Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘ristiinnaulitseminen’

Thrones in Heaven
By Gershon Nerel, Israel Today, syyskuu 2018, suom. SK

”Näin sanoo Herra: Taivas on minun valtaistuimeni, ja maa on minun jalkojeni astinlauta” (Jes. 66:1). Kaikkivaltiaan Jumalan valtaistuin on kaukana maaplaneettamme ilmakehän tuolla puolella.

Kuningas Daavid kirjoitti profeetallisesti 3000 vuotta sitten, että ylimmässä taivaallisessa sfäärissä on kaksi taivaallista valtaistuinta: ”Herra sanoi minun herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi” (Ps. 110:1). Isä nimittäin kehottaa Poikaansa Jeshuaa, eli Daavidin Herraa, istumaan oikealle puolelleen. Siten korkeimmassa taivaassa nämä loistavat valtaistuimet palvelevat sekä Isää että Poikaa ja heijastavat heidän jumalallista arvovaltaansa, kunniaansa, voimaansa ja viisauttansa. Tämä Genesiksen mainitsema kaukainen ja pyhä taivas oli olemassa jo ikuisuudessa ennen kuusipäiväistä luomista.

Samaan aikaan kuitenkin Isän valtaistuin ja suuruus ylittää Pojan korkean aseman. Tämän todellisuuden tunnusti itse Herra Jeshua, joka selvensi, että Isä on Häntä suurempi (Joh. 14:28). Kahta taivaallista valtaistuinta “isännöidään” iankaikkisessa Jumalan temppelissä, jossa niitä ympäröivät enkelten valtavat joukot, jotka ylistävät ja palvovat Isää ja Poikaa. Siellä enkelit lakkaamatta julistavat: ”Pyhä, pyhä, pyhä Herra Sebaot” (Jes. 6:1-3). Tämä taivaallinen pyhäkkö on taivaan valtakunnan keskus, josta 2000 vuotta sitten Herra Jeshua laskeutui kuolevaisten maailmaan (Joh. 6:41-42; 51-58). Hän oli valmis äärettömään kärsimykseen, nöyrtymään vauvaksi ja nöyryytettäväksi kuin mato (Ps. 22:6) ja siten tuomaan sovituksen ja anteeksiantamuksen niille, jotka seuraavat häntä.

Taivaalliselta valtaistuimelta Herra Jeshua tuli Galileaan, Juudeaan ja Jerusalemiin. Taivaan valtakunta on konkreettisesti ilmestynyt yhdessä hänen kanssaan. Lopullinen tie, totuus ja elämä olivat ilmeisiä hänessä itsessään (Joh. 14:6). Vielä meidänkin ajassamme ”taivasten valtakunta on lähellä” ja Hänen kauttansa se on merkityksellinen ja haastava. Siksi Jumalan Poika edelleen kutsuu ihmisiä parannukseen (Matt. 4:17).

Apostoli Johannekselle näytetyn näyn mukaan Isän ja Pojan valtaistuinten ympärillä on loistava sateenkaari ja lähellä 24 muulla valtaistuimella istuvat 24 vanhinta. Heidät on puettu valkeisiin viittoihin ja kultaiset kruunut on asetettu heidän päähänsä (Ilm. 4:3-4). Lisäksi Isän ja Pojan majesteettisten valtaistuinten lähellä seisoo vaikuttava kultainen alttari. Pyhien uskovien rukoukset saavuttavat tämän kultaisen alttarin, joka seisoo taivaallisen valtaistuimen edessä (Ilm. 8:3). On mielenkiintoista, että Pyhällä Hengellä ei ole valtaistuinta taivaallisessa temppelissä.

Ristiinnaulitsemisensa edellä Herra Jeshua sanoi Sanhedrinille, juutalaisen johdon korkeimmalle elimelle Jerusalemissa, että ”tästedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman (Kaikkivaltiaan) oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä” (Matt. 26:64). Todellakin, palattuaan pyhälle valtaistuimelleen hän kohta palaa tähän maailmaan tuolta samalta istuimelta perustamaan tuhatvuotisen valtakuntansa (Ilm. 20:1-6). Sitten Siionin Vuorelle Jerusalemiin, Israelin pääkaupunkiin, tarkemmin sanoen Temppelivuorelle, perustetaan hänen globaali valtaistuimensa. (Ilm. 14:1).

Herra Jeshua lupaa ainutlaatuisen palkinnon niille opetuslapsilleen, jotka pysyvät uskollisina loppuun saakka. Nuo voittajat heidän keskuudessaan, jotka voittavat lihalliset halunsa, toivotetaan tervetulleiksi istumaan Jumalan Pojan kanssa hänen taivaallisella valtaistuimellaan aivan kuten hän myös voitti vihollisensa ja istui Isänsä kanssa Isän valtaistuimella (Ilm. 3:21).

http://www.iseeisrael.com

 

Read Full Post »

Five Reasons Why Muslims Want To Kill Us
By Bill Perkins, suom. SK

terroristitCBS News postitti hiljattain mielenkiintoisen kommentin, joka viittasi kahteen muslimiterroristiin, jotka tappoivat 14 ihmistä Kalifornian San Bernardino’ssa. Kaksi terroristia olivat aviopari ja näennäisesti harmiton kommentti oli: ”Kuinka voi kukaan kuusikuisen lapsen kanssa olla niin täynnä vihaa?”

Hyvä kysymys. Emme Amerikassa tahdo uskoa ajatukseen viattomien siviilien, vielä vähemmän naisten ja lasten, määrätietoisesta tappamisesta, riippumatta tarkoituksesta tai lopullisesta poliittisesta agendasta.

Silti äärimuslimit tekevät juuri sitä. He todella iästään ja sukupuolestaan riippumatta uskovat, että mitä enemmän ei-muslimeja tapetaan, sitä parempi. Mistä tämä irrationaalinen ajattelu tulee?

Vastaus tähän kysymykseen on raamatullisesti kiehtova. Olemme aikaisemmin kirjoittaneet artikkeleita, jotka viittaavat Jumalan julistukseen, että Ismael ja hänen arabialaiset jälkeläisensä olisivat aina irrationaalisia – aina taistellen kaikkia vastaan, myös toisiaan.

Hänestä tulee mies kuin villiaasi: hänen kätensä on kaikkia vastaan ja kaikkien käsi on häntä vastaan ja hän on kaikkien veljiensä niskassa” (1. Moos. 16:12).

Tämä ei kuitenkaan täysin selitä, mitä tänä päivänä on käynnissä. Tässä on viisi loogista syytä, miksi äärimuslimit ovat niin mielettömän ilkeitä ja haluavat tappaa ei-muslimeja.

1) Koraani opettaa väkivaltaa

koraaniMuhammed kirjoitti koko Koraanin itse vuoden 600 vaiheilla jonkun sellaisen avustuksella, jonka sanoi olleen ”enkeli Gabriel”. Jumala kuitenkin sanoo Ilmestyskirjassa, että mikä tahansa tuleva ilmoitus on tehokkaasti suljettu pois.

”Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.” (Ilm. 22:18-19)

Joten pohjimmiltaan jokainen, joka vuoden 94 AD jälkeen yrittää lisätä jotakin ilmoitettuun Jumalan Sanaan, ei kuule eikä saa innoitustaan Jumalalta eikä Gabrielilta. Siksi Muhammedin enkeli oli yksinkertaisesti valeasuinen demoni, tai jopa itse Saatana.

Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi” (2. Kor. 11:14).

On jopa hyvin dokumentoitu, että Muhammed itsekin epäili, että kyseessä oli demoni. Toiset hänen ympärillään ilmeisesti kyselivät, että tuliko se, mitä hän kuuli, demonilta.8

Siksi meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin päätellä, että Koraani on Saatanan innoittama kirja. Ei siis ole yllätys, että se on aika verinen ja perimmäinen syy muslimimaailman kyllästävälle vihalle.

Koraanissa on yli 100 värssyä, jotka kutsuvat muslimeja sotaan ei-muslimeja vastaan aika opettavaiseen tyyliin – katkomalla heidän sormiaan ja/tai kaulojaan, elleivät käänny islamiin.1 Itse asiassa islamin julistettu päämäärä on kirjaimellisesti valloittaa maailma ja pakottaa kaikki palvelemaan Saatanaa (”Allahiksi” naamioituneena), tai tulla tapetuksi.

Näin he ovat toimineet siitä saakka, kun Muhammed perusti uskonnon 610 AD. Strategia ”liity meihin tai kuole” on menneisyydessä palvellut heitä hyvin.

Maailmassa on nykyisin noin 1,6 miljardia muslimia. Suurin piirtein joka neljäs ihminen planeetalla on ansassa jossakin sellaisessa, joka täyttää kaikki saatanallisen kultin määritelmät.

jihadistiVaikka voit väittää, että muslimien enemmistö näyttää olevan rauhallisia, niin arviot ”äärimuslimien” määrästä vaihtelevat 15 %:sta 40 %:iin. Mutta vaikka vain 15 % olisi äärimuslimeja, niin se merkitsee, että ympäri maailman on 400 miljoonaa muslimia, jotka uskovat irrationaalisesti, että sinun ja minun tappaminen tai käännyttäminen on hyvä asia.

Ja se merkitsee myös, että niistä 2,75 miljoonasta muslimista, jotka jo elävät USA:ssa, noin 400 000 on äärimuslimeja. [Euroopassa on 20 milj. muslimia, joista saman kaava mukaan radikaaleja olisi kolme miljoonaa!]

Salli minun toistaa se toisella tavalla – amerikkalaisissa lähiöissämme asuu noin 400 000 ihmistä, jotka ajattelevat ja uskovat, kuten nuo kaksi San Bernardino’n terroristia! Näkeekö kukaan tässä ongelmaa?

Ja tämä on matalimman arvion mukaan! Yhteisöihimme soluttautuneiden muslimiterroristien määrä on todennäköisesti paljon suurempi.

Koraani sisältää kuitenkin paljon enemmän, joten seuraavassa lyhyt kertaus sen opetuksellisesta sisällöstä:

  • perhevakivaltaVoitte raiskata ja naida tyttöjä, jotka ovat täyttäneet yhdeksän vuotta ja erota heistä. Koraani 65:4
  • Voitte pieksää vaimojanne. Koraani 4:34
  • Teitä ei voida syyttää raiskauksesta, ellei ole vähintään neljä miestodistajaa. Koraani 24:4
  • Tappakaa juutalaiset ja kristityt, elleivät he maksa isoa Jizya-veroa. Koraani 9:29
  • Ristiinnaulitkaa ja amputoikaa ei-muslimit. Koraani 8:12, 47:4
  • teloitusTappakaa ei-muslimit; saatte 72 neitsyttä taivaassa. Koraani 9:111
  • Tappakaa jokainen, joka jättää islamin. Koraani 2:217, 4:89
  • Mestatkaa ei-muslimeja. Koraani 8:12, 47:4
  • Tappakaa ja tulkaa tapetuksi Allahille. Koraani 9:5
  • Varastaminen ei-muslimeilta on sallittua. Koraani 8
  • Valehteleminen islamin levittämiseksi on sallittua. (Tulee mieleen Iran-sopimus.) Koraani 3:54, 9:3, 16:106, 40:28, 2:225

Raamattu rinnastaa valehtelemisen murhaamiseen. Joten se tosiasia, että heille sanotaan sen olevan ok, on lisätodiste, että Koraani ei ole Jumalasta.

Ja Pariisin pommitusten jälkeen 236 turvapaikanhakijaa 237:stä, jotka päästämme tähän maahan, ovat muslimeja. Joten se tarkoittaa, että vähintään 30 uudelle äärimuslimiterroristivalehtelijalle on annettu sama pääsy tappamaan amerikkalaisia, kuin San Bernardino’n terroristeille. Uskomatonta.

Lopuksi, on mielenkiintoista, että Jumalan rakkauteen, joko suoraan tai epäsuorasti, viitataan Raamatussa yli 500 kertaa, mutta kuten voi odottaa, rakkautta ei edes mainita Koraanissa. Eikä siellä ole Jerusalemiakaan.

