Be Still
By John Lysaught, 21.1.2021, suom. SK
”Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä” (Ps. 46:10, KR38).
Elämme kiireisessä ja kaoottisessa maailmassa. Aina on jotakin, joka häiritsee meitä pois hiljaisuudesta, jota me tarvitsemme ollaksemme taivaallisen Isämme kanssa. Siitä hetkestä, kun herätyskello herättää meidät aina siihen asti, kunnes heittelehdimme ja kääntyilemme sängyssä yrittäen saada vähän unta, ei ole muuta kuin maailman melua, joka takoo päätämme.
Työ, laskut, viihde, uutiset, sosiaalinen media jne. hukuttavat meidät päivittäin ja pitävät meidät niin tämän maailman ympäröimänä, että Jumalan hiljaisuus jää vain ohikiitäväksi ajatukseksi. Meillä on keskeinen tehtävä olla kiireinen koko ajan ja kuormittaa elämäämme niin monella hommalla, että päivässä ei ole riittävästi tunteja tehdä sitä, mitä elämä meiltä vaatii. Se menee siihen pisteeseen, että meidän on kysyttävä itseltämme, mitä ihmettä me oikein teemme. Olemmeko unohtaneet, keitä me olemme Jumalan lapsina? Olemmeko niin maailmaan keskittyneitä, että olemme asettaneet Jumalan takapenkille?
En halua osoittaa ketään sormella, mutta tämä on kysymys, joka meidän on esitettävä itsellemme: Mihin minä keskityn päivittäin? Jos keskityn maailmaan, niin on vaikeaa löytää Jumalan rauha ja hiljaisuus Hänen kauttansa.
Jos keskityt Jumalaan, niin löydät ne hiljaiset hetket Hänen kanssaan, joissa maailma ei näytä niin tärkeältä, että menetät yöunesi.
Maailma ei voi tarjota samaa rauhaa ja hiljaisuutta kuin Jumala. Jeesus sanoo: ”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” (Joh. 14:27)
Tämä jumalallinen rauha ei löydy päivän kiireisyyden kautta eikä tiellemme viskatuista häiriöistä. Ei, Kristuksen rauha löytyy määrätietoisen hiljaisuuden kautta. Tämä voi joistakin tuntua vieraalta, koska heidän elämässään ei tunnu olevan tarpeeksi aikaa istua ja mietiskellä Sanaa ja paistatella Jumalan rakkaudessa
”… ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa” (Fil. 4:7).
Hiljaisuudessa voimme saada otteen Jumalan rauhaan. Emme saa sitä mistään aineellisesta asiasta, tai keneltäkään ihmiseltä. Se ei ole konkreettista; se on sisäistä. Löydämme tämän käsittämättömän syvän rauhan Kristuksen kautta sydämessämme, kun etsimme sitä.
Hiljaisuus Jumalassa on lääkitsevä voide väsyneelle sielullemme. Se on kuin joisi viileää raikasta vettä kuumassa erämaassa. Se sammuttaa sielumme janon ja antaa meille levon. Olemme kuitenkin unohtaneet, miten tämä tehdään. Päivän melussa ei ole lepohetkeä eli polvistua ja siemailla viileää vettä.
Koska olemme Hänen lapsiaan, Hän haluaa parastamme ja siihen kuuluu, että ravitsemme väsynyttä sieluamme aktiivisesti etsimällä ja löytämällä Hänessä hiljaisuuden, joka tarvitaan elävöittämään itsemme hengelliseen lepoon. Jumala ei kiellä sinulta tätä, kun pyydät, vaan antaa sitä runsaasti.
Uskon, että toisinaan unohdamme, kuinka se tehdään. Olemme niin hermostuneita maailman asioista, että emme enää osaa levätä Jumalassa hetkeäkään. En syytä ketään laiminlyönneistä, koska itse olen yhtä syyllinen, mutta meidän on varattava aikaa olla Jumalan kanssa ajatuksissa ja rukouksissa. Hän haluaa keskustella kanssamme ja kuulla meiltä kaikesta, hyvästä ja pahasta, iloistamme ja suruistamme, epäonnistumisistamme ja onnistumisistamme.
Kun itse tunnen olevani hukkumassa kaikkeen elämässä tapahtuvaan, otan aikaa siunausten laskemiseen. On helppo laskea kurjia asioita, mutta siunausten laskeminen vaatii hieman enemmän työtä. Kun laskemme siunauksia, se asettaa mielemme kiitollisuuden ja nöyryyden tielle tunnustaessamme Jumalan meille suoman hyvyyden. Keskittymisemme on otettu pois päivän ongelmista ja käännetty Jumalaan.
Löydän oman hiljaisen aikani Jumalan kanssa ennen nukkumaan menoa. Jotkut löytävät sen ajaessaan, tai muissa paikoissa, mutta minulle se, että makaan sängyssä pimeässä, ilman televisiota tai musiikkia tai puhumista muiden kanssa, antaa aikaa vain viipyä Jumalassa ja puhua Hänen kanssaan häiriöttä.
On myös hetkiä kautta koko päivän, jolloin voimme vetää henkeä syvään ja hengittää ulos ja ajatella Jumalaa.
Kun haaveilemme tulevasta viikonlopusta, voimme kääntää sen ajatuksiksi Jumalan hyvyydestä ja rukoilla nopeasti rukouksen tai kaksi. Se auttaa minua pitämään Jumalan mielessäni koko päivän.
Tarkoitukseni on kehottaa, ettet anna maailman olla esteenä hiljaisuudellesi Jumalan kanssa kasvaessasi Hänessä. Vain hiljaisuuden kautta Hänessä voimme kasvaa ja lisätä uskoamme. Emme voi kasvaa pyhittävässä vaelluksessamme Hänen kanssaan, jos olemme hiljaa hänen suuntaansa. Jumala ei pakota meitä keskusteluun kanssansa, mutta odottaa aktiivisesti kuulevansa meiltä, tapaavansa meidät hiljaisuudessa ja läsnäolossaan.
Elämme kyllä rasittavassa maailmassa. Olemme kyllä lopunajassa ja vastassamme on runsaasti uskonkoetuksia maailman ja Saatanan taholta. Mutta jos löydämme aikaa tulla Jumalan hiljaisuuteen ja saavuttaa Hänen tarjoamansa rauha, löydämme hengellisen levon lopen uupuneelle sielullemme.
Kun löydämme tuon levon Jumalassa, niin maailmassa kohtaamamme vaikeudet voidaan kohdata jumalallisella rauhalla. Olemme vahvempia uskossa, eikä meitä voida järkyttää. Jopa näinä lopun aikoina hiljaisuus ja rauha ovat saavutettavissa. Kun otamme ajan Jumalan etsimiseen, Hän kuuntelee ja rauhoittaa sydämemme ja mielemme. Tätä varten meidän on vain varattava aikaa Hänelle.
Johnflysaught@gmail.com
