Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘taivaskertomukset’

Heaven tourism books are bad
By Elizabeth Prata 14.1.2016, suom. SK

”Taivasmatkailu” on sana, jonka käsitykseni mukaan keksi blogisti Tim Challies, ja jonka opettaja ja luennoitsija Justin Peters otti ja käyttää usein. Se on sana, joka osoittaa, että henkilöllä on ollut jonkinlainen trauma, kuten autokolari tai lääketieteellinen ongelma, tai kenties hän oli epätoivoisessa tunnetilassa ja traumansa alitajuisessa osassa väitti käyneensä taivaassa.

”Palatessaan” hän muistaa väitetyn käyntinsä tai näkynsä ja kirjoittaa sen muistiin ja myöhemmin siitä tehdään kirja tai elokuva.

Mikään näistä käynneistä ei ole todellinen. Yksikään ihminen ei ole mennyt taivaaseen ja palannut (Joh. 3:13; 5. Moos. 30:12) lukuun ottamatta joitakin Raamatun mainitsemia henkilöitä, kuten Johannes, Paavali, Hesekiel tai Jesaja ja sen jälkeen kirjoittanut innoitettua tekstiä. John Gill’in Raamatun kommentaari sanoo jakeesta Joh. 3:13:

Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas Vaikka Eenok ja Elia nousivatkin eivät kuitenkaan omalla voimallaan, eivätkä siinä mielessä kuin Herramme tarkoittaa; jonka merkitys on, ettei yksikään ihminen ole mennyt, eikä voi mennä ylös taivaaseen tuomaan sieltä tietoa jumalallisista ja taivaallisista asioista; jossa mielessä lausetta on käytetty jakeessa 5. Moos. 30:12.

John MacAthur sanoo saarnassaan jakeesta Joh. 3:13:

Joko hyväksyt, mitä Jeesus sanoo, tai olet hullu, koska sinä et voi nousta taivaaseen etkä löytää vastauksia kysymyksiisi.

Ja silti näitä kirjoja ilmestyy jatkuvasti. Se on osa demonista harhaa ja luopumusta, jota saatana, tämän maailman jumala, ujuttaa haavoittuviin, tietämättömiin ja onnettomiin.

Uusi kirja on ilmestynyt mieheltä nimeltä John Burke.

Hän kokosi ihmisten tarinoita ja kokemuksia vahvistaen ne tosiksi ja uskottaviksi ja sitten vertasi niitä Raamattuun. Itseasiassa hän väittää, että kokemuksen, vain koska se tapahtui ja jäljitteli jotakin pyhästä tekstistä, täytyy olla totta.

Takakannen tekstissä sanotaan: ”their experiences point to the heaven promised in the Bible” (heidän kokemuksensa osoittavat Raamatun lupaamaan taivaaseen). No niin, se on Raamattu, joka osoittaa taivaaseen ja itseasiassa, jos Raamattu sanoo jotakin mistä tahansa, niin se on ainoa uskottava sana, koska se tulee Jumalalta, joka ei voi valehdella.

Imagine Heaven: Near-Death Experiences, God’s Promises, and the Exhilarating Future That Awaits You (Suomeksi: Taivaan rajalla, Päivä Oy, 2017)

Burke osoittaa, kuinka tuhansien kuoleman rajalta selvinneiden – mukaan lukien lääkäreitä, professoreita, pankkien johtajia, kaikenikäisiä ihmisiä kaikista kulttuureista – yhteiset kokemukset osoittavat riemullista kuvaa, jonka Raamattu lupaa.

Tämä sykähdyttävä matka kuolemanjälkeiseen elämään saa sinusta tuntumaan, kuin olisit ollut siellä ja se muuttaa ikuisesti tavan, jolla katsot tulevaa elämää – ja tavan, kuinka elät elämääsi nyt. Huomaat, että taivas on vielä ihmeellisempi, kuin mitä koskaan olet kuvitellut.

Meidän pitäisi olla iloisia meitä odottavasta loistavasta tulevaisuudesta – ei vain siksi, että Burke sanoo niin. Meidän pitäisi olla iloisia loistavasta tulevaisuudestamme, joka ei perustu ihmisen hatariin kokemuksiin, vaan Raamatun ilmoittamaan Jumalan Sanaan. Nämä taivasmatkailukirjat, kuten edellä mainittu, sanovat sinulle nimenomaan näin: ”Älä välitä, mitä Jumala sanoo taivaasta. John Burke’n versio ilahduttaa sinua! Joe Schmoe’n tarina antaa sinulle todella potkua!” Rienausta.