2) Muslimeille opetetaan vihaa jo lapsina

Saatanan Koraania opetetaan osana koulutusjärjestelmää kaikissa arabien hallitsemissa maissa. Puheen ollen muslimien koulutuksesta sinun tietysti täytyy ymmärtää, että me puhumme vain miespuolisista muslimeista.

Arabimaailmassa naiset eivät ole tasa-arvoisia miesten kanssa – he ovat pohjimmiltaan arabimiesten orjia. Naiset ovat olemassa vain miesten tyydyttämiseksi ja lasten saamiseksi. Koraanin hallitsemassa muslimimaailmassa kamelien asema on paljon parempi kuin naisten.

niqabAjattele vaimoa Saudi-Arabiassa tai Afganistanissa. Hän ei ole tasa-arvoinen miehensä kanssa eikä hänellä ole mitään oikeuksia. Hänen ei sallita olla kotinsa ulkopuolella, ellei hänellä ole miespuolista sukulaista mukanaan saattajana.

Hän ei saa ajaa autoa eikä omistaa kiinteistöä. Hänellä ei ole mitään lakiin perustuvaa oikeutta syyttää miestään mistään rikoksesta, kuten pahoinpitely, joka on hyvin yleistä. Jokaisessa maassa, jossa sharia-laki on voimassa, muslimivaimo on periaatteessa rajoitettu naisten sisätöihin ja hänellä on vähemmän asemaa, kuin kodin koiralla. Ja koiran ei sentään tarvitse pitää tuota kammottavaa burkaa! [ylemmässä kuvassa niqab, alla naisella hijab; sen sijaan burka on täysin peittävä vaatetus, jossa kasvojen peitteenä on verkko]

riitaMuslimimies voi automaattisesti erota vaimostaan, jos vain sanoo kolme kertaa sanat, ”Minä eroan sinusta”. Jos hän sanoo ne kerran, hän voi ottaa vaimonsa takaisin. Jos hän sanoo ne kahdesti, hän voi ottaa vaimonsa takaisin toisen kerran. Jos hän sanoo ne kolmannen kerran, he ovat eronneet, eivätkä voi tehdä sovintoa. Minulla tämä ei mene jakeluun!2

Jotkut muslimimiehet sanovat vain, ”Minä eroan sinusta” kolmesti peräkkäin ja kaikki on ohi. Mitään syytä ei tarvita. Sano vain sanat. Kuvittele eläväsi muslimivaimona, joka tietää, että koska tahansa hänen miehensä voi suuttua, erota hänestä ja tehdä hänen loppuelämänsä kurjaksi arabimaailman eronneena naisena.

On siis helppo ymmärtää, miksi muslimimaailmassa kasvanut mies uskoo, että naisten kouluttaminen on ajan ja rahan haaskausta. Viimeinen asia, jota muslimimies haluaa, on, että hänen vaimonsa koulutettaisiin ja saisi tietää, että useimmat naiset maailmassa eivät ole seksiorjia.

Tiukoilla muslimialueilla, kuten Afganistan ja Saudi-Arabia, naiset saavat olla koulussa vain kahdeksan vuoden ikään, oppien tuskin lukemaan ja kirjoittamaan. Luulenpa, että vanha vitsi, ”Naisten pitäisi olla paljasjaloin ja raskaana”, täytyy olla lähtöisin muslimikulttuurista.

Miesmusliminkaan koulutus ei kuitenkaan ole paljon parempi.

Arabialaiset oppikirjat ovat vitsi. Hiljattainen arabikulttuuriyhdistyksen (Arab Cultural Association) tutkimus löysi 3.–9. luokkien oppikirjoista yli 16 000 virhettä kielessä, lause- ja kieliopissa.3 Lisäksi, kun on kyse Israelista, he ovat patologisia valehtelijoita.

karttaArabivaltiot ovat niin järkyttyneitä siitä, että Israel on menestyvä valtio niiden keskellä, että ovat muuttaneet kartat ja oppikirjat poistaen sanan ”Israel”.

He väittävät, että Israelin ei pitäisi olla maassa eivätkä edes tunnusta sitä lailliseksi valtioksi.

Ollaksemme oikeudenmukaisia on sanottava, että muutkin ei-muslimimaat valehtelevat koskien Israelin valtiollista asemaa, rajoja ja kulttuuria. Katso viereistä karttaa brittiläisessä oppikirjassa, jossa ”Israel” on jätetty pois ja ”Miehitetty Palestiina” (Occupied Palestine) on maalle annettu nimi.

Jopa Amerikassa fiksuilta näyttävät ihmiset lankeavat poliittisesti korrektiin roska-ajatteluun ja luulevat, että Israelin ei jostain syystä pitäisi olla siellä. Newsweek laittoi hiljattain alla olevan kartan verkkosivustolleen.

kartta

On mielenkiintoista, että Israel sai valtioasemansa samaan aikaan kuin Saudi-Arabia, Jordania, Irak, Syyria, Qatar ym. vuosina 1937-1948, kun Ottomaanien valtakunta hajosi ensimmäisessä maailmansodassa. Joten jos Israel on laiton, niin sitä ovat muutkin näistä arabimaista.

3) Muslimit ovat Jumalan kiroamia

Jumala sanoi Aabrahamille, että ne, jotka kiroavat Hänen valittuja juutalaisia jälkeläisiään, maksavat siitä raskaasti.

Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat (1. Moos. 12:3).

Kun soveltaa tätä avointa lupausta, on ihmeellistä nähdä ne kolmannen maailman olosuhteet, joissa useimmat arabit elävät. Useimmat perheet onnistuvat juuri ja juuri raapimaan elantonsa mailla, jotka kasvavat muutamia lajeja kiduttavissa ilmasto-olosuhteissa. Uskon tämän täysin liittyvän heidän haluunsa pyyhkäistä Israel pois kartalta.

Ei kuitenkaan vain arabien maa ole kirottu, vaan ennemminkin arabikansa. Vuonna 1917 Israel otti haltuunsa samat aavikot ja suot, maan, jonka arabit ajattelivat olevan hyödytön, maan, jonka he nauraen MYIVÄT israelilaisille vuoden 1917 jälkeen ajatellen petkuttavansa juutalaisia, jotka olivat typeriä ostajia.

Nyt arabeja nöyryytetään heidän katsellessaan Israelia, kun se on muuttanut maiseman tuottamaan niin suuria satoja, että nykyisin Israel vie ylimääräisiä tuoreita elintarvikkeita lennättäen niitä päivittäin Eurooppaan.

Ja suuri osa tästä ruuasta tuotetaan Jordanin laaksossa maan alimmassa kohdassa ja karuimmissa olosuhteissa aivan kuten Raamattu ennusti:

”Erämaa ja aavikko on iloitseva ja Arabah [Jordanin laakso] on riemuitseva ja kukoistava; Kuin krookus se on kukkiva ylenpalttisesti…”

jordanJordan-joki vuonna 1913

taatelitIsraelilaisia taatelipalmuja Jordanin laaksossa

”The wilderness and the desert will be glad, and the Arabah [Jordan Valley] will rejoice and blossom; Like the crocus, it will blossom profusely…” Jes. 35:1,2 (NASB, New American Standard Version, monet asiantuntijat pitävät tätä käännöstä parhaana englanninkielisenä.)

Vuodesta 1917 juutalaisten alettua palata ja varsinkin vuodesta 1948 YK:n annettua heille virallisen valtion aseman Israel on kunnostanut maata. He ovat kuivanneet soita, kastelleet maata ja istuttaneet noin 250 miljoonaa puuta.

Kaikki tämä uusi kasvullisuus on kirjaimellisesti muuttanut alueen säämallin ja siellä sataa nyt enemmän. Tässä on jyrkkä kontrasti verrattuna siihen, millaisena he löysivät sen.

autiomaa_kukoistaaAutiomaa kukoistaa Israelissa

MTItseasiassa maa oli vuonna 1869 niin huonossa kunnossa, että Mark Twain sanoi käytyään alueella:

”…Autio maa, jonka maaperä on kyllin rikas, mutta jätetty kokonaan rikkakasvien valtaan … hiljainen murheellinen lakeus … autius … emme nähneet missään ihmistä koko reitillä … tuskin yhtään puuta ja pensasta. Jopa oliivipuu ja kaktus, nuo arvottoman maan sitkeät ystävät, olivat melkein hyljänneet maan.” (Mark Twain ”The Innocents Abroad”, p. 361-362) 

Kovalla työllä ja kekseliäisyydellä juutalaiset ovat elvyttäneet maan. He käyttivät ensimmäisinä kastelemiseen tiputussysteemiä, joka käyttää vettä vain murto-osan siitä, mitä yleensä tarvitaan viljelykasvien kasteluun.

Israelilaiset käyttivät myös biotekniikkaa taatelipalmuihinsa saaden ne kasvamaan kolme kertaa enemmän hedelmiä paljon matalammalla, niin ettei koneita tarvita sadonkorjuussa.

Joten maa ja sää eivät olleet enää ongelma, vaan se oli Jumalan kirous niille, jotka vihaavat Israelia.

4) Marttyyrius ainut mahdollisuus pelastua

Kristityillä on lupaus, että voimme ennen kuolemaamme tietää, että olemme menossa taivaaseen.

”…Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän ja tämä elämä on hänen Pojassansa. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää. Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä.” (1. Joh. 5:11-13)

Muslimeilla ei ole sellaista varmuutta, ei mitään keinoa tietää, menevätkö kuoltuaan taivaaseen. Heille opetetaan, että tuomiopäivänä Allah punnitsee kaikki heidän elämänsä teot. Jos hyviä tekoja on riittävästi, he menevät taivaaseen. Jos ei, niin heidät heitetään ikuiseen helvettiin. Ja arabimiehet uskovat, ettei moni nainen selviä taivaaseen.

itsemurhapommittajatOn kuitenkin yksi poikkeus. Jos kuolee marttyyrina, niin voi ohittaa tuomiopäivän ja mennä suoraan taivaaseen kohtaamatta Jumalan tuomiota. Marttyyrius kattaa myös saman perheen jäsenet.

Ja kun taivaassa ei ole monta naista, niin kun heille kerrotaan, että marttyyreja odottaa 72 neitsyttä heidän saapuessaan, niin heikosti koulutetusta muslimimiehestä marttyyrius kuulostaa kuin yhteisvoitolta.

5) Muslimien historia

Muslimien historia on vain kuolemaa ja tuhoa, eikä kukaan tunnu haluavan puhua siitä. On mahdotonta kattaa sitä kaikkea, mutta ajattele tätä lyhyttä listaa:

  • Intian islamilainen valloitus 1200-1600 AD: 80 miljoonaa intialaista kuoli.
  • Muslimien orjaratsiat Afrikassa 700-1800 AD: 20 miljoonaa orjaa myytiin. Lisäksi 80 miljoonaa kuoli vangitsemisen ja toimituksen välillä.

orjat

  • Pohjois-Afrikan Välimeren rannikon merirosvohyökkäykset 1530–1805: 1,2 miljoonaa murhaa Välimerellä.
  • Armenialaisten kansanmurha 1915-1918: 1,5 miljoonaa kristittyä teurastettiin turkkilaisten toimesta.
  • Elossa olevat sukuelimiltään silvotut musliminaiset: 125 miljoonaa

Joten islamin alkamisesta saakka muslimit ovat olleet järjettömän raivopäisiä kaikkia kohtaan ja kaiken aikaa ja historia osoittaa meille, että mikään ei koskaan muutu. Koska tämä on tosiasia, niin onko järkevää päästää kymmeniä tuhansia ”pakolaisia” mihinkään maahan?

Muslimien jalansijan saaminen jossakin maassa aiheuttaa aina kuolemaa ja tuhoa – fyysisesti, henkisesti ja hengellisesti.

Jos kansallinen johtomme yrittäisi suojella kristillisiä hyveitä ja arvoja, joille tämä valtio perustettiin ja jotka tekivät tämän maan siksi, mitä se on, niin he eivät päästäisi lisää muslimeja tähän maahan. Piste.

