Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘siunattu’

By Aviel Schneider, Israel Today maaliskuu 2018, suom. SK

Sana ”siunaus” (engl. blessing) on avainsana Raamatussa. Substantiivi ”siunaus” heprealaisen Raamatun tekstissä on bracha ja se, jota siunataan, on baruch. Baruch ja bracha on johdettu juuresta bet-resh-kaf, joka tarkoittaa ”polvi”. Polvistuminen ja kumartuminen ovat kunnioituksen merkkejä. Näin ollen sana polvi löytyy heprean sanasta siunaus.Minun edessäni pitää kaikkien polvien notkistuman, minulle jokaisen kielen valansa vannoman” (Jes. 45:23). Polvistuminen ylempänsä edessä, olkoonpa kysymyksessä kuningas tai maailmankaikkeuden Luoja, on merkki nöyrtymisestä. Polvistuminen on uskonnollisen ja hurskaan kunnioituksen ilmaus. Käytäntö polvistua rukoiltaessa löytyy monista uskonnoista. Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen” (Ps. 95:6). Näin ollen heprean kielessä polvistuminen ja siunaaminen ovat hengellisesti kytketyt yhteen.

”Katso, minä asetan tänä päivänä teidän eteenne siunauksen ja kirouksen” (5. Moos. 11:26). ”Hän saa siunauksen Herralta ja vanhurskauden pelastuksensa Jumalalta” (Ps. 24:5). ”…ja minä teen siunatuiksi heidät ja kaiken, mitä minun kukkulani ympärillä on ja vuodatan sateen ajallansa – ne ovat siunauksen sateita” (Hes. 34:26). Kun lukee heprealaisen Raamatun tekstissä sanan siunaus, niin myös automaattisesti tulee luetuksi sana polvi, ilmaisun kielitieteellinen muoto ja jumalasuhteemme vahvistus.

Näin ollen heprean sanasta baruch, siunattu, tulee attribuutti, joka kuvailee Jumalaa kaiken siunauksen lähteenä. Jokainen, joka lausuu siunauksen, ilmaisee ihmetystä ja hämmästystä siitä, kuinka siunattuja Jumalan teot ovat meitä kohtaan ihmisinä. Yhtenä ensimmäisistä lupauksistaan Jumala sanoo Aabrahamille: ”Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä” (1. Moos. 12:3). Siunaukset ja kiroukset eivät ole pelkästään toiveiden ja halujen ilmauksia; niiden tarkoitus on saada aikaan juuri se asia, jonka lupaavat. Tulos ei kuitenkaan tapahdu kuin taikaloitsulla. Se riippuu Jumalasta.

Raamatussa on kolme polkua siunaamisia varten: Jumala siunaa meitä ihmisinä, me siunaamme toisiamme ja me siunaamme Jumalaa. Heprealaisen käsityksen mukaan ei vain Jumala siunaa ihmistä, vaan myös me ihmiskuntana siunaamme Jumalaa, kuten Psalmit selvästi ilmaisevat: Thus will I bless thee (niin minä siunaan sinua) while I live: I will lift up my hands in thy name.(Ps. 63:4, KJV). [Suom. huom.: KR38: Niin minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimeesi. Suomessa ei osata kääntää Raamattua. Jokseenkin kaikki englantilaiset käännökset kääntävät kuten KJV. Tulee mieleen myös Job 2:9: Ja hänen emäntänsä sanoi hänelle: Vieläkös pysyt vakuudessas? siunaa Jumalaa ja kuole, Biblia 1776.]

Siunaus vahvistaa sen, mitä usko odottaa Jumalalta. Täysin järjenvastainen luottamus on ominaista Jobille, joka kärsimyksessäänkin kieltäytyy kiroamasta Jumalaa, vaan jatkaa Hänen siunaamistaan: ”Herra antoi ja Herra otti; kiitetty (KJV: blessed, siunattu) olkoon Herran nimi” (Job 1:21). Heprealainen Raamatun teksti käyttää samaa sanaa bracha molemmissa jakeissa, joiden mukaan ihmiset siunaavat Jumalaa. Raamatun käännöksissä tietyissä kohdissa sana bracha on joskus käännetty sanoilla ”kiitetty”, ”ylistetty”, ”kunnioitettu” (glorified).

Read Full Post »

Two kinds of blindness
14.1.2019 Simon Desjardins, suom. Sk

Jeremian kirjasta löytyy kohta, jota meidän kannattaa ajatella. Se esittää meille sokeuden kaksi lajia, jotka poikkeavat toisistaan mahdollisimman paljon, nimittäin kirotun miehen sokeuden ja siunatun miehen sokeuden. Tässä tuo kohta:

“Näin sanoo Herra: Kirottu on se mies, joka turvaa ihmisiin ja tekee lihan käsivarreksensa ja jonka sydän luopuu Herrasta. Hän jää alastomaksi arolle eikä näe mitään onnea tulevan; hän asuu poudan polttamissa paikoissa erämaassa. Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan, jonka turvana Herra on. Hän on kuin veden partaalle istutettu puu, joka ojentaa juurensa puron puoleen; helteen tuloa se ei peljästy (KJV:  and shall not see when heat cometh) vaan sen lehvä on vihanta, ei poutavuonnakaan sillä ole huolta, eikä se herkeä hedelmää tekemästä.” (Jer. 17:5–8)

(Lainaan KJV-käännöstä, koska se kääntää molemmissa jakeissa, sekä 6 että 8, heprean sanan רָאָה näkemiseksi, kuten tekevät myös Targum ja Qere.)

Vastakkaisuuden syy

Kuten nämä kolme jaetta todistavat, niin kaksi edustajaa ovat täysin vastakkaisia ja heidän vastakkaisuutensa on synnyttänyt nimenomainen valinta. Henkilö tuskin voisi odottaa erilaisuuden syyn olevan, mitä se on, sillä se koskee sitä, kehen hän luottaa. Joten yhtäällä meillä on kirottu mies, joka luottaa ihmiseen, mikä saa hänet tekemään lihan käsivarrekseen ja toisaalla meillä on siunattu mies, joka luottaa Herraan, mikä saa hänet asettamaan toivonsa Häneen. Siitä seuraa, että jyrkkä ero näiden kahden ihmisen välillä on heidän luottamuksensa kohteessa.

Kontrasti

Päivän päättyessä meille jää äärimmäinen vastakkaisuus, yhtä vaikuttava kuin elämän ja kuoleman välinen. Toinen on kuin alaston puu arolla, joka asuu poudan polttamissa paikoissa erämaassa. Toinen on kuin veden partaalle istutettu puu, hedelmällinen kaikkina vuodenaikoina.

