Varas yöllä

Thief in the Night
By Terry James 24.8.2020, suom. SK

Kirjoittajan huomautus: Tämä artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran useita vuosia sitten. Raamatun totuus ei koskaan ole ollut merkityksellisempi kuin juuri tällä hetkellä. Siten se on ajankohtainen muistutus siitä, kuinka lähellä täytyy olla tempaukseksi kutsuttu suuri tapahtuma.

Mikään Jumalan sanan pyhien kirjoitusten teksti ei viittaa selvemmin ensimmäiseen kahdesta Jeesuksen Kristuksen toisen tulemuksen vaiheesta, kuin seuraava:

”Sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä” (1. Tess. 5:2).

Meitä, jotka pitäydymme käsitykseen ennen vihaa tapahtuvasta tempauksesta, syytetään usein, että olemme petkuttajia. Parjaajamme tuomitsevat meidät siitä, että johdamme harhaan nyt eläviä kristittyjä – jos he elävät tempaukseen saakka – joita vaaditaan kestämään ahdistus ja siten pesemään vaatteensa puhtaiksi valmistautuessaan perimään Jumalan valtakunnan.

Meitä soimataan, että tyrkytämme viattomille sinisilmäisille uskoville ”salaista tempausta”, joka jotenkin johtaa nämä kristityt ottamaan pedonmerkin (Ilm. 13:16-18).

En ole aivan varma heidän ”perustelustaan”, mutta luulen, että he väittävät tätä, koska ovat vakuuttuneita, että ne, jotka lankeavat tempausnäkemyksen vuoksi, eivät pysty tunnistamaan Antikristusta, kun hän tulee valtaan. Me, jotka opetamme tempausta ennen vihaa – niin syytökset menevät – olisimme väärin johtaneet nämä ihmiset luulemaan, että seurakunta ei ole täällä, kun Antikristus on maailman näyttämöllä.

[Yritetään vielä suomentaa suomennosta. Kiteytetysti tuo vaikeaselkoinen ajatusrakennelma menee seuraavasti: Ne, jotka eivät hyväksy käsitystä ennen vihan aikaa tapahtuvasta tempauksesta, sanovat, että olemme harhauttaneet ihmiset luulemaan, että ensin on tempaus ja vasta sitten Antikristus tulee esiin. Ja kun heidän mielestään tempaus voi tapahtua vasta Antikristuksen ja vihan ajan jälkeen, niin kristityt eivät tunnista Antikristusta, kun hän ilmestyy, koska olemme opettaneet, että emme ole täällä näkemässä Antikristusta.]

Lähes kaikki, jotka ovat vihamielisiä opille tempauksesta ennen vihaa, opettavat, että ”valittujen” on kestettävä seitsemän vuoden ahdistus osittain tai kokonaan.

Ne, jotka pitäytyvät tempaukseen ahdistuksen jälkeen, tai käsitykseen, että tempausta ei olekaan, uskovat, että Kristus tulee takaisin ahdistuksen lopussa Harmageddonilla.

He pitäytyvät käsitykseen, että se on Hänen ainoa paluunsa toisessa tulemuksessa. Toisesta tulemuksesta on muitakin näkemyksiä, joiden mukaan Kristus palaa, kun maa on tehty täydelliseksi ja valmiiksi, mutta emme mene niihin tässä kirjoituksessa.

Tarkastelkaamme vain vihaa edeltävää ja vihan jälkeistä tempausta selvittääksemme, mitä tarkoittavat viittaukset ”varas yöllä” kohdissa 1. Tess. 5:2 ja 2. Piet. 3:10.

Nämä kaksi näkökulmaa – pre-trib (ennen vihaa) ja post-trib (vihan jälkeen) – tarjoavat parhaan kontrastin tutkimiseen pohdittaessa Jeesuksen Kristuksen toista tulemusta yleisen uskomuksen puitteissa, että Raamatun profetian mukaan tempaus tapahtuu itseasiassa ennen, kuin Kristuksen jalka koskettaa maaplaneettaa.

Pre-trib-tempauskäsitys sanoo, että Kristuksen toinen tulemus tapahtuu kahdessa vaiheessa, jotka on erotettu toisistaan vähintään seitsemällä vuodella. Post-trib-käsitys sanoo, että tempaus ja Kristuksen tulemus takaisin Öljymäelle tapahtuvat melkein samanaikaisesti – varmasti vain muutaman päivän erottaessa näitä kahta tapahtumaa. Post-trib käsityksen mukaan ei ole olemassa ”salaista” tempausta. Kristuksen paluu taivaissa on täysin näkyvä kaikille, mukaan lukien kristityt, jotka odottavat Hänen murtautumistaan läpi tuon hetken pimeyden.

Olemme samaa mieltä, että seurakunnan tempaus (kaikkien uudestisyntyneiden Jeesukseen Kristukseen pelastuksekseen uskoneiden sen jälkeen, kun seurakunta-aika alkoi helluntaina) on kaikkea muuta kuin ”salainen”. Maailma joutuu heti mullistavaan kaaokseen sillä hetkellä, kun tämä tyrmistyttävä tapahtuma toteutuu. Mielikuvituksen on vaikea luodata seurauksia, mitä tapahtuu, kun miljoonat yhtäkkiä katoavat. Jokainen viattomuuden iässä oleva lapsi lähtee tuossa käsittämättömässä ajan rahtusessa. Olen vakuuttunut siitä, että kaikki vauvat (myös äitinsä kohdussa olevat) ovat välittömästi Kristuksen läsnäolossa kirkkauden pilvissä. Jokaisen kuolleen kristityn ruumis herätetään liittymään hänen sieluunsa kohtaamaan Kristus yläilmoissa tuossa jakamattomassa ajanrahtusessa.

