Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Talmud’

The New Age Movement, Kabbalism and Antichrist: The Stage is Set
20.4.2018 by Geri Ungurean, suom. SK

Vuosien ajan olen pohtinut, kuinka Antikristus tulee pettämään Israelin kansan. Israel tulee tekemään seitsenvuotisen rauhansopimuksen hänen kanssaan. Hän auttaa heitä rakentamaan kolmannen Temppelin. Se kuulostaa kuin Israelin kansa luottaisi täydellisesti tähän mieheen.

Pohdin, voisiko Antikristus olla juutalainen, mutta sitten luin Raamatun kohdan, joka sanoo selvästi, että laittomuuden ihminen tulee kansasta, joka hävitti Temppelin vuonna 70. Se tarkoittaa, että hänen esi-isiensä olisi oltava maasta, joka oli Rooman valtakunnan sisäpuolella. Mutta se ei tarkoita, etteikö hänellä voisi olla jotakin juutalaista perintöä. On niitä, jotka uskovat, että Antikristus on muslimi. Juutalaisena en mitenkään voi uskoa, että israelilaiset luottaisivat muslimiin.

Mutta on toinenkin mahdollisuus ja tutkiessani tätä halusin ennemminkin kutsua sitä ”todennäköisyydeksi”.

Kun luet Kabbalasta tiedotussivustolta keen.com, niin haluan korostaa tiettyjä sanoja, jotka auttavat sinua paremmin ymmärtämään tätä mystistä liikettä. Laitan myös oman kommenttini tiettyjen kappaleiden alle.

***

Sivustolta keen.com:

Mikä on Kabbala? 2000 Years of Mysticism Explained

Oletko koskaan nähnyt kenenkään pitävän ranteessaan punaista lankaa? Tai kuullut Los Angeles’in Kabbala-keskuksesta, joka kerskuu, että heidän asiakkaitaan ovat esim. Madonna, Ashton Kutcher ja Lucy Liu? Mitä Kabbala itseasiassa on?

Vastaus riippuu kokonaan siitä, keneltä kysyt. Itseasiassa on kaksi Kabbalaa, toinen on juutalaisen mystiikan muotoa ja toinen hengellisten opetusten yleisen koulun muotoa. Vaikka niillä on yhteinen historiallinen juuri, niin kaksi liikettä, jotka jakavat yhteisen nimen (joka hepreaksi tarkoittaa ”vastaanotettu opetus”) ovat tänä päivänä radikaalisti erilaiset.

Perustavimmalta ytimeltään Kabbala on muinaisen juutalaisuuden kollektiivinen vastaus joihinkin suurimpiin maailmankaikkeutta koskeviin kysymyksiin: Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Onko olemassa sellaista, kuin taikuus? Mikä on hyvän ja pahan alkuperä? Itseasiassa juutalaisuuden tärkeimmät tekstit, Toora ja Talmud, suurelta osin vaikenevat näistä metafyysisistä kysymyksistä. Kabbala ponnahtaa kolmannesta kirjasta, myöhemmin kirjoitetusta kuin kumpikaan klassisista teksteistä, jotka selittävät yksityiskohtaisesti tätä mittaamattoman monimutkaista mystisen juutalaisen ajattelun koulua.

Vaikeneeko siis Toora (Vanha Testamentti) siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, onko sellaista asiaa olemassa kuin taikuus ja koskien hyvän ja pahan alkuperää?

Katsokaamme VT:n kirjoituksia:

Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?

Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen (Daniel 12:2).

Onko sellaista asiaa olemassa kuin taikuus?

Siihen farao heräsi, ja katso, se oli unta. Mutta aamulla hänen mielensä oli levoton, ja hän kutsutti eteensä kaikki Egyptin tietäjät ja kaikki viisaat; ja farao kertoi heille unensa, mutta ei ollut sitä, joka olisi voinut selittää ne faraolle. (1. Moos. 41:7-8).

Silloin farao kutsutti Joosefin eteensä. Ja hänet tuotiin kiiruusti vankikuopasta. Ja hän ajatti hiuksensa ja muutti vaatteensa ja tuli faraon eteen. Ja farao sanoi Joosefille: ‘Minä olen nähnyt unen, eikä ole sen selittäjää, mutta olen kuullut kerrottavan sinusta, että kun kuulet unen, sinä voit sen selittää’. Joosef vastasi faraolle sanoen: ‘En minä; mutta Jumala antaa faraolle suotuisan vastauksen.’” (1. Moos. 41:14-16).

Kuinka hyvä ja paha saivat alkunsa?

Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä. Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: ‘Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.’” (1. Moos. 2:15-17)

Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: ‘Onko Jumala todellakin sanonut: Älkää syökö kaikista paratiisin puista.’”?”

“Niin vaimo vastasi käärmeelle: ‘Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.’”

“Niin käärme sanoi vaimolle: ‘Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan.’”

“Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi. Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot. (1. Moos. 3:1-7).  Perisynti eli hyvän ja pahan alkuperä.