Ainoa heitä yhdistävä asia näyttää olevan se, että molemmat ovat sokeita. Mutta jälleen, kuten näemme, heidän sokeutensa luonne tekee heistä täysin vastakkaisia.

Kirotun sokeus

Meille kerrotaan, että mies, joka on aiheuttanut kirouksen päällensä, ei näe, milloin hyvä tulee (KJV: shall not see when good cometh). Missään ei sanota, etteikö hyvä tulisi, mutta tragedia on siinä, että vaikka hyvä tulee, niin hän ei näe sitä, so. hän ei koe sitä eikä myöskään hyödy siitä eikä tiedä, että se on ollut siellä alusta saakka.

Mikä asema! Tällainen henkilö on tuomittu alusta saakka. Jos sateisena päivänä tarjoat hänelle sateenvarjoa, hän valittaa, koska varjo on musta. Jos tarjoat hänelle ruusun, hän ärsyyntyy, koska siinä on piikkejä. Jos kutsut hänet ravintolaan, hän marmattaa, koska ruoka on liian suolaista. Ja jos tarjoat hänelle apuasi, hän protestoi sanoen osaavansa tehdä sen yhtä hyvin kuin sinäkin. Ja siinä ilmenee kirous kietoutuneena hänen koko tietoisuutensa perusrakenteeseen.

Jotkut näistä ihmisistä kulkevat seurakunnasta seurakuntaan, turhautuneina ja onnettomina. He onnistuvat löytämään jotakin väärää kaikkialla, lähes joka asiassa ja melkein jokaisessa ihmisessä. Näyttää, että he ovat menettäneet kyvyn havaita mitään hyvää. Miten säälittävä tilanne! Upotettuina siunauksiin minkään niistä vaikuttamatta heihin; kokien koko ajan kipua, jonka aiheuttaa heidän kätensä lävistävä ruoko. Viittaan tässä kohtaan 2. Kun. 18:21, josta luemme:

“Katso, sinä luotat nyt Egyptiin, tuohon särkyneeseen ruokosauvaan, joka tunkeutuu sen käteen, joka siihen nojaa ja lävistää sen. Sellainen on farao, Egyptin kuningas, kaikille, jotka häneen luottavat.”

Luottaminen lihan käsivarteen voi tuoda hetkellisen helpotuksen, mutta ajan mittaan se aina aiheuttaa ongelmia ja tyytymättömyyttä, sillä se tuo mädännäisyyden sieluun ja suuttumuksen henkeen.

Siunatun sokeus

Täysin erilainen on siunattu mies, josta sanotaan, että hän ei näe, kun helle tulee. Taaskaan ei sanota, että helle ei tule, mutta se, joka luottaa Herraan ei koe sitä siksi, mitä se on. Toisin sanoen se ei vaikuta häneen negatiivisesti. Tässä sana ”helle” tarkoittaa sellaisia vastoinkäymisiä kuin vaikeudet, onnettomuudet, koettelemukset, kärsimykset. Yhtä lailla kuin kirottu mies ei voi kokea lohdutuksen myönteisiä vaikutuksia, siunattu mies ei voi kokea kärsimyksen kielteisiä vaikutuksia. Itseasiassa hän menee jopa pitemmälle; hän kokee sen siunauksena. Apostoli Paavali oli sellainen mies. Hän kirjoittaa näin:

“Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti” (2. Kor. 4:17).

Tällaisen ymmärryksen ei pitäisi yllättää meitä; se on Jumalaan luottamisen luonnollinen sivuvaikutus.

“Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut” (Room. 8:28).

Joten tässä se on. Siunatulle kaikki on hyväksi. Siksi hän kerskaa ahdistuksessa (Room. 5:3) ja pysyy siinä ylen iloisena (2. Kor. 7:4). Hän veisaa vankilassa (Apt. 16:25), siunaa häntä kiroavia (Matt. 5:44), tekee hyvää häntä vihaaville (Matt. 5:44) jne.

Johtopäätös

Joten missä minä seison tässä kaikessa? Kumpi henkilö muistuttaa minua enemmän? Jumala auttakoon meitä vastaamaan näihin kysymyksiin sydämen eheydellä, sillä päivän päättyessä vain rehelliset vastaukset vaikuttavat.

 

 

Read Full Post »

The Truth of the Virgin Birth
Dr. David R. Reagan, suom. SK

”Marian Ilmestys” (enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle) ranskalaisen taidemaalari Philippe de Champaigne’n vuonna 1644 maalaamana

”Marian Ilmestys” (enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle) ranskalaisen taidemaalari Philippe de Champaigne’n vuonna 1644 maalaamana

Haluaisin aloittaa aiheeni julistamisen heti alussa: Usko Jeesuksen neitseelliseen syntymään on täysin olennainen kristilliselle uskolle. Jeesuksen neitseellisen syntymän kieltäminen merkitsee Jeesuksen jumaluuden kieltämistä ja jos Jeesus ei ollut Jumala lihassa, niin sinulla ja minulla ei ole mitään toivoa.

Oppi, jota vastaan hyökätään

Ja kuitenkin huolimatta neitseellisen syntymisen opin keskeisyydestä ja olennaisuudesta ei ole toista oppia koko kristikunnassa, jota olisi enemmän solvattu ja ivattu.

Ajattele Thomas Jefferson’ia. Hän oli deisti, joka hylkäsi yliluonnollisen. Hän tuotti oman versionsa Uudesta Testamentista. Se on leikkaa ja liimaa -työ, joka tuhosi neitseellisen syntymän, kaikki Jeesuksen ihmeet ja tietysti Hänen ylösnousemuksensa. Koskien ylösnousemusta Jefferson kirjoitti:

Päivä on tuleva, jolloin Jeesuksen mystinen sikiäminen neitsyen kohdussa Korkeimman Olennon kautta hänen isänään luokitellaan taruksi, kuten Minervan syntyminen Jupiterin aivoissa.1

Kun korkeamman kritiikin saksalainen koulukunta 20. vuosisadan alussa valtasi tämän maan, tuon liberaalin näkemyksen johtava ja suosittu puhemies oli Harry Emerson Fosdick, New York’in Riverside-kirkon pastori (kuvassa). Seuraavassa hänen ylimielinen huomautuksensa koskien neitseellistä syntymää: ”En tietenkään usko neitseelliseen syntymään. … Enkä tiedä yhtään älykästä saarnamiestä, joka uskoisi.”2