Tempaus on hämmentävä ja joillekin selittämätön ilmiö, mutta se ei ole salaisuus. Se tapahtuu tyrmistyneen planeetan ja jäljelle jääneiden maan asukasten silmien edessä. Tämä julistus, että Jeesus kutsuu seurakuntansa luoksensa, tuntuu monista röyhkeältä (audacious). Ei kuitenkaan apostoli Paavalista. Hän oli melko luottavainen – jopa järkkymätön – profetiassaan koskien ”salaisuutta”, jonka Pyhä Henki oli hänelle antanut opettamaan kaikkia uskovia kautta armon aikakauden (seurakunta-aika).

“Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme” (1. Kor. 15:51-52).

Hän selittää, mitä tapahtuu seuraavaksi siinä tyrmistyttävässä sekunnin murto-osassa:

”Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.” (1. Tess. 4:15-17)

Jeesus itse kertoi tästä ”salaisuudesta”, johon Paavali viittaa jakeessa 1. Kor. 5:51. Herra selittää, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun uskovat – sekä kuolleiden että elävien ruumiit – on temmattu yläilmoihin olemaan Hänen kanssaan:

”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.” (Joh. 14:1-3)

Joten tempaus tapahtuu. Uskovat ja seurakunta-ajassa kuolleiden ruumiit ”temmataan” yhdessä ajan hetkessä. ”KAIKKI”, ei ”jotkut”, menevät välittömästi olemaan Jeesuksen kanssa, joka sitten vie heidät taivaaseen, missä Hän on valmistellut heidän asuntojaan Öljymäeltä nousemisensa jälkeen.

Jälleen, pre-trib-käsitys, koskien tätä iloista tapahtumaa on, että se on välitön (voi tapahtua milloin tahansa) ja se tapahtuu, ennen kuin ahdistus / viha alkaa.

Post-trib -käsityksen mukaan se tapahtuu ihmiskunnan historian kauheimman ajan lopussa, kun Jeesus Kristus palaa taivaasta Harmageddonille.

Pre-trib -käsityksen mukaan se tapahtuu tuntemattomana ajankohtana. Se on järkyttävä, äkillinen ja maailmalle yleensä ennalta ilmoittamaton murtautuminen asioiden rullatessa tavalliseen tapaan Maaplaneetalla. Post-trib käsitys julistaa, että se tapahtuu kaikkien Ilmestyskirjassa hahmoteltujen tuomioiden kauhujen jälkeen.

Pre-trib -käsitys sanoo, että maailma yleensä (jäljelle jääneet maan asukkaat) ei näe sen tulevan. Tempaus saa kaikki maan päälle jääneet pohtimaan, mitä on tapahtunut. Post-trib käsitys sanoo, että kaikki silmät näkevät Kristuksen tulemuksen takaisin helvetilliselle planeetalle ja elävät ja kuolleet pyhät kootaan sitten Kristuksen luo.

Määrittävä asia, joka on otettava huomioon ajateltaessa kahta täysin erilaista käsitystä tempauksesta ja toisesta tulemuksesta, sisältyy sanontaan ”varas yöllä”. Apostoli Pietari käyttää jälleen tätä salaperäistä sanontaa, jota ensimmäisen kerran käytti Paavali jakeessa 1. Ts. 5:2:

”Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas ja silloin taivaat katoavat pauhinalla ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat” (2. Piet. 3:10).

Pietari sanoo tässä, että Herran päivä – aika, jolloin Jumala ja Hänen Kristuksensa, Hänen Poikansa, valtaavat tämän langenneen planeetan – alkaa kuin varas yöllä.

Se on äkillinen, katastrofaalinen murtautuminen (break-in) maailmaan, joka pyörittää asioita tavalliseen tapaan. (Lue Luuk. 17:26-29 ymmärtääksesi, miten asiat menevät tavalliseen tapaan, kun Kristus palaa.)

Tämä kuvaus tuskin sopii post-trib-käsitykseen, tai muuhunkaan käsitykseen, joka sanoo, että Kristus tempaa seurakuntansa ennennäkemättömän vaivan aikana (Jer. 30:7; Matt. 24:21). Tämä osoittaa, että se on oleva täydellinen yllätys, koska varas yöllä ei ilmoita tulostaan suurella mullistavalla fanfaarilla.

Se murtautuminen on nopea, salakähmäinen – täysin odottamaton tapahtuma.

Pietari ennustaa näissä kohdissa, että ”Herran päivä” jatkuu sitten radallaan taivaitten ja maan uudistamiseen saakka. Tempaus aloittaa tämän ”Herran päivän”, jota sitten kestää ainakin 1007 vuotta.

Tämä on Kristuksen toisen tulemuksen ensimmäinen vaihe. Tempaus tulee kuin ”varas yöllä”. Se tulemus, kun Jeesuksen jalka koskettaa Öljymäkeä, on hänen toisen tulemuksensa toinen vaihe.

On niitä, jotka sanovat kiihkeästi, että on rienaavaa rinnastaa Kristuksen paluu yölliseen murtovarkaaseen. Kuinka kehtaammekin verrata heidän Herraansa ”varkaaseen”!