Joten tässä Jumalan Sanassa (VT) me näemme, että Jumala TODELLA puhui näistä kolmesta aiheesta!

Ennen kuin jatkan, haluan selventää jotakin. MINÄ RAKASTAN kansaani! En yritä väheksyä heitä mitenkään. Yritän auttaa veljiä ymmärtämään, MIKSI Antikristus tulee pettämään Israelin. Uskon koko olemukseni ytimestä, että paholainen on valmistanut Israelin kansan luottamaan ja rakastamaan sitä yhtä, joka tulee vahvistamaan seitsenvuotisen sopimuksen Israelin kansan kanssa.

Kabbalan kiistelty alkuperä

Tämä tärkeä teksti on nimeltään Zohar ja kuten sen kosmologinen sisältö, se on verhottu salaisuuteen. Ei ole edes selvää, kuka sen kirjoitti – tutkijat väittelevät siitä, kumpiko tuotti tuon valtavan opuksen, 2. vuosisadan rabbi Shimon bar Yochai, vai 13. vuosisadan espanjalainen Moses de Leon.

Legendan mukaan profeetta Elia innoitti viisaan oppineen Shimon bar Yochai’n kirjoittamaan ylös kaikki israelilaisten mystiset perinteet, jotka tuohon aikaan kulkeutuivat suusanallisesti. Peläten, että roomalaiset lopettaisivat hänen kansansa ja vaientaisivat sen viisauden, Shimon bar Yochai kirjoitti kirjaa 13 vuotta luolassa. Hänen kuoltuaan kirja oli kateissa yli 1000 vuotta, kunnes espanjalainen kirjoittaja Moses de Leon löysi ja julkaisi sen. Hän väitti, että Zohar oli kokonaan kauan sitten kuolleen rabbin autenttinen teos, mutta tutkijat eivät ole siitä niinkään varmoja. Jotkut väittävät, että hän kirjoitti oman teoksen mystiikasta (mikä olisi vaikuttava suoritus yksin häneltä) ja hyödynsi legendaarisen Shimon bar Yochai’n painoarvoa.

Luolassako – noin 2000 vuotta sitten? Mitä muita valheellisia ja hyvin demonisia opetuksia saatiin luolassa? Muhammed sai ”islamilaiset” opetuksensa luolassa. Mormonikultin Joseph Smith sai valheelliset opetuksensa luolassa…

On kuitenkin vahvat todisteet, että ei ollut mahdollista, että Zohar olisi tehty hiljattain, kuten lukuisat anakronismit, tapahtumien aikajärjestykseen liittyvät kysymykset ja suuret tyylilliset erot Moses de Leon’in muihin kirjoihin nähden. Tämä väittely painottaa vieläkin tärkeämpää kysymystä: kuinka vakavasti juutalaisten pitäisi ottaa Kabbala? Edustaako se muinaista mystiikkaa, vai vain kiehtovaa historiallista kommentaaria? Kuten tulemme näkemään, tämä kysymys on keskeinen erimielisyydessä kahden Kabbalaa koskevan modernin asenteen välillä.

Mitä Zohar todella sanoo?

Zohar on ymmärtämisen kannalta yksi haastavimmista hengellisistä teksteistä. Sen sisältö on esoteerinen ja kerroksittain merkityksellinen, niin monimutkainen, että perinteisesti vain yli 40-vuotiaat miehet katsottiin olevan riittävän valmistautuneita tutkimaan sitä! Kenties sen tunnetuin opetus on 10 ominaisuutta (sefirot), jonka kautta Jumalan (ein sof) ikuiset ja tunnistamattomat ominaisuudet ilmoittavat itsensä maailmalle (kyllä, se todella on niin monimutkainen kuin kuulostaa!). Sefirot-ominaisuudet on järjestetty puuksi ja esitetty kuvassa ja kullekin on annettu väri ja nimi. Joitakin esimerkkejä niistä ovat viisaus, ikuisuus, kuninkuus ja loisto. Monet niistä voidaan tietoisesti ymmärtää meditaation ja ankaran tutkimisen kautta, mutta toiset ovat vaikeasti tavoitettavia ja käsittämättömiä. Itseasiassa ylimmän ominaisuuden puussa sanotaan olevan tietoiselle mielelle mahdoton tietää. Zohar antaa Jumalalle erilaisia maskuliinisia ja feminiinisiä puolia ja antaa mystisiä tulkintoja kiistellyille ja fantastisille tapahtumille Toorassa (Vanha Testamentti).

Tässä jälleen sivusto käyttää New Age -sanastoa yrittäessään selittää kabbalismia: Meditaatio, tietoiselle mielelle mahdoton tietää, maskuliinisia ja feminiinisiä puolia Jumalalle

Kuinka Kabbalaa harjoitetaan nykyisin?