Vuonna 1983 julkaistussa kirjassaan, In Quest of Jesus (Jeesusta etsimässä), W. Barnes Tatum, Pohjois-Carolina’n Greensboro College’n professori, kutsuu neitseellistä syntymää ”teologiseksi taruksi.”3

Hans Kung, maineikas katolinen teologi, jota hänen oma kirkkonsa on virallisesti nuhdellut harhaoppisten käsitystensä vuoksi, sanoi neitseellisestä syntymästä näin: ”Vaikka neitseellistä syntymää ei voida ymmärtää historiallisbiologisena tapahtumana, sitä voidaan pitää merkityksellisenä symbolina ainakin tuolle ajalle.”4

Teologi Robert Funk, pahamaineisen Jeesus-seminaarin perustaja ja johtaja, kirjoitti nämä sanat koskien neitseellistä syntymää: ”Jeesuksen neitseellinen syntymä on solvaus modernille älylle ja se pitäisi hylätä. Sitä paitsi se on turmiollinen oppi, joka vähättelee naisia.”5

Ja sitten on tietysti vielä John Shelby Spong, Newark’in episkopaalinen piispa, joka on kuuluisa luopioista näkemyksistään. Seuraavassa mitä sanottavaa hänellä oli koskien neitseellistä syntymää:

Aikanaan kertomus neitseellisestä syntymästä tulee liittymään Aadamin ja Eevan seuraan … selvästi tunnustettuina mytologisina osatekijöinä uskon perinteessämme, joiden tarkoitus ei ollut kuvailla kirjaimellista tapahtumaa, vaan vangita Jumalan tuonpuoleiset ulottuvuudet ensimmäisen vuosisadan inhimillisten olentojen maallisin sanoin ja käsittein.6

Toisin sanoen neitseellinen syntymä on, kuten tarina Aadamista ja Eevasta, vain primitiivisten ja tietämättömien ihmisten uneksima myytti.

Näiden hyökkäysten merkittävyys

Hämmästyttävä seikka koskien kaikkia näitä esimerkkejä, on se tosiasia, että kaikki lainaamani henkilöt olivat tunnustavia kristittyjä! En siis puhu ateistien tai agnostikkojen hyökkäyksistä. Heidän hyökkäyksensä ovat odotettuja. Minä puhun nyt tunnustavien kristittyjen hyökkäyksistä.

Ja ettet luulisi, että tämän kaltainen epäusko on tunnusomaista vain kaikkein liberaaleimmille kristityille, niin ottakaamme tarkastelumme kohteeksi Rob Bell. Hän on Michigan’in Grand Rapids’issa sijaitsevan Mars Hill -megaseurakunnan pastori. Lisäksi hän on yksi sellaisen liikkeen johtajista, jota kutsutaan esiintulevaksi seurakuntaliikkeeksi (Emergent Church Movement), liikkeeksi, joka väittää olevansa evankelikaalinen, mutta todellisuudessa on luopio. Bestseller-kirjassaan Velvet Elvis: Repainting the Christian Faith (Sametti-Elvis: Kristinuskon uudelleen maalaaminen) Rob Bell, koskien neitseellistä syntymää, kirjoittaa seuraavaa:

Jos saisit tietää, että Jeesuksella olikin maallinen isä nimeltä Larry ja he löytävät Larry’n haudan, ottavat DNA-näytteitä ja osoittavat ilman epäilyksen häivääkään, että neitseellinen syntymä oli todellisuudessa vain mytologisoimista. … Voisitko silti olla kristitty?7

Huomaa, kuinka salakavala hän on lausunnossaan. Ilman että kieltäisi neitseellistä syntymää, hän vain etenee heittäen kaikenlaisia sitä koskevia epäilyksiä tehden niiden kautta selväksi, että jos se on myytti, se ei vaaranna hänen uskoaan, koska hän ilmeisestikään ei katso sen olevan olennaista kristinuskossa.

Hämmästyttäviä syntymiä

So, what about it? Onko neitseellinen syntymä vain palanen mytologiaa? Vaikuttaako se mitenkään kristilliseen uskoon? Raamattu kertoo monista ainutlaatuisista syntymistä. Iisak esimerkiksi syntyi lähes 100-vuotiaille vanhemmille. Ja sitten ovat Simsonin, Samuelin ja Johannes Kastajan syntymät – jotka kaikki syntyivät hedelmättömille naisille

McCaughey’n seitoset

Samalla tavalla on tapahtunut muutamia huomattavia syntymiä Raamatun aikojen jälkeen – kuten Dionne’n viitoset Kanadassa vuonna 1934, ensimmäinen lajissaan, jossa kaikki selviytyivät imeväisiksi. Vuonna 1974 Etelä-Afrikassa Rosenkowitz’in perheeseen syntyi kuutoset; jälleen ensimmäinen sellainen synnytys, jossa kaikki kuusi jäivät eloon. Ja sitten olivat vielä McCaughey’n seitoset Iowa’ssa vuonna 1997, joille ovat pärjänneet vain Suleman’in kahdeksaiset, jotka syntyivät Kaliforniassa vuonna 2009.

Kuitenkaan mikään näistä synnytyksistä, niin näyttäviä kuin ehkä ovatkin olleet – ei ole nykyisen ajan näyttävin synnytys. Hämmästyttävimmäksi syntymiseksi sitten Raamatun aikojen olisi ehkä katsottava Louise Brown’in syntyminen Lancashire’ssa Englannissa heinäkuun 25. päivänä 1978. Hän oli ensimmäinen ihmisruumiin ulkopuolella siinnyt vauva – ensimmäinen ”koeputkilapsi”.

Maailman ensimmäinen koeputkilapsi, Louise Brown, täytti 30 vuonna 2008

Historia todistaa hedelmättömien kohtujen synnyttäneen. Historia todistaa hämmästyttävistä moninkertaisista synnytyksistä. Historia todistaa syntymisestä kohdun ulkopuolella.

Kuitenkaan mikään näistä syntymistä ei ole yhtä hämmästyttävä, yhtä ihmeellinen, yhtä ällistyttävä, kuin Nasaretin Jeesuksen syntymä – syntymä, jonka Jumalan enkelit julistivat Betlehemin paimenille. Jeesus Nasaretilaisen syntymä on koko kirjoitetun historian ainutlaatuisin syntymä, sillä Raamattu kertoo meille, että Hän syntyi neitsyestä ja haluaisin, että menemme siihen nyt heti – Raamattuun. Aloittakaamme Jeesuksen neitseellisen syntymän tutkimus tutkimalla Raamattua.