Todellako? Jeesus, kaiken Luoja, sanoi tästä asiasta näin:

”Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä yövartiolla varas tulee, totta hän valvoisi, eikä sallisi taloonsa murtauduttavan. Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.” (Matt. 24:43-44)

Näyttää melko hyvältä vertaukselta Herran äkilliselle puuttumiselle tämän yhä jumalattomamman maailman pirullisiin asioihin, vai mitä? Tuo varas yöllä -hetki voi toteutua kirjaimellisesti milloin tahansa. On varmaa, että ahdistuksen signaalit ovat alkamassa tapahtua.

”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä” (Luuk. 21:28).

 

Read Full Post »

Konflikti tempauksesta

Rapture Conflict
By tri. David R. Reagan, suom. SK

Michael Brown (vas.), Craig Keener (oik.)

Olen murheellinen ilmoittaessani, että tri. Michael Brown, jota suuresti kunnioitan, on hiljattain toisen kirjoittajan kanssa tehnyt kirjan, jossa he hyökkäävät ennen vihaa/ahdistusta tapahtuvaa tempausta (Pre-Tribulation Rapture) vastaan. Hänen kirjoittajakumppaninsa on tri. Craig Keener, joka on Kentucky’n Willmore’n Asbury-seminaarin Raamatun tutkimuksen professori.

Perusolettamus

Kirjan nimi, Not Afraid of the Antichrist (Antikristus ei pelota), tiivistää yhden heidän perusargumenteistaan ennen vihaa tapahtuvaa tempausta vastaan. Periaatteessa he väittävät, että ne meistä, jotka uskovat ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen, ovat nynnyporukkaa, jotka eivät halua kärsiä Herran tähden ja siksi olemme pettäneet itsemme uskomaan, että meidät otetaan yliluonnollisesti pois tästä maailmasta ennen ahdistuksen alkamista.

Tämä on tietysti klassinen olkiukkoargumentti. Tunnen monia raamatunopettajia ja professoreita, jotka uskovat ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen, eikä mieleeni tule yhtään, jonka usko perustuisi Antikristuksen pelkoon. Sen sijaan heidän käsityksensä perustuu Raamatun kallisarvoiseen lupaukseen, että milloin tahansa Jeesus voi palata ylkänä viemään morsiamensa, seurakunnan, pois tästä maailmasta (1. Tess. 4:13-18). Ja he uskovat, että Raamatun perusteella paras päätelmä on, että se tapahtuu ennen ahdistuksen alkamista.

Yrittäessään todistaa perätöntä väitettään kirjoittajat kuluttavat paljon aikaansa kertoen kauhistuttavasta kristittyjen kärsimästä vainosta Kiinan ja Nigerian kaltaisissa paikoissa. He myös omistautuvat lainaamaan jakeita, jotka vakuuttavat meille, että jos todella olemme Jeesuksen puolella, niin tulemme kärsimään vainoa. Sitten he kysyvät, miksi todellisten kristittyjen Amerikassa pitäisi ajatella, etteivät he jonakin päivänä joudu kärsimään samanlaista ahdistusta.

Merkittävä ero

Vastaus heidän kysymykseensä on, että ahdistuksen (Joh. 16:33) ja suuren Ahdistuksen (Ilm. 7:14) välillä on suuri ero. Ei kukaan tuntemistani ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen uskovista usko, että kristityt olisivat immuuneja häirinnälle, vainoille ja jopa murhille. Meitä Lännen kristittyjä on siunattu niin, että elämme suhteellisessa rauhassa verrattuna uskoviin Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, mutta nuo ajat ovat ohi. Tänä päivänä kristittyjä marginalisoidaan koko Länsi-Euroopassa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja he kohtaavat kasvavaa vainoa ja se tulee lisääntymään lukumäärien ja voimakkuuden suhteen johtuen kulttuurimme pakanallistumisesta.

Ne meistä, jotka uskovat ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen, odottavat saavansa täysillä kärsiä saatanallista vainoa yhteiskunnan taholta, mutta Raamattu lupaa meille suojan Jumalan eskatologiselta vihalta – Jumalan vihan lopulliselta mallilta, jonka Jumala vuodattaa koko maailman päälle.

Jumala on käyttänyt tätä vihan mallia kerran aikaisemmin maailmanlaajuisessa Vedenpaisumuksessa. Hän on luvannut sen jälleen seurakunta-ajan lopussa sarjana vertaansa vailla olevan kauheita tuomioita, jotka kestävät seitsemän vuotta.

Uskoville on luvattu immuniteetti tällaisen Jumalan vihan suhteen (1. Tess. 1:10). Ja ne meistä, jotka uskovat tähän lupaukseen, odottavat seurakunnan tempausta ennen ahdistusta. Toivomme perustuu Raamatun lupaukseen, eikä Antikristuksen pelkoon.

Toinen heiveröinen argumentti

Tämän tempausta vastustavan kirjan toinen teema on, että usko ahdistusta edeltävään tempaukseen perustuu yksinomaan virheelliseen opetukseen ja saarnaamiseen, koska siihen ei voida mitenkään päästä tutkimalla vain Raamattua. Jälleen olkiukko!

Kirjoittajat perustavat tämän väitteen omiin kokemuksiinsa. Molemmat kasvoivat seurakunnissa, joissa opetettiin ahdistusta edeltävää tempausta ja molemmat tulivat myöhemmin elämässään johtopäätökseen, että käsitystä ei voi perustella Raamatulla.