Joissakin juutalaisuuden muodoissa, nimittäin oikeaoppisessa hasidilaisessa lahkossa, 10 sefirot-ominaisuuden hartaan tutkimisen ajatellaan valaisevan tutkijan Tooran ”sielulle”. Nämä harjoittajat yleensä hyväksyvät, että Zohar on todella vanha teos, mutta enemmän liberaaleissa juutalaisuuden suunnissa Kabbala on enemmän kuriositeetti kuin elämäntapa, joka nähdään hyvin kiehtovana dokumenttina 13. vuosisadalta. Useimmat juutalaisen kasvatuksen saaneet amerikkalaiset eivät kohdanneet Zoharia heprealaisessa kouluopetuksessaan (aika ymmärrettävää ottaen huomioon, että kabbalistisen ajattelun käsittämätön monimutkaisuus ei helposti välity ala-asteen kolmannelle luokalle.) Siksi monille uskonnollisille juutalaisille voi olla vaikeaa käsittää globaalia mielenkiintoa Kabbalaan.

Minusta on hyvin selvää, miksi Kabbalaan on globaali mielenkiinto. Paholainen on täysin paha, mutta hyvin terävä. Hän on pystyttämässä näyttämöä Antikristuksen saapumiselle ja pettääkseen ei vain Israelin, vaan koko epäuskoisen maailman.

Ja he kumarsivat lohikäärmettä, koska se oli antanut sellaisen vallan pedolle, ja kumarsivat petoa sanoen: “Kuka on pedon vertainen, ja kuka voi sotia sitä vastaan?” (Ilm. 13:4).

Kuten sanoin edellä, Kabbalalla on toiset kasvot, jotka ylittävät uskonnolliset rajat. Muutaman viime vuosisadan ajan Kabbala on kiehtonut metafyysisiä ajattelijoita eri perinteistä, kuten okkultisti Aleister Crowley ja Tarot-pöydän toinen luoja A. E. Waite (Rider-Waite -pöytä). Nämä vaikutteet ovat muovanneet Kabbalan haaran, joka todella erottuu sellaisesta harjoituksesta, jota odottaisit rabbilta. Tämän koulun ajattelun mukaan Kabbalan opetukset ovat yleisesti pyhiä ja yhteensopivia kaikkien maailmanuskontojen, ei vain juutalaisuuden, kanssa ja niiden pitäisi olla saatavana kaikille niitä etsiville. Tämä Kabbalan muoto on kehittynyt yhteydessä muihin hengellisiin harjoituksiin; esimerkiksi kukin kymmenestä sefirot-ominaisuudesta voidaan tunnistaa Tarot-kortin, planeetan ja chakran avulla. Lisäksi nämä kabbalistit ovat kokosydämisesti omaksuneet astrologian. He uskovat, että tähtien ja planetaaristen voimien on vuosituhansia tiedetty muovaavan elämäämme, mutta historiallisesti tämä viisaus on tukahdutettu.

Jälleen – MAAILMANUSKONTO on toteutumassa.

Kabbalan julkkisharjoittajat ovat useimmiten tässä leirissä, kuten ovat useimmat harjoittajat, jotka eivät samaistu juutalaisiin. Eikä ihme, koska hengellisten kabbalistien asenteet suosivat inklusiivisuutta ja universaalisuutta enemmän kuin pelkästään juutalaista Zoharin tulkintaa. Siksi nämä kabbalistit eivät korosta heprean osaamista, eivätkä vaadi ensin tutkimaan Tooraa 40 vuotta. Monille näistä harjoittajista Kabbala on vain yksi hengellisyyden näkökulma, maailmankatsomus, joka yhdistää etiikan ja henkilökohtaisen kasvun maailmankaikkeuden metafyysiseen ymmärtämiseen. Tämän haaran laajalle levinnyt vetovoima tulee ilmi viime vuosina punaisille matoille suuntautuneiden punaisten rannenauhojen määrissä. Nämä nauhat ovat enemmän kuin todistus Kabbala-keskuksen jäsenyydestä, mutta toimivat myös suojana ”pahan silmän” kirousta vastaan.

Inklusiivisuus ja universaalisuus? Voitko sanoa MAAILMANUSKONTO?

Kabbalan tulevaisuus

Mihin tämä kaikki tänä päivänä jättää Kabbalan ja mitä se merkitsee uusille harjoittajille? On epätodennäköistä, että aukko rabbiinisten tutkijoiden ja astrologiaa noudattavien sekulaarien harjoittajien välillä umpeutuisi lähiaikoina. Ailahtelevampi kysymys on, että mitä tapahtuu hengelliselle Kabbalalle, kunhan julkkisrieha häviää? Ehkä sen suosio on merkki Kabbalan kauaskantoisesta vetovoimasta. Kabbalaan kuuluu tasavertaiset osat, ankara henkinen harjoitus ja metafyysinen opas, joista kannattajat – sekä juutalaiset että muut – saavat valaistumista ja hengellistä viisautta, joka tuskin vaihtelee trendien mukana. Mystiikan koulukunnalle, joka on hämmentänyt terävimpiä mieliä lähes kahden vuosituhannen ajan ja todennäköisesti ollut olemassa kauan ennen, kuin se kirjoitettiin, vallassa pysyminen on käytännössä takuuvarmaa.