Jeesuksen neitseellinen syntymä

Pystyttääksemme tutkimuksemme näyttämön pohtikaamme kohtaa Matteus 1:18-21. Otan nämä jakeet raamatunkäännöksestä, joka tuskin on sinulle tuttu. Siitä käytetään nimeä Juutalainen Uusi Testamentti. Sen on kääntänyt David Stern, Jerusalemissa asuva messiaaninen juutalainen.8

Tämän käännöksen päämäärä on osoittaa, että UT on juutalaisten kirjoittama kirja ja juutalaisen kulttuurin läpitunkema. Hän tekee sen palauttamalla ihmisten ja paikkojen juutalaiset nimet, jotka on anglikanisoitu englantilaisissa käännöksissämme (ja suomalaistettu suomalaisissa). Ajattele tarkoin tätä hyvin tuttua kohtaa (Matt. 1:18-23):

  1. Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Miriam oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Ruach HaKodesh’ista [Pyhästä Hengestä].
  2. Hänen tuleva miehensä Joosef, oli mies, joka teki sitä, mikä oli oikein, joten hän suunnitteli purkaa kihlauksen hiljaisuudessa sen sijaan, että saattaisi hänet julkiseen häpeään.
  3. Mutta kun hän tätä ajatteli, niin hänelle ilmestyi unessa Adonain enkeli ja sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Miriamia kotiisi tykösi vaimoksesi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Ruach HaKodesh’ista.
  4. Hän on synnyttävä pojan ja sinun on annettava hänelle nimi Jeshua [joka tarkoittaa, ’Adonai pelastaa’,], sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä.”
  5. Tämä kaikki on tapahtunut, että kävisi toteen, minkä Adonai on puhunut profeetan kautta:
  6. ”Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja he kutsuvat Häntä nimellä Immanuel.” [joka tarkoittaa: ”Jumala meidän kanssamme.”]

Saatanallinen hyökkäys

Kuten voit nähdä, Raamattu sanoo selvästi, että Jeesus syntyi neitsyestä ja luulen, ettei ole liioiteltua sanoa, että Saatana vihaa tosiasiaa neitseellisestä syntymästä. Hän vihaa sitä, koska se todistaa Jeesuksen jumaluudesta ja Saatana on päättänyt tehdä kaiken mahdollisen saadakseen maailman vakuuttuneeksi, että Jeesus oli vain ihminen.

Ajattele esimerkiksi erästä suosittuun Broadway-musikaaliin ja sen esitykseen sisältyvistä lauluista. Maria Magdaleena laulaa Jeesuksesta, kun tämä nukkuu. Sanat menevät jotenkin näin (korostus lisätty):9

I don’t know how to love him
What to do, how to move him.
I’ve been changed, yes really changed.
In these past few days, when I’ve seen myself,
I seem like someone else.
I don’t know how to take this.
I don’t see why he moves me.
He’s a man. He’s just a man.
And I’ve had so many men before,
In very many ways,
He’s just one more.

En tiedä kuinka rakastaa häntä
Mitä tehdä, kuinka vaikuttaa häneen.
Olen muuttunut, todella muuttunut.
Näinä menneinä päivinä, kun olen nähnyt itseni,
tuntuu kuin olisin joku toinen.
En tiedä, kuinka tämä tulisi ottaa.
En näe, miksi hän vaikuttaa minuun.
Hän on mies. Hän on vain mies.
Ja minulla on ollut monia miehiä ennenkin,
hyvin monin tavoin,
Hän on vain yksi lisää.

Huomaa sanat: “Hän on mies. Hän on vain mies.” Saatana on järjestänyt tämän kaltaisia hyökkäyksiä neitseellistä syntymää vastaan aina siitä saakka, kun se julistettiin Beetlehemin paimenille. Filosofit ja tiedemiehet pilkkaavat sitä – ei yhtään enempänä, kuin ”lapsellisena myyttinä”. Juutalaisten johtajat varhaisimmista ajoista saakka ovat hylänneet sen ”julmana väärennöksenä”. Ja mikä kaikkein murheellisinta, monet nykyajan kristityt teologit väittävät, että se on ”epäolennainen legenda”.

Sassoferrato’n madonna ja lapsi

Sassoferrato’n madonna ja lapsi

Saatanan hyökkäykset ovat olleet hyvin onnistuneita.

Tänä päivänä monet kristillisten seminaarien professorit törkeästi kieltävät neitseellisen syntymän. Itse asiassa rohkenisin sanoa, että se on kristinuskon ivatuin oppi. Se yleensä torjutaan vain ”uutena tulokkaana myyttien joukossa (johnny-come-lately myth), ensimmäisen vuosisadan tietämättömän paimenporukan esiin loihtimana.

Tätä havaintoa tukevat gallupit. Vuonna 1998 Harris’in ryhmä haastatteli yli 7000 pappismiestä USA:ssa ja totesi, että seuraavat prosenttiosuudet pappismiehistä kielsivät neitseellisen syntymän:10

  • 19 % Amerikan luterilaisesta papistosta
  • 34 % Amerikan baptistipastoreista
  • 44 % episkopaalisista papeista
  • 49 % presbyteerisistä saarnamiehistä
  • 60 % metodistipapistosta
  • 79 % kongregationaalisista pastoreista

Tämä epäusko papiston keskuudessa vaatii veronsa Amerikan kansan keskuudessa. Vuonna 1998, jolloin papiston haastattelu tehtiin, 83 % amerikkalaisista uskoi neitseelliseen syntymään. Kymmenen vuotta myöhemmin tuo prosenttiosuus oli pudonnut 20 yksikköä eli 61 %:iin.11

Nämä kyselyt kuitenkin osoittavat, että kansan keskuudessa on paljon enemmän uskoa Jumalan Sanaan kuin papiston keskuudessa!

Epävarmuus (ambivalence) Jeesuksen aikana

On mielenkiintoinen asia, että tämä epävarmuus koskien Jeesuksen alkuperää, ei ole mitään uutta. Jopa Jeesuksen aikana Hänen alkuperänsä oli epävarmuuden ja jatkuvan spekulaation kysymys.

Johanneksen 6. luvussa kerrotaan, että juutalaisten johtajat pilkkasivat hänen väitettään, että Hän oli tullut taivaasta. He sanoivat: ”Kuinka voit väittää, että olet tullut taivaasta, kun me tunnemme äitisi ja isäsi?”