”Yksi ongelmistamme on, että Washingtoniin on soluttautunut muslimeja, jotka neuvovat Valkoista Taloa.”

– Franklin Graham Fox News’ille 26.2.2015 –

Maamme viholliset päättivät kauan sitten, että Amerikkaa ei voitaisi tuhota voimalla, vaan se on tuhottava sisäisesti. Kun tuhoat kulttuurin, tuhoat kansakunnan.

Valitettavasti Euroopan kulttuuri on kuolemassa

Muslimit aina tuhoavat paikallisen kulttuurin maassa, jossa asuvat. Katso vain Eurooppaa. Muslimit eivät omaksu eurooppalaisia tapoja. Sen sijaan he lisääntyvät, kunnes ovat varteenotettava voima ja voivat ottaa käyttöön sharia-lain.

Johtuen sekä eurooppalaisten voimakkaasti käyttämästä syntyvyyden säännöstelystä (keskimäärin 1,6 lasta perhettä kohti) että muslimien säännöstelemättömästä syntyvyydestä (keskimäärin 4–5 lasta perhettä kohti) Euroopan kulttuuri, sellaisena kuin sen tunnemme, lakkaa olemasta alle 50 vuodessa.

Ajattele, mitä nyt tapahtuu:

Saksassa muslimi-tuomarien johtamat sharia-tuomioistuimet toimivat kaikkialla maassa. Jopa ei-muslimit saksalaiset tuomarit viittaavat nyt sharia-lakiin ja lainaavat Koraania puolustamaan muslimimiesten oikeuksia hakata vaimojaan.

Ranskassa poliisille on liian vaarallista mennä tiheästi asuttuihin muslimighettoihin, jotka ympäröivät Pariisia. Ranskan elintarviketeollisuudessa kaikki myytävä liha on Halal, mikä tarkoittaa, että se on uhrattu Allahille (joka tunnetaan myös Saatanana ja/tai kuun jumalana). Hiljattainen muslimiterroristien suorittama Pariisin verilöyly oli herätys monille Ranskan kansalaisille.

Tanskassa muslimit vaativat, että heidän uskonnollisen poliisinsa on voitava pidättää ja rangaista kaikkia sharia-lain rikkojia.

Hollannissa kuolemantuomiot on julistettu Pim Fortuyn’ille ja Theo Van Gogh’ille islamin julkisesta arvostelusta!

Itävallassa Wienin korkein oikeus piti voimassa Elisabeth Sabaditsch-Wolf’in tuomion seuraavan TODENPERÄISEN lausunnon esittämisestä:

”Me kaikki tiedämme, että Muhammed nai Aisha’n, kun tämä oli kuusivuotias ja aloitti avioelämän hänen ollessaan yhdeksän. Miksi meidän pitäisi sanoa tällaista käytöstä, ellei pedofiliaksi?”

Ja usko tai älä, tähän meidän kansakuntamme viedään, ellemme herää. Meidän on kohdattava tosiasiat, että yli 50 vuoden ajan rajojamme, kieltämme, kulttuuriamme ja kristillisiä vapauksiamme vastaan on hyökätty vastustuksen ollessa vähäistä.

Jopa suurin osa kansallista mediaamme näyttää antavan uskottavuutta kansalliselle tuhon politiikalle. Enkä voi olla ihmettelemättä, minne johtomme on viemässä tämän kansakunnan, kun peräti seitsemän korkeinta neuvonantajaa Valkoisessa Talossa ovat hartaita muslimeja … mukaan lukien Valerie Jarrett, jota on sanottu maailman vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi.7

VJValerie Jarrett, Iranissa syntynyt harras muslimi, on presidentin vanhempi neuvonantaja

 

Onneksi tiedämme, että Herra hallitsee. Onneksi tiedämme, että Jumala saa kaiken toimimaan niiden hyväksi, jotka on kutsuttu hänen päämääränsä mukaisesti.

Ilmeisesti Jumala antaa maailman ajaa itsensä nurkkaan niin, että kun tempaus tapahtuu, niin jäljellejääneille maailmanhallitus ja maailmanjohtaja näyttävät olevan looginen ratkaisu.

Joten kun Herra viipyy, meillä on tilaisuus olla Pyhän Hengen käytössä vaikutuspiirissämme olevien elämässä. Meillä on ainoa tärkeä totuus.

Käytä meitä, Herra!

Bill Perkins


Additional Resources:

  1. http://www.answering-islam.org/Quran/Themes/jihad_passages.html
  2. https://en.wikipedia.org/wiki/Divorce_in_Islam
  3. http://www.haaretz.com/israel-s-textbooks-in-arabic-are-full-of-mistakes-study-finds-1.360617
  4. http://www.csmonitor.com/World/Security-Watch/terrorism-security/2015/0113/How-many-Muslim-extremists-are-there-Just-the-facts-please
  5. http://www.nationalreview.com/article/428146/more-than-few-islamic-extremists
  6. http://www.billionbibles.org/sharia/sharia-europe.html
  7. http://theblacksphere.net/2013/04/devout-muslims-in-key-positions-in-the-white-house/
  8. http://www.answering-islam.org/Silas/demons.htm

 

Read Full Post »

Luku 18 kirjasta ANTIKRISTUKSEN PALUU

apocalypticKun apokalypsi alkaa, niin maailmanhistorian hirvittävin ajanjakso käynnistyy. Se saa ensimmäisen ja toisen maailmansodan, Hitlerin, Stalinin, Ruandan ja kaikkien muiden sotien ajan alusta saakka näyttämään kuin iltapäivän teekutsuilta. Nälkä ja taudit tuhatkertaistuvat. Saatanan siemen vapautuu terrorisoimaan ihmiskuntaa.

Kuka sitten joutuu läpikäymään tämän ahdistuksen? Tulemmeko kaikki kärsimään sen vaikutuksista? Vai onko, kuten jotkut opettavat, olemassa suosittujen ihmisten ryhmä, jotka välttävät tulevan katastrofin? Vastataksemme tähän ongelmalliseen kysymykseen aloitamme apostoli Paavalin lausunnolla 1. Kor. 2:7-8:

…vaan me puhumme SALATTUA Jumalan viisautta (KJV: wisdom of God in a MYSTERY), sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme, sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista (KJV: princes) ole tuntenut – sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet –

Paavali puhuu tässä salaisuudesta, joka oli ollut kätketty ajasta ennen maailman luomisen alkamista. Tämä salaisuus on niin tärkeä ja suuri, että jos ’tämän maailman ruhtinaat’ (princes) olisivat tienneet siitä, he eivät olisi ristiinnaulinneet Jeesusta. Keitä sitten ovat ’tämän maailman ruhtinaat/valtiaat’? No niin, päävaltias on henkilö, josta olemme puhuneet kaikkialla näissä teksteissä. Jeesus mainitsee hänet useita kertoja:

Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos (Joh. 12:31).

En minä enää puhu paljoa teidän kanssanne, sillä maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään (Joh. 14:30).

Saatanaan viitataan useita kertoja tämän maailman ruhtinaana ja riivaajien päämiehenä (KJV: prince of the devils, Matt. 9:34), joten ilmaus, tämän maailman valtiaat, tarkoittaa Saatanaa ja hänen kanssaan langenneita pahoja enkeleitä.

Mikä siis on tämä niin tärkeä salaisuus? Tämä suuri salaisuus on ensimmäisen kerran mainittu Paavalin kirjeen viimeisessä luvussa Roomassa asuneille uskoville.

Mutta hänen, joka voi teitä vahvistaa minun evankeliumini ja Jeesuksen Kristuksen saarnan mukaan, sen ilmoitetun SALAISUUDEN mukaan, joka kautta ikuisten aikojen on ollut ilmoittamatta, mutta joka nyt on julkisaatettu ja profeetallisten kirjoitusten kautta iankaikkisen Jumalan käskystä tiettäväksi tehty kaikille kansoille uskon kuuliaisuuden aikaansaamiseksi (Room. 16:25-26).

Kreikankielen salaisuutta tarkoittavan sanan kirjaimellinen merkitys on ’pyhä salaisuus’. Paavalin mukaan tämä salaisuus oli salassa maailman alusta saakka, mutta vasta nyt ilmoitettiin kaikille kansoille hänen kirjoitustensa kautta. Jakeissa Ef. 3:3-6,8,9 Paavali edelleen paljastaa, mikä tämä pyhä salaisuus on.

…että näet tämä salaisuus on ilmestyksen kautta tehty minulle tiettäväksi, niinkuin olen siitä edellä lyhyesti kirjoittanut; josta te sitä lukiessanne voitte huomata, kuinka perehtynyt minä olen Kristuksen salaisuuteen, jota menneiden sukupolvien aikana ei ole ihmisten lapsille tiettäväksi tehty, niinkuin se nyt Hengessä on ilmoitettu hänen pyhille apostoleilleen ja profeetoille: että näet pakanatkin ovat kanssaperillisiä ja yhtä ruumista ja osallisia lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa evankeliumin kautta Minulle, kaikista pyhistä halvimmalle, on annettu tämä armo: julistaa pakanoille evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta ja saattaa kaikille ilmeiseksi, mitä on sen salaisuuden taloudenhoito, joka ikuisista ajoista asti on ollut kätkettynä Jumalassa, kaiken Luojassa.

Kolme kertaa Roomalais- ja Efesolaiskirjeiden välillä meille kerrotaan, että tämä salaisuus oli ollut kätkettynä Jumalassa ajasta ennen maailman luomista. Niin tärkeä on tämä salaisuus. Tämä salaisuus on kaksiosainen. Tämä ensimmäinen osa paljastaa, että pakanat ovat kanssaperillisiä ja samaa ruumista yhdessä Israelin kanssa ja osallisia lupauksiin Kristuksessa. Se on, pakanat voivat nyt täysin jakaa Jumalan lupaukset, jotka on annettu Jeesuksen Kristuksen tähden, Hänen kauttansa ja Hänessä.

commandmentsKysyt ehkä, että mikä tässä sitten on niin tärkeää. No niin, vuosisatojen ajan alkaen Mooseksen ajasta Israelin kansa oli valittu kansa. Heille oli annettu Jumalan lait ja lupaukset. Juutalaisten huoli ei ulottunut muihin; heille pakanat, se on kaikki muut, olivat pelkkiä koiria. He ja vain he, olivat valittuja. Nyt pakanatkin voivat saada Pyhän Hengen lahjan ja näin ollen tulla tasavertaisiksi juutalaisten kanssa kaikissa Jumalan lupauksissa.

Tämän suuren salaisuuden toinen osa on kuitenkin vielä tärkeämpi, kuin ensimmäinen. Paavali toistaa sen kohdassa Kol. 1:26-27:

…sen salaisuuden, joka on ollut kätkettynä ikuisista ajoista ja polvesta polveen, mutta joka nyt on ilmoitettu hänen pyhillensä, joille Jumala tahtoi tehdä tiettäväksi, kuinka suuri pakanain keskuudessa on tämän salaisuuden kirkkaus: Kristus teissä, kirkkauden toivo.

Ennen kuin Pyhä Henki annettiin helluntaipäivänä, pakanat olivat ilman toivoa ja ilman Jumalaa tässä maailmassa, mutta nyt Hänen uhrinsa ja Kristuksen veren vuodattamisen tähden kaikki tuo on muuttunut ja muuttunut täydellisesti. Tämä salaisuus, josta kukaan ei tiennyt, sillä Jumala oli pitänyt sen kätkettynä ajasta ennen maailman alkua, on nyt ilmoitettu Paavalille ja tehty tiettäväksi kansoille. Eikä vain niin, että pakanat on nyt otettu Jumalan perheeseen, vaan, että jokainen, joka uskoo, saa iankaikkisen elämän ja tuo elämä on ’Kristus teissä, kirkkauden toivo’.

Tämä on uskomaton lahja ja hämmästyttävä ilmestys. Niin suunnaton on tämän pyhän salaisuuden ilmestys, että jos tämän maailman valtiaat olisivat tunteneet sen, niin ’he eivät olisi ristiinnaulinneet kirkkauden Herraa’.

