, kenelle kirjoittaja puhui (yleisölle) ja miten se sopii yhteen muiden kaikkialta Raamatusta löytyvien tärkeiden oppien kanssa (johdonmukaisuus). Alla on hyvin yksinkertaistettu graafinen esitys tämän idean esittämiseksi. Mistä sinä löydät itsesi tästä spektristä?

Et yleensä yhdistä kultteja ”puisevaan kirjaimellisuuteen”, kuitenkin, jotta kultti voisi rakentaa ”perustuksensa”, sen on sekoitettava totuus harhaan. Sekoittaessaan tuota myrkyllistä keittoa se väärinkäyttää tiettyjä kohtia viemällä ne kirjaimellisiin äärimmäisyyksiin (esim. roomalaiskatolinen transubstantiaatio, mormonismin Jumalan poika). He tekevät niin myös painottamalla enemmän tiettyjä opin kohtia saaden sen voittamaan kaikki muut.

Esimerkiksi spektrin toisessa päässä Raamattu käyttää symbolismia viestinnän muotona. Se ei kuitenkaan tarkoita, että symbolismi olisi mielivaltaista tai subjektiivista. Symbolismi löytyy ja määritellään aina muissa Raamatun kohdissa (esim. Ilm.12 ja 1. Moos. 37). Siten tekstin väärinkäyttö allegorisoimalla (symbolinen kuvaustapa) asioita, joita ei ole tarkoitettu allegorisoitaviksi (so. tuhatvuotinen valtakunta), tai tekemällä symbolismista täysin subjektiivinen ja avoin kenen tahansa tulkinnalle, on toinen kirjallisen väärinkäytön muoto. Kuitenkin siitä huolimatta, mitä monet kirkkokunnat ja teologiset keulakuvat opettavat, Raamatulla on aika paljon sanottavaa tempauksesta. Tietenkin ensimmäinen asia, josta kriitikot rakastavat huomauttaa koskien tempausta, on, että sanaa ei edes ole Raamatussa.

Pitää paikkansa. Sitä ei ole englanninkielisessä Raamatussasi.

Kuitenkin vuosituhansia sana rapio tai rapiemur oli sana, jota latinalainen Vulgate käytti kääntäessään koine-kreikan sanan harpazo. Harpazo on kreikan sana englannin sanonnalle “caught up”, kuten se esiintyy englantilaisissa Raamatuissa. Sana tempaus kapseloi opin samalla tavalla kuin sana kolminaisuus kapseloi Jumalan kolmioluonteen. Sana rapture (tempaus) kapseloi opin samalla tavalla, kuin sana kolminaisuus kapseloi Jumalan kolmiyhteisen luonteen. [Sanaa Kolminaisuus ei myöskään ole Raamatussa]. Lisäksi siitä ei vain kirjoiteta, mutta sitä kuvataan symbolisesti (Vanhan Testamentin esikuvat), kirjaimellisesti (fyysisesti) ja futuristisesti.

Vanhan Testamentin esikuvat

  • Eenok muuttui kuolevaisesta kuolemattomaksi näkemättä kuolemaa (1. Moos. 5:24; Hepr. 11:5).
  • Jumalan tuliset vaunut muuttivat Elian kuolevaisesta kuolemattomaksi (2. Kun. 2:11-12).

Uudessa Testamentissa kirjaimellisesti

  • Jeesus nousee taivaaseen ja meille kerrotaan, että Hän palaa samalla tavalla. (Apt. 1:9). Myöhemmin Paavali vahvistaa, että me (seurakunta) kohtaamme Hänet yläilmoissa (1. Tess. 4:13-18).
  • Filippus temmataan pois kastettuaan etiopialaisen eunukin (Apt. 8:39).
  • Paavali temmataan kolmanteen taivaaseen ja näkee asioita, joita ei voi ilmaista ihmiskielellä (2. Kor. 12:2-5).
  • Johannes temmataan ylös hengessä ja hänelle annetaan Ilmestyskirja (Ilm. 4:1-2).