Johanneksen 7. luvussa kerrotaan, että jotkut Jerusalemin asukkaista hylkäsivät Jeesuksen väitteen, että Hän on Messias, koska sanoivat: “Kuitenkin, me tiedämme, mistä tämä on; mutta kun Kristus tulee, niin ei kukaan tiedä, mistä hän on.”

Ja Johanneksen 8. luvussa kerrotaan, että jotkut kansasta syyttivät Jeesusta aviorikoksesta syntyneeksi, samalla kun toiset sanoivat hänen olevan sekarotuinen samarialainen.

Toinen mielenkiintoinen seikka on, että Jeesus itse paljasti syyn tähän kaikkeen epävarmuuteen alkuperästään. Seuraavassa, mitä Hänellä oli sanottavaa siitä jakeissa Matteus 16:13-17:

  1. Kun Jeesus tuli Filippuksen Kesarean tienoille, kysyi hän opetuslapsiltaan sanoen: ”Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?”
  2. Niin he sanoivat: ”Muutamat Johannes Kastajan, toiset Eliaan, toiset taas Jeremiaan tahi jonkun muun profeetoista”.
  3. Hän sanoi heille: ”Kenenkä te sanotte minun olevan?”
  4. Simon Pietari vastasi ja sanoi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika”.
  5. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on ”

Pane tarkoin merkille viimeinen jae. Jeesus sanoi, että Isä Jumala oli ilmoittanut Pietarille Hänen jumaluutensa. Se tarkoittaa, että ainoa mahdollisuus kuinka kukaan voi koskaan tietää Jeesuksen jumaluuden, on jumalallisen ilmoituksen kautta Jumalalta. Ihminen ei milloinkaan tule tähän tietoisuuteen filosofian, teologian tai tieteen kautta. Se täytyy ilmoittaa.

Oman tietonsa kautta ihminen päättelee aina, että Jeesus oli suuri oppinut, innoitettu opettaja, visionäärinen profeetta, moraalinen johtaja – tai vaikka mitä.

Oman järkensä varassa ihminen kuitenkin aina ohittaa sen keskeisen tosiasian, että Jeesus on Elävän Jumalan Poika, ja siksi lihassa toimiva ihminen aina kieltää neitseellisen syntymän, koska neitseellinen syntymä ja Jeesuksen jumaluus ovat erottamattomat.

Jos Jeesus on Jumala, niin Hänen on täytynyt syntyä Jumalasta. Hän ei voi olla syntynyt inhimillisistä vanhemmista. Minun kantani on siksi, että neitseellisen syntymän kieltäminen merkitsee Jeesuksen jumaluuden kieltämistä.

Sillä kuten näet, niin ilman neitseellistä syntymää Jeesus on – Broadway-musikaalin sanoin – “vain uusi mies” syntynyt sen saman synnin luonnon kanssa, jonka me kaikki perimme Aadamilta. Ja jos Jeesus on vain uusi mies, niin sinulla ja minulla ei ole mitään toivoa missään eikä milloinkaan. Siksi neitseellinen syntymä ei ole toisarvoinen kysymys. Se on kristilliselle uskolle keskeinen.

Neitseellisen syntymän keskeisyys

Tarkastelkaamme hetkisen ajan neitseellisen syntymän keskeisyyttä. Miksi se on niin tärkeä kristinuskolle? Väittäisin, että siihen on kolme syytä.

Ensiksikin se liittyy Raamatun eheyteen Jumalan Sanana. Raamattu sanoo yksikäsitteisesti, että Jeesus syntyi neitsyestä. Jos se ei pidä paikkaansa, niin mitä me silloin voimme uskoa Raamatusta? Jos se, mitä se sanoo Jeesuksen syntymästä, on tarua, niin kuinka voimme uskoa siihen, mitä se sanoo Hänen kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan?

Toiseksi, se liittyy Jeesuksen uskottavuuteen Messiaana. Ollakseen Vapahtajamme, Jeesuksen oli täytettävä kolme ehtoa:

  1. Hänen oli oltava ihminen. Yksikään enkeli ei voinut kuolla.
  2. Hänen oli oltava Jumala. Pelkästään kuolevainen ei voinut kantaa sitä ääretöntä hintaa, joka oli maksettava syntiemme tähden.
  3. Hänen oli oltava synnitön. Syntinen ei voinut kuolla toisten syntien tähden.

Neitseellinen syntymä takasi kaikkien näiden kolmen ehdon täyttymisen:

  1. Koska Hän syntyi Mariasta, Hän oli
  2. Koska Hän sikisi Pyhästä Hengestä, Hän oli
  3. Koska Hän syntyi pyhäksi ilman synnin luontoa, Hän oli kelvollinen palvelemaan

Viimeinen kohta on äärimmäisen tärkeä. Vaikka sekä Aadam että Eeva kumpikin tekivät syntiä, niin Jumala piti Aadamia vastuullisena (1. Moos. 3:17-19). Room. 5:12-21 painottaa tätä seikkaa. Se sanoo, että aivan kuten kuolema tuli maailmaan yhden ihmisen, Aadamin, synnin kautta ja sai aikaan tuomion kaikille, niin myös elämän ja vanhurskauden toivo on tullut yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, kautta.

Olennaista on, että synnin luonto välittyy isän kautta ja siksi, jotta Jeesus saattoi syntyä ilman synnin luontoa, Hänen oli synnyttävä ilman maallista isää ja tämä tuo meidät toiseen tärkeään seikkaan. Se ei ollut Jeesuksen syntymä, joka oli ihme. Hänhän oli Marian kohdussa 9 kuukautta ja syntyi aivan kuin kuka tahansa. Se, mikä oli ihme, oli Hänen sikiämisensä. Suuressa luomisen ihmeessä Pyhä Henki asetti Hänet Marian kohtuun.

Tri. Henry Morris, Institute for Creation Research’in perustaja, kuvailee prosessia näin:

Joosef ja Kristus-lapsi

Joosef ja Kristus-lapsi

Marian kohdussa kasvavan ruumiin, voidakseen olla vapaa syntyperäisestä synnin vammasta, on täytynyt olla erikoisesti luotu täysin täydelliseksi ja Pyhän Hengen sinne asettama.