Ajattepa sitä hetkinen. Niin ällistyttävä, suunnaton ja tärkeä on tämä ilmoitus, että jos Saatana ja muut langenneet enkelit olisivat tunteneet sen, he eivät olisi murhanneet Jeesusta Kristusta ristillä. He olisivat katsoneet paremmaksi antaa Hänen edelleen vaeltaa maan päällä, kuin sallia tämän ihmeen tapahtua. Sillä kun Jeesus vaelsi, Hänellä oli Jumalan Pyhän Hengen voima itsessään ja Hän teki väkeviä tekoja. Hän oli kuitenkin yksinään toimiva yksi ihminen, mutta johtuen Hänen ristiinnaulitsemisestaan ja ylösnousemuksestaan tuo sama Henki on nyt kaikkien saatavana, jotka hyväksyvät Jeesuksen henkilökohtaisena Vapahtajanaan ja uskovat, että Jumala herätti Hänet kuolleista.

doveKun sinä saat Jumalan Hengen sisimpääsi, niin se on Hänen siemenensä ja iankaikkinen elämä. Olet matkalla taivaaseen eikä koko helvetti voi pysäyttää sinua. Kun Jeesus oli tämän maan päällä, Hän oli yksi ihminen, jolla oli Jumalan henki ja voima itsessään, mutta helluntaipäivänä tuli 3000 sielua lisää ja sitten seuraavina päivinä ja kuukausina vielä tuhansia. Jeesus sanoi olevansa ’maailman valo’. Minne ikinä valo tulee, sieltä pimeyden on paettava. Joten joka kerran, kun uusi sielu saa Pyhän Hengen lahjan, niin uusi valo syttyy tässä turmeluksen maassa ja pimeys väistyy. Jos sytytät valon huoneessa, niin pimeyden täytyy hävitä. Nykyisin miljoonittain valoja sytytetään eri maissa kaikkialla maailmassa.

Juutalaiset olivat Jumalan palvelijoita ja muutamat valitut heistä saivat Pyhän Hengen ’päällensä’ VT:n aikoina, mutta asiat eivät ole enää näin. Nyt Jumalan iankaikkinen siemen tekee sinusta Jumalan lapsen, etkä voi menettää tuota siementä. Ja se suuri mysteeri, pyhä salaisuus, joka oli kätkettynä Jumalassa ajasta ennen maailman luomista, on, että se on Kristus sinussa, kirkkauden toivo… Kristus sinussa … Mikä hämmästyttävä kirjaimellinen totuus. Sinulla on Kristuksen henki sinussa. Se on sama Henki, jonka Jeesus sai, kun Johannes kastoi Hänet ja Henki laskeutui Hänen päällensä kuin kyyhkynen. Ja nyt se on sinun sisälläsi.

Sinä voit tehdä samoja tekoja kuin Jeesus. Lapsena sinulla on suora pääsy Jumalan valtaistuimen luo taivaassa. Voit rukoilla ja saarnata ja opettaa ja ajaa ulos riivaajia aivan kuten Jeesus teki ja paholainen ei tykkää siitä ollenkaan. Ja jos vain olisi tiennyt, että näin tulisi käymään, hän ja hänen valtiaansa eivät olisi ristiinnaulinneet Jeesusta. Sillä nyt sinulla on sama Jumalan voima asumassa sinussa ja käytössäsi. Sinun tarvitsee vain alkaa toimia sillä, mitä sinulle on annettu.

Tämän suuren mysteerin vuoksi Saatana on tehnyt töitä vuosisatoja minimoidakseen tämän salaisuuden opettamisen. Monilla kristityillä ei ole mitään käsitystä sen seurauksista. Sitä on silitelty ja jätetty huomioimatta. Kuitenkin ne meistä, jotka olemme syntyneet ylhäältä ja saaneet Jumalan lahjan, olemme pelastettuja. Me olemme nyt Seurakunta, ekklesia, eli Jumalan uloskutsutut ja Kristuksen ruumiin jäseniä. Me olemme pyhät, mikä tarkoittaa, että olemme pyhitettyjä ja erotettuja. Tämän vuoksi UT:n kirjeet on osoitettu ’pyhille Roomassa’ tai ’pyhille Korintossa’ tai ’pyhille Efesossa’ jne. Me olemme erityinen ja ainutlaatuinen ryhmä ihmisiä, jonka Jumala kätki omaan sydämeensä ajasta ennen maailman perustamista. Kukaan muu kuin Hän, ei tiennyt siitä:

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa (Ef. 1:3-4).

Me emme ole palvelijoita, vaan Jumalan lapsia syntymän perusteella ja taivaan kansalaisia. Tämä tekee meistä erilaisia, kuin Israel ja juutalainen kansa. Yksi apokalypsin ajalle annettu nimi on ’Jaakobin ahdistuksen päivä’. Jaakob liittyy juutalaisiin eikä Jumalan Seurakuntaan. Tämän vuoksi Paavali kirjoittaa, että ’meidät pelastetaan tulevasta vihasta’, sillä meillä on autuas toivo Herramme pikaisesta tulemuksesta kokoamaan yhteen Seurakuntansa ja kohtaamaan meidät yläilmoissa ja viemään meidät sinne, missä Hän on nyt. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla, koska me emme tule näyttelemään mitään roolia emmekä osaa tulevassa Suuressa Ahdistuksessa.

Read Full Post »

Behold the Lamb of God

By Dave Hunt, suom. Samuel Korhonen

swordsIslam opettaa, että viimeisenä päivänä (joka kirjaimellisesti ei voi tulla, ennen kuin muslimit ovat murhanneet kaikki juutalaiset maan päällä) kaikki muslimit, joiden hyvät teot painavat pahoja enemmän, pääsevät paratiisiin. Heidän profeettansa Muhammedin esimerkin mukaisesti ei-muslimien tappaminen, varsinkin juutalaisten, kuuluu muslimin parhaisiin tekoihin. Kuoleminen kenen tahansa ei-muslimin tappamisprosessissa jihadissa on ainoa Islamin tarjoama varma takuu paratiisiin pääsystä. Tämä on se traaginen valhe, joka kannustaa itsemurhapommittajia Israelissa, Irakissa, Afganistanissa ja muualla harkiten kohdistamaan iskunsa puolustuskyvyttömiin naisiin ja lapsiin.

Monilla, jotka kutsuvat itseään kristityiksi, sekä protestanteilla, että katolisilla, (vaikka ehkä välttävätkin juutalaisten teurastamista), on pohjimmiltaan sama toive päästä taivaaseen tekemällä enemmän hyvää kuin pahaa (oman arvionsa mukaan). Alkeellinenkin oikeudenmukaisuus tunnistaa sellaisen odotuksen mielettömyyden.

Yksikään maallinen oikeus ei mitätöisi kaahaussakkoja, koska syytetty oli ajanut enemmän kilometrejä sallitulla nopeudella, kuin ylinopeudella eikä vapauttaisi tappajaa ja palkitsisi tätä useampien ihmisten hengen säästämisestä, kuin mitä oli murhannut. On varmaa, että sellainen törkeä käsitys, vastenmielinen ihmisen omalletunnolle, ei vanhurskauta ketään maailmankaikkeuden äärettömän pyhän ja vanhurskaan tuomarin silmissä!

Siitä riippumatta, kuinka monta ”hyvää tekoa” ihminen on ehkä tehnyt, ”kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room. 3:23) ja Hänen täydellisten normiensa perusteella ovat ”jo tuomittuja” (Joh. 3:18). Eikä voi se Yksi, joka sanoo: ”Sillä minä, Herra, en muutu”(Mal:3:6) ja jonka sana pysyy Iankaikkisesti vahvana taivaissa (Ps:119:89), antaa sanansa pettää (Ps:89:34).

Me tiedämme, että ”Jumala on rakkaus” (1. Joh. 4:8) ja että Hän tahtoo, että ”kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden” (1. Tim. 2:4), mutta Hän on myös äärettömän pyhä ja vanhurskas, eikä voi suvaita syntiä. Hän on julistanut: ”Se sielu, joka syntiä tekee – sen on kuoltava” (Hes. 18:4); ja: ”Sillä synnin palkka on kuolema” (Room. 6:23). Tuo lause pitää paikkansa, ”sillä itseänsä kieltää hän ei saata” (2. Tim.2:13).

Kuinka sitten Jumala voi armahtaa syntiset iankaikkisesta rangaistuksesta loukkaamatta täydellistä oikeudenmukaisuuttaan? Eikö Hän rohkaise tekemään syntiä ja tule rikoskumppaniksi antamalla anteeksi syylliselle? Ja kuinka Hän voisi peruuttaa julistamansa tuomion heikentämättä uskottavuuttaan?

Raamattu julistaa, että kuka tahansa rikkoo yhtä kohtaa vastaan, ”on syypää kaikissa kohdin”. Miksi? Tottelemattomuus mille tahansa kymmenestä käskystä, riippumatta siitä, kuinka vähäpätöiseltä se ehkä tuntuu meidän näkökulmastamme, on kapinaa Jumalaa vastaan – ja se on kaiken synnin perusolemus. Näin ollen kuinka voi äärettömän pyhä Jumala toteuttaa rakastavan halunsa antaa anteeksi syntisille?

scaleTämä on keskeinen kysymys. Silti tätä ratkaisevan tärkeää kysymystä ei esitetä islamissa, tai hindulaisuudessa, eikä missään muussakaan maailman uskonnoista. Ne kaikki edistävät suosittua harhaa, että runsaat hyvät teot, jotka painavat enemmän kuin pahat, painavat oikeuden vaa’an syntisen eduksi. Se ei kuitenkaan ole oikeudenmukaisuutta!

On selvää, että täydellinen lain noudattaminen tulevaisuudessa (jos edes mahdollista) ei koskaan voisi kompensoida yhdenkään lain rikkomista menneisyydessä. Onko tämän totuuden tunnistamatta jättäminen kaikkien uskontojen kohtalokas virhe? Itse asiassa ei yksikään ajatteleva ihminen voisi olla jatkuvasti tässä harhassa. Ihmiset tietoisesti ja hiljaa hyväksyvät sellaisen uskonnollisen petoksen ajaakseen omastatunnostaan kauhistuttavan jumalanvastaisen kapinan pelon.

Ei, tätä petosta ylläpidetään tukahduttamalla se tuomitseva totuus – totuus, jonka Jumala on asettanut jokaiseen omaantuntoon. Ylpeys kieltäytyy kohtaamasta kauhistuttavia seurauksia siitä, että ihminen on syyllinen Jumalan edessä. Ei myöskään islamilla, buddhalaisuudella, väärällä ”kristinuskolla”, eikä millään ihmisen uskonnolla ole varaa myöntää totuutta. Se menettäisi valtansa massojen yli, jos tunnustaisi, ettei sillä olekaan mitään tarjottavaa ja että yksin Jumala voi hankkia anteeksiantamuksen syntisille.

Synnin anteeksiantamus? Kuinka se on mahdollista? Syyllisyys, rangaistus ja anteeksiantamus ovat selvästi oikeudenmukaisuuskysymyksiä – ja oikeudenmukaisuutta ei voi syrjäyttää edes rakkaudella, armolla ja laupeudella. Jumalan vanhurskas oikeudenmukaisuus vaatii, että synnin rangaistus maksetaan täydellisesti. Jokainen uskonto, joka väittää saavansa Jumalan antamaan anteeksi synnin, on petos!

On välttämätöntä, että rangaistus Jumalan täydellisen lain rikkomisesta, jota Jumalan ääretön oikeudenmukaisuus vaatii, on ääretön. Rajallinen ihminen erotettaisiin Jumalasta kärsimään ikuisesti tuon mahdottoman velan maksamiseksi.

Vain Jumala itse, joka yksin on ääretön, voi maksaa äärettömän rangaistuksen. Mutta kuinka? Hän ei ole yksi meistä. Jos vain Jumala voisi tulla ihmiseksi…! Ja se juuri on se ihana pelastuksen suunnitelma, joka paljastuu kaikkialla Jumalan Pyhän Sanan, Raamatun, sivuilla ja vain siellä.