Futuristisesti

  • Jeesus lupaa seurakunnalleen, että Hän tulee takaisin heille viemään heidät olemaan siellä, missä Hän on (Joh. 14:1-3).
  • Paavali opettaa, että tämä harpazo (ylösotto) on salaisuus, jota ei ollut paljastettu Vanhan Testamentin pyhille, vaan se tapahtuisi yhdelle uskovien sukupolvelle. Lisäksi ne, jotka olivat jo kuolleet, tulisivat takaisin Kristuksen kanssa kohtaamaan meidät (vielä elossa olevat) yläilmoissa. (1. Kor. 15:51-56, 1. Tess. 4:13-18)
  • Jeesus käyttää tempausta varoituksena nukkuvalle seurakunnalle (Ilm. 3: 3) ja siunauksena uskolliselle (Ilm. 3:10).
  • Kaksi todistajaa herätetään kuolleista ja välittömästi otetaan ylös maattuaan kuolleina Jerusalemin kaduilla kolme päivää (Ilm. 11:11-12).

Siksi riippumatta siitä, mitä pastorisi, pappisi tai saarnaajasi sanoo tempauksesta, niin Raamatussa se on sekä käsite että tosiasia. Jos he kieltävät sen, sivuuttavat sen opettamisen, tai sanovat, että se on jotakin ”ihmistekoista”, tai merkityksetöntä, niin kävelen pois siitä seurakunnasta, enkä koskaan katso taakseni. Se on tärkeä oppi, siinä kuin mikä tahansa. Jotta kristitty voisi kasvaa ja tulla sellaiseksi, kuin Kristus tarkoitti meidän olevan, hänen on tiedettävä enemmän kuin vain kuinka olla kristitty. Meille on annettava ”autuas toivo” voidaksemme seisoa ja kestää tässä pimenevässä ajassa.

Uuden testamentin malli

Kuten useimmat tätä lukevat tietävät, niin Raamattu on jaettu kahteen osaan, Vanhaan ja Uuteen testamenttiin. Vaikka Vanhassa testamentissa on siroteltuna joitakin arvoituksellisia ”tempausta muistuttavia” kohtia (esim. Jes. 26: 20-21; Laul.l. 2:10-13; Ps. 90:10 jne.), niin apostoli Paavali totesi tempauksen olevan salaisuus (kreikan musterion). Se oli jotakin, jota ei vielä ollut paljastettu julkisesti yhdellekään uskovalle ennen häntä. Kristuksen lausunnot yläsalin puheessa merkitsevät tämän tapahtuman ensimmäistä opetusta, mutta se oli tarkoitettu yksityiselle yleisölle (opetuslapset paitsi Juudas). Tässä kohtaa Kristus lupaa vastaanottaa omansa takaisin itselleen, ja viedä heidät olemaan siellä, mistä Hän palaisi (kolmanteen taivaaseen). Tämä on erossa toisesta tulemuksesta, sillä Hän ei tule taivaan sotajoukko perässään, hänen viittansa ei ole kastettu vereen, eikä hän käy myöskään sotaa. Luvussa Ilm.19 Kristus on tulossa miehittämään ja ottamaan haltuunsa vihollisalueen. Jakeissa Joh. 14:1-3 Kristus esiintyy täysin epäsotilaallisessa tapahtumassa. Tarkastelkaamme Uutta testamenttia ja vetäkäämme esiin joitakin mielenkiintoisia eroja ja vertailuja.

Evankeliumit

Matteus

  • Esittää Jeesuksen juutalaisten kuninkaana
  • Sukupuu alkaa Abrahamista
  • Öljymäen puheessa Hän opettaa toista tulemusta selvästi, viittaa tempaukseen hienovaraisesti ennen viimeistä illallista (eli ensimmäistä ehtoollista)

Markus

  • Esittää Jeesuksen juutalaisten kuninkaana
  • Sukupuuta ei kerrota
  • Öljymäen puheessa Hän opettaa toista tulemusta selvästi, viittaa tempaukseen hienovaraisesti ennen viimeistä illallista (eli ensimmäistä ehtoollista)