Eikö olekin mielenkiintoista, että ns. Kabbalan viisaus saatiin ensimmäisellä vuosisadalla sen jälkeen, kun Herramme Jeesus Kristus oli tullut maan päälle – tehtäväänsä antamaan itsensä lopullisena syntiuhrina niille, jotka tekisivät parannuksen ja luottaisivat Häneen täydellisesti?

Kabbala

Amerikkalaiset tietävät hyvin vähän Kabbalasta. He kyllä tietävät, että Madonna ym. julkkikset harjoittavat sitä. Se, mitä olen löytänyt koskien Kabbalaa, järkyttää monia kristittyjä, mutta toivottavasti he osaavat yhdistää pisteet ja näkevät, kuinka Kabbala tekee Antikristukselle mahdolliseksi narrata Israel allekirjoittamaan seitsenvuotinen rauhansopimus; ja täydellisesti voittaa heidän luottamuksensa. – lähde

***

Kabbalistirabbien opetuksia

  • Sielunvaellus (Reincarnation)
  • Meditaatio (Itämainen, mystinen)
  • Puhuminen kuolleille ja kanavointi
  • Astrologia

Näyttämö on valmis

Itse uskon, että Antikristus on jo Israelissa. Kabbala on tehnyt helpommaksi Saatanan homman pettää Israel luottamaan ”laittomuuden ihmiseen” messiaanaan. Olen varma, että kun hän tulee heidän luoksensa tarjoutuen allekirjoittamaan seitsenvuotisen rauhansopimuksen suojelemaan heitä vihollisiltaan; ja puhuu kolmannen temppelin rakentamisesta – niin enimmäkseen kabbalistinen Israelin kansa (korostus suomentajan) toivottaa hänet sydämellisesti tervetulleeksi luullen, että nyt heidän messiaansa on vihdoin tullut.

Mutta kun tätä sopimusta on kulunut 3½ vuotta, niin Antikristus istuu Temppelissä ja julistautuu Jumalaksi. Vasta silloin Israelilaisten silmät avautuvat. Kaksi kolmannesta heistä Antikristus tappaa, samalla kun yksi kolmannes pakenee kukkuloille. Herra avaa heidän silmänsä ja he näkevät, että he hukkasivat etsikkoaikansa – ja että Jeesus Kristus ON todella heidän Messiaansa!

Toivon, että tämä artikkeli toisi ymmärrystä monille. Jos teillä on juutalaisia ystäviä tai perhe – niin rukoilkaa, että voisitte näyttää tämän heille.

”Älköön keskuudessasi olko ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, tahi joka tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta, joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen. Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle, ja sellaisten kauhistusten tähden Herra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi.” (5. Moos. 18:10-12).

MARANATA!

Read Full Post »

Judaismi, uus-judaismi, tooraoppi – termejä, jotka eivät monelle kerro yhtään mitään. Niillä kuvataan liikehdintää, joka on saanut valtaansa valitettavan paljon ihmisiä. Monet kristityt ovat innostuneita palaamaan heprealaisille juurilleen ja alkavat noudattaa erilaisia tooran säädöksiä. Nämä ihmiset suhtautuvat kriittisesti joulun ja pääsiäisen viettoonkin. Jeesustakin pitäisi kutsua Jeshuaksi – vai olisiko Yeshua parempi? Seuraava artikkeli kutsuu tätä ilmiötä nimellä ”heprealaisten juurten liike” (Hebrew Roots Movement, HRM).

Tarkennuksena on sanottava, että ei ole mitään väärää, jos kristitty viettää juutalaisia juhlia tai osallistuu sapattiaterialle. Harhassa ollaan silloin, jos ruvetaan ajattelemaan, että Jeesuksen sovitustyö yksin ei riitä pelastukseen, vaan on tehtävä jotain pelastumisensa eteen. Laki on sitä varten, että se osoittaa meidät syntisiksi ja ohjaa Jeesuksen ristin juurelle. Emme ole enää lain alla, vaan se on jo puolestamme täytetty!



Bewitching Believers Through The Hebrew Roots Movement
Fisher, G. Richard 1.1.2014, suom. SK

Vanhan virren ”I Would Be Like Jesus” kertosäkeistössä sanotaan ”Be like Jesus, this my song, in the home and in the throng; Be like Jesus all day long! I would be like Jesus (Olla kuin Jeesus, tämä on lauluni, kotona ja ihmisten joukossa; Olla kuin Jeesus kaiken aikaa! Tahtoisin olla kuin Jeesus).”