Raamatun profeetat ennustivat, että Jumala itse tulisi tämän maan päälle neitseellisen syntymän kautta: naisen siemen ”on polkeva rikki sinun (Saatanan) pääsi” (1. Moos. 3:15.); ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel [Jumala meidän kanssamme]” (Jes. 7:14); ”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu … ja hänen nimensä on: …Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä…” (Jes. 9:6).

quranKoraani sanoo, että Allah on alati armollinen ja anteeksiantava, mutta silti hän ei tarjoa mitään oikeudellista pohjaa sellaiselle anteeksiantamukselle. Koraani tulee yhdeltä mieheltä, Muhammedilta, joka väitti, että Gabrielin kautta puhuva Allah innoitti hänet. Muslimit luottavat Muhammediin ja Koraaniin, vaikka Koraani itse kehottaa ”Profeettaa” tunnustamaan syntinsä päivin öin (Suura 40:55 jne.) ja julistaa, että Allah muuttaa mielensä: ”Mitä tulee sellaiseen ilmoitukseen, jonka kumoamme, tai annamme unohtua, niin tuomme [sen tilalle] paremman, tai sen kaltaisen” (Suura 2:106); ”Me panemme yhden ilmoituksen toisen tilalle…” (Suura 16:101).

Sen sijaan Raamattu tuli meille noin 40 miehen kautta yli 1600 vuoden aikana. Siten meillä on sen jokaiselle kirjoittajalle 39 muuta todistajaa erilaisista kulttuureista ja erilaisilta historian ajoilta. Useimmat heistä eivät koskaan kohdanneet toisia kirjoittajia. Ainoa yhteinen tekijä heille oli väite, että heidän innoittajansa oli Jahve, ”Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala” (2. Moos. 3:15, ynnä 11 muuta kohtaa), ”Israelin Jumala” (2. Moos. 5:1, ynnä 202 muuta kohtaa). Heidän kirjoituksensa yhdistyvät sopusointuisesti monimutkaisiin aiheisiin, jotka ovat kehittyneet toisistaan tavalla, joka todistaa jumalallisen innoituksen.

LambYksi aihe, joka löytyy kaikkialta Genesiksestä Ilmestyskirjaan, on Jumalan pelastussuunnitelman punainen lanka. Se avataan huolellisesti kirjoittaja kirjoittajalta syvenevässä ilmoituksessa – ja sitä tukevat sadat profetiat, jotka ovat toteutuneet muuttamattomina. Jumala ei ole jättänyt epäilystä, että Hän itse on tullut maan päälle neitseellisen syntymän kautta maksamaan sen äärettömän rangaistuksen, jonka Hänen oma oikeudenmukaisuutensa vaatii synnistä hankkien oikeudenmukaisen ja ikuisen pelastuksen.

Pelastus syntiselle ihmiselle oli osa Jumalan suunnitelmaa koko iankaikkisuudesta saakka. Hän tiesi, että Aadam ja Eeva uskoisivat käärmettä ja että heidän perillisensä jatkaisivat tuota kapinaa. Jumalan lupaus kuitenkin uudistetaan jatkuvasti Hänen profeettojensa kautta.

Pelastuksen keino tulee yhä selvemmin polttopisteeseen sen avautuvan kuvan kautta, joka esitetään Vanhan Testamentin uhrijärjestelmässä. Se alkaa eläinten uhraamisella nahkojen hankkimiseksi, joilla Jumala puki Aadamin ja Eevan karkotettuaan heidät paratiisista. Se oli tilapäinen peittäminen, ei täydellinen anteeksiantamus: ”…mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä” (Hepr. 10:4).

Luvattua Vapahtajaa kutsuttiin Messiaaksi. Sitä, että Hänen olisi annettava oma henkensä, kuvattiin toistuvasti viattomien eläinten uhraamisessa, varsinkin viattoman ja alistuvan karitsan uhraamisessa. Ensi kerran kohtaamme karitsan Aabelin syntiuhrina. Sen sijaan Kainin vaatimus saada uhrata omien kättensä ponnistuksia, oli selkeä Jumalan pelastuksen hylkääminen ja prototyyppi kaikista uskonnoista sen jälkeen. Jumalaa tottelevien vaino kautta inhimillisen historian nähtiin myös ennalta siinä, kun Kain murhasi veljensä Aabelin, koska Aabelin teurastettu karitsa oli otollinen, kun taas Kainin hyvät teot eivät.

Uhrattu karitsa kuvasi toistuvasti lupausta todellisesta Jumalan Karitsasta, joka antaisi ”itsensä lunnaiksi kaikkien edestä” (1. Tim. 2:6). Se, että Karitsa olisi Jumalan Poika, oli myös ennalta nähty. Kun Aabraham johti poikansa Iisakin ylös Moorian vuorelle uhratakseen hänet siellä Jumalan käskystä uskoen, että Jumala herättäisi hänet kuolleista, Iisak kysyi: ”… missä on lammas polttouhriksi?” Uskossa Aabraham vastasi: ”Jumala on katsova itselleen lampaan” (1. Moos. 22:8).

Tuo lupaus esiintyy läpi koko Raamatun: ”Lord GOD, and his Spirit, hath sent me. (Herra Jumala ja hänen Henkensä on lähettänyt minut, Jes. 48:16 KJV:n mukaan); ”Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi” (1. Joh. 4:14). Ymmärtämättä omia profeettojaan ja luullen, että Messias välittömästi ottaisi Daavidin valtaistuimen, useimmat juutalaiset eivät tajunneet, että Hänen oli ensin tultava luvattuna Karitsana tullakseen ristiinnaulituksi heidän syntiensä tähden leeviläisten uhrien täyttymyksessä. Vasta toisessa tulemuksessaan voimassa ja kunniassa Hän perustaisi maanpäällisen valtakunnan.

Karitsan uhraaminen ja sen veren pirskottaminen talojensa ”molempiin pihtipieliin ja ovenpäälliseen” (2. Moos. 12:7-13) sai tuhonenkelin ohittamaan israelilaiset, kun Jumalan tuomio lankesi Egyptin päälle tuoden Israelin vapautuksen julmasta orjuudesta ja juutalaiset kaikkialla maailmassa juhlivat sitä edelleen Pääsiäisenä.

On murheellista, että kuten profeetat ennustivat, niin Israel pilkkasi ja ristiinnaulitsi ”Jumalan Pyhän”, jonka riivaajatkin tunnustivat (Mark. 1:24; Luuk. 4:34)! Harvat ottivat vaarin Johannes Kastajasta: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh. 1:29).

Sen sijaan islamissa ei ole mitään pohjaa syntien anteeksiantamukselle ja katolisuudessakin, jolle Kristuksen ristiinnaulitseminen on niin tärkeä, sen riittävyys kiistetään väitteellä, että ”messu-uhrissa” Hänet uhrataan jatkuvasti. Näin ollen katolisilla alttareilla rangaistusta ei koskaan makseta, sillä jos se maksettaisiin, niin, kuten Raamattu sanoo, messu-uhria olisi lakattu uhraamasta, koska näillä, jotka jumalanpalvelustaan toimittavat, kerran puhdistettuina, ei enää olisi ollut mitään tuntoa synneistä? (Hepr. 10:2).

Jatkuva muka ”muuttuneen” (transubstantiated) Kristuksen ruumiin ja veren uhraaminen Rooman alttareilla hylkää selkeät raamatulliset julistukset, että ”samoin Kristuskin, kerran uhrattuna ottaakseen pois monien synnit … me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan … mutta tämä on, uhrattuaan yhden ainoan uhrin syntien edestä … yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään … siinä ei uhria synnin edestä enää tarvita” (Hepr. 9:25-10:18). Jokainen yritys lisätä, tai jatkaa, Kristuksen kertakaikkista uhria ristillä on Kristuksen voitonhuudon, ”se on täytetty”, kieltäminen (Joh. 19:30).

Kuten väärässä kristinuskossa, niin kaikissa maailman uskonnoissa synnin rangaistusta ei koskaan makseta, vaan se riippuu kumartajien päiden yllä kuin Damokleen miekka: sen tähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto (Room. 3:20). Vain Kristus pystyi maksamaan ja maksoi synnin rangaistuksen – mutta kuinka uskominen häneen voi vanhurskauttaa syntisen? Paavali kohtaa juuri tämän kysymyksen: kuinka voi Jumala olla ”vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen” (Room. 3:26)? Hän vastaa, ettemme voi tehdä muuta, kuin hyväksyä Kristuksen uhrin, jonka Jumala on hyväksynyt meidän puolestamme ja sen kautta meidät ”vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja” (Room:3:28): ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut” (Apt. 16:31) – Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta … ette tekojen kautta…” (Ef. 2:8-10).

Monet, jotka väittävät uskovansa Kristukseen, vaativat saada lisätä omia ponnistuksiaan osamaksuksi pelastuksestaan. Pelastus on kuitenkin lahja: ”Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme” (Room. 6:23). Pelastuksen maksamisyritykset kirkon jäsenyydellä, rukouksilla, tai hyvillä teoilla, on herja Kristusta kohtaan, joka maksoi täyden hinnan – ja se on Jumalan lahjan hylkääminen.

Jotkut väittävät, että Kristus ei kuollut koko ihmiskunnan puolesta, vaan ainoastaan pelastukseen ennalta määrättyjen puolesta jättäen muut ikuiseen piinaan. Silti jokainen Vanhan Testamentin kuva Kristuksen uhrista oli koko Israelille, mutta jokainen juutalainen ei pelastunut, koska kaikki eivät uskoneet. Pelastus on uskon kautta.

Pääsiäinen ei ollut vain koko Israelille, vaan myös kaikille egyptiläisille, jotka tappaisivat karitsan ja laittaisivat sen verta taloihinsa. Manna oli koko Israelille; kukaan ei jäänyt ulkopuolelle. Niin oli myös kalliosta vuotanut vesi: ”[He] joivat kaikki samaa hengellistä juomaa … ja se kallio oli Kristus” (1. Kor. 10:4). Ja niin oli, mitä tulee Sovituspäivään, kaikkiin leeviläisiin uhreihin jne. Nämä olivat kaikille juutalaisille ja kaikille muukalaisille, jotka uskoisivat. Missään ei mitenkään vihjata, että mikään uhri, tai muu määräys Jumalalta, oli vain tiettyä valittua ryhmää varten.

Meidän ei tarvitse arvailla tarkoittaako Joh. 3:16, että Jumala rakasti maailmaa niin, että antoi Kristuksen kuolemaan kaikkien puolesta. Kristus ratkaisee tuon kysymyksen esittelemällä ristinsä Nikodeemukselle toisella esimerkillä Vanhasta Testamentista: ”Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:14-15). On kiistämätöntä, että parantuminen katsomalla käärmeeseen, aivan kuten kaikki muut VT:n Kristukseen osoittavat määräykset, ei ollut rajoitetulle joukolle Israelin sisällä, vaan kaikille, jotka uskoisivat.

Niin oli, mitä tulee jokaiseen kuvaan tulevasta Jumalan Karitsasta. Jesaja julistaa: ”Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat…” (Jes. 53:6). Tämä on syyte jokaiselle Israelissa: ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room. 3:23). Jesaja lisää yhtä selvällä kielellä hyvän uutisen: ”Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme” (Jes. 53:6). Aivan kuten kaikki ovat eksyneet, niin myös Kristus kuoli kaikkien puolesta: ”Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan…” (1. Tim. 1:15). Saatana yrittää siepata tämän hyvän sanoman ”suuresta ilosta … kaikelle kansalle” (Luuk. 2:10) kuulijoiden sydämistä, ”etteivät he uskoisi ja pelastuisi” (Luuk. 8:12).

crossSeisokaamme Jumalan Sanassa julistaen koko maailmalle, että Vapahtaja ”Jumalan Karitsa”, on syntynyt Beetlehemissä ottamaan pois maailman synnin; että Hän kuoli ristillä kaikkien ihmisten syntien puolesta; ja että iankaikkisen elämän lahja annetaan ilmaiseksi kaikille, jotka vastaanottavat sen lapsenomaisessa uskossa. TBC

Read Full Post »

Olethan jo lukenut artikkelin Osa 1: Jeesus – tosi ihminen ja tosi Jumala, joka on johdantoa tälle tekstille.