Kristus oli lisäksi “Daavidin siemenestä” (Room. 1:3), koska Maria, joka itse oli Daavidin siementä, ravitsi ja synnytti Hänen ruumiinsa. Silti Hän olisi Ihmisen Poika, joka jakoi kaiken yleisen inhimillisen kokemuksen sikiämisestä kuolemaan syntiä lukuun ottamatta. Hän on todella ”naisen siemen” (1. Moos. 3:15), jonka ruumis on muodostunut – ei miehen siemenestä eikä myöskään naisen munasolusta – vaan kasvanut itse Jumalan naisen ruumiiseen istuttamasta ainutlaatuisesta siemenestä.

Se merkitsee, että Jumala välittömästi muodosti ruumiin toiselle Aadamille, aivan kuten ensimmäisellekin (1. Moos. 2:7).

Tämä ei ollut yhtään vähemmän kuin luomisen ihme, johon suoritukseen vain Jumala pystyi.12

Ilmoitus

Palatkaamme nyt Raamattuun ja jatkakaamme syntymäkertomuksessa lukemalla Luukkaan 1. luvusta alkaen jakeesta 26 – käyttäen jälleen juutalaista Uutta Testamenttia.

  1. Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gavrielin Galilin kaupunkiin, jonka nimi on Natseret,
  2. neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Miriam.
  3. Lähestyessään häntä enkeli sanoi: ”Shalom, armoitettu nainen! Adonai olkoon sinun kanssasi!”
  4. Mutta hän huolestui suuresti hänen sanoistaan ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.
  5. Enkeli sanoi hänelle: ”Älä pelkää, Miriam, sillä sinä olet saanut suosion Jumalan kanssa.
  6. Katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeshua.
  7. Hän on oleva suuri ja hänet pitää kutsuttaman HaElyon’in [Korkeimman] Pojaksi. Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen esi-isänsä, valtaistuimen;
  8. ja hän on hallitseva Jaakobin huonetta iankaikkisesti – hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.”

Pysähtykäämme hetkeksi, koska haluan muistuttaa eräästä hyvin tärkeästä tosiasiasta: se henkilö, joka kirjoitti nämä jakeet, oli mies nimeltä Luukas, joka sattui olemaan lääkäri.

Tämä on tärkeää, koska hän antaa meille enemmän tietoa neitseellisestä syntymästä kuin kaikki toiset evankeliumien kirjoittajat yhteensä.

Lääkäri Luukas

Lääkäri Luukas

Ja luulenpa, ettei se ollut sattuma. Ajattelehan – Jumala käytti lääkäriä, tiedemiestä, antamaan meille tarkkoja tosiasioita koskien neitseellistä syntymää! Ja minä uskon, että Jumala teki sen tarkoituksella, jotta kukaan ei voisi oikeutetusti hyljätä kertomusta tietämättömän ja taikauskoisen ihmisen mytologisina kuvitelmina. Neitseellisen syntymän tärkein todistaja on lääketieteen tohtori!

Toinen seikka, joka meidän täytyy muistaa pohtiessamme näitä Luukkaan jakeita, on, että tuohon aikaan ei ollut sellaisia asioita kuin pakkoavioliitot – niitä ei tunnettu!

Virallinen avioliittosopimus, nimeltä Ketubah, neuvoteltiin ja allekirjoitettiin, jossa vaiheessa parin katsottiin olevan naimisissa, mutta avioliitto tuli valmiiksi vasta 9-12 kuukauden odotusajan jälkeen. Tuona aikana aviomies valmisti heille talon, jossa asua ja vaimo todisti uskollisuutensa.

Ja jos nainen tuli raskaaksi tuona aikana, niin se oli hyvin vakava asia. Se merkitsi, että hänet joko kivitettäisiin kuoliaaksi uskottomuudesta tai muutoin nöyryytettäisiin erosäädöksellä. Niinpä Gabrielin ilmoitus, että Maria oli tuleva raskaaksi tuona odotusaikana, toi mukanaan vähintäänkin vakavia seurauksia.

Pohtikaamme Marian reaktiota Gabrielin ilmoitukseen:

  1. ”Kuinka tämä voi tapahtua, koska minähän olen neitsyt?” kysyi Miriam enkeliltä.
  2. Enkeli vastasi hänelle: ”Ruach HaKodesh [Pyhä Henki] tulee sinun päällesi, HaElyon’in [Korkeimman Jumalan] voima varjoaa sinut; sentähden myös sinulle syntyvä pyhä lapsi pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.
  3. ”Sinulla on sukulainen Elisheva, joka on vanha nainen; ja kaikki tietävät, että hän on hedelmätön, mutta hän kantaa kohdussaan poikaa ja on raskaana kuudetta kuukautta,
  4. sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.”
  5. Miriam sanoi: ”Minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan”.

Marian vastaus

Ensimmäinen asia, joka meidän täytyy huomioida Marian vastauksessa, on, että vaikka hän todennäköisesti ei ollut vanhempi kuin 14, hän ei ollut lapsi. Hän tiesi, mitä se edellytti saada vauva ja niinpä hän välittömästi huudahti: ”Kuinka tämä voi tapahtua, minähän olen neitsyt?” Gabriel vastaa kertomalla hänelle, että sikiäminen on oleva ihme Pyhän Hengen voimasta. Epäilen, että Marialla ei ollut mitään käsitystä, mitä se merkitsi – aivan kuten mekään emme tänä päivänä täysin ymmärrä sitä – mutta siitä huolimatta tietäen, että se suuresti hankaloittaisi hänen elämäänsä ja suhdettaan Joosefiin, hän vastasi: ”Minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan.” Hyvät ystävät, se oli uskomattoman rohkea uskon julistus!

Marian viattomuus

Marian vastaus ei kuitenkaan ole ainoa osoitus hänen viattomuudestaan. Lisätodisteita voidaan löytää Luukkaan kertomuksesta. Jatkakaamme lukemista:

  1. Viivyttelemättä Maria nousi ja kulki kiiruusti vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin,
  2. jossa Sakarja asui, meni hänen taloonsa ja tervehti Elishevaa.
  3. Kun Elisheva kuuli Miriamin tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan. Elisheva täytettiin Ruach HaKodesh’illa [Pyhällä Hengellä]
  4. ja puhui suurella äänellä: ”Kuinka siunattu sinä oletkaan naisten joukossa! Ja kuinka siunattu onkaan lapsi sinun kohdussasi!
  5. ”Mutta kuka olen minä, että minun Herrani äidin pitäisi tulla minun tyköni?
  6. Sillä heti kun sinun tervehdyksesi ääni tuli minun korviini, hypähti lapsi ilosta minun kohdussani!
  7. ”Sinä olet todella autuas, koska olet luottanut, että se lupaus, jonka Adonai on antanut sinulle, toteutuu.”