No niin, minulla on heille uutisia. Kasvoin sotaisan amillenniaalisessa kirkossa, jonka johtajat suhtautuivat uskoonsa niin dogmaattisesti, että jos joku uskalsi olla eri mieltä heidän kanssaan, niin häntä pilkattiin. Itse asiassa, jos hän jatkuvasti epäili Amillenniaalista näkökulmaa, hänet virallisesti erotettiin! [Amillenialismi: tuhatvuotinen valtakunta on symbolinen kuvaus, ei kirjaimellisesti toteutuva ajanjakso.]

Minä tulin premillenniaalisen käsitykseen Jumalan Sanasta Raamattua tutkimalla, enkä opetuksen ja saarnaamisen kautta. Ja samalla tavalla tulin johtopäätökseen, että luvussa 1. Tess. 4 kuvatun tempauksen oli oltava erillinen tapahtuma ja erossa Ilmestyskirjan 19. luvun kuvailemasta Jeesuksen paluusta. [Premillenialismi: Jeesus palaa ennen tuhatvuotisen valtakunnan ajanjaksoa perustamaan kyseisen valtakunnan, jonka pääkaupunkina on Jerusalem.]

En ole myöskään ainoa henkilö, joka on tullut näihin johtopäätöksiin pelkästään tutkimalla Raamattua. Hiljattaisessa kirjassaan Dispensationalism Before Darby (Dispensationalismi ennen Darby’a) (2015) tri. William Watson todistaa, että 1600–1700-luvuilla oli monia, jotka myös päättelivät, että Tempaus ja Paluu ovat kaksi erilaista ja eriaikaista tapahtumaa – ja jotkut jopa uskoivat, että Tempaus on ennen Ahdistusta.

Tohtori Watson päättelee, että 1800-luvun alussa ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen uskoivat ”ei vain baptistit – vaan myös johtavat anglikaanit – ja jopa skotlantilaiset presbyteerit” (sivu 262). Toisin sanoen, se ei ollut vain jokin epärealistinen käsite, joka vuonna 1830 poksahti englantilaisen teologin, nimeltä John Nelson Darby, kekseliääseen mieleen, kuten kirjoittajat väittävät.

Ilman tohtori Watson’in yksityiskohtaista aineistoa historioitsija nimeltä tohtori Paul Boyer oli jo tullut samaan johtopäätökseen kirjassaan When Time Shall Be No More: Prophecy Belief in Modern America (Kun aikaa ei enää ole: profetiausko nykyajan Amerikassa). Tämän kirjan julkaisi Harvard University Press vuonna 1994. Hän kirjoittaa:

Tietyssä mielessä Darby’n järjestelmä ei sisältänyt mitään uutta. Hänen keskittymisensä profetian toteutumiseen tulevaisuudessa noudatti varhaisten kristittyjen eskatologiaa… Jopa tempausoppi … löytyy varhaisten tulkitsijoiden kirjoituksista. … Mutta Darby kutoi nämä eri säikeet tiukaksi ja yhtenäiseksi systeemiksi, jota hän tuki joka tilanteessa runsailla Raamatunkohdilla ja sitten uupumatta julisti kirjoitustensa ja saarnamatkojensa kautta (sivu 188).

Vielä yksi asiaton argumentti

Yksi tohtoreiden Brown and Keener rakentamista olkiukoista on, että usko ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen tuottaa apaattisia kristittyjä, jotka tyytyvät istumaan syrjässä odottaen Herran ilmestymistä unohtaen evankelioimisen ja yhteiskunnalliset ongelmat.

Ei pidä paikkaansa – en tunne ketään tästäkään porukasta! Itse asiassa viime vuosien johtava vihaa edeltävän tempauksen puolustaja – Tim LaHaye – oli yksi johtavista kristityistä poliittisista aktivisteista, joka oli voimakkaasti mukana Moral Majority -liikkeessä. Ja hänen vaimonsa Beverly perusti konservatiivisen kristittyjen naisten aktivistiryhmän nimeltä Concerned Women of America (Amerikan huolestuneet naiset).

Kirjan pahin vika

Suurin heikkous Brown’in & Keener’in kirjassa on sen tapa käsitellä läheisyyttä. Kirjoittajat kirjaimellisesti tanssivat aiheen ympärillä ja heillä on tietysti siihen hyvä syy.

Raamattu tekee selväksi, että Herra voi palata milloin tahansa ja että meidän kristittyinä tulee elää odottaen Hänen paluutaan. Sitä kutsutaan läheisyydeksi. Mutta jos hylkäät tempauksen ja uskot vain siihen, mitä kutsutaan Toiseksi Tulemukseksi, niin ei ole olemassa mitään läheisyyttä. Se johtuu siitä, että on niin monta profetiaa, joiden on täytyttävä, ennen kuin Toinen Tulemus voi tapahtua. Mainitaksemme vain yhden – ensin on oltava seitsenvuotinen Ahdistus!

Ne, jotka hylkäävät Tempauksen ja uskovat vain Toiseen tulemukseen elävät odottaen Antikristusta. Ne meistä, jotka uskovat tempauksen olevan erillinen tapahtuma Herran paluusta maan päälle, elävät odottaen Jeesusta Kristusta – ei Antikristusta.