Tämän artikkelin raamatunpaikat ovat Raamattu Kansalle -käännöksestä, ellei erikseen muuta mainita. Lisäksi lähdeteoksina ovat Iso Raamatun Tietosanakirja ja Novum.

Jeesuksen tehtävä

Jeesuksessa toteutuivat Vanhan testamentin ennustukset ihmiskunnan syntien sovittajasta. Jeesus ymmärsi oman asemansa tässä tehtävässä, sitä varten Hän oli maailmaan tullut. Jumala on tiennyt jo alusta asti, että ihminen lankeaa syntiin ja tarvitsee sovittajan itsensä ja Jumalan välille. Jumala valmistelee kautta koko Vanhan testamentin tätä pelastustekoa. Monet asiat uhrikäytäntöineen ovat esikuvallisia ja saivat täyttymyksensä Jeesuksessa.

Jumala on ääretön rakkaus. Samalla Hän on myös ääretön pyhyys, joka ei siedä minkäänlaista vääryyttä ja syntiä. Jotta meillä olisi pääsy Jumalan yhteyteen, oli Hän valmis uhraamaan oman rakkaan Poikansa meidän tähtemme. Jeesus sanoittaa Jumalan äärettömän rakkauden meitä kohtaan seuraavasti: ”Sillä niin on Jumala rakastanut maailmaa, että hän antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi ikuinen elämä” (Joh. 3:16 Jumalan Kansan Raamattu, Aapeli Saarisalo).

Jumala ilmoitti profeettojen suulla, että Hän lähettäisi välimiehen, joka toimii sovittajana Hänen ja ihmisten välillä. Tämä välimies, Jeesus, tarjoaa vapautusta synnin sitomille. Seuraavassa luetellut asiat ja monet muut Messias-ennustukset löytyvät Raamatusta, katso Messias-profetiat Vanhassa testamentissa.

Hänen juurensa ovat ikiaikojen takana. Hänen valtakuntansa on ikuinen, Hänen valtaansa alistetaan kaikki. Hänestä maksetaan 30 hopearahaa. Hänen uhrinsa tuo rauhan meidän ja Jumalan välille, Hänen uhrinsa parantaa meidät synnistä. Hän tarjoaa vapautusta synnin orjuudesta. Hän on viaton uhrikaritsa, joka ei ole tehnyt mitään väärää. Hän on sovitusuhri syntiemme vuoksi. Hän antaa henkensä pelastaakseen ihmiskunnan. Messias on ollut todellinen ihminen, mutta myös tosi Jumala; Hän on Immanuel – Jumala kanssamme. Messias on uusi liitto ihmisten ja Jumalan välillä. Hän on ylemmäksi kaikkia korotettu. Hän voittaa kuoleman. Hänen luonteensa on jumalallinen: Hän on rakastava, lempeä, huolehtiva, armollinen, oikeudenmukainen, vanhurskas ja uskollinen. Hänessä asuu viisaus ja ymmärrys. Ja kaiken lisäksi Hän on uskollinen ja nöyrä Herran palvelija täyttäen mielellään Isänsä tahdon – sen hirvittävän ristinkuoleman. Jumala herättää Messiaan kuolleista ja Hän nousee taivaaseen.

Jeesus tiesi oman tehtävänsä tärkeimmän vaiheen lähestyvän. Näin Hän kertoo opetuslapsilleen tulevasta kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan: ”Me menemme nyt ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineiden käsiin. He tuomitsevat hänet kuolemaan ja luovuttavat hänet pakanoille. Nämä pilkkaavat häntä ja sylkevät hänen päälleen, ruoskivat häntä ja tappavat hänet, mutta kolmantena päivänä hän nousee ylös kuolleista.” (Mark. 10:33,34). Luukas tarkentaa vielä Jeesuksen sanoja Jerusalemin tapahtumista: ”Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet” (Luuk. 18:31). Tuossa Jeesus viittaa muun muassa psalmiin 22 ja Jesajan lukuun 53, joissa on kuvailtu ennalta hyvin yksityiskohtaisestikin Kristuksen kärsimyksen vaiheita – juuri niin kuin ne sitten toteutuivatkin.

Jeesuksen puheissa oli keskeisellä sijalla Hänen kärsimisensä ja kuolemansa, mutta harva sitä ymmärsi siihenkään aikaan. Jeesus sanoi fariseuksille, että he ymmärtäisivät vasta sitten, kuka Hän on, kun ovat ylentäneet Hänet ensin ristille: ”Kun olette korottaneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se ja etten omasta aloitteestani tee mitään vaan puhun sen, minkä Isäni on minulle opettanut” (Joh. 8:28).

Jeesus on koko ihmissuvun ylipappi, joka uhrasi itsensä meidän puolestamme. Niin mahdottomalta kuin se kuulostaakin, niin Hän oli samalla sekä uhripappi että uhrilammas. ”Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monien edestä syntien anteeksiantamiseksi” (Matt. 26:28).

Veri on erityisen tärkeä kautta koko Raamatun, sillä veressä on elämä. ”Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksiantoa ole ilman verenvuodatusta” (Hepr. 9:22). Johannes kirjoittaa, että ”Jeesuksen, hänen [Jumalan] Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä” (1. Joh. 1:7). Paavali puolestaan puhuu Jeesuksen ristillä vuodattamasta verestä näin: ”Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys asuisi hänessä ja että hän sovittaisi Poikansa kautta itsensä kanssa kaiken maan päällä ja taivaissa ja näin tekisi rauhan hänen ristinsä veren kautta.” (Kol. 1:19,20). Veren sovitusarvo riippui uhrattavan hinnasta, joten sen kalliimpaa uhria ei voi enää olla, kuin oli Jeesuksen – Jumalan Pojan – veren vuodattaminen Golgatan ristillä! Meidät on lunastettu Jeesuksen Kristuksen, virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä (1. Piet. 1:18,19).

Golgatan veren sanomaa ei moni maailman ihminen halua ymmärtää; kaiken muun he ovat valmiita ottamaan vastaan, mutta eivät tällaista ”raakuutta”. Monet saarnatkin kertovat mieluummin Jeesuksen elämästä, mutta vain Hänen kuolemassaan meillä on elämä. Paavali sanookin osuvasti, että ”Sanoma rististä on hullutusta niille, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima” (1. Kor. 1:18). Jumalan voima tulee ilmi juuri Jeesuksen pelastustyössä! Lue kaikki jakeet Paavalin ”ristin hullutuksesta”: 1. Kor. 1:18-25.

Jeesuksen kirkastaminen ja rukous Getsemanessa

Ennen Golgatan kärsimystä Jeesus kirkastetaan (Mark. 9:2-13). Hän kiipeää Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kanssa korkealle vuorelle, mahdollisesti Hermon-vuorelle, rukoillakseen. Vuorella Hänen ulkomuotonsa muuttui niin, että hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja vaatteensa loistivat hohtavan kirkkaina (Mark. 9:2,3; Matt. 17:2). Sitten siihen ilmestyivät myös Mooses ja Elia, jotka keskustelivat Jeesuksen kanssa Hänen pian tapahtuvasta poismenostaan Jerusalemissa. ”Samassa tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: ’Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!'” (Mark. 9:7)

Raamatunselitysteoksen mukaan tämä kirkastamistapahtuma on ”Jeesuksen elämän ja toiminnan koho- ja käännekohta. Se on Jumalan sinetti Hänen synnittömälle, pyhälle ja täydelliselle elämälleen ihmisenä ja siten myös Hänen soveliaisuudelleen maailman sovittajaksi. Kirkastuminen merkitsee sen muutoksen alkamista, jossa fyysinen ja katoava ruumis vaihtuu hengelliseksi ja katoamattomaksi.” Samalla se on todistus näille opetuslapsille, että Jeesus on todella Jumalan Poika ja luvattu Messias.

Jeesus meni vielä Getsemaneen rukoilemaan Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kanssa. Hänet valtasi siellä suuri murhe ja tuska. Sitä ei aiheuttanut Hänen kuolemansa lähestyminen vaan se, että maailman syntitaakka oli pantu Hänen, synnittömän, päälle. Jeesus heittäytyi kasvoilleen ja rukoili: ”Isäni, jos mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon vaan niin kuin sinä!” (Matt. 26:39).

Kommentaariteos selittää Jeesuksen rukousta Getsemanessa näin: ”Hän oli Jumalan silmissä ainoa syntinen maailmassa. Hänen oli otettava kantaakseen kaikkien muiden synnit. Jeesus tiesi, että maljaa ei voitaisi ottaa häneltä pois. Kuitenkin hän rukoili näin. Rukous ilmaisee hänen todellisen ihmisyytensä. Koska hän oli synnitön, hänen ei olisi tarvinnut kuolla, mutta juuri siksi että hän oli synnitön ja pyhä, hän saattoi kuolla meidän syntiemme edestä. Hepr. 5:7:ssa sanotaan, että hänen rukouksensa kuultiin. Rukouksen kuuleminen ei merkitse vain sitä, että Jumala vastaa, vaan myös että saamme voiman hyväksyä hänen kieltävän vastauksensa tulematta epätoivoisiksi. Getsemanessa päätettiin lopullisesti, että syntiä ei voisi sovittaa muulla tavalla kuin naulitsemalla Jumalan Poika ristille.”

Ristiinnaulitseminen

Ristiinnaulitsemista pidettiin sen ajan rankaisutavoista häpeällisimpänä, sillä olihan Jumala itse niin sanonut: ”Jumalan kiroama on se, joka on hirteen ripustettu” (5. Moos. 21:23). Jeesuksen piti kuitenkin tulla kiroukseksi meidän puolestamme, jotta Hän voisi vapauttaa meidät vapaiksi lain kirouksesta (Gal. 3:13). Nimittäin jokainen meistä on tehnyt syntiä ja siten rikkonut Jumalan lakia vastaan, joten olemme kirouksen alaisia. Jeesus kuitenkin oli synnitön ja täytti eläessään täydellisesti kaikki lain vaatimukset, ja oli siten vapaa lain tuomiosta. Ja jotta Hän voisi sovittaa ihmiskunnan synnit, oli Hänen itsekin kuuluttava ihmissukuun – siksi Jumala tuli ihmiseksi. Näin Hän pystyi ottamaan päälleen meille kuuluvan lain kirouksen ja tuomion, ja täytti lain vaatimuksen meidän edestämme, sillä lain mukaan syntisen on kuoltava. Jeesuksen kuoleman myötä lain kirous lakkasi olemasta voimassa: ”Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa” (Room 8:1).

Jeesus oli synnitön, mutta Hänet tehtiin synniksi meidän takiamme. Huomaa, että Hänet tehtiin synniksi, ei syntiseksi. Profeetta Jesaja kuvaa kärsivää ja syntiemme taakoittamaa Kristusta näin: ”Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän kärsi. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta häntä haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden, runneltiin meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällään, että meillä olisi rauha, ja hänen haavojensa kautta meidät on parannettu. Kaikki me vaelsimme eksyksissä kuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra pani hänen päälleen kaikkien meidän syntivelkamme. (Jes. 53:4-6). Jumala ilmoitti tämän tulevasta Messiaasta Jesajan suulla jo 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää.

Koska Kristus tehtiin synniksi, oli Hänen kärsittävä siitä rangaistus – Hänen oli kuoltava. Ja koska Hän otti koko maailman synnit kannettavakseen, täytyi Hänen myös kärsiä suurin mahdollinen rangaistus. Rangaistustapa oli mitä kauhein, jottei kenellekään jäisi epäselväksi, riittääkö tuo rangaistus meidän itse kunkin syntien sovittamiseen. Voin vakuuttaa, että kyllä riittää. Jeesus on jo puolestamme kärsinyt kaiken sen, mikä sinun ja minun kuuluisi kärsiä.