Huomaa, että nimenomaan näissä jakeissa Marian viattomuus vahvistetaan uudelleen ja uudelleen. Esimerkiksi ensimmäinen seikka, jonka ne kertovat meille, on, että Maria kiiruhti sukulaisen, Elisabetin, tykö jakamaan hänen kanssansa hyvän uutisen raskaudestaan. Sallinet minun kysyä kuinka monen raskaaksi tulleen naimattoman tytön olet koskaan nähnyt käyttäytyvän noin? He ovat tavallisesti häpeän valtaamia ja viimeisiä, joiden he haluavat tietävän tilanteestaan, ovat heidän sukulaisensa!

Hänen viattomuuttaan vahvistaa vielä enemmän se tosiasia, että hän valitsi pappisperheen, jonka kanssa jakoi uutisen! Se tarkoittaa, että Elisabetin mies, Sakarias, oli pappi. Jos Maria oli raskaana huoruudesta, niin Sakariaan velvollisuus olisi ollut ilmiantaa hänet ja saattaa oikeuteen ja kivitettäväksi hengiltä.

Luulen, että Marian viattomuutta vahvistaa myös Elisabetin reaktio, kun hän huudahti: ”Kuinka siunattu sinä oletkaan naisten joukossa! Ja kuinka siunattu onkaan lapsi sinun kohdussasi!” Hän teki sen ennen kuin Maria edes ehti kertoa käyntinsä tarkoitusta!

Kohta sanoo, että hän teki sen Pyhän Hengen voitelun alaisena. Toisin sanoen Elisabetille annettiin yliluonnollinen tiedon sana ja tämän on täytynyt palvella Gabrielin Marialle antaman sanoman vahvistuksena.

Ja lisävahvistusta antaa Johannes Kastaja, joka tuolloin oli vielä äitinsä Elisabetin kohdussa. Hän alkoi hypähdellä ilosta äitinsä kohdussa, kun Maria saapui, koska tunsi Messiaan läsnäolon!

Marian virsi

Jatkakaamme todisteiden etsimistämme Marian viattomuudesta. Seuraava todiste löytyy kauniista laulusta, jonka Maria laulaa Elisabetille:

  1. Silloin Miriam sanoi: ”Minun sieluni suuresti ylistää Adonaita,
  2. ja minun henkeni riemuitsee Jumalassa, Vapahtajassani,
  3. joka on huomioinut palvelustyttönsä hänen alhaisuudessaan. Sillä kuvittele sitä! Tästedes kaikki sukupolvet sanovat minua autuaaksi.
  4. Voimallinen on tehnyt minulle suuria! Todellakin, Hänen nimensä on Pyhä;
  5. ja jokaisessa sukupolvessa Hänellä on laupeus niille, jotka Häntä pelkäävät.”

Kysyn sinulta, kuka naimaton ja raskaana oleva tyttö, on koskaan käyttäytynyt näin laulaen ylistysvirsiä Jumalalle sukulaistensa edessä? Marian käytös on viattoman käytöstä!

Joosefin reaktio

Hänen viattomuutensa vahvistetaan sillä, mitä Matteus kertoo meille hänen miehensä Joosefin menettelystä. Matteus sanoo, että koska Joosef oli hurskas mies, niin hän ensin tahtoi erota Mariasta hiljaisesti, mutta sitten muutti mielensä ja päätti edetä avioitumalla, koska hänelle ilmestyi enkeli ja sai hänet vakuuttuneeksi Marian viattomuudesta (Matt. 1:18-23).

Matteus tekee selväksi, että Joosefin alkureaktio uutiseen Marian raskaudesta oli järkytys. Hän oli selvästi viaton osapuoli ja hänen halunsa jatkaa avioitumalla osoitti, että enkelin vierailu sai hänet vakuuttuneeksi, että myös Maria oli täysin viaton.

Maailman vastaväitteitä

Maailma, mukaan lukien jotkut tunnustavat kristilliset johtajat, kuitenkin kirkuu: ”Hölynpölyä!” ”Se on tieteellisesti mahdotonta!” he sanovat. Hyvä, tietysti se on sitä! Mutta Jeesuksen sikiäminen olikin Jumalan ihme, jonka suoritti se Yksi, joka puhui koko maailmankaikkeuden olevaiseksi. Kuten Gabriel sanoi Marialle: ”Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.”

Kriitikot vastaavat: ”Mutta sehän on mainittu vain Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa. Markuksella ja Johanneksella ei ole siitä mitään mainintaa, eikä siitä ole myöskään mitään mainintaa Paavalin, Pietarin eikä Johanneksen kirjeissä.” Vastaan tähän kysymällä: ”Kuinka monta kertaa Jumalan täytyy sanoa, jotakin, että se olisi totta?” Minulle riittää yksi kerta.

Se on ilmoitettu tarkemmin kahdessa evankeliumissa ja Paavali viittaa siihen epäsuorasti jakeessa Gal. 4:4, jossa hän viittaa Jeesukseen ”naisesta syntyneenä”, mikä on hyvin erikoislaatuinen sanonta miesten hallitsemassa kulttuurissa. (KR33/38: vaimosta, valitettava käännösvirhe. Suom. huom.)

Kriitikot torjuvat tämän väittämällä, että varhaiset kristityt vain yrittivät jumaloida Jeesuksen liittämällä hänen syntymänsä pakanallisiin myytteihin suurista ihmisistä, kuten Aleksanteri Suuri – ihmisistä, joiden oletettiin syntyneen jumalan ja maallisen naisen liitosta. Kuitenkin kaikki sellaiset myytit karkeasti kuvailivat jumalia, jotka tulivat maan päälle ja harjoittivat seksiä naisten kanssa.

Ajatus, että ensimmäisen vuosisadan oikeaoppiset juutalaiset yrittäisivät jumaloida Messiaansa soveltamalla Häneen pakanallisia myyttejä, on naurettava. Yhtä naurettavaa on uskoa, että he omistaisivat elämänsä myytille ja olisivat valmiita kuolemaan sen puolesta.

Kriitikoiden viimeinen hengenveto on heidän väitteensä, että neitseellinen syntymä ei ollut ennakoitu missään heprealaisissa Kirjoituksissa ja siksi sen täytyi olla myytti, jonka tietämättömät ja taikauskoiset ihmiset myöhemmin loihtivat esiin.

Tämä kuitenkin ohittaa sen tosiasian, että ne kaksi kirjoittajaa, jotka mainitsevat neitseellisen syntymän, olivat kumpikin oppineita miehiä – Matteus, entinen roomalainen verojen kerääjä ja Luukas, lääketieteen tohtori.