Moni kristitty ei tiedosta, että käynnissä on taistelu jossa osapuolina ovat juutalaisten ulkoiset piirteet ja rituaalit hengellisyyden keinona sekä pyhitys ja todella raamatulliset keinot, jotka ovat sisäisiä sydämen asioita. Kukaan ei kiistä, että olla enemmän Jeesuksen kaltainen on hyvin kiitettävä päämäärä. Meidänhän tulee alinomaa katsoa Häneen (Hepr. 12:2) ja nähdä Hänet lopullisena esimerkkinämme (1. Piet. 2:21). Mutta jokaisella matkalla elämässä meidän täytyy päättää, kuinka aiomme päästä perille. Jeesuksen kaltaisuuteen liittyvä laajempi kysymys on: Mitä se todella merkitsee? Millaiselta se näyttää ja kuinka siihen päästään?

David Flusser, edesmennyt juutalainen oppinut ja ensimmäisen vuosisadan Israelin elämän tutkija, sanoi naulan kantaan: ”Jeesus oli juutalainen kaikin tavoin” (Jewish Sources in Early Christianity, Adama Books, New York, 1987, p.7). Ei voida mitenkään kiistää, että Jeesus syntyi juutalaisena ja eli noudattaen juutalaista uskoa. Hän teki sen täyttääkseen täydellisesti jokaisen lain vaatimuksen. Hän teki sen meidän puolestamme (Room. 8:1-4) ja Hän jatkaa sitä meissä, jos olemme todellisia uskovia.

Joten jos haluamme olla Jeesuksen kaltaisia, niin merkitseekö se, että meidän täytyy tulla uskoaan harjoittaviksi juutalaisiksi? Pitäisikö pakanauskovien yrittää olla messiaanisia juutalaisia? Voivatko he olla? Pitäisikö pakanoiden pitää kipaa, palvoa synagoogassa, puhaltaa shofaria, käyttää rukousshaalia, käyttää Jeesuksesta nimeä Yeshua, pitää Vanhan Testamentin juhlia ja ruokavaliota koskevat lait ja antaa pastoreilleen rabbin titteli, vaikka Matt. 23:8 kieltää? Ovatko juutalaiset seremoniat ja käytännöt tehokkaita?

Täytyykö meidän ennallistaa ensimmäisen vuosisadan käytännöt ollaksemme hyviä kristittyjä? Fariseukset harjoittivat kaikkia seremonioita, mutta heidän tarinansa on varoitukseksi, koska Jeesus sanoi heille, että he harjoittivat niitä turhaan (Matt.15:7-9, ks. myös Matt. 23).

Onko siis juutalaisuus lähes jumalisuutta? Eräs nykyajan liike vastaisi tähän kysymykseen syvällä rintaäänellä – ”kyllä, enemmän tai vähemmän!” Tätä kasvavaa liikettä kutsutaan heprealaisten juurten liikkeeksi (Hebrew Roots Movement = HRM). Valitettavasti siitä puuttuu yhteinen, yhtenäinen, johdonmukainen teologia, opillisen valvonnan sisäinen mekanismi ja se on täynnä yksinäisiä susia, jotka näyttävät muodostavan sen mäheltäessään juutalaisiin lisukkeisiin kiinnittäytymisen puitteissa (as they go along in terms of attachment to Jewish accoutrements).

Jotkut HRM-liikkeessä ovat pahasti seonneet Kolminaisuuden kieltämisessään ja näyttävät tuntevan Jeesuksen vain lihassa. Kuten tulemme näkemään, niin tämä liike on idea, näkemys, asenne eli filosofia; yhteinen käsitys, että juutalaiset perinteet ja juutalaisuus ovat seurakunnalle paljon korkeampia, vuorenvarma keino syvempään pyhitykseen ja joillekin mahdollisesti jopa pelastukseen.

HRM-liikkeen määritteleminen on vaikeaa, koska se on niin hajanainen ja koostuu niin monista vertailukelvottomista ryhmistä ja yksilöistä. Se on liikkuva maali. Se on valtava pitopöytä kaikkea alkaen oppineisuudesta, kuten synoptisen tutkimuksen Jerusalemin koulussa, ns. kolmansiin kyselijöihin (Third Questers), yksilöihin, jotka harjoittavat subjektiivista improvisoitua pop-juutalaisuutta. Se voi sisältää jopa keskiaikaista mystistä Kabbalaa esoteerisine numerologioineen.

Useimmiten siinä ei tehdä eroa Vanhan Liiton ja Uuden Liiton välillä eikä Raamatun ja Talmudin välillä. Tämä liike voi pakottaa lakihenkisyyden valtavalla voimalla ja joissakin tapauksissa vain ehdottaa juutalaisia käytäntöjä, joiden he sanovat antavan meille syvemmän ymmärryksen sekä tekevän meistä ”aidompia” uskovia.

Tässä on sitten HRM-liikkeen löysä määritelmä: Se on hyvin moderni liike, joka väittää, että ”meidän täytyy herättää ensimmäisen vuosisadan juutalaisuus (juutalaiset juuremme) ja ensimmäisen vuosisadan juutalaisten elinympäristö ja elämäntapa ja määrätä ne sekä juutalaisille että ei-juutalaisille uskoville. Se ei ole vain akateemista tutkimusta ymmärtääksemme paremmin Raamattua ja sen kontekstia, vaan pikemminkin ennallistamisliike, joka väittää, että seurakunta on siirtynyt pois juutalaiselta perustukseltaan ja ollakseen aito sen täytyy palata juutalaisempaan elämäntapaan.