Luukas

  • Esittää Kristuksen ihmisyyden
  • Sukupuu alkaa Aadamista
  • Öljymäen puheessa Hän opettaa toista tulemusta selvästi, viittaa tempaukseen hienovaraisesti ennen viimeistä illallista (eli ensimmäistä ehtoollista)

Johannes

  • Esittää Kristuksen Vapahtajana
  • Sukupuu osoittaa Kristuksen jumaluuden
  • Viimeisen illallisen (eli ensimmäisen ehtoollisen) aikana Juudas lähtee, sitten Jeesus pitää yläsalin puheen, jossa Hän opettaa heille tempausta
    • Mielenkiintoista on, että Juudas, joka lähtee ennen yläsalin puhetta, ennakoi aikakauden lopussa (nyt) tapahtuvaa apostasiaa (sekä luopumusta että fyysistä poistumista)
    • Myöhemmin Paavali opettaa, että tämän apostasian on tapahduttava ennen tempausta (2. Tess. 2:3).

Apostolien teot

Kertoo alkuseurakunnan muodostumisen, eikä ole luonteeltaan eskatologinen. Siinä on kuitenkin joitakin tärkeitä tietoja, joita tässä selvennetään:

  • Kristuksen on palattava samalla tavalla, kuin hän lähti (Luuk. 24:51; Apt. 1:9-11)
  • Viimeiset ajat alkoivat ensimmäisestä helluntaista (Apt. 2:17)

Kirjeet

1. Tess. 1-5: Opettaa tempausta ja Kristuksen läheistä paluuta jokaisessa luvussa

Jaak. 5: Opettaa tempausta ja läheisyyttä

2. Tess. 2: Opettaa tempausta ja läheisyyttä

1. Kor. 13-15: Opettaa, että profetian lahja on jumalallisesti asetettu; tempauksen varmuus (ja välttämättömyys) ylösnousemuksen vuoksi

2. Kor. 5: Opettaa ylösnousemuksesta ja Bema-tuomiosta (uskovien palkkatuomio)

Fil. 3: Opettaa tempauksesta ja taivaan kansalaisuudesta

2. Piet. 1, 3-4: Opettaa, että profetia ei ole ihmisestä; väärien opettajien tuhoa ja että Herra tulee takaisin, kun ihmiset avoimesti pilkkaavat Hänen paluutaan (on mielenkiintoista, että pilkkaaminen ei voi tapahtua, elleivät ihmiset jo puhu siitä)

Juuda: Opettaa toisesta tulemuksesta jo Eenokin ennustamana

Ilmestyskirja

  • 1-3: Seitsemän seurakuntaa (niiden antama profeetallinen järjestys antaa kirkkohistorialliset aikakaudet)
  • 4-5: Taivaallinen näkymä, seurakunta nyt taivaassa (Jumala hallitsee täysin tuomioita; Kristus avaa sinetit)
  • 6-18: 21 tuomiota Kristuksen hylkäävälle maailmalle, ei mainintaa seurakunnasta maan päällä
  • 19-20: Harmageddonin taistelu ja Kristuksen tuhatvuotinen hallinta maan päällä
  • 21-22: Uudet taivaat ja uusi maa

Yhteenveto

Toistamisen arvoista on, että syy siihen, että ihmisillä on varaa ivata, pilkata, keskustella ja väitellä seurakunnan tempauksesta, on, että Jumala toi sen takaisin kristillisen ajattelun eturintamaan. Syy siihen, että hän teki sen sellaisten miesten kautta kuin Joseph Mede, Morgan Edwards, James Frere, William Cuninghame, John N. Darby, William Blackstone, Cyrus Scofield, Clarence Larkin, Harry Ironside, Hal Lindsey ym., oli se, että aika on lähellä ja Jumala varoitti seurakuntaa (ja maailmaa), mitä on tapahtumassa. Todisteeksi Jumala myös paljasti näille miehille, että Israelista tulee jälleen valtio kauan ennen, kuin se todella tapahtui vuonna 1948.

”…että Herra Jeesus tulee henkilökohtaisesti tuomaan tuhatvuotisen aikakauden, jolloin Israel palautetaan omaan maahansa ja maa on täynnä Herran tuntemusta; ja että tämä henkilökohtainen ja premillenniaalinen tulemus on se autuas toivo, joka on asetettu eteemme evankeliumissa ja jota meidän tulisi jatkuvasti odottaa” (Niagra Bible Conference, 1878).