Häpeällisyyden lisäksi ristiinnaulitseminen on julmin, hirvittävin ja tuskallisin tapa kuolla. Jo pelkästään ristiinnaulitsemista edeltävä ruoskinta oli niin hirvittävää, että monet kuolivat siihen tai menettivät järkensä. Ennen ristiinnaulitsemista tuomitulle yleensä tarjottiin jotain turruttavaa juotavaa, mutta Jeesus kieltäytyi ottamasta sitä. Hän otti vastaan teloituksen tuskan täysin vapaaehtoisesti, täysin tietoisena kaikista sen kauhuista. Seuraava video antaa kenties pienen kuvan siitä, mitä Jeesus joutui kärsimään. (Jos video alla ei näy, tässä linkki videoon.)

Ristillä, kuolemansa lähestyessä, Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut” (Matt. 27:46)? Jeesus oli joutunut eroon Isästään, sillä meidän syntimme oli sälytetty Hänen päälleen. Silti Jeesus tiesi, että vaikka Hänen on kuoltava, Isä ei Häntä lopullisesti hylkää; olihan psalmissa 22 kuvattu juuri se tilanne, jossa Jeesus sillä hetkellä oli. Psalmissa lohdutetaan kärsivää: ”Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa” (Ps. 22:25 KR33/38). Jeesus uskoi vankkumatta, että Jumala on hänen pelastajansa, joten Hän saattoi turvallisin mielin huutaa: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni” (Luuk. 23:46). Sitten Hän sanoi: ”’Se on täytetty’, ja kallisti päänsä ja antoi henkensä” (Joh. 19:30 KR33/38). Jeesus täytti Hänestä annetut profetiat, Hän täytti Jumalan tahdon, Hän täytti Vanhan testamentin aikaisen lain. Vanha liitto on kumottu, ja sen tilalle on tullut uusi liitto, Jeesuksen verellä vahvistettu.

Yleensä kuoleman tuleminen ristillä kesti puolesta vuorokaudesta kahteen vuorokauteen, jopa pitempäänkin. Näin ollen Pilatus ihmetteli Jeesuksen kuoleman nopeutta, kun siihen oli mennyt ”vain” kuusi tuntia. Usein kuolevan kärsimysaikaa lyhennettiin murskaamalla hänen sääriluunsa, jolloin uhri lysähtää käsivarsien varaan, hengitys vaikeutuu ja kuolema saapuu nopeammin. Jeesuksen sääriluita ei murskattu, ennustaanhan Raamattu: ”Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru” (Ps. 34:21). Sen sijaan he puhkaisivat keihäällä Hänen kylkensä, jotta kävisi toteen tämä Raamatun sana: ”He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista.” (Sak. 12:10)

Älköön kukaan luulko, että roomalaiset sotilaat olisivat tunteneet Kirjoituksia, kuten tuossa edellä ”He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet” tai ”He jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät puvustani arpaa” (Ps. 22:19), ja sitten ryhtyneet toteuttamaan Kirjoituksissa mainittuja asioita. Ei – Jumalan voima vaikutti niin, että kaiken oli tapahduttava siten, kuin Jumala itse oli ennalta suunnitellut ja profeettojen kautta ilmoittanut, jotta me uskoisimme.

Jeesuksen kuollessa temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti (Matt. 27:50,51). Tämä kuvaa sitä, kuinka synnin erottava väliseinä pyhän Jumalan ja syntisen ihmisen väliltä on nyt poistettu. ”Jeesuksen veren kautta meillä on pääsy kaikkeinpyhimpään uutta ja elävää tietä myöten, jonka hän on vihkinyt meille esiripun, oman lihansa, kautta” (Hepr. 10:19,20). Esirippu kuvaa siis Jeesuksen ruumista, joka tehtiin synniksi meidän tähtemme, ja joka uhrattiin ristillä meidän edestämme.

Se mitä Jeesus ristillä teki puolestamme, oli ainoa mahdollinen teko, sillä se oli ennustettu kautta koko Vanhan testamentin monen monessa yksityiskohdassa. Esimerkiksi vaskikäärme tangon päässä (4. Moos. 21:9) kuvaa Kristuksen korottamista ristille. Samoin 1. Moos. 3:15 kuvaa, miten Kristus lävistetään kantapäästään (ristinpuuhun), ja miten Hän samalla murskaa Saatanan vallan. Huomaa, miten täsmällinen Raamatun sana on tässäkin kohdassa: arkeologisen löydön mukaan ristiinnaulitseminen tapahtui niin, että uhrin jalat asetettiin pystypuun molemmille puolille ja yli 10 cm pitkät naulat iskettiin kantapäiden läpi.

Jeesus olisi voinut pyytää enkelit ottamaan Hänet alas ristiltä – tai mitä tahansa – mutta Hän tiesi, mitä Hänen oli tehtävä, jotta kirjoitukset kävisivät toteen. Hän ei ollut mikään huijari, joka tunsi kirjoitukset ja sitten toteutti niitä. Vain tosi Jumala pystyy kaiken sen tekemään, mitä Jeesus teki ristillä – rakkaudesta Isään ja rakkaudesta ihmisiin. Antaahan Raamattu monessa paikassa ymmärtää, että juuri ihmiset ovat Jumalan rakkauden kohde. Miksi emme ottaisi tätä rakkautta vastaan?

Ylösnousemus

Jeesus tiesi kertoa seuraajilleen jo edeltä käsin oman kärsimyksensä vaiheet, jotka johtaisivat Hänen kuolemaansa vihamiestensä käsissä. Jeesus tiesi myös, että kuolemalla ei ole Häneen lopullista valtaa, ja lupasi opetuslapsilleen nousta ylös kolmen päivän kuluttua kuolemastaan (Mark 8:31). Myös Vanha testamentti todistaa ylösnousemuksesta, esimerkiksi ”Sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan, et anna palvelijasi joutua kuoleman valtaan” (Ps. 16:10 KR92).

Jos ylösnousemus ei olisi mahdollista, ei meilläkään olisi toivoa, koska Jeesus olisi silloin kuollut turhaan, ja niin ollen hukkuisimme synteihimme. Jeesus todisti jo toimintansa aikana Jumalan eläväksi tekevästä voimasta herättämällä kuolleita. Paavali kirjoittaa: ”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme kaikista ihmisistä surkuteltavimpia. Mutta nytpä Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena kuolemaan nukkuneista.” (1. Kor. 15:19,20).

Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus näyttäytyi ylösnousemusruumiissa, joka oli erilainen kuin mikä Hänellä oli ennen kuolemaansa. Jeesus ei siis vain herännyt kuolleista, vaan Hänen ruumiinsa muuttui hengelliseksi ruumiksi, jossa Paavalin mukaan vaikuttaa Jumalan Hengen eläväksitekevä, kirkastava ja uudestiluova voima.

Opetuslapsille ristiinnaulitseminen oli ensialkuun kaiken loppu, mutta kun he näkivät Jeesuksen ylösnousseena, heidät valtasi valtava ilo ja riemu, joka säilyi vielä senkin jälkeen, kun Jeesus myöhemmin otettiin taivaaseen. Se riemu on meilläkin: Ylösnoussut Jeesus on totisesti Messias, Jumalan Poika, meidän Lunastajamme ja syntiemme Sovittaja!

Jeesuksen ylösnousemus todistaa nimittäin sovituksesta: Jumala julisti Jeesuksen sovitustyön päteväksi herättämällä Hänet kuolleista. Samalla Jeesus on ikuisiksi ajoiksi voittanut Saatanan ja kuoleman vallan.

Kelpaako tarjottu pelastus meille?

Jeesuksen elämässä ja toiminnassa näkyy Jumalan rakkaus siinäkin, että Hän tuli tänne meitä palvelemaan ja otti orjan muodon. Ristillä Hän oli tosi ihminen kärsien ihmisen lailla, mutta oli samalla tosi Jumala sovittaen ihmiskunnan synnit. Jo maan päällä vaeltaessaan Hän antoi ihmisille heidän syntejään anteeksi – sen voi tehdä vain Jumala.

Me kaikki olemme syntisiä, ja synnin palkka on kuolema. Jeesus kuitenkin kuoli puolestamme, ja tämä teon seurauksena Jumala lahjoittaa meille armosta iankaikkisen elämän. (Room. 6:23). Jumala ei halua, että joudumme kadotukseen – Hän haluaa pelastaa meidät kaikki. Pelastukseen kelpaa vain ja ainoastaan, että uskomme Jeesuksen ristin sovitustyön hinnan riittävän maksuksi synneistämme. Mikään muu ei auta meitä – ei edes hyvä elämämme tai hyvät tekomme. Meidän osamme on ottaa tarjottu pelastus uskossa vastaan omalle kohdallemme. Jeesus itse sanoo: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä” (Joh. 6:47).

Kun otat Jeesuksen vastaan Vapahtajanasi, sen jälkeen mikään ei voi ottaa sinua pois Häneltä – Saatanalla ei ole sinuun enää valtaa. Jeesus lupaa: ”Minun lampaani kuulevat minun ääneni. Minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Minä annan heille iankaikkisen elämän. He eivät ikinä joudu hukkaan, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Isäni, joka on antanut heidät minulle, on kaikkia muita suurempi, eikä kukaan voi ryöstää heitä Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä.” (Joh. 10:27-30)

Valitettavasti monet eivät usko edes minkään todistuksen perusteella, että Jeesus on Jumala ja on sovittanut maailman synnit. Sen uskon voi vaikuttaa meissä vain Pyhä Henki. Raamattu kertoo myös sen surullisen tosiasian, että tarjottu pelastus ei kelpaa kaikille. Jumalan lähettämä Messias oli muukalaisena oman kansansa joukossa, vihattu ilman syytä. Samalla tavalla suurin osa ihmiskunnasta yhä torjuu Hänet, koska eivät suostu tekemään parannusta entisestä syntielämästään.

Ethän sinä torju Jeesusta ja Hänen tarjoamaansa pelastuksen lahjaa? Hän kutsuu sinua luokseen ja lupaa: ”Sitä, joka tulee minun luokseni, minä en ikinä heitä ulos” (Joh. 6:37).

Taivaallinen Isämme, vakuuta Pyhän Henkesi kautta meille, että Sinä olet todellinen Pyhä Jumala, ja että olet samaa olemusta poikasi Jeesuksen kanssa, jonka lähetit ihmiseksi tähän maailmaan. Auta meitä uskomaan, että Jeesuksen ristillä tapahtuneen sovitustyön kautta meillä on pelastus ikuisesta kuolemasta. Kiitos, että kun turvaudumme Jeesukseen, annat anteeksi meidän syntimme etkä enää niitä muista. Kiitos siitä, että Jeesuksen veren suojaan kätkeytymällä saamme uskoa ikuiseen elämään luonasi taivaan kirkkaudessa. Jeesuksen nimessä, aamen.

Read Full Post »

Jeesus kuoli ristinpuulla syntiemme tähden, jotta meillä olisi iankaikkinen elämä. Ethän hylkää tätä tarjottua pelastusta? Eihän Jeesuksen tarvinnut kärsiä turhaan sinun takiasi? Ota vastaan tämä ilmainen pelastuksen lahja – Jeesuksen sovitustyö!

Jos video alla ei näy, tässä linkki videoon.

Read Full Post »

Mikä on Raamatun keskeinen sanoma? Onko se lähimmäisenrakkaus? Niin ainakin jotkut papit opettavat. Lähimmäisenrakkaus on tärkeä osa Jeesuksen opetusta, mutta se ei kuitenkaan ole Raamatun keskeinen sanoma.

Raamatun ydinsanoma on siinä, että Jumala jo Raamatun alkulehdiltä lähtien valmistaa tietä omalle pelastustyölleen Jeesuksessa. Raamatun keskeinen opetus on, että ihminen ei voi saada syntejään anteeksi ja pelastua muutoin kuin turvaamalla Jeesukseen. Kukaan ei pääse Jumalan yhteyteen muutoin kuin Jeesuksen kautta.