Vaikka on suurta etua, jos tutkii arkeologiaa, maantiedettä, sosiologiaa, uskontoa ja muinaisen raamatullisen maailman tapoja, niin siitä ei seuraa, että meidän täytyisi tuoda uudelleen ja matkia noita aikoja kielen tapojen ja jopa pukeutumisen suhteen.

Suuressa osassa HRM-liikettä on selvää, ettei se ole vain ensimmäisen vuosisadan tutkiminen tulkinnan, tiedottamisen ja valaistuksen vuoksi, joka saa liikkeen menestymään, vaan juutalaisen Talmudin, joka valmistui kauan Jeesuksen jälkeen vuosina 400–500, perinteiden ja käytäntöjen noudattaminen. (The Encyclopedia of Jewish Religion, Holt, Rinehart and Winston, New York, 1965, p. 374). Itseasiassa on olemassa kaksikin Talmudia, nimittäin babylonialainen Talmud ja palestiinalainen Talmud. Talmudit poikkeavat toisistaan monissa tavoistaan, perinteistään ja käytännöistään.

Juutalainen uskova Stephen Katz ilmaisee huoliaan sanoessaan: ”Suuri osa juutalaisten juurten liikettä perustuu itseasiassa myöhempään juutalaiseen/rabbiiniseen perinteeseen. Vielä tärkeämpää on, että kysymys siitä tarvitsevatko pakanat juutalaisen elämäntavan lisäämistä ja paluuta juutalaisille juurille, ratkaistiin Jerusalemin kokouksessa Apostolien tekojen 15. luvussa. Evankeliumin suuri uutinen on, että Jeshuassa juutalaisilla ja pakanoilla on suora pääsy Jumalan tykö.” (The Jewish Roots Movement: Flowers and Thorns, March 1, 2001).

Käytännössä monet HRM-liikkeen puolestapuhujat vetävät sisältönsä enemmän talmudilaisesta juutalaisuudesta kuin Vanhan tai Uuden Testamentin juutalaisuudesta. Apt. 15 puhuu suoraan pakanauskovien suhteesta juutalaisuuteen. Apostoli Jaakob sanoi juutalaisuskoville, että heidän ei pitäisi häiritä pakanauskovia. Jakeessa 19 Jaakob sanoo käskevästi: Sentähden minä olen sitä mieltä, ettei tule rasittaa niitä, jotka pakanuudesta kääntyvät Jumalan puoleen.” Sitten lähti virallinen kirje pakanoille vahvistamaan päätöksen: ”Koska olemme kuulleet, että muutamat meistä lähteneet, joille emme ole käskyä antaneet, ovat tehneet teidät puheillaan levottomiksi ja saattaneet sielunne hämminkiin (sanoen että tulee ympärileikkauttaa itsensä ja pitää laki)” (jae 24, Suuri Ilosanoma). Toisin sanoen: ”Lakatkaa tekemästä pakanoita juutalaisiksi!”

Messiaaninen juutalaisuskova Stan Telchin näkee juutalaisen lain ja käytännön määräämisen pakanoille yhtenä messiaanisen juutalaisen liikkeen huolestuttavammista puolista: ”Tiedän, että juutalaisuskovien ylivoimainen enemmistö ei käy messiaanisissa synagoogissa. On sanottu, että alle viisi prosenttia USA:n juutalaisuskovista käy niissä. … Monet juutalaiset, jotka olen vienyt sellaisiin synagoogiin, ovat sanoneet minulle, että heistä tuntui, kuin olisivat katselleet pilakuvaa – jäljitelmää eikä todellista asiaa” (Messianic Judaism Is Not Christianity, Chosen Books, Grand Rapids, MI, 2004, p. 83).

Jos Telchin’in tilastot ovat lähelläkään totuutta, se tarkoittaa, että jopa 95 % messiaanisten synagoogien kävijöistä on pakanoita ja vain 5 % juutalaisia. Se tarkoittaa, että pakanoita ”käännytetään” juutalaisuuden muotoihin, jotka jopa monet juutalaiset hylkäävät. Se kääntää Apt. 15. luvun päälaelleen. Todella iso kysymys heprealaisten juurten opettajille kuuluu: ”Miksi messiaanisissa synagoogissa ja messiaanisissa yhteisöissä (fellowships) on paljon enemmän pakanauskovia kuin juutalaisia?”