Raamattu sanoo, että meidän ei pidä koskaan katsoa ensin kokemukseen, koska se voi olla erheellinen. Meidän tulee katsoa ensin Jumalan sanaan. Jopa apostolit, joilla oli etuoikeus nähdä Jeesus kirkastettuna Mooseksen ja Elian kanssa, sanoivat, etteivät saarnaa kokemustaan, vaan koettelevat kaikki Jumalan sanalla. Jos se oli apostolien lähestymistapa, miesten, jotka Herra valitsi viemään alkuperäistä sanomaansa ja olivat Hänen itsensä opettamia ja myöhemmin kirjoittivat Hänen sanansa Hengen innoittamina, niin he olisivat saarnanneet kokemustaan. Kukaan heistä ei kuitenkaan tehnyt niin.

Kuinka paljon tärkeämpää onkaan meille tänä päivänä noudattaa heidän käskyään ja välttää kokemuksemme saarnaamista? Vielä tähdellisempää on se, kuinka paljon ylpeämpää ja narsistisempaa on hyljätä heidän käskynsä ja tehdä sitä kuitenkin? (2. Piet. 1:20)

Älä saarnaa kokemustasi. Seuraavassa on katkelma esseestä, jonka on kirjoittanut tri. Bob Luginbill Louisville’n yliopistosta otsikolla Scripture versus Personal Experience (Raamattu vastaan henkilökohtainen kokemus). En ole perehtynyt kaikkeen tri. Luginbill’in opetukseen, mutta kaikki, mitä olen lukenut sivulta Scripture versus Personal Experience, on selitetty hyvin ja tarkasti Raamatusta.

Todellisuudessa se on tietysti Jumala, joka päättää miten ja milloin Hän ilmoittaa meille ja kuten Heprealaiskirje sanoo: Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut” (Hepr. 1:1-2). Joten se on Jeesus, joka on sanoma; ja Hän on ”Jumalan Sana” (Ilm. 9:13). Meillä on nyt koko kirjoitettu sana hänestä, joka on Elävä Sana ja se on se paikka, johon meidän tulee ohjata huomiomme, nimittäin pyhien kirjoitusten totuuteen. Ja me voimme varmasti tehdä sen, koska ei ainoastaan meillä kaikilla ole Raamattu, eikä ainoastaan Ruumis ole varustettu opettajilla, jotka voivat valaista sitä meille, vaan meillä kaikilla on myös Pyhä Henki asumassa meissä valaistukseksi ja Hän on ”juuri se Kristuksen Mieli”.

Varmasti oli Jumalan kannalta järkevää puhua suoraan vaikkapa Eenokille, ennen kuin Raamattua oli missään muodossa. Mutta jos Hän tänä päivänä todella kommunikoisi uskovien kanssa suoraan suullisesti, niin eikö se vähentäisi Raamatun arvovaltaa ja kaikkien pastori-opettajien ja itseasiassa kaiken arvovaltaa, mitä joku muu voisi sanoa, tai on sanonut, paitsi tuon erityisen henkilön – koska tuo henkilö, jolla on tämä erityinen kanava saisi sen suoraan Jumalalta. Herra on kuitenkin perustanut seurakuntansa syystä ja se keskinäinen tuki, jota annamme toisillemme totuuden oppimiseksi, on hyvin suuri osa siitä, mitä meidän on tarkoitus olla – tämä palvelu on suuri osa ikuisen palkintomme perusteista. Jos olisi olemassa suora kanava, emme tarvitsisi toisiamme paljonkaan.

En suosittele Burke’n taivasmatkailukirjaa, enkä mitään alla olevan panoraaman kirjoista, joista monet olen itse lukenut ja todennut epäraamatullisiksi. (Näistä kirjoista viisi on ilmestynyt suomeksi. Suom. huom.)

Mitä tulee taivaaseen, niin Raamattu on ainoa luotettava lähde. Kunnioita Jeesustamme, joka laskeutui kirkkauden asunnoistaan elämään ihmisenä kirotun maan kamaralla, otti vastaan meille tarkoitetun Jumalan vihan, kuoli hirvittävän nöyryyttävän kuoleman ja haudattiin lainahautaan. Hänen saarnaamisen ja opettamisen täyttämää elämäänsä ja sen jälkeisiä Hengen innoittamia tekstejä pitäisi kunnioittaa ensimmäisenä ja viimeisenä sanana. Jos mieluummin katsot taivasta Joe Schmoe’n silmin, etkä Hengen totuuden kautta, niin sinulla on vakava ongelma.

Lisää lukemista:

 

Read Full Post »

Käsiini on aina silloin tällöin sattunut kirja tai artikkeli, joka kertoo jonkin henkilön taivaskokemuksesta. Joissakin tapauksissa henkilö on kuollut, mutta kuitenkin saanut palata takaisin kertomaan kokemuksestaan. Sitten on tapauksia, joissa henkilö jotenkin muuten pääsee vierailemaan taivaaseen.