Kirjoittajien käsitys tempauksesta

Julisteen teksti: RAUHOITTUKAA! Mitään ei tapahdu, ennen kuin Antikristus tulee.

Mitä kirjoittajat sitten tekevät sille tempaukselle, jota apostoli Paavali kuvailee yksityiskohtaisesti luvussa 1. Tess. 4? He yhdistävät sen Toiseen Tulemukseen. Siten he väittävät, että kun Herra ilmestyy taivaissa, uskovat temmataan kohtaamaan hänet taivaalla ja sitten he välittömästi palaavat hänen kanssaan maan päälle hallitsemaan Hänen kanssaan tuhannen vuotta Millenniumissa (tuhatvuotinen valtakunta).

Tähän käsitykseen vihan jälkeen tapahtuvasta tempauksesta liittyy monta ongelmaa. Yksi on, kuten olen jo todennut, että se tuhoaa läheisyyden.

Toinen ongelma on, että se ei anna asukkaita Millenniumiin. Miksi? Koska jos Tempaus ja Toinen Tulemus ovat yksi tapahtuma, niin jokainen uskova, sekä juutalainen että pakana, elävä ja kuollut, kirkastetaan Herran paluun hetkellä. Kaikki muut lähetetään Tuonelaan. Se tarkoittaa, ettei ole kuolevaisia ihmisiä menemässä Millenniumiin ja kansoittamassa maata uudelleen.

Tämä ei ole ongelma vihaa edeltävän tempauksen käsityksessä, sillä sen mukaan kaikki seurakunta-ajan uskovat, elävät ja kuolleet, saavat kirkastetun ruumiin tempauksen hetkellä – ennen kuin Ahdistus alkaa. Sitten seuraavien seitsemän Ahdistuksen vuoden aikana monet hyväksyvät Jeesuksen ja vaikka Antikristus surmaa suurimman osan heistä, niin tulee olemaan jäännös sekä juutalaisista että pakanauskovista, jotka elävät ahdistuksen loppuun asti. Tämän ryhmän sallitaan mennä Millenniumiin lihassa. He asuttavat maan uudelleen ja ne meistä, jotka ovat kirkastetussa ruumiissa, hallitsevat heitä.

Toistan, käsitys vihan jälkeen tapahtuvasta tempauksesta ei anna hallittavia Millenniumiin.

Loppuhuomautus

Päätän lainauksella tohtori Ron Rhodes’ilta, joka on yksi suosikeistani, mitä tulee raamatunprofetian opettamiseen. Useita vuosia sitten hän oli yksi puhujista vuosittaisessa raamattukonferenssissamme. Häntä pyydettiin puhumaan tempauksesta ja kun hän pääsi siihen asti, että arvioi käsitystä vihan jälkeen tapahtuvasta tempauksesta, hän aloitti muistuttamalla yleisöä, että apostoli Paavali lopetti tempauksen kuvauksensa sanomalla: ”Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla” (1. Tess. 4:18).

Sitten hän tiivisti käsityksen vihan jälkeen tapahtuvasta tempauksesta näin:

Kuvitelkaamme hetken ajan, että tempaus vihan jälkeen on totta. Seuraavassa on, mitä tämä tempauskäsitys tarkoittaa:

• • • Käytte läpi seitsemän vuotta Jumalan vihaa.
    • Kärsitte Antikristuksen kauhistuttavan hallinnon kautta.
    • Koette tuskalliset sinetti-, pasuuna- ja maljatuomiot – jotka käyvät kerta kerralta pahemmiksi ja tuskallisemmiksi.
    • Suurin osa teistä kärsii tuskallisen marttyyrikuoleman.

Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla” (1. Tess. 4:18). Sorry, ystävät – se vain ei pelitä!

Tähän en voi sanoa muuta kuin Aamen!

 

Read Full Post »

Tempaus ennen vihan aikaa

Julkaisemalla alla olevan Bill Perkinsin artikkelin en ota kantaa, mikä on oikea tempausajankohta. Perkins edustaa ennen ahdistusta -näkemystä (pre-trib), mutta muillekin näkemyksille on olemassa oikeat ja Raamatulliset perusteet. Muistakaamme, että vaikka joudummekin kärsimään kristittyinä vainoa ja ahdistuksia, Jumala on kanssamme joka hetki eikä meitä hylkää.

”Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee. Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö (Pre-Trib) vai yösydännä (Mid-Trib) vai kukonlaulun aikaan (Pre-Wrath) vai varhain aamulla (Post-Trib), ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta. Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa.” (Mark. 13:33,35-37)

---

 

The ”Pre-Wrath” Deception
By Bill Perkins, suom. SK

”Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä” (Joh. 8:44).

Saan kirjeitä ja puheluita…

Yksi työni ikävistä puolista täällä Compass’illa on se, että melkein joka viikko joku uusi tulokas yrittää vakuuttaa minulle, että tempaus ei tapahdu seurakunta-ajan lopussa, vaan sen sijaan joskus seitsenvuotisen Ahdistuksen aikana.

Saan puheluita, kirjeitä, kaavioita, nauhoja, kirjoja ja videoita, jotka kaikki perustelevat mid-trib (ahdistuksen puolivälissä), post-trib (jälkeen ahdistuksen), tai pre-wrath (ennen vihaa) -näkemyksiä. Nämä kiihkeät ihmiset ovat yleensä niin vakuuttuneita siitä, että heidän näkemyksensä on oikea ja minun väärä, että luulevat minulla olevan aikaa tuntikausia kuunnella heitä ja väitellä heidän kanssaan.