Juutalaisen käytännön määrääminen ei-juutalaisille uskoville muodostaa todella vakavan ongelman, joka edistää elitismiä, turhaa hajaannusta, laajaa hämmennystä ja epäraamatullisia käytäntöjä. Voimme melkein ymmärtää juutalaisia, jotka kääntyvät Kristukseen ja edelleen yrittävät pitää perheperintönsä kulttuurillisia puolia ja juhlia. Elleivät heidän tarkoituksensa ja motiivinsa ole lakihenkisiä ja jos näitä asioita ei tehdä pelastuksen vuoksi eikä uskonnollisesta elitismistä, niin siitä voi olla jotakin pientä hyötyä. Silti niiden määrääminen pakanoille (kuten asia useimmiten on) on suora loukkaus Paavalin sanoille kolossalaisille: ”Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen” (Kol. 2:16-17). Paavali siis sanoo pakanoille Kolossassa, että heidän ei tule antaa kenenkään pakottaa heille juutalaisuutta. Eikö Paavali kertonut efesolaisille, että pelastetut juutalaiset ja pakanat ovat nyt yksi uusi ruumis ja yksi uusi ihminen – seurakunta (Ef. 3:1-8)?

Olemme jo maininneet hyvin hämmentävän käytännön määrätä myöhäisempi Talmud ja talmudilaiset perinteet Uuden Testamentin uskoville (pakanoille tai juutalaisille). Eikö tämä ole yhtä vakavaa, kuin mikä tahansa kulttien kannattajille määrätty Raamatun ulkopuolinen kirja? Osalla Talmudia ei ole mitään yhteistä Uuden Testamentin kanssa ja heijastaa vain myöhempää juutalaisuutta ilman maata, temppeliä, pappeutta ja uhria.

Heprealaisten juurten liike on ylimielinen eikä huomioi edellä mainittuja varoituksia. Myöhäisemmän rabbiinisen materiaalin käyttö täytyy tehdä suurella huolella eli säästeliäästi ja harkiten. Meidän täytyy olla varmoja, että se voidaan todentaa ja vahvistaa varhaisemmilla ja tämänhetkisillä lähteillä. Se on ainut turvamme. Jos olemme epävarmoja myöhemmästä lähteestä, niin eikö olisi vaarallista lisätä sitä Raamattuun (Ilm. 22:18-19)?

Yksi hyvin tärkeä ja kiireinen kysymys, jota HRM ei koskaan käsittele, on – mikä juutalaisuus? Tämä on se elefantti olohuoneessa.

Olisi oikeampaa puhua juutalaisuuksista. Ensimmäisellä vuosisadalla oli erilaisia juutalaisuuden virtauksia. Tuleeko sen olla uskonnollista farisealaisuutta? Ja jos, niin mitä koulua, Shammai’n vai Hillel’in? Vai onko se saddukeusten uskontoa? Miksi ei kiivailijoiden tai herodialaisten juutalaisuutta? Tuleeko sen olla Johannes Kastajan juutalaisuutta? Ja vielä parempi, jos puhdasoppisia – essealaisiksi kutsuttuja separatisteja. Kuten on mainittu, minkään lajin ensimmäisen vuosisadan juutalaisuutta ei voida täysin harjoittaa, koska ei ole temppeliä, pappeutta eikä eläinuhreja. Jotkut heprealaisten juurten liikkeessä näyttävät ihastuneen ortodoksijuutalaisiin, mutta iso ja vastaamaton kysymys on: mikä ortodoksinen ryhmä?

Juutalaisen oikeaoppisuuden maailmassa on valtava määrä kilpailevia ryhmiä, joilla on erilainen puku, erilaiset perinteet ja kaikki väittävät omistavansa oman totuuden soppensa. Muutamia jonkin verran eristyneitä ryhmiä Jerusalemissa ovat Ger hasidilainen dynastia, Belz hasidilainen dynastia, Karlin Stolin hasidilainen lahko, Breslav hasidilainen dynastia, Samar hasidilainen dynastia, Chabad hasidilainen lahko ja Neturi Karta. (For details, differences, and dynamics of these groups, see The Mysteries of Jerusalem, Adam Ackerman, Multipress, Jerusalem, 2007, pp. 61-77). Mikä niistä on oikea?

HRM-liikkeen opettajat ohittavat lähes täydellisesti kaksi kolmannesta Uudesta Testamentista, nimittäin Paavalin kirjeet (kuten myös muut kirjeet). Jonkin verran nostetaan hattua valituille kohdille Roomalaiskirjeessä, jotka heidän näkemyksensä mukaan puhuvat Aabrahamista ja myös oksastamisesta juutalaisuuteen eli juutalaisiin juuriin. On selvää, että oksastamisella Israeliin on tekemistä aabrahamilaisen ja messiaanisen siunauksen kanssa – ei kloonaamisen eikä sen, että yritetään toimia kuin juutalaiset. Nämä hengelliset etuoikeudet ovat todellisia hengellisiä ja ikuisia siunauksia. Ne eivät merkitse pukeutumista eivätkä teeskentelemistä olla jotakin toista kansallisuutta tai uskontoa.