Olen näitä kertomuksia lukenut muutamia vuosikymmenien varrella. Mitenkään erityisesti en ole aihepiiriin perehtynyt enkä ole tietoisesti halunnut haalia tällaisia kertomuksia kirjahyllyyni. Toki tiedän, että moni on saanut taivaskertomuksista lohtua ja iloa vaikkapa vaikean sairauden keskellä. Hyvä niin, sillä päämäärämme ei ole täällä vaan taivaassa.

Aika moni näistä taivaskokemuksista on sellaisia, joihin voisi vallan hyvin yhtyäkin, vaikka Raamatussa ei taivaasta kovin tarkkaan kerrotakaan. Mutta on yksi syy, miksi en itse kovin mielelläni halua lukea tällaisia kertomuksia. Monessa niissä on ollut jotain sellaista, joka saa varoituskellot soimaan. Tulee ristiriitainen olo, sillä osa tarinasta voisi aivan hyvin olla totta, mutta jokin kohta varoittaa siitä, että tämä ei ole Raamatun sanan ja Jumalan Hengen mukaista.

Jumala on ilmoittanut itsensä ja tahtonsa Raamatussa, eikä mitään uutta ilmoitusta ole sen jälkeen tullut eikä tule. Eksyttävien henkien tavoite tietysti olisi, että ne voisivat tuoda omaa sanomaansa ihmisille. Kun lukee näitä kertomuksia, niin pitäisi todella hyvin tietää henkilön taustat. Mitä hän ajattelee hengellisistä asioista ja minkälainen hän on kristilliseltä vaellukseltaan – millaiset ovat hengen hedelmät?

Yksi keskeinen asia, millä näitä eri kertomuksia voi arvioida, on se, mikä niissä on Jeesuksen rooli. Jos niissä vain puhutaan Valosta ja Rakkaudesta, hylkää ne heti. Jos siellä tulee kirkkaasti esille se, että tie taivaaseen käy vain Jeesuksen Kristuksen kautta uskomalla Häneen syntiemme sovittajana ja henkilökohtaisena Vapahtajana, niin lähtökohta on oikea.

Joka tapauksessa kannattaa huomata, että Jumala on tarkoituksella antanut meille Raamatussa tietoa taivaasta vain sen verran kuin siellä on, ja enempää meidän ei tarvitsekaan tietää. Kaikki muu on tarpeetonta ja johtaa vain helposti sivuraiteille.

Paavalikin kävi taivaassa (2. Kor. 12:1-7), mutta ei halunnut puhua kokemuksestaan saati tehdä siitä suurta numeroa. Kuten SLEYn raamattuluennossa todetaan, niin Paavalin vastustajat Korintissa olivat mahdollisesti mahtailleet näyillään ja ilmestyksillään, joten Paavali oli tässä tilanteessa pakotettu ottamaan kantaa asiaan. Hän toteaa tietävänsä aihepiiristä jotain – jopa taivaastakin – mutta ei kerskaile sen enempää. Hän ei tahdo ylpeillä, ”jottei kukaan ajattelisi minusta enempää kuin hän minusta näkee tai kuulee”.

Samalla tavalla mekin voimme jättää kirjat ja kertomukset taivaasta omaan arvoonsa ja keskittyä mieluummin vaikka Raamatun tutkimiseen.

Yksi syy, miksi kannattaa välttää turhaa kiinnostusta tähän aihepiiriin, tuli esiin vähän aikaa sitten. Alex Malarkey, jonka taivaskokemuksesta hänen isänsä kirjoitti kirjan Poika joka palasi taivaasta, ilmoitti, ettei todellisuudessa käynytkään taivaassa. Kaikki olikin vain keksittyä. Muistutukseksi meille Alex sanoo: ”Ihmiset ovat tehneet ja tekevät edelleen rahaa valheilla. Heidän pitäisi vain lukea Raamattua, se on tarpeeksi.” (Seurakuntalainen.fi)

Lue vielä tähän aiheeseen liittyvä kirjoitus Onko ”Taivas on totta” totta, jossa pohditaan Taivas on totta -kirjan sanomaa.

Lisäys 2.4.2015

Maailman suurimpiin kuuluva babtistitaustainen kristillinen kustantaja ja jälleenmyyjä vetää pois myynnistä kaikki henkilökohtaisista taivasmatkoista kertovat kirjat. LifeWay Christian Resources -yhtiön ”päätös seuraa Southern Baptist Convention -kirkon viime vuonna tekemää linjausta, jonka mukaan Raamattu on riittävä tiedonlähde koskien kuolemanjälkeistä elämää”, uutisoi Seurakuntalainen.fi.

Read Full Post »