Olen tämän syksyn aikana lukenut aivan erinomaista Leif Nummelan kirjaa Raamatun punainen lanka. Sitä lukiessa silmät avautuvat näkemään Jumalan ihmeellisen rakkauden ja suunnitelman ihmiskuntaa kohtaan. Vanhan testamentinkin aikaisilla käytännöillä ja tapahtumilla on oma tarkoituksensa tässä suunnitelmassa. Raamattu on todella Jumalan puhetta – ei mitään ihmisviisauden tuotetta!

Kaiken lähtökohtana on ihmisen syntisyys. Nummela kirjoittaa: ”Ihminen ei ainoastaan tee syntiä, vaan ihminen on syntinen. Ihminen ei tule syntiseksi siksi, että hän tekee syntiä. Ihminen tekee syntiä, koska hän on syntinen.” Tämä on syntiinlankeemuksen seurausta.

Syntinen ihminen tarvitsee pelastusta, eikä hän voi pelastaa itseään. Siksi tarvitaan sovittajaa. Jumala ilmoittaa läpi koko Raamatun, miten Hän tulee Jeesuksen kautta sovittamaan ihmiskunnan synnit. Tästä pelastustyöstä kerrotaan ensin kätketysti, sitten yhä selvemmin.

Ensimmäisen kerran Jumala julistaa evankeliumia ihmisille heti syntiinlankeemuksen jälkeen: ”Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: ’Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.'” (1. Moos. 3:14,15)

Edellisessä raamatunpaikassa viitataan Jeesukseen, joka on murskaava Saatanan vallan ristinkuolemallaan. Nykytutkimuksen mukaan ristiinnaulitseminen tapahtui nimenomaan lyömällä naula kantapään läpi. Toinen profeetallinen viittaus tuossa on ennustus neitseestä syntymisestä. Kun tavallisesti sukuluetteloissa luetellaan vain miehiä, tässä poikkeuksellisesti viitataan ”vaimon siemeneen”.

Monet Vanhan testamentin henkilöt ovat esikuvia Jeesuksesta. Samoin monet Vanhan testamentin tapahtumista kertovat ennakoiden Jeesuksen elämästä. Lisäksi Vanhan testamentin profetioista osa sai esitäyttymyksen jo omana aikanaan, mutta olivat samalla myös ennustuksia Jeesuksesta ja toteutuivat täydellisesti vasta Jeesuksen myötä.

Nummela käy kirjassaan Raamattua läpi ja osoittaa, miten Messias löytyy niin Mooseksen ja Jobin kirjoista kuin profeettojenkin ennustuksista. Monet kohdat ovat niin selkeitä, että jokainen Raamattua lukeva ne huomaa, mutta Nummela avaa myös piilotetumpia kohtia. Jotkut yksityiskohdat ovat aivan henkeäsalpaavan huikeita, kuten seuraava.

1. Mooseksen kirjan 15. luvussa Jumala vahvistaa liittonsa Abrahamin kanssa. Siinä on jotain erityisen esikuvallista. Siihen aikaan, kun tehtiin ihmisten välisiä sopimuksia, oli tapana halkaista uhrieläimet. Sitten sopijaosapuolet kulkivat uhrieläinten välistä ja näin ikäänkuin vannoivat, että ”jos en pidä sopimusta, käyköön minulle samoin kuin näille eläimille”. Nyt Abraham valmisti uhrieläimet, mutta vaipui itse horrokseen. Vain Jumalan tuli kulki uhrilihojen välistä. Jumala teki yksipuolisen liiton Abrahamin kanssa aivan kuin sanoen: ”Käyköön minulle samoin kuin näille uhrieläimille, ellen pidä sinun kanssasi solmimaani liittoa.”

Nummela kirjoittaa: ”Kun Jeesus kuolee ristillä, Jumala pitää liittonsa loppuun asti. Siihen voi luottaa täydellisen varmasti. Pelastus on loppuun asti Jumalan työtä. Hän yksin jätti taivaan kirkkauden tullakseen ihmiseksi ja voidakseen pelastaa meidät. … Jumala jätti mieluummin taivaan ihanuuden ja kuoli tuskaisen ristinkuoleman kuin petti lupauksensa Abrahamille. … Kyse ei ole meidän pystymisestämme tai jaksamisestamme, vaan hänestä, joka kulkee yksin uhrikappaleiden välissä.”

Yksi Jumalan lupauksista Abrahamille oli, että Abrahamin siemenessä (Jeesuksessa) tulevat siunatuiksi kaikki kansat maan päällä (1. Moos. 22:16-18).

Monet ajattelevat, että Vanhan testamentin aikana pelastuttiin lain kautta ja Uuden testamentin aikana pelkästä armosta. Leif Nummela korjaa tämän väärinkäsityksen. Sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa tärkeitä olivat niin laki kuin evankeliumikin: ”Lailla on kolme tehtävää. Se antaa yhteiskunnalle mittapuun oikean ja väärän erottamista varten. Toiseksi se näyttää ihmiselle hänen syntisyytensä. Kolmanneksi se osoittaa kristitylle, missä kulkee Jumalan tahdon tie. Lain kautta ei kukaan ole koskaan tullut Jumalan yhteyteen. Laki pikemminkin osoittaa, ettei ihminen ole sovelias Jumalan yhteyteen. Evankeliumi pelastaa meidät. Myös Vanhan testamentin puolella ihmiset pelasti evankeliumi.”

Kirja Raamatun punainen lanka sytyttää rakkauden Raamattuun Jumalan sanana. Kun tänä päivänä Raamattua Jumalan ilmoituksena turhennetaan kaikin tavoin, Nummelan kirja onkin tervetullut uudistamaan uskoamme elävään Jumalaan.

Leif Nummela sanoo, että ainoastaan puhdas sananjulistus kykenee herättämään tämän ajan hengellisesti kuolleet eloon. ”Jos sanaa julistetaan rohkeasti periaatteella ’kuulkaa tai olkaa kuulematta’, sana itsessään synnyttää hengellistä elämää ja sanaa halutaan kuulla lisää.” Aito Jumalan sanan julistaminen herättää hengellisestä kuolemasta vain siksi, että julistuksen sisältö on sanoma Kristuksesta.

Tämän päivän kaiken antikristillisyyden keskellä moni kaipaa herätystä. Nummelan mukaan sen voi saada aikaan vain Jumalan Pyhässä Hengessä annettu raamatunopetus. Siihen kuuluu Raamattu kokonaisuudessaan: ”Jeesuksen persoonaa ja työtä ei voi ymmärtää syvemmin, jollei ymmärrä Vanhaa ja Uutta testamenttia. Ne kuuluvat yhteen, ja yhdessä ne antavat täyden kuvan Jumalan lupaamasta ja lähettämästä Messiaasta, maailman Vapahtajasta, Jeesuksesta. Aidon herätyksen keskuksessa on Jeesus Kristus. Siksi aidon herätyksen keskuksessa on aina myös Raamattu.”

Jeesus on avain Raamatun ymmärtämiseen. Evankeliumi Jeesuksesta on kirjoitettu Vanhaan testamenttiin kätkettynä, mutta löytyy Uudesta testamentista avattuna. Näin koko Raamattu muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. ”Jeesuksen elämä, kuolema ja ylösnousemus ovat koko Raamatun koossapitävä, yhtenäistävä ja keskeinen sanoma”, kirjoittaa Nummela.

Leif Nummela painottaa sitä tärkeää seikkaa, että Jumala itse ilmoittaa Raamatussa oman pelastustyönsä Kristuksessa – siitä, miten Hän itse oli Kristuksessa ja sovitti maailman synnit itsensä kanssa. Jumala antaa itse oman selväsanaisen tulkintansa Jeesuksen ristin sovitustyölle niin, että sitä ei voi, ei tarvitse eikä pidä tulkita kunkin yksilön inhimillisen ajattelun mukaisesti. Vanha testamentti luo taustan Golgatan tapahtumien ymmärtämiseksi, evankeliumit valottavat niitä ja Uuden testamentin kirjeet avaavat tapahtumien merkityksen. ”Kirjeissä ilmoitetaan Jumalan oma tulkinta Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta”, Nummela summaa.

Jumalan pelastustyöhön kuuluu luovuttamattomasti Jeesuksen ylösnousemus. Jeesuksen neitseestäsyntymisen lisäksi tämä on liberaaliteologeille vaikea pala nieltäväksi. Ylösnousemuskin on Vanhassa testamentissa tuotu selvästi esille, kätketysti tosin.

  • ”Tulkaa, palatkaamme Herran tykö, sillä hän on raadellut meitä, ja parantaa meidät, hän on lyönyt meitä, ja sitoo meidät. Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, ja me saamme elää hänen edessänsä.” (Hoos. 6:1,2)
  • Abraham saapui kolmantena päivänä Moorian vuorelle uhraamaan Iisakin (1. Moos. 22:4). Vertauskuvallisesti hän sai poikansa takaisin kuolemalta. Paavali kirjoittaakin tästä: ”Hän [Abraham] päätteli, että Jumala kykenee jopa herättämään kuolleen, ja niin hän sai poikansa takaisin, ylösnousemuksen ennusmerkkinä” (Hepr. 11:19).
  • Jeesus viittaa Joonaan puhuessaan omasta kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan (Matt. 12:40). Joona oli suuren kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä (Joona 1:17), kunnes se päästi Joonan kuoleman otteesta (Joona 2:10).
  • Myös monissa muissa Vanhan testamentin kohdissa kolmannella päivällä on erityinen merkitys, esimerkiksi 2. Moos. 19:10,11 ja 3. Moos. 7:17,18.

Aiemmin edellä kerrottiin Jumalan tekemästä liitosta Abrahamin kanssa, jossa Jumala yksipuolisesti vakuuttaa pitävänsä sopimuksen. Israelin kansan vaiheet osoittavat, miten se kerta toisensa jälkeen omilla toimillaan pilasi mahdollisuutensa Jumalan edessä. Silti Jumala pitää kiinni lupauksistaan. Nummela kirjoittaa, että Raamattu ikään kuin alleviivaa sitä, että ellei Jumala olisi niin käsittämättömän uskollinen, mistään ei olisi tullut mitään: ”Jumala itse kutsuu kansansa, pelastaa sen, hoitaa sitä, armahtaa sitä, auttaa sitä ja kuljettaa pelastushistoriaa eteenpäin sen keskuudessa. … Lopulta hän itse astuu alas taivaasta lunastaakseen meidät synnin vallasta.”

Jumala on kaiken suunnitellut jo ennen aikojen alkua. Hän on tiennyt, ettemme pysty itseämme pelastamaan. Niinpä Hän on samalla valmistanut meille myös lunastuksen pojassaan Jeesuksessa. Ja millainen Jeesus meillä on – Hänen luonteensa esitellään meille läpi Raamatun: Hän on rakastava, lempeä, huolehtiva, armollinen, oikeudenmukainen, vanhurskas ja uskollinen. Hänessä asuu viisaus ja ymmärrys. Ja kaiken lisäksi Hän on nöyrä täyttäen Isän tahdon – sen hirvittävän ristinkuoleman – mielellään (Ps. 40:8).

Lopuksi tässä vielä Vanhan ja Uuden testamentin uhrijärjestelmän vertailua kirjan Raamatun punainen lanka s. 207 mukaan. Kirjasta löytyvät tarkemmat viitteet raamatunkohtiin.

Vanha uhrijärjestelmä Uusi uhrijärjestelmä
Oli väliaikainen On pysyvä
Aaron ensimmäisenä ylipappina Jeesus ainoana ylipappina
Papit Leevin heimosta Pappi Juudan heimosta
Papit palvelivat maan päällä Kristus palvelee taivaassa
Käytti eläinten verta Käyttää Kristuksen verta
Vaati paljon uhreja Vaati yhden uhrin
Vaati virheettömiä eläimiä Vaati virheettömän elämän (Jeesuksen)
Armoistuimen luo sai mennä vain varoen Armoistuimen luo saa mennä luottavaisena
Ennakoi uutta järjestelmää Syrjäyttää vanhan järjestelmän

Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut ihmisille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläitä, ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Hänet, joka ei synnistä tiennyt, Jumala teki meidän tähtemme synniksi, jotta me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. (2. Kor. 5:19-21 RK)

Read Full Post »