Pakanauskovat ovat vastaanottaneet Jumalan Sanan, Messiaan ja Hänen pelastuksensa. Olla oksastettu Aabrahamin siunauksiin on yhtä kaunista ja yhtä yksinkertaista kuin Gib Martin ja Larry Richards selittävät: ”Öljypuu … on tuttu ja kaunis osa Israelin maisemaa. Se on sekä voiman että siunauksen symboli. Daavid kirjoittaa Psalmissa 52:8: Mutta minä olen kuin viheriöitsevä öljypuu Jumalan huoneessa, minä turvaan Jumalan armoon aina ja iankaikkisesti’ … Paavali käyttää öljypuun oksaa kuvaamaan, mitä Jumala on tehnyt oksastaessaan pakanat, ’metsäöljypuun’ (Room. 11:17), jaloon öljypuuhun, Israeliin. Paavalin vertauskuvassa jotkut öljypuun oksista taitettiin pois ja villejä versoja oksastettiin puuhun. Jumala muutti pakanat hedelmää kantavaksi kansaksi. … Paavali osoittaa heitä heidän elämänsä lähteeseen: Jumalaan. Jumala on viinitarhan hoitaja, lopullinen Puutarhuri.” (The Book of Romans, Thomas Nelson, Nashville, TN, 2007, p. 168).

Kirjeiden ohittaminen on yksi tapa välttää Uuden Testamentin seurakuntaelämää, seurakunnan rakennetta, seurakunnan viranhaltijoita, seurakunnan käytäntöjä ja uskomuksia koskevan aineiston tulvaa. Ei ihme, että heprealaisissa juurissa olevilla on lyhennetty ja vääristynyt sanoma. Sanon tämän murheella.

Se, mitä olemme käsittelemässä, on sekä perustavaa että olennaista. Tuleeko sen olla synagooga vai seurakunta? Juutalaisilla oli käytäntö, että jos joku tunnusti Kristuksen, hänet heitettiin ulos synagoogasta (Joh. 9:22).

Silti HRM-liikkeessä olevat haluaisivat teeskennellä, että synagoogat ovat hyviä olopaikkoja – tai ainakin jäljitellä tai työntyä takaisin sisään. Voimmeko yhdistää seurakunnan ja synagoogan? Pitäisikö meidän? Meidän pitää muistaa, että Jeesus sanoi selvästi: ”Tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani.” Hän ei sanonut: ”Minä rakennan synagoogani.”

Tuleeko sen olla lakia vai armoa? Galatalaiskirje käsittelee sitä hyvin yksityiskohtaisesti. Kuitenkin, kuten sanoin, kirjeet laiminlyödään ja ohitetaan ja Galatalaiskirje hypätään yli. On mielenkiintoista panna merkille, että Paavali sanoi galatalaisille, että matka takaisin juutalaisuuteen osoitti, että heistä oli tullut sekä ”älyttömiä” että ”lumottuja” (Gal. 3:1). Sana lumottuja tulee kreikan verbistä baskano ja tarkoittaa houkuttelemista ja vetämistä väärään oppiin.

Onko se vanhaa liittoa vai uutta liittoa? Jos se oli jotakin muuta kuin uutta liittoa, niin Jeesus ei olisi sanonut viimeisellä ehtoollisella: ”Sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi” (Matt. 26:28). Tämä on toistettu kohdissa Mark. 14:24 ja Luuk. 22:20. Toistolle on tässä hyvä syy. Jeesuksen on täytynyt tietää, että jotkut yrittäisivät ohittaa suuren osan uutta liittoa tai saada kaksi liittoa sotketuksi toisiinsa.

Onko se pääsiäinen vai Herran ehtoollinen? Paavali muistutti korinttolaisille, mitä varten pääsiäinen oli ja mikä oli todella keskeistä: ”Sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu (1. Kor. 5:7). On selvää, että Vanhan Testamentin seremoniat, symbolit ja juhlat olivat Jeesukseen osoittavia esikuvia ja varjoja (Kol. 2:16-23, Hepr. 10:1-10).

Onko se lauantai vai sunnuntai? Lauantai (seitsemäs päivä) oli liitetty vanhan luomakunnan valmistumiseen (1. Moos. 2:1-3). Sunnuntai, uuden viikon ensimmäinen päivä juhlii ylösnousemusta ja uutta luomakuntaa Kristuksessa. Kristityt ovat uusi luomus (2. Kor. 5:17).

Onko se juutalaisia ulkoisia muotoja ja pinnallista rituaalista puhtautta vai sisäistä puhdistamista ja sydämen puhtautta? Psalmi 51 vastaa tähän kysymykseen selvästi: Sillä ei sinulle kelpaa teurasuhri, sen minä kyllä antaisin; polttouhri ei ole sinulle mieleen. Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää” (jakeet 16 ja 17).

Tätä artikkelia ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi analyysiksi heprealaisten juurten liikkeestä. Tässä esitämme vain kysymyksiä. On olemassa tarkempia ja laajempia artikkeleita ja kirja tekeillä tutkimaan syvällisesti ja tarkasti koko liikettä. Toivomme tarjoavamme oikaisuja moniin poikkeaviin käytäntöihin ja käsittelevämme täydellisemmin joitakin tässä artikkelissa esiin nostettuja kysymyksiä. Pysy aalloilla.

 

Read Full Post »