[Pre-wrath-näkemyksen mukaan tempaus tapahtuu juuri ennen Herran päivää, joka on se hetki, jolloin Jumala vuodattaa vihansa maan päälle. Kun 7-vuotinen vaivanaika jaetaan kahteen 3½ vuoden jaksoon, tämän näkemyksen mukaan tempaus ajoittuisi jälkimmäiselle 3½ vuoden ajanjaksolle.]

Muistutettakoon, että kirja The Pre-wrath Rapture of the Church (Seurakunnan tempaus ennen vihaa) on aiheuttanut Kristuksen ruumiille paljon kipua ja sekaannusta. Luulen, että kirjoittajalla on hyvä tarkoitus, mutta minun mielestäni kirja ajaa harhaopin asiaa.

Minusta tuntuu pahalta niiden puolesta, jotka on petetty tällä opetuksella, koska minutkin kerran petettiin uskomaan ”ennen vihaa” -perusteluun. Ollessani uusi uskova 1970-luvulla, eräs hyvää tarkoittava pastori opetti minulle, että ”tempaus keskellä ahdistusta” (mid-trib) on fakta, eikä teoria. Hän antoi kaikki ne samat perustelut, joita kuulen tänä päivänä, tavallisesti keskitettynä johonkin muotoon, tai muotiin, näiden kahden väärän teorian ympärillä:

> ”Meidät pelastetaan vain Jumalan Vihalta”

• Ennen vihaa -teorian kannattajat uskovat, että ”Jumalan Viha” tulee vain ahdistuksen viimeisen 3½ vuoden aikana – virheellisesti uskoen, että ensimmäinen 3½ vuotta ei itseasiassa ole ”Jumalan Vihaa”.

Se on tietysti naurettavaa! Koko seitsenvuotista ahdistusta kutsutaan ”Jaakobin vaivan ajaksi”. Hyvä tavaton! Ensimmäisen 3½ vuoden aikana on maailmanlaajuinen talousromahdus, nälänhätä ja neljännes väestöstä kuolee… minusta se kyllä kuulostaa ”Jumalan Vihalta”!

> ”Meidän täytyy valmistautua väistämättömään”

• Ennen vihaa -teorian kannattajat uskovat, että heidän pitää suunnitella pahimman mahdollisen skenaarion varalle, koska, jos ovat väärässä, niin he päättelevät, ettei siitä ole haittaa, mutta jos ovat oikeassa, niin he ovat valmistautuneet.

Se on hirveä tapa elää. Sen sijaan, että eläisivät rohkeasti Herralle tietäen Hänen olevan tulossa viemään meidät kotiin, ennen vihaa -teorian kannattajat murehtivat Antikristuksen tulemusta!

Tosiasia kuitenkin on, että jos elät siihen asti, että näet Antikristuksen, niin olet jäänyt tempauksesta!

”Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy. Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton…” (2. Tess. 2:6-8)

Yksi raamatunprofetian opin kulmakivistä on, että meidän tulee pitää katseemme kiinnitettynä ylös taivaaseen, tulevaan kotiimme, ei alas tähän maahan. Meidän tulee odottaa Jeesusta, ei Antikristusta!

”Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä” (Kol 3:2).

Lopulta läksin ensimmäisestä seurakunnastani, jolla oli taipumus myös legalismiin – mikä on yleistä ennen vihaa -teorian kannattajien keskuudessa. Ja kun jatkoin Raamattuni lukemista vuosien varrella, niin en voinut raamatullisesti puolustaa mid-trib-näkemystä enkä sen serkkua, ”ennen vihaa” (pre-wrath) -teoriaa.

Nooa tiesi

Olemme osoittaneet monesti menneissä artikkeleissa, että Raamattu sanoo tempausta edeltävän ajan olevan ”IHAN KUIN” aika ennen Nooan vedenpaisumusta. ”Ihan kuin”! Ja sitten Raamattu luettelee tuon ajan tunnuspiirteitä, jotka meidän päivinämme ovat ”ihan kuin”. Se ei voisi olla yhtään selvempää.

”Sillä niinkuin (KJV: just like = ihan kuin) oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.” (Matt. 24:37-39)

Ennen vedenpaisumusta oli ”tavallista menoa”, juhlimista, syömistä, rakentamista – kunnes Jumala sulki oven, mikä vertauskuvallisesti vastaa tempausta. Niiden, jotka kannattavat ”ennen vihaa” -näkemystä, on selvästikin täytynyt jättää huomioimatta tämä Raamatun totuus.

Jos hyväksyt ”ennen vihaa” -näkemyksen, sinun on hyväksyttävä, että Danielin 70. viikon ensimmäinen 3½ vuotta ei ole erilaista kuin nykyinen aika. Eikö todellakaan?

Ilm. 6. sanoo, että ahdistuksen ensimmäisen 3½ vuoden ajan maa on kaaoksessa, maailmantalous romahtaa ja inflaatio on niin hurja, että tarvitaan päivän palkka pelkästään ruuan ostamiseen. Puhumattakaan siitä, että tämä kaikki aiheuttaa sen, että neljännes väestöstä kuolee sodan ja villien petojen kautta! Kuulostaako se Jeesuksen kuvaukselta Nooan päivistä? Tuskinpa!