Väite ohittaa myös sen tosiasian, että Messiaan neitseellinen syntymä ehdottomasti oli ennakoitu Raamatun profetiassa.

Raamatun profetia

Kun Aadam ja Eeva historian aamunkoitossa Eedenin paratiisissa tekivät syntiä, niin Jumala lupasi heille, että eräänä päivän heidät tuotaisiin sovintoon Hänen kanssaan ”naisen siemenen” kautta. Tuohon ilmoitukseen sisältyy selvästi Messias, joka syntyisi neitsyestä. Voit löytää tämän ilmoituksen jakeesta 1. Moos. 3:15:

Ja minä panen vihollisuuden sinun ja naisen välille, sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Hän on murskaava sinun pääsi ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän.

Tuhansia vuosia myöhemmin profeetta Jesaja ilmoitti, että Messias nimenomaan syntyisi neitsyestä. Jakeesta Jes. 7:14 löydämme nämä sanat: ”Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.”

Jotkut liberaaliteologit väittävät, että tässä kohdassa käytetty heprean neitsyttä tarkoittava sana voi myös tarkoittaa ”naimaton tyttö” (engl. maiden), mutta he katsovat sormien läpi kahta tosiasiaa:

  • Kun heprealainen Raamattu käännettiin kreikaksi noin 280 vuotta ennen Jeesusta ja tuloksena saatiin käännös nimeltä Septuaginta, niin ne 70 juutalaista oppinutta, jotka tekivät käännöstyön, käyttivät tässä kohdassa kreikan sanaa, joka voi tarkoittaa vain neitsyttä, koska se oli heidän tulkintansa tämän kohdan merkityksestä.
  • Ja tuo sana, parthenos, on se sana, jota Matteus käytti evankeliumissaan lainatessaan profetiaa. Se voi jälleen tarkoittaa ainoastaan neitsyttä.

Todisteisiin perustuva usko

Kuten olemme nähneet, Raamattu on täynnä luotettavia todisteita neitseellisestä syntymästä. Kuitenkaan ne eivät todista neitseellistä syntymää, koska neitseellinen syntymä, kuten Jeesuksen Kristuksen jumaluus ja Hänen ylösnousemuksensa täytyy lopultakin ottaa vastaan uskolla.

Meitä ei kuitenkaan vaadita harjoittamaan sokeaa uskoa. Meille annetaan vankat todisteet, joille perustaa uskomme.

Silti maailma edelleen kirkuu: ”Se on mahdotonta!”

Vastatessamme meidän täytyy pitää mielessä enkeli Gabrielin sanat Marialle. Hän sanoi: ”Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.”

Se, mitä maailma tänä päivänä niin epätoivoisesti tarvitsee, on Marian yksinkertainen lapsenkaltainen usko, kun hän sanoi: ”Minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan”.

Ajatuksia Mariasta

Sitä ajatellen haluaisin lisätä sanan Mariasta. Protestanttisessa perinteessä hänet on lähes täydellisesti sivuutettu johtuen pääasiassa siitä tosiasiasta, että katoliset ovat antaneet hänelle niin paljon huomiota.

Varmaa on, että häntä ei tule korottaa jumalan asemaan, kuten jotkut ovat tehneet, mutta hän kyllä ansaitsee huomiomme. Yksi asia on, että useimmat eivät näytä olevan tietoisia siitä tosiasiasta, että hän oli todennäköisesti vain noin 13-vuotias, kun enkeli Gabriel vieraili hänen luonaan. Se oli naimaikä Israelissa tuohon aikaan, kuten se edelleen on suuressa osassa tuota osaa maailmaa.

Puhumme siis tässä teini-ikäisestä tytöstä, joka on uskon ja puhtauden ja Jumalalle antautumisen malli. Ja eräs avain hänen luonteeseensa paljastuu siinä riemuvirressä, jonka hän veisasi tullessaan raskaaksi Kristus-lapsesta. Tuo virsi, joka on kirjoitettu Luukkaan 1. luvussa, paljastaa, että hän oli Kirjoitusten läpitunkema. Ilmeisesti hän oli syntynyt hurskaaseen perheeseen, jossa hänelle oli lapsuudesta saakka opetettu Jumalan Sanaa.

Siitä huolimatta Raamattu ilmoittaa, että hänkin oli syntinen ja tarvitsi Vapahtajaa, kuten me kaikki toiset. Hän aloittaa virtensä julistamalla: ”Minun sieluni suuresti ylistää Herraa, ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani (Luuk. 1:47).

Ja kuten Maria, me kaikki olemme tehneet syntiä ja vailla Jumalan kirkkautta. Me kaikki tarvitsemme Vapahtajaa.

Viitteet:

  1. ReligiousTolerance.org, “The Virgin Birth of Jesus: Fact or Fable?” www.religioustolerance.org/virgin_b.htm, page 1.
  2. Keep Believing Ministries, “Born of a Virgin,” sermon by Ray Pritchard, www.keepbelieving.com/sermon/2008-12-09-Born-of-a-Virgin, page 1.
  3. Ibid., page 2.
  4. ReligiousTolerance.org, “The Virgin Birth of Jesus: Fact or Fable?” page 1.
  5. Mark D. Roberts, “The Birth of Jesus: Hype or History?” www.markroberts.com/htmfiles/resources/jesusbirth.htm, page 10.
  6. org, “Common Beliefs of Many Liberal Theologians, Skeptics, Humanists, etc,” www.religioustolerance.org/virgin_ b1.htm, page 4.
  7. Gregory R. Reid, Trojan Church: The New Age Corruption of the Evangelical Faith, (LaVergne, TN: Xulon Press, 2008), page 100.
  8. David Stern, The Jewish New Testament (Clarksville, MD: Messianic Jewish Communications, 1989).
  9. STL Lyrics, “I Don’t Know How To Love Him,” www.stlyrics.com/lyrics/jesuschristsuperstar/dontknowhowtolovehim.htm, page 1
  10. ReligiousTolerance.org, “Beliefs of Christian Clergy & Public,” www.religioustolerance.org/virgin_b7.htm, page 1.
  11. Wtop.com, “61 Percent Believe in Jesus’ Virgin Birth,” www.wtop.com/?nid=773&sid=1544302.
  12. Henry Morris, “Creation and the Virgin Birth,” pamphlet published by The Institution for Creation Research (no date), pages 5-6.

Read Full Post »