Dispensationalistit eivät kuitenkaan olleet ainoat, jotka uskoivat, että Israel tulisi jälleen valtioksi muinaisessa raamatullisessa kotimaassaan. Mitä tulee tulevaan aikakauden loppumiseen, niin Pyhä Henki liikutti kristittyjä monien erilaisten uskonsuuntien ja hermeneuttisten virtausten keskuudessa. Sellaiset teologit kuin, Charles Spurgeon, J.C. Ryle ja Bonar’in veljekset (Horatius ja Andrew) uskoivat myös, että Israelin olisi tultava maahansa.

“Sillä ei Herra, Herra, tee mitään ilmoittamatta salaisuuttaan palvelijoillensa profeetoille” (Aamos 3:7).

Jos seurakunnan tempaus ei olisi totta, niin kuinka (ja miksi) niin monet miehet eri aikakausilta, sukupolvista ja uskonsuunnista ovat tulleet samaan johtopäätökseen? He eivät tehneet niin Darby’n tai edes Hal Lindsey’n ansiosta, vaan yksinkertaisesti palaamalla Raamatun kirjaimelliseen, kieliopilliseen, historialliseen ja tasapainoiseen tulkintaan. He tekivät niin Jumalan Pyhän Hengen vaikutuksesta. He jättivät syrjään teologiset dogminsa, kirkkokunnalliset uskontunnustuksensa ja akateemiset tulkintansa ja yksinkertaisesti antoivat Raamatun puhua itselleen.

Vaikka en mene niin pitkälle, että sanoisin Darby’n kaltaisten miesten olleen profeettoja, he olivat epäilemättä sanansaattajia, joita Jumala käytti valaisemaan sukupolvensa ymmärrystä. Darby ei keksinyt tempausta, kuten ei Lutherkaan keksinyt pelastusta armosta uskon kautta. Darby (hänen edeltäjänsä ja seuraajansa) vain koonsivat (codified) sen, mikä oli jo paljastettu Raamatussa. Jos tempaus ei olisi jo ollut Raamatussa, niin Darby’n olisi pitänyt luoda se tyhjästä ja siten luoda uusi kulttiliike niiden pitkään riviin 1700-luvulla, jotka oikeaoppinen kristinusko hylkäsi. Koska se kuitenkin on selvästi Raamatussa, niin todisteet viittaavat siihen, että Jumalan Pyhä Henki järjesti ajankohdan sen palauttamiselle kristilliseen keskusteluun tapahtuman läheisyyden vuoksi.

Ajattele, mistä Nooa saarnasi vedenpaisumusta edeltävinä vuosina (2. Piet. 2:5). Saarnasiko hän aiheesta: Paras elämäsi nyt? Saarnasiko hän tulevasta Messiaasta? Saarnasiko hän tulevasta valtakunnasta?

Ei, ei ja ei. Hän saarnasi tulevasta tuomiosta.

Syy, että hän saarnasi siitä, oli, koska se oli olennaisen tärkeää hänen aikansa yleisölle. Hän saarnasi sukupolvelleen kehottaen sitä parannukseen ja tulemaan arkkiin, koska tuomio oli tulossa koko maan päälle. Ja saarnattuaan yli 100 vuotta vain hän ja hänen perheensä pelastuivat.

Jeesus totesi, että viimeisinä päivinä olisi hyvin samanlaista kuin Nooan ja Lootin päivinä. (Luuk. 17:25-27). Maailmassa ihmiset eläisivät elämäänsä huolettomasti. Pietari lisäsi, että ihmiset pilkkaisivat Kristuksen lupausta palata sanoen, että koska mitään ei ole vielä tapahtunut, niin mitään ei tule tapahtumaankaan (2. Piet. 3:3-7). Tässä myös Pietari linkittää Nooan päiviin sanoen, että sama sana, joka tuhosi maailman vedellä, tuhoaa sen eräänä päivänä tulella.

“Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että ‘yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä’. Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” (2. Piet. 3:8-9)

Jumalan kärsivällisyys johtuu puhtaasti Hänen pitkämielisestä luonteestaan ja suuresta rakkaudestaan ja armostaan kadotettuja kohtaan. Jumalan kärsivällisyys tässä suhteessa ei kuitenkaan ole rajaton, sillä eräänä päivänä ja pian Hän toteuttaa lupauksen, jonka hän antoi jakeissa Joh. 14:1-3 (Yläsalin puhe). Hänen oma sanansa velvoittaa Häntä tekemään, mitä Hän on sanonut tekevänsä. Jumalan pitkämielisyys on syy, miksi Jumala salli kysymyksen tempauksesta tuotavan takaisin maailman huomion keskipisteeseen. Hän käyttää näitä miehiä (ja naisia) varoittamaan maailmaa siitä, mitä on tulossa aivan kuten Hän käytti Nooaa. Aivan kuten Hän käytti Lootia (1. Moos. 19:14).  Aivan kuten Jumala käytti profeettoja ja apostoleja varoittamaan maailmaa tulevasta, Jumala käyttää palvelijoitaan tänä päivänä tekemään tunnetuksi, mitä on tapahtumassa.

Juuri siksi Hal Lindsey’n kirja Maa entinen suuri planeetta (Late Great Planet Earth) oli 1970-luvun myydyin kirja. Juuri siksi kirjasarjaa Left Behind (Suomessa: Viimeisten päivien vaellus) myytiin sadoissa miljoonissa 1990–2000-luvuilla. Vielä tärkeämpää on, että juuri siksi Hän käyttää sinua ja minua varoittamaan ystäviämme ja perheitämme niin, että kun se tapahtuu, he TIETÄVÄT, mitä tapahtui, ennen kuin Jumala sallii väkevän eksytyksen tapahtua (2. Tess. 2:11).

Viimeinen ajatus tempauksesta on se miksi. Miksi Jumala päätti tehdä tempauksesta niin sensaatiomaisen, dramaattisen, sellaisen äärimmäisyyden, jumalallisesti oikeutetun lunastustoimen? Sinun on myönnettävä, että tempaus näyttää toteutettavuudeltaan kovin kohtuuttomalta. Joten miksi Jumala valitsee tällaisen tavan lunastaa seurakuntamorsiamensa?

Jeesus sanoi Öljymäen puheessaan, että viimeisen sukupolven sydämet kylmenisivät. Paavali sanoi, että ihmiset rakastaisivat itseään. Pietari sanoi, että he olisivat pilkkaajia. Toisin sanoen viimeinen sukupolvi tulisi olemaan kaikkein kovasydämisin, paksupäisin ja hengellisesti kuollein sukupolvi. Vaaditaan niin äärimmäisen tapahtuma, kuin tempaus, edes muutamien saavuttamiseksi. Joka juontaa juurensa siihen, miksi Jumala tuo tätä ihmisten huomioon välittömästi sen edellä.

Ystävät, seurakunnan tempaus on niin lähellä. Tunnen sen hengessäni. Tunnen monia muita kirjoittajia ja lukijoita, jotka kaikki tuntevat saman kiireellisyyden tunteen vellovan sisällään. Tämä ei ole jonkinlainen kollektiivisen mielenvikaisuuden muoto. Me kaikki olemme eri taustoista, eri kulttuureista, eri koulutustasoilta ja eri kirkkokunnista, mutta silti me kaikki tunnemme, että Herran paluu on lähellä, jopa ovella! Jos se oli lähellä Jaakobin aikaan, niin kuinka paljon lähempänä olemmekaan nyt noin 2000 vuotta myöhemmin?

“Niin olkaa kärsivällisiä, veljet, Herran tulemukseen asti. Katso, peltomies odottaa maan kallista hedelmää, kärsivällisesti sitä vartoen, kunnes saa syksyisen sateen ja keväisen. Olkaa tekin kärsivällisiä, vahvistakaa sydämenne, sillä Herran tulemus on lähellä.” (Jaak. 5:7-8)

Amen, tule, Herra Jeesus!

Read Full Post »