Erehtymätön Jumalan Sana

Suurin ongelma kaikissa muissa käsityksissä, paitsi tempauksessa ennen ahdistusta (pre-trib), on, että niissä on hyljättävä Raamatun dispensaatioiden (armotalousaikakausien) käyttäminen sen tulkitsemiseen. Se on puhtain kaikista opeista, koska se on juurrutettu kirjaimelliseen hermeneutiikkaan (sananselitykseen) Raamatun tulkitsemisessa.

Tuntuu, että päivittäin saamme sähköpostin tai puhelun joltakin, joka on hämmentynyt, kuinka jotakin sanankohtaa pitäisi soveltaa. Mutta kun selitämme dispensationaalisen teologian perusteet, niin he eivät enää ole hämmentyneitä. Dispensaatioiden ymmärtäminen ja soveltaminen selvittää niin paljon.

Raamattu on tarkoitettu luettavaksi kirjaimellisesti kontekstissa. Jeesus otti Vanhan Testamentin kirjaimellisesti puhuessaan Aadamista ja Eevasta, Nooan arkista ja Joonasta, jonka suuri kala nielaisi. Sitä paitsi kaikki menneet profetiat toteutuivat kirjaimellisesti, eivät kuvaannollisesti. Siksi myös meidän pitäisi ottaa Raamattu kirjaimellisesti kontekstissa. Dispensaatioiden soveltaminen antaa meille tuon kontekstin.

Raamattu esimerkiksi sanoo neljästi, että Kristuksen tuhatvuotinen hallinta maan päällä kestää 1000 vuotta (Ilm. 20:4-7). Se ei tarkoita, että 1000 vuotta (millennium) olisi vertauskuva ”pitkälle ajanjaksolle”. Se tarkoittaa, mitä sanoo – se kestää 1000 vuotta. Jos yrität tehdä siitä vertauskuvan pitkälle ajanjaksolle, niin ujutat tulkintaan ihmisen syntisen ymmärryksen.

Raamattu sanoo myös, että tuhatvuotisessa valtakunnassa susi ja karitsa makaavat yhdessä ruohikossa. Asiat muuttuvat eikä eläimillä ole enää lihansyöjän vaistoja (Jes. 11:6). Tämä on yksi todistus, että me EMME elä millenniumissa nyt! Silti viralliset presbyteerien, luterilaisten, Church of Christ’in ja katolisten (sekä monien muiden) opit edistävät tätä harhaoppia.

Jumala ei muutu, mutta Hän kyllä muuttaa tapaa, kuinka käsittelee ihmisiä läpi erilaisten aikakausien eli historian aikajaksojen.

Et voi perustella, että Jumala ei muuttanut ajan kuluessa sitä, kuinka käsittelee ihmisiä maan päällä, koska Hän muutti

1. ennen ja jälkeen ihmisen lankeemuksen;
2. ennen ja jälkeen vedenpaisumuksen;
3. ennen ja jälkeen Baabelin tornin;
4. ennen ja jälkeen Ristin;
5. ennen ja jälkeen Tempauksen;
6. ennen ja jälkeen Toisen Tulemuksen;
7. ennen ja jälkeen Suuren Valkean Valtaistuimen.

Siksi on TOSIASIA, että Jumala TODELLA muuttaa tapaa, kuinka Hän käsittelee ihmisiä maan päällä eri aikoina kautta aikakausien. Raamatun jakaminen raamatullisiin dispensaatioihin yksinkertaisesti tunnistaa ja soveltaa tätä tosiasiaa historialliseen tulkintaan ja selvittää niin monia näennäisesti ristiriitaisia sanankohtia.

Paavali viittaa nykyiseen seurakuntadispensaatioon ”taloudenhoitona” joka oli kätketty juutalaisilta, mutta nyt ilmoitettu:

”ja saattaa kaikille ilmeiseksi, mitä on sen salaisuuden taloudenhoito, joka ikuisista ajoista asti on ollut kätkettynä Jumalassa, kaiken Luojassa” (Ef. 3:9).

Kun oikein ymmärsin, kuinka Jumala näkee nämä erilaiset ajanjaksot, se kirjaimellisesti muutti elämäni. Dispensaatioiden ymmärtäminen antoi minun tietää, milloin ja missä soveltaa kutakin Raamatun jaetta. Jos et oikein sovella dispensaatioita ymmärtääksesi kontekstia sille, mitä Herra sanoo sanassa, niin olet laiva ilman peräsintä.

”…ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;” (Ef. 4:14).

Nauhoitin raamattutunnin, joka osoittaa sen mielettömyyden, jos ei oikein sovelleta dispensaatioita Raamatun tutkimiseen. Nimesin sen: Saatanan 10 suurinta valhetta – valhe n:o 5 ”Tee kaikki, mitä Jeesus käski tehdä”. Halusin erityisesti painottaa, että on MAHDOTONTA tehdä kaikki, mitä Jeesus evankeliumeissa käski tehdä.

Oikein ymmärrettyinä Matteus, Markus, Luukas ja Johannes ovat itseasiassa Vanhan Testamentin loppu, eivät Uuden testamentin alku. Ne ovat selostus Jeesuksen vuorovaikutuksesta lainalaisten juutalaisten kanssa.

Evankeliumit eivät ole erikoisohjeita seurakunta-ajassa eläville. Ohjeet seurakunta-ajassa eläville on annettu Paavalin kirjeissä. Jos kiinnostaa, voit ladata DVD:n ilmaiseksi TÄSTÄ.

Haastan jokaisen ”ennen vihaa” -eskatologian kannattajan löytämään jotakin, joka on raamatullisesti väärin koskien DVD-raamattutunnin valhetta n:o 5. Ja jos et löydä, niin sinulla ei ole muuta mahdollisuutta, kuin miettiä uudelleen ”ennen vihaa” -näkemystäsi.

Jo otsikko, joka antaa ymmärtää, että EI pitäisi tehdä kaikkea, mitä Jeesus käskee tehdä, herättää ihmetystä, koska useimmat eivät ymmärrä dispensaatioita. He OLETTAVAT, että meidän PITÄISI tehdä, mitä Jeesus evankeliumeissa käskee tehdä.

Miljoonat ovat pitäneet rannerenkaita, joissa on kirjaimet ”WWJD” tarkoittaen, että useimmat elämän ratkaisut voidaan tehdä soveltamalla sanoja ”What Would Jesus Do” (Mitä Jeesus tekisi) kaikkiin elämän kysymyksiin.

Mutta jos meillä on oikea kontekstuaalinen näkemys evankeliumeista, niin on helppo nähdä, että Jeesus ei puhunut seurakunta-ajassa eläville, vaan ennemminkin aikaisemman dispensaation lainalaisille juutalaisille. Hän puhui heille erilailla, koska heillä ei ollut Jumalan erottamiskykyistä Henkeä heissä asuvana.

Matteus Markus, Luukas ja Johannes puhuvat tapahtumista ennen ristiä

”Seurakunta-aika”, se dispensaatio, jossa elämme, alkoi vasta Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen. Se alkoi, kun Pyhä Henki tuli maan päälle ja päättyy, kun Hän lähtee Tempauksessa. Siksi Pyhän Hengen saapuminen ja lähteminen maan päällä ovat kuin seurakuntadispensaation kirjatuet (kirjahyllyssä).

Mielestäni on parempi ajatella evankeliumien olevan ennemmin Vanhan Testamentin loppu kuin Uuden Testamentin alku. Vasta sitten voit täysin arvostaa seurakunta-ajan uskomattomia ominaisuuksia. Se on erityinen aika Jumalan aikajanalla toisin kuin kaikki muut. Kuten Pietari sanoo:

”… ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut; niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen” (2. Piet. 3:15-16).

Yksi dispensationaalisen teologian avainpiirre on, että dispensationaaliset ajanjaksot eivät voi mennä päällekkäin. Dispensaation, määritelmänsä perusteella, täytyy päättyä ennen kuin seuraava dispensaatio voi alkaa Jumalan kalenterissa.

Ennen vihaa -näkemyksessä kuitenkin seurakunta-aika ja Ahdistus ovat päällekkäin uudessa dispensaatiossa. Se on absurdia! Ei voi olla kahta dispensaatiota yhtä aikaa!!

Pahin haittapuoli ”ennen vihaa” -teoriassa on kuitenkin, että se ryöstää uskovalta tulevan tempauksen odottamisen ilon. Seurakunta-ajan loppuminen on jotakin sellaista, jota tulee odottaa eikä pelätä. Meidän tulee odottaa Jeesusta Kristusta, ei Antikristusta!

”… ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen…” (Hepr. 12:1-2).

Ja viimeiseksi tässä vielä yksi pulma ennen vihaa -teoriassa ja se on naurettava. ”Ennen vihaa” -tempausnäkemys sanoo, että me, Kristuksen morsian, läpikäymme ahdistuksen ensimmäisen 3½ vuotta, mikä tarkoittaa, että meitä vainotaan ankarasti ennen hääpäiväämme Herran kanssa.

Todellako? Uskotko todella, että Herra purkaa seurakunnan, Kristuksen morsiamen, päälle tuhoa ja kuolemaa repien meidät kappaleiksi juuri ennen häitä? Voi hyvä tavaton! Eipä siinä ole paljon odottamista!

Ei, meidän ”Kristuksen Morsiamena” tulee odottaa liittymistämme rakkauden Jumalaan.

”Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja hänen vaimonsa on itsensä valmistanut” (Ilm. 19:7).

Tässä vain joitakin ”ennen vihaa” teoriaan liittyviä ongelmia. Niitä on monta muuta – liian monta tähän artikkeliin.

Meillä on kuitenkin suurenmoinen Andy Woods’in DVD otsikolla 7 Irrefutable Reasons You Can Trust the Pre-Trib Rapture Position! (7 kiistatonta syytä miksi voit luottaa tempaukseen ennen vihaa!). Voit ladata sen ilmaiseksi TÄSTÄ.

Andy puhuu myös tulevassa Steeling the Mind -raamattukoferenssissa Spokane’ssa 5. maaliskuuta. Liity meihin kauniissa Davenport-hotellissa.

Tai jos et pääse Spokane’iin, niin kirjaudu suoraan yhteislähetykseen ja katso konferenssi kännykästä, tabletista tai jopa digitaalisesta televisiostasi (sinulla täytyy olla internet). Ylläolevasta linkistä saat tietoa konferenssin yhteislähetyksestä.

Tämä on SUURENMOINEN raamattukonferenssi, jossa suurenmoiset puhujat kaikella tarmollaan selvittävät vaikeita Raamatun aiheita. Toivottavasti pääset mukaan!

BP

Read Full Post »